Perhevapaalta takaisin työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhevapaalta takaisin työelämään"

Transkriptio

1 Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen, Aino Luotonen (toim.) Perhevapaalta takaisin työelämään Työ ja ihminen Tutkimusraportti 42

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Tieteelliset toimittajat Toimittaja Toimituksen osoite Sähköpostiosoitteet Harri Vainio Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Virve Mertanen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Toimituskunta 2010 alkaen Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki Tieteellinen toimittaja Irja Kandolin Taitto Kansikuva ISBN Mari Pakarinen Kosti Sinisalo (nid.) (PDF) ISSN-L ISSN Kirjapaino Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2012

3 Perhevapaalta takaisin työelämään Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen ja Aino Luotonen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 42 Työterveyslaitos Helsinki

4

5 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 ARTIKKELIT Perhevapaalta takaisin työelämään erilaiset ratkaisut erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa Kaisa Kauppinen ja Jani Raitanen Äitiys ja työkyky raskausajan sairauspoissaolot ja koettu työkyky vuoden kuluttua synnytyksestä Arja Peltomäki-Vastamaa, Riitta Luoto, Marjo Rinne ja Clas-Håkan Nygård Äitien paluu perhevapaalta työhön motivaatio ja strategiat Aino Luotonen Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemuksiin perhevapaasta Riitta Luoto, Katinka Tuisku ja Jani Raitanen KATSAUS Imetys vanhempainvapaalta työhön paluuseen vaikuttavana tekijänä Annimari Juvonen SAMMANDRAG SUMMARIES KIRJOITTAJAT

6

7 ESIPUHE ESIPUHE ESIPUHE Minulle tarjottiin mielenkiintoista työtä, vaikka olin ajatellut jatkaa hoitovapaalla. Lapsen hoitojärjestelyt hoituivat hyvin. Lapsen isä kannusti työhön paluussa ja osallistuu kotitöiden tekoon todella hyvin, fysioterapeutti, 38 v. Työhön on toisaalta mukava palata, toisaalta pelottaa ajatukset ovat kovin ristiriitaiset, terveydenhoitaja, 28 v. Perhevapaani jää kahteen vuoteen, koska taloudellisesti minulla ei ole mahdollista olla pitempään kotona lapsia hoitamassa, lastentarhanopettaja, 38 v. Mieheni jäi työttömäksi, joten oli itsestäänselvyys, että minä menen työhön, jotta voimme maksaa asuntolainamme. Mies hoitaa lapsia kotona, lähihoitaja 28 v. Edellä olevat lainaukset osoittavat, että äidin työelämään paluuseen perhevapaan jälkeen vaikuttavat monenlaiset niin yksilölliset kuin taloudelliset ja toisaalta työhön ja työorganisaatioon liittyvät seikat. Yksilölliset tekijät, kuten elintavat, työkyky ja elämänlaatu sekä lapsen hoidon järjestyminen, joko kannustavat työhön paluuseen tai lykkäävät sitä. Myös työorganisaation käytännöt vaikuttavat siihen, kuinka helpoksi tai hankalaksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ennakoidaan paluuta suunnitellessa. Osalla äideistä ei ole työpaikkaa, johon palata, jolloin paluun ajankohdan määrää uuden työn löytyminen. Julkaisun artikkeleissa kerrotaan yksilöllisten ja työhön ja työorganisaatioon liittyvien tekijöiden merkityksestä äitien työhön paluun 5

8 ESIPUHE motivaatiolle ja työhön paluuta tukeville ratkaisuille. Artikkelit perustuvat Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -tutkimukseen, jonka aineisto kerättiin pirkanmaalaisissa neuvoloissa vuosina Yksi tutkimuksen tavoitteista oli ehkäistä raskausdiabetesta tarjoamalla yksilöllistä liikunta- ja ravitsemusneuvontaa. Raskaana olevat naiset, joista osalla oli jo ennestään lapsia, kutsuttiin tutkimukseen mukaan ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin aikana. Tutkimus sai osan rahoituksestaan Suomen Akatemian Työn ja työhyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmasta vuosina Tutkimus oli otteeltaan monitieteinen, jonka aikana tietoja äitien hyvinvoinnista, elämäntavoista ja työoloista kerättiin erilaisilla tiedonkeruumenetelmillä sekä raskauden aikana että sen jälkeen. Tutkimuksen yhteydessä äidit vastasivat kyselyihin, osa osallistui ryhmäkeskusteluihin ja suurin osa oli mukana terveyttä koskevissa mittauksissa ja hyvinvointia edistävässä neuvonnassa. (Luoto, Kauppinen & Luotonen 2011.) Noin vuosi synnytyksen jälkeen äidit vastasivat postikyselyyn, jossa tiedusteltiin työhön paluun ratkaisuja, työkykyä ja terveydentilaa. Kyselylomakkeessa oli joukko perhevapaalta työhön paluuta koskevia kysymyksiä, jotka muokattiin aiempien tutkimusten pohjalta. Tavoitteena oli kyselyn avulla selvittää työhön paluuta edistäviä ja jarruttavia seikkoja. Lopuksi äidit kirjoittivat kyselylomakkeen avoimeen kysymykseen omin sanoin työhön paluun kokemuksistaan. Äitien omien kokemusten kautta saatiin sellaista hiljaista tietoa, jota lomakekyselyllä ei tavoitettu. Tähän noin vuosi synnytyksen jälkeen lähetettyyn postikyselyyn vastasi runsas puolet (54 %) kaikista alkuperäiseen tutkimukseen osallistuneista yhteensä 852 äidistä. Katoanalyysin mukaan kyselytutkimukseen vastanneet (n = 474) äidit eivät eronneet tilastollisesti merkittävästi elintapojen, perheellisyyden, koulutustaustan eikä sosiaaliekonomisten taustatekijöiden mukaan äideistä, jotka eivät vastanneet. Kyselyaineiston lisäksi kerättiin laadullinen aineisto toteuttamalla 12 ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 45 kyselytutkimukseen vastanneista äideistä. Monitieteellisellä otteella kertyi laaja-alaista ja syvällistä tietoa äitien työhön paluuseen vaikuttavista tekijöistä erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa. Tässä raportissa kerromme postikyselyn ja ryhmäkeskustelujen keskeisiä tuloksia ja esitämme hyviä käytäntöjä, joiden avulla äitien työhön paluuta voidaan helpottaa niin perheiden hyvinvoinnin kuin työorganisaatioiden näkökulmasta. 6

9 ESIPUHE Tutkimuksemme työhön palanneista äideistä neljäsosa oli määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas kotona olevista äideillä valtaosalla oli vakituinen työsuhde. Työsuhteen laatu näytti vaikuttavan työhön paluun ajankohtaan. On ilmeistä, että ne äidit, joilla on vakituinen työsuhde, voivat venyttää perhevapaata pitemmäksi kuin he, joiden työsuhde on määräaikainen tai muutoin epävarma. Tutkimuksessamme kuitenkin paljastui, että vakituisesta työsuhteesta riippumatta työhön paluun ratkaisut olivat monen kohdella epävarmoja, koska työpaikalla oli tapahtunut isoja muutoksia, jotka vaikuttivat perhevapaalla olevan äidin asemaan ja rooliin työyhteisössä. Kyselytutkimuksen toteuttamishetkellä vuosina oli paljon taloudellista epävarmuutta ja lomautuksia, mikä heijastui etenkin miesten heikentyneenä työmarkkinatilanteena. Tämä vuorostaan vaikutti perheiden päätöksiin siitä, kumpi vanhemmista jäi kotiin hoitamaan lasta tai lapsia. Äitien työhön paluun päätöksiin ei vaikuta vain yksittäisten työsuhteiden laatu, työn sisältö tai halu pitkittää perhevapaata, vaan myös laajempi taloudellinen tilanne. Kaisa Kauppisen ja Jani Raitasen artikkelissa tarkastellaan äitien omien vastausten ja tulkintojen kautta perhevapaalta työhön paluun ratkaisuja erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa. Tulokset perustuivat pääosin standardisoidun kyselylomakkeen kysymyksiin, jotka koskivat työn sisältöä, työn merkitystä, työolosuhteita ja työn ja perheen yhteensovittamista. Kysymykset muokattiin tätä kyselyä varten Työ ja terveys Suomessa -kyselyn pohjalta. Lopussa vastaajat kirjoittivat omin sanoin työhön paluuseen liittyvistä kokemuksistaan. Taloudelliset seikat olivat keskeisiä äitien työhön paluun vaikuttimia, joskin ne heijastuivat eri tavoin työhön paluun ratkaisuihin. Työhön palanneista äideistä neljännes mainitsi puolison jääneen kotiin hoitamaan lasta tai lapsia, jolloin keskeisenä syynä oli tämän epävarmaksi muuttunut työtilanne lomautusten, työttömyyden tai työn vähäisyyden vuoksi. Muina työhön paluun vaikuttimina äidit mainitsivat työn sisältöön ja työpaikan sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä. Äidit korostivat työssäkäynnin psykologisia merkityksiä ja sitä, että työssäkäynti toi tärkeää vastapainoa perhe- ja kotielämälle ja tarjosi itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Myös työn tuoma itsenäisyys ja oman rahan ansaitseminen motivoivat työhön paluuseen, mikä tuli esille äitien itse kirjoittamissa kommenteissa. ESIPUHE 7

10 ESIPUHE Kotona ilman työsuhdetta olevien äitien ryhmään kuului äitejä, jotka halusivat hoitaa lasta tai lapsia kotona mahdollisimman pitkään ja lykkäsivät työhön paluuta omasta halustaan. Ryhmään kuului myös epävarmassa työmarkkina-asemassa olevia äitejä, jotka pyrkivät erilaisten sijaisuuksien ja keikkatöiden avulla kiinnittymään työelämään pysyvämmin. Tuloksista heijastui tarve tukea työmarkkinoille pyrkivien äitien työhön hakeutumista esimerkiksi lisäämällä neuvoloiden ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Aino Luotonen tarkastelee artikkelissaan työhön paluun motiiveja ja niitä strategioita, joita äidit suunnittelevat työhön paluun onnistumiseksi. Artikkelin kvalitatiivinen aineisto koostui 12 ryhmäkeskustelusta, joihin osallistui 45 naista. Kaikki osallistujat olivat perhevapaalla, mutta he olivat olleet ansiotyössä ennen äitiysvapaan alkamista. Noin pari vuotta ryhmäkeskustelun jälkeen osallistujille lähetettiin sähköpostitse lyhyt seurantakysely, jolla kysyttiin työhön paluun onnistumisesta. Tulokset osoittivat työhön paluun kytkeytyvän niin äidin yksilöllisiin preferensseihin kuin perhe- ja työtilanteeseenkin. Taloudelliset syyt vaikuttivat päätökseen paluun ajankohdasta, mutta merkittävässä asemassa olivat myös äidin suhde toisaalta työhön, toisaalta kotiin. Joidenkin äitien suhdetta työhön voi kuvata työn imun käsitteellä, sillä positiivisia kokemuksia tarjoavaan työhön kaivattiin myös perhevapaan aikana. Joillekin koti oli ensisijainen merkityksellisyyden kokemisen paikka. Toisaalta työn ja toisaalta kodin imusta aiheutui ristiriitoja, joita pyrittiin ratkomaan erilaisin strategioin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista työhön paluun jälkeen helpottavia strategioita erottui äitien puheesta kolme: pehmeän laskun strategia, asennemuutosstrategia ja paluu lapsen ehdoilla -strategia. Seurantakyselyssä selvitettiin työhön paluuta helpottaneiden tekijöiden merkitystä. Näiden kahden aineiston analyysi osoitti, että työpaikkojen tarjoamia työhön paluuta helpottavia käytäntöjä, kuten perehdytystä, pidettiin etukäteen pohdittaessa tärkeinä. Tällaiset käytännöt ja esimerkiksi työaikajoustojen mahdollisuudet eivät kuitenkaan olleet kaikkien ulottuvilla. Näin paluun jälkeen keskeisiksi helpottaviksi tekijöiksi nousivat työpaikan ilmapiiri, työtoverien tuki ja tehtävien tuttuus. Äitien henkilökohtaiset strategiat olivat keskeisiä työhön paluun onnistumiselle. Arja Peltomäki-Vastamaa, Riitta Luoto, Marjo Rinne ja Clas-Håkan Nygård tarkastelevat artikkelissaan perhevapaalla olevien työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten raskauden aikaisia sairauspoissaoloja 8

11 ESIPUHE ja sosioekonomisia taustatekijöitä. Raskaudenaikaisten sairauspoissaolojen keskiarvo kaikilla vastanneilla oli 11,7 päivää (mediaani yksi päivä). Raskaudenaikaisista sairauspoissaoloista ei ole aiempaa tutkimustietoa, ja eri menetelmillä kerätty tieto tekee aiempien tutkimusten vertailusta ongelmallista. Pienten lasten äitien koettu työkyky työkykyindeksillä mitattuna oli hieman alempi verrattuna muuhun väestöön. Subjektiivisen työkyvyn keskiarvo oli kaikilla vastanneilla 8,5 (asteikolla 0 10), työssä käyvillä äideillä työkyky oli kotiäitejä hieman parempi. Yliopistokoulutettujen ruumiillinen työkyky vastasi työtehtävien vaatimuksia paremmin kuin vähemmän koulutettujen. Työssäkäyvien vähintään kolmen lapsen äitien koettu työkyky oli merkitsevästi parempi kuin äitien, joilla oli vähemmän lapsia. Vahvin yhteys työkyvyn eri osa-alueisiin oli koulutustasolla ja synnytysten lukumäärällä. Näin sosioekonomiset tekijät näyttäytyivät jo varhain terveys- ja työkykyeroina pienten lasten äideillä. Ensisynnyttäjät, joilla on alhainen koulutustaso, tarvitsisivat erityistukea neuvolassa. Terveys- ja työkykyerojen ehkäisyyn tulisikin pyrkiä paitsi eri toimijoiden omilla foorumeilla myös kehittämällä yhteistyötä äitiyshuollon, neuvoloiden, työpaikan ja työterveyden välillä. Liikuntatottumuksilla ja muilla elintavoilla sekä niihin osittain liittyvällä tyytyväisyydellä omaan kehon (ruumiin) painoon on monia kytköksiä työhön paluuseen ja työkykyyn. Riitta Luodon, Katinka Tuiskun ja Jani Raitasen artikkelista ilmenee, että vain puolet äideistä harrasti liikuntaa vuosi synnytyksen jälkeen terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntaa riittävästi harrastavilla oli vähemmän Beckin depressiokyselyllä mitattuja masennusoireita kuin muilla äideillä. Noin vuosi synnytyksen jälkeen puolet äideistä koki olevansa riittävän hyvinvoivia yhdistääkseen työn ja perhe-elämän, 15 % äideistä koki vähintään lieviä masennusoireita. Vanhemmilla äideillä, ensisynnyttäjillä, vähän liikkuvilla äideillä ja heti synnytyksen jälkeen masennusoireita kokeneilla oli muita ryhmiä useammin masennusoireita. Tulosten mukaan masennusoireista kärsivät äidit olivat muita äitejä tyytymättömämpiä perheen taloudelliseen tilanteeseen sekä työyhteisöltä ja perheeltä saatavaan sosiaaliseen tukeen. Masennusoireita kokevien äitien mielialaa ja toimintakykyä tulisikin seurata neuvolassa nykyistä tiiviimmin sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Raskauden aikainen ja jälkeinen liikunta osoittautui tärkeäksi; liikunta oli yhteydessä masennusoireisiin ja sitä kautta äidin, lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. ESIPUHE 9

12 ESIPUHE Hyviä työkäytäntöjä Se vaikutti, että nuorin lapsi sai jäädä kotiin hoitoon ja että työnantaja antoi tehdä lyhyempää päivää töissä, jolloin voin mieheni kanssa vaihtaa hoitovuoroja helposti ja joustavasti, myyjä, 30 v. Työpaikallani on tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen kun jäin pois töistä. Nyt kun olen ollut kotona kauan, olen ajatellut saavani lisää motivaatiota työhön, restonomi, 31 v. Talousasiat edellyttävät työhön paluuta, työni on myös mielenkiintoista ja kaipaan aikuisseuraa. Huolestuttaa miten jaksan arkirumban herättämisineen ja hoitopaikkoineen Haluaisin tehdä lyhyempää työaikaa 30 h/viikko, mutta sitä on hankala järjestää työpaikan ja oman talouden osalta, informaatikko, 35 v. Saan omaa elämää, aikuiskontakteja, työrauhan (vrt. kotityöt ainaisia keskeytyksiä), voin hyödyntää ja kehittää ammattitaitoani ja tehdä koulutusta vastaavaa työtä tutussa työympäristössä tuttujen työkavereiden kanssa, lehtori, 36 v. Tutkimuksemme äidit erosivat toisistaan työhön paluun ratkaisujen osalta. Vaikuttavat tekijät liittyivät taloudellisten tekijöiden ohella työn sisältöön, työssä jaksamiseen, elintapoihin, työpaikan perheystävällisyyteen sekä puolison rooliin ja osallistumiseen lastenhoitoon. Tuloksista heijastui työn ja perheen välinen kaksisuuntainen suhde: kokemukset työstä heijastuvat kotiin ja kodista työhön, ja ne voivat olla sävyltään myönteisiä tai kielteisiä. Parhaimmillaan työ tarjoaa itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, perhe puolestaan rakkautta, kumppanuutta ja läheisyyttä. Perheen ja lasten tuoma ilo voi siirtyä työhön ja tukea työssä jaksamista ja onnistumista. Uusimmat tutkimukset osoittavat, kuinka myönteiset tunteet voivat vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aiemmat tutkimukset myös osoittavat, että lasten kanssa kotona vietetty aika voi olla työelämän kannalta hyödyllinen. Perheen arjen pyörittäminen lisää tai vahvistaa työelämässäkin tarvittavia taitoja, joita ovat organisointikyky, ajan hallinta, joustavuus ja sovittelutaidot. Työhön palaajien uusia resursseja ja innostuneisuutta kannattaakin työpaikoilla hyödyntää. 10

13 ESIPUHE Koska työorganisaatiot ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti, työhön palaajat kaipaavat tietoa muutoksista ja niiden vaikutuksista omiin tehtäviinsä ja rooliinsa työyhteisössä. Tämä tuli esille sekä kyselytutkimuksemme että ryhmäkeskustelujen tuloksissa. Monilla työpaikoilla onkin kehitelty hyviä käytäntöjä, joilla edistetään vuoropuhelua perhevapaalla olevien kanssa. Näitä käytäntöjä voidaan kirjata esimerkiksi työpaikkojen henkilöstö- ja tasa-arvosuunnitelmiin. Joustavat työhön paluun käytännöt, osa-aikaisen työn mahdollisuus ja perehdyttäminen ovat tarpeen, jotta äidit kokisivat itsensä tervetulleiksi työpaikalle perhevapaan jälkeen. Työhön paluuta voidaan helpottaa esimerkiksi järjestämällä kehityskeskustelu tai vastaava istunto, jolloin selvitetään palaajan odotukset ja toivomukset uusista työtehtävistä ja esimerkiksi työajoista. Monet pienten lasten vanhemmat joutuvat luovimaan erilaisten aikapaineiden ristiaallokossa, joten työajoista kannattaa keskustella työnantajan kanssa jo etukäteen. Tärkeää on myös sopia lasten äkillisiin sairauksiin liittyvistä poissaolokäytännöistä. Näistä käytännöistä on hyvä sopia yhteisymmärryksessä, jotta työpaikalla ei synny ristiriitoja lapsettomien ja lapsellisten henkilöiden välillä. Myös työterveyshuollolla voisi olla suurempi rooli terveydellisen tilanteen, kuten mahdollisten masennusoireiden määrän ja laadun arvioimisessa ja siitä seuraavien ongelmien ennakoinnissa. Vastaavasti neuvoloissa voitaisiin nykyistä enemmän käsitellä äitien työhön paluuta ja ennakoida mahdollisia ongelmia työn ja perheen yhteensovittamisessa. Neuvolalla on tärkeä rooli äitien hyvinvoinnin arvioijana ja esimerkiksi masennusoireiden tunnistajana. Vaikka tutkimuksemme äidit eivät korostaneet perhevapaiden negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi työuraan tai palkkaukseen, pitkäksi venynyt poissaolo työelämästä voi aiheuttaa sosiaalisista suhteista eristymistä, ammattitaidon ruostumista ja syrjäytymistä. Heikko kiinnittyminen työmarkkinoille voi puolestaan nostaa kynnystä palata työelämään ja vähentää työllistymisen mahdollisuuksia. Pitkiä perhevapaajaksoja tulisikin kehittää tukemalla osa-aikaisia tai muutoin joustavia työnteon mahdollisuuksia. Keski-Euroopassa yleinen osa-aikatyö on yksi tapa ratkaista muun muassa imetykseen liittyviä kysymyksiä, kuten Annimari Juvonen katsauksessaan pohtii. Nämä ovat niitä seikkoja, joita tutkimuksemme äidit korostivat työhön paluun helpottavina tekijöinä. ESIPUHE 11

14 ESIPUHE Tutkimuksessamme isien rooli osoittautui äitien puheissa tärkeäksi, kun perheissä neuvotellaan ja tehdään päätöksiä työhön paluusta. Äitien työhön paluuta kannusti isien jääminen kotiin lasta hoitamaan. Ilman isän aktiivista roolia äidit eivät olisi palanneet yhtä nopeasti tai halukkaasti töihin. Vaikka tutkimuksessamme isien kotiin jääminen oli usein taloudellisen tilanteen sanelema ratkaisu, tuloksemme myös osoittivat, että monissa perheissä puolisot pyrkivät sovittamaan työaikojaan ja joustamaan, jotta työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Näillä järjestelyillä pyrittiin myös varmistamaan, etteivät lasten päivähoitoajat venyisi liian pitkiksi. Perhevapaajärjestelmien kehittelyissä isät tulisikin ottaa entistä paremmin huomioon. Jaettu vanhemmuus tukee perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisää puolisoiden välistä kumppanuutta ja läheisyyttä. Isien perhevapaiden käytön lisääntyminen myös tasaisi perhevapaakustannusten jakautumista työelämässä, mitä etenkin naisvaltaiset alat ovat jatkuvasti pitäneet esillä. Tutkimuksemme mukaan naisten siirtyminen työelämään perhevapaan jälkeen osoittautui monimuotoiseksi elämänvaiheeksi, jota yksilöllisten tekijöiden lisäksi määräävät perheen sisäinen työnjako, dynamiikka ja taloudellinen tilanne. Valtaosa suomalaisista naisista on siirtynyt työelämään, kun nuorin lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Heidän työhön paluunsa helpottaminen hyödyttää paitsi heitä itseään myös heidän perheitään, työnantajiaan ja laajemmin koko yhteiskuntaa. Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen ja Aino Luotonen Lähde Luoto, R., Kauppinen, K. & Luotonen, A. (2011) Perhevapaalta takaisin työelämään. Kirjassa: Pietikäinen, P. (toim.). Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus,

15 ARTIKKELI I PERHEVAPAALTA TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN ERILAISET RATKAISUT ERILAISISSA PERHE- JA ELÄMÄNTILANTEISSA ARTIKKELI I Kaisa Kauppinen ja Jani Raitanen Artikkelissa tutkittiin äitien perhevapaalta työhön paluun motivaatiota ja ratkaisuja äidin työn ja työpaikan sekä perhetilanteen kannalta. Lisäksi tutkittiin työhön paluun kannustavia ja jarruttavia tekijöitä ja pyrittiin löytämään keinoja, joilla työhön paluuta voidaan erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa kannustaa ja tukea. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka kerättiin pirkanmaalaisessa Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa- eli ns. NELLI-tutkimuksessa vuosina Aineistoon kuului 474 äitiä, jotka vuosi synnytyksen jälkeen vastasivat postikyselyyn. Kyselyn lopussa runsas puolet tutkimuksen äideistä kirjoitti omin sanoin työhön paluuseen vaikuttaneista tai vaikuttavista tekijöistä. Työhön paluun vaikuttimia ja ratkaisuja tarkasteltiin äitien työstatuksen mukaan kolmessa ryhmässä: vastaajalla oli työsuhde, ja hän oli palannut töihin (n = 135); vastaajalla oli työsuhde, mutta hän ei ollut palannut töihin (n = 232); vastaajalla ei ollut työsuhdetta eikä työpaikkaa, johon palata (n = 101). Työhön paluu ja lapsen hoidon järjestelyt hahmottuivat varsin erilaisiksi näissä erilaisissa elämäntilanteissa. Taloudelliset seikat olivat keskeisiä äitien työhön paluun vaikuttimia. Muut vaikuttimet liittyivät työn sisältöön, työpaikan ilmapiiriin ja sosiaalisiin suhteisiin. Kyselyhetken epävarma taloudellinen tilanne heijastui miesten työmarkkina-aseman häilyvyytenä, mikä muutti äitien 13

16 ARTIKKELI I perhevapaasuunnitelmia. Työhön palanneista äideistä neljännes mainitsi puolison jääneen kotiin hoitamaan lasta tai lapsia. Yksi keskeisistä syistä oli tämän epävarmaksi muuttunut työtilanne (työttömyys, lomautus tai työn vähäisyys). Tutkimuksen poikkileikkausasetelman vuoksi ei voitu selvittää, kuinka kauan isät olivat kotona lapsen tai lasten kanssa. Vuoropuhelu perhevapaalla olevien äitien ja työpaikkojen välillä osoittautui vähäiseksi myös niiden äitien osalta, joilla oli vakituinen työsuhde ja jotka suunnittelivat työhön paluuta. Työpaikoilla oli tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttivat äitien työtehtäviin ja rooleihin työyhteisössä. Työ, josta he olivat jääneet äitiys- ja vanhempainvapaalle, oli saattanut muuttua tai loppua, ja moni joutui rakentamaan työuraansa uudelta pohjalta. Jatkuvien muutosten vuoksi perheystävällisiä vuoropuhelun käytäntöjä työpaikkojen ja perhevapaalla olevien äitien välillä tulisi kehittää. Tämä vähentäisi työhön palaajien epätietoisuutta ja vahvistaisi heidän työhön paluun motivaatiota ja psykologista työhön sitoutumista. Kotona ilman työsuhdetta olevien ryhmään kuului äitejä, jotka halusivat hoitaa lasta/lapsia kotona mahdollisimman pitkään ja pyrkivät lykkäämään työhön paluutaan. Ryhmään kuului myös äitejä, joiden työmarkkina-asema oli epävakaa; he pyrkivät erilaisten sijaisuuksien ja keikkatöiden avulla kiinnittymään työelämään pysyvämmin. Työtä vailla olevien äitien työhön hakeutumisen keinoja tulisi tukea ja luoda kontaktiverkostoja. Äitien epävakaan työmarkkina-aseman on todettu olevan yhteydessä pitkittyviin kotihoidontukikausiin, mikä voi aiheuttaa äitien ammatti- ja työelämätaitojen ruostumista, ja se puolestaan voi nostaa työhön paluun kynnystä. Kotihoidontukikausia tulisikin kehittää lisäämällä osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuuksia, jotta kontakti työelämään säilyisi. Vanhempainvapaiden ja kotihoidontukimuotojen kehittelyissä tulisi isät ottaa paremmin huomioon, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken. Jaettu vanhemmuus vahvistaa koko perheen hyvinvointia, mikä parhaimmillaan edistää tasa-arvoisen parisuhteen muodostumista. Isien perhevapaiden käytön lisääntyminen myös tasaa perhevapaakustannusten jakautumista työelämässä, mitä naisvaltaiset työalat ja naisyrittäjät ovat jatkuvasti pitäneet agendalla. Asiasanat: tasa-arvo, työn ja perheen yhteensovittaminen, jaettu vanhemmuus, työttömyys, syrjäytyneisyys 14

17 ARTIKKELI I Johdanto Tässä artikkelissa on tutkittu työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta äitien perhevapaalta työhön paluun ratkaisuja. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka kerättiin pirkanmaalaisessa Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa- eli ns. NELLI-tutkimuksessa vuosina Kyselyaineisto kerättiin noin vuosi synnytyksen jälkeen vanhempainvapaakauden päättyessä. Vanhempainvapaan päättyminen on katkoskohta, jossa äidit puntaroivat ja suunnittelevat työhön paluun ja lapsen/lasten hoidon uudelleen järjestämisen ratkaisuja. Monet joutuvat työsuhteen puuttuessa hakemaan uutta työpaikkaa. Suomalainen perhevapaajärjestelmä koostuu useasta eri vapaajaksosta. Äitiysvapaan pituus on noin neljä kuukautta. Äitiysvapaata seuraavan kuuden kuukauden vanhempainvapaan äiti ja isä voivat jakaa haluamallaan tavalla. Vanhempainvapaan jälkeen lasta voidaan hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin kolmivuotiaaksi asti. Isille on kiintiöity omia vapaita: noin kolmen viikon isyysvapaa sekä bonusvapaa eli neljä isyysvapaaviikkoa, jos isä käyttää vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa. Noin 90 prosenttia perheistä käyttää äitiys- ja vanhempainvapaan kokonaan. Lähes yhtä suuri osuus perheistä käyttää myös kotihoidon tukea. Kotihoidon tuen pituus vaihtelee: runsas neljännes perheistä käyttää tukea alle seitsemän kuukautta, viidennes käyttää koko kauden lapsen kolmivuotispäivään saakka. Keskimäärin suomalaiset naiset ovat perhevapaalla 19 kuukautta. (Luoto, Kauppinen & Luotonen 2011; Salmi & Lammi-Taskula 2009). ARTIKKELI I Työn ja perheen yhteensovittaminen Tutkimusten mukaan työn ja perheen välinen suhde on kaksisuuntainen ja kaksitasoinen: kokemukset työstä heijastuvat kotiin ja kotoa työhön, ja ne voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Parhaimmillaan työn ja kodin voimavarat voivat vahvistaa toisiaan. Myönteiset kokemukset yhdeltä elämän keskeiseltä alueelta heijastuvat myönteisinä vaikutuksina myös toiselle elämänalueelle ja rikastuttavat niitä. Myös kielteiset vaikutukset voivat siirtyä toiselta elämänalueelta toiselle. (Hakanen ym. 2011; Rantanen 2008). Työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu valtaosalla työssäkäyvistä naisista ja miehistä suuremmitta ongelmitta, mikä tuli esille myös Työ ja 15

18 ARTIKKELI I terveys Suomessa kyselyssä. Yli puolet työssäkäyvistä arvioi, etteivät kotiasiat häiritse juuri koskaan työhön keskittymistä ja lähes puolet koki, ettei ansiotyö aiheuta kotiasioiden laiminlyönnin tuntemuksia juuri koskaan. Suurimmat paineet työn ja perheen yhteensovittamisessa liittyivät alle kouluikäisten lasten perhevaiheeseen, jolloin äideillä oli enemmän kotiasioista johtuvia keskittymisvaikeuksia kuin isillä (Toivanen & Koivisto 2010). Taija Heimo ja Ritva Nätkin (2007) tutkivat äitien työhön paluuta vanhempain- ja hoitovapaan jälkeen äitien kirjoittamien paluukertomusten pohjalta. Tulokset osoittivat, ettei kyseessä useinkaan ollut joko taivalintatilanne, vaan erilaisten valintojen jatkumo, jonka ääripäinä olivat kotiäiti ja uraäiti ja joiden välillä oli erilaisia väliaikaisratkaisuja. Sijaisuudet, pätkätyö ja opiskelu sekoittivat kahtiajakoa. Raija Julkunen (2010) huomasi tutkimuksen tuloksia arvioidessaan, että aviomiehiä tai lasten isiä ei esiintynyt äitien tarinoissa juuri lainkaan. Äidit näyttivätkin neuvottelevan työhön paluustaan ja työssä pysymisestään useammin työantajansa kuin puolisonsa tai perheenjäsentensä kanssa. Äitien valintoihin vaikutti työpaikkakulttuurin myönteisyys tai kielteisyys. Muissakaan äitien työhön paluuta koskevissa tutkimuksissa ei ole paljoa mainintoja puolisoiden tai lasten isien roolista (Kupiainen, Evans & Kauppinen 2007). Perhe käsitetäänkin yhä äidin vastuulla olevaksi, jolloin isät ja isien valinnat ja työpaikat puuttuvat äitien keskusteluista. Työterveyslaitoksen Delfoi-asiantuntijapaneelin osallistujat päätyivät samaan tulokseen pohtiessaan työn, perheen ja vapaa-ajan yhteyksiä tulevaisuuden näkökulmasta. Asiantuntijoiden mukaan naiset puolustavat kotireviiriään, jolloin miesten kotiroolit eivät vahvistu (Moisio & Huuhtanen 2007). Katja Repo (2007) havaitsi tutkiessaan pienten lasten kotihoitoa, kuinka kotihoidon puolustajat korostivat lasten kotona hoitamisen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta, kun taas toiset näkivät sen vastalauseeksi työelämälle ja keinoksi siirtää perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmia myöhemmäksi. Lasten kotihoidon ja kotihoidon tuen on nähty lisäävän vanhempien valinnanvapauksia, mikä kuitenkin pitkittyessään voi nostaa äitien työhön paluun kynnystä (esim. Anttonen & Sointu 2006). Pienten lasten kotona hoitamisesta ja kotihoidon tuesta on tullut suosittu käytäntö: lähes 90:tä prosenttia lapsista hoidetaan kotihoidon tuella ainakin jossain vaiheessa ennen 16

19 ARTIKKELI I lapsen kolmatta ikävuotta. Kotihoidon tuki on profiloitunut vahvasti äitien käyttämäksi eduksi; kotihoidon tuen saajista vain 5 % on miehiä (Kelan tilastot 2010). Miesten asenteet voivat olla vaimojen työhön paluuta jarruttavia tai kannustavia, ja niiden on todettu vaikuttavan vaimojen työhön paluuta koskeviin valintoihin. Jos mies preferoi ja kannustaa vaimoa jäämään lasten synnyttyä kotiin, vaimojen on todettu myötäilevän miestensä preferenssejä ja jäävän hoitamaan lasta/lapsia kotiin (taloudellisen tilanteen salliessa) tai mukauttavan työntekoaan niin, ettei se rasita perhe-elämän sujumista, esimerkiksi työskentelemällä osa-aikatyössä (McRae 2003). ARTIKKELI I Työ- ja kotikeskeisistä asenteista ja mieltymyksistä Olli Kangas ja Tine Rostgaard (2004) tutkivat laajan seitsemän eurooppalaista maata koskevan kyselyaineiston avulla, oliko miesten asenteilla vaikutusta vaimojensa työmarkkinavalintoihin ja -käyttäytymiseen. Tulosten mukaan naisten valintoihin vaikuttivat monet seikat: oma koulutus, lasten lukumäärä ja olemassa olevat kansalliset instituutiot, kuten vanhempainvapaakäytännöt ja päivähoito, jotka vaihtelivat maiden välillä. Ne säätelivät äitien työmarkkinakäyttäytymistä ja -valintoja eri tavoin eri maissa; esimerkiksi päivähoitomaksut voivat olla niin suuria, ettei äidin työssäkäynti kodin ulkopuolella ole taloudellisesti kannattavaa. Myös puolisoiden asenteet vaikuttivat äitien valintoihin. Tuloksissa miesten kotikeskeiset mieltymykset, jotka tutkimuksessa määriteltiin ei-traditionaalisiksi, olivat yhteydessä vaimojen suurempaan työssäkäyntiin, kun taas työsuuntautuneiden, traditionaalisten miesten vaimoilla oli suurempi taipumus olla kotona, mikä tutkimuksessa oli merkki traditionaalisesta suuntautuneisuudesta. Tutkijoiden mukaan puolisoiden välillä vallitsi mielipiteellistä homogamiaa, mikä tuli esille myös Suomea koskevassa tarkastelussa alle kouluikäisten lasten vanhempien osalta. Suomessa 1990-luvun alun tutkimuksessa selvitettiin puolisoiden työ- ja kotisuuntautuneisuutta ja niiden yhteyksiä puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa kotisuuntautuneita kutsuttiin kotikissoiksi ja työsuuntautuneita työholisteiksi, jolloin miespuoliset kotikissat olivat ei-traditionaalisia ja työholistit traditionaalisia. Oletetusti kotisuuntautuneiden miesten vaimot olivat työkeskeisempiä 17

20 ARTIKKELI I ja työhönsä uppoutuneempia kuin työsuuntautuneiden miesten vaimot. Kotisuuntautuneet miehet myös useammin kokivat huolenpidon perheestä antavan sellaisia taitoja, joista on hyötyä myös työelämässä. (Kauppinen & Kandolin 1991.) Catherine Hakim (2000, 2002) on esittänyt kolmijaottelun, jonka avulla hän on tarkastellut naisten työmarkkinakäyttäytymistä ja siihen liittyviä mieltymyksiä eli preferenssejä. Hakimin mukaan erot naisten työmarkkina-asemassa selittyvät suhteellisen pysyvillä työtä ja perhettä koskevilla elämäntapamieltymyksillä (life-style preferences), joiden pohjalta hän jakoi naiset kolmeen ryhmään: työkeskeisiin, sopeutuviin ja kotikeskeisiin. Työkeskeisten naisten sitoutuminen työhön oli vahvaa, sopeutuvat tasapainoilivat työn ja perheen välillä, kun taas kotikeskeisille perhe ja kodinasiat olivat keskeisimpiä elämänsisältöjä. Hakim (2002) on käyttänyt tutkimuksissaan yhtenä työ perhe-preferenssien mittarina kysymystä, joka mittaa työssä jatkamista tai työnteon lopettamista, jos saisi perinnön tai voittaisi lotossa niin paljon rahaa, että voisi elää mukavasti tekemättä ansiotyötä. Työnteon lopettaminen viittaa kotikeskeiseen ja työssä jatkaminen työkeskeiseen suuntautuneisuuteen. Työ ja terveys Suomessa -kyselyssä on ollut tätä mittaava kysymys vuodesta 1997 lähtien, jolloin kysely ensi kerran tehtiin. Vuoden 2009 kyselyssä joka seitsemäs työssäkäyvä ilmoitti, että jatkaisi työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisi tai perisi niin paljon rahaa, että voisi elää ilman ansiotyötä. Työkeskeisten osuus on tasaisesti laskenut vuodesta 1997 lähtien. Erityisesti laskua on tapahtunut naisilla, vuotiailla ja asiantuntijoina toimivilla alemmilla toimihenkilöillä. (Perkiö-Mäkelä, Kauppinen & Hirvonen 2012.) Tämän kysymyksen selvittämiseksi Työ ja terveys Suomessa -kyselyn tuloksia verrattiin vuosien 2000 ja 2009 osalta pienten lasten äitien, kouluikäisten lasten äitien ja lapsettomien alle 45-vuotiaiden naisten ryhmissä. Työnteon jatkamista koskevan kysymyksen vastaukset myötäilivät ajankohdan ja naisten perhevaiheen osalta edellä mainittua trendiä, mikä heijastui myös niiden vastaajien osuuden kasvuna, jotka sanoivat lopettavansa työnteon kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Vuonna 2000 alle kouluikäisten lasten äideistä 9 % lopettaisi työnteon kokonaan, mutta vuonna 2009 jo lähes viidennes äideistä lopettaisi työnteon kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Sama ilmeni myös lapsettomien alle 45-vuotiaiden naisten vastauksissa, ja hieman 18

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä?

Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? JOHANNA LAMMI-TASKULA Naisten ja äitien palkkatyö on Suomessa ollut osa yhteiskuntaa useamman vuosikymmenen ajan. Raija Julkunen (1994) kutsuu tätä palkkatyösopimukseksi,

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi vertaisryhmätoimintaa kuntiin Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö Suomalaiset nuoret naiset perhevapailla pois työelämästä Synnyttäjien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Moduulin päätavoitteet:

Moduulin päätavoitteet: MODUULI 1. Äitiys/isyys/vanhempainvapaajärjestelyt: vapaalla vai lomalla Moduulin päätavoitteet: Lisätä tietoa työssäkäyvien naisten ja miesten oikeuksista koskien äitiysi/isyys/vanhempainvapaajärjestelyjä,

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot