Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla
|
|
- Yrjö Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina Kurikka Tarja Hupli Maija Sarja A Serie nro 10, 2012
2 Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina Kurikka Tarja Hupli Maija Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 10, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012
3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka (ruotsi), Semantix Finland Oy (englanti) ISSN ISBN (pdf)
4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 10 Teoksen nimi: Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä Vsshp:n vuodeosastoilla Laajuus: 26 sivua 7 liitesivua Tekijät: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Tiivistelmä: Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla -projekti liittyi VSSHP:n Hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille , erityisesti potilaslähtöisten palveluiden ja tehokkaan toiminnan osa-alueisiin (VSSHP 2010). Projekti oli osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen gerontologisen hoitotieteen sekä terveydenhuollon hallinnon harjoittelu - opintojaksoa. Projektin tavoitteena oli hoitoisuustiedon hyödyntämisen kartoittaminen VSSHP:n vuodeosastoilla. Kartoitus toteutettiin strukturoidulla kyselyllä, joka kohdennettiin hoitoisuusluokitusta käyttävien yksiköiden ylihoitajille (N=12) ja osastonhoitajille (N=47). Kyselyyn vastasi 12 ylihoitajaa ja 35 osastonhoitajaa, kokonaisvastausprosentti oli 80. Kysely toteutettiin syyskuussa 2011 Webropol-kyselynä. Projektin tuloksena voidaan todeta, että hoitoisuustiedon hyödyntämistä pidetään tärkeänä ja että hoitoisuuteen liittyviä tietoja hyödynnettiin sekä kliinisen hoitotyön johtamisessa että henkilöstöresurssien allokoinnissa päivittäin. Osana kyselyä hoitotyön johtajat nimesivät hoitoisuuden hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja kehitysehdotuksia. Vastausten mukaan voidaan todeta, että VSSHP:ssä tulisi lisätä esimiehille kohdennettua koulutusta hoitoisuustiedon hyödyntämisestä, laatia yhtenäiset ohjeet hyödyntämisestä sekä kehittää hoitoisuuden hyödyntämiseen liittyvien tietojärjestelmien ja sovellusten käytettävyyttä. ISSN: ISBN: (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:
5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 10 Publikation: Utnyttjande av kunskap om vårdberoende i kliniskt vårdarbete som instrument vid ledning och allokering av personalresurser på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Omfattning: 26 sidor 7 sidor bilagor Författare: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Sammandrag: Projektet för utnyttjande av kunskap om vårdberoende i kliniskt vårdarbete som instrument vid ledning och allokering av personalresurser på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt hörde till Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet för åren , särskilt i delområdena för patientinitierade tjänster och effektiv verksamhet (Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 2010). Projektet var en del av en studieperiod för gerontologisk vårdvetenskap på Åbo universitets institution för vårdvetenskap och av praktik inom hälso- och sjukvårdens förvaltning. Projektets mål var kartläggning av utnyttjandet av vårdberoende på vårdavdelningarna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Kartläggningen genomfördes med strukturell enkät, som riktades till överskötare (N=12) och avdelningsskötare (N=47) på enheter som använder vårdklassificering. 12 överskötare och 35 avdelningsskötare svarade på enkäten, den totala svarsprocenten var 80. Enkäten genomfördes i september 2011 som Webropol-enkät. Som resultat för projektet kan konstateras, att man anser det viktigt att utnyttja kunskapen om vårdberoendet och att man utnyttjade uppgifter som hörde samman med vårdberoendet både i ledning av det kliniska vårdarbetet och vid allokering av personalresurserna dagligen. Som en del av enkäten nämnde de som leder vårdarbetet utmaningar som hör samman med utnyttjande av vårdberoendet och utvecklingsförslag. Enligt svaren kan man konstatera att man inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt borde öka utbildning om utnyttjande av vårdberoendet riktad till cheferna, göra upp enhetliga instruktioner om utnyttjandet och utveckla användbarheten av informationssystem och applikationer som hör samman med utnyttjandet av vårdberoendet. ISSN: ISBN: (pdf) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:
6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 10 Title: The Utilisation of Nursing Dependency Data as a Means of the Allocation of the Management of Clinical Nursing Science and Personnel Resources in the Inpatient Wards in the Hospital District of Southwest Finland No. of pages: 26 Appendices: 7 pages Authors: Painilainen Terhi, Kylävalli Anja, Hassinen Tiina, Kurikka Tarja, Hupli Maija Abstract: The Utilisation of Nursing Dependency Data as a Means of the Allocation of the Management of Clinical Nursing Science and Personnel Resources in the Inpatient Wards in the Hospital District of Southwest Finland project was part of the Hospital District of Southwest Finland s Nursing Action Programme for , and focused especially on the areas of patient-oriented services and efficient operations (Hospital District of Southwest Finland 2010). The project was part of the internship study module in Gerontological Nursing and Management of Health Care Administration in the Department of Nursing Science at the University of Turku. The purpose of the project was the mapping of the degree of utilisation of nursing dependency data in the inpatient wards in the hospital district of Southwest Finland. The study was carried out by means of a structured questionnaire, which was sent to the head nurses (N=12) and ward managers (N=47) utilising nursing dependency classification in their units. 12 head nurses and 35 ward managers participated in the study, the percentage of questionnaires submitted being 80. The study was conducted in the form of a Webropol questionnaire in September The project indicated that the utilisation of nursing dependency data is considered important, and data relating to nursing dependency were utilised on a daily basis both in the management of clinical nursing and the allocation of personnel resources. One section of the questionnaire was dedicated to the challenges involved in the utilisation of nursing dependency data and suggestions for improvement. The answers indicate that the Hospital District of Southwest Finland should provide more training for managers on the utilisation of nursing dependency data, issue general instructions for the utilisation of this data, and develop the information systems related to the utilisation of nursing dependency data as well as the usability of the relevant applications. ISSN: ISBN: (pdf) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:
7 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuuteen liittyvien tietojen hyödyntäminen HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN VSSHP:N VUODEOSASTOILLA Kyselyn toteutus Taustatietoja käyttäjäyksiköistä Mielipiteitä ja kokemuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisestä Raporttien seuraaminen Ajankäyttö Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitohenkilöstön allokoinnissa Hoitoisuustiedon hyödyntäminen johtoryhmässä Muu hoitoisuustiedon hyödyntäminen Hoitoisuustiedon hyödyntämiseen liittyvä osaaminen ja ohjeistus Haasteita hoitoisuustiedon hyödyntämisessä Ehdotuksia hoitoisuustiedon hyödyntämiseksi KEHITTÄMISEHDOTUKSIET HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMISEKSI LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, osastonhoitajakysely Liite 2. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, ylihoitajakysely
8 1. JOHDANTO Hoitoisuusluokituksen avulla arvioidaan potilaan toteutuneen hoidon määrää. Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä tuottaa tietoa hoitotyön määrän lisäksi myös käytetystä henkilöstön määrästä. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttäminen mahdollistaa myös optimaalisen henkilöstöresurssoinnin, joka puolestaan tukee potilaan hyvän hoidon toteutumista ja henkilöstön työhyvinvointia (FCG 2011). Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä otettiin käyttöön VSSHP:n vuodeosastoilla vuonna Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä melko laajasti somaattisilla vuodeosastoilla, mutta tieto hoitoisuusluokitusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä hoitotyön johtamisen apuvälineenä on puuttunut. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja resurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla -projektin tavoitteena oli kartoittaa, miten hoitoisuustietoa hyödynnetään VSSHP:n vuodeosastoilla sekä tehdä ehdotuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisen parantamiseksi jatkossa. Laajuudeltaan projektityö käsitti ne TYKS:n kantasairaalan sekä alueellisen erikoissairaanhoidon vuodeosastot, joilla oli kartoitushetkellä käytössään Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Projekti liittyi VSSHP:n Hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille , erityisesti potilaslähtöisten palveluiden ja tehokkaan toiminnan osa-alueisiin (VSSHP 2010). Projektin vastuuhenkilönä toimi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen TtM-opiskelija Terhi Painilainen, jonka opintoihin kyseinen projekti sisältyi. Projektin ohjaajina toimivat hoitotieteen laitoksen lehtori Maija Hupli ja professori Riitta Suhonen sekä VSSHP:n tulosryhmäylihoitaja Anja Kylävalli, suunnittelija Tiina Hassinen sekä hoitotyön kliininen asiantuntija Tarja Kurikka. 7
9 2. HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN 2.1. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokituksia on kehitetty 1940-luvulta lähtien mm. Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden ensimmäiset hoitoisuusluokitukset ovat 1960-luvulta ja, etenkin 1990-luvulla hoitoisuusluokituksista kiinnostuttiin taloudellisen laman seurauksena. (Pulkkinen 2000.) VSSHP:n käyttämä Rafaela -järjestelmä on Suomen Kuntaliiton omistama ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n hallinnoima hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jonka sisältämien mittareiden avulla voidaan määrittää kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä ja tarkastella hoitajaresursseja. Rafaela -järjestelmä kehitettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitotyön resurssienhallinnan tarpeisiin vuosina Suomen Kuntaliiton Finn-hoitoisuus -projektissa. Rafaela -järjestelmää käytetään erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisissä organisaatioissa. Järjestelmää käyttäviä organisaatioita on Suomessa 650. Suomen lisäksi järjestelmä on käytössä Islannissa ja Norjassa. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmä on terveysteknologian sovellus, jonka tavoitteena on näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa. Rafaela -järjestelmä tuottaa tietoa potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta kuudella eri osa-alueella sekä hoitotyön resursseista. Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon avulla hoitotyön resurssit voidaan kohdentaa potilaiden tarpeiden mukaisesti. Rafaela -järjestelmä mahdollistaa valtakunnallisen vertailun organisaatioiden kesken. Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon avulla voidaan analysoida toimintaprosessien laatua, tuottavuutta ja kustannuksia. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmää käytettäessä hoitotyön asiakkaat luokitellaan hoitoisuusmittarilla kerran hoitoisuusjaksossa (vrk/työvuoro). Rafaela -järjestelmään kirjataan hoitotyöhön käytetyt resurssit, jolloin saadaan tieto potilaan hoitoisuudesta hoitajaa kohden. Rafaela järjestelmän hoitoisuusmittareita ovat Oulu Patient Classification -mittari (OPCq-mittari), Pitkäniemi Patient Classification -mittari (PPCq-mittari), SÄDEHOIq-mittari ja POLIHOIqmittari. (FCG 2011.) 8
10 VSSHP:n käyttämän OPCq-mittarin mukaisesti potilaiden hoidon vaativuus arvioidaan kuudella eri osa-alueella. Osa-alueita ovat 1) hoidon suunnittelu ja koordinointi, 2) hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet, 3) ravitsemus ja lääkehoito, 4) hygienia ja eritystoiminta, 5) aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo sekä 6) hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Hoidon vaativuus arvioidaan neliportaisella asteikolla A-D. (FCG 2007.) Paoncil-menetelmää (Professional assessment of optimal nursing care intensity level) apuna käyttäen määritellään yksikkökohtaisesti optimaalisen hoitoisuuden taso. Optimaalisen hoitoisuuden määrittely huomioi sen, mitä potilas tarvitsee tullakseen hoidetuksi hyvin. Kun yksikön optimaalisen hoitoisuuden taso liitetään yksikön hoitoisuus/hoitaja -tietoon, saadaan yksikön optimaalisen resurssoinnin taso. (FCG 2009, FCG 2011.) Paoncil-menetelmä perustuu hoitajan ammatilliseen arvioon siitä, että potilas saa hyvää hoitoa (Fagerström 2009, FCG 2009). Rafaela -järjestelmässä tieto tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän potilashallintajärjestelmään, lisäksi mahdollisia ovat erilaiset tallennuspohjat verkossa (Nukari 2007). Rafaela -järjestelmä tuottaa erilaisia raportteja, joista vuosittaista vertailuraporttia varten yksiköistä kootaan muun muassa tiedot henkilöstökuluista, henkilöstön rakenteesta ja hoitotyön järjestämistavasta. Vertailutiedot yhdistetään hoitoisuustietoihin ja kootaan benchmarking-raportiksi, jonka Rafaela -järjestelmää käyttävät organisaatiot saavat vuosittain. Vertailuraportissa on nähtävissä muun muassa potilaiden hoitoisuus, henkilöstöresurssit, henkilöstökulut organisaatioittain ja erikoisaloittain. (FCG 2011.) Rafaela -järjestelmä sisältää kattavan ja järjestelmällisen laadunvarmistuksen, johon kuuluvat systemaattinen koulutus, käyttö ja seuranta. Laadunvarmistus mahdollistaa hoitoisuusluokituksista saatavan tiedon luotettavuuden ja hyödyntämisen. Laadunvarmistus koostuu organisaation itsearvioinnista, aineistoanalyysistä, satunnaisotannoista ja käyttäjien haastatteluista. Laadunvarmistuskäynnit toteutetaan järjestelmän käyttäjäorganisaatiossa kahden vuoden välein. Käynnin jälkeen yksikkö saa tuloksista kirjallisen raportin ja kehittämisehdotuksia. Kehittämissuositukset auttavat hoitoisuusluokituksen ylläpitojärjestelmän kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. (FCG 2011.) 9
11 Esimiehille ja johdolle tarjotaan Rafaela -koulutusta, aihepiireinä muun muassa esimiestyö ja johtaminen, raportit ja raporttien hyödyntäminen. Koulutus vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista sekä lisää erilaisten tunnuslukujen hyödyntämisen ja analysoinnin osaamista. Rafaela -valmennus tukee erityisesti Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämistä johtamisessa eli tietojohtamista. Rafaela -valmennus vahvistaa tietojohtamista, lisää tunnuslukujen hyödyntämis- ja analysointitaitoja sekä liittää Rafaela järjestelmän osaksi päivittäistä johtamista. (FCG 2011.) 2.2. Hoitoisuuteen liittyvien tietojen hyödyntäminen Hoitoisuusluokitus on hallinnollinen menetelmä, jolla pyritään vastaamaan potilaan tarpeisiin sekä samalla arvioimaan ja mitoittamaan henkilöstöresurssien tarvetta ja riittävyyttä. Hoitoisuusluokitus määrittelee potilaan hoidon tarpeen eli hoitoisuuden tiettynä ajankohtana. (Fagerström 1999, Fagerström ja Rauhala 2003, FCG 2011.) Parhaimmillaan Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä auttaa hyvien johtamiskäytäntöjen luomisessa ja ylläpitämisessä (Nukari 2007). Systemaattinen hoitoisuustiedon hyödyntäminen tukee johtajia ja organisaatiota ymmärtämään hoitoisuusluokituksen ja optimaalisen hoitoisuuden kautta potilashoidon vaativuuden ja henkilöstön allokoinnin osana näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Hoitoisuustiedon systemaattinen hyödyntäminen tuottaa tietoa johtajille ja poliittisille päättäjille sekä lisää läpinäkyvyyttä tuottamalla eri indikaattoreita. Systemaattinen hyödyntäminen osoittaa muutostarpeita ja auttaa kehittämään hoidon laatua suhteessa yksikön tavoitteisiin. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen myös lisää vertailtavuutta eri yksiköiden ja sairaaloiden välillä. (Fagersrtöm 2009.) Rafaela -järjestelmän tuottaman tiedon systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa ja tukee hoitotyön johtajien näyttöön perustuvaa toimintaa (Fagerström 2009). Tiedon hyödyntäminen edellyttää taitoa lukea ja tulkita raportteja toimintaympäristössään, ohjeiden mukaista yhtenevää tietojenkeruuta sekä pitkäjänteistä sitoutumista tiedon pohjalta tapahtuvaan muutokseen (Nukari 2007). Haasteellista on, miten johtajat oppivat hyödyntämään valtavaa tiedon määrää ja esimerkiksi vertailuraporttien tuottamaa tietoa (Fagerström 2009). Tutkimusten mukaan kaikki hoitotyön johtajat eivät hyödynnä Rafaela -järjestelmän mahdollisuuksia täysimittaisesti (Rainio ja Ohinmaa 2005, Pusa 2007). 10
12 Hoitoisuusluokitusjärjestelmän tuottaman tiedon rinnalla on Nukarin (2007) mukaan hyvä seurata myös henkilöstön sairastavuutta, sijaisten määrää, hoitovirheitä ja vähältä piti - tapahtumia sekä työtyytyväisyyttä. Rafaela -järjestelmä tuottaa systemaattista, rationaalista ja objektiivista tietoa (Fagerström 2009). Rafaela -järjestelmä on todettu tieteellisesti validiksi, ja sen tuottama tieto vastaa empiiristä kokemusta hoitotyön kuormituksesta (Rauhala 2008, FCG 2011). Rauhalan (2008) mukaan Rafaela -järjestelmän rajat ja reunaehdot ovat perusteellisesti selvitettyjä. OPCmittari on todettu validiksi hoitoisuusmittariksi siten, että se on luotettava mittaamaan potilashoitoon liittyvää työmäärää erikoissairaanhoidon vuodeosastolla. Myös Paoncilmenetelmä on validi. (Rauhala 2008.) Potilaan hoidon tarve on lähtökohta henkilöstöresurssien arvioinnissa ja henkilöstön allokoinnissa (Fagerström 2009). Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa hoitajaresurssien tarpeenmukaisen kohdentamisen ja tukee näin henkilöstövoimavarojen johtamista (Rainio ja Ohinmaa 2005, Fagerström ja Rauhala 2007, Nukari 2007, Rauhala 2008, Aschan ym. 2009, Fagerström 2009). Hoitoisuuteen liittyviä tietoja voidaan hyödyntää hoitajaresurssien sijoittelussa usean osaston kesken. Hoitotyön kuormituksesta voidaan keskustella, kuormitusta voidaan analysoida ja haasteellisia tilanteita ratkaista. Johtaja voi arvioida eri ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa henkilöstön työtuntien uudenlaisen sijoittelun, osastojen välisen yhteistyön ja keskustelun potilasvirroista. (Aschan ym ) Rafaela -järjestelmä auttaa hoitotyön johtajaa, yhdessä muiden tietojen kanssa, arvioimaan hoitotyössä syntyviä kustannuksia (Nukari 2007, Fagersrtöm 2009). Vertailuraportoinnin yhteydessä syntyvä tieto hoitoisuuspisteiden hinnasta ja hoitoisuustiedon yhdistäminen potilasryhmäkohtaisiin tietoihin auttaa hoitotyön aiheutuvien kustannusten määrittelyssä (Nukari 2007). Rafaela -järjestelmä tukee tuottavuuden kehittämistä hoitotyössä, mistä esimerkkinä on järjestelmästä saadut kokemukset Landspitali University Hospitalissa (FCG 2011). Valtakunnallisesti hoitotyön trendejä voidaan tarkastella esimerkiksi puolivuosittaisen vertailuraportin avulla. Tällöin voidaan tarkastella hoitoisuuden muutoksia toiminta-aloittain, 11
13 kustannuksia sairaaloittain, hoitotyön toteuttamisen kustannusvaikutuksia sekä optimaalisen hoitoisuuden eroja eri alueittain. Tärkeää on löytää selityksiä, miksi jokin asia näyttää toisenlaiselta eri organisaatiossa ja myös ottaa näistä löydetyistä selityksistä opiksi. Muista raporteista ylihoitajat ja päättäjät käyttävät useimmiten osastojen kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportteja taustatiedoilla täydennettyinä. (Nukari 2007.) Hoitotyön lähijohtamista tukee hoitoisuustietojen käyttöön saaminen mahdollisimman reaaliajassa. Hoitoisuustietojen perusteella lähijohtaja voi esimerkiksi sijoittaa oikein henkilökuntaa ja arvioida sijaistarvetta. Rafaela -järjestelmän tuottama tieto mahdollistaa hoitotyön johtamisen esimerkiksi siten, että päivystyspotilaiden sijoittelu ja uusien potilaiden sisäänotto perustuvat luotettavaan tietoon henkilöstön kuormituksesta. (Nukari 2007.) Henkilöstön kuormitus voi olla liian matala, liian korkea tai se voi vaihdella liikaa. Tavoitteena on optimaalinen resurssointi (Aschan ym. 2009). Henkilöstöresurssien optimaalinen mitoitus tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia (FCG 2011). Henkilöstöresurssien optimaalinen mitoitus turvaa hyvät työskentelyolosuhteet hoitajille lisäten työtyytyväisyyttä ja vähentämällä sairaudesta ja loppuun palamisesta aiheutuvia poissaoloja (Fagerström 2009). Rauhalan ym. (2007) mukaan hoitajien työn kuormituksen ja sairauspoissaolojen välillä on lineaarisen yhteys. Hoitoisuuden ja työn kuormittavuuden mittaaminen voisikin olla tärkeä osa henkilöstöresurssien strategista johtamista. Niukemmalla henkilöstöresurssoinnilla saavutettu taloudellinen hyöty katoaa useimmiten sairauslomista aiheutuviin kustannuksiin. (Rauhala ym ) Rafaela -järjestelmän tuottama tieto kertoo hoidon laadusta (FCG 2011) ja järjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen puolestaan varmistaa hoidon laatua (Rainio ja Ohinmaa 2005, Nukari 2007, Fagerström 2009). Hoitoisuuden ollessa optimialueella ajatellaan potilaan saavan hyvän hoitotyön laatukriteerit täyttävää hoitoa (Nukari 2007). 12
14 3. HOITOISUUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN VSSHP:N VUODEOSASTOILLA 3.1. Kyselyn toteutus Tämän kyselyn tavoitteena oli kartoittaa hoitoisuustiedon hyödyntämistä VSSHP:n Rafaela -järjestelmää käyttävillä vuodeosastoilla. Hoitoisuustiedon hyödyntämistä kliinisessä hoitotyön johtamisessa ja henkilöstöresurssien allokoinnissa VSSHP:n vuodeosastoilla selvitettiin strukturoidulla kyselyllä syyskuussa 2011 (liitteet 1 ja 2). Kohderyhmänä (N=59) olivat vuodeosastojen ylihoitajat (n=12) ja osastonhoitajat (n=47). Kyselyn vastasi ylihoitajista 12 (100 %) ja osastonhoitajista 35 (74 %). Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä. Ylihoitajien ja osastonhoitajien kyselyt olivat lähes samanlaiset, joitakin työrooleihin liittyviä eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Väittämät ja kysymykset oli ryhmitelty teemoittain, kuten myös kyselyn tulokset Taustatietoja käyttäjäyksiköistä Hyvän hoidon kriteerit oli kirjattuna 20/35 osastolla, rinnakkaisluokitus oli tehty viimeisen kahden vuoden aikana 30/35 osastolla ja optimaalisen hoidon taso oli määriteltynä 14/35 osastolla. Nämä taustatiedot ovat yhteydessä kyselyn tuloksiin siten, että kaikilla osastoilla ei ole vielä saatavilla kaikkia järjestelmän tuottamia tietoja tai raportteja eikä juurikaan kokemusta hoitoisuustiedon hyödyntämisestä kliinisen hoitotyön johtamisessa tai henkilöstöresurssien allokoinnissa Mielipiteitä ja kokemuksia hoitoisuustiedon hyödyntämisestä Sekä ylihoitajat että osastohoitajat vastasivat hyvin myönteisesti mielipiteitä ja kokemuksia koskeviin väittämiin (kuvio 1). Vastaajat olivat sitä mieltä, että hoitoisuustietojen hyödyntäminen on tärkeää ja että hoitoisuustietoja hyödyntämällä on mahdollista parantaa hoidon laatua. Samaa mieltä vastaajat olivat myös siitä, että hoitoisuustietoja hyödyntämällä on mahdollista kohdentaa henkilöstöresursseja tarpeen mukaisesti ja että optimaalinen resurssointi mahdollistaa hyvän hoidon. 13
15 Ylihoitajat ja osastonhoitajat olivat samaa mieltä siitä, että hoitoisuustiedot ovat keskeisiä tunnuslukuja johtamisessa. Kuitenkin vain noin 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että näitä tietoja hyödynnetään VSSHP:n toiminnanohjauksessa. Samoin noin 30 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin erimieltä hoitoisuustietojen katselun ja tietojen syöttämisen sujuvuudesta ja vaivattomuudesta. Ylihoitajien ja osastonhoitajien mielipiteet ja kokemukset hoitoisuustiedon hyödyntämisestä eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Eroavaisuutta vastaajaryhmien välillä oli lähinnä tietojen seuraamisen vaivattomuuden kokemisessa siten, että osastonhoitajista noin 65 % oli tietojen seuraamisen vaivattomuudesta jokseenkin tai täysin samaa mieltä kun vastaava luku ylihoitajien ryhmässä oli noin 25 %. Kuvio 1. Ylihoitajien (n=12) ja osastonhoitajien (n=34) mielipiteet ja kokemukset hoitoisuustiedon hyödyntämisestä. 14
16 3.4. Raporttien seuraaminen Ylihoitajat ja osastonhoitajat seurasivat eniten raportteja kuukausittain (taulukko 1). Tuolloin osastonhoitajat seurasivat eniten kuukausiraporttia (77 %), hoitotyön osa-aluejakaumaa (65 %), hoitoisuusluokkajakaumaa (59 %) sekä päivät yli ja alle optimin -tietoja (52 %). Ylihoitajat seurasivat kuukausittain eniten kuukausiraporttia (73 %), päivät yli ja alle optimin -tietoja (73 %) hoitoisuus/hoitaja -tietoja (64 %), hoitoisuus/hoitaja/optimi (64 %) -tietoja sekä luokittelemattomien %-osuuksia (64 %). Osastonhoitajat seurasivat lisäksi viikoittain hoitoisuus/hoitaja -tietoja (32 %), hoitoisuusluokkajakaumaa (24 %) sekä luokittelemattomien prosenttiosuuksia (24 %). Osastonhoitajat seurasivat myös neljännesvuosittain osavuosiraporttia (20 %) ja vuosittain valtakunnallista vertailuraporttia (23 %). Ylihoitajat seurasivat kuukausittaisten raporttien lisäksi eniten puolivuosittain osavuosiraporttia (30 %) sekä vuosittain valtakunnallista vertailuraporttia (27 %). Raporttien seurantatavoissa oli vaihtelua. Taulukko 1. Hoitoisuuteen liittyvien raporttien seuraaminen. Ylihoitajien (n=11) ja osastonhoitajien (n=34) vastaukset. 15
17 Kun molempia vastaajaryhmiä pyydettiin vielä nimeämään kolme raporttia tärkeysjärjestyksessä (kuvio 2), niin tärkeimpänä raporttina pidettiin hoitoisuus/hoitaja/optimi -raporttia. Ylihoitajien vastausten mukaan jaetulla toisella ja kolmannella sijalla olivat hoitoisuusluokkajakauma ja päivät yli ja alle optimin. Osastonhoitajien mukaan toiseksi tärkein raportti oli hoitoisuus/hoitaja ja kolmanneksi hoitoisuusluokkajakauma. Tulos saatiin pisteyttämällä vastaukset seuraavasti: 1. sija = 3 pistettä, 2. sija = 2 pistettä ja 3. sija = 1 pistettä. Kuvio 2. Hoitoisuuteen liittyvien raporttien tärkeysjärjestys, ylihoitajien (n=10) ja osastonhoitajien (n=33) vastaukset Ajankäyttö Ylihoitajien ja osastonhoitajien hoitoisuustietojen katseluun ja tietojen syöttämiseen käyttämä aika ilmenee taulukosta 2. Ylihoitajat käyttivät aikaa tietojen seuraamiseen lähinnä kuukausitasolla, jolloin aikaa kului keskimäärin 1,5 tuntia. Osastonhoitajat käyttivät päivittäin aikaa tietojen katseluun ja tietojen syöttämiseen yhteensä keskimäärin 13 minuuttia. Tulosten 16
18 perusteella ajankäyttö kokonaisuudessaan on melko vähäistä, mutta vaihtelua vastaajien kesken on paljon. Taulukko 2. Hoitoisuuteen liittyvien tietojen syöttämiseen ja katseluun kuluva aika, ylihoitajien ja osastonhoitajien vastaukset. Ajankäyttö ka(vaihteluväli) Minuuttia päivittäin Oh (n=22) Yh (n=4) Tuntia viikoittain Oh (n=20) Yh (n=5) Tuntia kuukaudessa Oh (n=21) Yh (n=10) Yh, katselu 0 0,2 (0,0-1,0) 1,5 (0-4,0) Oh, katselu 6,8 (0-20) 0,6 (0,0-1,3) 2,0 (1-5) Oh, syöttö 6,4 (0-15) 0,7 (0,0-2,0) 2,3 (0,0-6,0) 3.6. Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla Ylihoitajat ja osastonhoitajat seurasivat myös muita tunnuslukuja hoitoisuustietojen rinnalla (kuvio 3). Useimmat vastaajista seurasivat sairaansijojen käyttöastetta ja henkilöstön poissaoloja. Yli 50 % vastaajista seurasi myös hoitohenkilöstön vaihtuvuutta. Vastauksissa ryhmien välillä ei ollut juuri eroa. Kuvio 3. Muiden tunnuslukujen seuraaminen hoitoisuustietojen rinnalla, ylihoitajien (n=12) ja osastonhoitajien (n=34) vastaukset. 17
19 3.7. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa Useimmat ylihoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja resurssien riittävyyden arvioinnissa (67 %), esittäessään lisävakanssien tarvetta (67 %) sekä tukiessaan hoitohenkilöstön työssäjaksamista ja työhyvinvointia (67 %) (kuvio 4). Yli puolet ylihoitajista hyödynsi hoitoisuustietoa myös pitkän aikavälin resurssoinnin suunnittelussa, viestinnässä henkilökunnalle, hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyön vaativuuden arvioinnissa sekä hoitotyön käytäntöjen kehittämisessä. Vähiten hoitoisuustietoja vastaajat hyödynsivät koulutussuunnitelman hyväksymisessä (0 %), käsittelemällä tiedot tulosryhmän kokouksessa (17 %) sekä perehdytyksessä (17 %). Ylihoitajat hyödynsivät hoitoisuuteen liittyviä tietoja osastonhoitajia enemmän hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyö käytäntöjen kehittämisessä sekä potilasvirtojen ohjauksessa. Osastonhoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja (kuvio 5) eniten viestiessään henkilökunnalle (91 %), käsittelemällä tiedot osastotunneilla kuukausittain (91 %), viestinnässä esimiehelle (88 %) ja kuvatessaan osaston toimintaa toimintakertomuksessa (82 %). Yli puolet osastonhoitajista hyödynsi hoitoisuustietoja työvuorosuunnittelussa, resurssien riittävyyden arvioinnissa, pitkän aikavälin resurssoinnin suunnittelussa, esittäessään lisävakansseja, pitkän aikavälin toiminnanmuutosten suunnittelussa, hoitotyön sisällön tarkastelussa, hoitotyön vaativuuden arvioinnissa, perehdytyksessä sekä työssä jaksamisen tukemisessa. Enimmäkseen osastonhoitajat hyödynsivät hoitoisuustietoja ylihoitajia enemmän. Hoitoisuuteen liittyviä tietoja osastonhoitajat hyödynsivät erityisesti resurssointiin ja viestintään liittyen. Molemmissa vastaajaryhmissä hoitoisuustietojen hyödyntäminen oli monipuolista ja liittyi useaan eri johtamisen osa-alueeseen. Henkilöstöjohtamisessa tietoja hyödynnettiin vastausten perusteella resurssoinnissa ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa sekä myös koulutuksen suunnittelussa ja perehdytyksessä. Toiminnan johtamisessa hoitoisuustietoja hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa ja tehtyjen toimenpiteiden arvioinnissa. Hoitoisuustietoja hyödynnettiin myös hoitotyön tarkastelussa ja kehittämisessä sekä viestinnässä. 18
20 Kuvio 4. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, ylihoitajien (n=12) vastaukset. Kuvio 5. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen, osastonhoitajien (n=33) vastaukset. 19
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
Lisätiedotsairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147
Julkaisuja RAFAELA järjestelmään liittyen 1 (10) SR 30.4.2014 VÄITÖSKIRJAT: Fagerström Lisbeth. 1999. The Patient s Caring Needs. To Understand and Measure the Unmeasurable. Väitöskirja. Åbo Akademi University.
LisätiedotRatkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin
Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden
LisätiedotAsiakkaan hoitoisuus ja toimintakyky määrittävät resursointia sosiaalipalveluissa. Kuntamarkkinat Anne Rintala, TtM PSHP
Asiakkaan hoitoisuus ja toimintakyky määrittävät resursointia sosiaalipalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2019 Anne Rintala, TtM PSHP Mitä? Hoitoisuus tarkoittaa potilaiden arvioitua määrällistä ja laadullista
LisätiedotHoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
LisätiedotHoitoisuus- ja toimintakyky hyötykäyttöön yhdessä ja erikseen
Hoitoisuus- ja toimintakyky hyötykäyttöön yhdessä ja erikseen Kuntamarkkinat 2018 Tietoisku 13.9., klo 11.45-12.30, A2.4 Erityisasiantuntija, TtM Mikko Jaakonsaari Erityisasiantuntija, TtM Anne Rintala
LisätiedotHoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari
Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotRAFAELA-hoitoisuusluokitus ja PCM-raportointi johtamisen välineenä. Kristiina Junttila Erikoissuunnittelija HYKS, Jorvin sairaala
RAFAELA-hoitoisuusluokitus ja PCM-raportointi johtamisen välineenä Kristiina Junttila Erikoissuunnittelija HYKS, Jorvin sairaala Hoitotyöhön liittyvien tunnuslukujen seuranta Hoitotyön laadun, vaikuttavuuden,
LisätiedotHoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla
Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla RAFAELA -asiantuntija Pia Fredriksson, FCG Konsultointi Projektipäällikkö Pirjo Ketola, Numeron Ke 14.9.2016 klo 10.40 11.10 Ohjelma
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotHoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa
HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotTERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE
TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0
FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen
LisätiedotHoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.
Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.2014 Jyväskylä Maarit Raappana, K-S SHP, TtM, Ylihoitaja maarit.raappana@ksshp.fi
LisätiedotRAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma
RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma 11.9.2014 Kuntamarkkinat LL, FT Auvo Rauhala / Vshp Case: osastonhoitajan kk-raportti ylihoitajalle
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotMikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä
Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa Tarja Vesanen Esh, TtM, projektipäällikkö HUS tarja.vesanen@hus.fi 8.10.2015 1 Mikä? Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä
LisätiedotENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ
ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN
LisätiedotKANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE
ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->
LisätiedotHoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotHaasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa
Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa 22.1.2019 Sisältö Mittaaminen Potilaiden ja asiakkaiden aktivointi Vaaratapahtumaraporttien hyödyt Kotihoito Kansallinen koordinointi Mittaaminen Potilas- ja
LisätiedotHOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen
LisätiedotERVA -tapaaminen
ERVA -tapaaminen 27.08.20 Hyh Johanna Bjerregård Madsen Vuodeosastohoidon tarve vähenee miten reagoimme hoitohenkilöstön kannalta oikein? Henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstövoimavarojen johtaminen
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotHoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014
Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotHoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014
Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotFinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö
FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotVamO hankkeen johtamisen opintopiiri. - Mitä apua seurannan välineistä johtamiselle?
VamO hankkeen johtamisen opintopiiri - Mitä apua seurannan välineistä johtamiselle? 22.11.2017 erityisasiantuntija Mikko Jaakonsaari FCG Konsultointi Oy 30.11.2017 Page 1 Case: Systemaattinen asiakaskartoitus
LisätiedotOrtopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotPitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti
LisätiedotHoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja
Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotHenkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta
Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3101 KANSALAISKESKUSTELU RUOTSIN KIELESTÄ: KONTROLLI- KYSELY 2014
KYSELYLOMAKE: FSD3101 KANSALAISKESKUSTELU RUOTSIN KIELESTÄ: KONTROLLI- KYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3101 CITIZEN DELIBERATION ON THE SWEDISH LANGUAGE AND SWEDISH-SPEAKING MINORITY IN FINLAND: CONTROL
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotOpiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr
Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö
LisätiedotDetta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga
KYSELYLOMAKE: FSD3057 KORKEAKOULUJEN UUDET OPISKELIJAT: ENSIKOKEMUKSET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3057 NEW STUDENTS IN UNIVERSITIES 2014: FIRST IMPRESSIONS Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotAlueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö
Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006
KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY
LisätiedotHIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012
HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.
LisätiedotKysely hoitotyön johtajille ja esimiehille Tehy. Aula Research Oy
Kysely hoitotyön johtajille ja esimiehille Tehy Aula Research Oy Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselytutkimuksen Tehyn jäsenistössä työskenteleville hoitotyön johtajille
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotMiksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?
Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon
LisätiedotTHM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31-5 - 1.6.1999 THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyö ja kustannusseuranta (Monitor) SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotHUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.
HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva
LisätiedotLIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotKartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy
Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy 1 Haastettelukartoitus investointiprojekteista 3 7% 3 7% 5% 1 % Kartoituksen teemana oli investointien
LisätiedotDetta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga
KYSELYLOMAKE: FSD3056 KORKEAKOULUJEN UUDET OPISKELIJAT: ENSIKOKEMUKSET 2013 QUESTIONNAIRE: FSD3056 NEW STUDENTS IN UNIVERSITIES 2013: FIRST IMPRESSIONS Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotHR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy
HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996
KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016
KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä
LisätiedotMillaista tukea esimiehet tarvitsevat turvallisuustyössään?
Millaista tukea esimiehet tarvitsevat turvallisuustyössään? Kiss my safety 15.-16.5.2018 Logomo, Turku Sari Tappura Tutkijatohtori sari.tappura(at)tut.fi Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Tampereen
LisätiedotTyökaluja esimiestyön tehostamiseen
Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2
LisätiedotKansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen
Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Taina Pitkäaho Projektikoordinaattori, TtT, kätilö -hanke PSSHP Esityksen sisältö - :stä lyhyesti - Hoitohenkilöstön voimavarojen hallinnan
LisätiedotHOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotHenkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari
Henkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari 28.2.-1.3.2017 28.2.2017 1 Strateginen henkilöstöjohtaminen =strategiaa toteuttava johtaminen Strategisella henkilöstöjohtamisella mahdollistetaan
Lisätiedot