Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos"

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (1) 11 Asianro 5131/ /2015 Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätehuoltomääräykset ja kunnan jätehuoltoviranomaisen määräysvalta Jätehuoltomääräysten rakenne Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, joilla täydennetään ja tarkennetaan jätelainsäädäntöä paikallisesti. Jätehuoltomääräyksillä varmistetaan alueella toimiva jätehuolto niin kuntalaisten, jätehuollon toteuttajien kuin viranomaistenkin kannalta. Määräysten tavoitteena on, ettei jätteistä ja jätehuollosta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Lisäksi määräyksillä edistetään jätehuollon etusijajärjestyksen huomioon ottamista ja huomioidaan eri kiinteistöjen erilaiset palvelutarpeet. Jätehuoltomääräyksistä päättää kunnallinen jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen jätelautakunta. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain myötä kunnan jätehuoltoviranomaisen määräysvalta jätehuoltomääräyksissä on rajattu pääosin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa syntyviin jätteisiin sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyviin yhdyskuntajätteisiin. Näin ollen määräykset koskevat vain osin elinkeinotoiminnan jätettä. Siltä osin kuin elinkeinotoiminnan jäte kuuluu kunnan vastuulle esimerkiksi jätelain 33 :n mukaisen toissijaisen vastuun perusteella, jätehuoltomääräyksiä sovelletaan näihin toimijoihin siltä osin kuin ne liittyvät tarvittaviin palveluihin. Jätehuoltomääräysten rakenteen pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia, koska on tärkeää, että koko Suomessa jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelainsäädännön tarkennuksina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon paikalliset olosuhteet. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset eli vain tämä osa hyväksytään velvoittaviksi kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräyksistä on lisäksi laadittu perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Perustelumuistio toimii jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena. Jätehuoltomääräysten sisältö ja keskeisimmät muutokset

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (2) Yleistä Jätehuoltomääräykset sisältävät säännöksiä mm. kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisestä, jätteiden lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja muusta käsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Omat säännöksensä on kiinteistöllä tapahtuvasta pienimuotoisesta omatoimisen jätteenkäsittelyn edellytyksistä ja vaatimuksista. Määräyksiä annetaan myös muutoin jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymiseen koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 :n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Sääntely on pääosin ennallaan: liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) tai aluekeräyspiste. Kimppajäteastioihin liittyen uutta ovat keräyskapasiteetille asetetut vähimmäisvaatimukset, joilla pyritään varmistamaan kimpan jäteastiatilavuuden riittävyys ja estämään jätteiden epäasianmukainen käsittely. Aluekeräyspisteen käyttäjäksi liittymistä rajoitetaan siten, että tämä liittymistapa on mahdollinen vain sellaisille kiinteistöille, joita verkosto palvelee ja jotka eivät kuormita pisteitä liikaa. Näin ollen käyttäjäksi voivat liittyä vain omakotitalo- ja paritalokiinteistöt sekä vapaa-ajan asunnot. Käytännössä näin on ollut ennenkin. Taajamissa vakituiset asuinkiinteistöt voivat liittyä aluekeräyspisteen käyttäjiksi vain, jos piste on taajamaan järjestetty. Valmistelun aikana harkittiin aluekeräyspisteen käytön rajoittamista vielä tätä enemmän siten, että vain kiinteistöittäisen keräysalueen ulkopuoliset haja-asutusalueen kiinteistöt voisivat liittyä järjestettyyn jätehuoltoon aluekeräyspisteen kautta. Kuntien ja valvovien viranomaisten yhteyshenkilöiden kanssa käydyn keskustelun myötä kuitenkin katsottiin, että lisärajoitukset heikentäisivät turhaan asukkaille tarjottavia palveluja. Lisäksi järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömien kiinteistöjen saaminen jätehuollon piiriin hankaloituisi rajoitusten myötä. Näin ollen aluekeräyspisteen käyttömahdollisuus säilytetään myös kiinteistöittäisellä keräysalueella sijaitseville asuinkiinteistöille niissä tapauksissa, joissa verkosto palvelee riittävästi. Määräyksissä tarkennetaan entiseen nähden sitä, miten liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään käytännössä hoidetaan. Lisäksi täsmennetään sitä, miten järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömät kiinteistöt saadaan jätehuoltojärjestelmän piiriin. Uutena säädellään liittyminen kunnan järjestämään jätehuoltoon putkikeräysjärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän kautta, jos tällaisia järjestelmiä jollekin alueille rakennetaan. Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Jätteiden keräämistä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Määräyksissä asetetaan siirtymäaikojen jälkeen voimaan tulevia uusia hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, minkä lisäksi aikaisempia velvoitteita tiukennetaan. Muutoksilla pyritään siihen, että kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus kasvaa etusijajärjestyksen mukaisesti ja sekajätteeseen ohjautuu mahdollisimman

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (3) vähän kierrätyskelpoista jätettä. Kaikki erilliskerätyt hyötyjätteet kierrätetään materiaalina. Jäteasetuksessa (179/2012) on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä kierrätetään 50 %. Erilliskeräysvelvoitteet edesauttavat tavoitteeseen pääsemistä. Hyötyjätteitä ovat biojäte, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Muut hyötyjätteet kuin biojäte ovat lähinnä pakkauksia, jotka kuuluvat tuottajavastuulle. Koska tuottajat eivät kuitenkaan järjestä pakkausjätteiden keräystä kiinteistöittäisesti, jätelautakunta on jo aikaisemmin päättänyt, että jätelain mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö huolehtii erilliskerättävän pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä. Näin ollen jätehuoltomääräyksissä voidaan edelleen antaa erilliskeräysvelvoitteita. Kerätyt pakkaukset toimitetaan tuottajien vastaanottoon ja käsittelyyn. Koska hyötyjätteet ohjautuvat tuottajille, on huomattava, että lajittelussa on noudatettava tuottajien lajitteluohjeita. Kartongin, lasin ja muovin keräykseen ei saa laittaa pakkausten lisäksi muita samaa materiaalia olevia jätteitä. Vain metallin keräykseen voidaan laittaa muutakin pienmetallia kuin pakkauksia. Näin varmistetaan se, että tuottajat saavat jätteen ongelmitta kierrätettyä. Biojätteen ja kartongin erilliskeräysvelvoitteet asetetaan määräyksissä kiinteistöille, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Biojäte ja kartonki ovat hyötyjätteitä, joita syntyy kiinteistöillä eniten. Tällä hetkellä biojätettä kerätään kokonaisuudessaan vajaa 40 kg yhtä asukasta kohti vuodessa, ja sitä on kunnallisen jäteyhtiön tekemien jätteen koostumustutkimusten mukaan vielä tätä enemmän (laskennallisesti noin 50 kg yhtä asukasta kohti) sekajätteen joukossa. Kartonkia kerätään noin 12 kg yhtä asukasta kohti vuodessa, ja sitä on sekajätteen joukossa vielä 9 kg jokaista asukasta kohti. Jätteen syntymäärä huomioiden erilliskeräysvelvoitetta on katsottu perustelluksi tiukentaa aikaisemmasta 10 asuinhuoneistosta, vaikka keskustelua käytiin myös entisen velvoitteen säilyttämisestä. Tällä hetkellä 5-9 asuinhuoneiston kiinteistöjä, joilta puuttuu biojätteen erilliskeräys tai kompostointi on noin 500 kpl (noin asuinhuoneistoa). Kartongin erilliskeräys puuttuu vähän tätä suuremmalta kiinteistömäärältä (noin asuinhuoneistolta). Tällä hetkellä sekä biojätteen että kartongin erilliskeräys on noin asuinhuoneistolla. Lasia ja metallia syntyy kiinteistöillä biojätettä ja kartonkia vähemmän. Kun huomioidaan näiden hyötyjätteiden syntymäärät, asetetaan keräysvelvoite korkeammalle eli vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille. Lasia ja metallia erilliskerätään tällä hetkellä vain noin 2 kg asukasta kohti vuodessa, vaikka jätteen koostumustutkimusten perusteella niitä arvioidaan syntyvän noin 6 kg asukasta kohti vuodessa. Harkinnassa oli velvoitteen asettaminen vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille, mutta keskustelujen myötä päädyttiin korkeampaan velvoiterajaan. Aikaisemmin keräys on ollut vapaaehtoista, mutta siihen on kannustettu taksan avulla, joten keräys kattaa jo lähes asuinhuoneistoa. Kun keräykseen velvoitetaan vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöjä, keräyksen piiriin tulee yhteensä noin asuinhuoneistoa lisää. Uusia kiinteistöjä keräyksen piirin tulee yli 300 kpl. Muovin erilliskeräys oli määräysluonnoksen valmisteluvaiheessa pitkään aikomus pitää vapaaehtoisena, koska pakkausmuovin kierrätys on vasta kehitteillä. Tilanteessa, jossa pakkausmuovia olisi kerätty vain tätä erikseen pyytäviltä, kustannustehokkaita keräysreittejä ei olisi kuitenkaan saatu järjestettyä ja kerättävät jätemäärät olisivat voineet jäädä niin pieniksi, ettei keräyksellä olisi ollut käytännössä merkitystä. Määräysten valmistelun loppuvaiheessa päädyttiinkin asettamaan muovin keräämiselle siirtymäajan jälkeen velvoite eniten jätettä tuottaville kiinteistöille suurimpiin taaja-

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (4) miin. Koska muovipakkausten kiinteistöittäistä keräyksestä kotitalouksilta ei ole Suomessa kokemusta, keräyksen piiriin tuleva kiinteistömäärä pidetään rajallisena. Kun raja asetetaan asuinkiinteistöille, joilla on vähintään 40 asuinhuoneistoa, keräyksen piiriin tulee siirtymäaikojen jälkeen kokonaisuudessaan noin 350 kohdetta, joissa on yhteensä noin asuinhuoneistoa. Muovipakkausjätteen tuottajayhteisö on arvioinut, että muovia tullaan erilliskeräämään ekopisteissä noin 1 2 kg asukasta kohti vuodessa, mutta muovipakkausjätettä syntyy kotitalouksissa arviolta 17 kg asukasta kohti vuodessa. Siinä vaiheessa, kun saadaan kokemuksia siitä, miten hyvin kiinteistöittäinen erilliskeräys toimii eli miten aktiivisesti asukkaat lajittelevat, miten paljon jäteastioihin kertyy jätettä ja miten hyvälaatuista erilliskerätty muovipakkausjäte on, on erilliskeräysvelvoitteita mahdollista laajentaa. Muovin materiaalihyötykäyttö tulee joka tapauksessa tulevaisuudessa lisääntymään Suomeen vuoden 2016 lopussa valmistuvan muovinjalostamon myötä. Ainakin ekopistekokeiluissa kerätyn muovin on todettu olevan riittävän hyvälaatuista materiaalihyötykäyttöä varten. Asuinkiinteistöjen lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet asetetaan määräyksissä muillekin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluville kiinteistöille, kuten julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille (esim. virastot, koulut, päiväkodit, sairaalat ja terveysasemat). Keräysvelvoitteita tiukennetaan entisestä, jotta tällaisetkin kiinteistöt olisivat kattavammin hyötyjätteiden erilliskeräyksen piirissä. Kaikilla kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvilla kiinteistöillä on oltava määräysluonnoksen mukaan sekajäte sellaista jätettä varten, jota ei erilliskerätä kiinteistöllä tai alueellisissa vastaanottopisteissä. Määräyksissä on huomioitu tuleva sekajätteen kattava energiahyötykäyttö, ja kielletty laittamasta sekajätteeseen palamatonta jätettä vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Materiaalina kierrätettävien hyötyjätteiden ja energiahyödynnettävän sekajätteen lisäksi ei kiinteistöittäisesti kerätä muita jätteitä. Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva sääntely on pääosin ennallaan. Kiinteistöllä voidaan kompostoida biojätteitä määräysten mukaisesti. Elintarvikejätteiden kompostointiin vaaditaan entiseen tapaan tarkoitukseen sopiva suljettu kompostori. Myös lähikiinteistöjen yhteinen kompostointi mahdollistetaan määräyksissä. Jätteiden polttaminen ja maahan hautaaminen kielletään niin kuin ennenkin. Omassa maarakentamisessa mahdollistetaan määräyksissä rajoitetusti puhtaan betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen, mutta asiassa vaaditaan ilmoitusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Jäteastioita koskevassa luvussa säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Pääsääntöisesti kiinteistöillä käytetään käsin siirrettäviä jäteastioita, jotka toimitetaan edelleen kunnallisen jäteyhtiön toimesta. Tämä jäteastiapalvelu on koettu toimivaksi järjestelyksi sekä asiakkaiden että kunnallisen jäteyhtiön ja jätteenkuljettajien kannalta.

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (5) Entisestä poiketen määräyksissä kielletään vaijerikuormattavien vaihtolavojen ja pikakonttien käyttö, sillä nämä jäteastiat eivät ole jätteen kuormauksessa toimivia ja turvallisia. Tarve näiden jäteastioiden kieltämiseen on tullut esille kuljetusyrittäjien taholta. Kielto tulee voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, jotta jäteastioiden vaihto ei muodostu millekään toimijalle kohtuuttomaksi. Jäteastioiden tyhjennysvälejä koskeva sääntely on pääosin ennallaan. Asiasta on käyty keskustelua erityisesti valvovien viranomaisten, kunnallisen jäteyhtiön ja jätteenkuljetusyrittäjien kanssa. Näkemykset ovat olleet joiltakin osin toisistaan poikkeavat, mutta enemmistö on katsonut nykyisen tyhjennysvälejä koskevan sääntelyn toimivaksi. Riittävän tiheillä tyhjennysväleillä varmistetaan, ettei jätteistä aiheudu haittoja ja ettei niitä ohjaudu epäasianmukaiseen käsittelyyn jäteastioiden ylitäytön vuoksi. Vähän jätettä tuottavien kiinteistöjen osalta sääntelyä kuitenkin osin väljennetään, jotta määräyksissä huomioidaan paremmin eri talouksien tuottamat erisuuruiset jätemäärät ja kannustetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn. Juuri tällaisia tilanteita koskien on esitetty toiveita aikaisempaa pidemmistä tyhjennysväleistä. Palvelun joustavuuden varmistamiseksi jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen. Jo aikaisemmin on käytäntönä ollut, että kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennykset on voinut keskeyttää, kun ympärivuotisessa käytössä ollut kiinteistö on ollut määräajan käyttämättä. Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan aikaisempaa laajemmin keskeytykset ilmoittamalla asiasta kunnalliselle jäteyhtiölle. Pitkissä keskeytyksissä ratkaisut tekee edelleen jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltoviranomainen voi myös puuttua perusteetta tehtäviin keskeytyspyyntöihin. Jätteen keräyspaikat Jätteiden keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä määritellään, millaiseen paikkaan jäteastiat on kiinteistöllä sijoitettava, millainen keräyspaikan on oltava ja miten sen kunnossapito on hoidettava. Määräysten mukaan keräyspaikka on järjestettävä sellaiseksi, että jätteen keräys on mahdollista tehdä toimivasti ja turvallisesti. Sääntelyä tarkennetaan entisestä, mutta määräysten päälinjat ovat ennallaan. Jätteen kuljetus Jätteiden kuljettamiseen liittyen annetaan jätehuoltomääräyksissä kuormaamiselle taajamissa asuinkiinteistöjen läheisyydessä aikarajat, joita väljennetään jonkin verran entisestä koskien lauantaisin ja pyhäpäiviä ajoa. Tavallisesti jätteenkuljetukset hoidetaan arkisin (6-22), mutta poikkeuksellisesti on tarvetta hoitaa jätteiden kuljetuksia myös lauantaisin, sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä (klo 8-22), kun viikolle sattuu sellaisia pyhäpäivä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta lainkaan. On katsottu, ettei jätteiden kuormaaminen aiheuta niin pitkäkestoista melua, että se haittaisi iltaaikaan. Jätteiden kuljetuksiin liittyen säännellään määräyksissä kuljetusten toteuttamista siten, ettei jätteitä pääse ympäristöön. Määräyksissä myös asetetaan velvoite jätteiden kuljettajille toimittaa kunnan vastuulle kuuluva jäte kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkaan, jotta voidaan varmistaa jäteyhtiön oikeus ja mahdollisuus hoitaa jätelain 35 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely. Tällaista jätettä ei voi ohjata määräyksin muihin ympäristöluvan saaneisiin vastaanottopaikkoihin ilman kunnan hankintalain (348/2007) mukaisesti tekemää hankintaa.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (6) Määräyksissä annetaan jätelakiin pohjautuvat velvoitteet toimittaa jätteiden kuljetuksista tiedot neljännesvuosittain jätehuoltoviranomaiselle. Näitä tietoja vaaditaan kuitenkin vain, jos kuljettaja ei ole sopinut tietojen toimittamisesta kunnalliselle jäteyhtiölle. Näin kuljetusyrittäjien ei tarvitse tehdä kaksinkertaista työtä. Erotuskaivojätteet ja lietteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojätteille annetaan määräyksissä vähimmäistyhjennysvelvoitteet ja kirjanpitovelvoitteet. Myös saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille asetetaan vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen ns. hajaasutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) sekä nykyisten jätehuoltomääräysten vaatimusten kanssa. Lietteet saa antaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyn kuljettajan kuljetettavaksi jätelain mukaisesti. Määräyksissä tarkennetaan entiseen nähden sitä, että kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat lietteet on toimitettava kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksissä mahdollistetaan vähäisten lietemäärien kompostointi kiinteistöllä. Lisäksi mahdollistetaan lietteiden omatoiminen käsittely Eviran hyväksymillä menetelmillä ja lietteen levittäminen omassa hallinnassa oleville viljelyksille. Entisestä poiketen omatoimisen käsittelyn aloittamisesta vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jotta käsittelyn asianmukaisuudesta voidaan varmistua. Samalla jätehuoltoviranomainen saa tiedon siitä, ettei kiinteistöllä tarvita jätehuoltorekisteriin hyväksytyn ulkopuolisen jätteenkuljettajan tekemiä tyhjennyksiä. Määräyksissä mahdollistetaan jatkossa myös lähikiinteistöjen yhteinen pienimuotoinen lietteiden käsittely. Yhteiskäsittelyn mahdollistaminen on katsottu perustelluksi valvovien viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa. Myös tästä yhteiskäsittelystä vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Roskaantumisen ehkäiseminen Roskaantumisen ehkäisemiseksi annetaan määräyksiä yleisötilaisuuksien jätehuollosta ja yleisten alueiden jätehuollosta. Yleisötilaisuuksien jätehuoltoa koskevaa sääntelyä tarkennetaan entisestä, jotta vastuut ja velvoitteet jätehuollon järjestämisestä olisivat selkeät. Hyötyjätteen erilliskeräysvelvoitteita yleisötilaisuuksissa tiukennetaan vastaavasti kuin kiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteita. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisia jätteitä koskien annetaan erityistä sääntelyä nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti, koska ominaisuuksiensa vuoksi vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa erityisen helposti haittoja ympäristölle tai terveydelle. Velvoitteena on pitää vaaralliset jätteet erossa muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottoon. Asumisen ja maatalouden vaaralliset jätteet (kohtuullisissa määrin) toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkoihin, muiden toimijoiden jätteet ympäristöluvallisiin vastaanottopaikkoihin. Jos vaaralliselle jätteelle on kiinteistöllä keräyspaikkoja, niitä koskien on annettu määräyksissä vaatimuksia. Perusnoutoalueen muuttaminen kiinteistöittäiseksi kuljetusalueeksi Jätehuoltomääräysten hyväksymisen yhteydessä on tarkoitus muuttaa nykyinen jätehuollon perusnoutoalue jätelain 35 :n mukaiseksi kiinteistöittäiseksi kuljetusalu-

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (7) Jätehuoltomääräysten valmistelu eeksi. Jätelain mukaisesti kunnan on huolehdittava siitä, sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Tällä tarkoitetaan kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Lain 35.4 :n mukaan kunta (kunnan jätehuoltoviranomainen) voi kuitenkin päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on määritelty jätehuoltoviranomaisen päätöksin jätteenkuljetuksen perusnoutoalue. Perusnoutoalueella tarkoitetaan niitä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Perusnoutoalueeseen on liitetty yleiset tiet sekä ympäri vuoden hyväkuntoiset yksityistiet, jotka ovat joko läpiajettavia tai joilla on jäteautolle kääntöpaikka. Lisäksi on edellytetty riittävää vakituista asutusta. Perusnoutoalueeseen liittämisestä on aina pyydetty tieisännän hyväksyntä. Perusnoutoalueen ulkopuolelle on rajattu alueet, joiden keräys- ja kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. Jätteenkuljetukset on kuitenkin hoidettu kiinteistöittäisesti myös perusnoutoalueen ulkopuolella poikkeamamaksulla sellaisista paikoista, joihin jäteautolla on voinut ajaa. Perusnoutoalue on käytännössä hyväksytty vastaavin kriteerein kuin jätelain mukainen kiinteistöittäinen jätteenkuljetusalue. Selkeyden vuoksi perusnoutoalue muutetaan kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi. Perusnoutoalueeseen eli jatkossa kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen kuuluvaan tieverkostoon ei tehdä tällä päätöksellä muutoksia. Käytännössä muutoksella ei ole vaikutusta tien pitäjiin tai kiinteistön haltijoihin, sillä jätteenkuljetukset hoidetaan niin kuin ennenkin kiinteistöittäisellä kuljetusalueella ja poikkeamamaksulla myös kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolella aina, kun jäteautolla voidaan turvallisesti keräyspaikkaan ajaa. Jätehuoltomääräykset on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijoiden toimesta. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä erityisesti kunnallisen jätehuollon eri toimijoiden kanssa. Suomen Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti valmistelussa on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä sekä määräyksiä valvovien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa että jätehuoltomääräysten mukaisesti käytännön jätehuoltoa toteuttavan kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Valmistelussa on huomioitu myös muut sidosryhmät. Jätehuoltomääräyksiä käsiteltiin alustavasti keskeisten sidosryhmien kanssa jo vuonna Tämän jälkeen määräyksiä valmisteltaessa on tehty seuraavanlaista yhteistyötä (esitetty pääkohdittain): linjauksia käytiin läpi kunnissa pidetyissä aluepalavereissa, joissa osallistujina oli jätelautakunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden lisäksi viranhaltijoita kunnista ja ely-keskuksista sekä edustajat kunnallisesta jäteyhtiöstä (vuodenvaihde ); jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kesken VALVO-työryhmässä (maaliskuu 2015); jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin ely-keskusten yhteyshenkilöiden kanssa (toukokuu 2015);

8 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (8) jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin kunnallisen jäteyhtiön yhteyshenkilöiden kanssa (toukokuu 2015 ja elokuu 2015); linjauksia käsiteltiin jätelautakunnan jäsenistön kanssa seminaarissa (toukokuu 2015); jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin Itä-Suomen jätehuoltoviranomaisten kesken (Ylä-Savo, ja Joensuun alue, kesäkuu 2015; Ylä-Savo, Joensuun alue ja Saarijärven seutu, elokuu 2015); jätehuoltomääräysten alustava luonnos oli kommentoitavana kuntien jätehuollon yhteyshenkilöillä, kuntien ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoilla ja kuntien rakennustarkastajilla (kesä-elokuu 2015); lisäksi määräysten lietteitä koskevat osiot olivat kommentoitavana kunnallisen jäteyhtiön jätevesineuvonnan projektipäälliköllä ja kompostointia koskevat osiot kompostointineuvojalla (elokuu 2015); jätehuoltomääräyksistä järjestettiin kuulemistilaisuus alueen jätteenkuljetusyrittäjille (elokuu 2015); määräysluonnoksen pakkausjätteen erilliskeräystä koskevia asioita käytiin läpi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n (ent. PYR Oy) toimitusjohtajan kanssa ja muovin erilliskeräystä koskevia asioita Suomen Uusiomuovin Oy:n toimitusjohtajan kanssa (elokuu 2015). Jätehuoltoviranomainen tulee pyytämään jätehuoltomääräysten luonnoksesta tarpeelliset lausunnot. Jätehuoltoviranomainen varaa jätelain 92 :n mukaisesti alueen ely-keskuksille, toimialueen kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen määräysluonnoksesta. Lisäksi lausunto pyydetään Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä ja pakkausten tuottajayhteisöiltä. Hallintolain 41 :n mukaisesti asioista, joilla voi olla huomattava vaikutus henkilöiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, tulee varata mahdollisuus saada tietoja asiasta ja lausua mielipiteensä siitä. Tämän vuoksi jätehuoltomääräysten luonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä kuulutetaan lehti-ilmoituksin ja internetissä. Lisäksi luonnoksesta ja vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan erikseen kirjeitse kiinteistön omistajia edustavia tahoja (Kiinteistöliitto Itä-Suomi ja omakotiyhdistykset), kunnallista jäteyhtiötä sekä jätteenkuljetusyrityksiä. Vaikutusten arviointi Vaikutukset ihmisiin Yleisesti jätehuoltomääräysten vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska määräykset varmistavat toimivan jätehuollon. Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita osalle kiinteistöistä hyötyjätteiden keräykseen. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Uusia velvoitteita tulee myös liittyen esimerkiksi siihen, mitä jätteitä sekajätteiden joukkoon voi laittaa, miten paljon keräystilavuutta yhteiskäytössä olevassa jäteastiassa on oltava ja millaiset jäteastiat tulee poistaa käytöstä. Määräykset varmistavat jätehuoltopalvelun toimivuuden, mutta aiheuttavat osin lisävaivaa ja kustannuksia eli velvoitteilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

9 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (9) Jätehuoltomääräysten sääntelyä on osin väljennetty mahdollistaen joustavammat toimintatavat. Jäteastioiden tyhjennysvälejä on harvennettu koskien vähän jätettä tuottavia kiinteistöjä. Asiasta on tullut asiakkailta toiveita, ja määräysmuutokset vaikuttavat heihin positiivisesti. Myös määräajan käyttämättömien kiinteistöjen jäteastiatyhjennysten keskeyttämisen sääntely vaikuttaa ihmisiin positiivisesti, sillä tilanne selkeytyy entisestä tuoden jätehuoltopalveluun entistä enemmän joustavuutta. Jätteiden omatoimiseen käsittelyyn liittyen mahdollistetaan saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoiminen pienimuotoinen käsittely myös yhteistyössä naapurikiinteistöjen kanssa, mikä antaa asukkaille aiempaa enempää valinnanvapautta. Vaikutukset ympäristöön Kokonaisuudessaan jätehuoltomääräysten antaminen vaikuttaa ympäristöön positiivisesti, sillä jätehuoltomääräysten sääntely ehkäisee jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Määräysten tarkoituksena on, ettei jätteitä päädy ympäristöön ja jätteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään asianmukaisesti siten, ettei ympäristöhaittoja aiheudu. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti ympäristöön. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöiltä erilliskerätyt hyötyjätteet ohjautuvat aina materiaalihyötykäyttöön. Ympäristöministeriön raportissa pakkausjätteen erilliskeräysvaatimusten vaikutuksista (11/2014) on todettu, että kierrätyksen ympäristötase on positiivinen. Kierrätysmateriaalin käytöllä voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita ja vähentää valmistusprosessin energiantarvetta. Metallipakkausten kierrättäminen on selvimmin hyödyllistä ilmaston kannalta, mutta myös lasi- ja kartonkipakkauksien kierrättäminen on ilmaston kannalta kannattavaa. Metallipakkausten kierrättäminen myös vähentää eniten fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Muiden pakkausjätelajien osalta myönteiset luonnonvaravaikutukset syntyvät fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä välttämällä. Jätteiden materiaalihyötykäytön lisääntymisen rinnalla lajitteluvelvoitteiden laajentuminen vaikuttanee jätteiden energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun positiivisesti. Sekajätteestä on tarve saada pois sekä polttoaineen lämpöarvoa heikentävä biojäte että polttolaitosta kuormittava palamaton materiaali, kuten metalli ja lasi. Hyötyjätteiden keräysvelvoitteen laajentuminen pienempiin kiinteistöihin lisää vain vähäisessä määrin tarvittavia kuljetuksia, sillä lisäkohteita tulee taajamiin, joissa hyötyjätteitä kerätään jo nyt. Uusien keräyspisteiden vuoksi lisääntyvien kuljetusten hiilidioksidipäästöjen on laskettu olevan biojätteiden osalta noin 1,6 t/a, kartongin osalta 2,7 t /a sekä lasin ja metallin osalta molemmissa 0,2 t/a. Yhdessä nämä vastaavat hiilidioksidipäästöjä, jotka syntyvät vuodessa laskennallisesti alle kahden sähkölämmitteisen omakotitalon asuintilojen ja veden lämmitykseen käyttämän energian tuottamisesta. Kuljetusten päästöt ovat kuitenkin vähäiset ottaen huomioon erilliskeräyksestä saatavat ympäristöhyödyt. Jo biojätteen erilliskeräyksen laajentumisen myötä saadaan aikaan moninkertaisesti hyötyä. Biojätettä kerätään arviolta 300 tonnia lisää, ja tällä biojätemäärällä saadaan tuotettua biokaasulaitoksessa energiaa vuosittain noin 10 sähkölämmitteisen omakotitalon asuintilojen ja veden lämmitykseen. Lisäksi saadaan tuotettua lannoitevalmisteita, jotka korvaavat muita lannoitteita.

10 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (10) Muovin keräys alkaa kokonaan uutena, joten kuljetukset ajetaan uusin reitein. Tämän takia muovin kuljetuksen hiilidioksidipäästöt ovat muiden hyötyjätteiden keräysvelvoitteiden laajentumista suuremmat. Jos muovin keräysastiat tyhjennettäisiin kiinteistöllä kahden viikon välein, kuljetusten hiilidioksidipäästöiksi tulisi noin 12 t/a (vajaan viiden omakotitalon energian kulutuksen päästöt). Silloin, kun muovin kierrätys toimii, saadaan kuitenkin suuret energiasäästöt raaka-öljystä jalostetun muovin valmistukseen verrattuna. Kierrätysmuovin hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 15 % neitseellisistä raaka-aineista valmistetun muovin päästöistä. Vaikutukset yrityksiin Jätehuoltomääräyksissä on pyritty huomioimaan entistä paremmin jätteenkuljetusten toimivuus ja kuljettajien työturvallisuus esimerkiksi jäteastioita ja jätteen keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä. Muutosten vaikutusten jätteenkuljetusyrittäjiin arvioidaan olevan positiiviset. Muihin yrityksiin jätehuoltomääräysten muutosten vaikutukset ovat neutraalit, sillä jo aikaisemmin elinkeinotoimintaa on koskenut vastaavat velvoitteet jätehuoltoa koskien. Esitys Jätelautakunta asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen ja perustelumuiston yleisesti nähtäville. Samalla nähtäville asetetaan tieto perusnoutoalueen muuttamisesta kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Jätehuoltomääräysten luonnos perustelumuistioineen sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Kirjeet jätehuoltomääräysten luonnoksesta ja vaikutusmahdollisuuksista lähetetään seuraaville tahoille: Kiinteistöliitto Itä-Suomi, alueen omakotiyhdistykset, kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko Oy sekä jätehuoltorekisteriin hyväksytyt ja jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan alueella toimivat jätteenkuljetusyrittäjät (ml. saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljettajat). Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätehuoltomääräykset tuodaan jätelautakunnalle päätettäviksi. Liitteet /2015 Kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos /2015 Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelujen luonnos

11 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (11) Valmistelija Saija Pöntinen puh Leena Karppinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä täydensi esitystään seuraavasti: Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, alueen ely-keskuksilta sekä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:lta, pakkausten tuottajayhteisöiltä ja paperin tuottajayhteisöiltä. Täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (12)

Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen

Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 25 Asianro 5131/14.06.00.00/2015 Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon

Lisätiedot

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 26 Asianro 7559/14.06.00.00/2016 Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen Outokummussa ja tarkistaminen muissa kunnissa

Kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen Outokummussa ja tarkistaminen muissa kunnissa Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2016 1 (1) 15 Asianro 6556/14.06.00.00/2016 Kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen Outokummussa ja tarkistaminen muissa kunnissa Palvelupäällikkö Saija

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset alkaen

Kunnalliset jätehuoltomääräykset alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 22 Asianro 6556/14.06.00.00/2016 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse: Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen hyväksyminen

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen hyväksyminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 5 Asianro 7559/14.06.00.00/2016 Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen hyväksyminen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Outokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen

Outokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 25 Asianro 7572/02.05.00.00/2016 Outokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2017 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2015 1 (1) 17 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Vastuut ekopisteiden

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Savo-Pielisen jätelautakunta Ehdotus 13.11.2015 Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2016 1 (1) 14 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 20 Asianro 7649/14.06.00/2013 Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Yleistä viranhaltijapäätöksistä Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Viromltk 20.10.2015 49 liite Savo-Pielisen jätelautakunta Luonnos 25.8.2015 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA 1.1.2016 Sisältö Yleistä jätehuoltomääräyksistä 3 Jätehuoltoon liittyminen 5 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen jätehuoltojärjestelmä... 5 1.3.1 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet... 5 1.3.2

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnalliset jätehuoltomääräykset Savo-Pielisen jätelautakunta Hyv. 23.11.2016 22 Voimaantulo 1.1.2017 Sisällys 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 1.2.2016 2 Sisällys Yleistä... 3 Jätehuoltoon liittyminen... 4 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä... 5 Jäteastioihin soveltumattomat jätteet...

Lisätiedot

Jätetaksa 1.1.2016 alkaen

Jätetaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2015 1 (1) 18 Asianro 6567/02.05.00.00/2015 Jätetaksa 1.1.2016 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätetaksasta

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Eura, Huittinen, Köyliö ja Säkylä Alueellinen jätelautakunta Hyväksytty 10.12.2014 11 2 SISÄLTÖ 1. luku: Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 4 1 Soveltamisala...4 2

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi

Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi 1 Sydän-Suomen jätelautakunta Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain (646/2011)

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 12 Asianro 6086/02.02.00/2015 Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

Lisätiedot

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen kehittämisinsinööri Tuulia Innala projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Hankkeen tausta eli miksi jätehuoltomääräysohjeet vaativat tarkistamista?

Lisätiedot

Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022

Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 2163/14.06.00.00/2015 Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Savo-Pielisen jätelautakunta Luonnos 16.9.2016 Tarkistukset 1.1.2016 voimaan tulleisiin määräyksiin nähden yliviivauksella ja kursiivilla Sisällys 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA Hyv. 23.11.2016 22 Voimaantulo 1.1.2017 Savo-Pielisen jätelautakunta 2017 Sisältö 1. YLEINEN OSA 8 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2015 1 (20) 26.03.2015 Julkinen. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3.

Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2015 1 (20) 26.03.2015 Julkinen. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3. Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2015 1 (20) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15:00-16:05 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3. krs Lisätietoja Saapuvilla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (1) 250 Asianro 5922/00.01.01/2016 Ylimääräinen asia / Savo-Pielisen jätelautakunnan johtosäännön muuttaminen historia (asianumerolta 2388/2016) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sydän-Suomen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS

Sydän-Suomen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS Yleiset Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari Hyväksytty xx.xx.2016 Voimaan 1.5.2016 2 Sydän-Suomen jätelautakunta Ehdotus yleisiksi jätehuoltomääräyksiksi

Lisätiedot

Lausunto jätehuoltomääräysten muuttamisesta

Lausunto jätehuoltomääräysten muuttamisesta Kaavoitus- ja 18 02.03.2017 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 89 20.03.2017 Lausunto jätehuoltomääräysten muuttamisesta 687/11.01.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 02.03.2017 18 Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut Jätela 16.6.2015 26 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 2 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA 1.1.2017 Sisältö Yleistä jätehuoltomääräyksistä 3 Jätehuoltoon liittyminen 5 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä 9

Lisätiedot

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen

Lisätiedot

Jätetaksa alkaen

Jätetaksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 23 Asianro 6571/02.05.00.00/2016 Jätetaksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätetaksasta

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1.1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut

Jätehuoltomääräysten perustelut Jätehuoltomääräysten perustelut Pykäläkohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut

Jätehuoltomääräysten perustelut LIITE Jätehuoltomääräysten perustelut 1 Soveltamisala Pykälässä tuodaan esille, että jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä, sitovia määräyksiä. Pykälässä määrätään millä alueella jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA

ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA PERUSTELUMUISTIO 1 (11) ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain

Lisätiedot

Palvelu Taso Huomiot Järjestetty jätteenkuljetus, yhdyskuntajäte

Palvelu Taso Huomiot Järjestetty jätteenkuljetus, yhdyskuntajäte Palvelu Taso Huomiot Järjestetty jätteenkuljetus, yhdyskuntajäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) kiinteistökohtainen keräys b) usean kiinteistön yhteinen keräysväline (kimppa) a)kiinteistön haltija järjestää

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio

Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kiteen kaupunki Jätehuoltomääräysten perustelumuistio 2 (15) 1 Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 3 Jätehuollon tavoitteet... 3 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin

Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin 1 Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3.

Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3. Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on

Lisätiedot

Jätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin

Jätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin Jätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin Hajajäteseminaari 13.3.2017 Satu Ala-Könni Jätehuoltokoordinaattori Jätelautakunta Kolmenkierto Jätehuoltoviranomainen ja lietteet Asumisessa

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa. Lakimies Marko Nurmikolu

Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa. Lakimies Marko Nurmikolu Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa Lakimies Marko Nurmikolu Taustaa: jätelaki 1.5.2012 Jätelain 646/2011 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Sisältö 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 4 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 nojalla Määräykset on hyväksytty Kankaanpään kaupungin teknisessä lautakunnassa 26.10.2015 Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Yleinen osa 1. Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Tämä jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sisällä sitovia määräyksiä. Tässä osassa kerrotaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta

Lausuntopyyntö kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta Lausuntopyyntö 1 (2) 6.2.2017 D/259/14.06.02/2017 Lausuntopyyntö kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta Jätelain mukaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi antaa jätelakia ja -asetusta paikallisesti

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset

JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätela Säännön nimi 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset Voimassa 1.9.2015 alkaen Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunta JLTK 892/2015 Luonnos 12.10.2015 Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta (xx.6.2015) Luonnos 10.6.2015 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet...

Lisätiedot

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1 / 9 Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistökohtainen keräys Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kuiva- ja biojätteille erikseen määritellyillä

Lisätiedot

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Soveltamisala Ei ole meidän versiossa. --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Jäljempänä

Lisätiedot