Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Toimintaympäristön muutoksessa keskeisiä maailmanlaajuisia muutostrendejä ovat väestökehityksen epätasapaino, globalisaation syveneminen, ilmastonmuutos, energia- ja luonnonvarojen riittävyys. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa turvallisuusuhkat ovat kytköksissä toisiinsa, vaikeasti ennustettavissa ja monimuotoisia. Turvallisuushaasteisiin vastaaminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä niin puolustuskykyä kehitettäessä kuin sitä käytettäessä. Verkottumalla pyritään varmistamaan kustannustehokas uusia haasteita vastaava suorituskykyjen kehittäminen. Euroopan unionin kansainvälisen roolin sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuminen lisäävät Suomen turvallisuutta. Keskeisellä sijalla yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat unionin kriisinhallintaoperaatiot sekä niissä tarvittavien suorituskykyjen kehittäminen. Merkitykseltään kasvava Euroopan unionin kriisinhallinnan painopistealue on Afrikka. Lissabonin sopimus tuli voimaan Sen myötä EU:sta tulee entistä laaja-alaisempi turvallisuusyhteisö. Lissabonin sopimuksen myötä voimaan tuleva EU:n keskinäisen avunannon velvoite sitoo kaikkia jäsenmaita aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa ja myös Suomi on valmis auttamaan muita maita tarpeen tullen. Lissabonin sopimus edesauttaa myös uusiin uhkiin varautumista unionin alueella. Yhteisvastuulauseke velvoittaa unionin ja sen jäsenvaltiot toimimaan yhteisvastuun hengessä. Naton ydintehtävä on sotilaallisen pelotteen ylläpitäminen jäsenmaiden alueen ja intressien puolustamiseksi sekä Euroopassa että strategisella etäisyydellä. Naton puolustussuunnittelu säilyy jäsenmaiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen tärkeimpänä kansainvälisenä viitekehyksenä. Samalla Nato tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia suorituskykyjen kehittämiseen myös kumppanimaille ja Naton toimintoja hyödynnetään EU:n voimavaratyössä. Sotilaalliset kriisinhallintatehtävät säilyvät Naton merkittävimpinä käytännön tehtävinä. Pohjoismaat ovat tiivistämässä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään. Pohjoismaat kehittävät uusia ja nykyistä pidemmälle meneviä yhteistyöalueita ja -muotoja, jotka toteutuessaan ovat kustannustehokkaita ja antavat paremmat edellytykset maiden puolustusvoimien toiminnalle. Yhteistyö koskee laajasti puolustusvoimien toimintaa, kuten meri- ja ilmavalvontaa, logistiikkaa, koulutusta, tutkimus- ja analyysitoimintaa sekä puolustusmateriaaliyhteistyötä. Venäjän strategiset intressit Suomen lähialueilla ovat pohjoisten merialueiden, Kuolan sotilastukikohtien, Pietarin alueen ja Itämeren kuljetusreittien turvaaminen. Joukkojen määrä ei nykyisestä todennäköisesti lisäänny, mutta asevoimien materiaalin laatu kehittyy. Laadullisen kehityksen seurauksena Venäjän asevoimien suorituskyky paranee ja asevoimien käytettävyys kasvaa myös Suomen lähialueella. Sotilaallisten turvallisuusuhkien lisäksi on syntynyt uusia uhkia: Viron ja Georgian kokemukset osoittavat, että tietoverkkohyökkäykset ovat konkreettinen turvallisuusuhka. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2009 toteutuma tavoite tavoite Suomen etujen mukaisen puolustuspolitiikan toteuttaminen 4,0 4,0 4,0 Suomen sotilaallisen puolustuksen ylläpito, käyttö ja kehittäminen 3,4 3,4 3,4 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen yhteensovittaminen ja puolustusministeriön hallinnonalan osallistuminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseen 3,6 3,8 3,9 Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan 3,6 3,8 3,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1 5 ottamalla huomioon eri painotuksin puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. Sukupuolten välinen tasa-arvo Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet. Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia, jotka on suunnattu puolustushallinnon palkatulle henkilöstölle, asevelvollisille sekä kriisinhallintahenkilöstölle. Suunnitelmat sisältävät kehittämistoimenpiteitä mm. urasuunnittelusta, ikäjohtamisesta, työympäristön kehittämisestä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä kiusaamisen ja sukupuolisen häirinnän ehkäisemisestä. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa puolustushallinto ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus". Puolustusvoimat pyrkii lisäämään kriisinhallintatehtäviin lähetettävien naisten määrää osana 1325-toimintaohjelmaa. Ohjelma tukee hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitetta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Puolustushallinnon henkilöstön kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta seurataan työtyytyväisyyskyselyillä sekä seuraamalla mm. rekrytointia, palkkausta, koulutusta ja sairauspoissaoloja. Tasa-arvoon liittyvät asiat ovat myös osa esimiesvalmennusta ja -perehdyttämistä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta aiheutuvat henkilöstövähennykset kohdentuvat puolustusvoimissa suurelta osin tukitoimintoihin, jolloin ne kohdentuvat epätasaisesti henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauman kannalta. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa henkilöstövähennykset kohdentuvat tasaisesti molempiin sukupuoliin. Tuottavuusohjelman vaikutukset Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 56 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilausvaltuus 135,2 86, Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 575,2 152,3 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (02.) Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % (23.) Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Sotilaallinen maanpuolustus Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) Sotilaallinen kriisinhallinta Sotilaallisen kriisinhallinnan kalustoja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Yhteensä S e l v i t y s o s a : Henkilöstön kokonaismäärä PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnan päämääränä on uskottava puolustuskyky, jolla tarkoitetaan puolustuspolitiikalla, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella ja sotilaallisella maanpuolustuksella kehitettävää ja ylläpidettävää valmiutta ja kykyä vastata hallinnonalan tehtäviin kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisella viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen välisellä yhteistyöllä ja kahden ja monenvälisellä kansainvälisellä yhteistyöllä saavutettavista puolustusjärjestelmän suorituskykyä tukevista voimavaroista ja resursseista. Vaikuttavuustavoitteet Tavoite 2009 toteutuma tavoite tavoite Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. 3,9 4 4 Kansallinen puolustus Puolustusministeriö ylläpitää operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuvaa Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1 5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan ja poikkeusolojen aikana. Vaikuttavuustavoitteet Tavoite Mittari 2009 toteutuma tavoite tavoite Sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen Rakennuslaitoksen suorituskykyä sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa on lisätty. Yhteiskunnan tukeminen Rakennuslaitoksen suorituskykyä tukea puolustusvoimia virka-avun antamisessa yhteiskunnan ötilanteiden varalta Valmiuden taso yhteiskunnan häiri- elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on lisätty. Kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallintakyky Valmiuden taso sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa 1,5 2,0 2,5 Valmiuden laatutaso annettujen tehtävien osalta 3,0 3,5 3,5 2,0 2,0 2,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja Yhdyskunta- ja ympäristöalan kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla on ylläpidetty osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja työryhmiin. taso Rakennuslaitoksen kykyä tukea puolustusvoimien toimintaa sotilaallisessa kriisinhallinnassa linnan tukemisessa Suorituskyky sotilaallisen kriisinhal- on lisätty määrittämällä rakennuslaitoksen tehtävät ja yhteistyön toimintamalli sotilaallisessa kriisinhallinnassa. 4,0 4,0 4,0 3,0 3,0 3,0 Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1 5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. 01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen 2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen Toiminnallinen tehokkuus 3) puolustusministeriön perusparannettavasta päärakennuksesta tehdyn puolustusministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen urakkarajaliitteen mukaisten käyttäjän hankintojen ja muiden käyttöönottoon liittyvien hankintojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Toiminnalliset tulostavoitteet 2009 toteutuma ennakoitu arvio Taloudellisuus Menot tulosalueittain (1 000 euroa) Puolustuspolitiikka Suomen sotilaallinen puolustaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Tuottavuus Henkilötyövuodet tulosalueittain Puolustuspolitiikka Suomen sotilaallinen puolustaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (1 5) 3,48 3,5 3,5 naiset 3,36 miehet 3,61 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 112 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 39 Siirto momentilta Siirto momentilta Uudelleenkohdentaminen -700 Tasokorotus 19 Yhteensä -11 talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä kertyneitä säästöjä 75 prosenttisesti vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuuden paranemista. talousarvio Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Sotilaallinen maanpuolustus S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Puolustusvoimat valmistautuu torjumaan maahan kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkaamisen. Tämä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Puolustuskyky ja -valmius mitoitetaan siten, että tehtävät ovat toteutettavissa tilannekehityksen mukaisesti. Suomen puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Puolustuksen tavoitteena on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme, mahdollistaa Suomen alueen puolustamisen sekä itsenäisyyden säilyttämisen. Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja kehittää sotilaallisten suorituskykyjen ja osaamisen käyttöä muiden viranomaisten tukemiseksi. Viranomaisten tukemista harjoitellaan valtakunnallisissa valmius- ja pääsotaharjoituksissa sekä osallistumalla muiden viranomaisten pelastus- ja yhteistoimintaharjoituksiin. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan voimavarojen ja valtiojohdon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien kykyä osallistua kriisinhallintaoperaatioihin kehitetään. Painopisteenä on operaatioiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja viranomaisyhteistyön kehittäminen operaatiotasolla. Puolustusvoimat jatkaa valmisteluja monenkeskisen turvallisuuden vahvistamiseksi pohjoismaista yhteistyötä ja Naton rauhankumppanuusyhteistyötä syventäen sekä osallistumalla EU:n rakenteiden kehittämiseen. Vaikuttavuustavoitteet Tavoite tavoite tavoite Tilannetietoisuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Puolustusvoimat ylläpitää sotilasstrategista tilannekuvaa riittävän ennakkovaroituksen saamiseksi. 4,0 4,0 Aluevalvonta Puolustusvoimat toimeenpanee aluevalvonnan, jolla tulee kyetä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen. 3,0 3,0 Valmius ja sen säätely, resursointi sekä toimeenpano Puolustusvoimien tulee valmistautua käyttämään sotilaallisia suorituskykyjä koko maan alueella sekä muodostamaan painopiste kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Puolustuksen tavoitteena on estää rajoilta alkaen hyökkääjän pääsy strategisesti tärkeille alueille ja kohteisiin sekä torjua sen mahdollisuudet lamauttaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. 3,0 3,0 Puolustusvoimien tulee kyetä puolustusvoimien yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja tilanteen edellyttäessä johtamiseen sekä tuottamaan puolustusministeriölle perusteet tarvittavien toimivaltuuksien ja resurssien hankkimiseksi käyttöön. 3,0 4,0 Muun yhteiskunnan tukeminen Puolustusvoimat tukee päätehtäväänsä vaarantamatta kaikissa turvallisuustilanteissa muita viranomaisia silloin, kun niiden voimavarat eivät tehtäviensä toteuttamiseen yksin riitä. Puolustusvoimat tarjoaa erityisosaamistaan, kykyjään ja voimavarojaan mahdollisimman laaja-alaisesti muun yhteiskunnan käyttöön. 4,0 4,0 Osallistuminen kriisinhallintaan Puolustusvoimat osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan valtiojohdon linjausten ja voimavarojen mukaisesti. 4,0 4,0 Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kumppanuutta syvennetään, sotilaallisen koulutuksen tilauskanta vakiinnutetaan sekä muuta toimintaa tuetaan kumppanuussopimuksen mukaisesti. Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen osalta asteikon mittariston perusteet ovat seuraavat: 5 - Joukko/suorituskyky täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset Puolustusvoimat tilaa MPK:lta vähintään koulutusvuorokautta. 4 - Joukolla/suorituskyvyllä on pieniä puutteita, jotka ovat kuitenkin helposti korjattavissa ja joukko täyttää sille asetetut vaatimukset 3 - Joukko/suorituskyky täyttää vain sille asetetut vähimmäisvaatimukset 2 - Joukon/suorituskyvyn puutteet haittaavat suuresti sille asetettujen vaatimusten saavuttamista 1 - Joukko/suorituskyky ei kykene täyttämään sille asetettuja vaatimuksia. Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen suorituskyky muodostuu seuraavien osatekijöiden integroituna kokonaisuutena: Käyttö- ja toimintaperiaatteet Osaava ja taistelutahtoinen henkilöstö Ajanmukainen ja määrävahvuinen materiaali Toiminnan edellyttämä infrastruktuuri sekä Puolustusvoimien omat sekä koko yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarjoamat tukeutumismahdollisuudet. 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) enintään euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toimin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 nallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 3) enintään euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin 6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen 7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen. Valtuudet 1) Vuonna saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2014 enintään euroa (toimintamenojen tilausvaltuus). Toiminnallinen tehokkuus 2) Vuonna saa tehdä käyttöajoneuvoja koskevia täydentäviä hankintoja siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013 enintään euroa (Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentämisen tilausvaltuus). 3) Vuonna saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Toiminnalliset tulostavoitteet 2009 toteutuma ennakoitu arvio Taloudellisuus Palkkausmenot (1 000 euroa) Henkilötyövuoden hinta (euroa) Asevelvollisen palvelusvuorokauden hinta (euroa) Tilahallinnan menot (1 000 euroa) Tuottavuus Varusmiesten koulutusvuorokaudet/koulutuksen henkilötyövuosimäärä Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä 0,12 0,10 0,10 Materiaalin korjaamo-, huolto- ja kunnossapitotoiminnan henkilötyövuosimäärä Tuotettujen aterioiden määrä/muonituksen henkilötyövuosimäärä Henkilöstö- ja taloushallinnon henkilötyövuosimäärä Henkilötyövuodet tulosalueittain 1) Tilannekuva ja aluevalvonta Valmius/maavoimat Valmius/merivoimat Valmius/ilmavoimat Valmius/Pääesikunta ) Sisältää momentin henkilötyövuodet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Valmius/yhteiset Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä (htv) Kannattavuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään Tuotokset Koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot Pääesikunta ja alaiset laitokset Rajavartiolaitos Maavoimat Operatiiviset joukot Valmiusprikaatit Panssariprikaati Jääkäriprikaatit Mekanisoidut taisteluosastot Moottoroidut taisteluosastot Helikopteripataljoona Erikoisjääkäripataljoona Alueelliset joukot Jalkaväkiprikaatit Erilliset pataljoonat/taisteluosastot Paikallispuolustusyksiköt, maakuntajoukot Merivoimat Taisteluosastot (johtoporras + ohjusvene) Miinantorjuntalaivueet Miinalaivat Miinalautat Päätukikohdat Rannikkojääkäripataljoonat ja erilliset rannikkojääkäriyksiköt 2+6=8 2+6=8 2+6=8 Rannikko-ohjuskomppaniat Meritorjuntaohjuspatterit Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö (rannikkopatterit + -tykistöpatteristot) 12+4= = =16 Ilmavoimat Hornet-hävittäjälaivueet Hawk-koulutuslentolaivue Tukilentolaivue Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Vanhat tilausvaltuudet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus NH90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus Vuoden 2009 toimintamenojen tilausvaltuus Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -tilausvaltuus Puolustusvoimien ilmakuljetuskyky 2 (PVIK ) -tilausvaltuus ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus Ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestihuolto-joukkojen varustaminen (IVVV 1) -tilausvaltuus Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus Kehittämisohjelmien hankinnat 2009 (KEHO 2009) -tilausvaltuus Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus Taistelijan varustus -tilausvaltuus Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus Ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huoltoja ylläpitosopimus (ITO90MOD huolto) -tilausvaltuus Vanhat tilausvaltuudet yhteensä Uudet tilausvaltuudet Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus Uudet tilausvaltuudet yhteensä Valtuudet yhteensä Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 56 henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Tämän lisäksi jatketaan edelleen omana työnä tehtävien tukipalvelujen tehostamista ja siirrytään hankkimaan palveluja alan teollisuudelta ja muilta palvelujen tarjoajilta. Valtuuksien esittämistapaa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muita hallinnonaloja siten, että valtuuksista valtiolle aiheutuvia vuotuisia menoja ei enää eritellä momentin päätösosassa. Myös aiemmissa talousarvioissa ja lisätalousarvioissa hyväksyttyjen valtuuksien osalta siirrytään tähän käytäntöön. Arviot menojen vuotuisesta jakaumasta ilmenevät selvitysosan valtuustaulukosta. Sekä aiemmin hyväksytyt että uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2014 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu virkaehtosopimusten arviointilautakuntien palkkiot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2009 toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset (mukaan lukien puolustushallinnon rakennuslaitoksen osuutena euroa) Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus (puolustusvoimat euroa, puolustushallinnon rakennuslaitos euroa) Palkkausjärjestelmän siirtymäkauden nopeutettu päättäminen 799 Vuoden 2009 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) Siirto momentille Siirto momentilta Siirto momentille SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Tasokorotus Muu muutos yhteensä Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä noin miljoonan euron määrärahaa vuonna, mikä on noin 5,3 prosenttia enemmän kuin vuoden varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäys aiheutuu pääosin puolustusmateriaalin tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista, palkkausten sopimuskorotuksista sekä ennakollisista hinta- ja kustannustasotarkistuksista. Valuuttakurssien mahdollisista muutoksista aiheutuvat lisätarpeet eivät sisälly esitykseen, ja ne tulee tarvittaessa arvioida erikseen vuoden lisätalousarvioesitysten yhteydessä. Materiaalin kunnossapidon edellytykset paranevat, mutta muuten vuosi on toiminnan kannalta puolustusvoimille haastavampi kuin vuosi. Hallinnollisia ja henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöjä jatketaan vuoden mukaisesti. Varusmiesten maastovuorokausien osalta on tavoitteeksi asetettu 30 vuorokautta, kun koulutusjärjestelmä perustuu 40 maastovuorokauteen. Alusvuorokausien määrä on puolestaan vähennetty 1 700:sta 1 300:aan ja Hornet-kaluston lentotuntien määrä on laskettu 9 200:sta 8 900:een. Meno- ja kustannuspaineita aiheuttavat myös kunnossapitovajeen korjaaminen, räjähtävän materiaalin varastoinnin parantaminen sekä asevelvollisten etuuksien kehittäminen ja puolustusvoimien yhä kalliimpi henkilöstörakenne. Kokonaisrahoituksen kannalta puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys, materiaalin vanheneminen vuosikymmenen puolivälissä ja asevelvol- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 listen ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen suuruista puolustusvoimien ylläpitoa. T o i m i t i l o j e n k u n n o s s a p i t o j a t y h j i l- l ä ä n o l e v a t k i i n t e i s t ö t. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen yhteydessä todettiin, että puolustusvoimien käytettävissä olevat toimitilat ovat huonokuntoisia ja syntyneen huomattavan suuren korjausvelan poistamiseksi kunnossapidon tasoa tulisi nostaa. Valiokunta kiinnitti ongelmaan huomiota jo vuoden budjettimietinnössään (VaVM 45/2009 vp) ja toteaa asian olevan edelleen ajankohtainen. Tilanne on johtanut siihen, että kiinteistöjen korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi. Valtion kokonaistaloudellisen hyödyn kannalta valiokunta pitää välttämättömänä, että valtion käyttökelpoisten tilojen kunnostamisesta huolehditaan ja turvataan valtion omaisuuden arvo kiinteistöuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön tulee keskinäisissä neuvotteluissaan löytää asiaan ratkaisu. Kiinteistöasioiden hoito ei voi kaatua siihen, etteivät valtion eri tahot pysty sopimaan, miltä valtion talousarvion momentilta tarvittavat määrärahat maksetaan. Puolustusvoimilla on hallinnassaan myös tyhjiä kiinteistöjä, joiden vuokra-aika päättyy vuoden 2012 lopussa. Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisen puitesopimuksen mukaan puolustusvoimilla on oikeus vain huomattavan toiminnan supistamisen tai lakkauttamisen johdosta irtisanoa vuokrasopimus kokonaan tai yhteisesti sovittavin osin. Tarpeettomista tiloista aiheutuu puolustusvoimille noin miljoonan euron kustannukset vuosittain, johon sisältyy myös ylläpitokustannuksia, koska rakennuskantaa ei omistajatahon linjauksen mukaisesti pidetä kylmillään. Kiinteistöjen jatkovuokraus ulkopuolisille tahoille ei ole useimmiten mahdollista syrjäisen sijainnin tai huonon kunnon takia. Varuskunta-alueen sisällä oleviin rakennuksiin puolestaan liittyy turvallisuusvaatimuksia alueen muun toiminnan johdosta. Valiokunta toteaa, että valtiokonsernin tilahallintaa tulee yleisemminkin kehittää niin, että valtionhallintoon luotaisiin joustavat toimintatavat tarpeettomien toimitilojen ohjaamiseen mahdolliseen muuhun käyttöön, ja että epätarkoituksenmukaisesta varallisuudesta voitaisiin luopua myös rakennuksia purkamalla. Purkukuntoisten toiminnalle tarpeettomien rakennusten tyhjillään pitäminen ja lämmittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. T e r v e y d e n h u o l t o. Valiokunta pitää hyvänä, että varusmiesten mielenterveysongelmiin saa moninaista keskustelutukea terveydenhuollon, sosiaalikuraattorien ja pappien avulla. Varuskuntien terveysasemat tekevät yhteistyötä myös sairaanhoitopiirien kanssa ja Väestöliiton kautta on järjestetty tukipuhelin. Joukko-osastoissa toimii lisäksi monialaisia kriisiryhmiä äkillisten järkyttävien tilanteiden jälkeisen tuen järjestämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ongelmien tunnistamista ja ehkäisemistä helpottaisi mm. se, että kaikki varusmiehet kävisivät ennen varusmiespalveluksen aloittamista heille järjestetyissä terveystarkastuksissa. Laissa puolustusvoimista (551/2007, 43 ) on säädetty, että ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa. Saadun selvityksen mukaan sekä kantahenkilökunnan että puolustusvoimien työterveyshuollon puolella on ilmennyt epätietoisuutta työterveyshuollon laajuudesta koskien lain vaatiman kunnon ylläpitämisen yhteydessä sattuneita tapaturmia. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilanne selvitetään nopeasti ja ettei mahdollisten vammojen hoito pitkity ainakaan epäselvän vastuujaon vuoksi. V i i m e s o t i e n a i k a i s t e n v a l o k u v i e n d i- g i t o i n t i. Eduskunta osoitti euron määrärahan vuodelle viime sotien aikaisten valokuvien digitoinnin aloittamiseen. Työ on sujunut hyvin ja määrärahalla on tallennettu noin talvisodan ja noin jatkosodan kuvanegatiivia sekä liitetty kuviin käsinkirjoitetuissa kuvauspäiväkirjoissa olleet metatiedot. Valiokunta pitää tärkeänä jäljellä olevien noin jatkosodan negatiivin ja kuvauspäiväkirjojen digitoinnin jatkamista. Historiatiedon säilyminen tuleville sukupolville tulee varmistaa ja saattaa kuva-arkisto samalla laajan yleisön käyttöön. Valiokunta lisää momentille euroa varusmiesten maastovuorokausitavoitteen saavuttamiseksi ja euroa jatkosodan aikaisten valokuvien digitoinnin loppuun saattamiseksi. talousarvio IV lisätalousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien salassa pidettävistä hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien salassa pidettäviin hankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan 3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvien indeksija valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään euroa. Valtuudet 1) Vuonna saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2014 enintään euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH ). PVKEH -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukainen suoritus voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. 2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2009 (PVKEH 2009) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään eurolla euroon. 3) Vuonna saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 4) Vuonna hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu (TTK-PROTO ) - tilausvaltuuden osalta saa vuonna purkaa aiemmin tehtyjä sopimuksia sekä sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja sitoumuksista maksamatta olevaa määrärahaa vastaavasti. 5) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Vanhat tilausvaltuudet Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2008) Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen (PKILPU 2008) Strateginen ilmakuljetuskyky (SAC) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) josta Ilmapuolustuksen kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH ) Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu (TTK-PROTO ) Vanhat tilausvaltuudet yhteensä Uusi tilausvaltuus Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH ) Valtuudet yhteensä Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin: Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Korvataan puolustushaarojen itsenäiset järjestelmät ja sovellukset yhteisellä johtamisjärjestelmällä. Luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita sekä kehitetään ITVJ-tiedonsiirtoverkkoa. Uudistetaan tietohallintoa ja tietoteknistä integraatiota sekä lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja. Laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä parantamalla toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. Otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita sekä keskitetään ja siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön. Jatketaan puolustusvoimien -luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen tieto- ja tilannekuvavaihto (EU ja Nato). Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma Tuotetaan yhteisoperaatioiden johtamiseen ennakkovaroituskyky, analysoitu tiedustelutilannekuva ja lyhytviiveinen valvontaja maalitilannekuva. Käynnistetään valvontajärjestelmän uusiminen ja varustetaan Rajavartiolaitoksen yksiköitä. Toteutetaan yhteisen maalitilannekuvan luova MST-hanke sekä hanke, jolla ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuva tiedustelu- ja valvontakyky operatiivistaktiselle tasolle. Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä. Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelma Rakennetaan ja ylläpidetään operatiivisia suorituskykyjä, joilla vaikutetaan oman tai hyökkääjän toiminnan kannalta merkittäviin operaatioihin, avaintoimintoihin tai rakenteisiin. Päivitetään keskeiset asejärjestelmät ja käynnistetään vaikuttamisen järjestelmätutkimus. Parannetaan vaikuttamiskykyä ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä ja kehitetään erikoisjääkäripataljoonaa. Käynnistetään Hornet-torjuntahävittäjien ilmasta - maahan -kyvyn luominen järjestelmäpäivityksellä. Logistiikan kehittämisohjelma Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien muiden suorituskykyjen toimeenpano, ylläpito ja käyttö sekä suorituskyvyn palauttaminen. Kehitetään logistiikan johtamisjärjestelmää ja käynnistetään huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen. Integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi. Yhdenmukaistetaan materiaalihankkeiden toteuttamista puolustushaaroissa. Kehitetään strategista kumppanuutta lisäämällä poikkeusolojen huoltovarmuutta ja edistämällä toiminnan taloudellisuutta. Jatketaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukaisen varastointijärjestelmän kehittämistä. Kehitetään kuljetuskykyä käynnistämällä helikopteripataljoonan muodostaminen ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita sekä uusitaan yhteyskoneet. Maapuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman suorituskykyä sekä ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä. Jatketaan operatiivisten joukkojen varustamista (johtaminen, tulivoima, suoja ja liikkuvuus) ja luodaan edellytykset alueellisten joukkojen kehittämiselle. Kehitetään valmiusprikaatien tulivoimaa (kotimaiset ampumatarvikehankinnat ja valmiusprikaatien materiaalin täydentäminen). Kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta. Aloitetaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinnat. Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista. Meripuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään meriyhteyksien turvaamisen suorituskykyä. Parannetaan kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen. Otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Ylläpidetään pintatorjuntakyky nykytasolla. Parannetaan kykyä muiden viranomaisten tukemiseen. Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelma Tavoitteena ilmatorjunnan kehittäminen sekä Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitäminen. Kehitetään pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan suorituskykyä ja jatketaan Hornet F18 -kaluston elinjaksopäivityksiä. Modernisoidaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä sekä kehitetään valmiusprikaatien ilmatorjuntaa. Aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. Parannetaan Hornet-torjuntahävittäjien taistelukykyä ja tukeutumisedellytyksiä. Valtuuksien esittämistapaa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muita hallinnonaloja siten, että valtuuksista valtiolle aiheutuvia vuotuisia menoja ei enää eritellä momentin päätösosassa. Myös aiemmissa talousarvioissa ja lisätalousarvioissa hyväksyttyjen valtuuksien osalta siirrytään tähän käytäntöön. Arviot menojen vuotuisesta jakaumasta ilmenevät selvitysosan valtuustaulukosta. Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2014 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. PVKEH -tilausvaltuuteen sisältyvät suurimmat hankkeet Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan yhteisten tietopalveluiden ja -järjestelmien rakentamista (PVSAP) sekä kehitetään elektronisen suojauksen-, maapuolustuksen johtamisen- ja tiedonsiirronjärjestelmiä sekä sovelluksia tukemaan sotilaallisen suorituskyvyn rakentamista ja ylläpitoa sekä henkilöstöresurssien hallintaa. Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa päivitetään raskaan raketinheitinjärjestelmän ammunnanhallintajärjestelmä ja hankitaan tarvittavia ampumatarvik- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 keita kustannustehokkaan kunnossapitojärjestelmän säilyttämiseksi sekä järjestelmän elinjakson pidentämiseksi. Lisäksi kehitetään puolustusvoimien erikoisjoukkojen kykyä osallistua puolustusvoimien yhteisoperaatioiden kaukovaikuttamiseen ja tiedustelujärjestelmän tukemiseen. Logistiikan kehittämisohjelmassa kehitetään NH90-helikopterien omasuojaa vastaamaan mm. kansainvälisten kriisinhallintatehtävien vaatimuksia. Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan panssarimiinojen modernisointi hankkimalla uusia järjestelmiä ja välineitä korvaamaan jalkaväkimiinojen poistumista. Lisäksi hankitaan maapuolustuksen kohdearkkitehtuurin sovelluksia, kehitetään alueellista tykistöä ja kehitetään operatiivisten joukkojen pimeätoimintakykyä hankkimalla mm. pimeätähtäimiä ja pimeänäkölaseja. PVKEH tilausvaltuus PVKEH tilausvaltuuden ja siihen sisältyvän koulutus- ja valmiusampumatarvikkeet (KOVA) -hankinnan enimmäismäärän vähentäminen liittyy määrärahojen uudelleenkohdennuksiin. PVKEH tilausvaltuuteen sisältyvän keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus (KKITO) -hankkeen uudistaminen johtuu siitä, että hankkeeseen sisältyviä ohjushankintoja, ohjusyksiköiden järjestelmämateriaalihankintoja, ohjelmistopäivityksiä ja modifiointeja koskevia sopimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna. Teollinen yhteistyö Ulkomaisten puolustusmateriaalihankintojen osalta vastaostojen yleinen alaraja on euroa. Mikäli erityiset syyt sitä puoltavat, puolustusministeriö voi kompensaatiotoimikuntaa kuultuaan päättää, että alarajan ylittävissä hankinnoissa ei käytetä vastaostoehtoa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuoden 2009 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) Siirto momentille Maksatusten siirrot vuodelta Tasomuutos Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Muutos liittyy tämän momentin valtuuksien esittämistavan muutokseen siten, että valtuuksista valtiolle aiheutuvia vuotuisia menoja ei enää eritellä päätösosassa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, euroa vuonna myönnettävän Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuuden menojen maksamiseen, euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on linjattu, että materiaaliseen ylläpitoon ja kehittämiseen tulisi käyttää keskimäärin noin kolmannes puolustusmäärärahoista. Valiokunta korostaa, että tavoitteeseen tulee edelleen pyrkiä. V a r a o s a v a j e. Valiokunta on useassa mietinnössään (kuten VaVM 33/2008 vp, VaVM 45/2009 vp) ottanut esiin puolustusvoimien kaikkia puolustushaaroja koskevan varaosavajeen. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella kunnossapito- ja varaosatarpeen on laskettu olevan jopa huomattavasti suurempi kuin vielä alkuvuodesta arvioitiin johtuen epäyhtenäisistä laskentaperusteista. Tästä syystä näyttää siltä, ettei asetettua tavoitetta varaosavajeen poistamisesta saavuteta aiemman suunnitelman mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Puolustusvoimat valmistelee kehysehdotuksessaan vuosille vajeen kattamista kohdentamalla edelleen materiaalihankintojen määrärahaa kunnossapitoon. Suunnitelma laaditaan voimassa olevan kehyspäätöksen mukaisesti, joka sisältää selonteon mukaisen vuosittaisen 2 prosentin tasokorotuksen sekä kustannustason nousun kompensoinnin. Valiokunta pitää puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta välttämättömänä toteutettavissa olevaa suunnitelmaa varaosavajeen poistamisesta ja pitää myönteisenä, että puolustusvoimissa on ryhdytty määrätietoisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. K o t i m a i n e n p u o l u s t u s m a t e r i a a l i t e o l l i- s u u s. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna ei ole näkyvissä suuria investointeja, joissa kotimainen puolustusmateriaaliteollisuus voisi olla merkittävässä määrin mukana. Asetettu tavoite puolustusmateriaalihankintojen 50 prosentin kotimaisuusasteesta voidaankin saavuttaa ainoastaan teollisen yhteistyön mekanismien eli vastakauppojen avulla. Samalla pystytään turvaamaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16