Perhevapaalta takaisin työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhevapaalta takaisin työelämään"

Transkriptio

1 Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen, Aino Luotonen (toim.) Perhevapaalta takaisin työelämään Työ ja ihminen Tutkimusraportti 42

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Tieteelliset toimittajat Toimittaja Toimituksen osoite Sähköpostiosoitteet Harri Vainio Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Virve Mertanen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Toimituskunta 2010 alkaen Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki Tieteellinen toimittaja Irja Kandolin Taitto Kansikuva ISBN Mari Pakarinen Kosti Sinisalo (nid.) (PDF) ISSN-L ISSN Kirjapaino Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2012

3 Perhevapaalta takaisin työelämään Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen ja Aino Luotonen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 42 Työterveyslaitos Helsinki

4

5 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 ARTIKKELIT Perhevapaalta takaisin työelämään erilaiset ratkaisut erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa Kaisa Kauppinen ja Jani Raitanen Äitiys ja työkyky raskausajan sairauspoissaolot ja koettu työkyky vuoden kuluttua synnytyksestä Arja Peltomäki-Vastamaa, Riitta Luoto, Marjo Rinne ja Clas-Håkan Nygård Äitien paluu perhevapaalta työhön motivaatio ja strategiat Aino Luotonen Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemuksiin perhevapaasta Riitta Luoto, Katinka Tuisku ja Jani Raitanen KATSAUS Imetys vanhempainvapaalta työhön paluuseen vaikuttavana tekijänä Annimari Juvonen SAMMANDRAG SUMMARIES KIRJOITTAJAT

6

7 ESIPUHE ESIPUHE ESIPUHE Minulle tarjottiin mielenkiintoista työtä, vaikka olin ajatellut jatkaa hoitovapaalla. Lapsen hoitojärjestelyt hoituivat hyvin. Lapsen isä kannusti työhön paluussa ja osallistuu kotitöiden tekoon todella hyvin, fysioterapeutti, 38 v. Työhön on toisaalta mukava palata, toisaalta pelottaa ajatukset ovat kovin ristiriitaiset, terveydenhoitaja, 28 v. Perhevapaani jää kahteen vuoteen, koska taloudellisesti minulla ei ole mahdollista olla pitempään kotona lapsia hoitamassa, lastentarhanopettaja, 38 v. Mieheni jäi työttömäksi, joten oli itsestäänselvyys, että minä menen työhön, jotta voimme maksaa asuntolainamme. Mies hoitaa lapsia kotona, lähihoitaja 28 v. Edellä olevat lainaukset osoittavat, että äidin työelämään paluuseen perhevapaan jälkeen vaikuttavat monenlaiset niin yksilölliset kuin taloudelliset ja toisaalta työhön ja työorganisaatioon liittyvät seikat. Yksilölliset tekijät, kuten elintavat, työkyky ja elämänlaatu sekä lapsen hoidon järjestyminen, joko kannustavat työhön paluuseen tai lykkäävät sitä. Myös työorganisaation käytännöt vaikuttavat siihen, kuinka helpoksi tai hankalaksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ennakoidaan paluuta suunnitellessa. Osalla äideistä ei ole työpaikkaa, johon palata, jolloin paluun ajankohdan määrää uuden työn löytyminen. Julkaisun artikkeleissa kerrotaan yksilöllisten ja työhön ja työorganisaatioon liittyvien tekijöiden merkityksestä äitien työhön paluun 5

8 ESIPUHE motivaatiolle ja työhön paluuta tukeville ratkaisuille. Artikkelit perustuvat Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -tutkimukseen, jonka aineisto kerättiin pirkanmaalaisissa neuvoloissa vuosina Yksi tutkimuksen tavoitteista oli ehkäistä raskausdiabetesta tarjoamalla yksilöllistä liikunta- ja ravitsemusneuvontaa. Raskaana olevat naiset, joista osalla oli jo ennestään lapsia, kutsuttiin tutkimukseen mukaan ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin aikana. Tutkimus sai osan rahoituksestaan Suomen Akatemian Työn ja työhyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmasta vuosina Tutkimus oli otteeltaan monitieteinen, jonka aikana tietoja äitien hyvinvoinnista, elämäntavoista ja työoloista kerättiin erilaisilla tiedonkeruumenetelmillä sekä raskauden aikana että sen jälkeen. Tutkimuksen yhteydessä äidit vastasivat kyselyihin, osa osallistui ryhmäkeskusteluihin ja suurin osa oli mukana terveyttä koskevissa mittauksissa ja hyvinvointia edistävässä neuvonnassa. (Luoto, Kauppinen & Luotonen 2011.) Noin vuosi synnytyksen jälkeen äidit vastasivat postikyselyyn, jossa tiedusteltiin työhön paluun ratkaisuja, työkykyä ja terveydentilaa. Kyselylomakkeessa oli joukko perhevapaalta työhön paluuta koskevia kysymyksiä, jotka muokattiin aiempien tutkimusten pohjalta. Tavoitteena oli kyselyn avulla selvittää työhön paluuta edistäviä ja jarruttavia seikkoja. Lopuksi äidit kirjoittivat kyselylomakkeen avoimeen kysymykseen omin sanoin työhön paluun kokemuksistaan. Äitien omien kokemusten kautta saatiin sellaista hiljaista tietoa, jota lomakekyselyllä ei tavoitettu. Tähän noin vuosi synnytyksen jälkeen lähetettyyn postikyselyyn vastasi runsas puolet (54 %) kaikista alkuperäiseen tutkimukseen osallistuneista yhteensä 852 äidistä. Katoanalyysin mukaan kyselytutkimukseen vastanneet (n = 474) äidit eivät eronneet tilastollisesti merkittävästi elintapojen, perheellisyyden, koulutustaustan eikä sosiaaliekonomisten taustatekijöiden mukaan äideistä, jotka eivät vastanneet. Kyselyaineiston lisäksi kerättiin laadullinen aineisto toteuttamalla 12 ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 45 kyselytutkimukseen vastanneista äideistä. Monitieteellisellä otteella kertyi laaja-alaista ja syvällistä tietoa äitien työhön paluuseen vaikuttavista tekijöistä erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa. Tässä raportissa kerromme postikyselyn ja ryhmäkeskustelujen keskeisiä tuloksia ja esitämme hyviä käytäntöjä, joiden avulla äitien työhön paluuta voidaan helpottaa niin perheiden hyvinvoinnin kuin työorganisaatioiden näkökulmasta. 6

9 ESIPUHE Tutkimuksemme työhön palanneista äideistä neljäsosa oli määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas kotona olevista äideillä valtaosalla oli vakituinen työsuhde. Työsuhteen laatu näytti vaikuttavan työhön paluun ajankohtaan. On ilmeistä, että ne äidit, joilla on vakituinen työsuhde, voivat venyttää perhevapaata pitemmäksi kuin he, joiden työsuhde on määräaikainen tai muutoin epävarma. Tutkimuksessamme kuitenkin paljastui, että vakituisesta työsuhteesta riippumatta työhön paluun ratkaisut olivat monen kohdella epävarmoja, koska työpaikalla oli tapahtunut isoja muutoksia, jotka vaikuttivat perhevapaalla olevan äidin asemaan ja rooliin työyhteisössä. Kyselytutkimuksen toteuttamishetkellä vuosina oli paljon taloudellista epävarmuutta ja lomautuksia, mikä heijastui etenkin miesten heikentyneenä työmarkkinatilanteena. Tämä vuorostaan vaikutti perheiden päätöksiin siitä, kumpi vanhemmista jäi kotiin hoitamaan lasta tai lapsia. Äitien työhön paluun päätöksiin ei vaikuta vain yksittäisten työsuhteiden laatu, työn sisältö tai halu pitkittää perhevapaata, vaan myös laajempi taloudellinen tilanne. Kaisa Kauppisen ja Jani Raitasen artikkelissa tarkastellaan äitien omien vastausten ja tulkintojen kautta perhevapaalta työhön paluun ratkaisuja erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa. Tulokset perustuivat pääosin standardisoidun kyselylomakkeen kysymyksiin, jotka koskivat työn sisältöä, työn merkitystä, työolosuhteita ja työn ja perheen yhteensovittamista. Kysymykset muokattiin tätä kyselyä varten Työ ja terveys Suomessa -kyselyn pohjalta. Lopussa vastaajat kirjoittivat omin sanoin työhön paluuseen liittyvistä kokemuksistaan. Taloudelliset seikat olivat keskeisiä äitien työhön paluun vaikuttimia, joskin ne heijastuivat eri tavoin työhön paluun ratkaisuihin. Työhön palanneista äideistä neljännes mainitsi puolison jääneen kotiin hoitamaan lasta tai lapsia, jolloin keskeisenä syynä oli tämän epävarmaksi muuttunut työtilanne lomautusten, työttömyyden tai työn vähäisyyden vuoksi. Muina työhön paluun vaikuttimina äidit mainitsivat työn sisältöön ja työpaikan sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä. Äidit korostivat työssäkäynnin psykologisia merkityksiä ja sitä, että työssäkäynti toi tärkeää vastapainoa perhe- ja kotielämälle ja tarjosi itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Myös työn tuoma itsenäisyys ja oman rahan ansaitseminen motivoivat työhön paluuseen, mikä tuli esille äitien itse kirjoittamissa kommenteissa. ESIPUHE 7

10 ESIPUHE Kotona ilman työsuhdetta olevien äitien ryhmään kuului äitejä, jotka halusivat hoitaa lasta tai lapsia kotona mahdollisimman pitkään ja lykkäsivät työhön paluuta omasta halustaan. Ryhmään kuului myös epävarmassa työmarkkina-asemassa olevia äitejä, jotka pyrkivät erilaisten sijaisuuksien ja keikkatöiden avulla kiinnittymään työelämään pysyvämmin. Tuloksista heijastui tarve tukea työmarkkinoille pyrkivien äitien työhön hakeutumista esimerkiksi lisäämällä neuvoloiden ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Aino Luotonen tarkastelee artikkelissaan työhön paluun motiiveja ja niitä strategioita, joita äidit suunnittelevat työhön paluun onnistumiseksi. Artikkelin kvalitatiivinen aineisto koostui 12 ryhmäkeskustelusta, joihin osallistui 45 naista. Kaikki osallistujat olivat perhevapaalla, mutta he olivat olleet ansiotyössä ennen äitiysvapaan alkamista. Noin pari vuotta ryhmäkeskustelun jälkeen osallistujille lähetettiin sähköpostitse lyhyt seurantakysely, jolla kysyttiin työhön paluun onnistumisesta. Tulokset osoittivat työhön paluun kytkeytyvän niin äidin yksilöllisiin preferensseihin kuin perhe- ja työtilanteeseenkin. Taloudelliset syyt vaikuttivat päätökseen paluun ajankohdasta, mutta merkittävässä asemassa olivat myös äidin suhde toisaalta työhön, toisaalta kotiin. Joidenkin äitien suhdetta työhön voi kuvata työn imun käsitteellä, sillä positiivisia kokemuksia tarjoavaan työhön kaivattiin myös perhevapaan aikana. Joillekin koti oli ensisijainen merkityksellisyyden kokemisen paikka. Toisaalta työn ja toisaalta kodin imusta aiheutui ristiriitoja, joita pyrittiin ratkomaan erilaisin strategioin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista työhön paluun jälkeen helpottavia strategioita erottui äitien puheesta kolme: pehmeän laskun strategia, asennemuutosstrategia ja paluu lapsen ehdoilla -strategia. Seurantakyselyssä selvitettiin työhön paluuta helpottaneiden tekijöiden merkitystä. Näiden kahden aineiston analyysi osoitti, että työpaikkojen tarjoamia työhön paluuta helpottavia käytäntöjä, kuten perehdytystä, pidettiin etukäteen pohdittaessa tärkeinä. Tällaiset käytännöt ja esimerkiksi työaikajoustojen mahdollisuudet eivät kuitenkaan olleet kaikkien ulottuvilla. Näin paluun jälkeen keskeisiksi helpottaviksi tekijöiksi nousivat työpaikan ilmapiiri, työtoverien tuki ja tehtävien tuttuus. Äitien henkilökohtaiset strategiat olivat keskeisiä työhön paluun onnistumiselle. Arja Peltomäki-Vastamaa, Riitta Luoto, Marjo Rinne ja Clas-Håkan Nygård tarkastelevat artikkelissaan perhevapaalla olevien työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten raskauden aikaisia sairauspoissaoloja 8

11 ESIPUHE ja sosioekonomisia taustatekijöitä. Raskaudenaikaisten sairauspoissaolojen keskiarvo kaikilla vastanneilla oli 11,7 päivää (mediaani yksi päivä). Raskaudenaikaisista sairauspoissaoloista ei ole aiempaa tutkimustietoa, ja eri menetelmillä kerätty tieto tekee aiempien tutkimusten vertailusta ongelmallista. Pienten lasten äitien koettu työkyky työkykyindeksillä mitattuna oli hieman alempi verrattuna muuhun väestöön. Subjektiivisen työkyvyn keskiarvo oli kaikilla vastanneilla 8,5 (asteikolla 0 10), työssä käyvillä äideillä työkyky oli kotiäitejä hieman parempi. Yliopistokoulutettujen ruumiillinen työkyky vastasi työtehtävien vaatimuksia paremmin kuin vähemmän koulutettujen. Työssäkäyvien vähintään kolmen lapsen äitien koettu työkyky oli merkitsevästi parempi kuin äitien, joilla oli vähemmän lapsia. Vahvin yhteys työkyvyn eri osa-alueisiin oli koulutustasolla ja synnytysten lukumäärällä. Näin sosioekonomiset tekijät näyttäytyivät jo varhain terveys- ja työkykyeroina pienten lasten äideillä. Ensisynnyttäjät, joilla on alhainen koulutustaso, tarvitsisivat erityistukea neuvolassa. Terveys- ja työkykyerojen ehkäisyyn tulisikin pyrkiä paitsi eri toimijoiden omilla foorumeilla myös kehittämällä yhteistyötä äitiyshuollon, neuvoloiden, työpaikan ja työterveyden välillä. Liikuntatottumuksilla ja muilla elintavoilla sekä niihin osittain liittyvällä tyytyväisyydellä omaan kehon (ruumiin) painoon on monia kytköksiä työhön paluuseen ja työkykyyn. Riitta Luodon, Katinka Tuiskun ja Jani Raitasen artikkelista ilmenee, että vain puolet äideistä harrasti liikuntaa vuosi synnytyksen jälkeen terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntaa riittävästi harrastavilla oli vähemmän Beckin depressiokyselyllä mitattuja masennusoireita kuin muilla äideillä. Noin vuosi synnytyksen jälkeen puolet äideistä koki olevansa riittävän hyvinvoivia yhdistääkseen työn ja perhe-elämän, 15 % äideistä koki vähintään lieviä masennusoireita. Vanhemmilla äideillä, ensisynnyttäjillä, vähän liikkuvilla äideillä ja heti synnytyksen jälkeen masennusoireita kokeneilla oli muita ryhmiä useammin masennusoireita. Tulosten mukaan masennusoireista kärsivät äidit olivat muita äitejä tyytymättömämpiä perheen taloudelliseen tilanteeseen sekä työyhteisöltä ja perheeltä saatavaan sosiaaliseen tukeen. Masennusoireita kokevien äitien mielialaa ja toimintakykyä tulisikin seurata neuvolassa nykyistä tiiviimmin sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Raskauden aikainen ja jälkeinen liikunta osoittautui tärkeäksi; liikunta oli yhteydessä masennusoireisiin ja sitä kautta äidin, lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. ESIPUHE 9

12 ESIPUHE Hyviä työkäytäntöjä Se vaikutti, että nuorin lapsi sai jäädä kotiin hoitoon ja että työnantaja antoi tehdä lyhyempää päivää töissä, jolloin voin mieheni kanssa vaihtaa hoitovuoroja helposti ja joustavasti, myyjä, 30 v. Työpaikallani on tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen kun jäin pois töistä. Nyt kun olen ollut kotona kauan, olen ajatellut saavani lisää motivaatiota työhön, restonomi, 31 v. Talousasiat edellyttävät työhön paluuta, työni on myös mielenkiintoista ja kaipaan aikuisseuraa. Huolestuttaa miten jaksan arkirumban herättämisineen ja hoitopaikkoineen Haluaisin tehdä lyhyempää työaikaa 30 h/viikko, mutta sitä on hankala järjestää työpaikan ja oman talouden osalta, informaatikko, 35 v. Saan omaa elämää, aikuiskontakteja, työrauhan (vrt. kotityöt ainaisia keskeytyksiä), voin hyödyntää ja kehittää ammattitaitoani ja tehdä koulutusta vastaavaa työtä tutussa työympäristössä tuttujen työkavereiden kanssa, lehtori, 36 v. Tutkimuksemme äidit erosivat toisistaan työhön paluun ratkaisujen osalta. Vaikuttavat tekijät liittyivät taloudellisten tekijöiden ohella työn sisältöön, työssä jaksamiseen, elintapoihin, työpaikan perheystävällisyyteen sekä puolison rooliin ja osallistumiseen lastenhoitoon. Tuloksista heijastui työn ja perheen välinen kaksisuuntainen suhde: kokemukset työstä heijastuvat kotiin ja kodista työhön, ja ne voivat olla sävyltään myönteisiä tai kielteisiä. Parhaimmillaan työ tarjoaa itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, perhe puolestaan rakkautta, kumppanuutta ja läheisyyttä. Perheen ja lasten tuoma ilo voi siirtyä työhön ja tukea työssä jaksamista ja onnistumista. Uusimmat tutkimukset osoittavat, kuinka myönteiset tunteet voivat vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aiemmat tutkimukset myös osoittavat, että lasten kanssa kotona vietetty aika voi olla työelämän kannalta hyödyllinen. Perheen arjen pyörittäminen lisää tai vahvistaa työelämässäkin tarvittavia taitoja, joita ovat organisointikyky, ajan hallinta, joustavuus ja sovittelutaidot. Työhön palaajien uusia resursseja ja innostuneisuutta kannattaakin työpaikoilla hyödyntää. 10

13 ESIPUHE Koska työorganisaatiot ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti, työhön palaajat kaipaavat tietoa muutoksista ja niiden vaikutuksista omiin tehtäviinsä ja rooliinsa työyhteisössä. Tämä tuli esille sekä kyselytutkimuksemme että ryhmäkeskustelujen tuloksissa. Monilla työpaikoilla onkin kehitelty hyviä käytäntöjä, joilla edistetään vuoropuhelua perhevapaalla olevien kanssa. Näitä käytäntöjä voidaan kirjata esimerkiksi työpaikkojen henkilöstö- ja tasa-arvosuunnitelmiin. Joustavat työhön paluun käytännöt, osa-aikaisen työn mahdollisuus ja perehdyttäminen ovat tarpeen, jotta äidit kokisivat itsensä tervetulleiksi työpaikalle perhevapaan jälkeen. Työhön paluuta voidaan helpottaa esimerkiksi järjestämällä kehityskeskustelu tai vastaava istunto, jolloin selvitetään palaajan odotukset ja toivomukset uusista työtehtävistä ja esimerkiksi työajoista. Monet pienten lasten vanhemmat joutuvat luovimaan erilaisten aikapaineiden ristiaallokossa, joten työajoista kannattaa keskustella työnantajan kanssa jo etukäteen. Tärkeää on myös sopia lasten äkillisiin sairauksiin liittyvistä poissaolokäytännöistä. Näistä käytännöistä on hyvä sopia yhteisymmärryksessä, jotta työpaikalla ei synny ristiriitoja lapsettomien ja lapsellisten henkilöiden välillä. Myös työterveyshuollolla voisi olla suurempi rooli terveydellisen tilanteen, kuten mahdollisten masennusoireiden määrän ja laadun arvioimisessa ja siitä seuraavien ongelmien ennakoinnissa. Vastaavasti neuvoloissa voitaisiin nykyistä enemmän käsitellä äitien työhön paluuta ja ennakoida mahdollisia ongelmia työn ja perheen yhteensovittamisessa. Neuvolalla on tärkeä rooli äitien hyvinvoinnin arvioijana ja esimerkiksi masennusoireiden tunnistajana. Vaikka tutkimuksemme äidit eivät korostaneet perhevapaiden negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi työuraan tai palkkaukseen, pitkäksi venynyt poissaolo työelämästä voi aiheuttaa sosiaalisista suhteista eristymistä, ammattitaidon ruostumista ja syrjäytymistä. Heikko kiinnittyminen työmarkkinoille voi puolestaan nostaa kynnystä palata työelämään ja vähentää työllistymisen mahdollisuuksia. Pitkiä perhevapaajaksoja tulisikin kehittää tukemalla osa-aikaisia tai muutoin joustavia työnteon mahdollisuuksia. Keski-Euroopassa yleinen osa-aikatyö on yksi tapa ratkaista muun muassa imetykseen liittyviä kysymyksiä, kuten Annimari Juvonen katsauksessaan pohtii. Nämä ovat niitä seikkoja, joita tutkimuksemme äidit korostivat työhön paluun helpottavina tekijöinä. ESIPUHE 11

14 ESIPUHE Tutkimuksessamme isien rooli osoittautui äitien puheissa tärkeäksi, kun perheissä neuvotellaan ja tehdään päätöksiä työhön paluusta. Äitien työhön paluuta kannusti isien jääminen kotiin lasta hoitamaan. Ilman isän aktiivista roolia äidit eivät olisi palanneet yhtä nopeasti tai halukkaasti töihin. Vaikka tutkimuksessamme isien kotiin jääminen oli usein taloudellisen tilanteen sanelema ratkaisu, tuloksemme myös osoittivat, että monissa perheissä puolisot pyrkivät sovittamaan työaikojaan ja joustamaan, jotta työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Näillä järjestelyillä pyrittiin myös varmistamaan, etteivät lasten päivähoitoajat venyisi liian pitkiksi. Perhevapaajärjestelmien kehittelyissä isät tulisikin ottaa entistä paremmin huomioon. Jaettu vanhemmuus tukee perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisää puolisoiden välistä kumppanuutta ja läheisyyttä. Isien perhevapaiden käytön lisääntyminen myös tasaisi perhevapaakustannusten jakautumista työelämässä, mitä etenkin naisvaltaiset alat ovat jatkuvasti pitäneet esillä. Tutkimuksemme mukaan naisten siirtyminen työelämään perhevapaan jälkeen osoittautui monimuotoiseksi elämänvaiheeksi, jota yksilöllisten tekijöiden lisäksi määräävät perheen sisäinen työnjako, dynamiikka ja taloudellinen tilanne. Valtaosa suomalaisista naisista on siirtynyt työelämään, kun nuorin lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Heidän työhön paluunsa helpottaminen hyödyttää paitsi heitä itseään myös heidän perheitään, työnantajiaan ja laajemmin koko yhteiskuntaa. Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen ja Aino Luotonen Lähde Luoto, R., Kauppinen, K. & Luotonen, A. (2011) Perhevapaalta takaisin työelämään. Kirjassa: Pietikäinen, P. (toim.). Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus,

15 ARTIKKELI I PERHEVAPAALTA TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN ERILAISET RATKAISUT ERILAISISSA PERHE- JA ELÄMÄNTILANTEISSA ARTIKKELI I Kaisa Kauppinen ja Jani Raitanen Artikkelissa tutkittiin äitien perhevapaalta työhön paluun motivaatiota ja ratkaisuja äidin työn ja työpaikan sekä perhetilanteen kannalta. Lisäksi tutkittiin työhön paluun kannustavia ja jarruttavia tekijöitä ja pyrittiin löytämään keinoja, joilla työhön paluuta voidaan erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa kannustaa ja tukea. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka kerättiin pirkanmaalaisessa Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa- eli ns. NELLI-tutkimuksessa vuosina Aineistoon kuului 474 äitiä, jotka vuosi synnytyksen jälkeen vastasivat postikyselyyn. Kyselyn lopussa runsas puolet tutkimuksen äideistä kirjoitti omin sanoin työhön paluuseen vaikuttaneista tai vaikuttavista tekijöistä. Työhön paluun vaikuttimia ja ratkaisuja tarkasteltiin äitien työstatuksen mukaan kolmessa ryhmässä: vastaajalla oli työsuhde, ja hän oli palannut töihin (n = 135); vastaajalla oli työsuhde, mutta hän ei ollut palannut töihin (n = 232); vastaajalla ei ollut työsuhdetta eikä työpaikkaa, johon palata (n = 101). Työhön paluu ja lapsen hoidon järjestelyt hahmottuivat varsin erilaisiksi näissä erilaisissa elämäntilanteissa. Taloudelliset seikat olivat keskeisiä äitien työhön paluun vaikuttimia. Muut vaikuttimet liittyivät työn sisältöön, työpaikan ilmapiiriin ja sosiaalisiin suhteisiin. Kyselyhetken epävarma taloudellinen tilanne heijastui miesten työmarkkina-aseman häilyvyytenä, mikä muutti äitien 13

16 ARTIKKELI I perhevapaasuunnitelmia. Työhön palanneista äideistä neljännes mainitsi puolison jääneen kotiin hoitamaan lasta tai lapsia. Yksi keskeisistä syistä oli tämän epävarmaksi muuttunut työtilanne (työttömyys, lomautus tai työn vähäisyys). Tutkimuksen poikkileikkausasetelman vuoksi ei voitu selvittää, kuinka kauan isät olivat kotona lapsen tai lasten kanssa. Vuoropuhelu perhevapaalla olevien äitien ja työpaikkojen välillä osoittautui vähäiseksi myös niiden äitien osalta, joilla oli vakituinen työsuhde ja jotka suunnittelivat työhön paluuta. Työpaikoilla oli tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttivat äitien työtehtäviin ja rooleihin työyhteisössä. Työ, josta he olivat jääneet äitiys- ja vanhempainvapaalle, oli saattanut muuttua tai loppua, ja moni joutui rakentamaan työuraansa uudelta pohjalta. Jatkuvien muutosten vuoksi perheystävällisiä vuoropuhelun käytäntöjä työpaikkojen ja perhevapaalla olevien äitien välillä tulisi kehittää. Tämä vähentäisi työhön palaajien epätietoisuutta ja vahvistaisi heidän työhön paluun motivaatiota ja psykologista työhön sitoutumista. Kotona ilman työsuhdetta olevien ryhmään kuului äitejä, jotka halusivat hoitaa lasta/lapsia kotona mahdollisimman pitkään ja pyrkivät lykkäämään työhön paluutaan. Ryhmään kuului myös äitejä, joiden työmarkkina-asema oli epävakaa; he pyrkivät erilaisten sijaisuuksien ja keikkatöiden avulla kiinnittymään työelämään pysyvämmin. Työtä vailla olevien äitien työhön hakeutumisen keinoja tulisi tukea ja luoda kontaktiverkostoja. Äitien epävakaan työmarkkina-aseman on todettu olevan yhteydessä pitkittyviin kotihoidontukikausiin, mikä voi aiheuttaa äitien ammatti- ja työelämätaitojen ruostumista, ja se puolestaan voi nostaa työhön paluun kynnystä. Kotihoidontukikausia tulisikin kehittää lisäämällä osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuuksia, jotta kontakti työelämään säilyisi. Vanhempainvapaiden ja kotihoidontukimuotojen kehittelyissä tulisi isät ottaa paremmin huomioon, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken. Jaettu vanhemmuus vahvistaa koko perheen hyvinvointia, mikä parhaimmillaan edistää tasa-arvoisen parisuhteen muodostumista. Isien perhevapaiden käytön lisääntyminen myös tasaa perhevapaakustannusten jakautumista työelämässä, mitä naisvaltaiset työalat ja naisyrittäjät ovat jatkuvasti pitäneet agendalla. Asiasanat: tasa-arvo, työn ja perheen yhteensovittaminen, jaettu vanhemmuus, työttömyys, syrjäytyneisyys 14

17 ARTIKKELI I Johdanto Tässä artikkelissa on tutkittu työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta äitien perhevapaalta työhön paluun ratkaisuja. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka kerättiin pirkanmaalaisessa Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa- eli ns. NELLI-tutkimuksessa vuosina Kyselyaineisto kerättiin noin vuosi synnytyksen jälkeen vanhempainvapaakauden päättyessä. Vanhempainvapaan päättyminen on katkoskohta, jossa äidit puntaroivat ja suunnittelevat työhön paluun ja lapsen/lasten hoidon uudelleen järjestämisen ratkaisuja. Monet joutuvat työsuhteen puuttuessa hakemaan uutta työpaikkaa. Suomalainen perhevapaajärjestelmä koostuu useasta eri vapaajaksosta. Äitiysvapaan pituus on noin neljä kuukautta. Äitiysvapaata seuraavan kuuden kuukauden vanhempainvapaan äiti ja isä voivat jakaa haluamallaan tavalla. Vanhempainvapaan jälkeen lasta voidaan hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin kolmivuotiaaksi asti. Isille on kiintiöity omia vapaita: noin kolmen viikon isyysvapaa sekä bonusvapaa eli neljä isyysvapaaviikkoa, jos isä käyttää vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa. Noin 90 prosenttia perheistä käyttää äitiys- ja vanhempainvapaan kokonaan. Lähes yhtä suuri osuus perheistä käyttää myös kotihoidon tukea. Kotihoidon tuen pituus vaihtelee: runsas neljännes perheistä käyttää tukea alle seitsemän kuukautta, viidennes käyttää koko kauden lapsen kolmivuotispäivään saakka. Keskimäärin suomalaiset naiset ovat perhevapaalla 19 kuukautta. (Luoto, Kauppinen & Luotonen 2011; Salmi & Lammi-Taskula 2009). ARTIKKELI I Työn ja perheen yhteensovittaminen Tutkimusten mukaan työn ja perheen välinen suhde on kaksisuuntainen ja kaksitasoinen: kokemukset työstä heijastuvat kotiin ja kotoa työhön, ja ne voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Parhaimmillaan työn ja kodin voimavarat voivat vahvistaa toisiaan. Myönteiset kokemukset yhdeltä elämän keskeiseltä alueelta heijastuvat myönteisinä vaikutuksina myös toiselle elämänalueelle ja rikastuttavat niitä. Myös kielteiset vaikutukset voivat siirtyä toiselta elämänalueelta toiselle. (Hakanen ym. 2011; Rantanen 2008). Työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu valtaosalla työssäkäyvistä naisista ja miehistä suuremmitta ongelmitta, mikä tuli esille myös Työ ja 15

18 ARTIKKELI I terveys Suomessa kyselyssä. Yli puolet työssäkäyvistä arvioi, etteivät kotiasiat häiritse juuri koskaan työhön keskittymistä ja lähes puolet koki, ettei ansiotyö aiheuta kotiasioiden laiminlyönnin tuntemuksia juuri koskaan. Suurimmat paineet työn ja perheen yhteensovittamisessa liittyivät alle kouluikäisten lasten perhevaiheeseen, jolloin äideillä oli enemmän kotiasioista johtuvia keskittymisvaikeuksia kuin isillä (Toivanen & Koivisto 2010). Taija Heimo ja Ritva Nätkin (2007) tutkivat äitien työhön paluuta vanhempain- ja hoitovapaan jälkeen äitien kirjoittamien paluukertomusten pohjalta. Tulokset osoittivat, ettei kyseessä useinkaan ollut joko taivalintatilanne, vaan erilaisten valintojen jatkumo, jonka ääripäinä olivat kotiäiti ja uraäiti ja joiden välillä oli erilaisia väliaikaisratkaisuja. Sijaisuudet, pätkätyö ja opiskelu sekoittivat kahtiajakoa. Raija Julkunen (2010) huomasi tutkimuksen tuloksia arvioidessaan, että aviomiehiä tai lasten isiä ei esiintynyt äitien tarinoissa juuri lainkaan. Äidit näyttivätkin neuvottelevan työhön paluustaan ja työssä pysymisestään useammin työantajansa kuin puolisonsa tai perheenjäsentensä kanssa. Äitien valintoihin vaikutti työpaikkakulttuurin myönteisyys tai kielteisyys. Muissakaan äitien työhön paluuta koskevissa tutkimuksissa ei ole paljoa mainintoja puolisoiden tai lasten isien roolista (Kupiainen, Evans & Kauppinen 2007). Perhe käsitetäänkin yhä äidin vastuulla olevaksi, jolloin isät ja isien valinnat ja työpaikat puuttuvat äitien keskusteluista. Työterveyslaitoksen Delfoi-asiantuntijapaneelin osallistujat päätyivät samaan tulokseen pohtiessaan työn, perheen ja vapaa-ajan yhteyksiä tulevaisuuden näkökulmasta. Asiantuntijoiden mukaan naiset puolustavat kotireviiriään, jolloin miesten kotiroolit eivät vahvistu (Moisio & Huuhtanen 2007). Katja Repo (2007) havaitsi tutkiessaan pienten lasten kotihoitoa, kuinka kotihoidon puolustajat korostivat lasten kotona hoitamisen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta, kun taas toiset näkivät sen vastalauseeksi työelämälle ja keinoksi siirtää perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmia myöhemmäksi. Lasten kotihoidon ja kotihoidon tuen on nähty lisäävän vanhempien valinnanvapauksia, mikä kuitenkin pitkittyessään voi nostaa äitien työhön paluun kynnystä (esim. Anttonen & Sointu 2006). Pienten lasten kotona hoitamisesta ja kotihoidon tuesta on tullut suosittu käytäntö: lähes 90:tä prosenttia lapsista hoidetaan kotihoidon tuella ainakin jossain vaiheessa ennen 16

19 ARTIKKELI I lapsen kolmatta ikävuotta. Kotihoidon tuki on profiloitunut vahvasti äitien käyttämäksi eduksi; kotihoidon tuen saajista vain 5 % on miehiä (Kelan tilastot 2010). Miesten asenteet voivat olla vaimojen työhön paluuta jarruttavia tai kannustavia, ja niiden on todettu vaikuttavan vaimojen työhön paluuta koskeviin valintoihin. Jos mies preferoi ja kannustaa vaimoa jäämään lasten synnyttyä kotiin, vaimojen on todettu myötäilevän miestensä preferenssejä ja jäävän hoitamaan lasta/lapsia kotiin (taloudellisen tilanteen salliessa) tai mukauttavan työntekoaan niin, ettei se rasita perhe-elämän sujumista, esimerkiksi työskentelemällä osa-aikatyössä (McRae 2003). ARTIKKELI I Työ- ja kotikeskeisistä asenteista ja mieltymyksistä Olli Kangas ja Tine Rostgaard (2004) tutkivat laajan seitsemän eurooppalaista maata koskevan kyselyaineiston avulla, oliko miesten asenteilla vaikutusta vaimojensa työmarkkinavalintoihin ja -käyttäytymiseen. Tulosten mukaan naisten valintoihin vaikuttivat monet seikat: oma koulutus, lasten lukumäärä ja olemassa olevat kansalliset instituutiot, kuten vanhempainvapaakäytännöt ja päivähoito, jotka vaihtelivat maiden välillä. Ne säätelivät äitien työmarkkinakäyttäytymistä ja -valintoja eri tavoin eri maissa; esimerkiksi päivähoitomaksut voivat olla niin suuria, ettei äidin työssäkäynti kodin ulkopuolella ole taloudellisesti kannattavaa. Myös puolisoiden asenteet vaikuttivat äitien valintoihin. Tuloksissa miesten kotikeskeiset mieltymykset, jotka tutkimuksessa määriteltiin ei-traditionaalisiksi, olivat yhteydessä vaimojen suurempaan työssäkäyntiin, kun taas työsuuntautuneiden, traditionaalisten miesten vaimoilla oli suurempi taipumus olla kotona, mikä tutkimuksessa oli merkki traditionaalisesta suuntautuneisuudesta. Tutkijoiden mukaan puolisoiden välillä vallitsi mielipiteellistä homogamiaa, mikä tuli esille myös Suomea koskevassa tarkastelussa alle kouluikäisten lasten vanhempien osalta. Suomessa 1990-luvun alun tutkimuksessa selvitettiin puolisoiden työ- ja kotisuuntautuneisuutta ja niiden yhteyksiä puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa kotisuuntautuneita kutsuttiin kotikissoiksi ja työsuuntautuneita työholisteiksi, jolloin miespuoliset kotikissat olivat ei-traditionaalisia ja työholistit traditionaalisia. Oletetusti kotisuuntautuneiden miesten vaimot olivat työkeskeisempiä 17

20 ARTIKKELI I ja työhönsä uppoutuneempia kuin työsuuntautuneiden miesten vaimot. Kotisuuntautuneet miehet myös useammin kokivat huolenpidon perheestä antavan sellaisia taitoja, joista on hyötyä myös työelämässä. (Kauppinen & Kandolin 1991.) Catherine Hakim (2000, 2002) on esittänyt kolmijaottelun, jonka avulla hän on tarkastellut naisten työmarkkinakäyttäytymistä ja siihen liittyviä mieltymyksiä eli preferenssejä. Hakimin mukaan erot naisten työmarkkina-asemassa selittyvät suhteellisen pysyvillä työtä ja perhettä koskevilla elämäntapamieltymyksillä (life-style preferences), joiden pohjalta hän jakoi naiset kolmeen ryhmään: työkeskeisiin, sopeutuviin ja kotikeskeisiin. Työkeskeisten naisten sitoutuminen työhön oli vahvaa, sopeutuvat tasapainoilivat työn ja perheen välillä, kun taas kotikeskeisille perhe ja kodinasiat olivat keskeisimpiä elämänsisältöjä. Hakim (2002) on käyttänyt tutkimuksissaan yhtenä työ perhe-preferenssien mittarina kysymystä, joka mittaa työssä jatkamista tai työnteon lopettamista, jos saisi perinnön tai voittaisi lotossa niin paljon rahaa, että voisi elää mukavasti tekemättä ansiotyötä. Työnteon lopettaminen viittaa kotikeskeiseen ja työssä jatkaminen työkeskeiseen suuntautuneisuuteen. Työ ja terveys Suomessa -kyselyssä on ollut tätä mittaava kysymys vuodesta 1997 lähtien, jolloin kysely ensi kerran tehtiin. Vuoden 2009 kyselyssä joka seitsemäs työssäkäyvä ilmoitti, että jatkaisi työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisi tai perisi niin paljon rahaa, että voisi elää ilman ansiotyötä. Työkeskeisten osuus on tasaisesti laskenut vuodesta 1997 lähtien. Erityisesti laskua on tapahtunut naisilla, vuotiailla ja asiantuntijoina toimivilla alemmilla toimihenkilöillä. (Perkiö-Mäkelä, Kauppinen & Hirvonen 2012.) Tämän kysymyksen selvittämiseksi Työ ja terveys Suomessa -kyselyn tuloksia verrattiin vuosien 2000 ja 2009 osalta pienten lasten äitien, kouluikäisten lasten äitien ja lapsettomien alle 45-vuotiaiden naisten ryhmissä. Työnteon jatkamista koskevan kysymyksen vastaukset myötäilivät ajankohdan ja naisten perhevaiheen osalta edellä mainittua trendiä, mikä heijastui myös niiden vastaajien osuuden kasvuna, jotka sanoivat lopettavansa työnteon kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Vuonna 2000 alle kouluikäisten lasten äideistä 9 % lopettaisi työnteon kokonaan, mutta vuonna 2009 jo lähes viidennes äideistä lopettaisi työnteon kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Sama ilmeni myös lapsettomien alle 45-vuotiaiden naisten vastauksissa, ja hieman 18

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Moduulin päätavoitteet:

Moduulin päätavoitteet: MODUULI 1. Äitiys/isyys/vanhempainvapaajärjestelyt: vapaalla vai lomalla Moduulin päätavoitteet: Lisätä tietoa työssäkäyvien naisten ja miesten oikeuksista koskien äitiysi/isyys/vanhempainvapaajärjestelyjä,

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät hallitusohjelmissa Lipponen2 1999: Selvitetään mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaa isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään vanhempainlomaan.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot