KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (23) Taltionumero 3736 Diaarinumero 3171/1/09

Transkriptio

1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (23) Taltionumero 3736 Diaarinumero 3171/1/09 Asia Valittajat Ylioppilaskunnan edustajiston päätöstä koskeva valitus Kaarlo Väisänen, Helsinki, ja Antti Savolainen, Espoo Päätös, josta valitetaan Asian aikaisempi käsittely Helsingin hallinto-oikeuden päätös nro 09/0756/1 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston kokouksen pöytäkirjan kohdissa 8 ja 9 tehdyt päätökset Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY) edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:lle euron toiminta-avustuksen. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ( ) osakkeet n:o , jotka edustavat yhtiön koko osakekantaa, pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan mukaisesti. Lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyvät KY:lle kuuluvat mainitun yhtiön huoneistoihin liittyvien vuokravakuuksien hallinta vakuusoikeuksineen sekä vuokrasaamiset päätöksen täytäntöönpanoa seuraavan kuukauden alusta lukien, kuitenkin viimeistään lähtien ja lahjoitettavan omaisuuden sijaan tullut omaisuus. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n

2 2 (23) ( ) osakkeet n:o , jotka edustavat yhtiön koko osakekantaa, pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan mukaisesti. Lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyvät KY:lle kuuluvat mainitun yhtiön huoneistoihin liittyvien vuokravakuuksien hallinta vakuusoikeuksineen sekä vuokrasaamiset päätöksen täytäntöönpanoa seuraavan kuukauden alusta lukien, kuitenkin viimeistään lähtien ja lahjoitettavan omaisuuden sijaan tullut omaisuus. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan mukaisesti: 1) Seligson Co Rahamarkkinarahasto AAA rahasto-osuuksia ,7851 kappaletta 2) Sampo Valtiokorko kasvuosuus rahasto-osuuksia ,3921 kappaletta 3) Nordea Pro Corporate Bond I kasvuosuus rahasto-osuuksia ,7101 kappaletta 4) Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat kasvuosuus rahasto-osuuksia ,6886 kappaletta 5) SSGA Japan Index Equity Fund (FR ) rahasto-osuuksia ,6017 kappaletta 6) AXA Global Small Cap Alpha A (IE ) rahasto-osuuksia ,8105 kappaletta 7) Erikoissijoitusrahasto Danske North America Enhanced Index kasvuosuus rahasto-osuuksia ,72034 kappaletta 8) Erikoissijoitusrahasto Danske Europe Enhanced Index kasvuosuus rahasto-osuuksia ,49585 kappaletta 9) Sijoitusrahasto Danske European Opportunities kasvuosuus rahastoosuuksia ,23059 kappaletta 10) RMF Top Twenty II rahasto-osuuksia 268,75404 kappaletta 11) Erikoissijoitusrahasto Eliksir kasvuosuus rahasto-osuuksia ,06115 kappaletta 12) Access Capital Fund IV osuuksia pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan liitteen 1 mukaisesti, Access Capital Fund IV - Growth Buy-out Europe FCPR, Situation as of , registration number A osuuksien määrä per on ,00 kappaletta ja B osuuksien määrä per on ,00 kappaletta. Lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyy Access Capital Partners:n kanssa solmittu sijoitussopimus Subscription agreement, joka on Helsingissä allekirjoitettu , sopimuksen tuottamine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

3 3 (23) Lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyvät edellä mainituille rahastoosuuksille lahjoituspäivänä maksamattomat sekä tämän jälkeen kertyvät tuotot. Samoin lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyvät lahjoituspäätöspäivänä tilittämättömät sekä tämän jälkeen kertyvät palkkionpalautukset ja lahjoitettavan omaisuuden sijaan tullut omaisuus. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan mukaisesti: 1) allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lta ( ), lainasopimuksen mukainen lainan pääoma ,00 euroa, 2) allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:1tä ( ), lainasopimuksen mukainen lainan pääoma ,00 euroa, 3) allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:ltä, lainasopimuksen mukainen lainan pääoma ,00 euroa, 4) allekirjoitetun lainasopimuksen mukainen lainasaaminen Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lta, lainasopimuksen mukainen lainan pääoma ,00 euroa, josta nostamatta euroa per Lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyy edellä mainituille lainasaamisille maksettavat korot päätöksen täytäntöönpanoa seuraavan kuukauden alusta lukien, kuitenkin viimeistään lähtien sekä edellä mainittujen lainasaamisten takaisinmaksun vakuudeksi luovutettujen panttikirjojen hallinta vakuusoikeuksineen ja lahjoitettavan omaisuuden sijaan tullut omaisuus. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan mukaisen irtaimiston. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lahjoittaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry -nimiselle yhdistykselle Amer-Yhtymä Oy:n A- osakkeita 3 kpl, Joulumaa Oy:n osakkeet n:o 1665, 1666 ja 7500 sekä Espoo Ringside Golf Oy:n osakkeet n:o ja pöytäkirjan liitteenä olevan lahjakirjan mukaisesti. Lahjoitettavaan omaisuuteen sisältyy lahjoitettavan omaisuuden sijaan tullut omaisuus. Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt lisäksi julistaa pöytäkirjan liitteenä olleet kolme asiantuntijalausuntoa salaisiksi asti.

4 4 (23) Hallinto-oikeuden ratkaisu Lisäksi edustajisto on päättänyt julistaa asian valmistelua koskevat asiantuntijalausunnot ja asiantuntijamuistiot sekä lahjakirjat salaisiksi asti. Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Kaarlo Väisäsen ja Antti Savolaisen valituksen edellä mainituista päätöksistä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Asiantuntijalausunnot Hallinto-oikeus ei katso aiheelliseksi asiantuntijalausuntojen hankkimista valittajien esittämiltä tahoilta. Asia voidaan ratkaista jo saadun selvityksen ja asiaa säätelevien säädösten nojalla. Valitusoikeus Ylioppilaskunta-asetuksen 6 :n mukaan ylioppilaskunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen sekä 2 :n 2 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Hallintolainkäyttölain 6 :n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valittajat ovat valittaneet Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston päätöksestä, joka koskee ylioppilaskunnan omaisuuteen kohdistuvaa lahjoitusta ja siihen liittyvien asiakirjojen julistamista salassa pidettäviksi. Valittajien mukaan päätökset ovat lain, asetuksen ja ylioppilaskuntaa koskevien sääntöjen sekä muiden määräysten ja ohjeiden vastaisia.

5 5 (23) Valituksen kohteena olevat päätökset eivät koske välittömästi kummankaan valittajan oikeutta, velvollisuutta tai etua, eikä päätöksiä ole kohdistettu kumpaankaan valittajaan. Valittajien esittämät seikat koskevat omaisuuden luovutuksen mahdollisia välillisiä vaikutuksia valittajiin ylioppilaskunnan jäseninä. Näin ollen on katsottava, etteivät valittajat ole asiassa hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja asianosaisia vaan valittajien valitusoikeus perustuu ylioppilaskunnan jäsenyyteen. Ylioppilaskunnan jäsen voi valittaa edustajiston, hallituksen tai ylioppilaskunta-asetuksen 2 :n 2 momentissa tarkoitetun toimielimen päätöksestä muun muassa sillä perusteella, että päätös on lain, asetuksen tai ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Pykälässä tarkoitetut ylioppilaskuntaa koskevat määräykset sisältävät rehtorin vahvistamien ylioppilaskunnan sääntöjen lisäksi myös muut ylioppilaskunnan toimintaa ohjaavat ohje- ja johtosäännöt. Näin ollen valitus tutkitaan kokonaisuudessaan siltä osin kuin valittajat ovat esittäneet päätösten olevan lain, asetuksen, ylioppilaskunnan perussääntöjen ja muiden ylioppilaskuntaa koskevien määräysten ja ohjeiden vastaisia. Valitus tutkitaan siis myös siltä osin, ovatko tehdyt päätökset ylioppilaskunnan taloudenhoidon ohjesäännön, kerho-ohjesäännön, omaisuudenhoidon pitkän aikavälin suunnitelman, omaisuudenhoidon vuoden 2008 vuosisuunnitelman ja ylioppilaskunnan vuoden 2008 talousarvion mukaisia. Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten esteellisyys Hallintolain 2 :n 3 momentin mukaan hallintolakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Valittajat ovat valituksessaan esittäneet kaikkien päätöksentekoon osallistuneiden ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten olleen esteellisiä tekemään lahjoituspäätöksiä, koska he ovat jäseniä yksityisoikeudellisten lahjoituksen saajien edustajistossa tai hallituksessa. Julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuutta, johon kuuluu lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Julkinen hallintotehtävä perustuu lailla tai sen nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon ja siihen liittyy usein oikeus käyttää julkista valtaa. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on erillislainsäädäntöön perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, johon hallintolakia voidaan soveltaa sen hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

6 6 (23) Valituksenalainen Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan päätös, jolla on päätetty luovuttaa osa ylioppilaskunnan varallisuudesta Helsingin kauppatieteiden opiskelijat ry -nimiselle yhdistykselle sekä Helsingin kauppatieteiden opiskelijoiden säätiölle, liittyy Aalto-yliopistohankkeeseen, jossa on tarkoitus yhdistää Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdeksi uudeksi yliopistoksi. Samalla myös mainitun kolmen korkeakoulun ylioppilaskunnat yhdistyvät yhdeksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnaksi. Hallintooikeus on katsonut, ettei ylioppilaskunnan päätös luovuttaa omaisuuttaan ole hallintolain 2 :n 3 momentissa tarkoitettua julkisen hallintotehtävän hoitamista. Näin ollen hallintolain esteellisyyttä koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi puheena olevassa edustajiston päätöksentekomenettelyssä. Valituksenalaisen päätöksen laillisuus Yliopistolain 40 :n mukaan kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Pykälän 3 momentin mukaan ylioppilaskunnalla on itsehallinto. Tarkemmat säännökset ja määräykset ylioppilaskunnasta annetaan asetuksella ja ylioppilaskunnan säännöillä. Ylioppilaskunta-asetuksen 2 :n mukaan ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävät ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus siten kuin ylioppilaskunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilaskunnan taloutta koskevissa asioissa voidaan ylioppilaskunnan päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa säännöissä määrättävällä tavalla siirtää edustajiston asettamalle toimielimelle. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia määräyksiä ylioppilaskunnan hallinnosta annetaan ylioppilaskunnan säännöissä, jotka edustajisto hyväksyy ja yliopiston rehtori vahvistaa. Ylioppilaskunta-asetuksen 4 :n mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi.

7 7 (23) Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan perussääntöjen 15. kohdan mukaan edustajistolla on valta pidättää päätettäväkseen hallituksen tai taloustoimikunnan ratkaistavaksi kuuluva yksittäinen asia. Perussääntöjen kohdassa 14. on lueteltu edustajiston tehtävät. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on edustajiston päätöksellä lahjoittanut huomattavan osan varallisuudestaan Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry -nimiselle yhdistykselle sekä Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle. Yhdistykselle ylioppilaskunta on lahjoittanut euron toiminta-avustuksen. Säätiölle lahjoitettu omaisuus käsittää pääasiassa sijoitusomaisuutta ja kahden kiinteistöosakeyhtiön osakkeita. Rahasto-osuuksien arvoksi on lahjoitushetkellä laskettu 23,5 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen bruttomarkkinaarvoksi lokakuun 2008 lopussa 22 miljoonaa euroa. Ylioppilaskunnalle on jäänyt kaikki ylioppilaskunnan omistamat asuntolakiinteistöt eli 13 kiinteistöosakeyhtiötä ja yksi osakeyhtiö sekä noin seitsemän miljoonaa euroa rahasto-osuuksia. Ylioppilaskunnalle jääneen omaisuuden arvosta on valittajien ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan välillä ollut erimielisyyttä, joka on koskenut lähinnä kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden arvoa. Opiskelija-asuntoloita on rahoitettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuella ja niihin kohdistuu myös lainoja. Valittajien alkuperäisen näkemyksen mukaan asuntolakiinteistöjen bruttoarvo on noin 28 miljoonaa euroa, kun Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on laskenut kiinteistöjen bruttomarkkina-arvoksi lokakuun 2008 lopussa 53 miljoonaa euroa. Myöhemmin arvoja on tarkennettu siten, että valittajien mukaan kiinteistöyhtiöiden markkina-arvo on noin 17,5 miljoonaa euroa ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan näkemyksen mukaan arvo on noin 28 miljoonaa euroa. Helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta ylioppilaskunnalle on jäänyt noin seitsemän miljoonaa euroa. Yksi kiinteistöyhtiö ja osakeyhtiö ovat vapautuneet kokonaan ARA-lainsäädännön alaisista rajoituksista. Lisäksi yksi kiinteistöyhtiö on vapautumassa rajoitteista syyskuussa Hallinto-oikeus on katsonut, että ylioppilaskunnalle jäänyt omaisuus on lahjoitusten jälkeenkin sen suuruinen ja laatuinen, että se voi jatkaa normaalia toimintaansa ylioppilaskuntana ja täyttää sille laissa ja asetuksessa määrätyt tehtävät. Ylioppilaskunta ei ole saattanut itseään varattomaksi, eivätkä lahjoitukset vaaranna sen toimintamahdollisuuksia, vaikka sen omaisuus lahjoitusten myötä väheneekin merkittävästi. Ylioppilaskun-

8 8 (23) nalle on lahjoitusten jälkeen jäänyt huomattava määrä opiskelijaasuntoloita käsittävien kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita sekä rahastoosuuksia, joten sen varallisuusasema on hyvä. Ylioppilaskunta pystyy jäljelle jääneellä omaisuudellaan erityisesti sen helposti rahaksi muutettava omaisuus huomioon otettuna vastaamaan sille kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ei ole päätöksellään luovuttanut säätiölle ja yhdistykselle julkisia hallintotehtäviään. Asiassa saadun selvityksen mukaan ylioppilaskunnan jäsenmaksuilla kerätyn rahamäärän osuus ylioppilaskunnan varallisuudesta on ollut niin vähäinen, ettei sillä ole voitu kerryttää ylioppilaskunnalla ollutta huomattavaa omaisuutta. Asiassa ei ole siten ilmennyt, että ylioppilaskunta olisi lahjoittanut jäsenmaksuina saamiaan varoja yhdistykselle ja säätiölle. Suurin osa omaisuudesta, jota ylioppilaskunta on luovuttanut valituksenalaisilla päätöksillään, on sijoitusomaisuutta, joka on kertynyt ylioppilaskunnalle pitkän ajan kuluessa. Sinänsä tällä sijoitusomaisuudella on rahoitettu ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamisesta aiheutuneita menoja useiden vuosien ajan. Kuten edellä on todettu, lahjoituksesta huolimatta ylioppilaskunnalle jää edelleen hyvät mahdollisuudet toteuttaa tarkoitustaan jäljelle jääneen omaisuutensa mahdollistaman rahoituksen ja kertyvien jäsenmaksujen turvin. Lahjoitettuja varoja ei ole siirretty ylioppilaskunnalta sellaisille yksityisille tahoille, joiden toiminnan tarkoitus olisi vieras verrattuna ylioppilaskunnan tavoitteisiin. Säätiö ja yhdistys on perustettu edistämään niitä etuja, joita ylioppilaskunnan on yliopistolain mukaan tarkoitus toteuttaa, ja näin ollen ne palvelevat osaltaan ylioppilaskunnan etuja ja tarkoitusta pysyttäessään kauppakorkeakoulun opiskelijat tarjoamiensa etujen piirissä ja liittäen heidät myös hallintoonsa. Etujen edistämistä ei ole kuitenkaan määritelty ainoastaan säätiön ja yhdistyksen tehtäväksi, vaan ylioppilaskunta on edelleen jatkanut aiempaa toimintaansa lahjoituksista huolimatta. Hallinto-oikeus on katsonut, että Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto on ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävänä elimenä voinut tehdä valituksenalaisen päätöksen. Omaisuuden luovuttamista koskevaa ylioppilaskunnan päätöstä ei voida pitää lain, asetuksen tai ylioppilaskuntaa koskevien muiden määräysten vastaisena. Edustajisto on yksimielisellä päätöksellään voinut nyt kyseessä olevassa ainutkertaisessa tilanteessa poiketa vuoden 2008 omaisuudenhoidon vuosisuunnitelmasta, toiminta-avustuksille säädetyistä enimmäismääristä sekä budjetista.

9 9 (23) Lahjoituspäätöksiä tehtäessä uuden yliopistolain voimaanpanolaki ei ole vielä ollut voimassa. Laki on tullut voimaan , mutta se ei anna aihetta arvioida tehtyjen lahjoitusten lainmukaisuutta eri tavoin. Oikeudenkäyntikulut Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, valittajille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista hallinto-oikeudessa. Kaarlo Väisänen ja Antti Savolainen ovat valituksessaan viitanneet aikaisemmin esittämäänsä ja vaatineet, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että tämä valitusasia käsitellään yhdessä asiakirjajulkisuutta koskevan valitusasian (dnro 1604/1/09) kanssa. Kun valittajien valitusoikeus voi kohdistua kaikkeen KY:n edustajiston päätöksentekoon laillisuusperusteella, tästä täytyy seurata, että kaikkea päätöksentekoa on pidettävä julkisen tehtävän toteuttamisena, aivan kuten yliopistolain 40 :ssä tarkoitetaan. Asiantila ei muutu, vaikka joidenkin päätösten, mutta ei nyt esillä olevien päätösten, vaikutus KY:n jäsenistöön on ainoastaan välillistä. Eihän voisi olla mahdollista, että automaatiojäsenyyden perusteella ylioppilaskunnan jäseniksi liitetyt opiskelijat saisivat valittamalla puuttua ylioppilaskunnan yksityisasioihin, jos sellaisia olisi. Päätöksessään hallinto-oikeus on virheellisesti hyväksynyt väitteen KY:n oikeudesta järjestää yksityisen toimintansa haluamallaan tavalla sekä todennut KY:lle jääneen riittävästi varoja jatkaa normaalia toimintaansa ylioppilaskuntana sekä vastata sille kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Perustava kysymys on lakisääteistä tarkoitusta toteuttavan julkisyhteisön oikeus heikentää tuntuvasti toimintaedellytyksiään luovuttamalla vastikkeetta omaisuuttaan yksityisoikeudellisille tahoille. Lahjoituspäätös on lisäksi tehty tilanteessa, jossa on ollut selkeästi tiedossa lainsäätäjän

10 10 (23) tahtotila valmisteilla olleesta yliopistolaista ja yliopistolain voimaanpanolaista. KY:n omaisuus kokonaisuudessaan siirtyy uudelle ylioppilaskunnalle ylioppilaskuntien yhdistyessä. Tämän suuruusluokan lahjoitushanke edellyttää kaikissa olosuhteissa lain tai asetuksen tasolla annettavaa valtuutusta, etenkin tässä tapauksessa, jossa luovutus tapahtuu siten, että varat ja niiden käytön valvonta siirtyvät julkisoikeudellisen kontrollin ulkopuolelle. Ylioppilaskunnan toimintaa ei ole mahdollista jakaa julkiseen ja yksityiseen puoleen, sillä lakisääteisesti automaatiojäsenyyteen oikeutetun julkisoikeudellisen ylioppilaskunnan kaikki toiminta kuuluu lähtökohtaisesti yliopistolain 40 :ssä määrätyn toiminnan tarkoituksen piiriin. Voimassa olevan yliopistolain perusteluissa (HE 263/1996 vp) tai tulevan yliopistolain perusteluissa (HE 7/2009 vp) sekä näihin liittyvissä eduskunnan sivistys- ja perustuslakivaliokuntien lausunnoissa ei ole mitenkään viitattu ylioppilaskuntien tarkoitukseen eikä toimintaan muuten kuin kokonaisuudessaan julkisoikeudellisena. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi siinä, että KY ei ole pystynyt missään selvityksessään osoittamaan toimintansa jakautuneen historiassa tai nykyisin julkiseen ja yksityiseen osaan. Ylioppilaskunta on lailla määrätty nimenomaan kaikkien jäsentensä yhdyssiteeksi ja edistämään näiden yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Näin merkittävän varojen lahjoittamisen yksityisille tahoille ei voida katsoa palvelevan tätä ylioppilaskunnan lakisääteistä tarkoitusta, vaan se jakaa jäsenkuntaa, asettaa jäsenet keskenään erilaiseen asemaan sekä heikentää KY:n mahdollisuuksia jatkaa nykyisen kaltaista toimintaa ja kehittää sitä edelleen. Ylioppilaskunta on osa yliopistoa. Se, että yksi opiskelijasukupolvi pystyisi taloudellisesti purkamaan ylioppilaskunnan tai merkittävän osan siitä sijoitusomaisuuden lahjoittamisen kautta, on vastoin niitä oikeusperiaatteita, jotka ovat yliopistoja ja ylioppilaskuntia säätelevän lainsäädännön taustalla. Yliopistokaan ei pysty purkamaan itse itseään tai siirtämään omaa omaisuuttaan pois omasta vaikutuspiiristään. Lainsäätäjän tahto on se, että KY:n omaisuus siirtyy uudelle julkisoikeudelliselle Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle eikä yksityisoikeudellisille tahoille.

11 11 (23) Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että voimaan tullut yliopistolain voimaanpanolaki ei anna aihetta arvioida tehtyjen lahjoitusten lainmukaisuutta eri tavoin. Kyseisen lain sisältö oli kuitenkin oleellisilta osiltaan tiedossa lahjoituspäätöksen tekohetkellä, ja KY:n päätöksellä pyrittiin tietoisesti kiertämään laissa mainittua KY:n omaisuuden siirtymistä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle. Sen vuoksi hallintooikeuden tulkinta on virheellinen, ja KY:n toimintaa tulisi arvioida kyseisellä lahjoitushetkellä tiedossa ollut lainsäätäjän tahtotila huomioiden. Ylioppilaskunta-asetuksen perusteella ylioppilaskunnan toiminta on rahoitettava joko omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuotoilla tai jäsenmaksuilla, joten toimintaa rahoittavan sijoitusomaisuuden määrän merkittävästi vähentyessä on ylioppilaskunnan väistämättä nostettava jäsenmaksuaan. Tämä on jo käytännössä tapahtunut lukuvuoden jäsenmaksun osalta. Jäsenmaksusta päättäminen on kiistatta julkisen vallan käyttöä, joten KY:n sijoitusomaisuuden merkittävä lahjoittaminen pois ylioppilaskunnan piiristä on yhtä lailla julkisen vallan käyttöä, sillä se vastaa päätöstä KY:n jäsenmaksun nostamisesta. KY:n jäsenmaksu ja sijoitusomaisuuteen liittyvät toimenpiteet (omaisuudenhoito) liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lahjoituspäätös myös kaventaa ylioppilaskuntaasetuksen mukaista jäsenten mahdollisuutta osallistua omaisuuden tuoton käyttämisestä päättämiseen ja päätösten laillisuuskontrolliin. KY:n edustajisto on lahjoituspäätöksellään päättänyt siirtää noin 90 prosenttia KY:n sijoitusomaisuudesta ylioppilaskunnan ulkopuolelle. Vastoin hallinto-oikeuden tulkintaa ylioppilaskunnalle lahjoitusten jälkeen jäävä sijoitusomaisuus ei riitä työntekijöistä eikä toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen nykyisen kaltaisella tavalla ilman jäsenmaksun huomattavaa korottamista. Ei myöskään voida ajatella, että ylioppilaskunnan tulisi tulevaisuudessa rahoittaa nykyisen laajuisen toiminnan jatkamista esimerkiksi opiskelija-asuntoloitaan myymällä, sillä asuntolakiinteistöjen muodostama käyttöomaisuus liittyy KY:n jäsenille tarjottaviin palveluihin ja suurin osa asuntoloista on lisäksi ARA-säädösten mukaisten rajoitusten alaisia. Lahjoituspäätösten arvioinnin kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä, arvostetaanko luovutettava ja jäljelle jäävä omaisuus KY:n vai valittajien esittämällä tavalla. Edellytykset lakisääteisen tarkoituksen toteuttamiselle heikentyvät joka tapauksessa erittäin tuntuvasti, eikä toimintaedellytysten tarkoitukselliselle heikentämiselle voida esittää KY:n toimintaa ohjaavien säännöksien kannalta hyväksyttävää syytä.

12 12 (23) Omaisuutta on kerrytetty kauppatieteen opiskelijoita varten, ja KY perustelee oikeutta lahjoittaa valtaosa sijoitusomaisuudesta sillä, että käytännössä sen hyöty kohdistuisi lahjoitusten saajien päättämällä tavalla vain osaan kauppatieteen opiskelijoiden toiminnasta. KY on laatinut selvityksen jäsenmaksutuloista vuosien varrelta ja väittää, että jäsenmaksuilla ei ole ollut suurta merkitystä KY:n sijoitusomaisuuden kertymiseen. Laadittu selvitys ei ole kuitenkaan tämän asian kannalta merkityksellinen, vaan pitäisi pystyä käymään läpi kaikki KY:n toiminta (myös historiallinen) ja eritellä, onko kyseessä ollut julkinen vai yksityinen toiminta. Tällaista selvitystä ei ole mahdollista tehdä. KY:n toimintaa ja omaisuutta ei voida jakaa julkiseen ja yksityiseen puoleen. Hallinto-oikeus on tyytynyt ainoastaan yleisellä tasolla toteamaan, että omaisuuden luovuttamista koskevia päätöksiä ei voida pitää lain, asetuksen tai ylioppilaskuntaa koskevien muiden määräysten vastaisena. Se ei perustele, miksi KY:n edustajisto on voinut päätöksissään rikkoa ylioppilaskunnan perussääntöjen, taloudenhoidon ohjesäännön, kerhoohjesäännön ja omaisuudenhoidon pitkän aikavälin suunnitelman kohtia. Lisäksi hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että edustajisto on yksimielisellä päätöksellään voinut nyt kyseessä olevassa ainutkertaisessa tilanteessa poiketa velvoittaviksi säädetyistä taloudenhoidon linjauksista (vuoden 2008 talousarvio ja omaisuudenhoidon vuosisuunnitelma), mikä on selkeästi vastoin perustuslain 2 :n 3 momentin ilmentämää hallinnon lainalaisuusperiaatetta. Edustajisto voi luonnollisesti muuttaa säännösten osia. Tästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan seuraa mahdollisuus olla noudattamatta voimassa olevia säännöksiä. Mikäli yksimielisyys ja ainutkertaisuus riittävät perusteiksi poiketa sovellettavista säännöksistä, on tällä suuri vaikutus koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Hallinto-oikeuden toteamus edustajisto on ylintä päätösvaltaa käyttävänä elimenä voinut tehdä valituksenalaisen päätöksen on mahdollista tulkita siten, että hallinto-oikeuden mukaan edustajiston on KY:n perussääntöjen perusteella mahdollista poiketa taloudenhoidon ohjesäännön määräyksestä käsitellä asioita hallituksessa ja taloustoimikunnassa pidättämällä ratkaistavakseen hallituksen ja taloustoimikunnan ratkaisuvaltaan kuuluva asia. Ratkaisuvallan pidättämistä edustajistolle rajoittaa se, että sillä ei tarkoiteta asioita, joissa esitys pitää sääntömääräisesti käsitellä sekä hallituksessa että taloustoimikunnassa ennen edustajiston käsittelyä. Muutoin

13 13 (23) sääntömääräinen käsittely menettäisi täysin merkityksensä ja jäsenistön oikeusturva olisi uhattuna: edustajisto poistaisi jäsenistön oikeuden valittaa käsittelyjärjestyksessä edustajistoa edeltävien toimielinten päätöksistä. Lisäksi mikäli edustajisto olisi valituksen kohteena olevissa päätöksissä käyttänyt mahdollisuuttaan ratkaisuvallan pidättämiseen, pitäisi tästä olla erillinen päätös KY:n perussäännön 15 kohdan perusteella. Nyt tehdyissä päätöksissä tällaista mainintaa ei ole. Edustajiston asemasta KY:n ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä ei seuraa hallintooikeuden kenties tarkoittamaa auktoriteettia, joka oikeuttaisi poikkeamaan KY:n oikeussäännöksin ohjatusta tehtävästä ja edustajiston toimivallalle asetetuista rajoista. Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, etteivät Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön tarkoitukset ole KY:lle vieraita ja että säätiö ja yhdistys on perustettu edistämään niitä etuja, joita ylioppilaskunnan on yliopistolain mukaan tarkoitus toteuttaa. Yhdistystä ja säätiötä ei voida pitää lakisääteisen julkisoikeudellisen KY:n seuraajina tai KY:n tarkoitusta toteuttavina tahoina. Vain lainsäätäjä voi perustaa ylioppilaskunnan ja määrätä sen tarkoituksesta ja tehtävistä, eivätkä yksityiset tahot (tai edes ylioppilaskunta itse) voi itsenäisesti perustaa sellaisia yksityisoikeudellisia yhdistyksiä tai säätiöitä, joiden tarkoitus olisi lain kannalta rinnasteinen julkisoikeudellisen ylioppilaskunnan tarkoitukselle. Vain viranomainen voi antaa julkisoikeudelliselle yhteisölle julkisia tehtäviä tai perustaa julkisoikeudellisia yhdistyksiä tai säätiöitä. Yhdistyksen sääntöjä voidaan yhdistysautonomian periaatteen mukaisesti tulevaisuudessa muuttaa. Säätiön tarkoitusta ei lainsäädännön tai olosuhteiden muuttuessa voida muuttaa muuten kuin säätiölaissa mainituilla erittäin rajatuilla edellytyksillä. Näistä seuraa, että ajan kuluessa yhdistyksen ja säätiön tarkoitusperät ja tehtävät tulevat eroamaan vielä merkittävämmin ylioppilaskunnan nykyisistä ja lainsäätäjän tulevaisuudessa mahdollisesti säätämistä uusista tarkoitusperistä ja tehtävistä. Toiminta-avustusta ja lahjoituksia saavia tahoja on pidettävä edustajiston päätösten laillisuusarvioinnin kannalta merkityksellisinä. Säätiö ja yhdistys poikkeavat KY:stä ja sen jäsenistöstä monin merkityksellisin tavoin. Luovutusten laillisuusarvioinnin kannalta merkityksellisintä tässä suhteessa on se, että nämä yksityisoikeudelliset yhteisöt ovat omien toimielimiensä päätösvallassa, eikä ole mitään laillisuus- tai muitakaan takeita omaisuuden käyttämisestä KY:n jäsenistön hyväksi samaan tapaan kuin KY:ssä, etenkään pidemmällä tähtäimellä. KY:n jäsenillä ei ole myöskään keinoa valvoa näiden yhteisöjen päätöksentekoa eikä valittaa siitä.

14 14 (23) Ylioppilaskunnan tarkoitus on määrätty yliopistolaissa ja KY:n säännöissä. Kummassakaan ei viitata ylioppilaskunnan toiminnan alaan eikä erityisesti siihen, että jäsenet eli ylioppilaskunnan omaisuuden edunsaajat olisivat kauppatieteiden opiskelijoita, toisin kuin yhdistyksen ja säätiön sääntöjen rajaukset. Lainsäätäjä on ainoa taho, joka voi määrätä KY:n toiminnan tarkoituksen kohteena olevan jäsenistön, ja uudessa yliopistolaissa on määrätty ylioppilaskuntien yhdistyessä jäsenistöksi kaikkien yhdistyvien ylioppilaskuntien opiskelijat. Yhdistyksen ja säätiön edunsaajien joukko eroaa merkittävällä tavalla KY:n edunsaajista. Ero tulee kasvamaan entisestään, sillä KY on julkisesti esittänyt tavoitteeksi saada yhdistyksen jäseniksi merkittävän määrän seniorijäseniä eli jo valmistuneita entisiä KY:n jäseniä. KY:llä ei voi olla tällaista jäsenkategoriaa yliopistolain perusteella. Lisäksi yhdistys on aatteellinen yhdistys, joka on esimerkiksi hakenut ammattiliiton yhteisöjäsenyyttä, joten sitä ei voida rinnastaa julkisoikeudelliseen ylioppilaskuntaan. KY:n edustajiston tekemät lahjoituspäätökset ovat julkisen vallan käyttöä. Hallintolain esteellisyyssäännökset ovat siten voimassa, ja KY:n edustajiston jäsenet ovat olleet esteellisiä tekemään päätöksiä. Ylioppilaskunnan ja sen edustajiston jäsenten esteellisyydestä ei ole erityissäännöksiä, sillä niiden säätämistä ei ole pidetty tarpeellisena. Kaikki KY:n edustajiston päätöksenteko on siinä määrin hallintoluontoista, että hallintolain esteellisyyssäännöt tulevat sovellettaviksi. Tämä seuraa siitä, että KY on oikeussäännöksin perustettu julkisyhteisö, jonka kaikista päätöksistä valitetaan hallintolainkäyttölaissa määrätyllä tavalla. KY:n varainhankinta ja muu sen kaltainen toiminta ainoastaan palvelee laissa määriteltyä tarkoitusta, parantaen sen toteuttamisedellytyksiä. Hallinto-oikeuden linjaus siitä, että tässä asiassa ei ole kysymys hallintotehtävästä, minkä johdosta hallintolain esteellisyyssäännöksiä ei sovellettaisi, on myös asiallisesti kestämätön. Tällöin KY:n edustajiston päätöksentekoon eivät soveltuisi mitkään esteellisyyssäännökset muissa kuin kapeasti hallintotehtäviksi määritellyissä asioissa, mikä mahdollistaisi vielä tässäkin asiassa esiintynyttä vakavammat toimivallan väärinkäytökset. Ei voida myöskään pitää hyväksyttävänä, että KY:n luottamushenkilöt voisivat lahjoittaa julkisoikeudellisen KY:n lähes koko sijoitusomaisuuden yksityishenkilöinä hallinnoimilleen yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille tilanteessa, jossa heidät on valittu kyseisten yksityisoikeudellisten tahojen luottamustehtäviin KY:n ulkopuolisten yksityisten tahojen eli säätiön säätäjän (Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan seniorikilta ry) ja yhdistyksen perustaneiden yksityishenkilöiden toimesta.

15 15 (23) Luottamustehtävään liittyvän yleisen lojaalisuusperiaatteen mukaan luottamushenkilön tulee luottamustoimessaan toimia vain kyseisen yhteisön eikä minkään muun tahon edun mukaisesti. Ei ole perusteltavissa, että KY:n varallisuuden valtaosan lahjoittaminen olisi KY:n edun mukaista. Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään katsonut aiheelliseksi hankkia asiantuntijalausuntoja valittajien esittämiltä tahoilta (Suomen ylioppilaskuntien liitto ry, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö). Kyseessä on erittäin merkittävä ennakkotapaus Suomen julkisoikeudellisia ylioppilaskuntia koskevan lainkäytön osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden olisi aiheellista pyytää asiasta lausunnot mainituilta tahoilta. Oikeudenkäyntiaineistoon hallinto-oikeudessa on myös sisältynyt merkittävä määrä KY:n toimeksiannosta laadittuja asiantuntijalausuntoja. Vaikka vastoin valittajien käsitystä hyväksyttäisiin hallinto-oikeuden päätelmä siitä, että asia on voitu ratkaista ilman valittajien esittämiä lisäselvityksiä, on valituksenalainen päätös silti lainvastainen, koska päätös on perustettu yksipuolisesti vain KY:n tuottamaan asiantuntijaaineistoon. Kyseistä aineistoa on lisäksi käsitelty osittain ei-julkisena, joten valittajilla ei ole kaikilta osin ollut mahdollisuutta lausua aineistosta. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on antanut selityksen, jossa se on uudistanut aikaisemmin lausumansa ja todennut lisäksi seuraavaa: Hallinto-oikeuden päätös asian tutkimisen laajuudesta on ollut virheellinen, mutta asian lopputuloksen osalta oikea. Syytä hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole. Hallinto-oikeus on tutkinut asian riittävässä laajuudessa ja antanut asiassa perustellun päätöksen. KY:n edustajiston päätökset lahjoittaa omaisuuttaan Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:lle ovat syntyneet lain, asetuksen ja ylioppilaskuntaa koskevien määräysten mukaisessa järjestyksessä ja ovat niiden mukaisia. Valituksessa ei ole tuotu esiin sellaista seikkaa, joka ei olisi ollut jo tuomioistuimen ratkaistavana. Vaatimus hallinto-oikeuden päätöksen kumoamisesta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä. Kaarlo Väisänen ja Antti Savolainen ovat antaneet vastaselityksen, jossa he ovat toistaneet aikaisemmin lausumansa ja vaatineet lisäksi, että Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalta pyydetään lausunto jälkeen.

16 16 (23) Merkintä korkeimmassa hallinto-oikeudessa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Valittajat ovat pyytäneet KY:n omaisuuden luovutusta koskeviin päätöksiin liittyviä lahjakirjoja nähtäväkseen, mutta KY:n hallitus on tekemällään päätöksellä kieltäytynyt luovuttamasta pyydettyjä asiakirjoja. Valittajat ovat päättäneet valittaa hallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hyväksytty talousarvio vuodelle 2010 osoittaa virheelliseksi KY:n väitteen siitä, että KY:n toimintaa lakisääteisesti jatkavalle Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle on lahjoitusten jälkeenkin jäänyt riittävästi varoja jatkaa ylioppilaskunnan tehtävien hoitamista. Talousarvio on kululeikkausten jälkeenkin noin euroa alijäämäinen. Jäseniltä perittävä jäsenmaksu on myös merkittävästi korkeampi kuin KY:n jäsenmaksu ennen lahjoituspäätöksiä. Lahjoitusten seurauksena ylioppilaskunnan edellytykset jatkaa toimintaansa häiriöttömästi ja mahdollisuudet vastata taloudellisista velvoitteistaan kokonaisuutena ovat siten merkittävästi heikentyneet. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1556 (dnro 1604/1/09) hylännyt Kaarlo Väisäsen ja Antti Savolaisen valituksen Helsingin hallinto-oikeuden antamasta, asiakirjajulkisuutta koskevasta päätöksestä. Tuota päätöstä koskeva asiakirjavihko on ollut käsillä tätä asiaa käsiteltäessä. 1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. 2. Kaarlo Väisäsen ja Antti Savolaisen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään. Perustelut 1. Pääasiaratkaisu Asiassa on ylioppilaskunta-asetuksen (116/1998) 6 :n 2 momenttiin perustuvan ylioppilaskunnan jäsenten valituksen johdosta ratkaistava, ovatko Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY) edustajiston pöytäkirjan kohdissa 8 ja 9 tehdyt päätökset syntyneet valituksessa esitetyillä perusteilla laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai ovatko ne muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastaisia.

17 17 (23) Edustajiston päätöstä tehtäessä voimassa olleen yliopistolain (645/1997) 40 :n 2 momentin mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Pykälän 3 momentin mukaan ylioppilaskunnalla on itsehallinto. Ylioppilaskunta-asetuksen 4 :n 1 momentin mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi. Yliopistolaissa (645/1997), ylioppilaskunta-asetuksessa tai muissa ylioppilaskuntaa koskevissa määräyksissä ei nimenomaisesti säädetä tai määrätä edellytyksistä, joiden vallitessa ylioppilaskunnalla on oikeus luovuttaa omaisuuttaan yhdistykselle tai säätiöidä sitä. Uuden yliopistolain (558/2009) voimaanpanosta annettu laki (559/2009) tuli voimaan Voimaanpanolain 8 :ssä säädetään ylioppilaskunnista. Pykälän 1 momentin mukaan vanhojen yliopistojen ylioppilaskunnat jatkavat toimintaansa uusien yliopistojen ylioppilaskuntina. Pykälän 2 momentin mukaan yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat yhdistyvät uuden yliopiston ylioppilaskunnaksi (uusi ylioppilaskunta) 1 päivänä tammikuuta Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat vastaavat uuden ylioppilaskunnan järjestäytymisestä. Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat voivat ryhtyä järjestäytymisen edellyttämiin toimenpiteisiin ennen uuden yliopistolain voimaantuloa. Pykälän 5 momentin mukaan uuden ylioppilaskunnan edustajisto ja sen valitsemat toimielimet tekevät uutta yliopistoa ja ylioppilaskuntaa koskevat päätökset. Yhdistyvät ylioppilaskunnat ovat velvollisia tarjoamaan uudelle ylioppilaskunnalle hallinto- ja muita tukipalveluja, jotta uusi ylioppilaskunta voi järjestäytyä kokonaisuudessaan 1 päivänä tammikuuta Pykälän 6 momentin mukaan yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus siirtyy uudelle ylioppilaskunnalle. Uusi ylioppilaskunta vastaa niistä velka-, palvelu-, hankinta- ja muista sitoumuksista, joihin yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat ovat sitoutuneet ja jotka koskevat uudelle ylioppilaskunnalle siirtyvää omaisuutta ja toimintaa. Pykälän 7 momentin mukaan viranomaisten myöntämät toimi-, järjestämis- ja muut luvat sekä yhdistyvien ylioppilaskuntien saatavat siirtyvät uusille ylioppilaskunnille 1 päivänä tammikuuta Yhdistyvien ylioppilaskuntien jäsenet ja henkilöstö siirtyvät yhdistyvistä ylioppilaskunnista uusiin ylioppilaskuntiin 1 päivänä tammikuuta 2010.

18 18 (23) Mainittujen säännösten mukaan yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskuntien varallisuus siirtyy uudelle ylioppilaskunnalle, joka vastaa niistä sitoumuksista, joihin yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat ovat sitoutuneet ja jotka koskevat uudelle ylioppilaskunnalle siirtyvää omaisuutta ja toimintaa. Uudessa yliopistolaissa, edellä mainitussa voimaanpanolaissa tai niitä koskevassa, eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä (HE 9/2009 vp) ei kuitenkaan ole mainintaa siitä varallisuusasemasta, jota yhdistyvän yliopiston ylioppilaskunnalta edellytetään. Tähän nähden myöskään lausunnon pyytäminen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalta ei ole asian selvittämiseksi tarpeen. KY:n perussääntöjen 3 kohdan mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Oikeushenkilönä se voi omistaa omaisuutta sekä tehdä sopimuksia ja muita oikeustoimia. Perussääntöjen 14 kohdan 10 alakohdan mukaan edustajiston tehtävänä on päättää muun ohella sen hyväksyttäviksi alistetuista omaisuuden hankintaa, luovuttamista tai panttaamista koskevista asioista asetuksen määräämin tavoin. Perussääntöjen 15 kohdan 1 momentin mukaan edustajistolla on valta pidättää päätettäväkseen hallituksen tai taloustoimikunnan ratkaistavaksi kuuluva yksittäinen asia, ei kuitenkaan kumota eikä muuttaa niiden jo ylioppilaskuntaa sitovasti sivullisen kanssa tekemää sopimusta tai muuta oikeustointa. Mainitun kohdan 2 momentin mukaan esityksen ratkaisuvallan pidättämisestä voi tehdä yksikin edustajiston jäsen ja asia on, sitä pöydälle panematta, otettava käsiteltäväksi, mikäli myös toinen edustajiston jäsen on asettunut esitystä kannattamaan. Päätös asiassa on pätevä, jos sitä kannattaa ainakin 16 edustajaa ja vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista edustajista. Perussääntöjen 29 kohdan 1 momentin mukaan ylioppilaskunnan omaisuudenhoidon tavoitteina on turvata taloudelliset edellytykset ylioppilaskunnan aatteellisen toiminnan häiriöttömälle jatkumiselle sekä ylioppilaskunnan omaisuuden arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä pysyttämällä riskitaso koko ajan kohtuullisena. Kohdan 2 momentin mukaan omaisuudesta on riittävä osa pidettävä likvideissä muodoissa niin, että ylioppilaskunta kaikissa oloissa pystyy hoitamaan maksuvelvoitteensa. Edellä lausuttuun nähden rajat sallittavissa oleville omaisuuden luovutuksille on asetettava ylioppilaskunnan asemasta ja tehtävistä käsin. Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toimintaa säännellään lainsäädännöllä ja joka perustuu pakkojäsenyyteen siitä jäsenille seuraavine velvollisuuksineen maksaa jäsenmaksua.

19 19 (23) Ylioppilaskunnalla on lain mukaan itsehallinto, eikä omaisuuden lahjoittamista ole kielletty. Lähtökohtana kuitenkin on ylioppilaskunnan omaisuuden käyttäminen laissa ja asetuksessa säädettyjen sekä säännöissä määrättyjen tehtävien toteuttamiseen jäsenistön edun toteuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Nimenomaisten säännösten ja määräysten puuttuessa ylioppilaskunnan on tulkittava voivan lahjoittaa omaisuuttaan sikäli kuin se ei ennalta arvioiden vaaranna ylioppilaskunnan tehtävien suorittamista jatkossa. Jos lahjoitettava varallisuus olennaisilta osin perustuu julkista valtaa käyttäen hankittuihin varoihin eli lähinnä jäsenmaksutuloilla saavutettuun varallisuuteen, ylioppilaskunnan asema julkisoikeudellisena yhteisönä asettaa merkittäviä rajoituksia omaisuuden lahjoittamiselle. Asiassa on niin ikään ylioppilaskunnan jäsenten valitusta ratkaistaessa arvioitava, onko lahjoituspäätöksillä edistetty ylioppilaskunnan tavoitteita laissa, asetuksessa ja ylioppilaskunnan säännöissä edellytetyin tavoin. Vaikka luovutettu omaisuus on ollut huomattavan suuri, ylioppilaskunnalle jäänyt omaisuus on, kuten hallinto-oikeus on todennut, lahjoitusten jälkeenkin sen suuruinen ja laatuinen, että ylioppilaskunta voi jatkaa normaalia toimintaansa ylioppilaskuntana ja täyttää sille laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät. KY:n nykyisen omaisuuden hankkimistavoista ei ole saatavissa yksityiskohtaista selvitystä. Asiakirjoissa on laskelma siitä, mikä on ollut KY:n vuosina keräämien jäsenmaksujen määrä suhteessa ylioppilaskunnan saamiin muihin tuloihin sekä toisaalta toiminnan kuluihin. Selvityksen perusteella ylioppilaskunnan toiminnan kulut ovat tarkastelujaksolla olennaisesti ylittäneet vuosittain kerätyt jäsenmaksut, joten merkittävä osa ylioppilaskunnan toiminnasta on rahoitettu muilla tuotoilla. Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, lahjoitettuja varoja ei ole siirretty ylioppilaskunnalta sellaisille yksityisille tahoille, joiden toiminnan tarkoitus olisi vieras verrattuna ylioppilaskunnan tavoitteisiin. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry -niminen yhdistys on perustettu sääntöjensä mukaisesti edistämään niitä etuja, joita ylioppilaskunnan on yliopistolain mukaan tarkoitus toteuttaa. Näin ollen ne palvelevat osaltaan ylioppilaskunnan etuja ja tarkoitusta pysyttäessään kauppakorkeakoulun tai jatkossa Aaltoyliopiston kauppatieteiden opiskelijat tarjoamiensa etujen piirissä ja

20 20 (23) liittäen heidät myös hallintoonsa. Valtaosa lahjoitetusta omaisuudesta on tarkoitus siirtää mainitulle säätiölle. Säätiön sääntöjen ja etenkin sen tarkoituksen muuttaminen on mahdollista vain säätiölain 17 :ssä säädetyillä edellytyksillä. Säätiön valvonnasta säädetään säätiölain 3 luvussa. Yhdistyksessä muutokset ovat tosin toteutettavissa helpommin kuin säätiössä, mutta yhdistykselle lahjoitettu omaisuus on vastaavasti huomattavasti vähäisempi kuin säätiölle siirretty omaisuus. Toimivalta omaisuuden lahjoittamisesta päättämiseen on edellä lausuttuun nähden sinänsä ollut edustajistolla. Päätös on tehty yksimielisesti, joten mahdollinen määräenemmistöäkään koskeva vaatimus ei ole ollut tällaisen päätöksen tekemisen esteenä. Tilanteessa, jossa ylioppilaskunnan toiminta on ollut suunnitteilla olleen yliopistojen yhdistymisen myötä lakkaamassa, ei lahjoittamista ole voitu ottaa huomioon vuoden 2008 budjetissa, omaisuudenhoidon vuosisuunnitelmassa eikä kerho-ohjesääntöön sisältyvissä vaatimuksissa. Tähän nähden ei ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävän edustajiston päätöstä ole syytä kumota perusteilla, jotka liittyvät valituksessa esitettyihin seikkoihin KY:n sääntöjen ja määräysten vastaisuudesta. Edellä lausutuilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. 2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva ratkaisu Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, valittajille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.