TÅNGIN SORA OY; YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN KALLION LOUHINTAA JA LOUHEEN MURSKAUSTA / ANTTES RN:O 3:59 MYRSKYLÄ

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA TÅNGIN SORA OY; YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN KALLION LOUHINTAA JA LOUHEEN MURSKAUSTA / ANTTES RN:O 3:59 MYRSKYLÄ YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (22 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Toiminta-alue Tångin Sora Oy Koskenkyläntie Myrskylä yhteyshenkilö: Mikael Tång puh mikael.tang@pp.inet.fi Anttes Mikael Tång Kuullut naapuritilat MELLAN-GÅRD Bergman Yngve Kurt-Fredrik Petasvägen 114, MYRSKYLÄ PETAS Antman Robert Samuel Nygårdsvägen 33, MYRSKYLÄ TYSKAS Tång Karl Mikael Forsbyvägen 763, MYRSKYLÄ Eskos Lindgren Börje Olof oikeudenomistajat c/o Sten Lindgren Forsbyvägen MYRSKYLÄ Lindgen Sven Olof Forsbyvägen MYRSKYLÄ 1

2 Lindgren Ulla Birgitta Forsbyvägen MYRSKYLÄ LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohdat 7 c) ja e) Asia on tullut vireille sähköisesti saapuneella ympäristölupahakemuksella (paperilla saapunut ). Hakemusta on täydennetty , ja saapuneilla sähköpostiviesteillä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristönsuojeluasetus 7 1 mom. kohdat 7 a) ja b). HAKEMUKSEN LIITTEET Ympäristölupahakemus (insinööritoimisto Ekomaa Oy), joka sisältää liitteet: 1.1 Sijaintikartta 1: Asemapiirros 1: Ympäristöolosuhteet, asutus ja kaavoitus 3. Kaava- ja karttaotteet (3.1 Maakuntakaava, 3.2 Pohjavesialuekartta) 4. Rajanaapureiden yhteystiedot Yleiskuvaus toiminnasta 6. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä 7. Toiminnan laitteistot ja rakenteet (prosessit) TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ), alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja. Alueen itäpuolella on pohjavesialue (pv). Lisäksi itäpuolelle on merkitty viheryhteys, joka toimii luonnonydinalueita yhdistävän ekologisen verkoston osana. Ko. alueet eivät ole yhteydessä suunnittelualueeseen. Alueella tai sen lähistöllä ei ole yleis- tai asemakaavaa. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt tieliittymälupahakemuksen (käyttötarkoituksen muutos) Alueella ei ole aiempia ympäristölupia eikä maa-aineksia ole otettu. Toiminta tarvitsee tämän ympäristöluvan lisäksi maa-aineslain (555/1981) mukaisen maaainesten ottoluvan kalliokiviainekselle. Maa-aineslupa käsitellään samassa Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa kuin tämä lupapäätös. TOIMINNAN TARKOITUS 2

3 Lupahakemuksella haetaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä muualta tuotavan louheen ja maa-aineksen varastoimiseen ja murskaamiseen kiviainestuotteiksi Myrskylän Hyövinkylään Kirjamusantien varrelle. Lupahakemus koskee tilaa Anttes RN:o 3:59, joka sijaitsee noin 930 m etäisyydelle Koskenkyläntiestä. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Toiminnalle haetaan aloittamislupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA ASUTUS Sijainti Alue sijaitsee Myrskylän kunnan Hyövinkylässä tilalla Anttes RN:o 3:59 ( ). Hyövinkylän kylätaajaman luoteispuolella noin 1,6 2,5 km etäisyydellä siitä. Alueelle kuljetaan Koskenkyläntieltä Kirjamusantientien kautta. Alue rajoittuu Kirjamusantientiehen. Tilan kokonaispinta-ala on n. 62,5 ha ja ottamisalueen pintaala 4,96 ha. Hakemusta koskevan kiinteistön omistaa Mikael Tång. Alueen ympäristö on metsätalouskäytössä, paikoin on myös peltoalueita. Alueen lähellä ei ole asutusta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähin lomarakennus sijaitsee noin 620 m etäisyydellä ottoalueesta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä siellä ole erityisesti suojeltavia luontokohteita tai maisema-arvoja. Kalliokiviainesten oton kannalta alueen sijainti on hyvä, suojaetäisyydet asutukseen ovat riittävät. Lähimmät häiriintyvät kohteet eri suunnissa (rakennukset tai rakennusryhmät) ja niiden etäisyys ottamisalueesta on esitetty seuraavassa. Kohde Tilan RN:o Suunta Etäisyys (ottamisalue) Lomarakennus 1:20 Pohjoiskoillinen 620 m Lomarakennus 1:10 Itäkoillinen 1000 m Asuinrakennus 3:64 Itä 1070 m Lomarakennus 3:13 Kaakko 1010 m Asuinrakennukset 3:50 ja 3:35 Kaakko 1050 m Lomarakennus 5:21 Länsi 1330 m Asuinrakennus 5:39 Länsi 1420 m Etäisyydet louhinta- ja murskausalueelle on hieman (5 30 m) pidempiä. Lähimmän lomarakennuksen (1:20) ja ottamisalueen välissä maan/kallion pinta jatkuu aluksi korkeammalla ja alkaa noin 70 m jälkeen laskea. Idän suunnalla olevien (1:10/3:64) kohteiden lähellä on rinnemaastoa, joka nousee ottamisalueen suuntaan ja antaa hyvän melusuojan. Kaakon suunnassa rakennuskohteiden ja ottamisalueen välissä on alavaa maata. Rakennusten alueella maanpinta on taas hieman ylempänä. Välialueet ovat pääosin metsäpeitteisiä. Lännen suunnassa on peltoalueita ennen rakennuksia. Maisema Ottamisalue on osin soisen metsäalueen keskellä. Alue ei näy juurikaan metsäalueen ulkopuolelle. Siten alue näkyy lähinnä vain metsäalueen sisällä kulkeville esim. suunnittelualueen eteläpuolella olevalle Kirjamusantientielle. Ottamisalue ei kuulu suojeltuihin maisema-alueisiin. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Kalliomäki erottuu lähimaisemakuvassa puustoisena maastokohoumana. 3

4 Maa- ja kallioperä Suunnittelualue koostuu pääosin kalliosta, jonka päällä on vain vähän irtomaata (pintamaa). Irtomaan paksuuden arvioitiin olevan keskimäärin vain noin 0,1 m. Kalliokiviaineksen laatua ei ole tutkittu mutta sen oletetaan soveltuvan maarakennustarkoituksiin. Aineksen laatuluokka selvitetään myöhemmin. Kallioalueen ympärillä olevien alavampien alueiden maa-aines on moreenia ja silttiä/savea. Etelä- ja länsipuolella on suoalueita, suurimpana luoteispuolella Raksamossen. Kasvillisuus, eläimistö, arvokkaat luontokohteet Suunnitellun ottamisalueen puusto on pääosin nuorehkoa keski-ikäistä männikköä. Kalliomäen laen puusto on melko vähäistä. Alueella on runsaasti avokalliota sekä jäkälä/sammalpeitteistä kalliota. Alarinteillä puusto vaihettuu kuusikoksi ja metsäpohja on sammalpeitteistä. Alaosien luontainen metsätyyppi on tuore kangasmetsä. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen. Alueella ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Tällaisia kohteita ei ole myöskään lähistöllä (tarkasteltu 1,5 km etäisyydelle asti). Kulttuurihistorialliset suojelukohteet ja muinaisjäännökset Alueella ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Pohjavesiolosuhteet Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Luokiteltu pohjavesialue on lähimmillään noin 80 m etäisyydellä idän suunnassa (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Uusisilta, tunnus: ). Pohjaveden muodostumisalueen rajalle on etäisyyttä noin 290 m. Ottamisalue on kalliota. Kalliossa esiintyvä vesi on kallion halkeamissa ja ruhjeissa. Riippuen halkeamien ja ruhjeiden määrästä ja sijainnista, vedenpinnan taso voi vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin matkalla. Siten kalliopohjaveden pinnan korkeudella ei ole samanlaista merkitystä kuin karkeassa väliaineessa esim. sorassa esiintyvällä pohjavedellä. Alueen kalliopohjavedenpintaa ei ole tutkittu eikä seurattu. Ottamisalue on ympäristöä ylempänä joten aineksen ottamisella ei ole juuri merkitystä ympäröivien alueiden pohjaveden tasoon. Ottamisalueen kalliopohjavedenpinta seurannee ympäröivien suoalueiden vedenpintaa (noin ). Uusisilta-pohjavesialueella on seurattu pohjaveden pintaa useista pisteistä. Näistä lähin on HP18, joka sijaitsee melko keskeisesti harjualueella. HP21 on hieman kauempana edellisen pohjoispuolella. Pohjaveden pinta on näissä pisteissä ollut lähes samalla tasolla, HP18 (+23 23,9) ja HP21 (+23,08 24,68). Alueen pohjavesi virtaa etelää kohti. Ottaminen ulotetaan tasolle Vesipintaseurantatietojen mukaan pohjavesimuodostuman vesipinta on lähes 30 m ottamistasoa alempana. Ottamisalueen ja pv-alueen välissä on kalliota ja mahdollisesti kallion pinnalla tiiviitä moreeni/savikerroksia, jotka ehkäisevät kalliopohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumaan. Nykyisellään ottamisalueelle satava vesi valuu suurelta osin pintavaluntana ympäröiville suoalueille. Kallion louhiminen muuttaa alueen pinnanmuotoa 4

5 LAITOKSEN TOIMINTA tasaisemmaksi ja siten veden imeytyminen kallion rakoihin lisääntyy (jos kalliossa on halkeamia/ruhjeita). Kalliopohjaveden määrä ja virtaus voi hieman lisääntyä. Vesi virrannee kuitenkin pääosin lännen suuntaan. Kuitenkin jos pohjavesialueen ja ottamisalueen välisessä kalliossa on halkeamia ja yhteys pohjavesialueelle, voi pohjavesiesiintymään purkautua vettä hieman aiempaa enemmän. Ottamisella ei ole vaikutusta naapurien kaivoihin eikä kunnalliseen vedenottoon. Kaivot ja vedenhankinta Ottamisalueen lähistöllä ei ole asutusta eikä vedenhankintaa kaivojen kautta. Lähin lomarakennus on noin 620 m etäisyydellä. Ottamisalueen itäpuolisten kiinteistöjen lähistöllä Myrskylänjoen tuntumassa on kunnan vesijohtoverkosto, johon kiinteistöillä on liittymismahdollisuus. Kunnallinen vedenottamo (Loviisanseudun Vesi Oy:n) sijaitsee Uusisilta-pohjavesialueella noin 1,4 km etäisyydellä kaakon suunnassa. Otettavasta vedestä suurimman osan on arvioitu olevan rantaimeytynyttä vettä. Pintavedet Alueen pintavedet valuvat pääosin pintavaluntana kalliolta ympäröiville suoalueille. Samoin alavimpien reunaosien pintavedet valuvat pääosin pintavaluntana suoalueille. Suoalueiden vedet valuvat idän puolella olevaan Myrskylänjokeen suo-/metsäojia pitkin. Raksamossen on kartta-aineiston mukaan vedenjakajalla eikä se ole louhosalueen pintavesien kulkureitti. Raksamossen laskee osan vesiä lounaisosastaan samaan ojaan/puroon kuin ottamisalueelta tuleva oja ja osan pohjoisen kautta. Ojat yhtyvät ennen Myrskylänjokea. Toiminnasta aiheutuvat vähäiset typpipäästöt rehevöittävät vain lievästi alapuolisia vesistöjä (tutkituilla alueilla ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia). Kiviainesalueiden yleisesti hyväksyttyjen BAT käytäntöjen mukaan vesien käsittelyyn riittää tarvittaessa rakennettava selkeytysallas (viivästys-/laskeutusallas), jossa kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaiden pohjille ja purku-uomien virtaamat tasaantuvat. Osa vedestä käytetään kiviainestuotannossa pölyn sitomiseen. Ilmanlaatu Alueen ilmanlaatuun vaikuttavia paikallisia kohteita on kiviainestuotannon lisäksi mm. seuraavat: - Lähistön paikallistieverkosto, jota ei ole kestopäällystetty - Maanviljelys Alueella ei ole merkittäviä ilmaa pilaavia toimintoja. Luvanhakijan toimesta ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä. Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Alueelta louhittavan kiviaineksen lisäksi murskataan satunnaisesti muualta tuotavaa puhdasta ylijäämälouhetta ja -maata. Toiminta on ympärivuotista. Kovilla pakkasjaksoilla ei toimita. Muutoin voidaan kysynnän/tarpeen mukaan toimia vuoden kaikkina kuukausina. Tuotteet ja tuotantomäärät Murske ja sepeli, kivituhka ka t/a max t/a Kierrätyskiviainestuotteet, murske ka. 200 tn/a max tn/a 5

6 Tuotannossa käytettävät aineet Käytettävä Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus Varastointipaikka raaka-aine (t tai m 3 /a) (t tai m 3 /a) kevyt polttoöljy 145 m m 3 Varikkoalueen tankkauspiste Öljyt 1 m 3 1,3 m 3 Varikkoalue Voiteluaineet 0,3 m 3 0,4 m 3 Varikkoalue Vesi 100 m m 3 Räjähdysaineet 29 t 40 t Tuodaan suoraan käyttöön / louhinta-auto Vesi otetaan alueelle tarvittaessa tehtävästä selkeytysaltaasta. Jos vesi ei riitä, veden ottoa varten louhitaan ottamisalueelle max. noin 10 m syvä kuoppa/kaivo, josta voidaan pumpata kalliopohjavettä. Vedenottopaikka louhitaan sellaiseen paikkaan ettei pintavedet valu sinne. Kun vedenottoa ei enää tarvita, kuoppa täytetään louheella ja murskeella. Yläosaa täytetään vähintään 2 m murskekerroksella. Otettava vesimäärä ei edellytä vesilupaa. Kalliokiviaineksen otto Louhittavalta alueelta kaadetaan puusto sekä kuoritaan pintamaat vaiheittain ennen louhintaa. Pintamaat välivarastoidaan tai sijoitetaan suojavalleihin alueen reunoille, jolloin ne samalla vähentävät toiminnan aiheuttamien pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Louhinta Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä 1-3 kertaa viikossa. Louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytystyöt suorittaa ulkopuolinen räjäytystöihin erikoistunut urakoitsija. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Louhinta suoritetaan pääosin samalla toimintajaksolla murskauksen kanssa, jolloin louheen varastointi on vähäistä. Muualta tuotava kiviaines murskataan seuraavalla toimintajaksolla. Valmiiden tuoteiden kierto pyritään pitämään melko nopeana joten varastointiaika jää verraten lyhyeksi. Varastokasat sijoitetaan pääasiassa murskausalueen pohjatasolle, jolloin kasojen lakikorkeus jää ympäröiviä alueita alemmaksi. Tällöin kasojen pölyäminen on vähäisempää. Murskaus Alueella louhitusta kiviaineksesta ja alueelle tuodusta ylijäämälouheesta valmistetaan alueella kiviainestuotteita (murskeet, sepelit). Murskauslaitosten sijainti siirtyy toiminnan edetessä. Riippuen jälkimurskainten määrästä tyypillistä laitosta kutsutaan kaksi-, kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Laitos pyritään sijoittamaan siten, että se sijaitsee mahdollisimman lähellä louhosreunoja ja riittävän kaukana 6

7 häiriintyvistä kohteista, jolloin melun ja pölyn kantautuminen ympäristöön vähenee. Murskauslaitoksen eteen kasataan tarvittaessa varastokasoja ehkäisemään melun ja pölyn leviämistä. Pölyävien toimintojen ollessa louhintaseinämän ja kasojen välissä valtaosa pölystä laskeutuu ottamisalueelle. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella väli- tai jälkimurskaimeen taikka seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murske varastoidaan eri raefraktioita sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 4 8 metriä. Kierrätystoiminta Hankealueelle on suunniteltu myös muualta tuotavan kierrätyskiviaineksen käsittelyä. Alueella varaudutaan vastaanottamaan maarakentamisessa syntyvää ylijäämämaata ja -louhetta. Käsiteltävän materiaalin enimmäismäärä on noin t/a. Suurin kerralla varastoitavan kierrätysaineksen määrä on noin t. Ylijäämälouhe on rakentamisen yhteydessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta. Vastaanotetun kiviaineksen laatu tarkistetaan ja kiviaines välivarastoidaan alueella raaka-aineen varastokasoihin. Varastokasoista kierrätyskiviaines jatkojalostetaan murskauslaitoksessa. Jalostettu kierrätyskiviaines myydään rakennuskäyttöön kuten alueelta louhittu ja jalostettu muukin kiviaines. Kierrätyskiven käyttö vähentää alueelta louhittavaa määrää eikä juuri lisää liikennemäärä, koska alueelle tuotava aines pyritään kuljettamaan tuotteiden kuljetuksen yhteydessä paluukuormana. Tukitoiminnot ja varikkoalue Tukitoiminnoilla käsitetään tässä huoltoa ja tankkausta. Koneet tankataan varikkoalueen tankkauspaikalla, jossa maaperä suojataan vettä ja öljyä läpäisemättömällä suojarakenteella esim. HD-PE-muovikalvolla, jonka reunoja korotetaan. Varikkoalue rakennetaan alueen länsilaitaan. Työkoneita ei pestä alueella. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä varikkoalueen tankkauspaikalla. Polttoaineiden varastointimäärä alueella on enimmillään litraa. Uudet ja käytetyt voiteluaineet varastoidaan tynnyreissä, joita säilytetään katetussa ja valuma-altaalla varustetussa lukittavassa kontissa. Voiteluöljyjä varastoidaan kerrallaan korkeintaan noin litraa. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Murskaus tehdään polttoöljykäyttöisellä murskauslaitoksella, joka tankataan kulloisellakin murskausalueella lähellä louhintareunaa. Polttoainesäiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskan viereen pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Murskan tankin ja polttoainesäiliön alueen alle levitetään tankkauksen ajaksi öljynimeytysmatto. Tankkaus tehdään valvotusti. Tankkauksen jälkeen polttoainesäiliö viedään varikkoalueelle. 7

8 Hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan alueella ainoastaan murskausjakson aikana tynnyreissä, joita säilytetään katetussa ja valuma-altaalla varustetussa lukittavassa kontissa varikkoalueella. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Kuljetus Alueelle tuotava kierrätettävä kiviaines ja alueelta toimitettava kiviainestuote kuljetetaan varastokasoista osin kuorma-autoilla ja pääasiassa ajoneuvoyhdistelmillä noin 40 tonnin kuormissa maanrakennuskohteisiin. Tuotavan ja vietävän aineksen kuljetukset pyritään yhdistämään samalle ajokerralle, jolloin kierrätyskiven käyttö ei juurikaan lisää ajomääriä. Toiminta-ajat Toiminta on ympärivuotista. Vuosittain murskataan noin 900 tuntia, joka vastaa 16 tunnin pituisina työjaksoina noin 55 toimintapäivää. Toiminta on jaksollista. Kiviainesta murskataan varastokasoihin ja varastojen ehtyessä toteutetaan uusi murskausjakso. Murskausjaksojen pituus vaihtelee. Lastauksia ja kuljetuksia on ympäri vuoden. Etäisyys louhinta-/murskausalueelta yli 500 m lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Valtioneuvoston asetus 800/2010 Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta ei tällä etäisyydellä aseta suoria rajoitteita toiminta-ajoille. Melua aiheuttavien työvaiheiden toiminta-ajoiksi esitetään seuraavia aikoja: Työvaihe Keskimääräinen Toiminta-aika, arkisin toiminta-aika (h/v) Murskaus ma - pe Poraus ma - pe Rikotus ma - pe Räjäytykset ma - pe (tavoiteaika ) Kuormaaminen ja kuljetus sekä huoltotyöt ma - pe arkilauantaisin. Satunnaisesti muina aikoina. Kuormaaminen ja kuljetus tapahtuvat pääasiassa edellä esitettyinä aikoina. Maaaineksia kuljetetaan satunnaisesti myös muina aikoina. Poikkeuksellisia kuljetusaikoja on enintään 20 päivän aikana vuodessa. Kuormausalueelta (murskausalueelta) on etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin vähintään noin 650 m. Kuormaamisesta ja kuljetuksista syntyvä melu ei aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä. TOIMINNAN LAITTEISTOT JA RAKENTEET Louhinta Louhintatyö koostuu porauksista, panostuksesta ja räjäytyksestä. Kulloinkin louhittavasta kentästä laaditaan suunnitelma. Suunnitellut reiät porataan kallioon hydraulisilla tela-alustaisilla poravaunuilla, joissa on nivel- tai teleskooppiporauspuomi tai kaivinkoneen puomiin kiinnitettävällä porauslaitteella. 8

9 Porauksessa syntyvä kivipöly poistetaan joka vesi- tai paineilmahuuhtelulla. Poravaunut ovat varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Poravaunu toimii dieselmoottorilla, joka käyttää siihen kytkettyjä hydrauliikkapumppuja. Polttoaineen kulutus on noin 50 litraa tunnissa. Panostuksiin käytetään erilaisia räjähteitä kuten dynamiittia, Kemiittia, Kemixia/Anfonia tai Aniittia. Rikotus Räjäytyksen jäljiltä ylisuureksi jääneet louheet rikotaan pieniksi ennen niiden murskausta. Rikotus tehdään yleensä hydraulisilla iskupalkkivasaroilla, jotka ovat liitetty joko kaivinkoneiden tai traktorikaivureiden puomeihin. Iskuenergia tuotetaan koneen hydraulipumpulla. Rikotus tehdään yleensä louhittavan seinämän alalaidassa pohjatasolla. Kuljetukset Louhimalla riittävän pieneksi saatu ja rikotettu louhe kuljetetaan murskaimelle pyöräkuormaimella tai kuorma-autolla/maansiirtoajoneuvolla. Muualta toimitettava kiviaines kuljetetaan toiminta-alueelle kuorma-autoilla tonnin kuormissa. Murskaus Alueella käytetään tela-alustaista siirrettävää murskauslaitosta. Murskauslaitos koostuu tyypillisesti esimurskaimesta ja jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Osassa laitoksia on myös välimurskaimia. Louhe syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään yleensä kuljettimella joko suoraan jälkimurskaimeen tai seulalle. Ylijäämälouheesta valmistetaan samoja tuotteita kuin paikalla louhitusta kalliostakin. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti seuraavantyyppisiä murskaimia ja seuloja: - syöttiminä käytetään yleisesti pöytä-, lamelli- tai tärysyöttimiä, - esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia (kierto- tai pendelmurskaimia) ja jälkimurskaimina käytetään kara- ja kartiomurskaimia, - seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Laitoksen kokoonpano vaihtelee kulloisenkin urakoitsijan laitteiston mukaan. Ympäristövaikutuksissa ei ole oleellisia eroja. Murskauslaitos täyttää suojausasteeltaan Tielaitoksen määrittelemät B-luokan vaatimukset. Tällaisessa laitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein (Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu TIEL ). Seulonta Murske ja kierrätyskiviaines voidaan seuloa eri jakeisiin ja poistaa hienoaines. Materiaali kuljetetaan pyöräkuormaajalla seulonta-asemalle. Seulonnassa aines erotellaan 2 6 erikokoiseksi tuotteeksi kuljettamalla se tärisevän seulalaatikon läpi, jossa on erikokoisia pianolanka- tai ruutuverkkoja, joiden läpi aines putoaa. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin. Pölyn leviäminen ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. 9

10 Varastointi Louheesta ja kierrätyskiviaineksesta valmistetut tuotteet varastoidaan alueella varastokasoissa, joiden korkeus on keskimäärin 4-8 metriä. Muualta toimitettu kiviaines varastoidaan toiminta-alueella raaka-aineen varastokasoihin tai syötetään suoraan murskaimeen. Valmiit tuotteet kuljetetaan maarakennuskohteisiin tonnin kuormissa. Alueella on vain vähäisissä määrin raaka-aineen varastokasoja ja raaka-aineen kierto valmiiksi tuotteeksi ja edelleen myyntiin pyritään pitämään mahdollisimman nopeana. Varastojen koko pidetään mahdollisimman pienenä LIIKENNEJÄRJESTELYT Alueelle kuljetaan Kirjamusantientien kautta, joka on pääosin sorapintainen. Tie on asfaltoitu molemmista päistään ennen liittymistä muihin maanteihin (Porvoontie ja Koskenkyläntie). Kirjamusantielle rakennetaan uusi tieliittymä noin 930 m etäisyydelle Koskenkyläntiestä. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt liittymäluvan (Liittymän käyttötarkoituksen muuttaminen, alkuperäinen liittymälupa ). Kuljetukset ja lastaus tapahtuvat pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin 6 22 välisenä aikana. Satunnaisesti liikennettä voi olla myös muina aikoina. Keskimääräinen liikennemäärä alueelle on noin 1 ajoneuvoa tunnissa. Oletuksena seuraavat arviot: kuljetuksia 260 pv vuodessa, toiminta-aika 16 h/pv, kuormista noin 95 % täysperävaunuja ja keskimääräinen kuormakoko 37 tn. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA SUUNNITELMA ESIINTYVIEN HAITTOJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEISTÄ Maisema Ottamisella on merkittävää vaikutusta lähimaisemaan alueen sisällä. Alueen ympärillä on kumpareisia metsäalueita, joten ottaminen ei juuri vaikutusta kaukomaisemaan. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Siten ottaminen ei turmele kaunista maisemakuvaa. Pintavedet Alueella muodostuvia pintavesiä hyödynnetään pölyn sitomiseen. Alueelta valuu pintavesiä ympäröiville alueille lähinnä keväisin ja syksyisin. Pintaveden laadun seurantaan ehdotetaan tarkkailuohjelmaa. Alueen pintavedet valuvat jo nykyisellään suoalueelle. Pintaveden typpipitoisuus voi hieman nousta louhinnan seurauksena. Vaikutus suoluontoon on vähäinen. Pohjavedet Alue ei ole pohjavesialuetta. Luokitellun pohjavesialueen raja on kuitenkin lähellä, idän suunnassa olevan kallioharjanteen vastakkaisella laidalla m etäisyydellä ottamisalueesta. Ottaminen ulotetaan tasolle Vesipintaseurantatietojen mukaan pohjavesimuodostuman vesipinta on tasolla noin eli lähes 30 m ottamistasoa alempana. Ottamisalueen ja pv-alueen välissä on kalliota ja mahdollisesti kallion pinnalla tiiviitä moreeni/savikerroksia, jotka ehkäisevät kalliopohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumaan. Nykyisellään ottamisalueelle satava vesi valuu suurelta osin pintavaluntana ympäröiville suoalueille. Kallion louhiminen muuttaa alueen pinnanmuotoa tasaisemmaksi ja siten veden imeytyminen kallion rakoihin lisääntyy (jos kalliossa on halkeamia/ruhjeita). Kalliopohjaveden määrä ja virtaus voi hieman lisääntyä. Vesi 10

11 virrannee kuitenkin pääosin lännen suuntaan. Kuitenkin jos pohjavesialueen ja ottamisalueen välisessä kalliossa on halkeamia ja yhteys pohjavesialueelle, voi pohjavesiesiintymään purkautua vettä hieman aiempaa enemmän. Ottamisella ei ole vaikutusta naapurien kaivoihin eikä kunnalliseen vedenottoon. Päästöt ilmaan Polttoaineiden käytöstä johtuvia pakokaasupäästöjä rajoitetaan huolehtimalla moottorien ja laitteistojen kunnosta, jolloin syntyvät päästöt eivät ylitä ko. laitteiden tyyppihyväksyttyjä päästötasoja. Pöly Laitosalueen kulkureitit ovat murske- tai moreenipintaisia. Pölyntorjuntaa tehdään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla. Ilmaan joutuvan kivipölyn määrää ei voi määrittää nykyisin käytettävissä olevin taloudellisesti käyttökelpoisin menetelmin. Valtaosa syntyvästä kiviainespölystä laskeutuu ottamisalueelle. Pölyämistä rajoitetaan mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana ja murskauksessa käytetään ympäristöluvan ehtojen mukaisia pölynrajoittamistoimia. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan. Melu ja melupäästöjen rajoittaminen Toiminta aiheuttaa vähäistä melutason nousua lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Lähtökohtaisesti toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jää kuitenkin etäisyyden vuoksi melutason ohjearvojen alapuolelle. Louhinta aiheuttaa ympäristöön porauskalustosta syntyvää tasaista melua ja räjäytyksestä syntyvää hetkellistä tärinää ja äänenpaineen nousua. Räjäytyksiä tehdään toimintajakson aikana 1-3 kertaa viikossa. Rikotus aiheuttaa melua, joka lyhyellä etäisyydellä on impulssimaista mutta kohteessa olevilla naapurietäisyyksillä ei enää ole. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja louheen syötöstä aiheutuvaa kolinaa. Merkittävimpien alueella käytettävien melulähteiden äänitehotasot Lwa (db) ovat yleisesti käytetyillä laitteistoilla seuraavat: Porausvaunu Murskauslaitos Rikotin Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo Kaivinkone Melun leviämistä ympäristöön ehkäistään lisäksi mm. murskauslaitoksen sijoittamisella louhintaseinämän läheisyyteen louhintatason pohjalle, jossa myös rikotus tapahtuu, pintamaasta tehdyillä suojavalleilla ja tarvittaessa kasaamalla maaaineskasoja murskauslaitoksen eteen. Louhinta ja murskaus etenee pohjoisen, idän ja etelän suuntaan lännen puolella olevalta aloitusalueelta kohti lähimpiä asuinrakennuksia, joten murskauslaitos on melun leviämistä rajoittavan louhintaseinämän takana. 11

12 Lähin lomarakennus on pohjoiskoillisen suunnalla noin 620 m etäisyydellä. Murskausalueen ja asunnon väliin jää louhittu kallioseinämä, jonka korkeus on noin m. Murskauslaitos sijoitetaan pohjoisen suuntaan edetessä seinämän läheisyyteen, joten murskan melun leiväminen asunnon suuntaan on vähäistä. Samoin rikotus tapahtuu seinämän läheisyydessä. Etelän suuntaan edetessä lähimmän asuinrakennuksen suunnassa oleva louhintaseinämä jää etäämmälle murskasta mutta etäisyys kasvaa. Meluesteeksi voidaan tällöin kasata varastokasoja. Toiseksi lähin loma-asuinrakennus on noin 1000 m etäisyydellä itäkoillisen suunnalla. Kallioseinämän korkeus ko. suuntaan on noin m. Enimmillään noin 25 m. Lisäksi alueen itäpuolella on luode-kaakkosuuntainen kallioharjanne, jonka lakikorkeus on noin eli noin 20 m louhinnan pohjatasoa ylempänä. Tämä ehkäisee voimakkaasti melun leviämistä em. kohteiden suuntaan. Samoin idän suuntaan. Kaakon suunnassa olevien asuin- ja loma-asuntojen etäisyys on yli 1000 m. Välissä on melko alavaa maata, mutta ko. suunnan rakennuskohteden alueella maa on taas hieman ylempänä. Etäisyyden ja maastotyypin (suo/metsä) aiheuttaman meluvaimennuksen vuoksi melutaso ei ylitä ohjearvoja. Meluntorjuntaa tehostetaan lisäksi kasaamalla pintamaita Kirjamusantien puoleiseelle ottamisalueen laidalle, jolloin meluestevaikutus paranee. Louhinnalla ko. suuntaan tulevan kallioseinämän korkeus on vain noin 5 10 m. Varasto- ja pintamaakasat toimivat tehokkaina meluesteinä kun ne sijoitetaan mahdollisimman lähelle melun syntymiskohtaa. Kasoilla voidaan tehokkaasti vähentää murskausmelun leviämistä. Myös louheen rikotus iskuvasaralla tapahtuu lähes aina louhintatason pohjalla, jolloin kasat toimivat meluesteinä. Murskauksen ja rikotuksen lisäksi myös pyöräkuormaajien liikenne tapahtuu louhintatason pohjalla kasojen suojassa. Poraus tehdään louhittavan alueen päällä ja on siten vaikeimmin torjuttava melulähde. Korkeimmillaan poraus on tasolla noin +75. Porausmelua voidaan käytännössä ehkäistä tekemällä pintamaiden kuorintaa vaiheittain ja jättämällä pintamaat aina tulevan louhinta-alueen reunalle. Lähimmän asuinrakennuksen suuntana edettäessä voidaan pintamaakasaa siirtää edellä, jolloin sen antama meluvaimennus on parhaimmillaan etäisyyden pienentyessä. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama melutaso vaimenee kokemusten mukaan avoimessa maastossa etäisyyden kasvaessa siten, että noin 500 m etäisyydellä melutaso alittaa 55 db. Lisäksi esteet ja kasvillisuus vaimentavat melua. Tässä kohteessa kasvillisuuden vaikutus on kohtalainen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Louhintaseinämä aiheuttaa erittäin merkittävän vaimennuksen lähimpien asuntojen suuntaan. Etäisyydet, melueste- ja kasvillisuus huomioiden toiminnasta aiheutuva lomaasunnon ja vakinaisen asutuksen alueiden päiväajan melutaso on luokkaa 45 db (LAeq). Loma-asunnon alueen melutaso on arviolta lähellä ohjearvoa. Tähän voidaan vaikuttaa lähinnä porausmelua ehkäisemällä. Melutaso on arvioitu. Arviointi perustuu kokemuksiin monilla kiviainesalueilla aiemmin tehdyistä mittauksista ja mallinnuksista sekä alan kirjallisuuslähteisiin. Kokonaisuutena voidaan todeta että toiminnasta aiheutuva melun keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen yleisiä päiväajan ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Yöajalle annetun melun tiukemman ohjearvon vuoksi klo 6-7 ei porata. 12

13 Koska lähimmän asuinrakennuksen suunnassa ei kaikkina aikoina ole louhintaseinämää murskan läheisyydessä, kasataan tarvittaessa valmiiden tuotteiden ja/tai pintamaiden varastokasa meluvalliksi. Jotta valli ehkäisee murskausmelun leviämistä tehokkaasti, valli tehdään mahdollisuuksien mukaan vähintään 5 m korkeaksi suhteessa pohjatasoon. Tärinä Tärinä syntyy kallion louhimisesta räjäyttämällä. Räjäytys tehdään 1 3 kertaa viikossa. Räjäytystyöt suorittaa räjäytystöihin erikoistunut urakoitsija. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Pienemmillä panostuksilla voidaan toki louhia myös hyvin pienillä etäisyyksillä. Vaurioiden synty estetään kohteeseen sopivalla louhintatavalla. Louhinnasta aiheutuva tärinä vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lähimmän lomarakennuksen etäisyys louhinta-alueelta on vähimmillään 620 m. Kun toimitaan yli 500 m etäisyydellä, ei normaalisti toimittaessa naapureille aiheudu haittaa. Panostuksista ja räjäytyksistä tehdään aina suunnitelma, jossa huomioidaan häiriintyvät kohteet. Lähimmän naapuritalon tärinänsieto ja kunto tarkistetaan tarvittaessa ennen louhintatöiden aloittamista. Rakennuksen tärinäkestävyyteen vaikuttaa mm. perustamisolosuhteet ja -tapa sekä rakennuksen rakenteet ja kunto. Rakennukselle sallittuun heilahdusnopeuden arvoon vaikuttaa lisäksi etäisyys (lähempänä suurempi kuin etäämmällä). Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle Ottamistoiminta aiheuttaa alueelle melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Murskausalueen ja kohteen lähimmän naapurin väliin jää louhittu kallioseinämä, jonka korkeus on noin m. Toiminta ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa ko. kohteelle eikä melutason ohjearvojen ylittymistä. Muille naapureille toiminnan ympäristövaikutukset ovat vielä vähäisempiä. Seuraavaksi lähimpään naapuriin on matkaa 1000 m. Haittoja rajoitetaan suunnitelmallisella maa-aines- ja ympäristölupaehtojen mukaisella toiminnalla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. TIEDOT MAAPERÄN, POHJAVESIEN JA PINTAVESIEN SUOJELEMISEKSI TEHTÄVISTÄ TOIMISTA Varikkoalueelle rakennetaan tankkauspaikka, jonka alueen maaperä suojataan vettä ja öljyä läpäisemättömällä suojarakenteella. Alueelle varataan öljynimeytysaineita mahdollisten onnettomuuksien varalle. Varikkoalue rakennetaan alueen länsilaitaan. Työkoneita ei pestä alueella. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä varikkoalueen tankkauspaikalla. Tankkauspaikan tiivistettävä alue ulottuu osin alueelle rakennettavan hallin alle, siten että säiliö voidaan sijoittaa hallin sisään. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. 13

14 Murskaus tehdään polttoöljykäyttöisellä murskauslaitoksella, joka tankataan kulloisellakin murskausalueella lähellä louhintareunaa. Polttoainesäiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskan viereen pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Vaihtoehtoisesti tankataan suoraan säilöautosta. Murskan tankin ja polttoainesäiliön alueen alle levitetään tankkauksen ajaksi öljynimeytysmatto. Tankkaus tehdään valvotusti. Tankkauksen jälkeen polttoainesäiliö viedään varikkoalueen tankkauspaikalle. Ottamisalueen pintavedet johdetaan pinnan kallistuksella länsi-/luoteispuoliselle suoalueelle. Mikäli veden mukaan kulkeutuu runsaasti hienoainesta, rakennetaan selkeytysallas. Selkeytysaltaan ensisijaisena tarkoituksena on erottaa pintavedestä hienoaines. Lisäksi altaaseen kertyvää vettä voidaan käyttää pölyn sidontaan. Alueelle tuodaan tarvittaessa umpisäiliöllä varustettu käymälä, jonka jätteet toimitetaan ajoittain jätevedenpuhdistamolle. Louhinta ja murskaus ei aiheuta erityisiä maaperä- tai pohjavesivaikutuksia. Merkittäviä paikallisia vaikutuksia ovat lähinnä onnettomuustilanteessa tapahtuva maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Riskiä pienentää suojarakenteiden lisäksi toiminta-alueen pohjalle jätettävä murskekerros, joka hidastaa mahdollisen vuotavan öljyn leviämistä ja antaa siten aikaa torjuntatoimille. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN OMINAISUUKSISTA JA MÄÄRISTÄ SEKÄ KÄSITTELYSTÄ Sekajäte ja yhdyskuntajäte, arvioitu määrä 1500 kg/a, toimitetaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle tms. Jäteöljy, arvioitu määrä 1000 kg/a, uusiokäyttö, toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Metalliromu, arvioitu määrä kg/a, materiaalihyötykäyttöön, toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajalle. Ongelmajätteitä, kuten öljyjä, ei normaalisti synny alueella. Koneet huolletaan toiminnanharjoittajan hallilla. Poikkeuksen muodostaa murskauslaitteisto, jota voidaan satunnaisesti huoltaa alueella. Tällöin jäteöljyt toimitetaan välittömästi pois alueelta. Ongelmajätteiden kuljetuksista, määristä ja vastaanottopaikoista pidetään kirjaa. ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI Alueen pintaveden laatua ehdotetaan tarkkailtavan ottamalla alueen länsipuolelle tarvittaessa rakennettavasta selkeytysaltaasta purkautuvasta vedestä näytteitä. Näyte otetaan vuosittain syys-lokakuussa. Näytteestä analysoidaan: ph-luku, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, COD Mn ja mineraaliöljy C10-C40 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Merkittävintä pölyämistä aiheuttaa murskauslaitteisto, jonka pääasiallisia pölyä aiheuttavia yksikköprosesseja ovat kuljettimen päät ja seulastot. Käytettävät murskaimet ovat suojausasteeltaan B-luokkaa eli laitos on siirrettävä, jossa 14

15 pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet koteloinnein (TIEL ). Lisäksi pölyämistä ehkäistään kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja laitoksen sekä kiviaineskasojen sijoittelulla. Seulonta aiheuttaa samankaltaisia pölyvaikutuksia kun murskaus. Pölyämisen ehkäisy on vastaava kun murskaimien. Yleensä seulonta liittyy murskaukseen mutta sitä voidaan tehdä vähäisessä määrin myös erillisenä prosessina. Pölyämistä aiheuttaa myös louhintaan liittyvä panostusreikien poraus. Porauskalusto on varustettu pölyn keräimillä. Lisäksi pölyämistä aiheuttaa kiviaineksen syöttö murskaimeen sekä valmiiden kivituotteiden siirrot ja varastointi sekä kuormaus kuljetusajoneuvoihin. Varastokasat pyritään sijoittamaan ottamistason pohjalle siten, että murskauslaitteisto toimii louhintarintauksen ja varastokasojen välissä. Tällöin syntyvä pöly laskeutuu pääosin murskausalueelle. Liikenteestä aiheutuu teiden pölyämistä, jota estetään tarvittaessa suolaamalla tai kastelemalla sekä kunnossapidolla. Murskaus suoritetaan yli 620 m etäisyydellä häiriintyvistä kohteista. Murskaustoiminta pyritään suorittamaan muulloin kuin kuivimpina aikoina, jolloin syntyvän pölyn määrä jää alhaisemmaksi ja pöly laskeutuu tehokkaammin. Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ovat nykyaikaisia sekä tehokkaita ja niiden energiatehokkuus on hyvä. Laitteiden päästötasot alittavat niille asetetut määräykset. Toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään vähemmän ympäristöhaittoja aiheuttavaksi. Toiminta on hakijan käsityksen mukaan BAT ja BEP periaatteiden mukaista. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ TIEDOT ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA JA POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN VARAUTUMISESTA Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen johtuen polttoaineiden varastoinnista 2-vaippasäiliöissä varikkoalueen tiivispohjaisella alueella. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot on heti nähtävissä koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Pyöräkone ja kaivinkone tankataan tiivispohjaisella tankkauspaikalla. Suojattava alue on kooltaan vähintään tankattavan ajoneuvon ja polttoainesäiliöiden varastotilan kokoinen. Murskauslaitteiden tankkaus suoritetaan murskausalueella. Tankkaukseen ja polttoaineen varastointiin käytetään 2-vaippasäiliötä, joka säilytetään varikkoalueella. Säilö viedään murskausalueelle vain tankkauksen ajaksi. Tankkaus tapahtuu aina valvotusti. Tankkauksen ajaksi levitetään öljynimeytysmatto tankin alle. Lisäksi mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Jos vahinko pääsee tapahtumaan ja öljyä joutuu maahan, sidotaan vapaa öljy imeytysaineeseen esim. turpeeseen, kaivetaan öljyinen maa heti pois esim. kuormaauton lavalle ja ilmoitetaan tapauksesta pelastuslaitokselle. Ensitorjunnan jälkeen maaperän öljypitoisuus tutkitaan ja huolehditaan ettei maaperään jää kynnysarvoja 15

16 suurempia pitoisuuksia. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Louhinta- ja murskausjakson päivittäiseen tarkkailuun kuuluu seuraavat asiat: - Urakoitsijatiedot - Murskausaika - Tuotteet ja tuotantomäärät - Porausaika - Räjäytysaika - Rikotusaika - Sää - Tankkauspaikan kunto - Polttoaine- ja öljysäiliöiden kunto Tiedot kirjataan työmaapäiväkirjaan. Lisäksi työmaapäiväkirjaan kirjataan mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Lisäksi kirjataan mahdolliset poikkeamat maaperän ja pohjaveden suojaamisen kannalta tärkeissä rakenteissa ja korjaavat toimenpiteet. Päästö- ja vaikutustarkkailu Alueen pintaveden laadun tarkkailuun ehdotetaan silmämääräistä tarkkailua. Pintavedet ohjataan alueen länsipuoleiselle suoalueelle ottamisen pohjatason kallistuksella. Mikäli pintaveden mukana kulkeutuu runsaasti hienoainesta, rakennetaan purkualueelle selkeytysallas. Tällöin tarkkailu ehdotetaan muutettavaksi siten että altaasta purkautuvasta vedestä otetaan näyte vuosittain syys-/lokakuussa. Näytteelle tehdään seuraavat analyysit: - ph-luku - Sameus - Sähkönjohtavuus - Kokonaistyppi - COD-Mn - Mineraaliöljy C10-C40 Alue ei ole pohjavesialuetta eikä alueen pohjavesiä käytetä talousvetenä. Pohjaveden tarkkailutarvetta ei ole. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola, Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, Myrskylä sekä Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Aluelehdessä Kiinteistön naapuritilojen omistajia on kuultu hakijan toimesta (4 kiinteistöä, 5 omistajaa). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen ja Muistutukset ja mielipiteet 16

17 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemusasiakirjojen sijainti verkossa on kuitenkin ilmoitettu Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle. Uudenmaan ELY-keskus on kommentoinut sähköpostitse hakemusta Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on ja pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta. Hakija on täydentänyt hakemustaan , ja tarkemmilla tiedoilla luontoselvityksestä ja pintavesien johtamis- ja käsittelytiedoilla sekä liittymälupatiedoilla. VIRANOMAISEN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Tångin Sora Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaamiseen ja muualta tuotavan louheen ja maa-aineksen varastointiin ja murskaamiseen kiviainestuotteiksi Myrskylän kunnan Hyövinkylän tilalle Anttes RN:o 3:59. Lupa myönnetään lupaehtojen mukaisesti ja on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Toiminnassa on toimittava hakemuksen mukaisesti ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 76 ja YSA 30 ) 3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ). 4. Alueella saa vastaanottaa ja murskata puhtaita kierrätyskivituotteita (ylijäämälouhe ja maa) enintään tn vuodessa. 5. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: - Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 17

18 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja ja arkilauantaisin välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä satunnaisesti muina aikoina (enintään 10 päivän aikana vuodessa), ei kuitenkaan yöaikaan Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa ( ) 55 db (Laeq) ja yöohjearvoa ( ) 50 db. Loma-asuntojen piha-alueilla päiväohjearvo on 45 db (Laeq) ja yöohjearvo 40 db (Laeq). Luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db (YSL 43, NaapL 17, Vnp 993/1992) 7. Murskauslaitos on sijoitettava mahdollisimman matalalle tasolle, vähintään ottosuunnitelman esittämällä tavalla, jotta toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölypäästöt ympäristöön voidaan minimoida. Kuoritut pintamaakasat sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen häiriintyneiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. (YSL 6, 43, NaapL 17 ). 8. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) 9. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (711/2001) raja-arvoja. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävän kasteluveden tulee olla laadultaan sellaista, ettei se aiheuta vaaraa lähialueiden kaivovesien laadulle. Porauslaitteissa on käytettävä tarvittaessa pölynkeräimiä ja pölyntorjuntaa on tehostettava koteloinnilla. (YSL 43, NaapL 17 ) 10. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 11. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten. Öljysäiliöt tulee sijoittaa vähintään katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään varastoitavan tuotteen enimmäismäärän suuruinen. Tankkauspaikan alustan pitää olla vettä läpäisemätön. Alueella työskenneltäessä on öljytuotteiden käsittelyssä noudatettava erityistä varovaisuutta. (YSL 6, 7, 8, 43 ) 12. Öljyntorjuntaan on varauduttava. Alueella on oltava käyttövalmiina riittävästi imeytysturvetta tai muuta sopivaa imeytysmateriaalia. Työkoneet tulee säilyttää alustaltaan vettä läpäisemättömällä paikalla. Säilytysalue tulee toteuttaa siten, että maaperän pilaantumisen riski mahdollisen onnettomuuden tai vahingon seurauksena minimoidaan. Mahdollisesta öljy- tai muusta ympäristövahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 7, 8, 43, 45 ) 18

19 13. Laitoksen toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida selkeästi merkityissä astioissa tiiviillä pohjalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 14. Toiminta on järjestettävä siten, ettei alue roskaannu. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 6, 7, 8, 43, 45 ) 15. Alueelle kerääntyvät pintavedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista pois alueelta. Käsittelynä on oltava vähintään kiintoaineen laskeuttaminen saostusaltaassa. (YSL 43 ). Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla kuin alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. (YSL 43 ). 16. Pintavesiä tulee käyttää madollisimman tehokkaasti alueella hyödyksi esim. pölynsidonnassa, jolloin alueelta poisjohdettavat vesimäärät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 43 ). 17. Vedenkäsittelylaitteita on hoidettava siten, että ne pysyvät toimintakunnossa ja altaiden pohjalle kertyneiden lietteiden käsittelyn on oltava asianmukaista. (YSL 43 ). Tarkkailu- ja raportointimääräykset 18. Pintavesien määrää ja laatua tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyn mukaisesti: Pintavesien laatua on seurattava tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäytteet kokoomaojista. Vesinäytteitä on otettava ennen ottotoiminnan alkamista sekä toiminnan aikana ja jälkeen. Ennen toiminnan alkamista otetuista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt. Toiminnan jälkeen näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja sameus. 19. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/ ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 20. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa ainakin louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyistä räjähdysaineiden määristä, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito tulee näyttää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain raportti laitoksen toiminnasta tammikuun loppuun mennessä. (YSL 43, 46 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet 19