HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.2.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS YHTEENVETO Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine L 12/1806 Kantaja Vastaaja Asia Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Espoo Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki Oikeustoimen pätemättömyys ym. Vireille

2 2 SELOSTUS ASIASTA Kanne Vaatimukset Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (jäljempänä AYY) on vaatinut, että käräjäoikeus vahvistaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (jäljempänä KY) lahjoittamat alla mainittujen lahjakirjojen mukaiset lahjat pätemättömiksi allekirjoitettu lahjakirja, jolla Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle (jäljempänä KY-säätiö) on lahjoitettu Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ( ) osakkeet numerot , jotka edustavat yhtiön koko osakekantaa; allekirjoitettu lahjakirja, jolla KY-säätiölle on lahjoitettu Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n ( ) osakkeet numerot , jotka edustavat yhtiön koko osakekantaa; allekirjoitettu lahjakirja, jolla KY-säätiölle on lahjoitettu seuraavat rahasto-osuudet: a. Seligson Co Rahamarkkinarahasto AAA -rahasto-osuuksia yhteensä ,7851 kappaletta, b. Sampo Valtiokorko kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,3921 kappaletta, c. Nordea Pro Corporate Bond I kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,7101 kappaletta, d. Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,6886 kappaletta, e. SSGA Japan Index Equity Fund (FR ) -rahasto-osuuksia yhteensä ,6017 kappaletta, f. AXA Global Small Cap Alpha A (IE ) -rahasto-osuuksia yhteensä ,8105 kappaletta, g. Erikoissijoitusrahasto Danske North America Enhanced Index kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,72034 kappaletta, h. Erikoissijoitusrahasto Danske Europe Enhanced Index kasvuosuus -rahastoosuuksia yhteensä ,49585 kappaletta, i. Sijoitusrahasto Danske European Opportunities kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,23059 kappaletta, j. RMF Top Twenty II -rahasto-osuuksia yhteensä 268,75404 kappaletta, k. Erikoissijoitusrahasto Eliksir kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,06115 kappaletta ja l. ACCESS CAPITAL FUND IV -osuuksia lahjakirjan liitteen mukaisesti; allekirjoitettu lahjakirja, jolla KY-säätiölle on lahjoitettu seuraavat lainasaamiset: a allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lta, lainasopimuksen mukainen lainan pääoma euroa, b allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:ltä, lainasopimuksen mukainen lainan pääoma euroa, c allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:ltä, lainasopimuksen mukainen lainan pääoma euroa ja

3 d allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lta, lainasopimuksen mukainen lainan pääoma euroa, josta nostamatta euroa per ; allekirjoitettu lahjakirja, jolla KY-säätiölle on lahjoitettu huonekaluja, atk-laitteita, av-laitteita ja puhelimia lahjakirjan liitteiden mukaisesti. Lisäksi AYY on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön palauttamaan edellä mainitun omaisuuden lukuun ottamatta 3j-kohdassa tarkoitettuja RMF Top Twenty II -rahasto-osuuksia tai, mikäli omaisuutta ei voida palauttaa, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön korvaamaan omaisuuden arvon seuraavasti: 1. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ( ) osakkeet numerot , arvo yhteensä ,99 euroa; 2. Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n ( ) osakkeet numerot , arvo yhteensä ,32 euroa; 3. a. Seligson Co Rahamarkkinarahasto AAA -rahasto-osuuksia yhteensä ,9293 kappaletta, arvo 2,4057 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,24 euroa, b. Sampo Valtiokorko kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,47630 kappaletta, arvo 1,12899 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,53 euroa, c. Nordea Pro Corporate Bond I kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,7101 kappaletta, arvo 1,54736 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,50 euroa, d. Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,6886 kappaletta, arvo 15,08748 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,30 euroa, e. SSGA Japan Index Equity Fund (FR ) -rahasto-osuuksia yhteensä , kappaletta, arvo 54, euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,68 euroa, f. AXA Global Small Cap Alpha A (IE ) -rahasto-osuuksia yhteensä , kappaletta, arvo 13, euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,91 euroa, g. Erikoissijoitusrahasto Danske North America Enhanced Index kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,72034 kappaletta, arvo 0,99885 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,42 euroa, h. Erikoissijoitusrahasto Danske Europe Enhanced Index kasvuosuus -rahastoosuuksia yhteensä ,49585 kappaletta, arvo 1,40938 euroa/rahastoosuus, yhteensä ,52 euroa, i. Sijoitusrahasto Danske European Opportunities kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,34654 kappaletta, arvo 0,82174 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,53 euroa, k. Erikoissijoitusrahasto Eliksir kasvuosuus -rahasto-osuuksia yhteensä ,06115 kappaletta, arvo 1,19336 euroa/rahasto-osuus, yhteensä ,80 euroa ja l. ACCESS CAPITAL FUND IV -osuuksia, A-osuuksia kappaletta ja B-osuuksia kappaletta, arvo yhteensä euroa; 4. a allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lta, arvo euroa, 3

4 b allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:ltä, arvo euroa, c allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:ltä, arvo euroa ja d allekirjoitetun lainasopimuksen lainasaaminen Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lta, arvo euroa. Edelleen AYY on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön suorittamaan korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa palautettavan omaisuuden arvolle ,43 eurolle siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut haasteen tiedoksiantopäivästä Vielä AYY on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön korvaamaan ylioppilaskunnan asianosais- ja oikeudenkäyntikulut * eurolla korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antopäivästä. 4 Perusteet Kanteessa tarkoitetut KY:n KY-säätiölle antamat lahjanlupaukset ja lahjat olivat pätemättömiä eivätkä ne siten sitoneet AYY:tä, joka oli tullut KY:n sijaan voimaan tulleen uuden yliopistolain ja tämän lain voimaanpanosta annetun lain nojalla. AYY:n asemaan liittyvät väitteet AYY:llä oli asialegitimaatio. Yliopistolain 46 :n nojalla AYY oli tullut KY:n sijaan ja AYY käytti myös KY:lle saakka kuulunutta puhevaltaa. Joka tapauksessa AYY:llä oli sellainen oikeudellinen asema, että se voi vaatia lahjoitusten vahvistamista pätemättömiksi ja KY:n lahjoittaman omaisuuden palauttamista itselleen. KY:n yleisseuraajana AYY:llä oli oikeus vedota kaikkiin sellaisiin oikeustoimiopillisiin ja yhteisöoikeudellisiin pätemättömyysperusteisiin, joihin KY voisi vedota, jos KY yhä jatkaisi toimintaansa. Hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys Hallintotuomioistuinten ratkaisuilla ei ollut välitöntä vaikutusta nyt kysymyksessä olevaan siviilioikeudelliseen kanteeseen. Oikeustoimien pätemättömyyttä koskevat väitteet Kanteessa tarkoitetut lahjoitukset olivat pätemättömiä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilaki) 33 :ssä tarkoitetun kunnian vastaisuuden ja arvottomuuden, hyvän tavan vastaisuuden, oikeuden väärinkäytön kiellon, niin sanotun shikaanikiellon, kielletyn bulvaanin käytön, säätiön perustamiseen ja lahjoituspäätöksiin liittyvän moitittavan menettelyn sekä esteellisyysnormien rikkomisen perusteella. Lahjanlupauksia ei ollut myöskään pantu asianmukaisesti täytäntöön. KY:n ja KY-säätiön välisiin lahjoituksiin liittyvä menettely oli kokonaisuutena arvioiden ollut niin hyvän tavan vastaista ja moitittavaa, että lahjoitukset olivat pätemättömiä. Lahjoitukset oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen KY-säätiön olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota lahjoituksiin. Hyvän

5 tavan ja lainsäätäjän tarkoituksen vastaisesti KY:n lahjoitusten ainoa tarkoitus oli ollut kiertää KY:n sijaan tulleen AYY:n oikeus saada KY:n omaisuus yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuudessaan. KY ja KY-säätiö olivat pyrkineet valmistelemaan omaisuuden siirron sellaisin ehdoin, että lahjoitus toteutuisi vain siinä tapauksessa, että lakiuudistus toteutuisi ja AYY tulisi KY:n sijaan. Lahjoitukset oli tehty alisteisina lakiuudistuksen toteutumiselle eikä KY:n todellinen tahto ollut ollut luopua lahjoitetusta omaisuudesta. KY oli katsonut, ettei se olisi lahjoituksien jälkeen pystynyt jatkamaan omaa toimintaansa. Lahjoituksilla KY oli loukannut AYY:n ja sen jäsenkunnan lailla suojattuja oikeuksia ja odotuksia sekä käyttänyt väärin sitä valtaa, jota sen hallintoelimille oli hallinto-oikeudellisesti annettu. Lahjoituksilla KY oli pyrkinyt hylättävään päämäärään eli AYY:n vahingoittamiseen. Lahjoitusmenettelyssä oli myös käytetty laittomia ja sopimattomia keinoja. Vuonna 2007 KY oli tullut tietoiseksi siitä, että uuteen yliopistolakiin tulisi ylioppilaskuntia koskeva säännös, joka oli sittemmin otettu lain 46 :ksi. Tuolloin oli alettu valmistella myös ylioppilaskuntia koskevaa yliopistolain voimaanpanosta annetun lain säännöstä, joka oli sittemmin otettu viimeksi mainitun lain 8 :ksi. Suunnitelma perustaa KY:lle säätiö, johon KY:n omaisuus siirrettäisiin, oli pantu vireille kesällä KY-säätiön perustamisessa oli menetelty virheellisesti ja säätiön perustaminen oli salattu KY:n jäsenkunnalta. Niin opetusministeriö kuin eräät oikeudelliset asiantuntijatkin olivat katsoneet, että säätiön perustaminen ja omaisuuden siirto julkisoikeudelliselta ylioppilaskunnalta yksityiselle säätiölle olisi moraalisesti ja oikeudellisesti ongelmallista. Tästä syystä KY:n puolesta toimineet henkilöt olivat päättäneet perustaa KY-säätiön KY:n lukuun käyttäen bulvaania. Näin KY-säätiön perustaminen oli myös voitu pitää salassa KY:n jäsenkunnalta, jotta jäsenet eivät voisi valittaa säätiön perustamispäätöksestä. KY oli vuonna 2008 antanut bulvaania eli Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Seniorikilta ry:tä (jäljempänä Seniorikilta) käyttäen euroa KY-säätiön säätiöpääomaan. Säätiöpääoman antamisesta ei ollut tehty päätöstä KY:n edustajistossa, vaan asia oli käsitelty tuen antamisena Seniorikillan 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. KY oli lahjoittanut Seniorikillalle euroa. KY:n edustajistolla oli teetetty väärillä perusteilla euron lahjoituspäätös, koska tarkoitus oli ollut käyttää raha, ja Seniorikillan hyväksymisellä se oli myös käytetty, KY-säätiön säätiöpääoman maksamiseen. Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy oli laskuttanut KY:tä säätiön perustamiseen liittyvästä neuvonnasta, vaikka kuluvastuu olisi kuulunut Seniorikillalle, jos se ei olisi toiminut bulvaanina. Asianajotoimistolla oli teetetty säätiön perustamiseen ja lahjoitusten tekemiseen liittyviä toimenpiteitä ennen kuin asiasta oli tehty mitään päätöstä. Näin menettelemällä KY oli kiertänyt KY-säätiötä perustettaessa lain ja KY:n perussääntöjen mukaisen päätöksentekomenettelyn, jotta päätöksenteko ei tulisi jäsenkunnan, tilintarkastuksen ja viranomaisten arvioinnin kohteeksi. 5

6 Bulvaanin käyttäminen oli aina kiellettyä, jos sillä pyrittiin lain tai hyvien tapojen kiertämiseen. Bulvaanin käyttäminen oli erityisen kiellettyä ylioppilaskunnassa ja lisäksi se oli hyvän hallintotavan vastaista. Opetusministeriön virkamiehet ja oikeudelliset asiantuntijat olivat hankkeen valmistelun aikana antaneet varovaisia tai kielteisiä kannanottoja liittyen hankkeen oikeudelliseen arviointiin. KY oli konsultoinut Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:tä hankkeen valmistelun yhteydessä. Asianajotoimisto oli tuonut selvästi esiin säätiön perustamiseen ja lahjoituksiin liittyvät oikeudelliset epävarmuustekijät. KY-säätiön perustamismenettely oli mahdollistanut ne KY:n lahjoitukset KYsäätiölle, jotka oli tehty AYY:n vahingoksi. KY-säätiön perustamismenettely oli siten ollut olennainen ja erottamaton osa sitä kokonaisjärjestelyä, jolla suuri osa KY:n omaisuudesta oli siirretty KY-säätiölle ja pieni osa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:lle (jäljempänä KY-yhdistys). KY:n sekä KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineiden henkilöiden tiedossa oli ollut lainsäätäjän tarkoitus turvata uuden ylioppilaskunnan, AYY:n lakisääteinen toiminta ja se, että KY:n jäsenkunnassa oli vastustusta säätiön perustamisja lahjoitussuunnitelmille. KY:n edustajat olivat harjoittaneet merkittävää lobbaustoimintaa varmistaakseen KY:lle suotuisan omaisuusratkaisun lakiuudistuksen yhteydessä. KY sekä KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet henkilöt olivat lisäksi tienneet lainsäätäjän tarkoitukseksi, että KY:n omaisuus siirtyisi kokonaisuudessaan AYY:lle. KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet henkilöt olivat antaneet KY:n edustajistolle virheelliset tiedot paitsi säätiön perustamisesta myös lahjoitetun omaisuuden arvosta ja sen suhteesta KY:n kokonaisvarallisuuteen. KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet henkilöt olivat salanneet KY:n jäsenkunnalta oikean tiedon lahjoitetun omaisuuden arvon suhteesta KY:n kokonaisvarallisuuteen. KY:n edustajiston kokouksessa oli tehty päätös julistaa kaikki olennaiset lahjoituksiin liittyvät asiakirjat salassa pidettäviksi aina saakka. Korkein hallinto-oikeus oli todennut tämän salassapitopäätöksen lainvastaiseksi. Lahjoituksilla oli siirretty julkisoikeudellisen KY:n omaisuutta yksityiselle säätiölle, KY-säätiölle, ja yksityiselle yhdistykselle, KY-yhdistykselle, joissa päätösvaltaa olivat käyttäneet samat henkilöt, jotka olivat toimineet KY:ssä asian valmistelussa ja päätöksenteossa. KY:n todellinen tahto ei ollut ollut lahjoitusten tekeminen KY-säätiölle, vaan saada estetyksi se, että KY:n omaisuus siirtyisi lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti uuden ylioppilaskunnan, AYY:n omaisuudeksi. AYY:lle oli siirtynyt KY:n velvollisuudet kokonaisuudessaan, mutta vain murto-osa KY:n omaisuudesta. Lahjoitetun omaisuuden arvo oli ollut noin 42,75 miljoonaa euroa eli noin 55 prosenttia KY:n kokonaisvarallisuudesta. Lahjoitusten jälkeen KY:lle jääneen todellisen netto-omaisuuden arvo oli ollut noin 35 miljoonaa euroa. Tästä arvosta suurimman osan muodostaneista käyttöomaisuuskiinteistöistä eli asuntoloista ei ollut kertynyt KY:lle sitä tuottoa, jota se oli tarvinnut varsinaisesta toiminnasta aiheutuneiden kulujensa kattamiseen. KY:lle oli jäänyt noin 5,6 miljoonan euron arvoinen sijoitusomaisuus. 6

7 Lahjoitusten seurauksena uuden yliopiston ylioppilaskunta, AYY ei ollut voinut suoriutua tehtävistään yhtä hyvin kuin se olisi voinut tehdä ilman lahjoituksia. KY oli ollut tietoinen lahjoitusten vaikutuksesta AYY:n toimintaan ja siitä, että lahjoitukset vahingoittaisivat AYY:n etuja. KY oli myös tiennyt, ettei sillä olisi riittävästi omaisuutta jatkaa toimintaansa pitkään ilman ylioppilaskuntien yhdistymistä. Ylioppilaskunta oli erillislainsäädäntöön perustuva julkisoikeudellinen yhdistys. Muihin ylioppilaskuntiin rinnastuneena julkisoikeudellisena toimijana KY oli aloittanut jo vahvistettujen Kauppakorkeakoulun perussääntöjen nojalla. Perussääntöihin oli sisältynyt määräys ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä, johon perustunut KY:n oikeus kerätä jäsenmaksuja oli alkanut jo 1930-luvulla. Koko KY:n omaisuus oli ollut luonteeltaan julkista ja se oli kerrytetty oleellisesti jäsenmaksutuloilla. KY:n puolesta lahjoihin liittyvissä asioissa toimineet henkilöt KY:n edustajistossa, hallituksessa ja taloustoimikunnassa samoin kuin lahjakirjojen allekirjoittamiseen ja lahjojen täytäntöönpanoon liittyvät henkilöt olivat samalla olleet KY-säätiön hallintoelimien jäseniä ja toimineet lahjan saajan intressissä. KY:n edustajiston työjärjestyksen mukaan edustajiston jäsen oli ollut esteellinen osallistumaan häntä henkilökohtaisesti koskevan asian käsittelyyn ja päättämiseen. KY:n hallituksen työjärjestyksen mukaan hallituksen jäsen oli ollut esteellinen osallistumaan käsittelyyn ja päätöksentekoon asiassa, joka koski hänen etuaan. Mainitut KY:n puolesta toimineet henkilöt olivat siten olleet esteellisiä KY:n perussääntöjen sekä edustajiston ja hallituksen työjärjestysten esteellisyyssääntöjen perusteella. Samalla kun esteellisinä toimineet henkilöt olivat rikkoneet esteellisyyssääntöjä, menettely oli ollut ristiriidassa myös heidän KY:hyn kohdistuneen lojaliteettivelvollisuutensa kanssa. KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet henkilöt olivat tehneet lahjoitusten valmistelun ja osan päätöksenteosta oikeudetta salassa. KY:n puolesta toimineet henkilöt olivat myös hävittäneet KY:n tietokoneen muistista lahjoituksiin liittyviä asiakirjoja, jotta AYY ja sen jäsenkunta eivät voisi puuttua lahjoituspäätösten oikeellisuuden arviointiin tehokkaasti. Lahjoja ei ollut pantu asianmukaisesti täytäntöön. Lahjat oli pantu täytäntöön pelkästään KY:n edustajiston päätöksen perusteella ilman, että KY:n hallitus olisi tehnyt täytäntöönpanosta enää päätöstä. Lisäksi lahjoituspäätöksistä oli valitettu hallinto-oikeuteen ja valitusprosessit olivat olleet kesken lahjoitusten täytäntöönpanohetkellä. Täytäntöönpanon olivat tehneet yksittäiset luottamushenkilöt. Koska KY oli tiennyt, ettei se voisi luovuttaa lahjoittamaansa omaisuutta KYsäätiölle ja KY-yhdistykselle ennen kuin lahjoituspäätökset olivat lainvoimaisia ja että AYY tulisi KY:n seuraajaksi , KY oli päättänyt tallettaa lahjoitetun omaisuuden niin sanotulla escrow-järjestelyllä. Escrow-sopimusten ainoa tarkoitus oli ollut varmistaa, ettei KY:n omaisuus siirtyisi AYY:n hallintaan. KY:n taloustoimikunnan kokouksessa oli päätetty escrow-sopimuksesta. KY:n hallitus oli päättänyt solmia escrow-sopimuksen. Escrow-sopimus oli allekirjoitettu ja lahjoitettu omaisuus oli talletettu KY:n taloustoimikunnan , KY:n hallituksen ja KY:n edustajiston tekemät päätökset oli pantu täy- 7

8 täntöön välittömästi kokousten jälkeen odottamatta päätösten lainvoimaisuutta. Lahjoitusten täytäntöönpano oli siten tapahtunut hallintolainkäyttölain vastaisesti ennen kuin päätökset olivat lainvoimaisia. KY-säätiö oli ollut tai sen oli ainakin pitänyt olla tietoinen lahjoihin liittyvistä oikeudellisista virheistä ja lahjoitusolosuhteista, mistä syystä se ei nauttinut vilpittömän mielen suojaa. Seuraamukset KY-säätiö oli velvollinen palauttamaan saamansa lahjat kokonaisuudessaan tai korvaamaan lahjoitetun omaisuuden arvon arvoilla. Lahjoitetun omaisuuden arvo oli korvattava sen mukaisesti, mikä arvo oli ollut , kun omaisuus oli siirtynyt KY-säätiön omaisuudeksi. Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvelvollisuus KY oli velvollinen korvaamaan AYY:n oikeudenkäyntikulut sekä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten että lahjakirjojen ehdon perusteella. Näin siinäkin tapauksessa, että kanne kokonaan tai osittain hylättäisiin. 8 Vastaus Vaatimukset Perusteet KY-säätiö on vastustanut kannetta ja vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta tai hylätään ja että AYY velvoitetaan korvaamaan säätiön asianosais- ja oikeudenkäyntikulut * eurolla korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antopäivästä. Kanteessa tarkoitetut KY:n KY-säätiölle antamat lahjanlupaukset ja lahjat eivät olleet pätemättömiä. KY-säätiö ei ollut saanut 3j-kohdassa tarkoitettuja RMF Top Twenty II -rahasto-osuuksia. KY-säätiön saamien 3a-kohdassa tarkoitettujen Seligson Co Rahamarkkinarahasto AAA -rahasto-osuuksien määrä oli ,9293 kappaletta. Vaatimus omaisuuden arvon korvaamisesta oli perusteeton siltä osin kuin rahasto-osuuksien lukumäärä ylitti palautettaviksi vaadittujen rahasto-osuuksien lukumäärän. AYY:n asemaan liittyvät väitteet AYY:llä ei ollut asialegitimaatiota. AYY ei ollut KY, vaan AYY ja KY olivat eri oikeushenkilöitä. Aalto-yliopisto oli yksityisoikeudellinen säätiö, jolla oli uusi, syntynyt ylioppilaskunta, AYY. AYY ei ollut lahjoitusoikeustoimien osapuoli eikä myöskään sellaisessa sivullisen asemassa, että se voisi vaatia lahjoituksia pätemättömiksi ja tähän vaatimukseen liittyviä seurannaisvaatimuksia omaisuuden palauttamisesta viivästyskorkoineen. AYY:llä ei ollut laissa säädettyä oikeutta, jolla se olisi voinut vaatia lahjoituksia pätemättömiksi ja tähän vaatimukseen liittyviä seurannaisvaatimuksia. KY:n KY-säätiölle lahjoittama omaisuus ei ollut siirtynyt AYY:lle eikä AYY:llä ollut oikeutta vaatia lahjoituksia pätemättömiksi ja lahjoitetun omaisuuden palauttamista viivästyskorkoineen. AYY:lle ei ollut siirtynyt yleisseu-

9 raannon nojalla KY:n koko omaisuus ja toiminta, vaan Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntien yhdistyessä erityisseuraannon nojalla yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :ssä määritelty omaisuus ja tähän liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä KY:n julkinen hallintotehtävä. AYY:lle olivat siirtyneet vain ne oikeudet, jotka liittyivät AYY:lle siirtyneeseen omaisuuteen ja toimintaan. AYY:lle oli siirtynyt vain se omaisuus ja toiminta, joka KY:llä oli ollut sen lakatessa päivän päättyessä. AYY:llä ei ollut muutoinkaan sellaista oikeutta, että se olisi voinut vaatia lahjoituksia pätemättömiksi ja tähän vaatimukseen liittyviä seurannaisvaatimuksia. AYY:lle ei ollut siirtynyt lahjoituksiin liittyviä velvoitteita, jotka oikeuttaisivat AYY:tä vetoamaan lahjoitusoikeustoimien pätemättömyyteen. AYY:n ja KY:n taikka KY-säätiön välillä ei ollut muutakaan sopimusta, jonka perusteella AYY:llä olisi asialegitimaatio asiassa. KY ei ollut loukannut AYY:n ja sen jäsenkunnan lailla suojattuja oikeuksia. KY:n edustajisto oli tehnyt päätökset lahjoittaa osan omaisuudestaan KY-säätiölle ja KY oli samana päivänä antanut päätökset kirjallisesti tiedoksi KY-säätiölle. KY-säätiö oli siten saanut KY:ltä sitovan lahjanlupauksen. Kun lahjoitusta koskeva päätös oli tehty ja sitova lahjanlupaus oli annettu, ei hallituksen esitystä uudeksi yliopistolaiksi, tämän lain voimaanpanosta annetuksi laiksi tai AYY:tä ollut ollut olemassa eikä AYY:llä ollut ollut mitään laillista oikeutta KY:n omaisuuteen. Hallintotuomioistuimet olivat jo tutkineet ja ratkaisseet sen, ettei KY ollut loukannut AYY:n lailla suojattuja oikeuksia. AYY:llä ei ollut oikeutta vedota yhteisöoikeudellisiin pätemättömyysperusteisiin KY:n ja KY-säätiön välisessä lahjassa. KY:n lahjoitusoikeustoimissa mahdollisesti oleviin yhteisöoikeudellisiin pätemättömyysperusteisiin oli voinut vedota vain KY:n jäsen. KY:n ylin päätöksentekoelin, edustajisto, oli tehnyt lahjoituksia koskevat päätökset ja lahjoitukset oli pantu täytäntöön sen jälkeen, kun korkeimman hallinto-oikeuden päätös lahjoituksia koskevassa asiassa oli saatu tiedoksi. KY:n hallitus oli tehnyt päätöksiä lahjoitusten täytäntöönpanosta. Lahjoitetun omaisuuden omistusoikeus ja hallinta oli siirretty KY-säätiölle. Lahjoituksia ja lahjoitusten täytäntöönpanoa koskevat päätökset oli katsottu hallintotuomioistuinten päätöksillä päteviksi ja päätökset olivat lainvoimaisia. KY ei siten voisi enää itse vedota virheisiin lahjoituspäätöksissä eli päätökset olisivat KY:tä sitovia. AYY ei voinut saada parempaa oikeutta kuin mitä KY:llä olisi. KY oli lisäksi ollut lahjoituksissa se osapuoli, joka AYY:n mukaan oli syyllistynyt moitittavaan menettelyyn. Hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys Käräjäoikeudella ei ollut toimivaltaa tutkia, olivatko KY:n lahjoituksia koskevat päätökset syntyneet laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai olivatko ne muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastaisia. Päätösten pätevyyden tutkiminen kuului hallintotuomioistuinten toimivaltaan. Joka tapauksessa hallintotuomioistuinten päätökset oli otettava käräjäoikeuden tuomion perustaksi. 9

10 Kysymys siitä, oliko KY voinut lahjoittaa päätösten mukaista omaisuuttaan KY-säätiölle, oli ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Oikeustoimien pätevyyttä koskevat väitteet Kanteessa tarkoitettuja lahjoituksia ei ollut tehty sellaisissa olosuhteissa, joista tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota lahjoituksiin. Lahjoitukset olivat hyvän tavan mukaisia eikä lahjoituksilla ollut väärinkäytetty oikeutta tai rikottu shikaanikieltoa. Lahjoituksiin ei ollut myöskään liittynyt kiellettyä bulvaanin käyttöä eikä moitittavaa menettelyä säätiön perustamisessa ja lahjoituspäätöksissä. AYY:n väite esteellisyysnormien rikkomisesta oli niin ikään virheellinen. Lahjoituspäätökset oli pantu asianmukaisesti täytäntöön. Lahjoitusten valmistelusta ja lahjoituspäätöksistä oli tiedotettu asianmukaisesti. Lahjoituspäätöksiä koskevat asiakirjat oli arkistoitu asianmukaisesti. Lahjoitukset ja niihin liittyvät toimet olivat joka suhteessa asianmukaisia sekä hyvän tavan, vallitsevien moraalikäsitysten ja käytännön mukaisia. Lahjoitukset eivät olleet hyvän tavan vastaisia. Lahjoituksilla ei ollut pyritty aiheuttamaan AYY:lle vahinkoa eikä niillä ollut loukattu AYY:n oikeuksia. Lahjoitusten ehdollisuus ei tarkoittanut hyvän tavan vastaisuutta. Lahjoituksilla KY ei ollut toiminut lainsäätäjän tarkoituksen ja tahdon vastaisesti. AYY:n väittämää lainsäätäjän tarkoitusta ja tahtoa ei ollut edes olemassa. Lahjoitusten jälkeenkin KY olisi hyvin ja itsenäisesti pystynyt huolehtimaan sille jääneestä ja lakimääräisestä toiminnastaan. Lahjoituksiin ei liittynyt oikeuden väärinkäyttöä. Lahjoituksilla ei ollut pyritty hylättävään päämäärään. Lahjoituksilla oli pyritty ja toteutettu KY:n tarkoitusta edistävää toimintaa ja kauppatieteiden opiskelijoiden asioiden edistämistä. Lahjoitukset eivät olleet loukanneet toisten suojattuja oikeuksia eivätkä yhteiskunnan perusarvoja eivätkä ne olleet tosiasiallisesti varsinaisen tarkoituksensa vastaisia. Lahjoitukset eivät rikkoneet shikaanikieltoa. Lahjoitusten tarkoitus oli KY:n tarkoitusta edistävä toiminta ja kauppatieteiden opiskelijoiden asioiden edistäminen KY-säätiön tarkoituksen mukaisesti. KY:llä oli ollut kelpoisuus ja toimivalta päättää omaisuudestaan ja toiminnastaan loppuun saakka. Kun KY oli tehnyt lahjoituspäätökset, ei AYY:tä tai sitä koskevaa lainsäädäntöä ollut ollut olemassa. Edes hallituksen esitystä uudesta yliopistolaista ei ollut vielä annettu eduskunnalle. Yliopistolakia koskevan hallituksen esityksen sisältö oli lahjoituspäätöksiä tehtäessä ollut vielä epävarma. Lahjoituksista päätettäessä oli varmistuttu siitä, että lahjoitukset mahdollistaisivat KY:n toiminnalle erilaiset lopullisen lain vaihtoehdot. Yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :ssä oli lähdetty siitä, että se omaisuus, joka ylioppilaskunnilla oli päivän päättyessä, siirtyi uudelle ylioppilaskunnalle. Lakkaavien ylioppilaskuntien oikeutta määrätä omaisuudestaan ennen tätä ajankohtaa ei ollut rajoitettu. KY ei ollut käyttänyt väärin sitä harkintavaltaa, jota sen päätöksentekoelimille oli annettu. Lahjoituspäätösten aikaan KY:n toimintaa oli säännellyt vanhan yliopistolain 40 ja KY:n perussääntöjen 3 kohdan määräys siitä, että ylioppilaskunnan varat tuli käyttää kauppatieteiden opiskelijoiden etujen ajamiseen. Lahjoitusten ainoa tarkoitus oli ollut turvata KY:n harjoittama kauppatieteiden opiskelijoi- 10

11 den edunvalvonta ja järjestötoiminta sekä kylterikulttuurin jatkuminen uudessa monialayliopistossa. Näin KY oli huolehtinut lainsäätäjän tarkoituksen toteutumisesta eli siitä, että KY:n varat käytettäisiin sen jäsenkunnan, kauppatieteiden opiskelijoiden etujen ajamiseen. Lahjoitusten tarkoitus ei ollut ollut kiertää yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :ää eikä lahjoituksilla ollut sitä kierretty. Lahjoitusten tarkoitus ei ollut myöskään ollut loukata tai vahingoittaa AYY:tä. Kun KY oli päättänyt lahjoituksista, AYY:tä ei ollut ollut olemassa eikä AYY:llä tai sen jäsenkunnalla ollut siten ollut sellaisia lailla suojattuja oikeuksia tai odotuksia, joita KY olisi voinut lahjoituspäätöksillään loukata. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla (jäljempänä TKY) oli ollut tiedossa KY:n pyrkimys jatkaa kyltereiden edunvalvontaa yksityisoikeudellisen säätiön ja yhdistyksen toimintana sekä KY:n reunaehto uuden ylioppilaskunnan perustamisessa. KY:n reunaehto oli ollut se, että TKY:n ja KY:n tuli lahjoittaa uudelle ylioppilaskunnalle varoja saman verran jokaista jäsentä kohden. Ennen ylioppilaskuntien yhdistymistä teekkaritoimintaa olivat TKY:n lisäksi ylläpitäneet 14 kiltaa, yksi osakunta ja lukuisat yhdistykset, joiden omaisuus ja toiminta eivät olleet ylioppilaskuntien omaisuuden ja toiminnan tavoin yhdistyneet AYY:hyn. Osa teekkareiden omaisuudesta oli lisäksi ollut yksityisoikeudellisten säätiöiden hoitamaa ja hallinnoimaa. KY:llä ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla (jäljempänä TOKYO) ei ollut ollut valmiina vastaavaa toimintarakennetta, joka sellaisenaan olisi mahdollistanut tieteenalakohtaisen opiskelijatoiminnan jatkumisen AYY:ssä ylioppilaskuntien yhdistymisen jälkeen. Myös TOKYO oli perustanut oman yhdistyksen, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat ry:n jatkamaan tieteenalan opiskelijoiden edunvalvontaa ja järjestötoimintaa sekä siirtänyt tälle yhdistykselle lähes kaiken omaisuutensa. AYY:ssä valtasuhde oli lähtien ollut voimakkaasti TKY:n opiskelijoiden hyväksi ja koulukohtaisten opiskelijamäärien epäsuhteesta johtuen näin tuli olemaan myös jatkossa. KY-säätiön perustamiseen liittyvillä seikoilla ei ollut merkitystä lahjojen pätevyyden arvioinnin kannalta. Vuoden 2008 alkupuoliskolla KY oli selvittänyt huolellisesti omaisuutensa säätiöinnin ja lahjoitusten laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä arvioinut eri vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi KY:n edustajiston päätöksen mukaisesti. Kuluvastuu asioiden selvittämisestä ja valmistelusta oli kuulunut KY:lle. KY:n aatteellista toimintaa, kyltereiden opiskelijajärjestötoimintaa jatkamaan oli perustettu rekisteröity KY-yhdistys ja rekisteröity KY-säätiö. Useat oikeudelliset asiantuntijat olivat katsoneet, ettei KY:n päätöksille luovuttaa omaisuuttaan KY-säätiölle ollut estettä. Ylioppilaskunnan oikeus perustaa säätiö ei ollut ollut oikeudellisesti epävarmaa. KY-säätiön perustamisessa ei ollut myöskään käytetty bulvaania. Seniorikilta oli laillisesti perustanut KY-säätiön. KY:n edustajisto oli päättänyt lahjoittaa Seniorikillalle euroa. KY:n Seniorikillalle tekemän lahjoituksen tarkoitus oli ollut yhdenmukainen KY-säätiön tarkoituksen kanssa. Lahjoituspäätös oli lainvoimainen. KY:n edustajistolle oli tiedotettu asianmukaisesti KY-säätiön ja KY-yhdistyksen perustamisesta. KY-säätiön perustamisessa ei ollut ollut mitään moitittavaa. KY:n edustajisto oli päättänyt yksimielisesti lahjoittaa osan omaisuudestaan KY-säätiölle ja KY-yhdistykselle KY:n tarkoitusta edistävään toimintaan. KY-säätiön tarkoitus oli ollut sama kuin KY:n tarkoitus eli kauppa- 11

12 tieteiden opiskelijoiden asioiden edistäminen. Lahjoituspäätökset olivat siten toteuttaneet KY:n omaa tarkoitusta ja olleet KY:n edun mukaisia. Lahjoituspäätökset oli annettu kirjallisesti tiedoksi KY-säätiölle ja KY-säätiö oli samana päivänä päättänyt hyväksyä lahjoitukset ja ottaa ne vastaan. KY-säätiö oli siten saanut sitovan lahjanlupauksen KY:ltä. Lahjoituksia ei ollut kuitenkaan pantu heti täytäntöön, vaan KY oli odottanut, että päätökset saisivat lainvoiman. KY:n jäsenkunnalla oli ollut mahdollisuus valittaa KY:n päätöksenteosta ja saada oikeudenkäynnissä tarvittavia asiakirjoja. KY:n päätöksentekijät olivat tienneet, ettei lahjoitetulle omaisuudelle ollut voinut määrittää absoluuttista markkina-arvoa per lahjoituspäivä. Päätöksentekijät olivat tienneet tarkasti, mikä omaisuus oli lahjoitettu ja mikä omaisuus oli jäänyt KY:hyn. KY oli esittänyt jäsenkunnalleen mahdollisimman totuudenmukaisen arvion lahjoitetun ja KY:hyn jääneen omaisuuden arvoista. AYY:lle eivät olleet siirtyneet kaikki KY:n velvollisuudet, vaan pelkästään KY:n julkinen hallintotehtävä ja julkisen vallan käyttämiseen liittyvä päätösvalta, asuntolatoiminta sekä KY-palvelu Oy. KY:n julkiset hallintotehtävät olivat olleet hyvin vähäisiä. Kyltereiden edunvalvonta oli siirtynyt AYY:lle vain siltä osin kuin kysymys oli valtakunnallisesta vaikuttamisesta. KY:n yksityinen toiminta oli siirtynyt KY-säätiölle ja KY-yhdistykselle. Kyltereistä 98 prosenttia oli KY-yhdistyksen jäseniä ja siten KY-säätiön sekä KY-yhdistyksen palveluiden piirissä. KY-säätiön ja KY-yhdistyksen tarkoitukset ja tosiasiallinen toiminta vastasivat KY:n tarkoitusta ja tosiasiallista toimintaa. KY-säätiö edisti tarkoituksessa määritetyn mukaisesti kaikkien KY:n ja sittemmin AYY:n kyltereiden pyrkimyksiä. KY:ltä oli siirtynyt AYY:lle koko KY:n opiskelija-asuntokanta (806 asuntoa) ja noin 8,9 miljoonan euron arvoiset rahasto-osuudet. Kun AYY oli aloittanut toimintansa ylioppilaskuntana, se oli ollut Suomen toiseksi varakkain ylioppilaskunta noin 102 miljoonan euron omaisuudellaan ja sillä oli ollut hyvät edellytykset toteuttaa julkista hallintotehtäväänsä. Sillä seikalla, olisiko AYY:llä ollut erilainen mahdollisuus suoriutua tehtävistään, jos lahjoituksia ei olisi tehty, ei ollut merkitystä. Lahjoitusten jälkeen KY:lle oli jäänyt sellainen omaisuus, että se oli voinut toteuttaa KY:n toimintaa. Lahjoituspäätöksiä tehdessään KY oli arvioinut, jäisikö sille sellainen omaisuus, että se pystyisi hoitamaan oman julkisen hallintotehtävänsä noin jäsenen ylioppilaskuntana. Lahjoituspäätösten jälkeen KY:lle oli jäänyt likvidejä rahasto-osuuksia noin seitsemän miljoonan euron arvosta ja lisäksi 14 yhtiötä. AYY:n väite siitä, ettei asuntoloista ollut kertynyt tuottoa KY:lle, oli virheellinen. KY oli pelkästään sille jääneiden rahastoosuuksien vuoden 2007 tasearvojen perusteella ollut Suomen neljänneksi varakkain ylioppilaskunta. Lahjoituspäätökset ja lahjoitusten täytäntöönpanopäätökset olivat olleet luonteeltaan KY:n ei-julkisen tehtävän hoitamiseen kuuluvaa päätöksentekoa ja lahjoitettu omaisuus oli ollut luonteeltaan KY:n yksityistä omaisuutta. Ylioppilaskunnat olivat niin sanottuja julkisoikeudellisia yhdistyksiä. KY:n toimintaan oli sovellettu julkisoikeudellisia säädöksiä ja periaatteita vain sen hoitaessa julkisia hallintotehtäviä ja käyttäessä julkista valtaa. KY:n tekemät lahjoituspäätökset eivät olleet koskeneet jäsenmaksujen tai muutoinkaan julkisen hallintotehtävän kautta kertynyttä omaisuutta. 12

13 KY oli vuosittain kerännyt jäsenmaksuja toimintansa rahoittamiseksi. Kaikki jäsenmaksutulot oli myös vuosittain käytetty KY:n tarkoituksen toteuttamiseen. Lahjoitetussa omaisuudessa kysymys oli osittain ollut yksityisoikeudellisen yhdistyksen hankkimasta omaisuudesta. KY:n omaisuus oli oleellisesti lisääntynyt yksityisoikeudellisen yhdistyksen toiminnassa hankitun sijoitusvarallisuuden arvon noususta. KY:n lahjoituksia koskevassa päätöksenteossa ja täytäntöönpanossa ei ollut rikottu esteellisyysnormeja eikä lojaliteettivelvollisuutta. Esteellisyyttä ei ollut ollut KY:n perussääntöjen, KY:n edustajiston työjärjestyksen tai KY:n hallituksen työjärjestyksen perusteella. Esteellisyyssääntöä ei sovellettu silloin, kun kaikki päätöksentekijät olivat esteellisiä. KY:ssä ylintä päätösvaltaa käyttänyt edustajisto oli kokouksissaan ja vahvistanut kaikki lahjoituksiin liittyvät päätökset ja toimet KY:tä sitoviksi. KY:n asiaa koskeva valmisteluprosessi ei ollut ollut salaista. KY oli käynyt keskusteluja ylioppilaskuntien asemasta yliopistolain uudistamisen yhteydessä sekä varojen säätiöittämisestä eri asiantuntijoiden, viranomaisten, vaikuttajien sekä TKY:n ja TOKYO:n kanssa. Päätöksentekijöille, KY:n edustajistolle, valmistelu ja päätöksenteko oli ollut avointa. KY:n jäsenkuntaa oli tiedotettu lahjoituspäätöksistä asianmukaisesti syksyllä 2008 eli siinä vaiheessa, kun lahjoituspäätösten tekeminen oli näyttänyt todennäköiseltä. KY:n edustajiston kokous samoin kuin muut edustajiston kokoukset olivat olleet avoimia kaikille KY:n jäsenille. Asiaa koskevat päätöspöytäkirjat ja KY:n tilinpäätökset olivat olleet julkisia. KY:n edustajisto oli päättänyt julistaa joitakin yksittäisiä asiakirjoja salassa pidettäviksi, mikä oli sinänsä ollut KY:tä koskevien lakien ja sääntöjen mukaista. Kaikki KY:n päätöksentekoon liittyvä aineisto oli säilytetty ja tallessa. Lopullisia lahjoituksiin liittyviä asiakirjoja ei ollut hävitetty. Tilintarkastajat olivat saaneet kaikki tarvittavat tiedot tilintarkastuksen suorittamiseksi. Lahjoituspäätösten täytäntöönpanoon liittyvillä seikoilla ei ollut merkitystä lahjojen pätevyyden arvioinnin kannalta. Lahjoituspäätökset oli pantu täytäntöön asianmukaisesti. Käytetty escrow-järjestely ei ollut lahjoituksen täytäntöönpanoa. Lahjoitukset oli pantu täytäntöön luovuttamalla lahjoitettu omaisuus KY-säätiölle, kun korkein hallinto-oikeus oli antanut lopullisen päätöksen lahjoituksia koskevista valituksista. KY:n edustajisto oli kokouksissaan ja vahvistanut lahjoituksiin liittyvän tahtonsa. KY:n hallitus oli , korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaatuaan, tehnyt päätöksiä lahjoitusten täytäntöönpanosta ja Helsingin Kamari Oy oli sittemmin luovuttanut lahjoitetun omaisuuden KY-säätiölle. KY-säätiö ei ollut siten saanut lahjoitettua omaisuutta hallintaansa escrow-sopimuksella eikä tämä sopimus ollut merkinnyt lahjoituspäätösten täytäntöönpanoa, vaan KY:n lahjoittaman omaisuuden säilytyksen turvaamista siksi ajaksi, kun lahjoituksia koskeva riita-asia oli vireillä hallintotuomioistuimissa. Escrow-sopimus oli sinänsä ollut asianmukainen. Escrow-sopimuksen tekeminen ei ollut ollut KY:n julkisen hallintotehtävän hoitamista. Escrow-sopimus oli voitu panna täytäntöön välittömästi päätöksenteon jälkeen. KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet henkilöt olivat olleet samoja henkilöitä, joten KY-säätiö oli tuntenut lahjoitusten tekemisen aikaiset olosuhteet. 13

14 14 Kantajan kirjallinen lausuma Seuraamukset Päävaatimuksen seurannaisvaatimus KY:n KY-säätiölle lahjoittaman omaisuuden palauttamisesta viivästyskorkoineen oli perusteeton. Perustetta KY-säätiölle lahjoitetun omaisuuden arvon korvausvelvollisuudelle ei ollut. KY-säätiö oli käyttänyt lahjana saamaansa omaisuutta AYY:n tarkoituksen toteuttamiseen. Jos KY-säätiö ei olisi käyttänyt omaisuutta tarkoituksensa toteuttamiseen, toiminta olisi tullut järjestää AYY:n toimesta. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ( ) osakkeiden numerot velaton arvo oli ollut enintään ,99 euroa. Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n ( ) osakkeiden numerot velaton arvo oli ollut 0 euroa. KY-säätiölle lahjoitettujen rahastoosuuksien arvot olivat kanteessa omaisuuden arvon palauttamista koskevassa vaatimuksessa esitetyn mukaiset ja lainasaamisten arvot olivat kanteen mukaiset. AYY vaati kahteen kertaan lainasaamisten arvoa, sekä 1- ja 2-kohdissa tarkoitettujen osakkeiden arvona että lainasaamisten arvona. KY oli lahjoittanut KY-säätiölle irtainta omaisuutta, ei rahaa. Korkolain mukaista velvollisuutta maksaa viivästyskorkoa muulle kuin rahavelalle ei ollut eikä koronmaksuvelvollisuudesta ollut sovittu. Ottaen huomioon hallintotuomioistuinten lainvoimaiset päätökset KY-säätiö ei ollut saanut KY:n lahjoittamaa omaisuutta hallintaansa perusteettomasti ja KY-säätiön perusteltua vilpitöntä mieltä oli suojattava. KY-säätiö ei ollut myöskään saanut lahjoitettua omaisuutta hallintaansa , vaan ja se oli käyttänyt omaisuutta sekä sen tuottoa kauppatieteiden opiskelijoiden etujen ajamiseen. KYsäätiö ei ollut hyötynyt KY:n lahjoittaman omaisuuden hallussa pitämisestä. Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvelvollisuus KY-säätiö ei ollut velvollinen korvaamaan AYY:n oikeudenkäyntikuluja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten eikä lahjakirjojen ehdon perusteella. Lahjakirjojen ehto oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta koski KY:lle ja sen puolesta toimineille henkilöille, ei AYY:lle aiheutuneita kuluja. Vaatimukset AYY on vaatinut toissijaisesti suhteessa lahjojen pätemättömyyttä koskevaan vahvistamisvaatimukseen, että kanteessa tarkoitetut lahjat jätetään kokonaisuudessaan huomioon ottamatta oikeustoimilain 36 :n nojalla tai että lahjojen ehtoja lahjoitetun omaisuuden määrästä joka tapauksessa sovitellaan. Lisäksi AYY on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön suorittamaan vahingonkorvaukseksi tai toissijaisesti palauttamaan perusteettomana etuna 1- ja 2-kohdissa tarkoitettujen osakkeiden arvolle eurolle laskettavan 3,5 prosentin vuosituoton määrän lähtien osakkeiden palauttamiseen saakka. Edelleen AYY on vaatinut, mikäli 3a-i- ja k-l-kohdissa tarkoitettuja rahastoosuuksia ei voida palauttaa, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön suorittamaan vahingonkorvaukseksi tai toissijaisesti palauttamaan perusteettomana

15 etuna rahasto-osuuksien arvolle laskettavan 3,5 prosentin vuosituoton määrän lähtien rahasto-osuuksien arvon korvaamiseen saakka. Vielä AYY on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa KY-säätiön suorittamaan korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa mennessä kertyneelle vuosituoton määrälle lähtien ja lähtien kertyvälle vuosituoton määrälle siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antopäivästä. 15 Perusteet AYY:n asemaan liittyvät väitteet Kysymys oli velvoitekanteesta, koska AYY oli vaatinut KY-säätiön velvoittamista palauttamaan itselleen KY:n lahjoittaman omaisuuden. Tähän liittyen AYY:llä oli oikeus vaatia myös lahjoitusten vahvistamista pätemättömiksi ja vedota lahjoitusten kohtuuttomuuteen. AYY oli väittänyt, että sillä oli parempi oikeus lahjoitettuun omaisuuteen kuin KY-säätiöllä. Lisäksi AYY:llä oli niin sanottu kvalifioidun sivullisen asema, jonka perusteella sillä oli oikeus vaatia lahjoitusten vahvistamista pätemättömiksi. AYY:llä oli oikeus vedota sen vahingoittamistarkoituksessa itsekontrahointitilanteessa tehtyjen lahjoitusten pätemättömyyteen. KY ei ollut yksin syyllistynyt moitittavaan menettelyyn, vaan näin oli tehnyt myös KY-säätiö. Edelleen AYY:llä oli KY:n seuraajana sellainen asema yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :n perusteella, että se voi vedota lahjoitusten pätemättömyyteen. AYY ja KY eivät olleet täysin identtisiä oikeushenkilöitä. AYY oli kuitenkin KY:n seuraaja ja KY:n lahjoituksilla oli ollut välitön vaikutus AYY:n varallisuusasemaan. Jos KY ei olisi lahjoittanut omaisuuttaan KY-säätiölle, lahjoitettu omaisuus olisi yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :n nojalla siirtynyt kokonaisuudessaan AYY:lle. AYY:llä oli siten suojaa vaativa merkittävä oikeudellinen intressi saada lahjoitusten pätevyys tutkituksi. Sillä seikalla, oliko kysymys yleis- vai erityisseuraannosta vai erityislakiin perustuvasta seuraannosta sui generis, ei ollut ratkaisevaa merkitystä AYY:n asialegitimaation kannalta. Hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys Käräjäoikeuden toimivaltaan kuului tutkia lahjoituksiin liittyvät siviilioikeudelliset virheet ja niistä johtuva pätemättömyys. AYY ei ollut vedonnut siihen, että lahjoitukset olivat hallinto-oikeudellisesti lainvastaisia, vaan kanneperusteet olivat siviilioikeudellisia. Nyt kysymyksessä olevaan siviilioikeudelliseen kanteeseen ei liittynyt sellaisia ennakkoluonteisia kysymyksiä, jotka hallintotuomioistuimet olisivat jo ratkaisseet. Hallintoprosesseissa oli vahvistettu, että lahjoituspäätöksissä kysymys ei ollut ollut julkisen hallintotehtävän hoitamisesta, vaan yksityisoikeudellisista oikeustoimista. Oikeustoimien pätemättömyyttä koskevat väitteet Lahjat olivat kohtuuttomia. Joka tapauksessa lahjat olivat kohtuuttomia siltä osin kuin lahjoitetun omaisuuden arvo ylitti 4,2 miljoonaa euroa eli kymmenen prosenttia lahjojen nettoarvosta. Siinä tapauksessa, että lahjat katsottaisiin kohtuuttomiksi, ei perustetta lahjakirjojen muidenkaan ehtojen voimaan jättämiselle ollut.

16 Kohtuuttomuus johtui edellä pätemättömyysperusteiksi todettujen seikkojen lisäksi siitä, että KY ja KY-säätiö sekä niiden puolesta toimineet samat henkilöt olivat yksipuolisesti käyttäneet hyväksi asemaansa, eikä loukatulla osapuolella, AYY:llä ollut ollut mahdollisuutta vaikuttaa lahjoituksiin. Kohtuuttomuuden aiheutti myös se, että KY oli lahjoittanut KY-säätiölle yli 42 miljoonan euron arvosta omaisuuttaan eli yli 55 prosenttia kokonaisvarallisuutensa arvosta, minkä seurauksena sille oli jäänyt vain vähäisenä pidettävä osa omaisuudesta. Kysymys oli ainutlaatuisesta tilanteesta, jossa lailla oli toteutettu itsenäisten oikeushenkilöiden KY:n, TKY:n ja TOKYO:n pakkoyhdistäminen ja tähän liittynyt mainittujen oikeushenkilöiden omaisuuksien pakkoyhdistäminen. Lahjoitukset olivat rikkoneet niitä edellytyksiä, joilla ylioppilaskunnat oli yhdistetty. TKY ja TOKYO olivat vastustaneet KY:n suunnittelemia lahjoituksia KY-säätiölle ja ilmoittaneet KY:lle ennen lahjoituspäätöksiä, että niiden omaisuus siirtyisi yhdistyvälle ylioppilaskunnalle kokonaisuudessaan. KY:n ja KYsäätiön sekä niiden puolesta toimineiden henkilöiden tiedossa oli ollut, että TKY ja TOKYO edellyttivät KY:n omaisuuden siirtymistä kokonaisuudessaan. Tämä oli ollut myös lainsäätäjän tarkoitus. TKY oli siirtänyt omaisuutensa kokonaisuudessaan AYY:lle. TKY:n piirissä vuonna 2009 olleet rahastot olivat AYY:n taseessa ja AYY käytti rahastojen omaisuutta koko jäsenkuntansa hyväksi. Killat eivät olleet AYY:n taseessa, mutta ne kuuluivat itsenäisinä oikeushenkilöinä AYY:n niin sanottuun yhdistysrekisteriin. Kiltojen omaisuus siirtyisi AYY:lle niiden toiminnan lakatessa. Rahastojen ja kiltojen varat olivat vähäisiä verrattuna KY:n KY-säätiölle lahjoittaman omaisuuden arvoon. Lisäksi AYY:n kaikilla jäsenillä oli mahdollisuus päästä nauttimaan rahastojen ja kiltojen varoista sekä toiminasta päinvastoin kuin asia oli KY-säätiön osalta, joka palveli pelkästään kauppatieteiden opiskelijoita. Kaikki kauppatieteiden opiskelijat eivät olleet KY-yhdistyksen jäseniä ja siten KY-yhdistyksen tarjoamien ja KY-säätiön varoilla tuettujen palvelujen piirissä. Jos lahjoitettu omaisuus olisi siirtynyt AYY:lle, omaisuus olisi edelleen hyödyttänyt kauppatieteiden opiskelijoita. AYY:n intressit eivät olleet KY:n intressien vastaisia. Käytännössä KY-säätiön ja KY-yhdistyksen järjestämä toiminta vastasi täysin myös AYY:n järjestämää toimintaa. Bulvaanin käyttö ei ollut ollut sallittua, koska KY:n johto oli halunnut salata lahjoitusten tarkoituksen omalta jäsenkunnaltaan ja kolmansilta. Lahjoitussuunnitelma oli pidetty salassa KY:n jäsenkunnalta lokakuuhun 2008 saakka. KY:n jäsenkunnalta oli evätty todellinen mahdollisuus ottaa kantaa suunniteltuun lahjoitusjärjestelyyn. Lahjoituspäätöksiä tehtäessä KY:n edustajiston päätöksentekijöillä oli ollut väärät tiedot KY:hyn jääneen omaisuuden arvosta. KY-säätiö oli toiminut yhtä aktiivisesti AYY:n vahingoksi kuin KY ja KYsäätiön menettely oli ollut yhtä moitittavaa kuin KY:n menettely. Kysymys oli lisäksi ollut itsekontrahointina ja edustusvallan yhtymisen kautta AYY:n vahingoksi tehdyistä lahjoituksista. AYY oli syntynyt KY oli tuhonnut lahjoitusten kannalta olennaisia asiakirjoja ja pyrkinyt salaamaan lahjoituksiin liittyviä tapahtumia. Kun AYY:lle oli keväällä 2010 alkanut selvitä, että lahjoitukset olivat mitä ilmeisimmin pätemättömiä, tämä oli tuotu KY-säätiön tietoon monella eri tavalla. 16

17 17 Vastaajan kirjallinen lausuma Seuraamukset AYY:llä oli oikeus saada lahjoitettu omaisuus palautetuksi itselleen sekä yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :n että lahjakirjojen ehdon perusteella. KY-säätiö oli velvollinen korvaamaan tai palauttamaan AYY:lle lahjoitetun omaisuuden tuoton viivästyskorkoineen. Lahjojen pätemättömyys oli peruste KY-säätiön vahingonkorvausvelvollisuudelle. Kysymys oli ensisijaisesti sopimusperusteisesta ja toissijaisesti sopimuksenulkoisesta korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti KY-säätiö oli saanut perusteetonta etua pätemättömien lahjojen tuottona ja KY-säätiö oli siten hyötynyt AYY:n kustannuksella. Vahingon ja tuoton määrä oli lahjoitetun omaisuuden arvolle laskettava 3,5 prosentin vuosituoton määrä lähtien omaisuuden palauttamiseen tai arvon korvaamiseen saakka. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ja Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n arvo oli ollut yhteensä euroa sekä 3a-i- ja k-l-kohdissa tarkoitettujen rahasto-osuuksien arvo yhteensä enintään ,43 euroa. Kysymys oli sen vuosituoton määrästä, jonka AYY olisi saanut, jos lahjoitettu omaisuus olisi siirtynyt AYY:lle, tai toissijaisesti sen tuoton määrästä, jonka KY-säätiö oli saanut perusteettomana etuna palautettavalle omaisuudelle. Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvelvollisuus AYY oli lahjakirjojen mukainen KY:n seuraaja ja lahjakirjojen ehdoissa tarkoitettu KY:n puolesta toiminut henkilö. Vaatimukset Perusteet KY-säätiö on vastustanut myös AYY:n toissijaisia vaatimuksia sekä vahingonkorvausta ja perusteettoman edun palautusta koskevia vaatimuksia viivästyskorkoseuraamuksineen ja vaatinut, että mainitut vaatimukset jätetään tutkimatta tai hylätään. AYY:n asemaan liittyvät väitteet AYY:n päävaatimuksessa kysymys oli vahvistuskanteesta, ei velvoitekanteesta. Siinä tapauksessa, että päävaatimus jätettäisiin tutkimatta tai hylättäisiin, ei velvollisuutta luovuttaa omaisuutta tai maksaa luovutettavalle omaisuudelle viivästyskorkoa olisi olemassa. AYY:llä ei ollut sellaista sopimusosapuolen tai muutakaan asemaa, että se voisi vaatia KY:n ja KY-säätiön välisiä lahjoja soviteltaviksi. KY:n KY-säätiölle lahjoittaman omaisuuden omistusoikeus tai hallinta ei ollut missään vaiheessa siirtynyt AYY:lle. Lahjakirjoissa ei ollut asetettu velvoitteita AYY:lle. KY ei olisi voinut vaatia lahjanlupausten kohtuullistamista ennen kuin se oli lakannut. KY:llä ei olisi myöskään ollut perustetta vaatia lahjojen kohtuullistamista oikeustoimilain 36 :n nojalla. AYY ei voinut saada parempaa oikeutta KY:n tekemiin lahjoituksiin kuin mitä KY:llä olisi.

18 18 Hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys Korkein hallinto-oikeus oli katsonut, että KY:n lahjoitukset KY-säätiölle eivät olleet syntyneet laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä eivätkä ne olleet lain, asetuksen tai ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastaisia. Lainvoimaisesti oli jo ratkaistu muun muassa, että KY:n lahjoitukset KY-säätiölle eivät olleet yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :n vastaisia, että lahjoitukset eivät olleet olleet julkisen hallintotehtävän hoitamista, että lahjoituksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevaan päätöksentekoon ei sovellettu hallintolain normeja, että päätöksentekijät eivät olleet olleet esteellisiä, että KY:n edustajistolle ei ollut annettu virheellistä tietoa, että lahjoitukset palvelivat ylioppilaskunnan etua ja tarkoitusta, että KY:n edustajistolla oli ollut kelpoisuus ja toimivalta tehdä lahjoituspäätökset, että KY:lle oli jäänyt sen suuruinen ja laatuinen omaisuus, jotta se oli voinut jatkaa normaalia toimintaa ylioppilaskuntana sekä täyttää sille laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät ja että lahjoituksia koskevassa asiassa ei ollut ollut tarpeellista kuulla AYY:tä. Oikeustoimien pätevyyttä koskevat väitteet KY:n KY-säätiölle antamat lahjat ja lahjojen ehdot eivät olleet kohtuuttomia eikä niiden soveltaminen johtanut kohtuuttomuuteen. Lahjoitusoikeustoimissa KY oli ollut vahvempi osapuoli. Myös AYY oli vahvempi osapuoli kuin KY-säätiö. Kaikki lahjoitusten vaikutukset ja seuraukset olivat olleet ennakoituja lahjoitusoikeustoimien osapuolten välillä. Lahjoituksille oli ollut hyväksyttävä peruste, huolehtia kylterikulttuurin turvaamisesta tulevaisuudessa, ja lahjoitukset oli toteutettu osapuolten alkuperäisen tarkoituksen mukaisilla ehdoilla. Lahjoitusoikeustoimet oli tehty KY:n vakaasta harkinnasta ja vapaasta tahdosta sekä KY:n määrittämien ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Lahjoitusten täytäntöönpanon jälkeen ei ollut myöskään tapahtunut sellaista olosuhteiden muutosta, joka oikeuttaisi muuttamaan KY:n nimenomaista lahjoitustahtoa. KY:n lahjoitukset KY-säätiölle olivat myös kokonaisuutena arvioiden olleet kohtuullisia. KY:llä ei ollut ollut tarpeen varata AYY:lle tilaisuutta lausua tai vaikuttaa oman omaisuutensa lahjoittamiseen. KY:lle oli jäänyt lahjoitusten jälkeen sen toiminnassaan tarvitsema omaisuus. KY:lle oli jäänyt arviolta seitsemän miljoonan euron arvoiset rahasto-osuudet ja koko asuntolakanta. KY:ltä KY-säätiölle siirtyneiden rahasto-osuuksien arvo lahjoitushetkellä oli ollut noin 23 miljoonaa euroa. AYY:lle oli lahjoitusten jälkeenkin siirtynyt KY:ltä merkittävä omaisuus. Jäsenmääriin suhteutettuna KY:ltä oli siirtynyt AYY:lle huomattavasti merkittävämpi omaisuus kuin TKY:ltä tai TOKYO:lta. Lahjoituksilla ei ollut rikottu niitä edellytyksiä, joilla ylioppilaskunnat oli yhdistetty. KY:n, TKY:n ja TOKYO:n taikka AYY:n ja KY:n välillä ei ollut ollut sopimussuhdetta. Ylioppilaskunnat yhdessä tai erikseen eivät olleet myöskään voineet asettaa lainsäätäjälle edellytyksiä niistä olosuhteista, joissa niiden toiminta lakkautettiin ja uusi ylioppilaskunta perustettiin. KY:n lähtökohta ylioppilaskuntien yhdistymistilanteessa oli ollut se, että kukin ylioppilaskunta osallistui uuden ylioppilaskunnan rahoittamiseen jäsenmääränsä mukaisessa suhteessa. KY:n asettamat edellytykset eivät olleet siten rauenneet eivätkä olosuhteet olleet muuttuneet.

19 Kun lahjoituspäätökset oli tehty KY:n edustajistossa , KY-säätiön hallintoneuvoston jäsenet olivat olleet KY:n edustajiston jäseniä ja KY-säätiön hallituksen jäsenet olivat olleet KY:n edustajiston, hallituksen tai taloustoimikunnan jäseniä tai varajäseniä. Kukaan KY-säätiön hallituksen jäsenistä ei ollut ollut KY:n edustajistossa päättämässä lahjoituksista KY-säätiöllä oli ollut sama tieto lahjoituksia tehtäessä vallinneista olosuhteista kuin mitä KY:llä oli ollut. KY oli tiedottanut jäsenkunnalleen lahjoituspäätösten tekemisestä asianmukaisesti. KY:n edustajisto, hallitus ja taloustoimikunta olivat koko ajan olleet tietoisia lahjoitusten valmistelusta ja sen eri vaiheista. Kun lahjoituspäätökset oli tehty, KY:llä ja sen puolesta toimineilla henkilöillä oli ollut perusteltu vilpitön mieli siitä, että lahjoituspäätökset olivat lain, asetuksen ja KY:n sääntöjen mukaisia. Lahjoituksia täytäntöönpantaessa myös KY-säätiöllä oli ollut perusteltu vilpitön mieli siitä, ettei lahjoituksia ollut tehty sellaisissa olosuhteissa, joista tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota lahjoituksiin. Kysymys ei ollut itsekontrahoinnista eikä edustusvallan yhtymisestä. KY:ssä päätöksentekoon osallistuneet henkilöt eivät olleet henkilökohtaisesti olleet lahjoitusoikeustoimien osapuolia eivätkä saaneet etua lahjoituksista. KY:n edustajiston jäsenet, jotka olivat tehneet lahjoituksia koskevat päätökset, eivät olleet myöskään olleet KY:n edustajia, vaan he olivat käyttäneet jäsenille kuuluvaa päätösvaltaa. KY:n tekemät lahjoitukset olivat yksipuolisia oikeustoimia, joissa päätöksentekijä oli KY. Lahjoituksilla oli pyritty KY:n kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. KY:ssä ylintä päätösvaltaa käyttänyt edustajisto oli kokouksessaan hyväksynyt nyt kysymyksessä olevan päätöksentekotavan ja lahjoituksiin liittyvät toimet KY:tä sitoviksi. Joka tapauksessa AYY oli menettänyt oikeuden vedota KY:n lahjoitusten pätemättömyyteen ajan kulumisen perusteella. AYY oli pannut lahjoitusten pätemättömyyttä koskevan vahvistuskanteen vireille eli 3 vuotta 2 kuukautta ja 13 päivää sen jälkeen, kun lahjoituspäätökset oli tehty, ja 2 vuotta 12 päivää sen jälkeen, kun AYY oli syntynyt oikeushenkilönä ja tullut tietoiseksi lahjoituksista. Seuraamukset AYY ei ollut KY:n ja KY-säätiön välisten lahjoitusoikeustoimien osapuoli eikä AYY:n ja KY:n tai KY-säätiön välillä ollut sopimussuhdetta. KY:llä ei olisi myöskään perustetta vaatia lahjoitusten purkamista tai lahjoitetun omaisuuden tuottoa sopimusperusteisena vahingonkorvauksena. AYY ei voinut saada parempaa oikeutta kuin mitä KY:llä olisi. Vahingonkorvauslain mukaista perustetta velvoittaa KY-säätiö suorittamaan vahingonkorvausta AYY:lle ei myöskään ollut. KY-säätiö ei ollut aiheuttanut vahinkoa AYY:lle ja KY-säätiön toiminnasta puuttui tahallisuus ja tuottamus. KY-säätiö oli ottanut lahjat vastaan vilpittömässä mielessä. AYY:lle ei ollut myöskään aiheutunut vahinkoa. KY-säätiö ei ollut saanut perusteetonta etua lahjoitetun omaisuuden tuottona. KY-säätiöllä oli ollut oikeus luottaa siihen, että lahjoitukset olivat päteviä ja että sillä oli oikeus pitää lahjoitettua omaisuutta ja sen tuottoa hallussaan sekä 19

20 käyttää niitä kauppatieteiden opiskelijoiden etujen ajamiseen. KY-säätiö ei ollut hyötynyt lahjoitetun omaisuuden hallussa pitämisestä eikä hyötynyt AYY:n kustannuksella. Päinvastoin AYY oli hyötynyt KY-säätiön toiminnasta. Perustetta vaatia samanaikaisesti sekä vuosituottoa että viivästyskorkoa ei ollut. Perustetta vaatia vuosituotolle viivästyskorkoa ei myöskään ollut. Velvollisuus maksaa vuosituottoa tai viivästyskorkoa ei voinut alkaa ennen kuin lahjat olivat muuttuneet perusteettomiksi. KY-säätiö ei ollut saanut lahjoitetusta omaisuudesta 3,5 prosentin juoksevaa vuosituottoa eikä AYY olisi saanut kanteessa vaaditun omaisuuden omistuksesta ja hallinnasta tämänsuuruista tuottoa. Tuotto voi olla enintään KY-säätiölle realisoitunut tuotto. Kiinteistöjen tuotto oli vuosittain ollut enintään konsernitilinpäätösten mukaisten kiinteistösijoitusten tuottojäämä. Lainasaamisten tuotto oli enintään lainakirjan ehtojen mukainen tuotto siltä osin kuin tuotto oli nostettu yhtiöistä. Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvelvollisuus KY:n puolesta olivat vuodenvaihteen jälkeen toimineet KY-säätiö ja KY-yhdistys, kuten KY:n edustajiston kokouksen lainvoimaisessa päätöksessä oli todettu. Lahjojen ehtojen tarkoitus ei ollut ollut se, että lahjoitetuista varoista korvattaisiin AYY:n oikeudenkäyntikuluja. 20 TODISTELU Kirjalliset todisteet Kantaja K1. a. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n osakkeita, b. Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n osakkeita, c. rahasto-osuuksia, d. neljän lainasopimuksen mukaisia saamisia sekä e. irtainta omaisuutta koskevat päivätyt lahjakirjat (V3) - KY on lahjoittanut omaisuuttaan KY-säätiölle poikkeuksellisilla ehdoilla. - Lahjoitusten tarkoituksena on ollut kiertää yliopistolain voimaanpanolain 8 :n määräyksestä johtuva AYY:n oikeus saada yhdistyvän ylioppilaskunnan varat, koska lahjoitukset olisivat purkautuneet, jos yhdistymistä ei olisi tapahtunut. - Lahjoitukset ovat olleet arvoltaan huomattavia. - KY-säätiö vastaa oikeudenkäyntikuluista. K2. Erityistarkastusraportti Lahjoitukset ovat olleet arvoltaan huomattavia. - Lahjoitusten valmistelu on salattu. - Lahjoitusten täytäntöönpano on tehty hyvän tavan vastaisesti ja siinä on käytetty ns. escrow-järjestelyä. - Lahjoitusten vuoksi AYY:lle ei ole jäänyt riittäviä mahdollisuuksia toteuttaa tarkoitustaan. - KY-säätiön perustamiseen on käytetty bulvaania, jolle KY on lahjoittanut rahaa, ja tämä bulvaanille lahjoittaminen on salattu. - Päätöksentekijät ovat olleet esteellisiä tekemään lahjoituspäätökset. K3. Hallitusneuvos Eerikki Nurmen lausunto

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.1.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.1.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS YHTEENVETO Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.1.2014 L 12/1806 Kantaja Vastaaja Asia Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Espoo 0101365-5 Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden

Lisätiedot

Seuraavat seikat ovat asiassa riidattomia:

Seuraavat seikat ovat asiassa riidattomia: 1 RIIDATTOMAT SEIKAT ASIASSA L12/1806 Seuraavat seikat ovat asiassa riidattomia: 1. KY:n edustajisto päätti 30.10.2008 lahjoittaa haastehakemuksen vaatimuskohdassa 1 yksilöityjen lahjakirjojen mukaisen

Lisätiedot

AYY:n valituksesta hovioikeudelle asiassa L12/1806 AYY / Ky-säätiö

AYY:n valituksesta hovioikeudelle asiassa L12/1806 AYY / Ky-säätiö AYY:n valituksesta hovioikeudelle asiassa L12/1806 AYY / Ky-säätiö Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto 15.5.2014 Asianajaja Jouko Huhtala 1 Keskeist riitakysymykset 1. Säätiöinnin ja lahjoitusten

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2415/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2415/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 98 Asianro 2415/11.01.05/2014 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle /Valitus ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä 12.6.2014 65 /Uhkasakolla tehostetun

Lisätiedot

Päätöksen muotoilua. Edustajiston työryhmä

Päätöksen muotoilua. Edustajiston työryhmä Päätöksen muotoilua Edustajiston työryhmä 2 Sovintoesityksestä Käsittelyyn vai ei käsittelyyn KYE 30.10 Parempi ainakin käsitellä, koska silloin otetaan kantaa esitykseen Ongelma, että ei varsinaista yhteistä

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT AYY:n yhdistyskoulutus 8.12.2011 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen asema Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä Hallituksen on lain

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS 7.8.2015 Osapuolet 1. Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, 44100 Äänekosken 2. Rakennusliike Porrokki Oy (Y-tunnus:

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.04.2016 Dnro OKV/2177/1/2014 1/5 ASIA Asiakirjan osittainen salassapito KANTELU Kantelija on kantelussaan 19.12.2014 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan valtioneuvoston kanslian menettelyä

Lisätiedot

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane.

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. 1 (6) KUORTANEEN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. Säätiön tarkoituksena on säästäväisyyden

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Akateemisen Sitsiseuran säännöt

Akateemisen Sitsiseuran säännöt Akateemisen Sitsiseuran säännöt Sisältö 1 luku: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet 2 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka.................... 2 2 Yhdistyksen tarkoitus.........................

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Invalidiliitto ry. Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma. Järjestölakimies Anneli Pahta, SOSTE ry SOSTE

Invalidiliitto ry. Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma. Järjestölakimies Anneli Pahta, SOSTE ry SOSTE Invalidiliitto ry Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma Järjestölakimies Anneli Pahta, ry 1 Sisällys 1. Järjestön hyvä hallinto Hyvän hallinnon käsitteestä Hyvän hallinnon periaatteet Miksi hyvä hallinto

Lisätiedot

Edustajiston koulutus Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 27.1.2016 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

LIITE III PIKATURVAAMISMENETTELY

LIITE III PIKATURVAAMISMENETTELY LIITE III PIKATURVAAMISMENETTELY 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Asianosainen voi hakea sääntöjen 36.5 :n nojalla lautakunnalta pikavälimiehen määräämistä tämän liitteen mukaisesti, jos asianosaisen (jäljempänä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 1226/420/2012 JULKINEN 29.11.2012 ASIA Vahvistusilmoituksen lähettämisen laiminlyönti ja laskun lähettäminen ennen huomautusajan päättymistä ASIANOSAINEN 220 Energia

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2011 Taltionumero 844 Diaarinumero 4055/3/10 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Kunnallisasiaa koskeva valitus MUUTOKSENHAUN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS VALITTAJA VASTAPUOLI Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, 9.10.2015 Keuruun kaupunki

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Taltionumero 843 Diaarinumero 2946/2/09. Markkinaoikeus nro 366/2009

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Taltionumero 843 Diaarinumero 2946/2/09. Markkinaoikeus nro 366/2009 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2011 Taltionumero 843 Diaarinumero 2946/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Selostus asiasta Markkinaoikeus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88. Helsingin hovioikeuden tähän liitetty tuomio 28.11.2014 nro 2308

K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88. Helsingin hovioikeuden tähän liitetty tuomio 28.11.2014 nro 2308 K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88 Antopäivä Nro 3.5.2016 1011 MUUTOKSENHAKIJA VASTAPUOLI ASIA Valtio Tullin edustamana Jukka Joutsjoki Vahingonkorvaus RATKAISU, JOHON ON HAETTU

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet. 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita

Esityksen sisältö. 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet. 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita Esityksen sisältö 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita Uusi Asunto-osakeyhtiölaki Uusi AOYL ollut nyt voimassa muutaman vuoden Tärkein

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen

innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen sailasta Kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 8.12.2008 Voimaan 1.1.2009 Valtuusto 10.12.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 9.12.2013 Voimaan 1.1.2014 3 Kaupunginhallituksen tehtävät ja Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat. Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä

KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat. Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä 5.11.2015 KKO:n ratkaisu 2015:34 Rekisteröidyn urheiluseurayhdistys A:n jalkapallojaoston joukkueista osa

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 1 (6) RENGON SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on Kanta-Hämeen ja Riihimäen

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. 1 POHJOIS-KARJALAN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Pohjois-Karjalan kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella

Lisätiedot

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä -------------------------------------------------- Helge Saarinen, KHT, KLT 6.10.2013 1 Oikeudellinen asema 2 Vastuu toiminnasta 3 Vahingonkorvausvelvollisuus 4 Verotus 5 Rekisteröityminen 6 Kustannukset

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Pohtimo 619:0 kaupan kohteena olevalla määräalalla ei ole vahvistettua kaavaa.

Pohtimo 619:0 kaupan kohteena olevalla määräalalla ei ole vahvistettua kaavaa. KAUPPAKIRJALUONNOS KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ly-tunnus: 0973110-9 Osoite: Toripuistikko 5-7, 3. krs 96200 ROVANIEMI Ostaja: Osoite: Evo Tek Oy / perustettavan yhtiön lukuun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 12/ LEIKKILÄNTIEN VESIOSUUSKUNNAN ANOMUS/VESIHUOLTOAVUSTUS

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 12/ LEIKKILÄNTIEN VESIOSUUSKUNNAN ANOMUS/VESIHUOLTOAVUSTUS ASIALISTA 12/2008 KUNNANHALLITUS **************************************************************************************************************** Kokousaika ja paikka 10.11.2008 KLO 17:00 JOHTOKESKUS Kokouksen

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Asiat 32,33,34,35,36,43 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Laki. kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Soveltamisala

Laki. kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Soveltamisala Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklassa

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 16.12.2016 Taltionumero 5353 Diaarinumero 3105/3/16 ja 3181/3/16 1 (5) Asia Valittajat Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva valitus 1. Lulu Ranne, Hämeenlinna

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy LIITE 5 1 (5) OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy Y-tunnus 2719025-4 (jäljempänä Jäteyhtiö ) YIT Rakennus Oy Y-tunnus 1565583-5 Jäteyhtiön perustajaosakkaana

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, Kauppahinta 1. Kauppahinta on kaksikymmentäviisituhatta (25.000) euroa.

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, Kauppahinta 1. Kauppahinta on kaksikymmentäviisituhatta (25.000) euroa. ASUNTOTONTIN KAUPPAKIRJA Kaupan kohde Tällä kauppakirjalla myydään ja luovutetaan seuraavin ehdoin jäljempänä kohdassa 3 mainittuun asuntotarkoitukseen ja hevostalli tarkoitukseen oheiseen karttaan merkitty

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot