Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Julkinen. Valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3 krs.

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:45-16:35 Paikka Valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3 krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Kananen, puheenjohtaja Kyllikki Kotimäki, varapuheenjohtaja Paavo Antikainen Martti Ålander Maritta Hämäläinen Marko Rautiainen Timo Pelkonen Merja Kaija Muut saapuvilla olleet Saija Pöntinen, palvelupäällikkö Mirkka Koljonen, palveluneuvoja esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat 18-28

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Julkinen Allekirjoitukset Hannu Kananen puheenjohtaja Mirkka Koljonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella, (Suokatu 42), Merja Kaija Martti Ålander Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella, (Suokatu 42), Liitteeseen 6 tehty korjaus hallintolain 51 :n mukaisena kirjoitusvirheenä / Allekirjoitus Mirkka Koljonen. Mirkka Koljonen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 18 19, 21, 26 ja 28 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 20 ja 27, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 20 ja 27 osalta liite A ja seuraava valitusosoitus :ien osalta liite B

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Jätelautakunnan kokouspäivät kevätkaudella Ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen Kunnalliset jätehuoltomääräykset alkaen Jätetaksa alkaen Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Outokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely Savo-Pielisen jätelautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma * Tiedonannot 41 Sivu Muutoksenhaku 20, 27 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / Savo-Pielisen jätelautakunta Liite B kuntalain mukainen valitusosoitus / Savo-Pielisen jätelautakunta 44 43

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä olivat kokouksesta poissa jäsenet Matti Kartano, Marko Kiema, Jukka Hyttinen, Tuija Mustonen, Piia Kauppinen sekä kaupungin hallituksen edustaja Taisto Toppinen. Kokouksessa olivat läsnä varajäsenet Paavo Antikainen ja Timo Pelkonen. Merkitään, että kokousta ennen keskusteltiin mahdollisten hankinta- ja jätelakimuutosten aiheuttamista haasteista kunnalliselle jätehuollolle.

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Puheenjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Merja Kaija ja Martti Ålander. Päätös Valittiin Merja Kaija ja Martti Ålander.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Asianro 7568/ /2016 Jätelautakunnan kokouspäivät kevätkaudella 2017 Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Savo-Pielisen jätelautakunta on toimintavuosinaan kokoontunut 3-5 kertaa vuodessa. Oikein mitoitetulla kokousmäärällä varmistetaan lautakuntatoiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Tarpeen mukaan voidaan järjestää ylimääräinen kokous. Jos käsiteltäviä päätösasioita ei ole, on kokous mahdollista perua. Jätelautakunta päättää nyt kevään kokousajan kohdista. Vaikutusten arviointi - Esitys Kokouspäivämäärät kevätkaudelle 2017 ovat torstai ja torstai Mikäli asioiden käsittelytilanne sitä vaatii, voidaan jotakin kokousta esittelijän toimesta siirtää. Tästä ilmoitetaan vähintään kuukautta ennen kokouspäivää jätelautakunnan jäsenille. Tarvittaessa voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia. Jos käsiteltäviä päätösasioita ei ole, voidaan jokin kokous tarvittaessa perua. Valmistelija Hanna Kisonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Asianro 2163/ /2015 Ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätepoliittisesta ohjelmasta Jätepoliittisessa ohjelmassa kunnat määrittelevät vision, jota ne jätehuollossa tavoittelevat. Koska jätehuollon toteutus on siirretty alueella 17 kunnan yhteiselle organisaatiolle, on myös jätehuoltopolitiikka määritelty yhteiseksi ohjelmaksi. Näin jätehuoltoa voidaan kehittää suunnitellusti ja pitkäjänteisesti koko alueella. Jätepoliittinen ohjelma on kunnille myös väline ohjata kuntien omistamaa jäteyhtiötä, Jätekukkoa. Kuntien tekemän sopimuksen mukaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu ja seuranta kuuluu alueella kuntien yhteiselle jätehuoltoviranomaiselle, Savo-Pielisen jätelautakunnalle. Päätöksenteko jätepoliittisesta ohjelmasta kuuluu kuitenkin kunnille. Jätepoliittisessa ohjelmassa on asetettu vuoteen 2022 seuraava visio: Alueella on asukkaiden tarpeita palveleva jätehuolto, jonka avulla edistetään kiertotaloutta ja ympäristönsuojelua. Visiota tukemaan on asetettu tavoitteita, jotka on jaoteltu neljän asiakokonaisuuden alle. Tavoitteita on asetettu seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 1. jätteiden synnyn ehkäisy, 2. tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen, 3. ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa sekä 4. riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto. Kutakin tavoitteita toteuttamaan on linjattu toimenpiteitä, jotka on vastuutettu kunnallisille tahoille. Jätepoliittisen ohjelman valmistelu Jätepoliittinen ohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä. Työtä ohjasi ja seurasi ohjausryhmä, jossa oli seuduittainen kuntien edustus ja Jätekukon edustus. Ohjelmaa käsiteltiin myös Jätekukon hallituksessa sekä kuntien nimeämien yhteyshenkilöiden ja omistajaohjaustahojen kanssa aluepalavereissa ja jätehuollon neuvottelukunnassa.

8 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 21 Laajempaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa tehtiin yhteistyöryhmässä, jonne kutsuttiin edustajat toimialueen ely-keskuksista, paikallisten kuljetusyritysten edustajat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n kautta, tuottajien edustajat pakkausten, paperin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuutahoilta sekä edustajat ympäristöjärjestöistä ja Kiinteistöliitosta. Yhteistyöryhmässä oli myös Jätekukon edustus ja kuntaedustus ohjausryhmästä. Asukkaiden näkemyksiä jätehuollon kehittämisestä selvitettiin omakoti- ja kiinteistöyhdistyksille, asukas- ja kyläyhdistyksille sekä kylätoimikunnille tehdyillä kyselyillä. Asukkaita kuultiin myös verkkopalvelun otakantaa.fi kautta. Kuntien luottamushenkilöille tehtiin lisäksi sähköinen kysely jätehuollon kehittämistarpeista ja toiveista. Jätepoliittisen ohjelman luonnos käsiteltiin jätelautakunnan kokouksessa Tämän jälkeen luonnos pidettiin yleisesti nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla ja jätelautakunnan internet-sivuilla ajalla Asiasta ilmoitettiin myös lehtikuulutuksin kuntien ilmoituslehdissä. Näin kuntalaisille ja muille, joihin asia voi vaikuttaa, tiedotettiin mahdollisuudesta esittää mielipiteitä asiasta. Alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja kunnalliselta jäteyhtiöltä pyydettiin asiasta lausunto, sillä nämä tahot toteuttavat ohjelmaa. Alueen elykeskuksille, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle, paperin ja SER-tuottajayhteisöille, SKAL ry:lle, YTP:lle ry:lle, Itä-Suomen Kiinteistöliitolle, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirille ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirille ilmoitettiin lisäksi kirjeitse mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen. Annetut lausunnot ja mielipiteet Jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta annettiin 19 lausuntoa. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: - Juankosken kaupunki (tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus) - Juuan kunta (kunnanhallitus) - Juuan kunnan ympäristölautakunta - Kaavin kunnan ympäristölautakunta - Kuopion kaupunki (kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus) - Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta - Lieksan kaupunki (kaupunginhallitus) - Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta - Nurmeksen kaupunki (kaupunginhallitus) - Outokummun kaupunki (kaupunginhallitus) - Pieksämäen kaupunki (tekninen lautakunta) - Keski-Savon ympäristölautakunta - Rautalammin kunta (kunnanhallitus) - Rautalammin kunnan ympäristölautakunta - Siilinjärven kunnan viranomaislautakunta - Suonenjoen kaupunki (kaupunginhallitus) - Tuusniemen kunta (tekninen lautakunta) - Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien yhteinen ympäristölautakunta - Jätekukko Oy

9 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 21 Ohjelmaluonnoksesta saapui 9 mielipidettä. Mielipiteensä esittivät seuraavat tahot: - Ahmovaaran Martat ry - Lassila&Tikanoja Oyj - Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry - Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry - Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry - neljä eri yksityishenkilöä (kaksi Kuopiosta, yksi Lieksasta ja yksi Pieksämäeltä) Kaikki lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan taulukkoon, minkä lisäksi ne ovat nähtävänä alkuperäisinä kappaleina jätelautakunnan toimistossa ja jätelautakunnan kokouksessa. Taulukkoon on jokaisen lausunnon ja mielipiteen yhteyteen lisätty jätehuoltoviranomaisen taholta tieto siitä, miten asiasisältö on otettu huomioon jätepoliittisen ohjelman ehdotuksessa. Jätepoliittisen ohjelman kokonaisuus lausuntojen ja mielipiteiden valossa Jätepoliittisen ohjelman valmistelua sekä kuntalaisten ja sidosryhmien osallistamista on lausunnoissa ja mielipiteissä kiitetty. Ohjelman valmistelutyö on katsottu kattavaksi ja osallistavaksi. Lausunnoissa ja mielipiteissä on katsottu yleisesti, että jätepoliittisen ohjelman visio ja sitä toteuttavat tavoitteet on valittu onnistuneesti jätelain etusijajärjestys huomioon ottaen. Lisäksi on todettu, että ohjelman tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja seuranta on määritelty selkeästi ja kattavasti. Ohjelma selkeyttää kuntien yhteistä näkemystä siitä, miten jätehuoltoa alueella kehitetään. Rakenteeltaan ohjelmaa on pidetty selkeänä, mutta sille on toivottu mielenkiintoisempaa visuaalista muotoa. Ohjelmalle ollaankin laatimassa mainostoimistossa toimivaa ilmettä. Visuaalinen ilme valmistellaan ennen kuin ohjelmaehdotus lähetetään kuntiin hyväksyttäväksi. Sen jälkeen, kun kunnat hyväksyvät jätepoliittisen ohjelman, on tärkeää, että kunnat sitoutuvat ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Tätä asiaa on lausunnoissa korostettu ja toivottu, että kunnat tekevät ohjelman toteuttamisessa yhteistyötä ja yhteisiä toimintaohjeita. Näin toimenpiteitä voidaan toteuttaa tehokkaammin, kun resurssit ovat niukat. Lisäksi on toivottu, että kunnissa vastuutetaan selkeästi toimenpiteiden toteuttaminen. Keskeiset lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt muutokset sekä ohjelmaan tehdyt korjaukset Yleistä jätehuollon vastuista Jätepoliittinen ohjelma koskee kuntia ja kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa. Ohjelman yleisessä osiossa on kuvattu jätehuollon vastuunjako. Kuntien vastuulle kuuluu tällä hetkellä asumisessa syntyvä jäte (tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä lukuun ottamatta) sekä siihen rinnastettava, lähinnä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä jäte. Vastuunjakoa koskevaa osiota on täydennetty kuulemisen johdosta siten, että siinä on tuotu esille myös jokaisen kuntalaisen vastuu toimittaa jätteet kunnan tai tuottajien järjestämään jätehuoltoon.

10 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 21 Useassa lausunnossa on kannettu huolta kunnan jätehuollon vastuun mahdollisista rajauksista, mikä voi merkittävästi vähentää kuntien toimintamahdollisuuksia jätehuollossa ja kasvattaa asukkaiden jätehuollon kustannuksia. Tieto kunnan jätehuoltovastuuseen vaikuttavasta mahdollisesta lakimuutoksesta on otettu jätepoliittisen ohjelman yleiseen osaan. Mikäli muutokset tulevat vaikuttamaan kunnalliseen jätehuoltoon niin paljon, että jätepoliittisen ohjelman linjauksia on syytä tämän jälkeen päivittää, otetaan ohjelma uuteen käsittelyyn. Jätteiden synnyn ehkäiseminen, tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen Jätteiden synnyn ehkäisyyn liittyen on jätepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoitteita sille, että kunnat toimivat asiassa esimerkillisesti ja että eri kohderyhmillä on jätteiden synnyn ehkäisystä tietoa. Useassa lausunnossa ja mielipiteessä on pidetty näitä jätteiden synnyn ehkäisyä koskevia toimenpiteitä erittäin tärkeinä. Lausunnoissa on todettu, että juuri alueen kunnat ovat merkittävässä roolissa jätteiden synnyn ehkäisyssä. Myös tuotteiden uudelleenkäytön edistämiseksi on toimenpiteitä asetettu erityisesti kunnille. Tuotteiden uudelleenkäytön laajemmaksi tukemiseksi on jätepoliittiseen ohjelmaan otettu toimenpiteeksi kiertotalouden hyvien käytäntöjen esille tuominen ja tätä edistävien palvelujen tarjoaminen Jätekukon toimesta. Tuotteiden uudelleenkäytön lisäksi jätteiden tehokas materiaalihyötykäyttö toteuttaa kiertotaloutta. Jätteiden tehokkaan materiaalihyötykäytön lisäämisessä erityisen tärkeäksi on lausunnoissa ja mielipiteissä katsottu biojätteen saanti hyötykäyttöön ja pois sekajätteen joukosta. Tähän liittyen on toivottu, että biojätteen lajittelu ja hyötykäyttö tehdään helpoksi ja siihen kannustetaan. Myös muun jätteen materiaalihyötykäytön lisääminen on tullut esille ja muovin keräykseen on toivottu parannusta. Jätepoliittisessa ohjelmassa onkin asetettu toimenpiteitä, joilla kierrätettävien jätteiden hyötykäyttöä edelleen parannetaan niin kuin lausunnoissa ja mielipiteissä on toivottu. Ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa Ympäristövastuullisen toiminnan edistämiseksi on jätepoliittisessa ohjelmassa asetettu toimenpiteitä, joilla edistetään asianmukaista jätehuollon järjestämistä kiinteistöillä, vähennetään jätehuollon aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja varmistetaan siistit jätteenkeräyspaikat. Useassa lausunnossa/mielipiteessä on tuotu esille, että roskaantumisen vähentämiseen tarvittaisiin toimenpiteitä. Ohjelmaan on lisätty tämän vuoksi tavoitteeksi yleisen roskaantumisen ja epäasiallisen jätteiden käsittelyn vähentyminen. Sen lisäksi, että kunnat hoitavat yleisten alueiden puhtaanapitoa, ne voivat tukea sitä, että alueet pysyvät siistinä. Jätepoliittiseen ohjelmaan on lisätty toimenpiteeksi se, että kuntien yleisten alueiden jätteiden keräysvälineiden riittävyys ja toimivuus selvitetään, ja keräysvälineverkostoa täydennetään tarpeen mukaan. Toimenpiteeksi on asetettu myös yleisten alueiden siivoustalkoiden tukeminen. Jotta roskaamiskiellon valvontaa voitaisiin tehdä mahdollisimman tehokkaasti, on ympäristönsuojeluvi-

11 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 21 ranomaisille asetettu toimenpiteeksi yhteisten materiaalien ja toimintamallien laatiminen roskaantumistapausten hoitamiseen. Kunnan jätehuoltovastuiden rajausta käsittelevissä lausunnoissa on tuotu esille, että mikäli lainsäädäntö muuttuu siten, että kunnat voivat palvella jätehuollossa lähinnä asukkaita, erityisesti haja-asutusalueiden pk-yritykset voivat kokea jätehuollon palveluiden saatavuuden huonontumista. Jätteiden erillinen kuljettaminen ja kuljetusmatkat voivat lisääntyä. Myös valvontatarve voi lisääntyä. Tämän vuoksi jätepoliittista ohjelmaa on täydennetty siten, että myös yritysten jätehuollon järjestäminen on otettu huomioon. Siltä osin kuin kunnat edelleen voivat yrityksille palveluja tarjota kunnan toissijaisen vastuun perusteella, tiedot palveluista pidetään helposti saatavilla ja toimivat palvelut tarjotaan niille, jotka niitä tarvitsevat. Myös tiedottamiseen ja valvontaan on tarkoitus panostaa. Ohjelmassa on annettu kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille toimenpiteeksi tiedotus- ja valvontakampanjoiden kohdentaminen yrityksiin toimialoittain. Näin voidaan edistää jätehuollon huomioon ottamista ja edelleen ympäristövastuullisuutta yritystoiminnassa. Palvelutaso Jätehuollon palvelutasoa käsittelevässä osiossa on asetettu tavoitteita asiakkaita palvelevalle ja toimivalle jätteiden kuljetukselle, jätehuollon palveluverkostolle ja viestinnälle. Lausunnoissa ja mielipiteissä on kiinnitetty huomiota eniten hyötyjätteiden keräysverkostoon eli ekopisteisiin. Lisäksi on toivottu jäteasemien (eli lajitteluasemien) järjestämistä kattavasti kaikissa kunnissa jatkossakin ja uusien mallien luomista puutarhajätteiden vastaanottoon. Kaikki nämä palvelut on jätepoliittisessa ohjelmassa huomioitu. Ekopisteiden palvelutasoon liittyen kunnat ja asukkaat kantavat huolta siitä, että lakimuutosten pohjalta tapahtuneet uudistukset ekopisteverkostossa ovat heikentäneet verkoston kattavuutta ja tehneet kierrätyksestä hankalampaa. Lausunnoissa ja mielipiteissä on toivottu täydentävien ekopisteiden tarjoamista siten, että ekopisteverkosto on kattava ja hyötyjätteet ohjautuvat tehokkaasti kierrätykseen. Ekopisteitä on toivottu järjestettävän siten, että kuntalaisten yhdenvertaisuus toteutuu ja myös kesäasukkaat otetaan huomioon. Jätepoliittisen ohjelman yhdeksi tavoitteeksi on asetettu se, että ekopisteverkosto on toimiva ja palvelee asukkaita. Molempien tavoitteiden osalta on toimenpiteeksi asetettu yhteistyön tekeminen tuottajayhteisöjen kanssa. Kuntalaisille tarjottavaa ekopisteiden ja yleisemminkin jätehuollon palvelutasoa tarkennetaan jätepoliittista ohjelmatyötä seuraavan palvelutason yksityiskohtaisen päivittämistyön yhteydessä. Pakkausjätteiden keräysverkoston toimivuutta tultaneen tarkastelemaan lisäksi valtakunnallisesti, mikä voi tuoda Rinki-ekopisteverkostolle uusia vaatimuksia. Jätteenkuljetuksiin liittyen on toivottu lisäjoustoja tyhjennyksiin ja ehdotettu, että jäteastian tyhjennyshinta voisi määräytyä painoperusteisesti. Jätepoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteena on, että jätteiden keräys ja kuljetus toimii hyvin asukkaita palvelleen. Tätä toteuttavaksi toimenpiteeksi on lisätty kuulemisen pohjalta selvityk-

12 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 21 Jätepoliittisen ohjelman toimeenpano sen tekeminen siitä, että jäteastioiden tyhjennyshinnassa otettaisiin huomioon jäteastian paino. Neuvonnan ja tiedotuksen roolia jätehuollossa on paikoin lausunnoissa korostettu. Neuvontaan on toivottu edelleen uusia malleja. Ohjelmassa onkin neuvontaan liittyvänä toimenpiteenä uusien, innovatiivisten ja vuorovaikutteisten toimintatapojen käyttäminen viestinnässä. Toimenpiteeksi on lisätty myös yhteistyön tekeminen neuvonnassa muiden kunnallisten toimijoiden, kuten vesi- ja energialaitosten kanssa. Näin voitaisiin tiedottaa kokonaisvaltaisemmin ympäristöasioista. Jätelautakuntakäsittelyn jälkeen jätepoliittinen ohjelma lähetetään kuntiin hyväksyttäväksi. Kun ohjelma on hyväksytty, sen hyväksymisestä tiedotetaan vielä kaikkia kuntia. Ohjelmassa nimetyt tahot toteuttavat vastuulleen kuuluvia toimenpiteitä ohjelmakaudella. Jätelautakunta edistää toimenpiteiden toteuttamista pitämällä yhteyttä kuntiin ja järjestämällä eri tilaisuuksia. Jätelautakunta myös seuraa ohjelman toteutumista vuosittain. Vaikutusten arviointi Jätepoliittisen ohjelman vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja ilmastoon, kuntien talouteen ja henkilöstöön sekä yrityksiin on arvioitu ohjelmaehdotuksessa. Esitys Jätelautakunta hyväksyy jätepoliittisen ohjelman ehdotuksen vuoteen 2022 ja esittää ohjelman hyväksyttäväksi kaikille toimialueensa kunnille. Liitteet /2015 Ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen /2015 Yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä vastineineen Valmistelija Saija Pöntinen puh Leena Karppinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Asianro 6556/ /2016 Kunnalliset jätehuoltomääräykset alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätehuoltomääräyksistä Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia paikallisia määräyksiä, joista jätelautakunta päättää. Määräyksillä täydennetään ja tarkennetaan jätelainsäädäntöä paikallisesti, jotta jätehuolto saadaan toteutettua toimivasti ja tehokkaasti, eikä jätteistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Jätehuollon yhteistyötä tekevissä kunnissa on tärkeää olla yhtenäiset jätehuoltomääräykset, jotka vastaavat uuden jätelain vaatimuksia. Tämän vuoksi yhteistoimintaan mukaan liittyneen Outokummun kaupungin jätehuoltomääräykset ajantasaistetaan ja yhtenäistetään muiden kuntien jätehuoltomääräysten kanssa. Samalla muuta aluetta koskeviin, voimaan tulleisiin määräyksiin tehdään tarkistuksia. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan, varsinaisen määräysosan sekä määräysten perustelumuistion. Jätehuoltomääräysten yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Sitovat määräykset annetaan varsinaisessa määräysosassa. Perustelumuistiossa on tietoa säännösten perusteista ja ohjeistusta määräysten soveltamiseen. Keskeisimmät jätehuoltomääräysten muutokset Yleistä muutoksista Outokummussa jätehuoltomääräysten rakenne uudistuu vastaamaan Suomen Kuntaliiton mallin pohjalta tehtyä rakennetta. Muissa jätelautakunnan toimialueen kunnissa rakenne on jo noudattanut tätä mallia. Jätehuoltomääräysten yleistä osaa ajantasaistetaan vastamaan tämänhetkistä tilannetta jätehuollossa. Varsinainen määräysosa ja määräysten perustelut muuttuvat nykyiseen nähden erityisesti Outokummussa. Muissa kunnissa määräysmuutokset ovat kohtalaisen pieniä. Muutosten keskeistä sisältöä ja niiden perusteita on käsitelty kattavasti määräysten luonnosvaiheessa (jätelautakunta ). Jätehuoltomääräysten on tarkoitus tulla voimaan päivitettyinä Joitakin säännöksiä koskee edelleen siirtymäajat. Outokumpuun otetaan osin muista kunnis-

14 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 ta poikkeavia siirtymäaikoja, jotta kiinteistön haltijoilla on riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat muutokset. Muutokset Outokummussa tiivistetysti Outokummussa jätehuoltomääräysten sääntely tarkentuu koskien sitä, miten kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Liittymisvaihtoehtoja ovat kuitenkin entiseen tapaan kiinteistökohtainen jäteastia, kimppa tai aluekeräyspiste. Omatoimiseen jätteiden käsittelyyn liittyen säännellään kompostointia, jossa muutosta entiseen nähden on erityisesti velvoite tehdä kompostointi-ilmoitus kunnalliselle jäteyhtiölle. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita laajennetaan Outokummussa siirtymäajan jälkeen muuta aluetta vastaavasti siten, että nykyisen biojätteen erilliskeräysvelvoitteen lisäksi asetetaan huoneistomääriin ja osin jätteen syntymääriin perustuvat erilliskeräysvelvoitteet kartongille, lasille ja metallille. Jos kiinteistöllä on vähintään viisi asuinhuoneistoa, tulee sille järjestää kartongin erilliskeräys. Vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille on järjestettävä myös lasin ja metallin erilliskeräys. Jatkossa kunnallinen jäteyhtiö toimittaa kiinteistöille jäteastiat ja vaihtaa astiat, kun niiden kunto sitä edellyttää. Työturvallisuutta vaarantavat jätesäkkitelineet kielletään. Siirtymäajan jälkeen tulee voimaan myös kiellot käyttää jätteiden keräykseen vaijerikuormattavia vaihtolavoja tai pikakontteja. Jäteastiat tulee sijoittaa toimivaan ja turvalliseen keräyspaikkaan. Uutena tulee voimaan velvoite järjestää taajamissa isoimpiin keräyspaikkoihin jätekatos tai jäteastiasuojat. Jäteastioiden tyhjennysväleihin tulee jonkin verran muutosta. Sekajäteastian neljän viikon tyhjennysväli ympäri vuoden on jatkossa mahdollinen vain, jos biojäte lajitellaan pois sekajätteen joukosta. Jos biojätettä ei kompostoida tai erilliskerätä, on sekajäteastia tyhjennettävä kahden viikon välein kesällä. 1-2 henkilön taloudet, joissa biojätteet kompostoidaan ja käytössä on pieni jäteastia, voivat saada määräysten mukaan jopa kahdeksan viikon tyhjennysvälin. Hyötyjätteille määritellään samat tyhjennysvälit kuin muulla alueella. Saostus- ja umpisäiliölietteitä koskee jatkossakin velvoitteet säännöllisiin, vähintään kerran vuodessa tehtäviin tyhjennyksiin. Outokummussa mahdollistetaan muun toimialueen tavoin lietteiden omatoiminen käsittely Eviran hyväksymillä menetelmillä ja lietteen levittäminen omassa hallinnassa oleville viljelyksille. Määräyksissä mahdollistetaan myös lähikiinteistöjen yhteinen pienimuotoinen lietteiden käsittely. Omatoimisen käsittelyn aloittamisesta vaaditaan seurantaa varten ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Muutokset muissa kunnissa kuin Outokummussa Muulla alueella kuin Outokummussa jätehuoltomääräysten muutokset ovat kohtalaisen pieniä. Määräyksissä tarkennetaan kiinteistöjen jätehuoltoon liittymisen osalta aluekeräyspisteeseen liittämistä sekä aluekeräyspisteen käyttöä koskevaa sääntelyä. Samoin tarkennetaan kompostointia, jätteiden keräyspaikkoja, roskaantumisen ehkäisyä sekä poikkeusten myöntämistä koskevaa sääntelyä.

15 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 Keskeisimmät muutokset liittyvät hyötyjätteiden erilliskeräykseen. Jatkossa hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet koskevat kaikissa vähintään 300 asukkaan taajamissa sijaitsevia kiinteistöjä, kun nykyään keräys ulottuu vähintään 500 asukkaan taajamiin. Lisäksi aikaistetaan muovin erilliskeräyksen alkamista Siilinjärvellä ja Pieksämäellä siten, että keräys aloitetaan vähintään 40 asuinhuoneiston kiinteistöillä jo syksyllä 2017 eli samaan aikaan kuin Kuopiossa. Saostus- ja umpisäiliölietteitä koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että näitä lietteitä ei voi edes käsiteltynä levittää pohjavesialueilla. Jos lietteet käsitellään omatoimisesti eli niille ei tilata tyhjennystä kuljetusurakoitsijalta, on jo voimassa oleviin määräyksiin asetettu velvoite tehdä asiasta ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Nämä ilmoitukset vaaditaan kuitenkin vasta lähtien. Jätehuoltomääräysten valmistelu ja kuuleminen Jätehuoltomääräykset on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijoiden toimesta ja muutoksia on käyty läpi ympäristönsuojelun viranhaltijoiden ja kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Outokumpua koskien määräysten yhtenäistämistä on käsitelty erikseen Outokummun kaupungin teknisen toimen ja ympäristönsuojeluviranomaisen yhteyshenkilöiden kanssa. Päivitettyjen jätehuoltomääräysten luonnos käsiteltiin Savo-Pielisen jätelautakunnan kokouksessa Luonnos perustelumuistioineen oli tämän jälkeen yleisesti nähtävillä kuntien ilmoitustauluille ja jätelautakunnan internet-sivuille. Asiasta kuulutettiin lisäksi kuntien ilmoituslehdissä. Kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja ely-keskuksille ilmoitettiin erikseen kirjeitse lausunnonantomahdollisuudesta. Annetut lausunnot ja mielipiteet Päivitettyjen jätehuoltomääräysten luonnoksesta saapui kahdeksan lausuntoa. Asiasta saatiin lisäksi mielipide kuopiolaiselta yksityishenkilöltä. Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Juuan kunnan ympäristölautakunta, Konneveden kunnan ympäristölautakunta, Kuopion kaupunki (kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus), Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta, Outokummun kaupunki (kaupunginhallitus), Pieksämäen kaupunki (tekninen lautakunta) ja Rautavaaran kunta (va. kunnaninsinööri). Kaikki lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan taulukkoon, minkä lisäksi ne ovat nähtävänä alkuperäisinä kappaleina jätelautakunnan toimistossa ja jätelau-

16 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 takunnan kokouksessa. Taulukkoon on jokaisen lausunnon ja mielipiteen yhteyteen lisätty jätehuoltoviranomaisen taholta lausunnon tai mielipiteen asiasisällön arviointi ja tieto siitä, miten asia on otettu huomioon jätehuoltomääräysten ehdotuksessa. Jätehuoltomääräykset lausuntojen ja mielipiteiden valossa Yleiset kommentit jätehuoltomääräyksistä Jätehuoltomääräysten informatiivinen yleinen osa on katsottu erinomaiseksi tietopaketiksi kunnallisesta jätehuollosta. Jatkoa ajatellen varsinaista määräysosiota on kuitenkin ehdotettu tiivistettäväksi ja selkeytettäväksi asiakkaita ajatellen. Jätehuoltomääräysten sääntely on kattavaa ja täsmällistä, mikä tuo määräyksiin pituutta. Kuntalaisia varten on laadittu erikseen jätehuoltomääräysten lyhennelmä. Tätä lyhennelmää päivitetään ja muokataan edelleen paremmin asiakkaita palvelevaksi. Suurimmassa osassa lausuntoja, ml. Outokummun kaupungin lausunnossa, on todettu, ettei jätehuoltomääräysten sisältöön ole huomautettavaa. Muutokset on katsottu tarpeellisiksi ja perustelluiksi. Siltä osin kuin on otettu kantaa määräysten sisältöön, on kommentoitu lähinnä jätehuoltoon liittymistä ja hyötyjätteiden, erityisesti muovin, keräystä. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä koskeva sääntely Jätehuoltoon liittymistä koskevien määräysten mukaan kiinteistö on pääsääntöisesti aluekeräyspisteen käyttäjä, mikäli kiinteistön haltija ei ole ilmoittanut liittymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tätä sääntelyä täydennetään siten, että kiinteistö on aluekeräyspisteen käyttäjä myös sellaisissa tapauksissa, joissa kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei voida järjestää kiinteistöllä määräysten mukaisena. Muutosta on pidetty perusteltuna. Tähän liittyen on esitetty lisäksi toive aluekeräyspisteverkoston täydentämisestä, mitä voidaan käsitellä jätehuollon palvelutason määrittelyn yhteydessä. Aluekeräyspistettä koskevaa sääntelyä tarkennetaan liittyen jätteiden pienimuotoiseen välivarastointiin kiinteistöllä ennen aluekeräyspisteeseen toimittamista. Lausunnossa esitetyn pohjalta tätä sääntelyä muutetaan hieman joustavammaksi niin, ettei kahden viikon enimmäisaika jätteiden välivarastoinnille kiinteistöllä ole täysin ehdoton. Määräaika antaa kuitenkin suuntaa sille, miten usein jätteet on aluekeräyspisteeseen toimitettava, ettei haittoja tai pisteen ylitäyttöä aiheudu. Jätteiden keräämistä koskeva sääntely Hyötyjätteiden keräykseen liittyen on esitetty, että jätehuollon palvelutasossa tulisi huomioida määräyksissä asetetut lajitteluvelvoitteet. Kun asukkaille on asetettu velvoite lajitella hyötyjätteitä, ekopisteverkoston pitäisi olla nykyistä tiheämpi, jotta pisteet olisivat helposti saavutettavissa. Erikseen on toivottu muovin keräystä alueellisesti tärkeisiin asutuskeskittymiin. Nämä kysymykset tulevat ratkaistavaksi jätehuollon palvelutason päivittämisen yhteydessä. Kuntalaismielipiteessä on pyydetty muovin erilliskeräysvelvoitteen muuttamista siten, että sitä kerättäisiin vähintään 40 asuinhuoneistojen kiinteistöjen sijasta vähin-

17 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 tään 10 asuinhuoneiston kiinteistöiltä. Perusteena tälle on se, että muovipakkauksia syntyy kiinteistöillä paljon ja niiden kuljettaminen harvoihin ekopisteisiin on haastavaa. Jos liittyminen muovin erilliskeräykseen on vapaaehtoista, ei liittyminen monessakaan taloyhtiössä toteudu. Tässä vaiheessa muovin erilliskeräysvelvoitetta ei kuitenkaan laajenneta muutoin kuin siten, että keräys aloitetaan syksyllä 2017 Kuopion lisäksi myös Siilinjärvellä ja Pieksämäellä. Näin muovin keräys on laajemman asiakasjoukon saatavilla, ja keräyksestä saadaan kokemuksia myös Kuopion kaupunkialuetta pienemmistä taajamista. Muovin keräyksestä on saatu muualta Suomesta vasta vähän kokemusta tältä vuodelta. Millään muulla alueella Suomessa ei ole asetettu jätehuoltomääräyksissä velvoitetta muovin erilliskeräykseen, vaan kiinteistöittäinen keräys pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Näin ollen siitä ei ole vielä lainkaan kokemusta, miten keräys toimii, kun velvoite erilliskeräykseen tulee jätehuoltomääräyksistä. Keräys voi olla tällöin haastavampaa kuin kiinteistöillä, joilla on tehty vapaaehtoisesti päätös erilliskeräykseen liittymisestä. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueellakin on tarpeen ensin kerätä kokemuksia muovin keräyksestä rajatulla kiinteistöjoukolla. Suurimmilla kiinteistöillä, joilla jätettä syntyy eniten, keräys on helpoiten järjestettävissä, kun yksi sekajäteastia voidaan muuttaa muovijätteen keräykseen eli astioiden toimituksia ja vaihtoja ei tarvita. Jos keräyksessä todetaan suuria vaikeuksia, ovat muutokset myös toiseen suuntaan helposti mahdollisia. Tässä tapauksessa kiinteistöille ei myöskään tule ylimääräisiä kustannuksia. Myös keräyksen toimivuuden seuranta voidaan järjestää, kun mukana on riittävän rajattu kiinteistömäärä. Jos keräys tulee toimimaan, tullaan varmasti vielä selvittämään muovin erilliskeräysvelvoitteen laajentamista pienempiin taloyhtiöihin. Jätehuoltomääräysten muutoksista tiedottaminen Jätehuoltoviranomaisella on vastuu määräysmuutoksista tiedottamisesta, mutta viestinnässä tehdään yhteistyötä kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätelautakunta huolehtii tarpeellisesta yleisestä ja yksittäisiä kiinteistöjä koskevasta tiedottamisesta. Jätekukon viestinnässä määräysten sisällöstä annetaan tietoa samalla, kun tiedotetaan jätehuoltopalveluista. Jätehuoltomääräyksistä tiedotetaan lehti-ilmoituksin ja niistä pidetään tietoa saatavilla internet-sivuilla. Päivitettyjä määräysten lyhennelmiä toimitetaan kuntien asiakaspalvelupisteisiin ja niitä jaetaan asiakkaille asiakaspostitusten yhteydessä. Niille kiinteistöille, joilta määräysten muutokset vaativat toimenpiteitä, jätelautakunta tiedottaa erikseen kirjeitse muutoksista. Kunnallinen jäteyhtiö sisällyttää lisäksi asiakaslehteen ja muuhun materiaaliin tarpeen mukaan tietoa siitä, mitä jätehuoltomääräykset käytännön jätehuollon järjestämisessä edellyttävät. Vuonna 2017 tiedottaminen kohdistuu erityisesti Outokummun kaupungin alueelle. Outokummun kaupungissa on jo järjestetty kaikille asukkaille avoin ympäristöilta (2.11.), jossa tulevia muutoksia on esitelty. Jätekukko on lisäksi lähestymässä kaikkia asiakkaita asiakasryhmittäin jätehuoltopalveluista, ja tässä yhteydessä annetaan tietoa osin myös määräyksistä. Jätelautakunta on vielä myöhemmin yhteydessä kirjeitse kiinteistön haltijoihin mm. tarpeellisesta jäteastioiden tyhjennysvälien muuttumisesta ja hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteista.

18 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 Vaikutusten arviointi Savo-Pielisen jätelautakunnan hyväksymiin jätehuoltomääräyksiin tehdään vain vähäisiä tarkistuksia, joten suurimmassa osassa kuntia muutosten vaikutukset ovat hyvin vähäiset. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Outokummun alueelle, jossa määräykset kokonaisuudessaan uudistuvat ja yhtenäistyvät muun alueen kanssa. Vaikutukset ihmisiin Yleisesti jätehuoltomääräysten vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska määräykset varmistavat toimivan jätehuollon. Jätehuoltomääräyksissä asetetaan Outokumpua koskien uusia velvoitteita osalle kiinteistöistä hyötyjätteiden keräykseen. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Outokummussa jäteastioita ja niiden tyhjentämistä koskeva sääntely muuttuu. Jäteastioita koskeva muutos on ihmisten kannalta positiivinen, koska jatkossa kiinteistöille toimitetaan jäteastiat Jätekukolta. Palvelu on helppo ja toimiva. Negatiivisena voidaan sen sijaan kokea osin tiukentuvat jäteastian tyhjennysvälit. Tätä vaikutusta vähentää kuitenkin mahdollisuus vaihtaa jäteastia sopivamman kokoiseen. Lisävelvoitteita tuo määräys taajamien suurimpien jätteenkeräyspaikkojen kattamisvaatimuksesta, mutta toisaalta katokselliset keräyspaikat ovat myös käyttäjien kannalta toimivampia kuin kattamattomat keräyspaikat. Jätteiden omatoimiseen käsittelyyn liittyen mahdollistetaan saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoiminen pienimuotoinen käsittely, mitä voidaan tehdä myös yhteistyössä naapurikiinteistöjen kanssa. Tämä antaa ihmisille aiempaa enempää valinnanvapautta lietteiden jätehuollon järjestämiseen. Vaikutukset ympäristöön Jätehuoltomääräysten uudistaminen Outokummun kaupungin osalta vaikuttaa ympäristöön positiivisesti, sillä jätehuoltomääräysten sääntelyssä on otettu entistä paremmin huomioon jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisy. Mm. jäteastioita ja niiden tyhjennysvälejä sekä keräyspaikkaa koskevien säännösten yhtenä tarkoituksena on, ettei jätteitä päädy ympäristöön ja jätteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään siten, ettei ympäristöhaittoja aiheudu. Outokumpua koskeva hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden laajentuminen vaikuttaa positiivisesti ympäristöön. Jätteiden lajittelu ja kierrätykseen ohjaaminen on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Ympäristöministeriön raportissa pakkausjätteen erilliskeräysvaatimusten vaikutuksista (11/2014) on todettu, että kierrätyksen ympäristötase on positiivinen. Lisäksi lajitteluvelvoitteiden laajentuminen edesauttaa sitä, että sekajätteen joukosta poistuu energiahyötykäyttöä hankaloittavia materiaaleja. Kuljetuksia hyötyjätteiden keräysvelvoitteen laajentumisen on arvioitu lisäävän vain vähäisessä määrin eli lisääntyneiden jätteiden kuljetusten vaikutukset ympäristöön arvioidaan pieniksi.

19 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 Vaikutukset yrityksiin Outokummun jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen muun alueen kanssa uudistaa esimerkiksi jäteastioita ja jätteiden keräyspaikkoja koskevia säännöksiä, mikä parantaa jätteenkuljetusten toimivuutta ja kuljettajien työturvallisuutta. Muutosten vaikutusten jätteenkuljetusyrittäjiin arvioidaan näin ollen olevan positiiviset. Muihin yrityksiin jätehuoltomääräysten muutosten vaikutukset ovat neutraalit. Esitys Jätelautakunta hyväksyy kunnalliset jätehuoltomääräykset sekä määräysten yleisen osan ja perustelumuistion liitteiden mukaisesti. Velvoittaviksi jätehuoltomääräyksiksi hyväksytään ainoastaan varsinainen määräysosio. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Määräykset astuvat voimaan hallintolain 49 f :n mukaisesti, vaikka niiden hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta, koska määräysten yhtenäisyyden ja ajantasaisuuden varmistamiseksi niiden täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Nämä määräykset kumoavat voimaantullessaan jätelautakunnan hyväksymät jätehuoltomääräykset ja Outokummun kaupungin teknisen lautakunnan hyväksymät määräykset. Päätöksen mukaiset jätehuoltomääräykset ja niiden perustelumuistio lähetetään nähtävillä pidettäväksi kuntiin. Jätehuoltomääräykset annetaan yleisesti tiedoksi pitämällä ne nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla, jätelautakunnan ilmoitustaululla ja kuntien ilmoitustauluilla Jätelautakunnan internetsivuilla jätehuoltomääräykset ovat saatavilla tämän jälkeenkin. Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Outokummun seutu, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala sekä Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Jätehuoltomääräykset lähetetään tiedoksi toimialueen kunnille, ely-keskuksille ja aluehallintovirastoille. Liitteet /2016 Ehdotus kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi /2016 Ehdotus kunnallisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi /2016 Yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä vastineineen /2016 Kuopiolaisen yksityishenkilön täydennetty mielipide jätehuoltomääräyksiin ( ) Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

20 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 22 Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että jätehuoltomääräyksistä mielipiteensä jättänyt kuopiolainen yksityishenkilö on täydentänyt mielipidettään (täydennys saapunut ). Kokouksen osallistujille jaettiin täydennetty mielipide. Todetaan, ettei täydennetyssä mielipiteessä ole tuotu esille mitään sellaista, joka muuttaisi asian käsittelyn lopputulosta. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) Asianro 6571/ /2016 Jätetaksa alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätetaksasta Jätetaksassa määritellään kunnan jätemaksujen perusteet. Kunnan on perittävä jätelain 78 :n mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla on katettava kaikki lakisääteisten jätehuoltotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kokonaisuudessaan kuntien jäteyhtiön, Jätekukon, järjestämät yhdyskuntajätehuollon palvelut sekä jätelautakunnan hoitamat jätehuollon viranomaistehtävät. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksan rakenne ja keskeiset muutokset Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Taksa ei koske saostus- ja umpisäiliölietteitä ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvia jätteitä, joille on omat taksat. Jätelautakunta hyväksyy taksan ja kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan mukaisesti. Jätemaksut suoritetaan kuntien jäteyhtiölle, joka toimii jätelautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja maksukertymien seurannan. Jätemaksu koostuu asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöillä perusmaksusta sekä järjestetyn jätehuollon maksusta. Järjestetyn jätehuollon maksu on maksu jäteastian tyhjennyksistä tai aluekeräyspisteen käytöstä. Muilla kiinteistöillä jätemaksu koostuu jäteastian tyhjennysmaksuista. Kiinteistöstä riippuen määrätään myös maksut lisäpalveluista. Vuoden 2017 alusta voimaan tuleva jätetaksa pysyy rakenteeltaan nykyisen taksan mukaisena. Perusmaksuissa tapahtuu muutosta, kun ne yhtenäistetään samalle tasolle kaikissa kunnissa. Järjestetyn jätehuollon maksuissa tapahtuu muutoksia erityisesti taksan hinta-alueiden uudistuksen ja taksan ohjaavuuden parantumisen myötä. Jätelautakunnan hyväksymä jätetaksa tulee voimaan ensimmäistä kertaa myös jätelautakunnan uudessa yhteistoimintakunnassa, Outokummun kaupungissa. Outokummussa muutokset ovat muita kuntia merkittävämmät, mutta myös tarjottavassa palvelutasossa ja jätteenkäsittelyratkaisuissa tapahtuu muutoksia entiseen nähden. Outokummussa otetaan käyttöön perusmaksu, jota siellä ei ole aiemmin ollut. Tyhjennyshintoihin ja aluekeräyspistehintoihin tulee osin korotusta ja osin laskua. Pääosin kiinteistöjen jätehuollon kustannukset joko laskevat hieman tai nousevat maltillisesti (muutokset muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen). Outokummussa muutokset kokonaiskustannuksissa ovat pääosassa tapauksia %. Muutoksia

22 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 23 ja niiden perusteita on tarkasteltu kattavammin jätetaksaluonnoksen käsittelyn yhteydessä (jätelautakunta ). Perusmaksut Asuinhuoneisto- ja vapaa-ajan asuntokohtainen perusmaksu koostuu perusosasta ja jätelautakuntaosasta. Sekä perusosa että jätelautakuntaosa pysyvät ennallaan. Perusmaksun perusosalla katetaan kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräys, jäteasemien rakenteet ja ylläpito, kunnallisen jäteyhtiön järjestämät hyötyjätteiden keräyspisteet (Rinki-ekopisteverkostoa täydentävät ekopisteet) sekä tiedotus ja neuvonta. Sillä katetaan myös jätehuollon asiakasrekisterin hallinnointia ja ylläpitoa. Jätelautakuntaosalla katetaan yhteisen jätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan toiminta. Joissakin kunnissa käytössä olleet, perusmaksun yhteydessä perityt kuntaosat poistetaan. Kunnat ovat kattaneet kuntaosalla lähinnä vanhojen kaatopaikkojen ylläpidon kustannuksia. Ympäristöministeriön jätelakioppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015) on tehty linjaus, jonka mukaan tällaisia kustannuksia ei tule nykyisillä jätemaksuilla kattaa. Niissä kunnissa, joissa kuntaosa oli käytössä (Juuka, Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tervo), perusmaksu laskee näin ollen 7 14 %. Kaikissa kunnissa on jatkossa yhtenäiset perusmaksut. Jäteastioiden tyhjennysmaksujen hinta-alueet Jätehuollossa yhteistyötä tekeviin kuntiin on tarkoituksenmukaista hyväksyä mahdollisimman pitkälti sama taksa. Jos kuitenkin jätehuollon kustannukset poikkeavat paljon eri kuntien välillä, ovat erot taksassa perusteltuja. Kuljetuskustannusten erojen vuoksi käytössä on ollut sekajäteastioiden tyhjennyshinnoille kolme hintaaluetta: 1) Kuopio, 2) Siilinjärvi ja 3) muut kunnat). Hyötyjätteille hinta-alueita on ollut kaksi: 1) Kuopio ja 2) muut kunnat. Tyhjennysmaksujen hinta-alueet yhtenäistetään siten, että niitä on jatkossa kaikkien jätelajien osalta kaksi: 1) Kuopio, Siilinjärvi ja Pieksämäki ja 2) muut kunnat. Perusteena uudistuksille ovat kuntakentässä ja jätteiden kuljetuskustannuksissa tapahtuvat muutokset. Ensinnäkin Juankosken kuntaliitos Kuopioon vaikuttaa kunnan kuljetuskustannuksiin korottavasti. Lisäksi kustannuksia lisää se, että sekajäte kuljetetaan jatkossa Kuopion jätekeskukselta Riinkinvoiman ekovoimalaitokseen. Sitä vastoin Pieksämäellä kuljetuskustannukset pienevät, koska sekajätettä aletaan kuljettaa tältä alueelta suoraan Riinkinvoimalle. Kun huomioidaan Kuopion uuden kuljetushinnan taso, Siilinjärven hinta ja uusi Pieksämäen hinta, ne ovat niin lähellä toisiaan, että kuntien kuljetushinnat yhtenäistetään. Ero muihin kuntiin on edelleen niin suuri, että näissä kunnissa pidetään eri tyhjennyshinnat. Jäteastioiden tyhjennysmaksut Jäteastioiden tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta. Kuljetusosalla katetaan jätteiden kuljetusten kustannuksia. Käsittelyosalla katetaan kunkin jätelajin käsittelykustannukset, minkä lisäksi sekajätteen käsittelyosalla katetaan kunnallisen jäteyhtiön hallinnon ja asiakaspalvelun kustannuksia ja jätehuollon kehittämistä.

23 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 23 Jatkossa sekajätteen käsittelyosalla katetaan osin myös hyötyjätteiden jätehuoltoa. Näin jätetaksalla kannustetaan entistä enemmän jätelain mukaisesti etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Kannustavuus kohdistuu lasin, metallin ja biojätteen erilliskeräykseen, sillä erityisesti nämä jätelajit olisi tärkeää saada materiaalihyötykäyttöön ja pois energiahyödynnettävän sekajätteen joukosta. Jatkossa lasin ja metallin erilliskeräys tarjotaan veloituksettomana sekä asuinkiinteistöille että julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille. Tämä keräys katetaan jatkossa kokonaisuudessaan sekajätteen käsittelyosalla. Lisäksi sekajätteen käsittelyosalla aletaan kattaa merkittävästi biojäteastian tyhjennyskustannuksia. Kartongin tyhjennyshinta säilytetään ennallaan. Uutena taksaan otetaan muovin tyhjennysmaksu, sillä muovin keräys alkaa syksyllä 2017 suurimmissa taajamissa. Maksu asetetaan jäteastioissa 660 litran sekajäteastian tyhjennyshinnan tasolle, samoin syväkeräyksessä tyhjennyshinta on sekajätteen tasolla. Muovin osalta tyhjennettäviä kohteita on vähän, joten kuljetus on huomattavasti sekajätettä kalliimpaa. Maksussa varaudutaan myös siihen, että lajittelun epäonnistuessa muovikuormia voi olla tarvetta toimittaa materiaalihyötykäytön sijasta energiahyötykäyttöön. Sekajätteen laskennallinen käsittelyhinta nousee hyötyjätteiden kompensoinnin vuoksi. Vuonna 2016 käsittelyhinta oli n. 100 euroa/tonni, mistä se nousee 115 euroon/tonni. Sekajäteastian litran jäteastioiden tyhjennyshinnassa nämä kompensaatiot hyötyjätteiden tyhjennyksiin vaikuttavat astiakoosta riippuen 4 10 %. Syväkeräyksen hintoja tarkistetaan vastaamaan paremmin todellisia kuljetuskustannuksia, samoin maksuissa otetaan huomioon käsittelymaksujen muutokset. Viimeisen kerran taksassa on tyhjennysmaksut myös pikakonteille, jotka on jätehuoltomääräysten mukaan poistettava käytöstä viimeistään Pikakonttien tyhjennyshinnan kuljetusosuutta nostetaan, koska tyhjentäminen on riski jätteenkuljettajan työturvallisuudelle. Aluekeräyspistemaksut Aluekeräyspisteen käyttöön oikeuttava maksu on jokaisessa osakaskunnassa samansuuruinen. Aluekeräyspistemaksulla katetaan pisteiden sekajäteastioiden tyhjennykset (sis. käsittely- ja kuljetuskustannukset) ja keräyspisteiden ylläpito (esim. siivousja kunnossapitokustannukset). Aluekeräyspistemaksuja tarkistetaan maksusta riippuen 3 5 % ottaen huomioon sekajätteen käsittelyosassa tapahtunut korotus. Maksuissa on entiseen tapaan kolme luokkaa: vakituisen asunnon maksu, ympärivuotisesti käytettävän vapaa-ajan asunnon maksu ja vain kesäaikana ( ) käytettävän vapaa-ajan asunnon maksu. Outokummun kaupungissa aluekeräyspistemaksujen muutokset ovat huomattavasti muuta aluetta suuremmat, koska kunnassa vakituisen asunnon maksu on ollut edullinen suhteessa vapaa-ajan asunnon maksuun. Lisäksi käytössä on ollut vakituisille asunnoille eri maksut taajamassa ja haja-asutusalueella. Tämän vuoksi kesäasunnon aluekeräyspistemaksu laskee Outokummussa lähes kolmanneksen, taajamassa sijait-

24 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (45) 23 Lajitteluasemien (jäteasemien) pienkuormamaksut Taksan valmistelu ja kuuleminen sevan vakituisen asunnon maksu laskee 17 % ja haja-asutusalueella sijaitsevan vakituisen asunnon maksu nousee noin 40 %. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella vakituisia asuinkiinteistöjä ohjataan käyttämään omia astioita ja kimppoja, jotka palvelevat kiinteistöjä tyypillisesti parhaiten ja joiden maksuihin syntyvä jätemäärä vaikuttaa. Aluekeräyspistemaksu vakituisille asunnoille, jotka tuottavat jätettä jatkuvasti, on näin ollen huomattavasti kesäaikaan käytettävien vapaa-ajan asuntojen maksua korkeampi. Epäsäännöllisesti käytettäville vapaa-ajan asunnoille aluekeräyspiste on hyvä vaihtoehto järjestää jätehuolto, ja hinta halutaan pitää kohtalaisen edullisena. Koska muutos aluekeräyspistemaksussa on Outokummussa tuntuva hajaasutusalueella sijaitseville vakituisille asuinkiinteistöille, kannustetaan näitä talouksia siirtymään kunnallisen jäteyhtiön toteuttamalla tiedotuskampanjalla kiinteistökohtaisen jäteastian tai yhteisen jäteastian eli kimpan käyttäjiksi. Niiltä aluekeräyspisteen käyttäjiltä, jotka siirtyvät oman jäteastian tai kimpan käyttäjiksi viimeistään , jätetään aluekeräyspistemaksu tammi-helmikuulta laskuttamatta. Pienkuormamaksuilla katetaan lajitteluasemilla (ent. jäteasemilla) vastaanotettujen jätteiden käsittelyn kustannuksia. Lajitteluasemien rakenteet katetaan sen sijaan perusmaksulla. Lajitteluasemilla vastaanotettujen jätteiden käsittelykustannukset ovat koko ajan ylittäneet vastaanottomaksuista saadut tulot. Pienkuormamaksujen alhaisella tasolla on pyritty siihen, että jäteastiaan kokonsa tai määränsä vuoksi soveltumattomat jätteet ohjautuisivat mahdollisimman tehokkaasti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Lajitteluasemille vastaanotettujen loppusijoitettavien jätteiden kustannukset ovat nousseet jäteveron nousun takia noin 15 %. vuonna Pienkuormissa on paljon loppusijoitettavaa jätettä, joten tämä kustannus on huomioitava nyt taksassa. Taksaa muutetaan siten, että Kuopion jätekeskuksen Pikkukukon ja muiden paikallisten lajitteluasemien vastaanottohinnat yhtenäistetään. Pikkukukossa vastaanoton kustannukset ovat pienemmät, koska se sijaitsee jätekeskuksen yhteydessä, mutta toisaalta tarjottavat palvelut ovat osin muita laajemmat. Kustannusten nousuun vastaaminen hinnan yhtenäistämisellä tarkoittaa vastaanottomaksujen nousua Pikkukukossa, mutta hinnan säilymistä entisellään muilla paikallisilla lajitteluasemilla. Jatkossakin osa kotitalouksien kuormien kustannuksista joudutaan kattamaan sekajätteen käsittelyosalla. Tällä tavalla vastaanottomaksun taso pidetään matalana. Suurin muutos entiseen on, että jatkossa muilta kuin kotitalouksilta peritään lajitteluasemille vastaanotettavista kuormista jätteen käsittelyn aiheuttamat todelliset kustannukset. Tältä osin ei tehdä enää kompensointeja muilla maksuilla. Laskelmat eri jätehuoltopalvelujen kustannuksista on tehty kunnallisessa jäteyhtiössä, minkä pohjalta taksa on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijoiden toimesta tehden yhteistyötä jäteyhtiön kanssa. Jätelautakunta on käsittelyt taksaluonnoksen kokouksessaan