Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla"

Transkriptio

1 Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina Kurikka Tarja Hupli Maija Sarja A Serie nro 10, 2012

2 Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina Kurikka Tarja Hupli Maija Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 10, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka (ruotsi), Semantix Finland Oy (englanti) ISSN ISBN (pdf)

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 10 Teoksen nimi: Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä Vsshp:n vuodeosastoilla Laajuus: 26 sivua 7 liitesivua Tekijät: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Tiivistelmä: Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla -projekti liittyi VSSHP:n Hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille , erityisesti potilaslähtöisten palveluiden ja tehokkaan toiminnan osa-alueisiin (VSSHP 2010). Projekti oli osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen gerontologisen hoitotieteen sekä terveydenhuollon hallinnon harjoittelu - opintojaksoa. Projektin tavoitteena oli hoitoisuustiedon hyödyntämisen kartoittaminen VSSHP:n vuodeosastoilla. Kartoitus toteutettiin strukturoidulla kyselyllä, joka kohdennettiin hoitoisuusluokitusta käyttävien yksiköiden ylihoitajille (N=12) ja osastonhoitajille (N=47). Kyselyyn vastasi 12 ylihoitajaa ja 35 osastonhoitajaa, kokonaisvastausprosentti oli 80. Kysely toteutettiin syyskuussa 2011 Webropol-kyselynä. Projektin tuloksena voidaan todeta, että hoitoisuustiedon hyödyntämistä pidetään tärkeänä ja että hoitoisuuteen liittyviä tietoja hyödynnettiin sekä kliinisen hoitotyön johtamisessa että henkilöstöresurssien allokoinnissa päivittäin. Osana kyselyä hoitotyön johtajat nimesivät hoitoisuuden hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja kehitysehdotuksia. Vastausten mukaan voidaan todeta, että VSSHP:ssä tulisi lisätä esimiehille kohdennettua koulutusta hoitoisuustiedon hyödyntämisestä, laatia yhtenäiset ohjeet hyödyntämisestä sekä kehittää hoitoisuuden hyödyntämiseen liittyvien tietojärjestelmien ja sovellusten käytettävyyttä. ISSN: ISBN: (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 10 Publikation: Utnyttjande av kunskap om vårdberoende i kliniskt vårdarbete som instrument vid ledning och allokering av personalresurser på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Omfattning: 26 sidor 7 sidor bilagor Författare: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Sammandrag: Projektet för utnyttjande av kunskap om vårdberoende i kliniskt vårdarbete som instrument vid ledning och allokering av personalresurser på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt hörde till Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet för åren , särskilt i delområdena för patientinitierade tjänster och effektiv verksamhet (Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 2010). Projektet var en del av en studieperiod för gerontologisk vårdvetenskap på Åbo universitets institution för vårdvetenskap och av praktik inom hälso- och sjukvårdens förvaltning. Projektets mål var kartläggning av utnyttjandet av vårdberoende på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Kartläggningen genomfördes med strukturell enkät, som riktades till överskötare (N=12) och avdelningsskötare (N=47) på enheter som använder vårdklassificering. 12 överskötare och 35 avdelningsskötare svarade på enkäten, den totala svarsprocenten var 80. Enkäten genomfördes i september 2011 som Webropol-enkät. Som resultat för projektet kan konstateras, att man anser det viktigt att utnyttja kunskapen om vårdberoendet och att man utnyttjade uppgifter som hörde samman med vårdberoendet både i ledning av det kliniska vårdarbetet och vid allokering av personalresurserna dagligen. Som en del av enkäten nämnde de som leder vårdarbetet utmaningar som hör samman med utnyttjande av vårdberoendet och utvecklingsförslag. Enligt svaren kan man konstatera att man inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt borde öka utbildning om utnyttjande av vårdberoendet riktad till cheferna, göra upp enhetliga instruktioner om utnyttjandet och utveckla användbarheten av informationssystem och applikationer som hör samman med utnyttjandet av vårdberoendet. ISSN: ISBN: (pdf) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 10 Title: The Utilisation of Nursing Dependency Data as a Means of the Allocation of the Management of Clinical Nursing Science and Personnel Resources in the Inpatient Wards in the Hospital District of Southwest Finland No. of pages: 26 Appendices: 7 pages Authors: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Abstract: The Utilisation of Nursing Dependency Data as a Means of the Allocation of the Management of Clinical Nursing Science and Personnel Resources in the Inpatient Wards in the Hospital District of Southwest Finland project was part of the Hospital District of Southwest Finland s Nursing Action Programme for , and focused especially on the areas of patient-oriented services and efficient operations (Hospital District of Southwest Finland 2010). The project was part of the internship study module in Gerontological Nursing and Management of Health Care Administration in the Department of Nursing Science at the University of Turku. The purpose of the project was the mapping of the degree of utilisation of nursing dependency data in the inpatient wards in the hospital district of Southwest Finland. The study was carried out by means of a structured questionnaire, which was sent to the head nurses (N=12) and ward managers (N=47) utilising nursing dependency classification in their units. 12 head nurses and 35 ward managers participated in the study, the percentage of questionnaires submitted being 80. The study was conducted in the form of a Webropol questionnaire in September The project indicated that the utilisation of nursing dependency data is considered important, and data relating to nursing dependency were utilised on a daily basis both in the management of clinical nursing and the allocation of personnel resources. One section of the questionnaire was dedicated to the challenges involved in the utilisation of nursing dependency data and suggestions for improvement. The answers indicate that the Hospital District of Southwest Finland should provide more training for managers on the utilisation of nursing dependency data, issue general instructions for the utilisation of this data, and develop the information systems related to the utilisation of nursing dependency data as well as the usability of the relevant applications. ISSN: ISBN: (pdf) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuuteen liittyvien tietojen hyödyntäminen HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN VSSHP:N VUODEOSASTOILLA Kyselyn toteutus Taustatietoja käyttäjäyksiköistä Mielipiteitä ja kokemuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisestä Raporttien seuraaminen Ajankäyttö Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitohenkilöstön allokoinnissa Hoitoisuustiedon hyödyntäminen johtoryhmässä Muu hoitoisuustiedon hyödyntäminen Hoitoisuustiedon hyödyntämiseen liittyvä osaaminen ja ohjeistus Haasteita hoitoisuustiedon hyödyntämisessä Ehdotuksia hoitoisuustiedon hyödyntämiseksi KEHITTÄMISEHDOTUKSIET HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMISEKSI LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, osastonhoitajakysely Liite 2. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, ylihoitajakysely

8 1. JOHDANTO Hoitoisuusluokituksen avulla arvioidaan potilaan toteutuneen hoidon määrää. Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä tuottaa tietoa hoitotyön määrän lisäksi myös käytetystä henkilöstön määrästä. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttäminen mahdollistaa myös optimaalisen henkilöstöresurssoinnin, joka puolestaan tukee potilaan hyvän hoidon toteutumista ja henkilöstön työhyvinvointia (FCG 2011). Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä otettiin käyttöön VSSHP:n vuodeosastoilla vuonna Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä melko laajasti somaattisilla vuodeosastoilla, mutta tieto hoitoisuusluokitusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä hoitotyön johtamisen apuvälineenä on puuttunut. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja resurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla -projektin tavoitteena oli kartoittaa, miten hoitoisuustietoa hyödynnetään VSSHP:n vuodeosastoilla sekä tehdä ehdotuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisen parantamiseksi jatkossa. Laajuudeltaan projektityö käsitti ne TYKS:n kantasairaalan sekä alueellisen erikoissairaanhoidon vuodeosastot, joilla oli kartoitushetkellä käytössään Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Projekti liittyi VSSHP:n Hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille , erityisesti potilaslähtöisten palveluiden ja tehokkaan toiminnan osa-alueisiin (VSSHP 2010). Projektin vastuuhenkilönä toimi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen TtM-opiskelija Terhi Painilainen, jonka opintoihin kyseinen projekti sisältyi. Projektin ohjaajina toimivat hoitotieteen laitoksen lehtori Maija Hupli ja professori Riitta Suhonen sekä VSSHP:n tulosryhmäylihoitaja Anja Kylävalli, suunnittelija Tiina Hassinen sekä hoitotyön kliininen asiantuntija Tarja Kurikka. 7

9 2. HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN 2.1. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokituksia on kehitetty 1940-luvulta lähtien mm. Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden ensimmäiset hoitoisuusluokitukset ovat 1960-luvulta ja, etenkin 1990-luvulla hoitoisuusluokituksista kiinnostuttiin taloudellisen laman seurauksena. (Pulkkinen 2000.) VSSHP:n käyttämä Rafaela -järjestelmä on Suomen Kuntaliiton omistama ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n hallinnoima hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jonka sisältämien mittareiden avulla voidaan määrittää kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä ja tarkastella hoitajaresursseja. Rafaela -järjestelmä kehitettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitotyön resurssienhallinnan tarpeisiin vuosina Suomen Kuntaliiton Finn-hoitoisuus -projektissa. Rafaela -järjestelmää käytetään erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisissä organisaatioissa. Järjestelmää käyttäviä organisaatioita on Suomessa 650. Suomen lisäksi järjestelmä on käytössä Islannissa ja Norjassa. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmä on terveysteknologian sovellus, jonka tavoitteena on näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa. Rafaela -järjestelmä tuottaa tietoa potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta kuudella eri osa-alueella sekä hoitotyön resursseista. Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon avulla hoitotyön resurssit voidaan kohdentaa potilaiden tarpeiden mukaisesti. Rafaela -järjestelmä mahdollistaa valtakunnallisen vertailun organisaatioiden kesken. Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon avulla voidaan analysoida toimintaprosessien laatua, tuottavuutta ja kustannuksia. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmää käytettäessä hoitotyön asiakkaat luokitellaan hoitoisuusmittarilla kerran hoitoisuusjaksossa (vrk/työvuoro). Rafaela -järjestelmään kirjataan hoitotyöhön käytetyt resurssit, jolloin saadaan tieto potilaan hoitoisuudesta hoitajaa kohden. Rafaela järjestelmän hoitoisuusmittareita ovat Oulu Patient Classification -mittari (OPCq-mittari), Pitkäniemi Patient Classification -mittari (PPCq-mittari), SÄDEHOIq-mittari ja POLIHOIqmittari. (FCG 2011.) 8

10 VSSHP:n käyttämän OPCq-mittarin mukaisesti potilaiden hoidon vaativuus arvioidaan kuudella eri osa-alueella. Osa-alueita ovat 1) hoidon suunnittelu ja koordinointi, 2) hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet, 3) ravitsemus ja lääkehoito, 4) hygienia ja eritystoiminta, 5) aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo sekä 6) hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Hoidon vaativuus arvioidaan neliportaisella asteikolla A-D. (FCG 2007.) Paoncil-menetelmää (Professional assessment of optimal nursing care intensity level) apuna käyttäen määritellään yksikkökohtaisesti optimaalisen hoitoisuuden taso. Optimaalisen hoitoisuuden määrittely huomioi sen, mitä potilas tarvitsee tullakseen hoidetuksi hyvin. Kun yksikön optimaalisen hoitoisuuden taso liitetään yksikön hoitoisuus/hoitaja -tietoon, saadaan yksikön optimaalisen resurssoinnin taso. (FCG 2009, FCG 2011.) Paoncil-menetelmä perustuu hoitajan ammatilliseen arvioon siitä, että potilas saa hyvää hoitoa (Fagerström 2009, FCG 2009). Rafaela -järjestelmässä tieto tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän potilashallintajärjestelmään, lisäksi mahdollisia ovat erilaiset tallennuspohjat verkossa (Nukari 2007). Rafaela -järjestelmä tuottaa erilaisia raportteja, joista vuosittaista vertailuraporttia varten yksiköistä kootaan muun muassa tiedot henkilöstökuluista, henkilöstön rakenteesta ja hoitotyön järjestämistavasta. Vertailutiedot yhdistetään hoitoisuustietoihin ja kootaan benchmarking-raportiksi, jonka Rafaela -järjestelmää käyttävät organisaatiot saavat vuosittain. Vertailuraportissa on nähtävissä muun muassa potilaiden hoitoisuus, henkilöstöresurssit, henkilöstökulut organisaatioittain ja erikoisaloittain. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmä sisältää kattavan ja järjestelmällisen laadunvarmistuksen, johon kuuluvat systemaattinen koulutus, käyttö ja seuranta. Laadunvarmistus mahdollistaa hoitoisuusluokituksista saatavan tiedon luotettavuuden ja hyödyntämisen. Laadunvarmistus koostuu organisaation itsearvioinnista, aineistoanalyysistä, satunnaisotannoista ja käyttäjien haastatteluista. Laadunvarmistuskäynnit toteutetaan järjestelmän käyttäjäorganisaatiossa kahden vuoden välein. Käynnin jälkeen yksikkö saa tuloksista kirjallisen raportin ja kehittämisehdotuksia. Kehittämissuositukset auttavat hoitoisuusluokituksen ylläpitojärjestelmän kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. (FCG 2011.) 9

11 Esimiehille ja johdolle tarjotaan Rafaela -koulutusta, aihepiireinä muun muassa esimiestyö ja johtaminen, raportit ja raporttien hyödyntäminen. Koulutus vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista sekä lisää erilaisten tunnuslukujen hyödyntämisen ja analysoinnin osaamista. Rafaela -valmennus tukee erityisesti Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämistä johtamisessa eli tietojohtamista. Rafaela -valmennus vahvistaa tietojohtamista, lisää tunnuslukujen hyödyntämis- ja analysointitaitoja sekä liittää Rafaela järjestelmän osaksi päivittäistä johtamista. (FCG 2011.) 2.2. Hoitoisuuteen liittyvien tietojen hyödyntäminen Hoitoisuusluokitus on hallinnollinen menetelmä, jolla pyritään vastaamaan potilaan tarpeisiin sekä samalla arvioimaan ja mitoittamaan henkilöstöresurssien tarvetta ja riittävyyttä. Hoitoisuusluokitus määrittelee potilaan hoidon tarpeen eli hoitoisuuden tiettynä ajankohtana. (Fagerström 1999, Fagerström ja Rauhala 2003, FCG 2011.) Parhaimmillaan Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä auttaa hyvien johtamiskäytäntöjen luomisessa ja ylläpitämisessä (Nukari 2007). Systemaattinen hoitoisuustiedon hyödyntäminen tukee johtajia ja organisaatiota ymmärtämään hoitoisuusluokituksen ja optimaalisen hoitoisuuden kautta potilashoidon vaativuuden ja henkilöstön allokoinnin osana näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Hoitoisuustiedon systemaattinen hyödyntäminen tuottaa tietoa johtajille ja poliittisille päättäjille sekä lisää läpinäkyvyyttä tuottamalla eri indikaattoreita. Systemaattinen hyödyntäminen osoittaa muutostarpeita ja auttaa kehittämään hoidon laatua suhteessa yksikön tavoitteisiin. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen myös lisää vertailtavuutta eri yksiköiden ja sairaaloiden välillä. (Fagersrtöm 2009.) Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa ja tukee hoitotyön johtajien näyttöön perustuvaa toimintaa (Fagerström 2009). Tiedon hyödyntäminen edellyttää taitoa lukea ja tulkita raportteja toimintaympäristössään, ohjeiden mukaista yhtenevää tietojenkeruuta sekä pitkäjänteistä sitoutumista tiedon pohjalta tapahtuvaan muutokseen (Nukari 2007). Haasteellista on, miten johtajat oppivat hyödyntämään valtavaa tiedon määrää ja esimerkiksi vertailuraporttien tuottamaa tietoa (Fagerström 2009). Tutkimusten mukaan kaikki hoitotyön johtajat eivät hyödynnä Rafaela -järjestelmän mahdollisuuksia täysimittaisesti (Rainio ja Ohinmaa 2005, Pusa 2007). 10

12 Hoitoisuusluokitusjärjestelmän tuottaman tiedon rinnalla on Nukarin (2007) mukaan hyvä seurata myös henkilöstön sairastavuutta, sijaisten määrää, hoitovirheitä ja vähältä piti - tapahtumia sekä työtyytyväisyyttä. Rafaela -järjestelmä tuottaa systemaattista, rationaalista ja objektiivista tietoa (Fagerström 2009). Rafaela -järjestelmä on todettu tieteellisesti validiksi, ja sen tuottama tieto vastaa empiiristä kokemusta hoitotyön kuormituksesta (Rauhala 2008, FCG 2011). Rauhalan (2008) mukaan Rafaela -järjestelmän rajat ja reunaehdot ovat perusteellisesti selvitettyjä. OPCmittari on todettu validiksi hoitoisuusmittariksi siten, että se on luotettava mittaamaan potilashoitoon liittyvää työmäärää erikoissairaanhoidon vuodeosastolla. Myös Paoncilmenetelmä on validi. (Rauhala 2008.) Potilaan hoidon tarve on lähtökohta henkilöstöresurssien arvioinnissa ja henkilöstön allokoinnissa (Fagerström 2009). Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa hoitajaresurssien tarpeenmukaisen kohdentamisen ja tukee näin henkilöstövoimavarojen johtamista (Rainio ja Ohinmaa 2005, Fagerström ja Rauhala 2007, Nukari 2007, Rauhala 2008, Aschan ym. 2009, Fagerström 2009). Hoitoisuuteen liittyviä tietoja voidaan hyödyntää hoitajaresurssien sijoittelussa usean osaston kesken. Hoitotyön kuormituksesta voidaan keskustella, kuormitusta voidaan analysoida ja haasteellisia tilanteita ratkaista. Johtaja voi arvioida eri ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa henkilöstön työtuntien uudenlaisen sijoittelun, osastojen välisen yhteistyön ja keskustelun potilasvirroista. (Aschan ym ) Rafaela -järjestelmä auttaa hoitotyön johtajaa, yhdessä muiden tietojen kanssa, arvioimaan hoitotyössä syntyviä kustannuksia (Nukari 2007, Fagersrtöm 2009). Vertailuraportoinnin yhteydessä syntyvä tieto hoitoisuuspisteiden hinnasta ja hoitoisuustiedon yhdistäminen potilasryhmäkohtaisiin tietoihin auttaa hoitotyön aiheutuvien kustannusten määrittelyssä (Nukari 2007). Rafaela -järjestelmä tukee tuottavuuden kehittämistä hoitotyössä, mistä esimerkkinä on järjestelmästä saadut kokemukset Landspitali University Hospitalissa (FCG 2011). Valtakunnallisesti hoitotyön trendejä voidaan tarkastella esimerkiksi puolivuosittaisen vertailuraportin avulla. Tällöin voidaan tarkastella hoitoisuuden muutoksia toiminta-aloittain, 11

13 kustannuksia sairaaloittain, hoitotyön toteuttamisen kustannusvaikutuksia sekä optimaalisen hoitoisuuden eroja eri alueittain. Tärkeää on löytää selityksiä, miksi jokin asia näyttää toisenlaiselta eri organisaatiossa ja myös ottaa näistä löydetyistä selityksistä opiksi. Muista raporteista ylihoitajat ja päättäjät käyttävät useimmiten osastojen kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportteja taustatiedoilla täydennettyinä. (Nukari 2007.) Hoitotyön lähijohtamista tukee hoitoisuustietojen käyttöön saaminen mahdollisimman reaaliajassa. Hoitoisuustietojen perusteella lähijohtaja voi esimerkiksi sijoittaa oikein henkilökuntaa ja arvioida sijaistarvetta. Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa hoitotyön johtamisen esimerkiksi siten, että päivystyspotilaiden sijoittelu ja uusien potilaiden sisäänotto perustuvat luotettavaan tietoon henkilöstön kuormituksesta. (Nukari 2007.) Henkilöstön kuormitus voi olla liian matala, liian korkea tai se voi vaihdella liikaa. Tavoitteena on optimaalinen resurssointi (Aschan ym. 2009). Henkilöstöresurssien optimaalinen mitoitus tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia (FCG 2011). Henkilöstöresurssien optimaalinen mitoitus turvaa hyvät työskentelyolosuhteet hoitajille lisäten työtyytyväisyyttä ja vähentämällä sairaudesta ja loppuun palamisesta aiheutuvia poissaoloja (Fagerström 2009). Rauhalan ym. (2007) mukaan hoitajien työn kuormituksen ja sairauspoissaolojen välillä on lineaarisen yhteys. Hoitoisuuden ja työn kuormittavuuden mittaaminen voisikin olla tärkeä osa henkilöstöresurssien strategista johtamista. Niukemmalla henkilöstöresurssoinnilla saavutettu taloudellinen hyöty katoaa useimmiten sairauslomista aiheutuviin kustannuksiin. (Rauhala ym ) Rafaela -järjestelmän tuottama tieto kertoo hoidon laadusta (FCG 2011) ja järjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen puolestaan varmistaa hoidon laatua (Rainio ja Ohinmaa 2005, Nukari 2007, Fagerström 2009). Hoitoisuuden ollessa optimialueella ajatellaan potilaan saavan hyvän hoitotyön laatukriteerit täyttävää hoitoa (Nukari 2007). 12

14 3. HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN VSSHP:N VUODEOSASTOILLA 3.1. Kyselyn toteutus Tämän kyselyn tavoitteena oli kartoittaa hoitoisuustiedon hyödyntämistä VSSHP:n Rafaela -järjestelmää käyttävillä vuodeosastoilla. Hoitoisuustiedon hyödyntämistä kliinisessä hoitotyön johtamisessa ja henkilöstöresurssien allokoinnissa VSSHP:n vuodeosastoilla selvitettiin strukturoidulla kyselyllä syyskuussa 2011 (liitteet 1 ja 2). Kohderyhmänä (N=59) olivat vuodeosastojen ylihoitajat (n=12) ja osastonhoitajat (n=47). Kyselyn vastasi ylihoitajista 12 (100 %) ja osastonhoitajista 35 (74 %). Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä. Ylihoitajien ja osastonhoitajien kyselyt olivat lähes samanlaiset, joitakin työrooleihin liittyviä eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Väittämät ja kysymykset oli ryhmitelty teemoittain, kuten myös kyselyn tulokset Taustatietoja käyttäjäyksiköistä Hyvän hoidon kriteerit oli kirjattuna 20/35 osastolla, rinnakkaisluokitus oli tehty viimeisen kahden vuoden aikana 30/35 osastolla ja optimaalisen hoidon taso oli määriteltynä 14/35 osastolla. Nämä taustatiedot ovat yhteydessä kyselyn tuloksiin siten, että kaikilla osastoilla ei ole vielä saatavilla kaikkia järjestelmän tuottamia tietoja tai raportteja eikä juurikaan kokemusta hoitoisuustiedon hyödyntämisestä kliinisen hoitotyön johtamisessa tai henkilöstöresurssien allokoinnissa Mielipiteitä ja kokemuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisestä Sekä ylihoitajat että osastohoitajat vastasivat hyvin myönteisesti mielipiteitä ja kokemuksia koskeviin väittämiin (kuvio 1). Vastaajat olivat sitä mieltä, että hoitoisuustietojen hyödyntäminen on tärkeää ja että hoitoisuustietoja hyödyntämällä on mahdollista parantaa hoidon laatua. Samaa mieltä vastaajat olivat myös siitä, että hoitoisuustietoja hyödyntämällä on mahdollista kohdentaa henkilöstöresursseja tarpeen mukaisesti ja että optimaalinen resurssointi mahdollistaa hyvän hoidon. 13

15 Ylihoitajat ja osastonhoitajat olivat samaa mieltä siitä, että hoitoisuustiedot ovat keskeisiä tunnuslukuja johtamisessa. Kuitenkin vain noin 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että näitä tietoja hyödynnetään VSSHP:n toiminnanohjauksessa. Samoin noin 30 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin erimieltä hoitoisuustietojen katselun ja tietojen syöttämisen sujuvuudesta ja vaivattomuudesta. Ylihoitajien ja osastonhoitajien mielipiteet ja kokemukset hoitoisuustiedon hyödyntämisestä eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Eroavaisuutta vastaajaryhmien välillä oli lähinnä tietojen seuraamisen vaivattomuuden kokemisessa siten, että osastonhoitajista noin 65 % oli tietojen seuraamisen vaivattomuudesta jokseenkin tai täysin samaa mieltä kun vastaava luku ylihoitajien ryhmässä oli noin 25 %. Kuvio 1. Ylihoitajien (n=12) ja osastonhoitajien (n=34) mielipiteet ja kokemukset hoitoisuustiedon hyödyntämisestä. 14

16 3.4. Raporttien seuraaminen Ylihoitajat ja osastonhoitajat seurasivat eniten raportteja kuukausittain (taulukko 1). Tuolloin osastonhoitajat seurasivat eniten kuukausiraporttia (77 %), hoitotyön osa-aluejakaumaa (65 %), hoitoisuusluokkajakaumaa (59 %) sekä päivät yli ja alle optimin -tietoja (52 %). Ylihoitajat seurasivat kuukausittain eniten kuukausiraporttia (73 %), päivät yli ja alle optimin -tietoja (73 %) hoitoisuus/hoitaja -tietoja (64 %), hoitoisuus/hoitaja/optimi (64 %) -tietoja sekä luokittelemattomien %-osuuksia (64 %). Osastonhoitajat seurasivat lisäksi viikoittain hoitoisuus/hoitaja -tietoja (32 %), hoitoisuusluokkajakaumaa (24 %) sekä luokittelemattomien prosenttiosuuksia (24 %). Osastonhoitajat seurasivat myös neljännesvuosittain osavuosiraporttia (20 %) ja vuosittain valtakunnallista vertailuraporttia (23 %). Ylihoitajat seurasivat kuukausittaisten raporttien lisäksi eniten puolivuosittain osavuosiraporttia (30 %) sekä vuosittain valtakunnallista vertailuraporttia (27 %). Raporttien seurantatavoissa oli vaihtelua. Taulukko 1. Hoitoisuuteen liittyvien raporttien seuraaminen. Ylihoitajien (n=11) ja osastonhoitajien (n=34) vastaukset. 15

17 Kun molempia vastaajaryhmiä pyydettiin vielä nimeämään kolme raporttia tärkeysjärjestyksessä (kuvio 2), niin tärkeimpänä raporttina pidettiin hoitoisuus/hoitaja/optimi -raporttia. Ylihoitajien vastausten mukaan jaetulla toisella ja kolmannella sijalla olivat hoitoisuusluokkajakauma ja päivät yli ja alle optimin. Osastonhoitajien mukaan toiseksi tärkein raportti oli hoitoisuus/hoitaja ja kolmanneksi hoitoisuusluokkajakauma. Tulos saatiin pisteyttämällä vastaukset seuraavasti: 1. sija = 3 pistettä, 2. sija = 2 pistettä ja 3. sija = 1 pistettä. Kuvio 2. Hoitoisuuteen liittyvien raporttien tärkeysjärjestys, ylihoitajien (n=10) ja osastonhoitajien (n=33) vastaukset Ajankäyttö Ylihoitajien ja osastonhoitajien hoitoisuustietojen katseluun ja tietojen syöttämiseen käyttämä aika ilmenee taulukosta 2. Ylihoitajat käyttivät aikaa tietojen seuraamiseen lähinnä kuukausitasolla, jolloin aikaa kului keskimäärin 1,5 tuntia. Osastonhoitajat käyttivät päivittäin aikaa tietojen katseluun ja tietojen syöttämiseen yhteensä keskimäärin 13 minuuttia. Tulosten 16

18 perusteella ajankäyttö kokonaisuudessaan on melko vähäistä, mutta vaihtelua vastaajien kesken on paljon. Taulukko 2. Hoitoisuuteen liittyvien tietojen syöttämiseen ja katseluun kuluva aika, ylihoitajien ja osastonhoitajien vastaukset. Ajankäyttö ka(vaihteluväli) Minuuttia päivittäin Oh (n=22) Yh (n=4) Tuntia viikoittain Oh (n=20) Yh (n=5) Tuntia kuukaudessa Oh (n=21) Yh (n=10) Yh, katselu 0 0,2 (0,0-1,0) 1,5 (0-4,0) Oh, katselu 6,8 (0-20) 0,6 (0,0-1,3) 2,0 (1-5) Oh, syöttö 6,4 (0-15) 0,7 (0,0-2,0) 2,3 (0,0-6,0) 3.6. Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla Ylihoitajat ja osastonhoitajat seurasivat myös muita tunnuslukuja hoitoisuustietojen rinnalla (kuvio 3). Useimmat vastaajista seurasivat sairaansijojen käyttöastetta ja henkilöstön poissaoloja. Yli 50 % vastaajista seurasi myös hoitohenkilöstön vaihtuvuutta. Vastauksissa ryhmien välillä ei ollut juuri eroa. Kuvio 3. Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla, ylihoitajien (n=12) ja osastonhoitajien (n=34) vastaukset. 17

19 3.7. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa Useimmat ylihoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja resurssien riittävyyden arvioinnissa (67 %), esittäessään lisävakanssien tarvetta (67 %) sekä tukiessaan hoitohenkilöstön työssäjaksamista ja työhyvinvointia (67 %) (kuvio 4). Yli puolet ylihoitajista hyödynsi hoitoisuustietoa myös pitkän aikavälin resurssoinnin suunnittelussa, viestinnässä henkilökunnalle, hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyön vaativuuden arvioinnissa sekä hoitotyön käytäntöjen kehittämisessä. Vähiten hoitoisuustietoja vastaajat hyödynsivät koulutussuunnitelman hyväksymisessä (0 %), käsittelemällä tiedot tulosryhmän kokouksessa (17 %) sekä perehdytyksessä (17 %). Ylihoitajat hyödynsivät hoitoisuuteen liittyviä tietoja osastonhoitajia enemmän hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyö käytäntöjen kehittämisessä sekä potilasvirtojen ohjauksessa. Osastonhoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja (kuvio 5) eniten viestiessään henkilökunnalle (91 %), käsittelemällä tiedot osastotunneilla kuukausittain (91 %), viestinnässä esimiehelle (88 %) ja kuvatessaan osaston toimintaa toimintakertomuksessa (82 %). Yli puolet osastonhoitajista hyödynsi hoitoisuustietoja työvuorosuunnittelussa, resurssien riittävyyden arvioinnissa, pitkän aikavälin resurssoinnin suunnittelussa, esittäessään lisävakansseja, pitkän aikavälin toiminnanmuutosten suunnittelussa, hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyön vaativuuden arvioinnissa, perehdytyksessä sekä työssä jaksamisen tukemisessa. Enimmäkseen osastonhoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja ylihoitajia enemmän. Hoitoisuuteen liittyviä tietoja osastonhoitajat hyödynsivät erityisesti resurssointiin ja viestintään liittyen. Molemmissa vastaajaryhmissä hoitoisuustietojen hyödyntäminen oli monipuolista ja liittyi useaan eri johtamisen osa-alueeseen. Henkilöstöjohtamisessa tietoja hyödynnettiin vastausten perusteella resurssoinnissa ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa sekä myös koulutuksen suunnittelussa ja perehdytyksessä. Toiminnan johtamisessa hoitoisuustietoja hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa ja tehtyjen toimenpiteiden arvioinnissa. Hoitoisuustietoja hyödynnettiin myös hoitotyön tarkastelussa ja kehittämisessä sekä viestinnässä. 18

20 Kuvio 4. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, ylihoitajien (n=12) vastaukset. Kuvio 5. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, osastonhoitajien (n=33) vastaukset. 19

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147

Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147 Julkaisuja RAFAELA järjestelmään liittyen 1 (10) SR 30.4.2014 VÄITÖSKIRJAT: Fagerström Lisbeth. 1999. The Patient s Caring Needs. To Understand and Measure the Unmeasurable. Väitöskirja. Åbo Akademi University.

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5. Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.2014 Jyväskylä Maarit Raappana, K-S SHP, TtM, Ylihoitaja maarit.raappana@ksshp.fi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa Tarja Vesanen Esh, TtM, projektipäällikkö HUS tarja.vesanen@hus.fi 8.10.2015 1 Mikä? Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN

Lisätiedot

RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma

RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma 11.9.2014 Kuntamarkkinat LL, FT Auvo Rauhala / Vshp Case: osastonhoitajan kk-raportti ylihoitajalle

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Taina Pitkäaho Projektikoordinaattori, TtT, kätilö -hanke PSSHP Esityksen sisältö - :stä lyhyesti - Hoitohenkilöstön voimavarojen hallinnan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31-5 - 1.6.1999 THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyö ja kustannusseuranta (Monitor) SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNTOIMIALUEELLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali Työryhmä Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Ritva Kosklin, ylihoitaja, VSSHP Tuula Cornu, ylihoitaja,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 2009-2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 2009-2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä 1(29) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Hoitotyön henkilöstöresursoinnin pidemmän aikavälin

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde

Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde Terveydenhuollon Atk-päivät, Jyväskylä 27.5.2009 Mustonen Paula, tietojärjestelmäpäällikkö, Tekplus, IT-hankepalvelut,

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN HOITOISUUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALASSA OPCq-MITTARILLA MITATTUNA

VASTASYNTYNEEN HOITOISUUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALASSA OPCq-MITTARILLA MITATTUNA VASTASYNTYNEEN HOITOISUUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALASSA OPCq-MITTARILLA MITATTUNA Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos Pro Gradu tutkielma TtM-opiskelija Mirja Ottman-Salminen Huhtikuu 2006 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Tuulevi Ovaska BMF:N syysseminaari Näkymättömästä näkyväksi markkinointi ja tiedottaminen lääke ja terveystieteellisissä kirjastoissa

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot