Kätilöiden kokemuksia tiedonhallinnan muutoksista kätilötyössä

Transkriptio

1 Kätilöiden kokemuksia tiedonhallinnan muutoksista kätilötyössä Terveydenhuollon ATK-päivät 26- Jyväskylä

2 Esityksen rakenne Taustaa: Äippä-tutkimus Kätilöiden kokemukset-tutkimus: tavoitteet Tutkimusprosessi ja -aineisto Tulokset Pohdintaa

3 Taustaa Tiedonhallinnan muutokset terveydenhuollossa eivät enää vain käyttöönottoa: uuden tietotekniikan käyttöönotto erityisesti sairaalaympäristössä arkipäivää jo luvulta alkaen Miten rivityöntekijä kokee muutokset ja pystyy vaikuttamaan niihin?

4 Taustaa: Äippä-tutkimus "Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos - Arjen valtaistaminen äitiyshuollossa" TSR hanke n , syyskuu tammikuu 2008 Tutkimustavoitteet: 1) Ymmärtää äitiyshuollon työntekijöiden kannalta, mitä tapahtuu työyhteisön arjessa kun tiedonhallinnan prosessit ja tekniikat muuttuvat 2) Kehittää keinoja, joilla työntekijät voivat paremmin vaikuttaa muutokseen

5 Taustaa: Äippä-tutkimus Keskeistä valtaistamisen/voimaistamisen käsite -> Lähestymistapana osallistava toimintatutkimus Käytetty menestyksekkäästi lukuisissa terveydenhuollon tai hoitotyön kehittämistä koskevissa hankkeissa (kotimaisia esim. Hopia ym. 2004; Löfman ym. 2004; Kalliola 2003; Asikainen 1999). Käytetty myös työn jaksamisen edistämisessä (Halbesleben ym. 2006)

6 Taustaa: Äippä-tutkimus 4 organisaatiota: sairaala-neuvolaparit Helsingissä ja Kuopiossa Ryhmäkeskustelut työntekijöiden kanssa (4-5 työntekijää/organisaatio): ongelmien identifiointi, ratkaisujen löytäminen ja arviointi (n. 10 kk seurantajakso) Toimintatutkimuksen tulokset raportoitu hankkeen loppuraportissa Palmén M, Korpela M ja Saranto K (2008). Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos: Arjen valtaistaminen äitiyshuollossa. Kuopio, Kuopion yliopisto,

7 Kätilöiden kokemukset tiedonhallinnan muutoksista-tutkimus Toimintatutkimuksen sisällä tarkasteltu myös tutkimuskysymystä: "Mitä kätilöt ajattelevat ja miten he kokevat tiedonhallintaan liittyvät muutokset omassa työssään?" Keskiössä subjektiiviset kokemukset, ajatukset, tunteet Tässä esitetyt tulokset perustuvat yhdessä naistentauti- ja synnytyssairaalassa kerättyyn aineistoon Aineisto kerätty kahdessa ryhmäkeskustelussa lokamarraskuussa 2006, kesto 1,5 tuntia/keskustelu 5 kätilöä, vuotiaita, 2-22 vuotta työkokemusta

8 Kätilöiden kokemukset tiedonhallinnan muutoksista Ryhmäkeskustelujen teemat: 1. Jokapäiväisen työn kuvaaminen tiedonhallinnan näkökulmasta, kokemukset työhön ja tiedonhallintaan liittyvistä muutoksista 2. Spesifit, ensimmäisestä keskustelusta esiin nousseet teemat (järjestelmien käytettävyys, kirjaamiskäytännöt, tiedonkulku organisaatiorajojen yli, tietotekniikka hoitotyön arjessa ja vuorovaikutuksessa, tietotekninen tuki ja koulutus, tiedonhallinnan välineiden ja työn kehittäminen)

9 Kätilöiden kokemukset tiedonhallinnan muutoksista Haastattelut tallennettiin äänitiedostoiksi, litteroitiin Litteroidut keskustelut analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin

10 Tulokset 1. Teknistynyt tiedonhallinta tukee entistä paremmin kätilöiden työtä Tiedonhallinnan teknistyminen ja sähköisten järjestelmien käyttöönotto on ollut kätilöiden kokemusten mukaan työn kannalta hyvä asia: Nopeuttaa asiakastietojen löytymistä, helpottaa tietojen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, parantaa potilasturvallisuutta, vahvistaa kätilöiden ammattiidentiteettiä.

11 Tulokset 2. Kiireen tuntu työssä on lisääntynyt Kiire korostui keskusteltaessa asiakas/hoitotyöstä, työvälineiden käytöstä, työntekijäryhmien välisestä työnjaosta, työn kehittämisestä, sidosryhmien välisestä yhteistyöstä ja kätilötyön arvostuksesta. Kiire heijastui tiedonhallinnan kaikille osa-alueille tietojen kirjaamisesta tiedonhallinnan kehittämiseen asti.

12 Tulokset Kiirettä tuntuvat lisäävän lisääntyneet tiedon kirjaamisvaatimukset, organisaation sisäiset työnjakoa koskevat muutokset jossa kirjaamistyötä ei "nähdä" aikaa vievänä työnä ja hallintohenkilöstöä vähennetään osastoilta, huonosti integroituneet järjestelmät jotka vaativat päällekkäistä kirjaamista sekä puhtaasti lisääntynyt tietojärjestelmien ja -ohjelmistojen sekä muun sairaalatekniikan määrä. Työntekijöillä suru ja huoli siitä, ettei asiakas/hoitotyöhön riitä aikaa Negatiiviset vaikutukset työn mielekkyyden kokemiseen, työhyvinvointiin, jaksamiseen...

13 Pohdintaa: Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys Laadullinen tutkimus, jossa fenomenologinen painotus: tarkoituksena kuunnella avoimesti osallistujien kokemuksia Pieni otos, yksi organisaatio, tulokset eivät yleistettävissä koko maahan/terveydenhuoltokenttään/ammattiryhmiin -> jatkotutkimuksessa tarvittaisiin laajempi otos Ei haettu kausaalisuhteita -> tutkimus ei kerro mikä suhde tiedonhallinnan teknistymisen ja kiireen välillä todellisuudessa on

14 Pohdintaa: Liittyvätkö kiire, työn mielekkyyden katoaminen ja tiedonhallinta toisiinsa? Onko rivityöntekijöiden kokemuksilla merkitystä -> mitä seuraa tiedonhallinnan kehittämisen kannalta? Vastoin ennakko-odotuksia kätilöiden kritiikki ei kohdistunut järjestelmien teknisiin ominaisuuksiin, käyttöönoton epäonnistumiseen, vuorovaikutusongelmiin asiakkaiden kanssa, eikä kyse ollut muutosvastarinnasta tms. Miten tiedonhallinta ja tietotekniikka voisivat tukea työn mielekkyyttä ja sitä kautta työhyvinvointia? Vrt. tutkimus vuotiaiden sairaanhoitajien työn asenneperustasta: tärkeintä potilaan hyvä hoitaminen, hoitajuuden arvostus, potilaan ensisijaistaminen, suurin ristiriita sairaalaympäristössä hoitajien hoitotyön suuren arvostuksen ja sen huonon toteutumisen välillä (Utriainen 2009).

15 Pohdintaa: Liittyvätkö kiire, työn mielekkyyden katoaminen ja tiedonhallinta toisiinsa? Kätilötyön sisällöllinen muutos: lisääntynyt tiedonhallintatyö tärkeä ja pysyvä osa kätilötyötä, mutta missä tasapaino sen ja hoitotyön välillä? Tarvitaanko kätilötyön profiilin nostamista ja "näkymättömän" tiedonhallintatyön näkyväksi tekemistä? Onko taustalla huonosti toimivat prosessit, jota hyvätkään tietojärjestelmät eivät pelasta? Vai väheneekö kiire automaattisesti järjestelmien kehittyessä?

16 Kiitos Työsuojelurahasto, hanke Tutkimukseen osallistuneet äitiyshuollon organisaatiot ja työntekijät

17 Viitteet Asikainen P (1999). Yhteisön aktivointi. Toimintatutkimus sosiaali- ja terveystoimen työssä. Väitöskirja. Tampere, Acta Universitatis Tamperensis 650. Halbesleben JRB, Osburn HK, Mumford MD (2006). Action research as a burnout intervention. Reducing burnout in the Federal Fire Service. The Journal of Applied Behavioral Science 2006, 42, Hopia H, Heino-Tolonen T, Paavilainen E, Åstedt-Kurki P (2004). Laadullinen toimintatutkimus perhehoitotyön kehittämisen keinona lastenosastolla. Hoitotiede 2004, 16(4), Kalliola S (2003). Selfdesigned teams in improving public sector performance and quality of working life. Public Performance and Management Review 27(2), Löfman P, Pelkonen M, Pietilä A-M (2004). Osallistava toimintatutkimus hoitotyön kehittämisessä. Empiirinen esimerkki toimintatutkimusprosessista. Tutkiva Hoitotyö 2004, 2 (3), Utriainen K (2009). Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä. Väitöskirja. Oulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto.