Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla"

Transkriptio

1 Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina Kurikka Tarja Hupli Maija Sarja A Serie nro 10, 2012

2 Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina Kurikka Tarja Hupli Maija Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 10, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka (ruotsi), Semantix Finland Oy (englanti) ISSN ISBN (pdf)

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 10 Teoksen nimi: Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä Vsshp:n vuodeosastoilla Laajuus: 26 sivua 7 liitesivua Tekijät: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Tiivistelmä: Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla -projekti liittyi VSSHP:n Hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille , erityisesti potilaslähtöisten palveluiden ja tehokkaan toiminnan osa-alueisiin (VSSHP 2010). Projekti oli osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen gerontologisen hoitotieteen sekä terveydenhuollon hallinnon harjoittelu - opintojaksoa. Projektin tavoitteena oli hoitoisuustiedon hyödyntämisen kartoittaminen VSSHP:n vuodeosastoilla. Kartoitus toteutettiin strukturoidulla kyselyllä, joka kohdennettiin hoitoisuusluokitusta käyttävien yksiköiden ylihoitajille (N=12) ja osastonhoitajille (N=47). Kyselyyn vastasi 12 ylihoitajaa ja 35 osastonhoitajaa, kokonaisvastausprosentti oli 80. Kysely toteutettiin syyskuussa 2011 Webropol-kyselynä. Projektin tuloksena voidaan todeta, että hoitoisuustiedon hyödyntämistä pidetään tärkeänä ja että hoitoisuuteen liittyviä tietoja hyödynnettiin sekä kliinisen hoitotyön johtamisessa että henkilöstöresurssien allokoinnissa päivittäin. Osana kyselyä hoitotyön johtajat nimesivät hoitoisuuden hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja kehitysehdotuksia. Vastausten mukaan voidaan todeta, että VSSHP:ssä tulisi lisätä esimiehille kohdennettua koulutusta hoitoisuustiedon hyödyntämisestä, laatia yhtenäiset ohjeet hyödyntämisestä sekä kehittää hoitoisuuden hyödyntämiseen liittyvien tietojärjestelmien ja sovellusten käytettävyyttä. ISSN: ISBN: (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 10 Publikation: Utnyttjande av kunskap om vårdberoende i kliniskt vårdarbete som instrument vid ledning och allokering av personalresurser på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Omfattning: 26 sidor 7 sidor bilagor Författare: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Sammandrag: Projektet för utnyttjande av kunskap om vårdberoende i kliniskt vårdarbete som instrument vid ledning och allokering av personalresurser på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt hörde till Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet för åren , särskilt i delområdena för patientinitierade tjänster och effektiv verksamhet (Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 2010). Projektet var en del av en studieperiod för gerontologisk vårdvetenskap på Åbo universitets institution för vårdvetenskap och av praktik inom hälso- och sjukvårdens förvaltning. Projektets mål var kartläggning av utnyttjandet av vårdberoende på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Kartläggningen genomfördes med strukturell enkät, som riktades till överskötare (N=12) och avdelningsskötare (N=47) på enheter som använder vårdklassificering. 12 överskötare och 35 avdelningsskötare svarade på enkäten, den totala svarsprocenten var 80. Enkäten genomfördes i september 2011 som Webropol-enkät. Som resultat för projektet kan konstateras, att man anser det viktigt att utnyttja kunskapen om vårdberoendet och att man utnyttjade uppgifter som hörde samman med vårdberoendet både i ledning av det kliniska vårdarbetet och vid allokering av personalresurserna dagligen. Som en del av enkäten nämnde de som leder vårdarbetet utmaningar som hör samman med utnyttjande av vårdberoendet och utvecklingsförslag. Enligt svaren kan man konstatera att man inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt borde öka utbildning om utnyttjande av vårdberoendet riktad till cheferna, göra upp enhetliga instruktioner om utnyttjandet och utveckla användbarheten av informationssystem och applikationer som hör samman med utnyttjandet av vårdberoendet. ISSN: ISBN: (pdf) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 10 Title: The Utilisation of Nursing Dependency Data as a Means of the Allocation of the Management of Clinical Nursing Science and Personnel Resources in the Inpatient Wards in the Hospital District of Southwest Finland No. of pages: 26 Appendices: 7 pages Authors: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Abstract: The Utilisation of Nursing Dependency Data as a Means of the Allocation of the Management of Clinical Nursing Science and Personnel Resources in the Inpatient Wards in the Hospital District of Southwest Finland project was part of the Hospital District of Southwest Finland s Nursing Action Programme for , and focused especially on the areas of patient-oriented services and efficient operations (Hospital District of Southwest Finland 2010). The project was part of the internship study module in Gerontological Nursing and Management of Health Care Administration in the Department of Nursing Science at the University of Turku. The purpose of the project was the mapping of the degree of utilisation of nursing dependency data in the inpatient wards in the hospital district of Southwest Finland. The study was carried out by means of a structured questionnaire, which was sent to the head nurses (N=12) and ward managers (N=47) utilising nursing dependency classification in their units. 12 head nurses and 35 ward managers participated in the study, the percentage of questionnaires submitted being 80. The study was conducted in the form of a Webropol questionnaire in September The project indicated that the utilisation of nursing dependency data is considered important, and data relating to nursing dependency were utilised on a daily basis both in the management of clinical nursing and the allocation of personnel resources. One section of the questionnaire was dedicated to the challenges involved in the utilisation of nursing dependency data and suggestions for improvement. The answers indicate that the Hospital District of Southwest Finland should provide more training for managers on the utilisation of nursing dependency data, issue general instructions for the utilisation of this data, and develop the information systems related to the utilisation of nursing dependency data as well as the usability of the relevant applications. ISSN: ISBN: (pdf) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuuteen liittyvien tietojen hyödyntäminen HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN VSSHP:N VUODEOSASTOILLA Kyselyn toteutus Taustatietoja käyttäjäyksiköistä Mielipiteitä ja kokemuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisestä Raporttien seuraaminen Ajankäyttö Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitohenkilöstön allokoinnissa Hoitoisuustiedon hyödyntäminen johtoryhmässä Muu hoitoisuustiedon hyödyntäminen Hoitoisuustiedon hyödyntämiseen liittyvä osaaminen ja ohjeistus Haasteita hoitoisuustiedon hyödyntämisessä Ehdotuksia hoitoisuustiedon hyödyntämiseksi KEHITTÄMISEHDOTUKSIET HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMISEKSI LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, osastonhoitajakysely Liite 2. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, ylihoitajakysely

8 1. JOHDANTO Hoitoisuusluokituksen avulla arvioidaan potilaan toteutuneen hoidon määrää. Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä tuottaa tietoa hoitotyön määrän lisäksi myös käytetystä henkilöstön määrästä. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttäminen mahdollistaa myös optimaalisen henkilöstöresurssoinnin, joka puolestaan tukee potilaan hyvän hoidon toteutumista ja henkilöstön työhyvinvointia (FCG 2011). Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä otettiin käyttöön VSSHP:n vuodeosastoilla vuonna Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä melko laajasti somaattisilla vuodeosastoilla, mutta tieto hoitoisuusluokitusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä hoitotyön johtamisen apuvälineenä on puuttunut. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja resurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla -projektin tavoitteena oli kartoittaa, miten hoitoisuustietoa hyödynnetään VSSHP:n vuodeosastoilla sekä tehdä ehdotuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisen parantamiseksi jatkossa. Laajuudeltaan projektityö käsitti ne TYKS:n kantasairaalan sekä alueellisen erikoissairaanhoidon vuodeosastot, joilla oli kartoitushetkellä käytössään Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Projekti liittyi VSSHP:n Hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille , erityisesti potilaslähtöisten palveluiden ja tehokkaan toiminnan osa-alueisiin (VSSHP 2010). Projektin vastuuhenkilönä toimi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen TtM-opiskelija Terhi Painilainen, jonka opintoihin kyseinen projekti sisältyi. Projektin ohjaajina toimivat hoitotieteen laitoksen lehtori Maija Hupli ja professori Riitta Suhonen sekä VSSHP:n tulosryhmäylihoitaja Anja Kylävalli, suunnittelija Tiina Hassinen sekä hoitotyön kliininen asiantuntija Tarja Kurikka. 7

9 2. HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN 2.1. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokituksia on kehitetty 1940-luvulta lähtien mm. Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden ensimmäiset hoitoisuusluokitukset ovat 1960-luvulta ja, etenkin 1990-luvulla hoitoisuusluokituksista kiinnostuttiin taloudellisen laman seurauksena. (Pulkkinen 2000.) VSSHP:n käyttämä Rafaela -järjestelmä on Suomen Kuntaliiton omistama ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n hallinnoima hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jonka sisältämien mittareiden avulla voidaan määrittää kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä ja tarkastella hoitajaresursseja. Rafaela -järjestelmä kehitettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitotyön resurssienhallinnan tarpeisiin vuosina Suomen Kuntaliiton Finn-hoitoisuus -projektissa. Rafaela -järjestelmää käytetään erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisissä organisaatioissa. Järjestelmää käyttäviä organisaatioita on Suomessa 650. Suomen lisäksi järjestelmä on käytössä Islannissa ja Norjassa. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmä on terveysteknologian sovellus, jonka tavoitteena on näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa. Rafaela -järjestelmä tuottaa tietoa potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta kuudella eri osa-alueella sekä hoitotyön resursseista. Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon avulla hoitotyön resurssit voidaan kohdentaa potilaiden tarpeiden mukaisesti. Rafaela -järjestelmä mahdollistaa valtakunnallisen vertailun organisaatioiden kesken. Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon avulla voidaan analysoida toimintaprosessien laatua, tuottavuutta ja kustannuksia. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmää käytettäessä hoitotyön asiakkaat luokitellaan hoitoisuusmittarilla kerran hoitoisuusjaksossa (vrk/työvuoro). Rafaela -järjestelmään kirjataan hoitotyöhön käytetyt resurssit, jolloin saadaan tieto potilaan hoitoisuudesta hoitajaa kohden. Rafaela järjestelmän hoitoisuusmittareita ovat Oulu Patient Classification -mittari (OPCq-mittari), Pitkäniemi Patient Classification -mittari (PPCq-mittari), SÄDEHOIq-mittari ja POLIHOIqmittari. (FCG 2011.) 8

10 VSSHP:n käyttämän OPCq-mittarin mukaisesti potilaiden hoidon vaativuus arvioidaan kuudella eri osa-alueella. Osa-alueita ovat 1) hoidon suunnittelu ja koordinointi, 2) hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet, 3) ravitsemus ja lääkehoito, 4) hygienia ja eritystoiminta, 5) aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo sekä 6) hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Hoidon vaativuus arvioidaan neliportaisella asteikolla A-D. (FCG 2007.) Paoncil-menetelmää (Professional assessment of optimal nursing care intensity level) apuna käyttäen määritellään yksikkökohtaisesti optimaalisen hoitoisuuden taso. Optimaalisen hoitoisuuden määrittely huomioi sen, mitä potilas tarvitsee tullakseen hoidetuksi hyvin. Kun yksikön optimaalisen hoitoisuuden taso liitetään yksikön hoitoisuus/hoitaja -tietoon, saadaan yksikön optimaalisen resurssoinnin taso. (FCG 2009, FCG 2011.) Paoncil-menetelmä perustuu hoitajan ammatilliseen arvioon siitä, että potilas saa hyvää hoitoa (Fagerström 2009, FCG 2009). Rafaela -järjestelmässä tieto tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän potilashallintajärjestelmään, lisäksi mahdollisia ovat erilaiset tallennuspohjat verkossa (Nukari 2007). Rafaela -järjestelmä tuottaa erilaisia raportteja, joista vuosittaista vertailuraporttia varten yksiköistä kootaan muun muassa tiedot henkilöstökuluista, henkilöstön rakenteesta ja hoitotyön järjestämistavasta. Vertailutiedot yhdistetään hoitoisuustietoihin ja kootaan benchmarking-raportiksi, jonka Rafaela -järjestelmää käyttävät organisaatiot saavat vuosittain. Vertailuraportissa on nähtävissä muun muassa potilaiden hoitoisuus, henkilöstöresurssit, henkilöstökulut organisaatioittain ja erikoisaloittain. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmä sisältää kattavan ja järjestelmällisen laadunvarmistuksen, johon kuuluvat systemaattinen koulutus, käyttö ja seuranta. Laadunvarmistus mahdollistaa hoitoisuusluokituksista saatavan tiedon luotettavuuden ja hyödyntämisen. Laadunvarmistus koostuu organisaation itsearvioinnista, aineistoanalyysistä, satunnaisotannoista ja käyttäjien haastatteluista. Laadunvarmistuskäynnit toteutetaan järjestelmän käyttäjäorganisaatiossa kahden vuoden välein. Käynnin jälkeen yksikkö saa tuloksista kirjallisen raportin ja kehittämisehdotuksia. Kehittämissuositukset auttavat hoitoisuusluokituksen ylläpitojärjestelmän kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. (FCG 2011.) 9

11 Esimiehille ja johdolle tarjotaan Rafaela -koulutusta, aihepiireinä muun muassa esimiestyö ja johtaminen, raportit ja raporttien hyödyntäminen. Koulutus vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista sekä lisää erilaisten tunnuslukujen hyödyntämisen ja analysoinnin osaamista. Rafaela -valmennus tukee erityisesti Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämistä johtamisessa eli tietojohtamista. Rafaela -valmennus vahvistaa tietojohtamista, lisää tunnuslukujen hyödyntämis- ja analysointitaitoja sekä liittää Rafaela järjestelmän osaksi päivittäistä johtamista. (FCG 2011.) 2.2. Hoitoisuuteen liittyvien tietojen hyödyntäminen Hoitoisuusluokitus on hallinnollinen menetelmä, jolla pyritään vastaamaan potilaan tarpeisiin sekä samalla arvioimaan ja mitoittamaan henkilöstöresurssien tarvetta ja riittävyyttä. Hoitoisuusluokitus määrittelee potilaan hoidon tarpeen eli hoitoisuuden tiettynä ajankohtana. (Fagerström 1999, Fagerström ja Rauhala 2003, FCG 2011.) Parhaimmillaan Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä auttaa hyvien johtamiskäytäntöjen luomisessa ja ylläpitämisessä (Nukari 2007). Systemaattinen hoitoisuustiedon hyödyntäminen tukee johtajia ja organisaatiota ymmärtämään hoitoisuusluokituksen ja optimaalisen hoitoisuuden kautta potilashoidon vaativuuden ja henkilöstön allokoinnin osana näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Hoitoisuustiedon systemaattinen hyödyntäminen tuottaa tietoa johtajille ja poliittisille päättäjille sekä lisää läpinäkyvyyttä tuottamalla eri indikaattoreita. Systemaattinen hyödyntäminen osoittaa muutostarpeita ja auttaa kehittämään hoidon laatua suhteessa yksikön tavoitteisiin. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen myös lisää vertailtavuutta eri yksiköiden ja sairaaloiden välillä. (Fagersrtöm 2009.) Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa ja tukee hoitotyön johtajien näyttöön perustuvaa toimintaa (Fagerström 2009). Tiedon hyödyntäminen edellyttää taitoa lukea ja tulkita raportteja toimintaympäristössään, ohjeiden mukaista yhtenevää tietojenkeruuta sekä pitkäjänteistä sitoutumista tiedon pohjalta tapahtuvaan muutokseen (Nukari 2007). Haasteellista on, miten johtajat oppivat hyödyntämään valtavaa tiedon määrää ja esimerkiksi vertailuraporttien tuottamaa tietoa (Fagerström 2009). Tutkimusten mukaan kaikki hoitotyön johtajat eivät hyödynnä Rafaela -järjestelmän mahdollisuuksia täysimittaisesti (Rainio ja Ohinmaa 2005, Pusa 2007). 10

12 Hoitoisuusluokitusjärjestelmän tuottaman tiedon rinnalla on Nukarin (2007) mukaan hyvä seurata myös henkilöstön sairastavuutta, sijaisten määrää, hoitovirheitä ja vähältä piti - tapahtumia sekä työtyytyväisyyttä. Rafaela -järjestelmä tuottaa systemaattista, rationaalista ja objektiivista tietoa (Fagerström 2009). Rafaela -järjestelmä on todettu tieteellisesti validiksi, ja sen tuottama tieto vastaa empiiristä kokemusta hoitotyön kuormituksesta (Rauhala 2008, FCG 2011). Rauhalan (2008) mukaan Rafaela -järjestelmän rajat ja reunaehdot ovat perusteellisesti selvitettyjä. OPCmittari on todettu validiksi hoitoisuusmittariksi siten, että se on luotettava mittaamaan potilashoitoon liittyvää työmäärää erikoissairaanhoidon vuodeosastolla. Myös Paoncilmenetelmä on validi. (Rauhala 2008.) Potilaan hoidon tarve on lähtökohta henkilöstöresurssien arvioinnissa ja henkilöstön allokoinnissa (Fagerström 2009). Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa hoitajaresurssien tarpeenmukaisen kohdentamisen ja tukee näin henkilöstövoimavarojen johtamista (Rainio ja Ohinmaa 2005, Fagerström ja Rauhala 2007, Nukari 2007, Rauhala 2008, Aschan ym. 2009, Fagerström 2009). Hoitoisuuteen liittyviä tietoja voidaan hyödyntää hoitajaresurssien sijoittelussa usean osaston kesken. Hoitotyön kuormituksesta voidaan keskustella, kuormitusta voidaan analysoida ja haasteellisia tilanteita ratkaista. Johtaja voi arvioida eri ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa henkilöstön työtuntien uudenlaisen sijoittelun, osastojen välisen yhteistyön ja keskustelun potilasvirroista. (Aschan ym ) Rafaela -järjestelmä auttaa hoitotyön johtajaa, yhdessä muiden tietojen kanssa, arvioimaan hoitotyössä syntyviä kustannuksia (Nukari 2007, Fagersrtöm 2009). Vertailuraportoinnin yhteydessä syntyvä tieto hoitoisuuspisteiden hinnasta ja hoitoisuustiedon yhdistäminen potilasryhmäkohtaisiin tietoihin auttaa hoitotyön aiheutuvien kustannusten määrittelyssä (Nukari 2007). Rafaela -järjestelmä tukee tuottavuuden kehittämistä hoitotyössä, mistä esimerkkinä on järjestelmästä saadut kokemukset Landspitali University Hospitalissa (FCG 2011). Valtakunnallisesti hoitotyön trendejä voidaan tarkastella esimerkiksi puolivuosittaisen vertailuraportin avulla. Tällöin voidaan tarkastella hoitoisuuden muutoksia toiminta-aloittain, 11

13 kustannuksia sairaaloittain, hoitotyön toteuttamisen kustannusvaikutuksia sekä optimaalisen hoitoisuuden eroja eri alueittain. Tärkeää on löytää selityksiä, miksi jokin asia näyttää toisenlaiselta eri organisaatiossa ja myös ottaa näistä löydetyistä selityksistä opiksi. Muista raporteista ylihoitajat ja päättäjät käyttävät useimmiten osastojen kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportteja taustatiedoilla täydennettyinä. (Nukari 2007.) Hoitotyön lähijohtamista tukee hoitoisuustietojen käyttöön saaminen mahdollisimman reaaliajassa. Hoitoisuustietojen perusteella lähijohtaja voi esimerkiksi sijoittaa oikein henkilökuntaa ja arvioida sijaistarvetta. Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa hoitotyön johtamisen esimerkiksi siten, että päivystyspotilaiden sijoittelu ja uusien potilaiden sisäänotto perustuvat luotettavaan tietoon henkilöstön kuormituksesta. (Nukari 2007.) Henkilöstön kuormitus voi olla liian matala, liian korkea tai se voi vaihdella liikaa. Tavoitteena on optimaalinen resurssointi (Aschan ym. 2009). Henkilöstöresurssien optimaalinen mitoitus tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia (FCG 2011). Henkilöstöresurssien optimaalinen mitoitus turvaa hyvät työskentelyolosuhteet hoitajille lisäten työtyytyväisyyttä ja vähentämällä sairaudesta ja loppuun palamisesta aiheutuvia poissaoloja (Fagerström 2009). Rauhalan ym. (2007) mukaan hoitajien työn kuormituksen ja sairauspoissaolojen välillä on lineaarisen yhteys. Hoitoisuuden ja työn kuormittavuuden mittaaminen voisikin olla tärkeä osa henkilöstöresurssien strategista johtamista. Niukemmalla henkilöstöresurssoinnilla saavutettu taloudellinen hyöty katoaa useimmiten sairauslomista aiheutuviin kustannuksiin. (Rauhala ym ) Rafaela -järjestelmän tuottama tieto kertoo hoidon laadusta (FCG 2011) ja järjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen puolestaan varmistaa hoidon laatua (Rainio ja Ohinmaa 2005, Nukari 2007, Fagerström 2009). Hoitoisuuden ollessa optimialueella ajatellaan potilaan saavan hyvän hoitotyön laatukriteerit täyttävää hoitoa (Nukari 2007). 12

14 3. HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN VSSHP:N VUODEOSASTOILLA 3.1. Kyselyn toteutus Tämän kyselyn tavoitteena oli kartoittaa hoitoisuustiedon hyödyntämistä VSSHP:n Rafaela -järjestelmää käyttävillä vuodeosastoilla. Hoitoisuustiedon hyödyntämistä kliinisessä hoitotyön johtamisessa ja henkilöstöresurssien allokoinnissa VSSHP:n vuodeosastoilla selvitettiin strukturoidulla kyselyllä syyskuussa 2011 (liitteet 1 ja 2). Kohderyhmänä (N=59) olivat vuodeosastojen ylihoitajat (n=12) ja osastonhoitajat (n=47). Kyselyn vastasi ylihoitajista 12 (100 %) ja osastonhoitajista 35 (74 %). Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä. Ylihoitajien ja osastonhoitajien kyselyt olivat lähes samanlaiset, joitakin työrooleihin liittyviä eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Väittämät ja kysymykset oli ryhmitelty teemoittain, kuten myös kyselyn tulokset Taustatietoja käyttäjäyksiköistä Hyvän hoidon kriteerit oli kirjattuna 20/35 osastolla, rinnakkaisluokitus oli tehty viimeisen kahden vuoden aikana 30/35 osastolla ja optimaalisen hoidon taso oli määriteltynä 14/35 osastolla. Nämä taustatiedot ovat yhteydessä kyselyn tuloksiin siten, että kaikilla osastoilla ei ole vielä saatavilla kaikkia järjestelmän tuottamia tietoja tai raportteja eikä juurikaan kokemusta hoitoisuustiedon hyödyntämisestä kliinisen hoitotyön johtamisessa tai henkilöstöresurssien allokoinnissa Mielipiteitä ja kokemuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisestä Sekä ylihoitajat että osastohoitajat vastasivat hyvin myönteisesti mielipiteitä ja kokemuksia koskeviin väittämiin (kuvio 1). Vastaajat olivat sitä mieltä, että hoitoisuustietojen hyödyntäminen on tärkeää ja että hoitoisuustietoja hyödyntämällä on mahdollista parantaa hoidon laatua. Samaa mieltä vastaajat olivat myös siitä, että hoitoisuustietoja hyödyntämällä on mahdollista kohdentaa henkilöstöresursseja tarpeen mukaisesti ja että optimaalinen resurssointi mahdollistaa hyvän hoidon. 13

15 Ylihoitajat ja osastonhoitajat olivat samaa mieltä siitä, että hoitoisuustiedot ovat keskeisiä tunnuslukuja johtamisessa. Kuitenkin vain noin 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että näitä tietoja hyödynnetään VSSHP:n toiminnanohjauksessa. Samoin noin 30 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin erimieltä hoitoisuustietojen katselun ja tietojen syöttämisen sujuvuudesta ja vaivattomuudesta. Ylihoitajien ja osastonhoitajien mielipiteet ja kokemukset hoitoisuustiedon hyödyntämisestä eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Eroavaisuutta vastaajaryhmien välillä oli lähinnä tietojen seuraamisen vaivattomuuden kokemisessa siten, että osastonhoitajista noin 65 % oli tietojen seuraamisen vaivattomuudesta jokseenkin tai täysin samaa mieltä kun vastaava luku ylihoitajien ryhmässä oli noin 25 %. Kuvio 1. Ylihoitajien (n=12) ja osastonhoitajien (n=34) mielipiteet ja kokemukset hoitoisuustiedon hyödyntämisestä. 14

16 3.4. Raporttien seuraaminen Ylihoitajat ja osastonhoitajat seurasivat eniten raportteja kuukausittain (taulukko 1). Tuolloin osastonhoitajat seurasivat eniten kuukausiraporttia (77 %), hoitotyön osa-aluejakaumaa (65 %), hoitoisuusluokkajakaumaa (59 %) sekä päivät yli ja alle optimin -tietoja (52 %). Ylihoitajat seurasivat kuukausittain eniten kuukausiraporttia (73 %), päivät yli ja alle optimin -tietoja (73 %) hoitoisuus/hoitaja -tietoja (64 %), hoitoisuus/hoitaja/optimi (64 %) -tietoja sekä luokittelemattomien %-osuuksia (64 %). Osastonhoitajat seurasivat lisäksi viikoittain hoitoisuus/hoitaja -tietoja (32 %), hoitoisuusluokkajakaumaa (24 %) sekä luokittelemattomien prosenttiosuuksia (24 %). Osastonhoitajat seurasivat myös neljännesvuosittain osavuosiraporttia (20 %) ja vuosittain valtakunnallista vertailuraporttia (23 %). Ylihoitajat seurasivat kuukausittaisten raporttien lisäksi eniten puolivuosittain osavuosiraporttia (30 %) sekä vuosittain valtakunnallista vertailuraporttia (27 %). Raporttien seurantatavoissa oli vaihtelua. Taulukko 1. Hoitoisuuteen liittyvien raporttien seuraaminen. Ylihoitajien (n=11) ja osastonhoitajien (n=34) vastaukset. 15

17 Kun molempia vastaajaryhmiä pyydettiin vielä nimeämään kolme raporttia tärkeysjärjestyksessä (kuvio 2), niin tärkeimpänä raporttina pidettiin hoitoisuus/hoitaja/optimi -raporttia. Ylihoitajien vastausten mukaan jaetulla toisella ja kolmannella sijalla olivat hoitoisuusluokkajakauma ja päivät yli ja alle optimin. Osastonhoitajien mukaan toiseksi tärkein raportti oli hoitoisuus/hoitaja ja kolmanneksi hoitoisuusluokkajakauma. Tulos saatiin pisteyttämällä vastaukset seuraavasti: 1. sija = 3 pistettä, 2. sija = 2 pistettä ja 3. sija = 1 pistettä. Kuvio 2. Hoitoisuuteen liittyvien raporttien tärkeysjärjestys, ylihoitajien (n=10) ja osastonhoitajien (n=33) vastaukset Ajankäyttö Ylihoitajien ja osastonhoitajien hoitoisuustietojen katseluun ja tietojen syöttämiseen käyttämä aika ilmenee taulukosta 2. Ylihoitajat käyttivät aikaa tietojen seuraamiseen lähinnä kuukausitasolla, jolloin aikaa kului keskimäärin 1,5 tuntia. Osastonhoitajat käyttivät päivittäin aikaa tietojen katseluun ja tietojen syöttämiseen yhteensä keskimäärin 13 minuuttia. Tulosten 16

18 perusteella ajankäyttö kokonaisuudessaan on melko vähäistä, mutta vaihtelua vastaajien kesken on paljon. Taulukko 2. Hoitoisuuteen liittyvien tietojen syöttämiseen ja katseluun kuluva aika, ylihoitajien ja osastonhoitajien vastaukset. Ajankäyttö ka(vaihteluväli) Minuuttia päivittäin Oh (n=22) Yh (n=4) Tuntia viikoittain Oh (n=20) Yh (n=5) Tuntia kuukaudessa Oh (n=21) Yh (n=10) Yh, katselu 0 0,2 (0,0-1,0) 1,5 (0-4,0) Oh, katselu 6,8 (0-20) 0,6 (0,0-1,3) 2,0 (1-5) Oh, syöttö 6,4 (0-15) 0,7 (0,0-2,0) 2,3 (0,0-6,0) 3.6. Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla Ylihoitajat ja osastonhoitajat seurasivat myös muita tunnuslukuja hoitoisuustietojen rinnalla (kuvio 3). Useimmat vastaajista seurasivat sairaansijojen käyttöastetta ja henkilöstön poissaoloja. Yli 50 % vastaajista seurasi myös hoitohenkilöstön vaihtuvuutta. Vastauksissa ryhmien välillä ei ollut juuri eroa. Kuvio 3. Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla, ylihoitajien (n=12) ja osastonhoitajien (n=34) vastaukset. 17

19 3.7. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa Useimmat ylihoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja resurssien riittävyyden arvioinnissa (67 %), esittäessään lisävakanssien tarvetta (67 %) sekä tukiessaan hoitohenkilöstön työssäjaksamista ja työhyvinvointia (67 %) (kuvio 4). Yli puolet ylihoitajista hyödynsi hoitoisuustietoa myös pitkän aikavälin resurssoinnin suunnittelussa, viestinnässä henkilökunnalle, hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyön vaativuuden arvioinnissa sekä hoitotyön käytäntöjen kehittämisessä. Vähiten hoitoisuustietoja vastaajat hyödynsivät koulutussuunnitelman hyväksymisessä (0 %), käsittelemällä tiedot tulosryhmän kokouksessa (17 %) sekä perehdytyksessä (17 %). Ylihoitajat hyödynsivät hoitoisuuteen liittyviä tietoja osastonhoitajia enemmän hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyö käytäntöjen kehittämisessä sekä potilasvirtojen ohjauksessa. Osastonhoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja (kuvio 5) eniten viestiessään henkilökunnalle (91 %), käsittelemällä tiedot osastotunneilla kuukausittain (91 %), viestinnässä esimiehelle (88 %) ja kuvatessaan osaston toimintaa toimintakertomuksessa (82 %). Yli puolet osastonhoitajista hyödynsi hoitoisuustietoja työvuorosuunnittelussa, resurssien riittävyyden arvioinnissa, pitkän aikavälin resurssoinnin suunnittelussa, esittäessään lisävakansseja, pitkän aikavälin toiminnanmuutosten suunnittelussa, hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyön vaativuuden arvioinnissa, perehdytyksessä sekä työssä jaksamisen tukemisessa. Enimmäkseen osastonhoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja ylihoitajia enemmän. Hoitoisuuteen liittyviä tietoja osastonhoitajat hyödynsivät erityisesti resurssointiin ja viestintään liittyen. Molemmissa vastaajaryhmissä hoitoisuustietojen hyödyntäminen oli monipuolista ja liittyi useaan eri johtamisen osa-alueeseen. Henkilöstöjohtamisessa tietoja hyödynnettiin vastausten perusteella resurssoinnissa ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa sekä myös koulutuksen suunnittelussa ja perehdytyksessä. Toiminnan johtamisessa hoitoisuustietoja hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa ja tehtyjen toimenpiteiden arvioinnissa. Hoitoisuustietoja hyödynnettiin myös hoitotyön tarkastelussa ja kehittämisessä sekä viestinnässä. 18

20 Kuvio 4. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, ylihoitajien (n=12) vastaukset. Kuvio 5. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, osastonhoitajien (n=33) vastaukset. 19

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla

Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla RAFAELA -asiantuntija Pia Fredriksson, FCG Konsultointi Projektipäällikkö Pirjo Ketola, Numeron Ke 14.9.2016 klo 10.40 11.10 Ohjelma

Lisätiedot

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

ERVA -tapaaminen

ERVA -tapaaminen ERVA -tapaaminen 27.08.20 Hyh Johanna Bjerregård Madsen Vuodeosastohoidon tarve vähenee miten reagoimme hoitohenkilöstön kannalta oikein? Henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstövoimavarojen johtaminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnosta toiminnan kehittämiseen

Henkilöstöhallinnosta toiminnan kehittämiseen Miten tuottavuutta sosiaali ja terveydenhuoltoon? Sessio 4 Hoitotyön palvelulupaus Henkilöstöhallinnosta toiminnan kehittämiseen Johanna Bjerregård Madsen Hallintoylihoitaja Terveystieteiden tohtori opiskelija,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali Työryhmä Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Ritva Kosklin, ylihoitaja, VSSHP Tuula Cornu, ylihoitaja,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Lark työpaja

Lark työpaja Lark työpaja 21.11.2016 Osallistaminen Palautejärjestelmän kehittäminen jaksopalaute Tuuli Ovaska Hanna-Liisa Ollila Kerätyn tiedon läpikäynti KEHITTÄMISKOHTA JA OSATAVOITTEET 3.3.2015 Mitä tietoa pitäisi

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala 22.9.2016 Susanne Salmela, Satu Hautamäki, Erno Lehtonen-Smeds ja Lisen Kullas-Nyman JOHDANTO Käytettävät käsitteet suomeksi Moniammatillinen opetus

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 7.10.2014 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja PPSHP 1.

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Valinnanvapaus terveydenhuollossa onko sitä ja toimiiko käytännössä? seminaari TYKS 17.9.2015 17.9.2015 Laura Hietapakka, tutkija, THL 1 Kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde

Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde Terveydenhuollon Atk-päivät, Jyväskylä 27.5.2009 Mustonen Paula, tietojärjestelmäpäällikkö, Tekplus, IT-hankepalvelut,

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot