LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN JÄTEPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN JÄTEPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Koski TL, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Sastamala, Somero, Tammela, Urjala, Ypäjä

2 Alueen kunnat Jätehuolto yhtiö Ympäristöalan yritykset JÄTEHUOLTO Ympäristönsuojelu viranomaiset Aluehallintoviranomainen Ympäristöministeriö ELY-keskus AVI VALTSU = Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 ELSU = Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020

3 1. JOHDANTO Tämä on Loimi - Hämeen jätehuollon yhteistoimintaalueen kuntien yhteinen jätepoliittinen ohjelma, jossa esitetään toiminta-alueen jätehuollon nykytila ja asetetaan tavoitteet vuosille Ohjelmassa on esitetty yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan jätehuoltoa alueella kehitetään. Ohjelmakauden alussa Loimi- Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 14 kuntaa, jotka ovat Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, VISIO Loimi - Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueella jätehuolto toimii etusijajärjestystä kunnioittaen ja alueen asukkaiden, elinkeinoelämän ja ympäristön muuttuvat tarpeet huomioiden. Koski tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Pöytyän Yläneen alue, Sastamala, lukuun ottamatta Suodenniemen ja Mouhijärven aluetta, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Ohjelma on Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoimintaalueen ensimmäinen yhteinen jätepoliittinen ohjelma ja sen valmistelu on tehty yhteistyössä jätelautakunnan, alueen jätealan yrittäjien, viranhaltjoiden, kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen, yritysten, asukkaiden ja jäteyhtiön kanssa. Ohjelmaan on kirjattu jätehuollon kehittämisen päämäärät ja suuntaviivat sekä tahot, joille toimenpiteet on vastuutettu. Ohjelmassa on myös määritelty mittarit, joilla toimenpiteitä ja toteutumista seurataan. Jätepoliittinen ohjelma on voimassa vuoteen 2020 tai siihen asti kun seuraava jätepoliittinen ohjelma tulee voimaan. Ohjelmaan kirjattuja tavoitteita on ohjannut alueellinen Etelä- Ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 (ELSU) sekä Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (VALTSU). STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Forssa kehräämö kuva Katja Karisukki 1. Alueella toteutuu tehokas ja luottamuksellinen yhteistyö, joka huomioi yhteisesti asukkaiden, yrittäjien ja ympäristön tarpeet. 2. Etusijajärjestyksen noudattaminen ja jätteen määrän vähentäminen toteutuu alueellisesti kaikessa toiminnassa jossa syntyy, käsitellään tai hyödynnetään jätettä 3. Jätehuolto lajittelu- ja kierrätysmahdollisuuksineen tavoittaa kohtuullisella etäisyydellä kaikki alueen asukkaat. Asukkaat kokevat, että maksut vastaavat palveluja ja kannustavat hyötykäyttöön sekä jätteen määrän vähentämiseen. LHJ Jätekeskus Forssa. kuva LHJ

4 2. JÄTEHUOLLON NYKYTILA Jätehuollon toimintaympäristömme säätely tapahtuu sekä EU:ssa että Suomessa. Jätelain ja -asetusten lisäksi jätehuollon isoja tavoitteita on kirjattu Valtakunnalliseen jätesuunnitelmamme (VALTSU, Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016) sekä alueelliseen jätesuunnitelmaamme (ELSU, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020) (ELSU). Alueellisesti jätehuoltoa ohjataan jätehuoltomääräyksillä, joissa kunnat itse antavat paikallisiin olosuhteisiin sopivia määräyksiä sekä ohjaavat näin jätehuoltoa haluamaansa suuntaan. Loimi - Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueelle yhteiset jätehuoltomääräykset on uusittu osana tätä ohjelmatyötä. Taulukko 2. Kiertotalous Biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellon mukaan vuoden 2016 jälkeen kaatopaikalle ei saa enää sijoittaa sellaista jätettä josta yli 10 % on biohajoavaa. Tämä pakottaa kunnat hakemaan uusia pysyviä tai väliaikaisia ratkaisuja, joilla ennen kaatopaikalle sijoitettua jätettä voidaan jatkossa käsitellä ja hyödyntää. Jätehuoltoa ja käsittelyä ohjaa myös Euroopan komission kesällä 2014 julkaisema kiertotaloustiedonanto, jonka tarkoitus on turvata ja tukea mm. luonnonvarojen ja energian tehokasta ja kestävää käyttöä. Resurssitehokkuuden kautta on tarkoitus vähentää mm. toiminnan ympäristövaikutuksia sekä parantaa ja tehostaa jätteiden hyötykäyttöä samalla, kun raaka-aineiden käyttö vähenee. Tavoitteena on, että yritykset omissa toimissaan parantavat tehokkuuttaan ottamalla huomioon resurssitehokkuuden ja paikallisuuden. Komission kiertotaloustiedonannossa on asetettu tiukat Vehkajärvi, Punkalaidun kuva Katja Karisukki Merkittäviä jätehuollon haasteita tulevat olemaan EU:n kiristyvät kiertotaloustavoitteet ja vuonna 2016 Suomessa voimaan tulevat biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto. Alueellisesti suuria muutoksia aiheuttaa voimaan tuleva pakkausalan täysi tuottajavastuu. kierrätystavoitteet jäsenvaltioille. Tavoitteen mukaan yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vuonna % (Nyt 34 %). Pakkausjätteiden osalta kuitupakkausten kierrätystavoite on 90 % (nyt 60 %) ja puupakkauksien osalta kierrätystavoitteena vuodelle 2020 on 50 % ja vuodelle 2030 jopa 80 % (nyt 15 %).

5 2.1. Etusijajärjestys ja elinkaaritarkastelu Suomessa syntyy vuodessa noin 90 miljoonaa tonnia jätettä. Suomen jätepolitiikan tavoitteena on varmistaa, että jäte ei aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle ja että luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään. Suomen ja EU:n jätepolitiikan kuusi avainperiaatetta 1. Etusijajärjestys / ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja haitallisuutta vähennetään. 2. Pilaaja maksaa: jätteen tuottaja vastaa kaikista jätehuoltokustannuksista. 3. Tuottajavastuu: tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa eräiden tuotteiden jätehuollosta jätteen tuottajan sijasta. 4. Varovaisuusperiaate: jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan. 5. Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa. 6. Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja kukin jäsenmaa on omavarainen jätteiden käsittelyssä. Kokemäenjoki Kuva: Päivi Pelttari EU:n kiertotalouden tavoitteena on resurssitehokkuuden kautta vähentää jätteen määrää. Tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähennetään % raakaainetarpeesta. Kiertotaloustiedonannossa esitettyjä keinoja ovat mm. tuotteiden suunnitteleminen pitkäikäisemmiksi, korjattavaksi ja päivitettäviksi sekä tehokkaammiksi, uudelleenvalmistettaviksi ja lopulta kierrätettäviksi. Tavoite on, että jäte voitaisiin tulevaisuudessa kierrättää ja käyttää merkittävänä raaka-ainelähteenä. Energiahyödyntämiseen tulee ohjata vain jäte joka on kierrätettäväksi kelpaamatonta. Kestävistä ja uudelleenkäytettävistä tuotteista tiedotetaan samalla kun luodaan malleja tuotteiden lainaamiselle, vaihtamiselle ja vuokraamiselle. Jätteiden polttoa voidaan pitää väliaikaisena ratkaisuna, jota tarvitaan juuri nyt, koska raaka-ainekysyntää kaikille yhdyskuntajätteille ei ole vielä olemassa. Taulukko 3.Jätepolitiikan avainperiaatteet Jätehuoltoa ohjaa jätelakiin kirjattu etusijajärjestys. Etusijajärjestyksen noudattamisessa huomioidaan tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaiset vaikutukset, ympäristönsuojelun varovaisuus- ja huolellisuusperiaate sekä toiminnanharjoittajan tekniset ja taloudelliset edellytykset. Valittuihin ratkaisuihin vaikuttavat käytännössä myös mm. strategiset tavoitteet, kuten kierrätystavoitteet. Parasta kokonaisratkaisua tehtäessä voidaan elinkaariarvioinnilla selvittää koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia. suorien ympäristövaikutusten sijaan. 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. Loppukäsittely Taulukko 4. Etusijajärjestys Heimolinna, Loimaa Kuva: Katja Karisukki

6 2.2. Pakkausalan täysi tuottajavastuu Uuden pakkausjäteasetuksen mukaan vastuu pakkausjätteistä siirtyy kunnalta tuottajalle. Pakkausjätteitä ovat mm. kaikki pussit, purkit, lasi- ja metallipakkaukset ym. Arvioin mukaan tämänhetkisen pelkästään sekajätettä keräävän talouden jäteastian sisällöstä kolmasosa on pakkausjätettä. Asetuksen mukaan pakkausalan tuottajayhteisöt vastaavat pakkausjätteen keräyspisteverkostosta koko Suomessa. Tämä tarkoittaa että tuottajayhteisöt myös vastaanottavat ja toimittavat jatkokäsittelyyn kaiken niiden vastuulla olevan erilliskerätyn pakkausmateriaalin. Tavoite on, että materiaalikertymä pysyy vähintään nykyisellä tasolla ja kerätty materiaali menee uusioraakaaineeksi aidosti kierrätettynä. Asetuksen voimaantulon myötä kuluttajapakkausten keräyksen ja kierrätyksen hoitavat tuottajat ja kuntien vastuulle jäävät vain sekajätteen joukossa olevat pakkaukset kunnat voivat: Kerätä pakkauksia asuinkiinteistöiltä (silloin kun tuottaja ei keräystä järjestä), Täydentää tuottajien verkostoa ylläpitämällä kierrätyspisteitä tai myymällä palveluita tuottajayhteisölle Mikäli tuottajayhteisö ja kunta eivät palvelua tarjoa, voivat asukkaat, tuottajat ja yritykset hankkia palvelun alueella toimivilta ympäristöalan yrittäjiltä. Pakkausalan tuottajayhteisön suunnitelmissa on, että Loimi-Hämeen alueella olisi keräyspisteitä seuraavasti Hevoset, Ypäjä Kuva: Katja Karisukki lasia, metallia ja kartonkia kerättäisiin n. 27 pisteessä. Muovin vastaanottopaikkoja olisi 3-4 Operatiivisesti tehtävää Suomessa hoitaa Pakkausalan Ympäristörekisteri (PYR) Oy, joka on kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö. PYR:in tavoitteena on toteuttaa tuottajavastuu tehokkaasti, eikä se tavoittele voittoa tai jaa osinkoa. Pakkausjäteasetuksen mukaan vuoden Kiinteistökohtaista keräystä ohjaavat jätehuoltomääräykset. Mikäli kunta ei pakkausjätteen erilliskeräystä järjestä voi asukas ostaa palvelun alan yrittäjältä. Kerätty pakkausmateriaali on toimitettava tuottajayhteisön määrittelemään paikkaan alussa tulee koko Suomessa olla kuitu-, lasi- ja metallipakkauksille 1850 vastaanottopaikkaa ja muovipakkauksille 500 vastaanottopaikkaa. Vastaanottopisteiden tulee kattaa yhteneväisesti koko maa ja ne tulee sijoittaa alueittain tasapuolisesti. Käytännössä pisteitä tullaan sijoittamaan ainakin päivittäistavarakauppojen ja muiden yleisesti käytettyjen paikkojen ja reittien yhteyteen. Pakkausjäteasetuksen mukaa jokaisen yli 500 asukkaan taajaman ja kyläkaupan yhteydessä tulee olla vähintään yksi kuidun, lasin ja metallin vastaanottopaikka ja jokaisessa yli asukkaan taajamassa tulee olla vähintään yksi muovin vastaanottopaikka. Operatiivisina toimijoina ovat alan yrittäjät jotka PYR kilpailuttaa. Taulukko 5. Tuottajan vastuulle kuuluva jätehuolto

7 2.3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteena on edistyminen jätteen synnyn ehkäisyssä, lisääntynyt jätteen hyötykäyttö ja suunnitelmallinen jätehuolto. Tavoitteen edellytyksenä on yhdyskuntajätteen määrän väheneminen ja riittävää jätteen hyödyntämis- ja käsittelykapasiteetti. Tavoite vaatii toteutuakseen seudullista yhteistyötä, jossa tärkeässä asemassa ovat alueen kunnat Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011). Sako- ja umpikaivolietteen peltolevityksestä tulee tehdä ilmoitus jätehuoltomääräysten mukaisesti. Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vähäisiä lietteitä voi myös jätehuoltomääräysten mukaisesti kompostoida. Liete sekoitetaan tasalaatuiseksi umpinaisessa astiassa (esim. imupainevaunulla) Lietteeseen sekoitetaan vähintään 8,3kg sammutettua kalkkia jokaista liete kuutiota (m³) kohden ph-liuskalla tarkistetaan, että ph on 12. ph-liuskoja saa apteekista. Riippusilta, Sastamala Kuva: Päivi Pelttari Lietteen annetaan stabiloitua vähintään 2 tuntia Asumisessa syntyvät lietteet Viemäröinnin ulkopuolella olevien kiinteistöjen määrä alueella vaihtelee kunnittain. Jätelain mukaan asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivoliete kuuluu kunnan vastuulle. Kunnan on huolehdittava että kaivot tyhjennetään ja lietteet kuljetetaan kunnan osoittamaan käsittelypaikkaan. Asuinkiinteistöjen umpi- ja saostuskaivot tulee tyhjentää jätehuoltomääräyksissä määriteltyjen tyhjennysvälien mukaan. Sako- ja umpikaivolietteet voidaan myös tarvittaessa käsitellä ja hygienisoida itse. Myös lähinaapureiden välinen käsittely on sallittu. Taulukko 7. Lietteiden käsittely Levitetään omalle pelolle ja mullataan välittömästi. Peltolevityksestaä tehdään ilmoitus valvontaviranomaiselle jätehuoltomääräysten mukaisesti. 3. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Jätelain mukaan jätehuollon tehtävät voidaan jakaa palvelutehtäviin ja viranomaistehtäviin. Yhteistoiminta- alueella viranomaistehtäviä hoitaa jätelautakunta, jonka jäsenenä on yksi edustaja jokaisesta kunnasta. Lautakunnan alaisina viranhaltijoina toimivat jätehuoltopäällikkö sekä jätehuoltosuunnittelija. Jätelautakunnan isäntäkuntana toimii Forssan kaupunki. kokoontuu aina tarpeen mukaan. Taulukko 6 Lietteiden käsittely Museorautatiepysäkki, Humpila kuva Katja Karisukki

8 Jätehuollon valvontatehtävä on jätelaissa määrätty kuntien ympäristönsuojelu viranomaisille sekä alueellisille Ely keskuksille. Jätehuollon neuvontaa antavat jätelain ja asetuksien mukaisesti kunnan lisäksi myös Suomen ympäristökeskus, ELY- keskus, tuottajayhteisöt sekä kunnat. Myös ympäristöalan yrittäjät antavat neuvontaa toimintansa ohella. Taulukko 9. Biojätteiden käsittely Jäteyhtiön omistajapolitiikka on määritelty osakassopimuksessa, jossa on lueteltu jäteyhtiön tehtävät. Jäteyhtiön ohjaus tapahtuu kuntien toimesta omistajaohjauksena Kunnantalo, Punkalaidun Kuva: Katja Karisukki mm. yhtiökokouksessa. Oleellista on toimiva yhteistyö toimeenpanevien ja ohjaavien yksiköiden välillä Myös peruskunnille kuuluu osa jätehuollon tehtävistä. Kunnille kuuluvia tehtäviä on mm. vanhojen kaatopaikkojen hoito. Kunta voi vastaanottaa omana toimintanaan myös puhtaita ylijäämämaita ja ylijäämämateriaaleja jotka eivät enää ole jätettä (End Of Waste). Kunnissa neuvonta hoidetaan ensisijaisesti kuntien omistaman jäteyhtiön palvelutehtävänä. Jätehuoltoyhtiön tehtävänä on myös järjestää kunnan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen, Jäteyhtiön vastuulla on kunnallisena keräyksenä järjestetyn biojätteen erilliskeräys (ei Sastamala ja Loimaa). Elinkeinotoiminnan jätehuolto hoidetaan jätelain mukaisesti jätteen haltijan toimesta. Kaksi tai useampi lähikiinteistö voi perustaa yhteinen jäteastia. Mukana voi olla sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan kiinteistöjä Kimpan voi perustaa myös tiehoitokunta tai kylätoimikunta. jätehuoltomääräyksissä määritellään kuionka kaukana jäteastia saa sijaita kiinteristölätä. Kimpan osakkaat nimeävät kimpalle yhdyshenkilön, Kimpan yhdyshenkilö tekee jätehuoltosopimuksen jätteen kuljettajan kanssa. Mietitään sopiva paikka jäteastialle Jäteastian tulee olla tarpeeksi suuri ja jätehuoltomääräysten mukainen Jos kaikki kimppalaiset kompostoivat biojätteen, voi kimppa-astialle hakea tyjennysvälin pidennystä Kimpasta lähetetään kaikkien kimppalaisten allekirjoittama kimppa-astiailmoitus jätelautakunnalle Yhdyshenkilö ilmoittaa jätteenkuljettajalla kimpan osakkaat Kimpan osakkaat jakavat jätehuoltoyrityksen lähettämän laskun keskenäisen sopimuksen mukaisesti. Kimppa-astia perustetaan useimmiten yhdyskuntajätteelle. Myös hyötyjätteille kuten biojätteelle on mahdollista perustaa kimppa. Taulukko 8. Yhteisen kimppajäteastian perustaminen 4. TAVOITTEITA JA TOIMENPITEITÄ KAUDELLE Tässä työssä asetettujen tavoiteiden päämääränä on lisätä jätealan yhteistyötä ja sen toimivuutta eri toimijoiden välillä, huolehtia ja edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Tavoite on yhteisiä ja tehokkaita malleja neuvonnan ja ohjauksen toteuttamiseksi sekä jätehuollon järjestämiseksi etusijajärjestys ja elinkaarimalli huomioiden. Tässä työssä on määritelty toiminnan tavoitteet sekä mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan. Ohjelmatyössä kerrotaan, miten kunnat haluavat omistajaohjauksen tapahtuvan jäteyhtiössä. Tavoitteiden ohessa on kerrottu taustatiedot tavoitteiden määrittelemiselle.

9 JÄTEHUOLTOYHTEISTYÖ Kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken asukkaiden ja kuntien tarpeet sekä kuntien elinkeinopolitiikka huomioiden. Tuetaan kuntien vetovoimaisuutta toimivalla jätehuollolla. Varmistetaan, että kaikki alan toimijat osaavat neuvoa kuntalaisia ja asiakkaita oikein ja samalla tavalla. Selkeytetään eri toimijoiden rooleja ja yhtenäistetään erilaisia käytänteitä ja toimintatapoja niin, että asukkaat osaavat toimia oikein. Hyödynnetään alueen omaa osaamista. Äetsän voimalaitos Kuva: Päivi Pelttari Taustaa Jätehuollossa kuntien jätehuoltovastuu jaetaan viranomais- ja palvelutehtäviin. Viranomaistehtävien hoito on annettu kuntien yhteiselle jätelautakunnalle. Jätehuollon valvonta on annettu kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä ELY -keskuksille. Palvelutehtäviä hoitaa kuntien omistama jäteyhtiö. Kunnan vastuulla olevien jätteiden jätteenkuljetus hoidetaan lautakunnan päättämällä tavalla joko kunnallisesti tai kiinteistön haltijan järjestämänä. Jäteneuvontaa hoitavat kuntien viranomaisten ja jäteyhtiön lisäksi vapaaehtoisesti ja toimintansa sanelemana myös yrittäjät sekä kunnat. Roskis Kuva: Katja Karisukki TOIMENPITEET TOTEUTUS / MITTARI TOTEUTTAJA Järjestetään tapaamisia toimijoiden ja asiantuntijoiden sekä yhteisöjen kanssa. Varmistetaan tapaamisiin osallistujien monipuolisuus o mm. UFF, Luke, AMK ym. Tapaamisten lukumäärä Osallistujatahojen lukumäärä Jäteyhtiö Yrittäjät Yhtenäistetään käytäntöjä ja toimintatapoja. Selkeytetään ohjeistuksella viranomaisten ja toimijoiden rooleja ja tehtäviä Tiedotetaan kuntalaisille eri rooleista ja tehtävistä, jotta asukkaat tietävät mihin ottavat yhteyttä Tiedotuksessa hyödynnetään yhteistyö alueen yrittäjien ja kuntien kanssa Huolehditaan, että jäteneuvontaa ja ohjeistusta suunnataan viranomaisten, jäteyhtiön ja jätealan yrittäjien taholta myös yrityksille ja kunnille o Lyhyet tiedotuskirjeet kuntiin Varmistetaan, että kaikki alueen kunnat osaavat tiedottaa jätehuoltoasioissa ajantasaisesti, toimintamalli kuka tekee mitäkin Ohjeistetaan toimintaa jätehuollon poikkeustilanteissa Toimintamalli kaavio, jossa seurataan onko toimenpiteitä tehty. Tiedotteiden määrä Jätelautakunnan verkkosivujen riittävä päivitys Toteutuneiden tapaamisten raportointi kerran vuodessa Varmistetaan, että keskeiset toimijat tapaavat vähintään kerran vuodessa

10 ETUSIJAJÄRJESTYS Noudatetaan kaikessa toiminnassa etusijajärjestystä. Tehostetaan materiaalikierrätystä ja kierrätetään kierrätettävissä oleva muovi. Vain materiaali, joka ei ole kierrätettävissä tai muutoin hyödynnettävissä, ohjataan energiahyödyntämiseen. Jätteentuottajat tuntevat ja tiedostavat etusijajärjestyksen tavoitteet ja kunnat toimivat malleina etusijajärjestyksen mukaisessa toiminnassa ja kuntien hankinnoissa huomioidaan etusijajärjestys ja uusiomateriaalien käyttö. Ylijäämämaiden hyödyntämistä ja puhtaiden maaja rakennusmateriaalien kierrättämistä mm. rakennus- ja kaivuutyömailla tehostetaan ja edistetään. Hyödyntäminen tulee suunnitella ennen toiminnan aloittamista Varmistetaan että alueella on käytössä riittävästi tavanomaisia ja virtuaalisia maa-aines pankkeja sekä sijoituspaikkoja ylimääräisille maa-aineksille. kartanon puisto, Jokioinen kuva Katja Karisukki Tausta Jätelain mukaan kaikessa jätehuollossa tulisi huomioida etusijajärjestys, jonka mukaan ensisijaisesti tulee pyrkiä siihen, ettei jätettä synny. Jos jätettä syntyy, tulisi se ensin valmistella uudelleenkäytettäväksi ja sen jälkeen ensin kierrättää materiaalina ja vasta lopuksi energiana. Viimeinen sijoitusvaihtoehto on sijoittaa jäte kaatopaikalle. Etusijajärjestyksestä tulisi poiketa harkitusti vain silloin, kun elinkaaritarkastelulla voidaan osoittaa, että etusijajärjestys on ympäristövaikutusiltaan ympäristöä kuormittavampi kuin elinkaaritarkastelun mukainen malli. Materiaalikierrätyksessä ja jätteen synnyn ehkäisyssä tulisi huomioida valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet sekä jätemateriaalien käytön edistäminen. Valtakunnallisessa - sekä alueellisessa jätesuunnitelmissa on asetettu kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteita mm. maa-aineksille sekä tuhkille. Jos puhtaalle tuotteelle on olemassa selkeä käyttökohde ja tarkoitus, se voidaan hyödyntää tietyin ehdoin. Taulukko 10. Jätehuollon tehtävät

11 TOIMENPITEET TOTEUTUS / MITTARI TOTEUTTAJA Tehostetaan kierrätystä ja etusijajärjestyksen mukaista toimintaa Vaikutetaan asenteisiin ja edistetään kierrätystä ja syntypaikkalajittelua tuetaan taksapoliittisin toimin mm. kompostointia alueellisesti ohjaamalla ja tiedottamalla kertomalla jätteiden käsittely- ja hyödyntämisprosesseista kertomalla kuivakäymälöiden toiminnasta Varmistetaan että hyötyjätepisteverkosto on kattava ja että vastaanottopisteitä kaikille EU:n tavoitteiden mukaisille jätejakeille (muovi, kartonki, vaarallinen jäte) on riittävästi myös asetuksen voimaantulon jälkeen. Varmistetaan, etteivät pakkausjäteasetuksen tuomat muutokset aiheuta ennakoimattomia muutoksia ja virheinvestointeja Täydennetään tuottajayhteisön verkostoa tarvittaessa Seurataan kiinteistö-kohtaisesti keräysastioiden ja jätteen määrää jätelajeittain Seurataan jätemääriä - vähentymistä - syntyneitä säästöjä euroa/kilo Seurataan palvelutason riittävyyttä taajamittain, kesäasutus huomioiden varmistetaan että joka kunnassa on vähintään yksi kierrätyspiste Jäteyhtiö, yritykset, jätelautakunta ELY-keskukset Kuntien ympäristönsuojeluviranomainen Jäteyhtiö Jäteyhtiö, Yrittäjät, Jäteyhtiö, PYR Tiedotetaan etusijajärjestyksestä eri ikäryhmille erilaisia tiedotuskeinoja ja tapahtumia käyttäen taidenäyttely, teatteri ym. kesätapahtumat, risupäivät ym. Järjestetään mm. kompostointi-kursseja ja autetaan kuntien toimipisteitä lajittelun järjestämisestä koulut, kunnanvirastot ym. Palkitaan etusijajärjestyksen mukaisesta toiminnasta huolehditaan että kompostointi ja lajittelu on palkitsevaa kannustetaan jätevastaavan nimeämiseen ja materiaalihävikin vähentämiseen yrityksissä Ohjeistetaan Pilaantuneiden ja puhtaiden maa-ainesten sekä rakennusmateriaalien kierrättämisestä, käsittelystä ja uusiokäytöstä Ohjeistetaan kierrätysmateriaalin käyttöön erityisesti silloin, kun sillä neitseellisiä maa-aineksia. Kerrotaan kierrätyspaikoista ja virtuaalisista maa-aines pankeista lupamenettelyn yhteydessä Varmistetaan, että maankaatopaikkoja ja maa-ainespankkeja on alueellisesti ja kaavoituksellisesti riittävästi, ja että ylimääräiset maa-ainekset ohjautuvat asianmukaisen paikkaan Kerätään alueellisesti puutarhajätettä ja risuja Ohjeistetaan kuntia elinkaariajatteluun ja kierrätysmateriaalien käyttöön Seurataan alueittain toteutettuja tilaisuuksia ja tilaisuuksien lukumäärä sekä osallistujamäärä Seurataan kompostointikurssien määrä ja jätemääriä Yrityksille ympäristöpalkinto Jätevastaavien lukumäärän seuranta Maankaatopaikkojen, maaainespankkien ja projektien lukumäärä Maa-ainesten kuorma määrät (m3 Käydään läpi kuntien hankintaohjeet ja seurataan hankintaohjeisiin tehtyjä lisäyksiä Pyydetään kuntakohtaiset esimerkit jätteen määrän vähentämisestä 5 kohtaa / kunta Jäteyhtiö, yritykset, jätelautakunta Jäteyhtiö, Elinkeinotoimi, jätelautakunta, kunnat Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, Jäteyhtiö Jäteyhtiö, Kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusviran-omiset Kunta, Kunnat Taulukko 11. Jätehuollon tavoitetila LHJ:n alueella vuodesta 2007 vuoteen 2020

12 JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Asukkaan saavat palveluja kustannustehokkaasti ja ympäristöä ajatellen. Jätehuollossa huomioidaan logistiikan tehokkuus, astiakapasiteetin riittävyys, elinkaariajattelu, asumisviihtyisyys ja ilmastonmuutoksen ehkäisy. Alueella on riittävä palvelutaso myös jätehuollon erilliskeräyksen ja kierrätyspisteverkoston osalta. Jäteastioiden tyhjennysvälit määritellään jätteiden ominaisuuksien ja jätteiden syntymäärän perusteella. Syntypaikkakäsiteltävät lietteet osataan käsitellä oikein. Kehräämö ja Loimijoki, Forssa kuva Katja Karisukki Kierrätyspiste kuva LHJ Taustaa Jätehuolto on järjestettävä lähtökohtaisesti aina kiinteistöittäisenä jätteenkuljetuksena. Jäteastian tyhjennysvälit ja erilliskerättävät jätejakeet on määritelty jätehuoltomääräyksissä ja niistä voi poiketa vain viranomaisen päätöksellä. Jätehuollon taksasta päättää jätelautakunta. Jätemaksujen tulee olla tasapuolisia ja kohtuullisia. Maksuilla tulee kattaa syntyneet kustannukset. (jätelaki 78). Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteen kuljetuksessa tyhjennysmaksut ovat yksityisoikeudellisia maksuja, joista päättää yrittäjä. Ne sako- ja umpikaivolietteet, joita ei käsitellä kiinteistöllä, tulee tyhjentää kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. TOIMENPITEET TOTEUTUS / MITTARI TOTEUTAJA Kehitetään ratkaisuja, joilla jätteenkuljetuksen ja käsittelyn elinkaaritarkastelu voidaan huomioida. Järjestetään jätelautakunnan ja yrittäjien yhteispalavereja Määritellään tyhjennysvälit jätteiden määrän ja ominaisuuksien perusteella. Edistetään ja autetaan yhteisten jäteastioiden käyttöönottoa ja jaetaan tietoa eri kohderyhmille (mm tiehoitokunnat) kustannusten jakamisesta ja kestävistä ratkaisuista lukollisten astioiden käyttö ja roskaantumisen ehkäisy tiedotetaan kimpan perustamisen vaiheista kuvalliset lajitteluohjeet Huolehditaan että hinnoittelussa ja paikallisissa määräyksissä huomioidaan lajittelu joka ohjaa jätteen määrän vähentämiseen Tiedotetaan valtakunnallisesta hintakehityksestä ja kohtuullisista hinnoista sekä alueen hintatasosta Selkeytetään ja edistetään lietteiden omatoimista käsittelyä jakamalla tietoa lietteiden oikeaoppisesta käsittelystä ja kuivakäymälöiden toiminnasta. Otantatutkimukset astioiden (autojen) täyttömääristä Päätökset tyhjennysvälien pidennyksestä Asiakastyytyväisyys -kyselyt Seurataan/raportoidaan Kimppojen määrästä Jätehuoltomääräykset uusitaan tarvittaessa Ajantasaiset hintaesimerkit Seurataan tehtyjä ilmoituksia ja jaettua materiaalimäärää Jäteyhtiö, Yrittäjät Jäteyhtiö, Yrittäjät, Jäteyhtiö Kunnat, Jäteyhtiö, PYR

13 5. JÄTEPOLIITTISEN OHJELMAN LAADINTA Forssan kaupungin jätelautakunta päätti kokouksessaan jätepoliittisen ohjelmatyön aloittamisesta. Ohjelmatyötä on tehty avoimella valmistelulla vuoden 2014 aikana. Ohjelmatyön sisältöä on työstetty pienryhmissä. Ryhmien työtä ja sisältöä ovat ohjanneet ja valvoneet jätelautakunta sekä kuntien, jätelautakunnan ja jäteyhtiön edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjelmatyön valmistumisvaiheessa lausuntoja pyydettiin alueellisilta ELY -keskuksilta, kunnilta, yrittäjiltä, Suomen Kuntaliitosta ja Suomen ympäristökeskukselta. pienryhmissä. Ryhmien työtä ja sisältöä ovat ohjanneet ja valvoneet jätelautakunta sekä kuntien, jätelautakunnan ja jäteyhtiön edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjelmatyön valmistumisvaiheessa lausuntoja pyydettiin alueellisilta ELY -keskuksilta, kunnilta, yrittäjiltä, Suomen Kuntaliitosta ja Suomen ympäristökeskukselta. 6. JÄTEHUOLLON KEHITYSHANKKEET Torronsuo, Tammela Kuva: Katja Karisukki Lähiaikana toteutetuissa ja parhaillaan käynnissä olevissa jätealan alueellisissa kehityshankkeissa painottuvat tietoisuuden lisääminen, jätteiden hyödyntämisen tehostaminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen sekä helppojen ja edullisten jätehuoltopalvelujen tarjoaminen toimialueen asukkaille. Tähän osioon on koottu taulukko käynnissä olevista tai hiljattain päättyneistä kehityshankkeista. Yhteistyössä HAMK:n kanssa Vihihanke Jätelaitosyhdistyksen kehityshankkeet: VIHI-hankkeen tavoitteena on Forssan seudun yritysten erityisosaamisen vahvistaminen, yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen ja uuden yritystoiminnan luominen Järkivihreässä hengessä. vaarallinen jäte, tavoitteena lisätä tietoisuutta kotitalouksien vaarallisen jätteen lajittelusta ja keräilystä jätehuollon valmiussuunnittelu tavoitteena kehittää valtakunnan tasolla poikkeustilojen ja tilanteiden jätehuollon parhaita ratkaisuja kestovaippaprojekti (JLY) tavoitteena vähentää vaippajätemäärää ja lisätä perheiden ympäristötietoisuutta. Oppaita jaetaan äitiyspakkauksissa Ambra Norr Kuva: Kalle Lahtinen-Mainossatama Vehkajärven laituri, Punkalaidun Kuva: Katja Karisukki

14 Kanta-Hämeen Ympäristökasvatushanke tavoitteena ympäristötietoisuuden lisääminen alueella eri toimijoiden yhteistyönä Kelaa-hanke Kelaa!-hanke tähtäsi ilmastonmuutoksen hillintään kestävää kulutusta, materiaali- ja energiatehokkuutta edistämällä. Kansalaisille, yrityksille ja kunnille tarjottiin konkreettisia vaihtoehtoja vähentää omaa ekologista selkäreppuaan. Selvitys Paavolan jätteenkuljetusjärjestelmästä tavoitteena oli selvittää kuljetusjärjestelmän vaikutusta kustannuksiin ja liikenteen päästöihin esimerkkialueella Hevoset laitumella, Ypäjä Kuva: Katja Karisukki Envi Grow Park-yhteistyö Envi Grow Parkin liikeideana on toimia johtavana biomateriaalien ja energian tuotantopaikkana, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti ja ennakoiden huomioon ilmastomuutoksen kautta edelleen kiristyvät säädökset ja kansainvälisesti jätteiden määrän vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset Uuma 2-hanke ympäristöagenttikoulutus yritysten ympäristövastaava-koulutus tavoitteena uusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen maarakentamisessa tavoitteena kouluttaa paikallisen tason jäteneuvoja esim. eri järjestöille tavoitteena lisätä ympäristötietoisuutta yrityksissä Osakaskuntien peruskoulujen kanssa yhteinen ympäristökasvatushanke tavoitteena lajittelu- ja ympäristötietoisuuden lisääminen koululaisille Noutopalvelutoiminnan aloittaminen tavoitteena parantaa jätehuoltopalvelua kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuulumattomien jätteiden osalta Peruskoulujen ja päiväkotien kanssa yhteistyössä toteutetut Vihreä Lippu- hankkeet tavoitteena lajittelu- ja ympäristötietoisuuden lisääminen koululaisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille tuikkujahti tavoitteena lisätä metallin kierrätystä ja koululaisten ympäristötietoisuutta Poistotekstiiliyhdistyksen toiminta tekstiilijätteen kierrättämiseksi tavoitteena tekstiilijätteen kierrättäminen ja kierrätysmahdollisuuksien parantaminen Jätteen energiahyötykäytön lisääminen tavoitteena on osana Lounaisen Suomen Hankintarengasta varmistaa mahdollisuudet jätteen energiahyötykäytön lisäämiseksi kaatopaikkakäsittelyn vaihtoehtona. Elonkierto Kuva: Katja Karisukki Elonkierto Kuva: Katja Karisukki

15 Käsitteet Biohajoava jäte = jäte, joka varsin nopeasti hajoaa biologisesti, aerobisesti tai anaerobisesti. Biohajoava jäte voi sisältää keittiöja puutarhabiojätteen lisäksi kuitupohjaista jätettä, kuten puuta, paperia ja kartonkia sekä lietettä tai lantaa. Elinkaariarviointi = tuotteen tai palvelun sen koko tuotantoprosessin materiaalien, valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen ympäristövaikutuksien tutkimista Etusijajärjestys = Pyritään vähentämään jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten. Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä aineena ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana. Kaatopaikalle jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Haja-asutus = haja-asutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolisia alueita? Hyödyntäminen = toimintaa, jossa jäte käytetään hyödyksi materiaalina tai energiana siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä. Hyödyntämiseksi lasketaan myös jätteen valmistelu ko. tarkoitusta varten Imupainevaunu = kiinteäseinäinen säiliö, joka täytetään imemällä alipaineen avulla Jäte = aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä Jätehuoltomääräykset = alueen olosuhteet huomioivat paikalliset määräykset, jotka täydentävät jätelakia ja -asetusta. Paikalliset viranomaiset valvot määräysten noudattamista. Jätteen synnyn ehkäisy = toimintaa, jossa huolehditaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa edistetään tuotteen uudelleenkäyttöä, pidennetään tuotteen käyttöikää tai ehkäistään muulla tavoin jätteen syntymistä Kalkkistabilointi = sako- ja umpikaivolietteen hygienisointimenetelmä Kiertotalous = tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu Kuitupakkaus = pakkaus jonka perusraaka-aineena on puukuitu. Tarkoittaa mm. kartonkipakkauksia, käärepaperia, aaltopahvilaatikoita ja kananmunien kennopakkauksia Pakkausjäteasetus = velvoittaa pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojia järjestämään pakkausten erilliskeräyksen ja jätehuollon sekä vastattava sen kustannuksista asteittain lähtien. Palvelutaso = jätehuollon palvelutaso määrittää kuntien tarjoamien jätehuollon palveluiden vähimmäistason. Palvelutaso koostuu palvelujen eri tekijöillä, joita ovat esimerkiksi palvelujen sijainti, käytön miellyttävyys ja keräyspisteiden saavutettavuus. Perusmaksu = perusmaksu on kiinteistökohtainen vuosimaksu. Perusmaksun perusosalla rahoitetaan mm. kierrätyspisteet, vaarallisten jätteiden jätehuolto, ohjaus ja neuvonta sekä jätehuollon viranomaistoiminta. Resurssitehokkuus = tarkoittaa maapallon rajoitettujen resurssien käyttämistä kestävällä tavalla samalla kun minimoidaan ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Se mahdollistaa enemmän tekemisen vähemmällä ja suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmillä materiaaleilla. Sekajäte = se osa yhdyskuntajätteestä, joka jää jäljelle, kun hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on lajiteltu erikseen. Sekajätteeseen kuuluvat materiaalit, jotka eivät sovellu mihinkään lajiteltavaan jakeeseen tai joista on liian työlästä erottaa eri jakeisiin kuuluvat osat. Tuottajavastuu = tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuus järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä Uudelleenkäyttö = tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu Uudelleenkäytön valmistelu = jätteen puhdistamiseksi tai korjaamiseksi toteutettavaa hyödyntämistä, jolla jätteenä käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistellaan siten, että se voidaan käyttää uudelleen ilman muuta esikäsittelyä Vaarallinen jäte = jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ns. vaaraominaisuus (ent. ongelmajäte) Vihreä hankinta = ympäristöä säästävä hankinta Yhdyskuntajäte = asumisessa syntyvä sekä laadultaan siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte Käsittely = jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten Loppukäsittely = Esimerkiksi jätteen loppusijoitus kaatopaikalle tai polttaminen ilman energian talteenottoa. Luke = Luonnonvarakeskust ( entinen MTT) Materiaalitehokkuus = kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Materiaalitehokkuuden seurauksena jätteen määrä yleensä vähenee Noutopalvelu kuva LHJ

16