Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Julkinen. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3.

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-16:05 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Kananen, puheenjohtaja Kyllikki Kotimäki, varapuheenjohtaja Matti Kartano Marko Kiema Martti Ålander Kaija Viljakainen Marko Rautiainen Jukka Hyttinen Merja Kaija Tuija Mustonen Muut saapuvilla olleet Taisto Toppinen, poistui klo :n jälkeen kaupunginhallituksen edustaja Saija Pöntinen, palvelupäällikkö esittelijä Minna Kuuluvainen, palveluneuvoja pöytäkirjanpitäjä Asiat 14-20

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Julkinen Allekirjoitukset Hannu Kananen puheenjohtaja Minna Kuuluvainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristönpalvelualueella, (Suokatu 42), Marko Kiema Kyllikki Kotimäki Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristönpalvelualueella, (Suokatu 42), Minna Kuuluvainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja 20 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus :ien 18 ja 19 osalta liite C

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Jätelautakunnan kokouspäivän siirto Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Jätetaksa alkaen Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen Tiedonannot Muutoksenhaku Liite C Kuntalain mukainen valitusosoitus 23 Sivu 7

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä olivat kokouksesta poissa jäsenet Maritta Hämäläinen, Piia Kauppinen ja Maria Suhonen. Kokouksessa olivat läsnä varajäsenet Kaija Viljakainen, Hanna Luukkonen ja Merja Kaija.

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelupäällikkö Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Kyllikki Kotimäki ja Marko Kiema. Päätös Valittiin Kyllikki Kotimäki ja Marko Kiema.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Asianro 8227/ /2014 Jätelautakunnan kokouspäivän siirto Vaikutusten arviointi - Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Savo-Pielisen jätelautakunta on päättänyt kokouksessaan syksyn 2015 kokouspäivistä. Vuoden viimeiseksi kokoukseksi on tällöin päätetty torstai Vuoden viimeinen kokous on tarvetta siirtää aiemmin päätetystä ajankohdasta vajaata viikkoa eteenpäin tiistaille Siirron syynä on se, että kuntien taholta on tullut esille tarvetta varata hieman lisää lausunnonantoaikaa vireillä oleviin asioihin. Esitys Jätelautakunnan vuoden 2015 viimeinen kokous pidetään tiistaina Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Asianro 6856/ /2015 Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Vastuut ekopisteiden järjestämisessä Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätelain (646/2011) 32 :n mukaisesti asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto kuuluu kunnan vastuulle. Kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, järjestämät ekopisteet ovat osa kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltojärjestelmää. Ekopisteissä kerätään hyötyjätteitä kotitalouksilta. Kerättäviä jätelajeja ovat kartonki, lasi ja metalli. Ekopisteiden yhteydessä on myös paperin keräystä, joka on tuottajien vastuulla. Joissakin ekopisteissä on lisäksi Jätekukon yhteistyökumppanien järjestämää tekstiilien keräystä. Kartonki, lasi ja metalli ovat suurelta osin pakkauksia, jotka ovat siirtyneet lähtien jätelain 46 ja 48 :n mukaisesti tuottajan jätehuollon järjestämisvastuulle. Pakkausjätteen tuottajavastuulla tarkoitetaan sitä, että tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamiensa, käytöstä poistettujen pakkausten jätehuolto kustannuksellaan. Pakkausjätteiden tuottajavastuu laajenee edelleen lähtien siten, että tuottajien on järjestettävä myös pakkausjätteiden alueellinen keräys. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (ent. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy) edustaa kuluttajapakkauksen keräyksen osalta tuottajayhteisöjä ja järjestää tuottajayhteisöjen valtuuttamana valtakunnallisen kuluttajapakkausten alueellisen keräyksen. RINKI Oy järjestää uusien ekopisteiden rakentamisen tai sille siirtyvien ekopisteiden uudistamisen, ja huolehtii hallintaansa tulevien ekopisteiden jätesäiliöiden tyhjennyksistä. RINKI Oy järjestää ekopisteverkoston siten kuin valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä (pakkausjäteasetus, 518/2014) säädetään. Asetuksessa on asetettu valtakunnallisesti vähimmäistaso pakkausjätteiden alueelliselle keräysverkostolle. Asetuksen 9 :n mukaisesti alueelliset vastaanottopaikat eli ekopisteet on järjestettävä seuraavasti: vastaanottopaikkojen verkoston on katettava koko maa; vastaanottopaikkoja on väestötiheys huomioon ottaen alueittain tasapuolisesti; vastaanottopaikat sijoitetaan päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteyteen taikka yleisesti käytettyjen kulkureittien varrelle; lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteen (käytännössä kartongin) erilliskeräystä varten on valtakunnallisesti vähintään 1850 vastaanottopaikkaa siten, että jokai-

8 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 17 sessa yli 500 asukkaan taajamassa on vähintään yksi vastaanottopaikka ja että muilla alueilla on yhteensä vähintään kauppapaikkojen määrää vastaava määrä vastaanottopaikkoja; muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten on valtakunnallisesti vähintään 500 vastaanottopaikkaa siten, että jokaisessa yli asukkaan taajamassa on vähintään yksi vastaanottopaikka. RINKI Oy:n ekopisteverkosto tulee todennäköisesti olemaan nykyistä kunnallisen jäteyhtiön järjestämää verkostoa yhtenäisempi ja kapasiteetiltaan suurempi, mutta lukumääräisesti ekopisteverkosto on suppeampi. Jätelain 47.3 :n mukaisesti kunta voi vielä järjestää pakkausjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen lisäksi täydentävää pakkausjätteen alueellista keräystä. Kun kunnallinen jäteyhtiö täydentää ekopisteverkostoa, se huolehtii täydentävien ekopisteiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta. Kerätyt pakkausjätteet luovutetaan tuottajien vastaanottoon. Täydentävien ekopisteiden kustannukset katetaan jätemaksuilla. Ekopisteiden palvelutasoa koskevien ratkaisujen tekeminen Jätelautakuntasopimuksen mukaisesti jätelautakunta tekee päätöksen jätehuollon palvelutasosta. Palvelutasosta päätettäessä otetaan huomioon kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa asetettu tahtotila jätehuollon kehittämiselle alueella. Jätepoliittisen ohjelman tavoitetilana on, että kattavalla ja yhtenäisellä palveluverkostolla varmistetaan helposti saavutettavat kunnalliset jätehuollon palvelut koko toimialueella. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu, että jätteiden keräyspisteet sijaitsevat toiminnallisesti hyvillä paikoilla. Jätelautakunnan vuonna 2012 hyväksymässä palvelutasossa vuoteen 2015 on asetettu vähimmäistaso kuntalaisille tarjottaville jätehuoltopalveluille. Palvelutaso valmisteltiin yhteistyössä kuntien kanssa ja hyväksyttiin kuulemisen jälkeen. Palvelutasossa on mukana myös ekopisteverkoston taso. Palvelutasomäärittely on tarkoitus päivittää uuden jätepoliittisen ohjelman jälkeen, aikaisintaan vuonna Koska muutokset ekopisteiden järjestämisvastuissa toteutuvat jo tätä ennen, katsottiin perustelluksi, että jätelautakunta päättää erikseen ekopisteverkoston täydentämisestä ja täydentävän ekopisteverkoston tasosta. Ekopisteverkostosta on keskusteltu kuntien kanssa käydyissä aluepalavereissa alkuvuodesta Tällöin on oltu yhtä mieltä siitä, että tulevaa tuottajien ekopisteverkostoa on tarvetta täydentää. Aluepalavereissa on kuitenkin todettu, että nykyisenlaajuista verkostoa ei voida kaikilta osin ylläpitää ja alueellisia eroja verkoston laajuudessa on tasattava. Ekopisteiden rakenteisiin ja keräyskapasiteetteihin on kuitenkin toivottu panostamista, jotta pisteet palvelisivat mahdollisimman hyvin. Ekopisteverkoston palvelutasosta on käyty keskustelua kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätekukko huolehtii kunnallisen jätehuollon operatiivisesta toiminnasta ja yhtiöllä on paras tietämys hyötyjätteiden kertymistä, erilaisten pisteiden toimivuudesta ja keräyslogistiikasta. Vaikka jätelautakunta ratkaisee palvelutason raamit, jäteyhtiön ratkaistavaksi kuuluu pisteiden tarkat sijoituspaikat, pisteiden rakenteet ja muut käytännön järjestelyt.

9 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 17 Jätekukon nykyinen ekopisteverkosto ja RINKI Oy:n tuleva ekopisteverkosto Ekopisteiden palvelutasoon vaikuttavat seikat Tämänhetkisessä jätelautakunnan hyväksymässä palvelutasossa on todettu, että Jätekukko ylläpitää ekopisteverkostoa siten, että kattavia keräyspisteitä on päivittäisten palvelujen yhteydessä. Palvelutasossa on linjattu, että pakkausten jätehuollon järjestämisvastuun siirryttyä tuottajayhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä niin, että toimivia ja ulkoasultaan siistejä ekopisteitä pyritään saamaan jokaiseen taajamaan päivittäisten palvelujen yhteyteen. Tällä hetkellä jätelautakunnan toimialueella on 88 sellaista ekopistettä, joissa kerätään tuottajavastuulla olevan paperin lisäksi kartonkia, lasia ja metallia. Niitä ekopisteitä, joissa kerätään vain 1-2 jätelajia, on 49 kappaletta. RINKI Oy:n tavoitteena on tämänhetkisten tietojen mukaan järjestää alueelle ekopistettä. Näistä kaikissa on tarkoitus kerätä kartonkia, lasia ja metallia. Paperin osalta tehtäneen edelleen yhteistyötä tuottajien kesken. Yksittäisiin RINKI Oy:n pisteisiin tulee myös muovin keräys. Ympäristöministeriön raportissa pakkausjätteiden erilliskeräysvaatimusten vaikutusten arvioinnista (11/2014) todetaan kokemusten osoittaneen, että palvelutason kannalta ekopisteiden kokonaismäärää merkityksellisempiä tekijöitä ovat pisteiden vaivaton saavutettavuus, keskeinen sijainti sekä kansalaisille kohdistettava tiedotus ja valistus. Isompia hyötyjätemääriä on pystytty keräämään aiempaa vähäisemmillä vastaanottopisteillä, kun vastaanottopisteet on sijoitettu keskeisille paikoille ja niistä on tiedotettu. Erilaisten ekopisteiden ja niiden sijoituspaikkojen toimivuutta selvitettiin ekopistepilotissa, joka oli pakkausten tuottajayhteisöjen, PYR Oy:n (nyk. RINKI Oy), Päivittäistavarakauppa PTY ry:n, Kaupan liiton ja Jätelaitosyhdistyksen pilotointihanke ekopistekonseptille (v. 2012). Ekopistepilotin raportissa on todettu, että kauppojen yhteydessä olevat ekopisteet palvelevat asiakkaita parhaiten. Selvityksessä esitettyjen tietojen mukaan suomalaiset kotitaloudet käyvät päivittäistavarakaupoissa keskimäärin 3,2 kertaa viikossa ja kauppojen yhteyteen on keskitetty tyypillisesti muitakin palveluja. Sen sijaan haja-asutusalueiden pienten keräyspisteiden materiaalikertymät ovat pieniä, mistä johtuen jätemääriin suhteutetut keräyskustannukset ja ympäristörasitukset ovat huomattavasti suuremmat kuin kauppojen yhteydessä sijaitsevissa ekopisteissä. Lisäksi selvityksessä on todettu, että näissä pisteissä kunnossapito ja valvonta on kaupan ekopisteitä vaikeampaa toteuttaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. RINKI Oy keskittääkin ekopisteensä erityisesti päivittäistavarakauppojen yhteyteen. Myös Jätekukon täydentävät ekopisteet on perustelluinta järjestää asuinalueille pääosin lähipalvelujen yhteyteen, koska kuntalaiset asioivat joka tapauksessa päivittäistavarakaupoissa, ja ekopisteet ovat näin vaivattomasti saavutettavissa. Näissä paikoissa myös jäteastioiden tyhjennykset sekä kunnossapito ja siivous saadaan järjestettyä kustannustehokkaimmin. Tällä tavoin ekopisteet voidaan lisäksi tyhjentää samoilla reiteillä kuin kiinteistöittäiset hyötyjätteiden jäteastiat. Ekopisteitä ei ole syytä säilyttää sellaisilla paikoilla, joihin tulisi tehdä pitkät poikkeamat jätteenkuljetusreiteiltä ja joissa kertymät ovat pieniä.

10 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 17 Tuleva täydentävän ekopisteverkoston palvelutaso Ekopisteverkoston laajuudessa on otettava huomioon, millaiset kustannukset verkosto aiheuttaa ja millaiset kustannukset ovat perusteltuja palvelutaso huomioon ottaen. Yhden ekopisteen rakentamisen kustannukset ovat keskimäärin euroa, ja ylläpitokulut sisältäen jäteastioiden ja keräyspaikan kunnossapidon, tyhjentämisen (kuljetukset ja käsittelyn) ja siivoamisen keskimäärin noin euroa vuodessa. Silloin, kun piste sijaitsee haja-asutusalueella kuljetusreittien ulkopuolella, kertyvään jätemäärään suhteutettuna kuljetusten kustannukset ovat suuremmat ja kunnossapidon järjestäminen kalliimpaa. Haja-asutusalueiden pisteissä hyötyjätteiden kertymä on arviolta vain 10 % keskustaajamien kertymästä. Kunnallisen jäteyhtiön on tarvetta täydentää tuottajien ekopisteverkostoa, jotta voidaan tarjota pakkausjäteasetuksen vaatimuksia parempi palvelutaso. Täydentävät ekopisteet keskitetään keskeisille paikoille ja keräyskapasiteetteja kasvatetaan. Palvelutason kannalta on tärkeää, että ekopisteet ovat toimivia ja ulkoasultaan siistejä. Tämän vuoksi nykyinen ekopisteverkosto tarvitsee uudistamista eli suurilta osin entiset ekopisteet poistuvat ja sopiville paikoille rakennetaan toimivammat ja kapasiteetiltaan optimoidut ekopisteet. Aikaisemmassa palvelutasossa on linjattu, että kuhunkin taajamaan sijoitetaan vähintään yksi ekopiste. Ekopisteverkoston taso on tarvetta määritellä kattavammaksi ja selkeämmin perustein. Täydentävä ekopisteverkosto on perusteltua sitoa osin asukasmäärään ja osin siihen, onko alueella lähipalveluja, joissa asukkaat asioivat. Riittävä asukasmäärä varmistaa sen, että kertymät ovat ekopisteessä riittävät. Lähipalvelujen yhteys taas varmistaa sen, että ekopisteitä on siellä, mihin asiakkaiden asiointi suuntautuu. Päivittäistavarakauppojen tai muiden lähipalvelujen yhteydessä ekopisteet ovat vaivattomasti saavutettavissa. Aina pistettä ei voida sijoittaa aivan palvelujen yhteyteen, jolloin piste on perusteltua sijoittaa keskeisten kulkureittien varrelle. Tuottajien ekopisteverkostoa täydentävät pisteet järjestetään sellaisille asuinalueille, joihin on järjestetty lähipalvelut, kuten päivittäistavarakauppa ja joissa on vähintään 300 asukasta, joiden hyötyjätteitä kerätään ekopisteessä. Käytännössä ekopisteitä käyttävät pientaloasukkaat ja pienten taloyhtiöiden asukkaat, sillä suuret taloyhtiöt ovat kiinteistöittäisen keräyksen piirissä. Tarvittaessa ekopisteitä järjestetään myös jätteenkuljetuslogistiikan kannalta keskeisille asuinalueille, joissa on vähintään 500 asukasta, muttei lähipalveluja. Myös vapaa-ajan asutus huomioidaan sijoituspaikkojen valinnassa. Kaikissa ekopisteissä kerätään jatkossa vähintään kartonkia, lasia ja metallia. Lisäksi paperinkeräyksen osalta tehdään tuottajayhteisöjen kanssa yhteistyötä niin, että myös paperinkeräys järjestetään ekopisteiden yhteyteen. Tekstiilin keräystä jatketaan yhteistyökumppanien toimesta valittujen ekopisteiden yhteydessä. Muovin osalta tuottajat järjestävät tarvittavat keräyspisteet. Muovin keräyksen mahdollinen täydentäminen ratkaistaan tulevan palvelutasomäärittelyn yhteydessä, koska muovin erilliskeräys ei ole vielä kunnallisen jäteyhtiön toimesta järjestettävissä. Täydentäviä ekopisteitä tulee em. linjauksilla alueelle siten, että ekopisteiden kokonaismäärä on noin kappaletta. Pisteiden optimaalisella sijoittelulla keskeisille paikoille, kerättävien jätelajien yhtenäistämisellä ja entistä suuremmilla keräyskapa-

11 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 17 siteeteilla pyritään siihen, että kerättävät määrät pysyvät kokonaisuudessaan vähintään ennallaan tai lisääntyvät. Lukumääräisesti nykyisen kaltaista palveluiltaan ja tasoltaan alueittain vaihtelevaa ekopisteverkostoa ei ole perusteltua ylläpitää. Muutoksia aletaan tehdä vaiheittain pääosin keväästä 2016 alkaen. Ekopisteisiin ja yleisesti hyötyjätteiden lajitteluun liittyvässä tiedottamisessa ja asiakaspalvelussa on tehtävä yhteistyötä RINKI Oy:n ja Jätekukon kesken. Asiakkaille annetaan tietoa lajittelusta eri viestintäkanavien kautta. Lajitteluohjeet ovat kaikissa ekopisteissä yhtenäiset. On tärkeää, ettei asiakkaiden kannalta ole merkitystä sillä, onko ekopiste RINKI Oy:n vai Jätekukon ylläpitämä. Vaikutusten arviointi Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentämisen vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska kunnallisen jäteyhtiön täydentävän ekopisteverkoston avulla tarjotaan pakkausjäteasetuksen vaatimuksia parempaa hyötyjätteiden keräyspalvelua. Mikäli tuottajien ekopisteverkostoa ei lainkaan täydennettäisi, ei keräysverkosto olisi kaikilta osin riittävän kattava. Aikaisempaan verkostoon nähden ekopisteverkoston uudistamisen vaikutukset ihmiseen ovat sikäli positiiviset, että pisteiden rakenteita uusitaan toimivimmiksi, keräyskapasiteetteja kasvatetaan ja pisteitä sijoitetaan keskeisille paikoille, joissa ihmiset muutoinkin asioivat. Sikäli kun ekopisteitä poistuu, osa ihmisistä tulee kokemaan muutokset negatiivisina. Ympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan positiivisiksi, koska entistä keskitetymmällä ja toimivammalla verkostolla saadaan kerättyä pienemmin ympäristövaikutuksin vähintään entisensuuruiset hyötyjätemäärät. Joitakin ihmisiä paremmalla paikalla sijaitsevat ekopisteet voivat kannustaa kierrättämään. Osaltaan voi tulla myös negatiivisia vaikutuksia, jos ihmiset eivät halua kierrättää pisteen siirtyessä kauemmaksi. Yritysvaikutukset ovat neutraalit, sillä ekopisteverkosto ei ole yritysten käytössä. Esitys Jätelautakunta asettaa ekopisteiden palvelutason luonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa kunnille ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle mahdollisuuden antaa lausunto asiasta. Lisäksi lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Ekopisteiden palvelutason luonnos ja kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti.

12 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 17 Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen täydentävän ekopisteverkoston palvelutaso tuodaan jätelautakunnalle päätettäväksi. Liitteet /2015 Ekopisteiden palvelutason luonnos Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Asianro 6567/ /2015 Jätetaksa alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätetaksasta Kunnan on perittävä jätelain 78 :n mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille jätehuoltotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kuntien jäteyhtiön, Jätekukon, järjestämät yhdyskuntajätehuollon palvelut, kuten jätteiden kuljetus ja käsittely, hyödyntäminen, neuvonta ja valistus sekä jätehuollon kehittäminen. Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Taksa ei koske saostus- ja umpisäiliölietteitä ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvia jätteitä, joille on omat taksat. Jätelautakunta hyväksyy jätetaksan ja voi jätelain sallimissa puitteissa itsenäisesti määritellä maksupolitiikan ja maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden, mutta ei voi hyväksyä laillisesti taksaa, jolla ei katettaisi kunnallisen jäteyhtiön toimintaa jätelain, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen nojalla. Jätehuoltoviranomainen eli käytännössä jätelautakunnan alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jätemaksut kiinteistön haltijoille jätetaksan mukaisesti. Tavallisesti määrääminen tehdään hyväksymällä maksuunpanoluettelot. Jätemaksut suoritetaan jäteyhtiölle, joka toimii jätelautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja maksukertymien seurannan. Jätemaksu koostuu asuinkiinteistöillä perusmaksusta sekä jäteastian tyhjennysmaksuista tai aluekeräyspistemaksusta. Muilla kiinteistöillä jätemaksu koostuu jäteastian tyhjennysmaksuista. Kiinteistöstä riippuen määrätään myös maksut lisäpalveluista. Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva jätetaksa pysyy lähes kaikilta osin entisellä tasolla ja sen rakenne on entisellään. Perusmaksu pysyy suurimmassa osassa kuntia ennallaan ja joissain kunnissa laskee. Jäteastioiden tyhjennysmaksut pysyvät ennallaan. Perusmaksu Perusmaksu koostuu perusosasta, jätelautakuntaosasta ja kuntaosasta. Perusmaksun perusosalla jäteyhtiö kattaa kaikkien kotitalouksien käytössä olevan jätehuollon palveluverkoston ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia sekä viestinnän ja jäteneuvonnan kustannukset. Jätelautakuntaosalla katetaan yhteisen jätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan kustannukset. Sekä perusosa että jätelautakuntaosa ovat kaikissa kunnissa samat. Kuntakohtaisesti on lisäksi käytössä kuntaosia, joilla kunnat kattavat niille jätehuollon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

14 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 18 Perusmaksun perusosalla katetaan kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräys, jäteasemien infra ja ylläpito, kunnallisen jäteyhtiön järjestämät hyötyjätteiden keräyspisteet (ekopisteet), lasin ja metallin kiinteistöittäinen keräys sekä tiedotus ja neuvonta. Perusosalla katettavissa palveluissa on tapahtumassa pakkausten laajenevan tuottajavastuun ja jätehuoltomääräysten uudistamisen myötä muutoksia, jotka osin nostavat ja osin laskevat kustannuksia. Nämä muutokset ovat kuitenkin toteutumassa suurilta osin vasta vuonna 2017, eikä niillä ole vaikutusta vielä vuonna 2016 sillä tavoin, että perusosaa olisi tarvetta tässä vaiheessa muuttaa. Perusmaksulla katettavia kustannuksia tulee lisää, kun asuinkiinteistöille tarjottava lasin ja metallin kiinteistöittäinen keräys on mitä todennäköisimmin laajenemassa uudistettavien jätehuoltomääräysten myötä. Kun keräyksen piiriin tulee uusia kohteita, astiatoimituksista ja tyhjennyksistä tulee lisäkustannuksia. Vaikutusta on myös sillä, että aiemmin erilliskerätystä metallista ja kartongista on saatu tuloja, jotka suurelta osin poistuvat, kun pakkaukset on luovutettava veloituksetta tuottajien vastaanottoon. Perusmaksulla katettavia kustannuksia taas pienentää ekopisteverkoston osittainen siirtyminen tuottajien ylläpidettäväksi. Muutos tulee kuitenkin tapahtumaan vaiheittain. Lisäksi kunnalliselle jäteyhtiölle tulee kustannuksia poistuvien ekopisteiden purkamisesta ja uusien täydentävien pisteiden rakentamisesta. Kokonaisuudessaan muutosten on arvioitu olevan vielä vuonna 2016 sitä luokkaa, ettei perusmaksun perusosaa vielä muuteta, vaan se pidetään ennallaan. Jätelautakunnan kustannukset nousevat vuonna 2016 hieman vuodesta 2015, mutta perusmaksun jätelautakuntaosaa ei tästä huolimatta nosteta. Perusteena on se, että vuonna 2014 jätelautakunnan kustannukset jäivät arvioitua pienemmiksi ja kunnalliselta jäteyhtiöltä laskutettiin tuolloin vähemmän kuin jätelautakuntaosalla kerättiin. Tämän vuoksi jätelautakuntaosan nostamiselle ei ole vielä tarvetta. Koska jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan nykyään jätelautakunnassa, ei näiden tehtävien hoitamisesta aiheudu peruskunnille enää kustannuksia. Perusmaksun kuntaosalla kunnat kattavatkin enää lähinnä vanhojen kaatopaikkojen ylläpidon kustannuksia. Valmisteilla olevien uusien tulkintaohjeiden mukaisesti jätelautakunta on luopumassa kuntaosien hyväksymisestä. Asiasta on käyty jo keskustelua kuntien kanssa. Kuntaosat hyväksytään vielä vuodelle 2016 niiden kuntien osalta, joissa kuntaosa on tällä hetkellä käytössä, ja jotka katsovat kuntaosan keräämisen vielä välttämättömäksi. Kunnille aiheutuvat kustannukset on tiedusteltu kunnista. Perusmaksun kuntaosa jää käyttöön enää viiteen kuntaan (Juuka, Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tervo). Valmistelussa on linjattu, että kuntaosat hyväksytään korkeintaan entisen suuruisina. Juuan osalta kuntaosa pienenee, ja Kuopiossa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Tervossa kuntaosa säilyy ennallaan. Kuntaosa poistuu käytöstä kolmelta sellaiselta kunnalta, joilla se on ollut aiemmin käytössä (Lieksa, Nurmes ja Vesanto). Perusmaksu pysyy siis kokonaisuudessaan suurimmassa osassa kuntia ennallaan, ja kuntaosan pienenemisen tai poistumisen vuoksi perusmaksut laskevat seuraavasti (eri perusmaksuluokissa on erisuuruiset muutokset): Juuka alle 1 %, Lieksa ja Vesanto noin 3 6 % sekä Nurmes %. Nurmeksessa muutos on huomattava.

15 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 18 Jäteastioiden tyhjennysmaksut Jäteastioiden tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta. Kuljetusosalla katetaan jätteiden kuljetusten kustannuksia. Kuljetusindeksit, joihin kuljetushinnat on sidottu kunnallisen jäteyhtiön ja kuljetusurakoitsijoiden välisissä sopimuksissa, eivät ole nousseet, joten jätteen kuljetushinnoissa ei ole nousupaineita. Jätteen käsittelyosalla katetaan kunkin jätelajin käsittelykustannukset, minkä lisäksi sekajätteen käsittelyosalla katetaan kunnallisen jäteyhtiön hallinnon ja asiakaspalvelun kustannuksia sekä osin jäteasemien jätteenkäsittelykustannuksia. Käsittelyosat määritetään siten, että yhtiö pystyy kattamaan toimintakustannuksensa ja tulevat investointinsa. Myöskään käsittelyosia ei nosteta. Sekajätteen käsittelyn osalta on kuitenkin vielä osin epävarmuutta tulevista kustannuksista. Sekajätteen käsittelyyn on tulossa vuonna 2016 muutos, kun sekajäte aletaan ohjata kattavasti Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. Koska Riikinvoiman voimala ei ole toiminnassa vielä vuoden alusta lähtien, on kunnallisella jäteyhtiöllä tarkoituksena siirtymävaiheessa valmistaa sekajätteestä kierrätyspolttoainetta (REF), jota välivarastoidaan ja kuljetetaan energiahyötykäyttöön mahdollisuuksien mukaan Suomen polttolaitoksiin sekä toimitetaan Riikinvoimalle sen toiminnan alettua. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa syntyvä murskan alite voidaan käyttää jätekeskuksen maisemoinnissa, jolloin vain vähäinen jätemäärä on loppusijoitettava. REF:n välivarastointi on hyväksytty Pohjois-Savon ely-keskuksen päätöksessä, minkä lisäksi kunnallinen jäteyhtiö on hakenut toiminnalle hyväksyntää ympäristöluvassa. Mikäli toiminta saadaan järjesteltyä em. tavalla, ei sekajätteen käsittelykustannukset nouse. REF-polttoaineen valmistaminen edellyttää sitä, että sitä saadaan välivarastoitua. Jos välivarastoinnissa tulee ongelmia, on sekajäte ohjattava sellaisenaan muihin polttolaitoksiin tai viime kädessä loppusijoitettava kaatopaikalle (edellyttää poikkeamislupaa). Molemmissa tilanteissa sekajätteen käsittelykustannukset nousisivat merkittävästi, millä olisi vaikutusta jätemaksuihin. Mikäli tämä on tilanne, jätetaksa tuodaan uudelleen jätelautakunnan käsiteltäväksi. Biojätteen käsittelykustannukset biokaasulaitoksella eivät nouse, joten biojätteen tyhjennyshinta pidetään ennallaan. Kartongin tyhjennyshintakin säilytetään ennallaan. Lasi- ja metalliastioiden tyhjennykset säilyvät edelleen veloituksettomina asuinkiinteistöillä. Niiden tyhjennykset katetaan perusmaksulla, jota on käsitelty edellä. Lisäpalvelumaksut Lisäpalvelumaksut säilyvät pääosin ennallaan. Pienenä tarkistuksena jätetaksaa muutetaan siten, että jäteastian tyhjennysten estyttyä kiinteistöllä vallinneiden olosuhteiden vuoksi (esim. huonokuntoinen tie), ei määrätä tyhjennysmaksua, vaan hukkanoutomaksu. Hukkanoutomaksu on tyhjennysmaksua pienempi. Taksassa tarkennetaan sitä, missä tapauksissa veloitetaan jäteastian toimitus- /vaihtomaksu. Kun astiat vaihdetaan uusiin niiden kunnon vuoksi, astioiden vaihto tehdään veloituksetta. Taksaan otetaan uutena mainintana se, ettei maksua veloiteta myöskään silloin, kun astia vaihdetaan toiseen kokoon olosuhteiden muutosten vuoksi (esim. kiinteistön asukasmäärä muuttuu pysyvästi tai kimpan osakasmäärä muuttuu). Tämä helpottaa astian vaihtoa tilanteissa, joissa vaihto on perusteltua

16 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 18 tehdä. Veloituksettoman vaihdon voi kuitenkin tehdä korkeintaan kahden vuoden välein. Jäteastian pesuja koskevia maksuja muutetaan. Taksassa aiemmin olleen ns. peruspesun hintaa alennetaan. Tämä pesu on käytännössä astian sisäpintojen pesu. Taksaan otetaan uusi hinta koko astian eli astian sisä- ja ulkopintojen pesulle. Pesut voi tilata pesureittien yhteyteen. Aluekeräyspistemaksut Aluekeräyspisteen käyttöön oikeuttava maksu on jokaisessa osakaskunnassa samansuuruinen. Aluekeräyspistemaksulla katetaan jäteastioiden tyhjennykset (sis. käsittely- ja kuljetuskustannukset) ja keräyspisteiden ylläpito (esim. siivous- ja kunnossapitokustannukset). Aluekeräyspistemaksut säilyvät ennallaan. Maksuissa on entiseen tapaan kolme luokkaa: vakituisen asunnon maksu, ympärivuotisesti käytettävän vapaa-ajan asunnon maksu ja vain kesäaikana ( ) käytettävän vapaa-ajan asunnon maksu. Jäteasemien pienkuormamaksut Taksan valmistelu ja tiedottaminen Jäteasemien pienkuormien vastaanottohintoja ei nosteta, vaikka osa jätteestä on loppusijoitettavaa jätettä, jonka osalta jätevero nousee (jätevero on nyt 55 / tonni + alv, ja alkaen 70 / tonni + alv). Pienkuormamaksujen säilyttämisellä edelleen nykyisellä tasolla pyritään siihen, että jäteastiaan kokonsa tai määränsä vuoksi soveltumattomat jätteet ohjautuisivat mahdollisimman tehokkaasti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Se osa loppusijoitettavien jätteiden käsittelykustannuksista, mitä jäteasemien tulot eivät kata, katetaan sekajätteen käsittelyosalla. Jätetaksa-asiakirja on valmisteltu jätehuoltoviranomaisessa. Pohjatiedot jätehuoltopalvelujen kustannuksista on saatu kunnalliselta jäteyhtiöltä ja kuntaosilla katettavien kustannusten laskelmat on pyydetty kunnilta. Koska muutokset taksassa ovat erittäin pieniä, ei asian katsota vaikuttavan sillä tavoin huomattavasti alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden olosuhteisiin, että asiassa olisi tarvetta hallintolain 41 :n mukaiseen vaikuttamismahdollisuuksien varaamiseen. Jätetaksasta tiedotetaan kuitenkin yleisesti siten kuin jätelain 79 :ssä edellytetään. Vaikutusten arviointi Esitys Koska taksaan ei tule juuri muutoksia, ja tehtävät muutoksetkin vain pienentävät joitakin jätemaksuja, vaikutukset ympäristöön ovat neutraalit ja vaikutukset ihmiseen neutraalit tai lievästi positiiviset. Taksa ei koske yrityksiä, joten yritysvaikutukset ovat neutraalit. Jätelautakunta hyväksyy voimaan tulevan jätetaksan liitteen mukaisesti. Jätetaksa tulee voimaan Jätetaksa astuu voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätetaksa on voimassa toistaiseksi, kunnes erikseen muuta päätetään. Tämä taksa kumoaa voimaantullessaan jätelautakunnan edellisen jätetaksan.

17 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 18 Jätetaksa annetaan yleisesti tiedoksi pitämällä se nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla, jätelautakunnan ilmoitustaululla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Liitteet /2015 Ehdotus jätetaksaksi alkaen Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä muutti esitystään siten, että jätetaksa pidetään nähtävillä Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Taisto Toppinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

18 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Asianro 6855/ /2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Saostus- ja umpisäiliölietteet ovat jätelain (646/2011) mukaista jätettä, ja siltä osin kuin ne kuuluvat kunnan jätehuoltojärjestelmään, on jätelautakunnan hyväksyttävä taksa, jossa määritellään lietteiden käsittelymaksujen perusteet. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelystä. Käsittelymaksut yksittäisille kiinteistön haltijoille määrätään taksan mukaisesti. Kuljetushinnoista jätelautakunta ei sen sijaan päätä. Kuljetusten osalta käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, joten kuljetushinnoista kukin kuljettaja päättää itse. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, hoitaa jätehuollon käytännön järjestämisen. Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittely on järjestetty kuntien jätevedenpuhdistamoilla, mistä jäteyhtiö on tehnyt kuntien kanssa sopimukset. Saostus- ja umpisäiliölietteen käsittelymaksu koostuu kuntien vesihuoltolaitoksille tulevasta vastaanottohinnan osuudesta sekä kuntien jäteyhtiölle tulevasta laskutuksen ja rekisterin hoitamisen osuudesta. Kuntien vesihuoltolaitosten vastaanottohinnalla katetaan lietteiden vastaanoton ja puhdistamokäsittelyn kustannuksia. Laskutuksen ja rekisterin hoidon osuudella katetaan keskitetyn rekisterin hoidon ja laskutuksen kustannuksia, joita aiheutuu kuntien jäteyhtiölle. Jätemaksut suoritetaan jäteyhtiölle, joka toimii jätelautakunnan lukuun ja hoitaa toimeksiantotehtävänä laskutuksen ja maksukertymien seurannan. Jäteyhtiö maksaa vastaanottohintojen osuudet kunnille tai kuntien vesihuoltolaitoksille. Kuntien vesihuoltolaitoksille maksettava vastaanottohinta Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen kunnissa on ollut vuoden 2014 alusta lähtien voimassa yhtenäiset käsittelymaksut. Käsittelymaksun pohjana on kuntien kanssa neuvotteluin muodostetut yhtenäiset vastaanottohinnat umpisäiliölietteelle ja saostussäiliölietteelle. Ennen vuotta 2014 käytössä oli kunnittain suuresti vaihtelevat vastaanottohinnat ja kaikissa kunnissa ei ollut eri hintaa eri lietelaaduille, vaikka ne poikkeavat ominaisuuksiltaan ja näin ollen käsittelykustannuksiltaan toisistaan. Umpisäiliölietteen vastaanottohinnaksi otettiin kaikkien kuntien jätevesimaksujen keskiarvo, minkä päälle laskettiin lietteen vastaanoton aiheuttamat kustannukset. Saostussäiliölietteen vastaanottohinta laskettiin siten, että kunnille tilitettävät lie-

19 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 19 Laskutuksen ja rekisterin hoidon kustannukset temaksut pysyivät kokonaisuudessaan ennallaan. Maksuissa huomioitiin vielä yleinen kustannusten nousu ja vesihuoltolaitosten investoinnit. Vastaanottohinnan yhtenäistämisellä pyrittiin siihen, että alueen asukkaat olisivat mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Uusien hintojen arvioitiin myös vastaavan paremmin lietteiden käsittelykustannuksia ja ohjaavan lietteenkuljetusyrittäjiä siihen, että lietteet kuljetetaan aina lähimmälle jätevedenpuhdistamolle, kun käsittelyhinnoissa ei ole eroja. Pääosin yhtenäinen käsittelyhinta onkin katsottu kunnissa toimivaksi. Haasteena on se, että eri kunnissa käsittelyratkaisut ovat osin erilaisia ja niihin investoidaan eri aikoihin. Jotta kunnissa voitaisiin kattaa mm. jätevesien puhdistusvaatimusten johdosta tehtyjen ja tarvittavien tulevien investointien kustannuksia sekä kohonneita käyttökustannuksia, lietteiden käsittelymaksun vastaanottohinnan osuutta korotetaan noin 5 %. Vastaanottohintaa ei ole nostettu vuoden 2014 jälkeen, joten tämä korotus on kohtuullinen. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella on käytössä saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelymaksun laskutusta varten keskitetty rekisteri- ja laskutusjärjestelmä, joka perustuu jätelautakunnan päätökseen Järjestelmässä kuljettajat ilmoittavat tiedon kiinteistöittäin noudetuista lietemääristä kuntien jäteyhtiölle joko paperisella siirtoasiakirjalla tai sähköisesti päätelaitteella. Tieto viedään jätelautakunnan pitämään jätehuollon asiakasrekisteriin, jossa on myös muut jätehuoltoon liittyvät kiinteistöjen tiedot. Jätekukko hoitaa rekisterin teknistä ylläpitoa sekä käsittelymaksun laskutuksen rekisteriin vietyjen tietojen pohjalta. Laskutuksesta ja rekisterin hoidosta aiheutuu Jätekukolle kustannuksia, joten kuntien vesihuoltolaitosten vastaanottohinnan päälle on lisätty maksu näiden kustannusten kattamiseksi. Jätelain ja aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti saostus- ja umpisäiliölietteen jätehuollosta aiheutuvat kustannukset katetaan näitä kustannuksia aiheuttavilta jätteen haltijoilta kerättävillä lietekuutioittain määräytyvällä maksulla. Saostussäiliölietteen osalta rekisterin hoidon ja laskutuksen maksu on kaksinkertainen umpisäiliölietteeseen verrattuna, jotta kutakin tyhjennystapahtumaa kohden maksut olisivat samansuuntaiset (umpisäiliölietettä tyhjennetään tyypillisesti enemmän kuin saostussäiliölietettä). Käsittelymaksut jatkossa Saostussäiliölietteen uusi käsittelymaksu tulee olemaan 16,70 euroa/m 3 (sis. alv 24 %). Aikaisemmin maksu oli 16,00 euroa/m 3 (sis. alv 24 %). Umpisäiliölietteen uusi käsittelymaksu tulee olemaan 5,35 euroa/m 3 (sis. alv 24 %). Aikaisemmin maksu oli 5,15 euroa/m 3 (sis. alv 24 %). Kun otetaan huomioon koko käsittelymaksu (vastaanottohinta sekä laskutuksen ja rekisterin hoidon osuus), korotus maksuun on noin 4 %:n luokkaa. Yhtä tyhjennystapahtumaa kohden maksun korotus on tyypillisesti normaalikokoisilla saostus- ja umpisäiliöillä 1 2 euroa, joten muutos on vähäinen.

20 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 19 Asian valmistelu ja tiedottaminen Jätetaksa-asiakirja on valmisteltu jätehuoltoviranomaisessa. Kuntien vastaanottohintojen muuttamisesta on käyty sähköpostikeskustelu kuntien jätevesihuollon yhteyshenkilöiden kanssa, ja muutos vastaanottohintaan on tehty tämän keskustelun pohjalta. Kustannukset laskutuksesta ja rekisterin hoitamisesta on selvitetty kunnalliselta jäteyhtiöltä. Koska taksan rakenteeseen ei tehdä muutoksia ja kustannusten nousuun perustuvat korotukset lietteiden käsittelymaksuissa ovat vähäisiä, ei asian katsota vaikuttavan sillä tavoin huomattavasti alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden olosuhteisiin, että asiassa olisi tarvetta hallintolain 41 :n mukaiseen vaikuttamismahdollisuuksien varaamiseen. Taksasta tiedotetaan kuitenkin yleisesti siten kuin jätelain 79 :ssä edellytetään. Vaikutusten arviointi Esitys Koska käsittelymaksuihin on tulossa vain pieni korotus (kokonaishinta nousee noin 4 %), voidaan taksan vaikutusten arvioida olevan ihmisiin neutraalit tai lievästi negatiiviset. Yhdelle kiinteistölle määräytyvä käsittelymaksun muutos on niin pieni, ettei taksamuutoksella arvioida olevan mitään vaikutusta säiliöiden tyhjennystiheyteen ja edelleen ympäristöön. Taksamuutoksella ei arvioida olevan myöskään yritysvaikutuksia. Jätelautakunta hyväksyy saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksan. Lietteiden käsittelytaksaa sovelletaan Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen kunnissa jätelain 32 :n ja 33 :n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvan saostus- ja umpisäiliölietteen käsittelyyn. Käsittelymaksut yksittäisille kiinteistön haltijoille määrätään taksan mukaisesti. Taksa ei koske lietteiden kuljetushintoja, joista jätehuoltorekisteriin merkityt lietteenkuljetusyrittäjät päättävät itse. Käsittelymaksu koostuu kuntien /kuntien vesihuoltolaitosten vastaanottohinnasta sekä rekisterin hoidon ja laskutuksen osuudesta. Kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, hoitaa jätelautakunnan lukuun lietteiden käsittelymaksun laskutuksen ja maksukertymien seurannan. Jätemaksut on suoritettava jäteyhtiölle, joka maksaa kunnille / kuntien vesihuoltolaitoksille niiden vastaanottohinnan osuuden. Käsittelymaksut ovat seuraavat: Lietteen laatu Kunnan / kunnan vesihuoltolaitoksen osuus /m 3 (alv 0 %) Laskutuksen ja rekisterin hoidon osuus /m 3 (alv 0%) Liete yhteensä /m 3 (alv 0 %) Liete yhteensä /m 3 (alv 24 %) Saostussäiliöliete 11,47 2,00 13,47 16,70 Umpisäiliöliete 3,31 1,00 4,31 5,35 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa on käytössä kaikilla Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen kiinteistöillä tapahtuvien saostus- ja umpisäiliölietteiden

21 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) 19 tyhjennysten osalta, myös tapauksissa, joissa liete toimitetaan jätelautakunnan toimialueen ulkopuolella sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa tulee voimaan Jätetaksa astuu voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätetaksa on voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Taksa kumoaa voimaantullessaan jätelautakunnan hyväksymän, voimaantulleen saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksan. Jätetaksa annetaan yleisesti tiedoksi pitämällä se nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla, jätelautakunnan ilmoitustaululla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä muutti esitystään siten, että jätetaksa pidetään nähtävillä Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Asianro 1908/ /2015 Tiedonannot Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut 2015 Kuopiossa, kyselytutkimuksen tulosten jätehuoltoa koskeva osio 2695/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Jätemaksuasiaa koskeva valitus / Kiinteistö Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. 1214/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Jätemaksuasiaa koskeva valitus / Kiinteistö Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. 1908/2015 Luettelo viranhaltijapäätöksistä ajalta Vaikutusten arviointi - Esitys Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Liitteet /2015 Luettelo viranhaltijapäätöksistä 4 Yhdyskuntatekniset palvelut Kuopiossa, jätehuolto-osio Valmistelija Saija Pöntinen puh Minna Kuuluvainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Muutoksenhakuohje Liite C Kuntalain mukainen valitusosoitus (18-19 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Valitusaika Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite PL KUOPIO Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin (vaihde) Faksi Käyntiosoite Puijonkatu 29 A, 2. krs, Kuopio Virka-aika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

24 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (24) Muutoksenhakuohje Valituskirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjan voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa.