Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Julkinen. Valtuusto-virastotalo, kokoushuone 2, Suokatu 42 A, 1 krs.

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-16:40 Paikka Valtuusto-virastotalo, kokoushuone 2, Suokatu 42 A, 1 krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Kananen, puheenjohtaja Kyllikki Kotimäki, varapuheenjohtaja Matti Kartano Marko Kiema Maritta Hämäläinen Marko Rautiainen Jukka Hyttinen Tuija Mustonen Muut saapuvilla olleet Taisto Toppinen Saija Pöntinen, palvelupäällikkö Mirkka Koljonen, palveluneuvoja Arto Ryhänen, toimitusjohtaja, Jätekukko Oy kaupunginhallituksen edustaja esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat 11-17

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Julkinen Allekirjoitukset Hannu Kananen puheenjohtaja Mirkka Koljonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristönpalvelualueella, (Suokatu 42), Marko Kiema Kyllikki Kotimäki Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristönpalvelualueella, (Suokatu 42), Mirkka Koljonen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Luonnos jätetaksaksi alkaen Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen Outokummussa ja tarkistaminen muissa kunnissa Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2017 valmistelutilanne * Tiedonannot Sivu 14 18

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä olivat kokouksesta poissa Martti Ålander, Merja Kaija ja Piia Kauppinen.

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelupäällikkö Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Kiema Marko ja Kotimäki Kyllikki. Päätös Valittiin Kiema Marko ja Kotimäki Kyllikki. Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Taisto Toppinen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Asianro 6571/ /2016 Luonnos jätetaksaksi alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätetaksasta Kunnan on perittävä jätelain 78 :n mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille jätehuoltotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kuntien jäteyhtiön, Jätekukon, järjestämät yhdyskuntajätehuollon palvelut, kuten jätteiden kuljetus ja käsittely, hyödyntäminen, neuvonta ja valistus sekä jätehuollon kehittäminen. Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Taksan valmistelu ja päätöksenteko Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Taksa ei koske saostus- ja umpisäiliölietteitä ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvia jätteitä, joille on omat taksat. Laskelmat eri jätehuoltopalvelujen kustannuksista on tehty kunnallisessa jäteyhtiössä, minkä pohjalta taksa on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijoiden toimesta tehden yhteistyötä jäteyhtiön kanssa. Käsittelyssä on nyt taksaluonnos. Kuntalaisille ja muille, joihin asia voi vaikuttaa, varataan vaikutusmahdollisuudet taksaan. Tarpeellisten muutosten jälkeen voimaan tuleva taksa tuodaan hyväksyttäväksi jätelautakuntaan. Jätelautakunta voi jätelain sallimissa puitteissa itsenäisesti määritellä maksupolitiikan ja maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden. Lautakunta ei voi kuitenkaan hyväksyä laillisesti taksaa, jolla ei katettaisi kunnallisen jäteyhtiön toimintaa jätelain, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen nojalla. Jäteyhtiö toimii tehdyn osakassopimuksen mukaisesti omakustannusperiaatteella, eli kaikki kustannukset katetaan jätemaksuilla. Yhtiö ei jaa osinkoa. Jätelautakunnan alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jätemaksut kiinteistön haltijoille jätetaksan mukaisesti. Tavallisesti määrääminen tehdään hyväksymällä maksuunpanoluettelot. Jätemaksut suoritetaan jäteyhtiölle, joka toimii jätelautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja maksukertymien seurannan.

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 13 Jätetaksan rakenne ja merkittävimmät muutokset Jätetaksan rakenne kotitalouksille pysyy ennallaan: jätemaksu koostuu 1) asuinhuoneisto- ja vapaa-ajan asuntokohtaisesta perusmaksusta ja 2) järjestetyn jätehuollon maksusta. Järjestetyn jätehuollon maksu on maksu jäteastioiden tyhjennyksistä tai aluekeräyspisteen käytöstä. Lisäksi erikseen on määritelty lisäpalvelumaksut ja lajitteluasemien (jäteasemien) vastaanottomaksut. Perusmaksu pysyy suurimmassa osassa kuntia ennallaan ja joissain kunnissa laskee, koska kuntaosat poistuvat kokonaisuudessaan käytöstä. Jäteastioiden tyhjennysmaksuihin tulee muutoksia. Ensinnäkin muutosta aiheuttaa se, että kuljetushintaalueita muutetaan. Toiseksi taksan ohjaavuutta kehitetään. Suurin muutos on se, että biojätteen tyhjennyshintaa lasketaan merkittävästi, kun taas sekajätteen tyhjennyshinta nousee jonkin verran suurimmassa osassa kuntia. Lajitteluasemien (jäteasemien) vastaanottohinnat yhtenäistetään ja muille kuin kotitalouksille otetaan käyttöön korkeammat maksut. Jätelautakunnan hyväksymä jätetaksa tulee voimaan ensimmäistä kertaa myös jätelautakunnan uudessa yhteistoimintakunnassa, Outokummun kaupungissa. Outokummussa muutokset ovat muita kuntia merkittävämmät, mutta on huomioitava, että myös tarjottavassa palvelutasossa ja jätteenkäsittelyratkaisuissa tapahtuu muutoksia entiseen nähden. Outokummussa otetaan käyttöön muiden kuntien tasolla oleva perusmaksu, mitä ei ole aikaisemmin peritty. Jäteastioiden tyhjennyshinnat ja aluekeräyspistemaksut yhtenäistetään muiden kuntien kanssa. Aikaisemmin Outokummussa on ollut voimassa hintaerottelu taajaman ja haja-asutusalueen välillä, mikä poistetaan, sillä kuntalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi kunnassa on oltava yhtenäiset hinnat. Perusmaksu Perusmaksu koostuu perusosasta ja jätelautakuntaosasta. Sekä perusosa että jätelautakuntaosa pysyvät ennallaan. Joissakin kunnissa edelleen käytössä olleet kuntaosat poistuvat käytöstä, minkä ansiosta perusmaksut ovat jatkossa samat kaikissa jätelautakunnan toimialueen kunnissa. Perusmaksun perusosalla katetaan kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräys, jäteasemien rakenteet ja ylläpito, kunnallisen jäteyhtiön järjestämät hyötyjätteiden keräyspisteet (Rinki-ekopisteverkostoa täydentävät ekopisteet) sekä tiedotus ja neuvonta. Vaikka kunnallisen jäteyhtiön ekopisteverkosto on supistunut aikaisemmasta, tullaan uutta täydentävää verkostoa rakentamaan siten, että kustannuksia aiheutuu edelleen. Aikaisemmasta poiketen lasin ja metallin kiinteistöittäisesta keräyksestä aiheutuvat kulut on siirretty katettavaksi sekajäteastian tyhjennyshinnalla perusmaksun sijasta. Vastaavasti taas perusmaksulla katettavaksi on siirretty jätehuollon asiakasrekisterin hallinnoinnin ja ylläpidon kuluja. Näin ollen perusosa pidetään ennallaan. Perusmaksun jätelautakuntaosalla katetaan yhteisen jätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan toiminta. Jätelautakunnan kustannukset ovat vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Vuonna 2016 jätelautakuntaosaa ei nostettu, vaikka kustannukset nousivat hieman vuodesta Perusteena oli se, että vuonna 2014 jätelautakunnan kustannukset jäivät arvioitua pienemmiksi ja kunnalliselta jäteyhtiöltä laskutettiin tuolloin vähemmän kuin jätelautakuntaosalla kerättiin. On kuitenkin arvioitu, ettei jätelautakuntaosan korotusta tarvitse tehdä nytkään, koska perusmaksua maksavien

8 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 13 Jäteastioiden tyhjennysmaksujen kuljetushinta-alueet Jäteastioiden tyhjennysmaksut asiakkaiden määrä on lisääntynyt niin, että kustannukset saadaan katettua nykyisellä jätelautakuntaosalla. Aikaisemmin osalla kuntia oli käytössä perusmaksun yhteydessä laskutettava kuntaosa. Kuntaosa on ollut tänä vuonna käytössä vielä Juuassa, Kuopiossa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Tervossa. Koska jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan nykyään jätelautakunnassa, ei näiden tehtävien hoitamisesta aiheudu peruskunnille enää kustannuksia. Kunnat ovatkin kattaneet kuntaosalla lähinnä vanhojen kaatopaikkojen ylläpidon kustannuksia. Ympäristöministeriön jätelakioppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita ) on nyt linjattu, ettei vanhojen kaatopaikkojen jälkihoitokustannuksia tule jätemaksuilla kattaa. Näin ollen kuntaosat poistetaan kokonaan käytöstä. Asiasta on tiedotettu kuntaosaa periviä kuntia jo vuoden 2015 lopussa, kun tietoa uusien tulkintaohjeiden valmistelusta saatiin. Kunnissa, joissa kuntaosaa on tähän saakka peritty, perusmaksut laskevat ensi vuonna 7-14 %. Jätehuollossa yhteistyötä tekeviin kuntiin on tarkoituksenmukaista pyrkiä hyväksymään mahdollisimman pitkälti sama taksa. Jos kuitenkin jätehuollon kustannukset poikkeavat paljon eri kuntien välillä, ovat erot taksassa perusteltuja. Sekajäteastioiden tyhjennyksille on ollut tämän vuoksi Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kolme eri hinta-aluetta: 1) Kuopio, 2) Siilinjärvi ja 3) muut kunnat. Hyötyjätteillä on ollut kaksi eri hinta-aluetta 1) Kuopio ja 2) muut kunnat. Eri hinta-alueet ovat perustuneet kilpailutettuihin hintoihin, joiden pohjalta on laskennallisesti arvioitu, missä kunnissa kuljetushinnat ovat olleet niin poikkeavat, että on ollut perusteltua päättää erisuuruisista hinnoista. Kuntakentässä ja jätteiden kuljetuksissa tapahtuvien muutosten vuoksi näitä hinta-alueita muutetaan. Juankosken kuntaliitos vaikuttaa Kuopion kuljetuskustannuksiin korottavasti. Juankosken hinta yhtenäistyy muun Kuopion kanssa eli Juankoskella kuljetushinnat laskevat ja muualla Kuopiossa hieman nousevat. Pieksämäellä kuljetuskustannukset pienevät, koska sekajätettä aletaan kuljettaa tältä alueelta suoraan Riinkinvoimalle. Kun huomioidaan Kuopion uuden kuljetushinnan taso, Siilinjärven hinta ja uusi Pieksämäen hinta, ne ovat niin lähellä toisiaan (erot astian tyhjennyshinnoissa parikymmentä senttiä yhtenäiseen hintaan nähden), että näiden kuntien kuljetushinnat yhtenäistetään. Sen sijaan muiden kuntien tyhjennyshintoihin nähden ero on sen verran suuri (astian tyhjennyshinnoissa yli euron hintaero), että näissä kunnissa säilytetään eri tyhjennyshinnat. Jatkossa jätelautakunnan alueella on näin ollen kaksi hinta-aluetta jäteastioiden tyhjennysmaksuissa: 1) Kuopio, Siilinjärvi ja Pieksämäki ja 2) muut kunnat. Jäteastioiden tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta. Kuljetusosalla katetaan jätteiden kuljetusten kustannuksia. Käsittelyosalla katetaan kunkin jätelajin käsittelykustannukset, minkä lisäksi sekajätteen käsittelyosalla katetaan kunnallisen jäteyhtiön hallinnon ja asiakaspalvelun kustannuksia ja jätehuollon kehittämistä. Jatkossa sekajätteen käsittelyosalla katetaan osin myös hyötyjätteiden jäte-

9 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 13 huoltoa. Näin jätetaksalla kannustetaan entistä enemmän jätelain mukaisesti etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Ympäristöministeriön jätelakioppaan mukaan eri jätelajien jätehuollosta perittäviä maksuja voidaan porrastaa niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin energiana hyödynnettävistä jätteistä. Jätemaksujen on kuitenkin kokonaisuudessaan katettava jätteen tuottajien aiheuttamat kustannukset eli jos kierrätettävien jätteiden hintaa lasketaan, on sekajätteen hintaa vastaavasti nostettava. Nyt, kun sekajäte ohjautuu energiahyötykäyttöön, on sen joukosta saatava pois erityisesti lasi, metalli ja biojäte. Biojätteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota valtakunnallisestikin: biojätteen materiaalihyötykäyttöön toimittaminen ja sen osuuden vähentäminen sekajätteestä on otettu laadittavan valtakunnallisen jätesuunnitelman yhdeksi painopisteeksi. Näin ollen taksalla ohjataan ja kannustetaan entistä voimakkaammin näiden jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen. Jätelautakunnalla on ollut jo aikaisemmin käytössä kotitalouksille veloitukseton lasin ja metallin keräys. Tätä jatketaan edelleen ja laajennetaan vielä siten, että keräys tarjotaan veloituksettomana asuinkiinteistöjen lisäksi myös julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille. Tämä keräys katetaan jatkossa kokonaisuudessaan sekajätteen käsittelyosalla. Lisäksi sekajätteen käsittelyosalla aletaan kattaa osin biojäteastian tyhjennyskustannuksia. Tyhjennyskustannusta kompensoidaan niin paljon, että tyhjennyshinta tulee 240 litran sekajäteastian tyhjennyshinnan tasolle, mikä tarkoittaa biojäteastian tyhjennyshinnan alenemista vähintään kolmanneksella. Lieksassa käytössä olleet bioboksit on tarkoitus poistaa kuljetuksia hankaloittavina käytöstä ja korvata nyt edullisiksi hinnoitelluilla biojäteastioilla. Kartongin tyhjennyshinta säilytetään ennallaan. Uutena taksaan otetaan muovin tyhjennysmaksu, sillä muovin keräys alkaa suurimmissa taajamissa. Maksu asetetaan jäteastioissa 660 litran sekajäteastian tyhjennyshinnan tasolle, samoin syväkeräyksessä tyhjennyshinta on sekajätteen tasolla. Muovin osalta tyhjennettäviä kohteita on vähän, joten kuljetus on huomattavasti sekajätettä kalliimpaa. Maksussa varaudutaan myös siihen, että lajittelun epäonnistuessa muovikuormia voi olla tarvetta toimittaa materiaalihyötykäytön sijasta energiahyötykäyttöön. Sekajätteen laskennallinen käsittelyhinta nousee hyötyjätteiden kompensoinnin vuoksi. Vuonna 2016 käsittelyhinta oli n. 100 euroa/tonni, mistä se nousee 115 euroon/tonni. Sekajäteastian tyhjennyshinnassa nämä kompensaatiot hyötyjätteiden tyhjennyksiin vaikuttavat astiakoosta riippuen 4 10 %. Sekajätteen syväkeräyksen hintoja on muutettu siten, että kaiken kokoisilla astioilla on samansuuruinen kuljetusosuus, mikä vastaa parhaiten todellisia kuljetuskustannuksia. Tyhjennyshinnan käsittelyosuus muodostuu sen mukaan, miten paljon jätettä kunkin kokoinen säiliö keskimäärin sisältää. Biojätteen syväkeräykselle on otettu hinnat, joita alennetaan entiseen vertailuhintaan nähden noin kolmannes. Syväkeräyksen tyhjennyshinnat on laskettu myös kartongille. Viimeisen kerran taksassa on tyhjennysmaksut myös pikakonteille, jotka on jätehuoltomääräysten mukaan poistettava käytöstä viimeistään Pikakonttien tyhjennyshinnan kuljetusosuutta on nostettu, koska tyhjentäminen on riski jätteenkuljettajan työturvallisuudelle.

10 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 13 Sekajätteen käsittelyn osalta on edelleen osin epävarmuutta tulevista kustannuksista. Sekajätettä on vuonna 2016 valmistettu kierrätyspolttoaineeksi (REF) ja varastoitu jätekeskukselle odottamaan Riikinvoiman ekovoimalaitokseen toimittamista. Vasta pieni osa varastoidusta jätteestä on voitu toimittaa energiahyötykäyttöön. Jos jätteiden varastoimisessa tai energiahyötykäyttöön toimittamisessa tulee vielä ennakoimattomia ongelmia, on sitä ohjattava mahdollisesti muihin polttolaitoksiin tai viime kädessä loppusijoitettava kaatopaikalle (edellyttää poikkeamislupaa, joka on myönnetty nyt vuodelle 2016). Jos sekajätettä joudutaan toimittamaan muualle kuin Riikinvoimalle tai jos joudutaan selvittämään joltain osin loppusijoittamisen mahdollisuutta, sekajätteen käsittelykustannukset nousisivat merkittävästi. Tällä olisi vaikutusta jätemaksuihin, ja jätetaksa olisi tuotava uudelleen jätelautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli Riikinvoiman ekovoimalaitos toimii kuitenkin suunnitellun mukaisesti, ja vuoden 2016 aikana varastoidut jätteet sekä jatkossa syntyvät sekajätteet saadaan toimitettua voimalaan, ei sekajätteen käsittelykustannuksissa ole tältä osin korotustarpeita. Aluekeräyspistemaksut Lisämaksut Aluekeräyspisteen käyttöön oikeuttava maksu on jokaisessa osakaskunnassa samansuuruinen. Aluekeräyspistemaksulla katetaan jäteastioiden tyhjennykset (sis. käsittely- ja kuljetuskustannukset) ja keräyspisteiden ylläpito (esim. siivous- ja kunnossapitokustannukset). Aluekeräyspistemaksuja tarkistetaan maksusta riippuen 3 5 % ottaen huomioon sekajätteen käsittelyosassa tapahtunut korotus. Maksuissa on entiseen tapaan kolme luokkaa: vakituisen asunnon maksu, ympärivuotisesti käytettävän vapaa-ajan asunnon maksu ja vain kesäaikana ( ) käytettävän vapaaajan asunnon maksu. Jätehuoltopalveluihin liittyvät lisämaksut pysyvät pääosin ennallaan. Kuljetushintaalueiden yhtenäistämisestä johtuen myös jäteastioiden toimitusmaksuille otetaan vain kaksi eri hintaa. Lisäpalveluista poistetaan kokonaan Rakentajan roskiksen maksu, sillä Jätekukon on mahdollisesti korvattava tämän palvelun tarjoaminen muilla palveluilla. Tällä hetkellä rakentamisen jätteille tarkoitettu jäteastia tyhjennetään sekajätteiden tyhjennysreiteillä. Rakentajien jäteastioissa voi olla mukana energiahyötykäyttöön soveltumattomia jätteitä, ja kun sekajätekuormat ohjataan jatkossa suoraan Riikinvoimalle, tästä voi aiheutua merkittävää haittaa ekovoimalaitoksen toiminnalle. Lajitteluasemien (jäteasemien) pienkuormamaksut Pienkuormamaksuilla katetaan lajitteluasemilla eli jäteasemilla vastaanotettujen jätteiden käsittelyn kustannuksia. Lajitteluasemien rakenteet katetaan sen sijaan perusmaksulla. Lajitteluasemilla vastaanotettujen jätteiden käsittelykustannukset ovat koko ajan ylittäneet vastaanottomaksuista saadut tulot. Pienkuormamaksujen alhaisella tasolla on pyritty siihen, että jäteastiaan kokonsa tai määränsä vuoksi soveltumattomat jätteet ohjautuisivat mahdollisimman tehokkaasti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Lajitteluasemien vastaanottomaksuja ei korotettu vuodelle 2016, vaikka loppusijoitettavan jätteen jätevero nousi 15 euroa/tonni (ennen 55 euroa/tonni + alv,

11 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) alkaen 70 euroa/tonni + alv), mikä on korottanut loppusijoitettavan jätteen käsittelykustannuksia noin 15 %. Pienkuormat ovat suurelta osin loppusijoitettavaa jätettä, joten tämä kustannus on huomioitava nyt taksassa. Taksaa muutetaan siten, että Kuopion jätekeskuksen Pikkukukon ja muiden paikallisten lajitteluasemien vastaanottohinnat yhtenäistetään. Pikkukukossa vastaanoton kustannukset ovat pienemmät, koska se sijaitsee jätekeskuksen yhteydessä, mutta toisaalta tarjottavat palvelut ovat osin muita laajemmat. Kustannusten nousuun vastaaminen hinnan yhtenäistämisellä tarkoittaa vastaanottomaksujen nousua Pikkukukossa, mutta hinnan säilymistä entisellään muilla paikallisilla lajitteluasemilla. Jatkossakin osa kotitalouksien kuormien kustannuksista joudutaan kattamaan sekajätteen käsittelyosalla. Tällä tavalla vastaanottomaksun taso pidetään matalana. Suurin muutos entiseen on, että jatkossa muilta kuin kotitalouksilta peritään lajitteluasemille vastaanotettavista kuormista jätteen käsittelyn aiheuttamat todelliset kustannukset. Tältä osin ei tehdä enää kompensointeja muilla maksuilla. Kotitalouksia korkeampi maksu on perusteltua ottaa käyttöön senkin vuoksi, että muilta kuin kotitalouksilta ei peritä perusmaksua, jolla jäteasemien infran kustannuksia katetaan. On arvioitu, että yhteisöiltä suuret jäte-erät ohjautuvat asianmukaiseen vastaanottoon, vaikka vastaanoton hinta on kotitalouksien hintaa korkeampi. Jätehuollon kokonaiskustannukset asuinhuoneistoilla vuonna 2017 Jätehuollon kokonaiskustannuksiin tulee eri kunnista riippuen erilaisia muutoksia, joihin vaikuttaa keskeisimmin kolme asiaa. Ensinnäkin kuntaosien poistuminen laskee osassa kuntia perusmaksuja. Toiseksi muutoksia tuo kuljetushinta-alueiden uudistus. Kolmanneksi maksuja muuttaa biojätteen tyhjennyshinnan kompensointi sekajäteastian tyhjennyshinnalla. Pääosin jätemaksut joko laskevat hieman tai nousevat maltillisesti (muutokset muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen). Jätehuollon vuosikustannusten muutokset kunnittain esimerkkikiinteistöillä on esitetty liitteenä. Kuopiossa jätemaksut muuttuvat näiden laskelmien perusteella kiinteistöillä siten, että jätehuoltopalveluista riippuen jätemaksut laskevat tai nousevat enimmillään noin 5 %. Hyötyjiä ovat ne kiinteistöt, joissa biojätteet erilliskerätään. Kuopion kuntaliitoksen ansiosta Juankosken jätemaksut laskevat esimerkkilaskelmien perusteella vähintään muutamia prosentteja, osin jopa viidenneksen. Eniten laskee nimenomaan niiden kiinteistöjen jätemaksut, joissa biojäte erilliskerätään. Siilinjärvellä ja Pieksämäellä jätemaksut laskevat lähes kaikilla kiinteistöillä. Siilinjärvellä jätemaksut laskevat kiinteistöillä vähintään muutamia prosentteja. Myös Pieksämäellä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvien kiinteistöjen maksut laskevat vähintään muutamia prosentteja. Niillä kiinteistöillä, joilla on biojätteen erilliskeräys, maksut laskevat tätä enemmän, Pieksämäellä jopa yli viidenneksellä. Outokummussa jätemaksut nousevat pääosalla kiinteistöjä noin %, kun huomioidaan perusmaksun käyttöönotto. Muissa kunnissa muutokset jätehuoltokustannuksissa ovat huomattavasti tätä pienempiä, ja maksut nousevat tai laskevat kiinteistön jätehuoltopalveluista riippuen enimmillään muutamia prosentteja.

12 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 13 Uuden hankintalain ja jätelain mahdollisten muutosten vaikutukset Tällä hetkellä on valmisteilla uusi hankintalaki. Uudesta hankintalaista on annettu hallituksen esitys, jossa on tiukennettu huomattavasti EU:n hankintadirektiiveissä asetettuja raja-arvoja sille, miten paljon julkisomisteiset, sidosyksikköasemassa toimivat yhtiöt voivat tarjota palveluja markkinoille. Toteutuessaan esitys vaikuttaa kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaan rajaamalla huomattavasti sitä, miten paljon ne voivat tarjota jätehuoltopalveluja elinkeinotoiminnalle. Tällä muutoksella on todennäköisesti korottava vaikutus jätemaksuihin, kun katteellisen yritysmyynnin osuus jäteyhtiön toiminnasta pienenee. Kunnallisen jäteyhtiön toimintaan tulee vaikuttamaan myös jätelain mahdollinen muutos, jolla kunnan vastuu jätehuollossa rajataan vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Tämä lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Tällä hetkellä selvitetään myös hankintalain ja jätelain yhteensovittamista. Koska tulevan lainsäädännön sisällöstä ei ole vielä varmuutta kummankaan muutoksen osalta, ei jätetaksassa ole huomioitu niiden mukanaan tuomia vaikutuksia. Tarpeen mukaan jätetaksa tuodaan uudelleen käsiteltäväksi, kun muutokset selkiytyvät. Vaikutusten arviointi Taksamuutoksen ympäristövaikutukset ovat lievästi positiiviset, koska taksalla kannustetaan entistä enemmän jätehuollon etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Voimakkaimmin ohjataan biojätteen lajitteluun ja erilliskeräykseen, jotta biojätettä saadaan hyödynnettäväksi entistä enemmän. Taksamuutokset vaikuttavat eri tavoin ihmisiin riippuen asuinkunnasta ja kiinteistön jätehuoltopalveluista. Muutokset ihmisiin ovat erityisen positiiviset Pieksämäellä, Siilinjärvellä ja Kuopioon liittyvällä Juankoskella, joissa maksut kokonaisuudessaan laskevat. Muissa kunnissa muutokset riippuvat kiinteistöstä ja sen jätehuoltopalveluista, joten muutokset koetaan osin positiivisina ja osin negatiivisina. Vaikutuksia arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon, että yhtä asuinhuoneistoa kohti jätetaksan aiheuttamat kustannusmuutokset ovat tyypillisesti vain muutamia kymmeniä senttejä kuukaudessa suuntaan tai toiseen. Lisäksi on huomioitava, että asukkaat voivat vaikuttaa omiin jätemaksuihinsa aloittamalla jätteiden lajittelun. Taksa ei koske yritysten jätehuoltoa, joten alueella toimivien yritysten osalta yritysvaikutukset ovat neutraalit. Esitys Jätelautakunta asettaa jätetaksaluonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätelautakunta varaa alueen toimialueen kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen taksaluonnoksesta. Jätetaksaluonnos sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla

13 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 13 Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Outokummun seutu, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi Pieksämäen lehti Kuopion kaupunkilehti. Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätetaksa tuodaan jätelautakunnalle päätettäväksi. Liitteet /2016 Luonnos jätetaksaksi alkaen /2016 Jätemaksujen tulot ja palvelujen menot (arvio vuodelle 2017) /2016 Hintaesimerkit jätehuollon vuosikustannusten muutoksesta v /2016 Perusmaksujen vertailu v /2016 Jäteastioiden tyhjennyshintojen vertailu v /2016 Aluekeräyspistemaksujen vertailu /2016 Outokummun nykyinen jätetaksa: jäteastioiden tyhjennyshinnat (tullaan kumoamaan) Valmistelija Saija Pöntinen puh Hanna Kisonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Asianro 6572/ /2016 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Kunnan toissijainen vastuu elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestämisessä Yleistä TSV-taksasta ja sen valmistelusta Elinkeinoelämän jätehuolto on pääsääntöisesti jätelain 28 :n mukaisesti jätteen haltijan järjestämisvastuulla. Kunta kuitenkin vastaa tietyin ehdoin toissijaisesti elinkeinotoiminnan jätehuollosta. Jätelain 33 :n mukainen toissijainen vastuu tarkoittaa sitä, että kunnilla on velvollisuus tarjota yrityksille jätehuoltopalveluja tilanteessa, jossa ne eivät saa markkinoilta palveluja kohtuullisin ehdoin ja pyytävät siksi palvelua kunnalta. Velvoite koskee jätettä, joka soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään. Toissijaisen vastuun nojalla tarjottavia palveluja kutsutaan TSV-palveluiksi. Jätelautakunta on käsitellyt ja merkinnyt tiedoksi TSV-palvelujen järjestämisessä noudatettava periaatteet ja menettelyt. TSV-palvelun tarjoaminen perustuu aina jätteen haltijan esittämään pyyntöön. Ennen TSV-palvelun järjestämistä arvioidaan, onko markkinaehtoista jätehuoltopalvelua elinkeinotoiminnalle kohtuullisesti saatavilla eli palvelu tarjotaan vain tilanteessa, jossa jätehuollon markkinaehtoisessa toiminnassa on puutteita. Jatkuvasta kuljetus- tai vastaanottopalvelusta tehdään jätteen haltijan ja kunnallisen jäteyhtiön välillä jätelain mukainen sopimus. Satunnaisesti jätettä kunnan vastaanottopaikkaan tuova jätteen haltija voi esittää TSV-pyynnön vastaanottopaikalla, jossa palvelu tarjotaan. Kunnan toissijaisen vastuun perusteella tarjottavat jätehuoltopalvelut ovat lakisääteisiä palveluja, ja niitä varten on oltava taksa. Jätelain 78 :n mukaisesti kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämisestä on perittävä kustannukset täysimääräisesti kattavaa jätemaksua. Ympäristöministeriön jätelakioppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita ) mukaan TSV-maksujen on vastattava mahdollisimman tarkasti juuri TSV-palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Palveluja ei saa kompensoida asukkaiden jätemaksuilla tai markkinaehtoisen toiminnan tuloilla. TSV-palvelun jätemaksu voi kustannusperusteisesti ja ohjaavuuden aikaansaamiseksi poiketa näin ollen kotitalouksien vastaavista jätemaksuista. TSV-taksan mukaiset maksut ovatkin monin paikoin korkeampia kuin kunnan ensisijaiselle vastuulle kuuluvan jätehuollon maksut. Jätelautakunnan alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jätemaksut jätteen haltijoille jätetaksan mukaisesti. Jätemaksut suoritetaan jätehuoltopalvelut tuottavalle kunnalliselle jäteyhtiölle, joka toimii jätelautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja maksukertymien seurannan.

15 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 14 Jäteastioiden tyhjennysmaksut Jätetaksa on valmisteltu alueellisissa jätehuollon viranomaispalveluissa jäteyhtiön toimittamien tietojen pohjalta. Käsittelyssä on nyt taksaluonnos. Kuntien yrityksille ja muille, joihin asia voi vaikuttaa, varataan vaikutusmahdollisuudet taksaluonnokseen. Lisäksi kunnille ja ympäristönsuojeluviranomaisille annetaan mahdollisuus lausunnon esittämiseen asiassa. Tämän jälkeen taksa tuodaan jätelautakunnan hyväksyttäväksi. Taksan on tarkoitus tulla voimaan TSV-taksassa on määritelty maksut jäteastioiden tyhjennyspalveluille jätelajeittain. Samoin maksu on määritelty jätteen keräykseen liittyville lisäpalveluille. Koko alueella noudatetaan yhtenäisiä maksuperusteita. Kuljetusten osalta maksut muodostuvat kilpailutuksen perusteella alueittain. Sekajäteastioiden ja kartonkiastioiden tyhjennysmaksut ovat 20 % kalliimpia kuin kotitalouksien sekä julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan jätehuoltoa koskevat maksut. Kate on asiakkaille kohtuullinen ja samalla mahdollistaa yksityisten jätehuoltoyritysten toimijoiden toiminnan kilpailua edesauttaen. Jäteastioiden tyhjennysmaksuihin tulee muutoksia TSV-asiakkaille samoin perustein kuin kotitalouksille sekä julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan asiakkaille. Ensinnäkin muutoksia tuo kuljetushinta-alueiden uudistaminen muuttuvien kuljetuskustannusten vuoksi siten, että jatkossa jätelautakunnan toimialueella on tyhjennyksille kaksi hinta-aluetta: 1) Kuopio, Siilinjärvi ja Pieksämäki sekä 2) muut kunnat (ml. Outokumpu, jossa ei ole aikaisemmin ollut voimassa erillistä TSV-taksaa). Toiseksi sekajätteen osalta tyhjennysmaksuun vaikuttaa se, että jatkossa kunnan ensisijaiselle vastuulle kuuluvien jätteen haltijoiden hyötyjätteen keräyskustannuksia katetaan osaksi sekajätteen käsittelymaksulla. Sekajäteastioiden tyhjennysmaksut nousevat TSV-asiakkailla pääosassa kuntia noin 4-10 % jäteastian koosta riippuen. Outokummussa, jossa yritysten osalta on noudatettu kotitalouksien kanssa yhtenäisiä maksuja, tyhjennysmaksut nousevat enemmän. Siilinjärven ja Pieksämäen sekä Kuopioon liittyvän Juankosken hinnat sen sijaan pääosin laskevat. Sekajätteiden syväkeräyksen hinnat laskevat, koska hintarakenne yhtenäistyy muiden tyhjennysten kanssa. Aikaisemmin hinnoissa oli huomioitu kuljetusurakoitsijoille maksettavia kilometriperusteisesti määräytyviä korvauksia, jotka ovat poistuneet käytöstä. Pikakonttien tyhjennyshinnat nousevat, koska niiden tyhjentäminen on haastavaa. Kunnan ensisijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvilla kiinteistöillä lasin ja metallin sekä osa biojätteen erilliskeräyksen kustannuksista katetaan sekajätteen käsittelymaksulla. Sen sijaan yritysten hyötyjätteiden keräystä ei kompensoida muilla maksuilla, jotta kunkin yrityksen jätehuoltopalvelujen kustannukset saadaan aina katettua. Biojätteen, lasin ja metallin keräykselle asetetaan kunkin jätelajin aiheuttamia kustannuksia vastaavat maksut. TSV-taksassa biojätteen tyhjennysmaksu on tämän vuoksi kotitalouksien kompensoitua tyhjennyshintaa huomattavasti korkeampi. Lasia ja metallia ei kerätä yrityksiltä veloituksetta eli niillekin on määritelty tyhjennysmaksu. Näiden jätejakeiden tyhjennysmaksuissa ei ole vastaavaa katetta kuin sekajätteessä ja kartongissa, millä kannustetaan näiden hyötyjätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen. Ko. jätelajit on tärkeää saada pois energiahyödynnettävän sekajätteen joukosta.

16 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 14 Jätekeskuksen ja lajitteluasemien vastaanottomaksut Jätehuollon lisäpalvelujen maksut ovat TSV-asiakkailla samat kuin muilla lakisääteisillä asiakkailla, sillä yritysasiakkailla näitä palveluja on vähän ja eri hintojen ylläpitäminen järjestelmissä ja niiden laskuttaminen aiheuttaisi kohtuutonta lisätyötä. Lisäpalvelumaksuilla saadaan joka tapauksessa katettua riittävästi niitä kustannuksia, joita lisäpalveluista aiheutuu. Jätetaksan mukaiset TSV-maksut ovat samansuuruisia kuin yrityksille markkinaehtoisesti tarjottavien palvelujen maksut, joten yrityksiä ei taksan avulla pyritä siirtämään lakisääteisiksi asiakkaiksi. Jätteenkuljetuksen hinnoittelu yrityksille on tehty yhtenäisesti aina siitä lähtien, kun kotitalouksilla otettiin käyttöön perusmaksu ja niiden sekajätteen tyhjennyshintoja laskettiin. Näin ollen hintojen kehitys on ollut johdonmukaista ja ennakoitavaa. Jätteiden vastaanotolle jätekeskuksella on määritelty kustannusperusteisesti maksut, joihin on lisätty kohtuullinen kate. Hinnat pysyvät pääosin vuosien tasolla, mutta osin muutoksia tulee kustannusten nousun johdosta. Loppusijoitettavien jätteiden vastaanottomaksut nousevat, sillä taksassa huomioidaan nyt voimaan tullut jäteveron korotus (ennen 55 euroa/tonni + alv, nyt 70 euroa/tonni + alv). Lisäksi energiahyödynnettävän sekajätteen hintaa nostetaan hieman. Jätteiden vastaanottomaksuja lajitteluasemilla (eli jäteasemilla) muutetaan entisestä. Aikaisemmin TSV-asiakkaille ei ole ollut voimassa muista poikkeavia maksuja. Jotta TSV-jätehuoltopalvelujen aiheuttamat kustannukset saadaan tältäkin osin katettua, pienkuormien vastaanottomaksuja nostetaan huomattavasti entiseen nähden. Maksu veloitetaan energiahyötykäyttöön toimitettavasta ja loppusijoitettavasta jätteestä. Vaarallisia jätteitä ei oteta lajitteluasemilla vastaan yrityksiltä. Vaikutusten arviointi Taksamuutosten ympäristövaikutusten voidaan arvioida olevan neutraalit tai lievästi positiiviset. Sekajätteen tyhjennysmaksut nousevat paikoin, mutta hyötyjätteiden tyhjennysmaksut pysyvät pääosin ennallaan tai laskevat eli hyötyjätteiden erilliskeräys on entistä houkuttelevampaa. Jätemaksuilla pyritään ohjaamaan asiakkaita jätteen määrän vähentämiseen ja jätteiden hyötykäytön lisäämiseen. Jätehuoltopalveluja tarvitseville yrityksille jätelaki ja sen nojalla annettu taksa varmistavat palvelujen saannin aina, kun jäte soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään. Taksamuutosten vaikutukset TSV-palveluja tarvitsevien yritysten jätehuoltokustannuksiin ovat suurilta osin kohtalaisen pieniä. Huomattava kaikkia kuntia koskeva muutos on ainoastaan lajitteluasemien vastaanottomaksussa, joka nousee vastaamaan kustannuksia. Euromääräisesti vastaanottomaksu on edelleen kohtuullinen. Tästä huolimatta voidaan arvioida, että maksukorotuksilla on vähäinen negatiivinen vaikutus lajitteluasemien palveluja käyttäviin yrityksiin. Jätehuoltoalalla toimiviin yrityksiin taksamuutosten voidaan arvioida olevan lievästi positiiviset. Maksujen nousu voi vaikuttaa siihen, että yksityistä jätehuoltopalvelua tulee jollekin alueelle tarjolle kohtuullisin ehdoin taksan mukaisiin entistä korkeampiin hintoihin nähden. TSV-palvelua ei tarjota silloin, kun yksityistä palvelua on kohtuullisin ehdoin tarjolla, eli tällöin yritykset tilaavat tarvitsemansa palvelut yksityisiltä jätehuoltoalan yrittäjiltä.

17 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 14 Esitys Jätelautakunta asettaa TSV-taksaluonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätelautakunta varaa alueen toimialueen kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen taksaluonnoksesta. Jätetaksaluonnos sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Outokummun seutu, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi Pieksämäen lehti Kuopion kaupunkilehti. Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätetaksa tuodaan jätelautakunnalle päätettäväksi. Liitteet /2016 Luonnos TSV-jätetaksaksi alkaen Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

18 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) Asianro 6556/ /2016 Kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen Outokummussa ja tarkistaminen muissa kunnissa Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätehuoltomääräykset ja niitä koskeva päätöksenteko Jätehuoltomääräysten rakenne Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, jotka toimivat jätelain toimeenpanon välineenä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräyksillä varmistetaan alueella toimiva jätehuolto, josta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Määräyksillä myös edistetään jätehuollon etusijajärjestyksen huomioon ottamista. Jätehuoltomääräyksistä päättää kunnallinen jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen jätelautakunta. Jätelautakunta hyväksyi alueelle yhtenäiset, kokonaisuudessaan uudistetut määräykset kokouksessaan Uudistetut määräykset tulivat voimaan Tämän jälkeen jätelautakunnan toimialueelle on tullut uusi kunta, Outokummun kaupunki. Outokummussa on edelleen voimassa tätä huomattavasti vanhemmat jätehuoltomääräykset, jotka poikkeavat monin paikoin muulla alueella voimassa olevista määräyksistä. Määräykset on annettu vanhan jätelain (1072/1993) nojalla ja hyväksytty Outokummun teknisen lautakunnan päätöksellä Koska sekä jätehuollon palvelut että jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan koko Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella yhtenäisesti, on tärkeää, että myös jätehuoltomääräykset ovat yhtenäiset kaikissa kunnissa. Näin ollen Outokummun kaupunkia koskien on tarkoitus saada voimaan uudet määräykset. Määräysten uudistaminen Outokummun osalta on tärkeää myös siksi, että tällä hetkellä voimassa olevat määräykset eivät kaikilta osin vastaa nykyisen jätelain vaatimuksia. Koko muuta aluetta koskien määräyksiin tehdään pieniä tarkistuksia, joiden tarve on tullut esille, kun uusia määräyksiä on sovellettu. Määräykset ovat nyt luonnosvaiheessa. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella jätehuoltomääräysten pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia, jotta jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelainsäädännön tarkennuksina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti muiden alueiden kanssa. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon paikalliset olosuhteet. Outokummussa määräysten rakenne ei ole noudattanut samanlaista mallia eli Outokummun osalta rakenteeseen tule huomattavia muutoksia. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja pe-

19 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 15 riaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Yleiseen osaan ei tehdä muutoksia muutoin kuin siltä osin, että tässä vaiheessa siitä poistetaan määräysten keskeisimpiä muutoksia koskeva osio. Jatkossa myös Outokummun määräyksiin sisällytetään sama yleinen osa kuin muun alueen määräyksiin. Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset eli tämä osa tullaan hyväksymään velvoittaviksi kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi Outokummussa. Muita kuntia koskien päätetään vain tarkistuksista. Jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena on lisäksi perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Myös perustelumuistioon tehdään vähäisiä tarkennuksia. Jätehuoltomääräysten keskeisimpiä muutoksia Outokumpua koskien Yleistä Jätehuoltomääräykset sisältävät säännöksiä mm. kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisestä, jätteiden lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja muusta käsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Omat säännöksensä on kiinteistöllä tapahtuvasta pienimuotoisesta omatoimisen jätteenkäsittelyn edellytyksistä ja vaatimuksista. Määräyksiä annetaan myös muutoin jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymiseen koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 :n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Savo-Pielisen jätelautakunnan yhtenäisissä määräyksissä liittymisvaihtoehtoina ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) tai aluekeräyspiste. Tämä sääntely tulee voimaan myös Outokummussa. Outokummun nykyisissä jätehuoltomääräyksissä säädetään liittymisestä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kiinteistökohtainen jäteastia on ollut liittymisessä lähtökohtana. Myös kimppa on ollut mahdollinen, mutta niitä on käytössä vain muutamia. Kimpan muodostamisen edellytyksistä ei ole ollut Outokummussa aikaisemmin sääntelyä. Jatkossa kimppoja voidaan muodostaa samoin perustein kuin muissakin kunnissa eli lähikiinteistöt voivat käyttää yhteistä jäteastiaa. Aluekeräyspisteen käyttömahdollisuus on rajattu Outokummussa koskemaan vain haja-asutusalueita. Tämä sääntely yhtenäistetään muun alueen kanssa siten, että jatkossa myös taajamassa sijaitsevat omakotitalo- ja paritalokiinteistöt sekä vapaaajan asunnot voivat liittyä aluekeräyspisteeseen, jos piste on taajamaan järjestetty. Outokummun jätehuoltomääräyksiin on sisältynyt mahdollisuus poiketa järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen tai jos jätteen haltija järjestää itse jätehuollon. Tämä sääntely poistuu. Tätä säännöstä ei ole voitu ylipäätään enää noudattaa, sillä sääntely on ristiriidassa nykyisen jätelain kanssa. Nykyinen jätelaki ei mahdollista vapauttamista järjestetystä jätehuollosta.

20 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 15 Outokummun määräyksissä ei ole ollut sääntelyä siitä, miten liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään käytännössä hoidetaan. Tämä sääntely tulee uutena voimaan. Jatkossa liittyminen hoidetaan ottamalla yhteyttä kunnalliseen jäteyhtiöön, Jätekukkoon. Jos kiinteistön haltija ei ilmoita liittymisestä, kiinteistö on lähtökohtaisesti aluekeräyspisteen käyttäjä. Liittämisestä ilmoitetaan kiinteistön haltijalle. Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Jätteiden keräämistä kiinteistöllä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Savo-Pielisen jätelautakunnan hyväksymissä jätehuoltomääräyksissä on asetettu sekajätteen keräysvelvollisuuden lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita biojätteelle, kartongille, lasille, metallille ja muoville. Outokummun jätehuoltomääräyksissä on säännökset sekajätteen keräyksen lisäksi ainoastaan biojätteen erilliskeräyksestä. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita laajennetaan Outokummussa samoin kuin muulla alueella, jotta kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus kasvaa jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti ja sekajätteeseen ohjautuu mahdollisimman vähän kierrätyskelpoista jätettä. Outokummussa edellytetään tällä hetkellä, että biojätteen erilliskeräys on järjestettävä, jos asuinkiinteistöllä on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Määräys on yhtenäinen Savo-Pielisen jätelautakunnan hyväksymän sääntelyn kanssa, joten tältä osin keräysvelvoite säilyy ennallaan. Muutosta entiseen on se, että kunnallinen jäteyhtiö alkaa huolehtia myös muiden hyötyjätteiden kiinteistöittäisestä keräyksestä. Outokumpuun säädetään ensinnäkin erilliskeräysvelvoite kartongille, jos kiinteistöllä on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Näitä kiinteistöjä on Outokummussa noin 120 kpl. Lisäksi säädetään velvoite kerätä erikseen lasia ja metallia, jos kiinteistöllä on vähintään 20 asuinhuoneistoa. Näitä kiinteistöjä on Outokummussa vain noin 30 kpl. Asuinkiinteistöjen lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet asetetaan myös Outokummun alueella muillekin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluville kiinteistöille, kuten julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille (esim. virastot, koulut, päiväkodit, sairaalat ja terveysasemat). Myös näitä kiinteistöjä koskien on ollut aikaisemmin voimassa ainoastaan biojätteen erilliskeräysvelvoite. Jotta Outokummun alueen kiinteistöillä on aikaa järjestää keräyspaikat uusille jätelajeille, otetaan määräyksiin Outokumpua koskien muista poikkeava siirtymäaika uusien erilliskeräysvelvoitteiden voimaan tulolle. Muulla alueella uudet velvoitteet on toteutettava viimeistään , mutta Outokummussa siirtymäaikaa otetaan saakka. Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevaa sääntelyä annetaan erityisesti kompostoinnista. Kompostointia koskeva sääntely on ollut Outokummussa pääosin yhtenäinen muuhun alueeseen nähden. Sääntelyä täsmennetään entisestä. Lisäksi uutena edellytetään elintarvikejätteen kompostoinnista tehtävää ilmoitusta. Näin kompostointia voidaan seurata ja kun ilmoitus kompostoinnista on tehty, kompostointi voidaan ottaa huomioon jätehuoltopalveluissa ja jätemaksussa.

21 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 15 Jätteiden poltosta ja hautaamisesta on kiellot nykyisissä Outokummun jätehuoltomääräyksissä. Tätä koskevaa sääntelyä lähinnä tarkennetaan, jotta määräykset ovat yhtenäiset muun alueen kanssa. Uutena Outokumpuun tulee sääntely mahdollisuudesta hyödyntää omassa maarakentamisessa puhdasta betoni- ja tiilimursketta, kun hyödyntämisestä tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäteastiat Jäteastioita koskien säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Outokummussa kiinteistön haltijat ovat hankkineet tähän asti jäteastiat itse. Lisäksi sallittua on ollut jätesäkkitelineiden käyttö. Jätehuollon toimivuuden ja kuljettajien työturvallisuuden vuoksi siirrytään Outokummussakin sääntelyyn, jonka mukaisesti kiinteistöillä käytetään pääosin kunnallisen jäteyhtiön toimittamia jäteastioita. Tämä jäteastiapalvelu on koettu muulla alueella toimivaksi järjestelyksi sekä asiakkaiden että kunnallisen jäteyhtiön ja jätteenkuljettajien kannalta. Siltä osin kuin kiinteistöillä on käytössä asianmukaisia, pyörällisiä ja koneellisesti kuormattavia jäteastioita, ne korvataan yhtiön toimittamilla astioilla vasta, kun niiden kunto sitä edellyttää. Jäteastioiden sallittua painoa alennetaan entisestä kuljettajien työturvallisuuden varmistamiseksi. Myös Outokummussa kielletään muun alueen tavoin siirtymäajan jälkeen vaijerikuormattavien vaihtolavojen ja pikakonttien käyttö kunnan jätehuollon järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä. Nämä keräysvälineet eivät ole jätteen kuormauksessa toimivia ja turvallisia. Tarve näiden jäteastioiden kieltämiseen on tullut esille kuljetusyrittäjien taholta. Kielto tulee Outokummussa voimaan samaan aikaan kuin muullakin alueella eli Jäteastioiden tyhjennysvälejä koskevaan sääntelyyn tulee Outokumpua koskien jonkin verran muutoksia. Biojätettä sisältävän sekajätteen vähimmäistyhjennysväli, kaksi viikkoa kesäaikaan ja neljä viikkoa talviaikaan, on jo Outokummussa muun alueen sääntelyn mukainen. Sen sijaan sekajätteen neljän viikon tyhjennysväli on sallittu Outokummussa omakotitaloille ympäri vuoden, vaikkei biojätettä kiinteistöllä erilliskerätä tai kompostoida. Jottei haittoja aiheudu, myös omakotitalojen sekajäteastian tyhjennysväliksi muutetaan kaksi viikkoa kesäaikaan, jos biojäte laitetaan sekajätteen joukkoon. Jos biojäte lajitellaan erikseen, voi tyhjennysväli olla jatkossakin neljä viikkoa ympäri vuoden, myös rivi- ja kerrostaloilla. 1-2 henkilön talouksille, joilla on käytössään litran jäteastia ja biojätteet lajitellaan, mahdollistetaan tätä pidempi tyhjennysväli. Syväkeräykselle tulee entistä tiheämmät tyhjennysvälit, mutta Outokummun jätehuollon yhteyshenkilöiden mukaan syväkeräystä ei ole asuinkiinteistöillä nykyään käytössä. Hyötyjätteille säädetään erikseen muiden kuntien kanssa yhtenäiset tyhjennysvälit. Määräyksissä kielletään jätteenkuljetuksen logistiikkaa vaikeuttavat tyhjennysvälit (esim. kolmen, viiden, kuuden ja seitsemän viikon tyhjennysvälit). Tyhjennysvälisääntelyn muutosten on tarkoitus tulla voimaan Jos kiinteistöllä on käytössään ylisuuri jäteastia uusien määräysten sääntelyyn nähden, tarjoaa Jätekukko kiinteistölle vaihdon sopivan kokoiseen jäteastiaan. Palvelun joustavuuden varmistamiseksi jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen. Outokummussa keskeytys on ollut mahdolli-

22 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/ (32) 15 nen, kun tyhjennysväli on ollut tiheämpi kuin neljä viikkoa. Jatkossa pidempiaikainenkin keskeytys on mahdollinen, jos ympärivuotisessa käytössä oleva kiinteistö on luotettavasti esitetyn syyn perusteella kokonaan käyttämätön. Jätteen keräyspaikat Jätteiden keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä määritellään, millaiseen paikkaan jäteastiat on kiinteistöllä sijoitettava, millainen keräyspaikan on oltava ja miten sen kunnossapito on hoidettava. Määräysten mukaan keräyspaikka on järjestettävä sellaiseksi, että jätteen keräys on mahdollista tehdä toimivasti ja turvallisesti. Sääntely täsmentyy Outokumpua koskien entisestä. Uutena tulee siirtymäajan jälkeen, , voimaan vaatimus sijoittaa jäteastiat taajamissa jätekatokseen tai jäteastiasuojaan. Tämä vaatimus koskee vain keräyspaikkoja, joita käyttää vähintään viisi asuinhuoneistoa tai keräyspaikassa on vähintään kolme jäteastiaa. Outokummun yhteyshenkilöt ovat arvioineet, että suurelta osin keräyspaikoissa on katokset jo nyt. Jatkossa, lähtien, vaaditaan lisäksi sitä, että jos keräyspaikka lukitaan, kunnallisen jäteyhtiön yleisavaimen on sovittava lukkoon. Näin varmistetaan jätteenkuljetusten sujuvuus. Jätteen kuljetus Määräyksissä annetaan jätelakiin pohjautuvat velvoitteet toimittaa jätteiden kuljetuksista tiedot neljännesvuosittain jätehuoltoviranomaiselle. Näitä tietoja vaaditaan kuitenkin vain, jos kuljettaja ei jo suoraan toimita tietoja kunnalliselle jäteyhtiölle, jottei kuljetusyrittäjien tarvitse tehdä kaksinkertaista työtä. Outokummussa ei ole tällä hetkellä tietojen toimittamisesta sääntelyä, mutta jätelain velvoitteet asiassa koskevat Outokumpua jo nyt. Erotuskaivojätteet ja lietteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojätteille annetaan määräyksissä vähimmäistyhjennysvelvoitteet ja kirjanpitovelvoitteet. Myös saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille asetetaan vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen ns. hajaasutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) kanssa. Outokummussa on jo nyt voimassa vastaava tyhjennysväliä koskeva sääntely. Myös Outokummun osalta määräyksissä mahdollistetaan jatkossa lietteiden omatoiminen käsittely Eviran hyväksymillä menetelmillä ja lietteen levittäminen omassa hallinnassa oleville viljelyksille. Omatoimisen käsittelyn aloittamisesta vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jotta käsittelyn asianmukaisuudesta voidaan varmistua. Samalla jätehuoltoviranomainen saa tiedon siitä, ettei kiinteistöllä tarvita jätehuoltorekisteriin hyväksytyn ulkopuolisen jätteenkuljettajan tekemiä tyhjennyksiä. Määräyksissä mahdollistetaan myös lähikiinteistöjen yhteinen pienimuotoinen lietteiden käsittely. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen yhtenäisten jätehuoltomääräysten tarkistaminen Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen