ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI"

Transkriptio

1 ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI Selvityshenkilö Kirsi Sarion raportti ja ehdotukset Helsinki 2010 Sivu 1 / 12

2 ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI Esipuhe Tämä esiselvitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta ja sen tarkoituksena on ensisijaisesti ollut selvittää maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarvetta sekä koulutettavien eläinlääkärien määrän lisäämistä. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on jo lausunnossaan 13/2004 esittänyt huolestuneisuutensa eläinlääkäripalvelujen riittämättömyydestä erityisesti maaseudulla. Eläinlääkäripula koetaan sekä hakijoiden puutteena virkoja täytettäessä että vuosilomasijaisten huonona saatavuutena ja vaikeutena päivystysten järjestämisessä. Lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunta esitti mietinnössään 7/2009 hallituksen esitykseksi eläinlääkintähuoltolaiksi, lausumaehdotuksen, jossa kehotettiin erityisesti selvittämään: 1. Maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä 2. Onko tarvetta lisätä koulutettavien eläinlääkärien määrää pikaisesti? Tässä esiselvityksessä on lisäksi pyritty löytämään ratkaisuja tai vastauksia valiokunnan edellyttämiin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 3. Eläinlääkärikoulutusta tulee eriyttää tai kiintiöittää siten, että tuotantoeläimiin erikoistuneita eläinlääkäreitä saadaan tulevaisuudessa koulutettua riittävästi 4. Onko tarvetta perustaa nykyisen eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi tuotantoeläimiin suuntautumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen? 5. On pikaisesti selvitettävä edellytykset ja asettaa velvoite eläinlääketieteen kandidaateille ja vastavalmistuneille lisensiaateille suorittaa erillinen palvelujakso kunnaneläinlääkärien ohjauksessa 6. Kuinka voitaisiin edistää ulkomailla opiskelleiden Suomessa asuvien ELL mahdollisuutta päivittää tutkintonsa ja toimia eläinlääkäreinä Suomessa nopealla aikataululla? Selvitystyön aikana on kuultu seuraavia yhteistyötahoja: Elintarviketurvallisuusvirasto, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto. Luovutan kunnioittavasti laatimani selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle. Tampereella Kirsi Sario Sivu 2 / 12

3 Tiivistelmä ja johtopäätökset Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) uudistaa maamme eläinlääkintähuoltoa monella tavalla. Eläinlääkintähuollon järjestäminen kunnissa siirtyy suurempiin yksiköihin. Eläinlääkintähuollon suunnitelmallisuus paranee. Eläinten terveydenhuolto on tullut osaksi kunnan järjestämää eläinlääkäripalvelua, päivystysalueet laajenevat, tuotantoeläinten ja pieneläinten päivystys eriytyy ja lisäksi valvontatehtävät eriytetään eläinlääkintäpalveluista. Uudistukset ovat hyvin haasteellisia. Kuntien haasteena on lisäksi eläinlääkintähuollon työvoimapula. Kuntien olisi oltava houkuttelevia työnantajana, jotta nuoret eläinlääkärit saataisiin hakeutumaan kunnaneläinlääkäreiksi. Eläinlääkärien määrällinen vaje on korjautumassa. Opiskelijoiden määrää eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan on lisätty ja ensimmäinen suurempi vuosikurssi valmistuu vuonna On tärkeätä, että kaikki valmistuvat eläinlääkärit saavat virkaeläinlääkärin pätevyyden sekä yleislaillistuksen ja voivat työskennellä eläinlääkintähuollon kaikilla osa-alueilla. Eläinlääketieteen opintojen aikana on tärkeätä lisätä suuntautumisvaihtoehtoja sekä työelämään tutustumista. Opinnoissa tulee painottaa enemmän työelämän tarpeita ja varsinainen erikoistuminen tehdä vasta valmistumisen jälkeen. Selvityksessä on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: 1. Maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve tulee todennäköisesti lisääntymään: - Terveydenhuoltotyö on alussa ja vuotuisten tarkastusten tarve on suurempi, kuin nyt toteutuneiden. Terveydenhuolto vaatii osaamista ja erikoistumista. Suurimman osan terveydenhuoltosopimuksista ja käynneistä tekee jatkossakin kunnaneläinlääkärit, mutta työhön tarvitaan lisää tekijöitä. - uusia valvontaeläinlääkärien virkoja perustetaan lisää. Samat kunnaneläinlääkärit eivät enää anna eläinlääkäripalveluita ja hoida valvontatehtäviä, vaan tehtävät eriytetään siten, että valvontaa tekevät eläinlääkärit eivät ole asiakassuhteessa valvottaviin kohteisiin - seura- ja harraste-eläinten määrät lisääntyvät ja vaativamman eläinlääkinnän tarve lisääntyy. Eläinlääkärien tarve lisääntyy - pitkäaikaisten sijaisten tarve lisääntyy, koska perhevapaiden määrät lisääntyvät 2. Koulutettavien eläinlääkärien määrää on juuri lisätty ja määrällinen vaje on korjaantumassa - sisään otettavien opiskelijoiden määrää lisättiin vuonna :stä 70:een. Lisäksi Tarton yliopistossa Virossa opiskelee yli 100 suomalaista eläinlääkäriä. - tuotantoeläintilojen määrä vähenee ja eläinlääkärien työ suuntautuu enemmän ennaltaehkäisevään terveydenhuoltotyöhön - vuoden 2014 jälkeen eläinlääkäreitä valmistuu noin 100 vuodessa. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy vuosittain noin eläinlääkäriä. Kun huomioidaan eläkkeelle siirtyvien määrä, eläinlääkärien lukumäärä lisääntyy vuosittain noin 50 60:lla Sivu 3 / 12

4 3. Suomessa tulee kouluttaa jatkossakin eläinlääkäreitä, jotka voivat toimia koko eläinlääkinnän alalla. Koulutuksen tulee päätyä yleislaillistumiseen. - Perusopinnoissa valinnaisten opintojen määrää tulee lisätä, jolloin opiskeluajan loppuvaiheessa opiskelija voi syventää tietojansa esimerkiksi tuotantoeläinlääkinnässä. - Eriytyminen ja varsinainen erikoistuminen tapahtuisi vasta valmistumisen jälkeen joko täydennyskoulutuksen tai erikoistumistutkinnon kautta. - Opinnoissa tulee edistää mahdollisuutta tutustua työelämään harjoittelujaksoilla 4. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi ei ole tarvetta perustaa tuotantoeläinlääkintään suuntautuvaa koulutusta muualle Suomeen. Opetuksen hajauttaminen syö olemassa olevia opetusresursseja. Ammatillisen erikoistumisen tulisi tapahtua vasta valmistumien jälkeen. 5. Erillinen palvelujakso kunnaneläinlääkärin ohjauksessa vaatii ulkopuolista rahoitusta. Palvelujakson suorittajia olisi enemmän, kuin kunnallisia eläinlääkärien yhteisvastaanottoja. Ohjausvelvoite olisi kunnaneläinlääkäreille kohtuuton. Lisäksi pakollinen jakso aiheuttaa aina vastustusta eikä edistä hakeutumista pakotettuihin työtehtäviin. 6. Poistetaan tarpeettomat lainsäädännölliset esteet Euroopan Yhteisön ulkopuolelta Suomeen tulevien eläinlääkärien laillistumiselta Sivu 4 / 12

5 Tiivistelmä ja johtopäätökset Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2. Eläinlääkärien määrä sekä eläinlääkäripalvelujen kysyntä 2.1. Eläinlääkärien määrä 2.2. Eläinlääkäripalvelujen kysyntä 3. Kunnaneläinlääkärin työnkuvan muutokset 4. Eläinlääkärien koulutus nykytila ja tarve 5. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän haasteet ja kehittämistarpeet 6. Tarvittavat lisäselvitykset 1. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset Suomessa on pulaa eläinlääkäreistä kaikilla sektoreilla. Eläinlääkärien toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, ja sen vaikutukset heijastuvat työelämään. Väestön koulutustaso nousee, asiakkaiden vaatimukset ja odotukset eläinten hoidossa lisääntyvät. Eläinlääkärien osaamisvaatimukset lisääntyvät koko ajan. Harraste- ja seuraeläinten määrät lisääntyvät ja yksityiseläinlääkärien määrä kasvaa edelleen. Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden varmistaminen ja yhtäläinen toimivuus kaikkialla maassa sekä eläinlääkärikoulutuksen uudistaminen niin, että myös tuotantoeläinten hoitoon turvataan riittävät eläinlääkäripalvelut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 11/2003 elintarvikevalvonnan kehittämisestä todetaan, että kuntien vastuulla olevasta valvonnasta on vastattava yhteistoiminta-alue. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita muodostetaan maahan kappaletta. Myös eläinlääkintähuollon uudistaminen on osa elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa. Periaatepäätöksen muutoksen mukaan kuntien vastuulla oleva elintarvikevalvonta ja muu ympäristöterveydenhuoltoa koskeva valvonta tulisi järjestä PARAS-puitelaissa (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) ja kansanterveyslaissa säädettyjä periaatteita noudattaen yhteistoiminta-alueella. Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tukee periaatepäätöstä muun muassa ohjaamalla suurentamaan päivystyspiirejä. Päivystys eli kiireellinen eläinlääkärinapu kunnan alueella olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina, tulee järjestää yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Tällöin yhtä aikaa päivystävien eläinlääkärien määrä vähenee ja päivystysrasitus eläinlääkäriä kohti pienenee. Eläinlääkintähuoltolaki tukee myös yhteisvastaanottojen kehittämistä. Yhteisvastaanotoilla, joissa yhteistoiminta-alueen eläinlääkärit työskentelevät, on useita työ hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työn järjestäminen ja erikoistumismahdollisuudet lisääntyvät, päivätyön voi Sivu 5 / 12

6 suunnitella ajanvarausperusteiseksi, eläinlääkärit saavat työyhteisön ja mahdollisuuden keskinäiseen tiedonvaihtoon. Yhteisvastaanotoilla lyhyet virkavapaudet kuten lomat, koulutusja sairauslomasijaisuudet pyritään hoitamaan vakituisella työvoimalla. Vain pitempiin virkavapauksiin haettaisiin ulkopuolinen sijainen. Tämä lisää vakituisen henkilökunnan tarvetta ja määrää. Työjärjestelyjen tavoitteena on myös se, että elintarvikelain, eläintautilain tai eläinsuojelulain mukaisia valvontatehtäviä hoitavat kunnaneläinlääkärit eivät valvo niitä asiakkaita, joihin heillä on pysyvä asiakassuhde eläinlääkäripalveluiden antajana. Kunnaneläinlääkärin kaksoisrooli eläinlääkintäpalvelujen antajana ja valvojana poistuu. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Myös eläinlääkärit haluavat viettää vapaa-aikaa harrastusten ja perheen parissa. Eläinlääkärit toivovat työltä myös elämäntilanteiden mukaisia joustoja, työn suunnittelemisen mahdollisuutta ja vähemmän päivystysvelvollisuutta. Monet eläinlääkintää tekevät eläinlääkärit kokevat päivystys- ja työrasitteen suureksi sekä työsidonnaisuuden liialliseksi. Eläinlääkärien ammattikunta naisistuu, jolloin perhevapaiden määrät lisääntyvät. Pitkäaikaisten sijaisten tarve lisääntyy. Tällä hetkellä sijaisuuksia ilmoittaa tekevänsä noin 290 eläinlääkäriä. Kun opiskelijoiden sisäänottoa eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan lisättiin vuonna 2008, lisättiin myös mahdollisten sijaisten määrää. 2. Eläinlääkärien määrä sekä eläinlääkäripalvelujen kysyntä Eläinlääkärien tarvetta ja koulutettavien eläinlääkärien määrää on Suomessa selvitetty aiemmin vuosina 1997 (Suomen Eläinlääkäriliiton koulutuspoliittinen kannanotto), 2002 (Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio, opetusministeriön julkaisuja 21:2002) sekä 2006 (Suomen Eläinlääkäriliitto; Tulevaisuuden eläinlääkäritarve). Osaksi näiden selvitysten pohjalta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisään otettavien opiskelijoiden määrää on vuonna 2008 lisätty 55:stä 70:een (n. 30 %). Kunnaneläinlääkärien työolot muuttuvat yhteisvastaanottojen myötä. Lyhytaikaiset virkavapaudet, kuten kesälomat, koulutus- ja sairausvapaat pyritään hoitamaan vakituisella työvoimalla. Vakituista työvoimaa tarvitaan jonkin verran lisää. Myös pitkäaikaisia sijaisia esimerkiksi perhevapaiden ajaksi tarvitaan Eläinlääkärien määrä Suomessa on noin 1500 työikäistä eläinlääkäriä. Heistä yksityiseläinlääkäreinä toimii noin 460, kunnaneläinlääkäreinä noin 420 ja erilaisia lyhytaikaisia sijaisuuksia tekee noin 290. Valtionhallinnossa eläinlääkäreistä toimii noin 300. Loput eläinlääkärit työskentelevät ulkomailla tai muilla aloilla. Eläinlääkintää tekee joko osa- tai kokopäivätoimisesti noin 1170 eläinlääkäriä. Sivu 6 / 12

7 Opiskelunsa aloittaneista valmistuu noin 95 %, nykyisin keskimäärin eläinlääkäriä vuodessa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisäänottoa lisättiin viidellätoista opiskelijalla vuonna Sinä vuonna opintonsa aloittaneet valmistuvat vuonna Vuodesta 2014 lähtien eläinlääkäreitä arvioidaan Suomesta valmistuvan vuosittain vajaat 70. Lisäksi Tarton yliopistosta Virosta valmistuu lähivuosina keskimäärin 20 eläinlääkäriä vuodessa. Lisäksi Keski- Euroopassa on yksityisiä terveydenhuoltopalvelujen tuottajia, joiden kanssa suuret tuotantoeläinyksiköt saattavat tehdä terveydenhuoltosopimuksia. Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista eläinlääkäreitä tulee Suomeen töihin satunnaisesti. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy vuosittain noin eläinlääkäriä. Lähivuosina eläköityvistä suurin osa on kunnaneläinlääkäreitä. Karkeasti voidaan arvioida, että eläinlääkärien määrä lisääntyy nykyisillä opiskelijamäärillä vuosittain vuoteen 2014 asti noin 50:llä ja vuoden 2014 jälkeen noin 60:lla Eläinlääkäripalvelujen kysyntä Eläinlääkäripalvelujen kysyntää on selvitetty vuonna 2006 (Pyyhtiä Ari-Matti: Tulevaisuuden eläinlääkäritarve). Selvityksessä todettiin, että eläinlääkärien lisätarve kymmenessä vuodessa olisi noin eläinlääkäriä. Tämä on toistaiseksi osoittautunut pitävän melko hyvin paikkansa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläinlääkärien määrä lisääntyy Suomessa noin 570:llä. Näyttäisi siltä, että eläinlääkäreitä valmistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana yli laskennallisen tarpeen. Kotieläintilojen määrä Suomessa on vuosina laskenut noin neljänneksellä ja suuntaus näyttää jatkuvan. Tilakoon kasvun vuoksi muutokset eläinmäärissä ovat pienempiä. Hevostilojen määrä puolestaan on hieman lisääntynyt samoin lemmikkieläinten määrä. Tuotantoeläinten terveydenhuolto on uuden eläinlääkintähuoltolain perusteella osa kunnan peruseläinlääkäripalvelua. Kotieläinten terveydenhuolto on karjan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä. Terveydenhuoltotyön arvioidaan pitkällä aikavälillä vähentävän sairaskäyntien määrää. Terveydenhuolto nähdään myös osana elintarviketuotannon kansallista laatustrategiaa. Se miten kotieläintilojen määrän väheneminen ja terveydenhuoltotyön lisääntyminen vaikuttavat eläinlääkäritarpeeseen, vaatii lisäselvitystä. Suomessa arvioidaan olevan noin koiraa ja noin kissaa. Seura ja harrasteeläinten määrä lisääntyy suhteessa väkiluvun kasvuun. Eläinten omistajat ovat entistä valmiimpia hoidattamaan eläimiään kustannuksista huolimatta. Vaativien eläinlääkinnällisten toimenpiteiden määrien arvioidaan nousevan. Vaativampiin toimenpiteisiin tarvitaan enemmän työvoimaa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi arvioidaan seura- ja harrasteeläinten eläinlääkinnän ja siihen erikoistuvien eläinlääkärien määrän lisääntyvän. Yksityiseläinlääkärisektori kasvaa jatkuvasti; vuonna 1982 yksityiseläinlääkäreitä oli ammattikunnasta noin 11 %, vuonna 1992 noin 14 %, vuonna 2002 noin 22 % ja nykyisin jo noin 23 %. Nykyisin kolmannes työssäkäyvistä eläinlääkäreistä toimii yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottajana. Sivu 7 / 12

8 Tavoitteena on suurentaa päivystysalueet kattamaan joko yhden tai useamman seutu- tai maakunnan. Kun päivystysalueet laajenevat, samaan aikaan päivystävien eläinlääkärien määrä vähenee. Samalla päivystämisen vuoroväli eläinlääkäriä kohti harvenee ja työsidonnaisuus sekä työn rasittavuus vähenevät. Nykyisin päivystyksen järjestelyt vaativat alueelle vähintään neljä eläinlääkäriä jotta päivystysrasitus pysyisi siedettävänä. Kun päivystysalueet suurenevat ja päivystysvuorot eläinlääkäriä kohden harvenevat, eläinlääkäritarpeen alueella määrittelee palvelujen kysyntä. Toisin sanoen eläinlääkäritarpeen määrittelee päiväaikana hoidettavien eläinten ja tehtävän valvontatyön määrä. Kiireellinen eläinlääkäriapu kaikkina vuorokauden aikoina on järjestettävä päivystysalueella siten, että pienikokoisten kotieläinten ja suurten kotieläinten eläinlääkinnän hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys aiheuttanee lisätyövoiman tarvetta. Päivystyskokonaisuuden eläinlääkäritarpeen tarkempi arviointi vaatii lisäselvitystä. Uuden eläinlääkintähuoltolain yksi keskeinen päämäärä on eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien hoitamisen eriyttäminen. Tekemätöntä valvonta- ja neuvontatyötä on erittäin paljon. Eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien eriyttämisen arvioidaan lisäävän valvontaeläinlääkärien määrää noin neljälläkymmenellä. Opetustyössä on noin sata eläinlääkäriä. Opiskelijamääriä on nostettu vuonna :stä 70:een. Opiskelijoiden määrän lisääntyminen lisää myös opetuksen pienryhmien määrää. Kansainvälisissä arvioinneissa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnan määrä on arvioitu riittämättömäksi. Koulutuksen erinomaisen tason on mahdollistanut opettajien sitoutuminen työhönsä. Opetushenkilökunnan lisätarve tulisi selvittää ja opetushenkilökuntaa lisätä pikaisesti. Suomessa on nyt noin 5,4 miljoonaa asukasta. Eläinlääkärien määrä tuhatta asukasta kohden on pysynyt melko lailla ennallaan vuodesta Eläinlääkäreitä on noin 0,7 jokaista 5000 asukasta kohti. 3. Kunnaneläinlääkärin työnkuvan muutokset Kunnaneläinlääkärin työ on sitovaa, työ koostuu monesta hyvin erilaisesta työtehtävästä, mutta työ on haasteellista. Nykyisen kunnaneläinlääkärin on osattava hoitaa niin tuotantoeläinten kuin harraste- ja seuraeläinten moninaiset sairaudet. Terveydenhuoltotyön on ammatillisesti kiinnostavaa, tieteeseen perustuvaa ja haastavaa. Työn haasteellisuus on sen suola. Kunnaneläinlääkärit tekevät myös virkatehtäviä, kuten elintarvikevalvonnan- ja eläinsuojeluvalvonnan tehtäviä sekä vastustavat eläintauteja. Kunnaneläinlääkärin työsidonnaisuus on suuri, työ- ja varallaolotunteja kertyy viikossa yhteensä noin 120. Normaalin viikkotyöajan lisäksi kunnaneläinlääkäri päivystää noin joka neljäs viikonloppu yötä päivää koko viikonlopun sekä lisäksi yhden arkiyön. Kunnaneläinlääkärin on oltava moniosaaja, joka kykenee hoitamaan äkilliset sairastapaukset, tekemään hallinnollisia päätöksiä ja lisäksi suunnitelmallista valvontatyötä. Sivu 8 / 12

9 Työ on yksinäistä. Suurin osa kunnaneläinlääkäreistä työskentelee yksin, joko tilalla tai vastaanotollaan. Työ ohjaa päivää, eikä suunnitelmallisen työn tekemiseen yleensä ole mahdollisuuksia. Vastaanotot ovat usein pieniä ja vaatimattomasti varusteltuja. Sijaisena toimii monesti oman työnsä ohella naapurikunnan kunnaneläinlääkäri. Äkillisissä sairastapauksissa päivystysrasite lisääntyy entisestään. Jotta kunnaneläinlääkärin työ saataisiin houkuttelevaksi, tulisi tavoitteena olla hyvän työyhteisön luominen, ajanmukainen työskentely-ympäristö ja työyhteisön tuki. Eläinlääkärit, jotka työskentelevät yhteisvastaanotoilla ovat pääosin tyytyväisiä työolosuhteisiinsa. Työyhteisö mahdollistaa myös työn joustavan suunnittelun ja erikoistumisen. Esimerkiksi terveydenhuoltotyö vaatii suunnitelmallisuutta ja tarkastuksiin on käytettävä riittävästi aikaa. Yhteisvastaanotolla voidaan sopia työnjaosta siten, että osa kollegoista hoitaa akuutteja sairastapauksia ja osa keskittyy aikaa vieviin töihin. Kunnaneläinlääkärin palkkaus on kilpailutekijä työmarkkinoilla. Kun puolustusvoimat nosti virkaeläinlääkärien palkkaustasoa, lisääntyi myös virkoja hakevien määrät. Palkkaus heijastaa yhteiskunnassa jossain määrin ammatin arvostusta. Tilastojen valossa kunnaneläinlääkärin palkkataso ei ole korkea. Ammatin arvostuksella on erityinen merkitys kun abiturientit pohtivat mihin ammattiin hakeutuisivat. Suomen Eläinlääkäriliitto on edistänyt kunnaneläinlääkärien työssä jaksamista, työnkuvan selkeyttämistä ja työn mielekkyyden lisäämistä pitkään luvun puolivälin eläinlääkintähuollon visiot ovat uuden eläinlääkintähuoltolain myötä lähes kaikki toteutuneet. Laki ohjaa kehittämään parempia työoloja kunnaneläinlääkäreille. Se myös antaa mahdollisuuden parantaa kuntalaisille annettavien palveluiden laatua. Eläinlääkintähuolto on edelleen kunnan velvollisuus, nyt vain suuremmilla alueilla. Lisäksi virkatehtävät on eriytetty eläinlääkäripalveluista. 4. Eläinlääkärien koulutus nykytila ja tarve Eläinlääketiedettä pyrkivien opiskelijoiden joukko on erittäin motivoitunutta. Valintakokeet ovat samat, kuin lääketieteellisessä tiedekunnassa. Valintakokeiden valmistelu on työlästä ja valintakysymykset valmistellaan moniammatillisessa ryhmässä. Valintakoekirjan ja pääsykoekysymysten on oltava sekä suomeksi että ruotsiksi. Valintakokeisiin voi osallistua myös joillakin muilla pakkakunnilla, joissa on lääketieteellinen tiedekunta; Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Puolet opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen sekä pääsykokeiden perusteella ja puolet pelkästään pääsykokeiden perusteella. Tiedekunnassa ei kannateta omien pääsykokeiden järjestämistä, sillä ne ovat erittäin työläät valmistella eikä omien pääsykokeiden järjestäminen muodosta lisäarvoa. Opiskelijoista on valtaosa naisia. Myös alle 40-vuotiaista eläinlääkäreistä yli 90 % on naisia. Abiturienttimiesten mielestä eläinlääkärin ammatti on vähemmän arvostettua ja huonommin palkattua kuin lääkärin. Lisäksi suurempi osa abiturienttinaisista pitää eläinlääkärin ammattia kutsumusammattina. Julkisuudessa ala painottuu lemmikkieläinten hoitoon, eikä alan monipuolisuudesta, suuntautumisvaihtoehdoista tai etenemismadollisuuksista tiedetä Sivu 9 / 12

10 riittävästi. Eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla ja Suomen Eläinlääkäriliitolla on suuri haaste vaikuttaa pyrkijöiden käsityksiin eläinlääkärin ammatin monipuolisuudesta ja koulutuksen suomista mahdollisuuksista. Eläinlääketiedettä pyrkii opiskelemaan asukasmäärän suhteutettuna ihmisiä tasaisesti koko maasta. Opiskelu kestää keskimäärin kuusi vuotta ja on hyvin laaja-alaista. Eläinlääketieteellisen tutkinnon määrittelee EU-direktiivi (2005/36/EY). Niin asiakkaat kuin eläinlääkärit arvostavat tutkinnon laaja-alaisuutta. Opetus ja tiedekunnan varustetaso on arvioitu sekä kansainvälisesti, että Helsingin yliopiston sisällä hyväksi. Eläinlääketieteellinen tiedekunta tukee aktiivisesti opiskelijoita valmistumaan. Opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Eläinlääkintä on haastava työsarka, jossa tehdään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Tutkimustulokset ohjaavat hoitotoimenpiteitä ja auttavat ymmärtämään eläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimen hoitaminen on kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja sairauksien arvioimista ja tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutukset ovat moninaiset. Eläinlääkärit toimivat asiantuntijoina ja päivittävät tietojansa tieteellisen tutkimuksen avulla. Opiskelijoita opetetaan myös suhtautumaan kriittisesti tutkimustietoon. Haastatellut yhteistyötahot pitivät tärkeänä, että eläinlääkärien laaja-alainen koulutus säilyy eikä alalle muodosteta lisäksi uutta toisen asteen koulutusta, jota MTK esitti. Myöskään tuotantoeläimiin erikoistumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen ei katsottu tarpeelliseksi, vaan koulutuksen tulee vastata kaikkiin yhteiskunnan tarpeisiin. Mikäli opetusta hajautetaan useampaan koulutuspaikkaan, ei pätevää henkilökuntaa ole riittävästi. Eläinlääketieteen opintoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan tarpeita kaikilla aloilla. Kehitteillä on yhteistyö työelämän kanssa. Jo nyt opiskelijat saavat opintosuoritteita seuraamalla työelämässä olevien eläinlääkärien työtä. Työelämäharjoitteluja on kautta opintojen, niitä voisi lisätä ja niiden kohdentamista voidaan tarvittaessa muuttaa. Opinnot kestävät pitkään, joten koulutusohjelman muutoksia joutuu ennakoimaan vuosia ja muutosten tekeminen kestää kauan. Tiedekunta on alkanut kerätä työelämäpalautetta, jotta opinnot vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Haastatellut yhteistyötahot olivat yksimielisiä siitä, että opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehtoja tulee kehittää ja että kaikille opiskelijoille on taattava samanlainen yleislaillistuminen. Valmistuvien eläinlääkärien on saatava virkaeläinlääkärin pätevyys ja heidän on oltava päteviä toimimaan kaikilla eläinlääkintähuollon aloilla. Eläinlääkintähuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja on tärkeätä, että eläinlääkärien monipuolinen osaaminen voidaan käyttää tässä työssä hyödyksi. Tiedekunnassa on suunnitteilla, että kaikille yhteisiä opintoja olisi 5 5,5 vuotta ja opintojen loppuvaiheessa esimerkiksi viimeinen vuosi tai puoli vuotta opiskelija voisi syventyä johonkin häntä kiinnostavaan osa-alueeseen. Varsinaista päätöstä mahdollisesta suuntautumisesta ei tiedekunnassa ole tehty. Kliiniset opinnot painottuvat nykyisin melko paljon tieteellisesti korkeatasoiseen pieneläinopetukseen. Opetus ei tältä osin vastaa hyvin työelämän tarpeita. Sivu 10 / 12

11 Onkin keskusteltava mahdollisuudesta, että perusopinnoissa pieneläinlääketieteen painoarvoa vähennettäisiin ja siirrettäisiin tietojen syventäminen valmistumisen jälkeiseen täydennyskoulutukseen. 5. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän haasteet ja kehittämistarpeet Kunnaneläinlääkärin työ nykyisellään on yksinäistä ja työsidonnaisuus suurta. Päivystys koetaan henkisesti ja fyysisesti rasittavana sekä ajallisesti hyvin sitovana. Tavanomaista työpäivää ei juuri pysty etukäteen suunnittelemaan vaan päivä muodostuu akuuttien sairastapausten mukaan. Terveydenhuoltotyö on haastavaa, laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Eläinten tuottavuutta ja hyvinvointia on tutkittu viime vuosina paljon. Tutkimustuloksista on löydettävissä mittareita eläinten terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltotyö antaa lisää ammatillista haastetta vaativaan eläinlääkärin työhön. Kunnat ovat työnantajina haasteen edessä. Niiden tulisi pyrkiä kilpailukykyiseksi ja houkutteleviksi työnantajaksi. Hyvän työpakan tavanomaisia edellytyksiä ovat mm. säännöllinen työ, ajanmukainen työskentely-ympäristö, elämäntilanteen mukaiset joustot, mukavat työtoverit, kollegojen tuki, kilpailukykyinen palkka ja madollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Eläinlääkintähuoltolaki antaa näihin haasteisiin mahdollisuuden. Kunnaneläinlääkärien vastaanottoja tulisi kehittää mahdollisuuksien mukaan yhteisvastaanotoiksi. Yhteisvastaanottojen vahvuus on siinä, että vastaanotolla työskentelevät eläinlääkärit voivat erikoistua eri osaamisalueille, suunnitella työpäivänsä, neuvotella diagnooseista ja hoitotoimista keskenään, jakaa koulutuksista kertynyttä tietoa sekä muutoin kehittää osaamistaan ja työyhteisöään. Mikäli vastaanottotoiminta keskitetään, voidaan laiteinvestoinnit ja tietyt toimitilat tehdä vain yhdelle vastaanotolle. Yhteisvastaanotot ovat vastavalmistuneille eläinlääkäreille parhaimmillaan innostava ja tukeva työyhteisö, jossa kollegat voivat tukea toisiaan työssään. Mikäli kunnaneläinlääkäreillä on hyvät työolosuhteet, onnistuu rekrytointi helpommin. Rekrytoinnissa on vielä huomioitava se, että eläinlääkäri kulkee perheensä kanssa. On tärkeätä, että myös puoliso työllistyy paikkakunnalla. Työ hyvinvoinnin kannalta suuremmat seudulliset yksiköt, yhteisvastaanotot ja päivystyksen rasittavuuden vähentäminen ovat osoittautuneet viisaiksi ratkaisuiksi. 6. Tarvittavat lisäselvitykset 1. Selvitetään kotieläintilojen määrän vähenemisen ja terveydenhuoltotyön lisääntymisen vaikutus eläinlääkäritarpeeseen 2. Selvitetään päivystysalueiden suurentumisen sekä eriytetyn päivystyksen vaikutukset eläinlääkärien tarpeeseen Sivu 11 / 12

12 3. Selvitetään eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnan lisätarve Sivu 12 / 12

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) 15908/2 Liite 2. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue LIITE 2

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) 15908/2 Liite 2. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue LIITE 2 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää

Lisätiedot

Evira LAUSUNTO 1.10.2010 Kirjaamo Mustialankatu 3 00790 Helsinki

Evira LAUSUNTO 1.10.2010 Kirjaamo Mustialankatu 3 00790 Helsinki Evira LAUSUNTO 1.10.2010 Kirjaamo Mustialankatu 3 00790 Helsinki Asia: LAUSUNTO VALTAKUNNALLISESTA OHJELMASTA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTIEN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA

Lisätiedot

1.11.2009 voimaan tullut uusi eläinlääkintähuoltolaki

1.11.2009 voimaan tullut uusi eläinlääkintähuoltolaki Sosiaali- ja terveyslautakunta 18 20.01.2010 1.11.2009 voimaan tullut uusi eläinlääkintähuoltolaki STLTK 18 Kuntaliiton 11.12.2009 antama yleiskirje 26/80/2009 uudesta eläinlääkintähuoltolaista: "Uusi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 43 10.04.2014. 43 Asianro 3656/11.02/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 43 10.04.2014. 43 Asianro 3656/11.02/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 43 Asianro 3656/11.02/2012 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalvelujen järjestämistä koskevan valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna

Lisätiedot

Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne

Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) 15908/2 Liite 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi LIITE 2

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) 15908/2 Liite 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi LIITE 2 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150. Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150. Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1 1549/11.03.05/2013 150 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja

Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Poistettu teksti näkyy yliviivauksena ja lisäykset kursiivilla Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄYKSIKÖN MUODOSTAMINEN

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄYKSIKÖN MUODOSTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄYKSIKÖN MUODOSTAMINEN LOPPURAPORTTI Työryhmä Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä, Kangasala (pj) Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, Tampere Taloussuunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Opiskele eläinlääketiedettä. Monien mahdollisuuksien ala

Opiskele eläinlääketiedettä. Monien mahdollisuuksien ala Opiskele eläinlääketiedettä Monien mahdollisuuksien ala 2 Eläinlääkäri turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Eläinlääkärit työskentelevät

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 1549/11.03.05/2013 Kaupunginhallitus 150 6.5.2013 Valtuusto 82 20.5.2013 100 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien

Lisätiedot

Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne

Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne Dnro 7239/0411/2013 Eviran raportti Hyväksymispäivä 2.10.2013

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies

Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Valvontaeläinlääkärijärjestelmä Valvontaeläinlääkäritilanne Valvontaeläinlääkärikyselyn tuloksia Valvontaeläinlääkärijärjestelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille

Lisätiedot

ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN PORVOON TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUEELLA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VAATIMUSTEN MUKAAN

ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN PORVOON TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUEELLA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VAATIMUSTEN MUKAAN Katja Mustonen ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN PORVOON TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUEELLA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VAATIMUSTEN MUKAAN - Johtamisen erikoisammattitutkinnon lopputyöprojekti 1 PROJEKTIN

Lisätiedot

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 1 (10) LOPPURAPORTTI ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Työryhmä Kaupungineläinlääkäri Tuire Merivirta, Tampereen kaupunki (pj) Tilaajapäällikkö Erkki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja Kuopion

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ilkka Alitalo Alitavet Oy. Selvitys Tampereen seudun eläinlääkintähuollon yhteistyömahdollisuuksista

Ilkka Alitalo Alitavet Oy. Selvitys Tampereen seudun eläinlääkintähuollon yhteistyömahdollisuuksista Ilkka Alitalo Alitavet Oy Selvitys Tampereen seudun eläinlääkintähuollon yhteistyömahdollisuuksista Tampere 31.7.2010 2 SELVITYS TAMPEREEN SEUDUN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSISTA Ilkka Alitalo

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportti

Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportti Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportti Helsinki 2007 Työryhmämuistio mmm 2007:15 Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportti Helsinki 2007 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi eläinlääkintähuoltolaki, joka

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa

Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu B 163 ISBN 978-951-594-315-6 Sähk. ISBN 978-951-594-316-3 ISSN 0788-7043 MAAKUNNALLINEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristöterveysjaosto TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristöterveysjaosto TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristöterveysjaosto TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristöterveysjaosto 16.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖTERVEYSJAOSTON SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖTERVEYSJAOSTON TULOSLASKELMA...

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Eläinlääkärin monipuolinen ammatti

Eläinlääkärin monipuolinen ammatti Eläinlääkärin monipuolinen ammatti ja työllisyysnäkymät ELL Päivi Lahti Ympäristöterveydenhuollon yliopistonlehtori Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Abi-info

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

35 26.11.2014 14 11.06.2015 34 19.11.2015. Eläinlääkintähuoltoa koskeva selvitys Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella

35 26.11.2014 14 11.06.2015 34 19.11.2015. Eläinlääkintähuoltoa koskeva selvitys Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta 35 26.11.2014 14 11.06.2015 34 19.11.2015 Eläinlääkintähuoltoa koskeva selvitys Eteläkärjen

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

SELVITYS MÄNTSÄLÄN ELÄINLÄÄKÄRIPALVE- LUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SELVITYS MÄNTSÄLÄN ELÄINLÄÄKÄRIPALVE- LUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SELVITYS MÄNTSÄLÄN ELÄINLÄÄKÄRIPALVE- LUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Eläinlääkintähuollon yksikkö Sisältö Saate... 3 1. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen kunnissa... 4 2. Eläinlääkäripalveluiden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

PÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA

PÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA MAAKUNNALLINEN ELÄINLÄÄKÄRI- PÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA FM Leena Kiuru Keski-Suomen liitto Jyväskylä 11.12.2007 SELVITYKSEN TAUSTA Akuutit ongelmat päivystyksessä: työsidonnaisuus päivystyksissä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2007 Eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki p. 160 52435

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2007 Eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki p. 160 52435 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2007 Eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki p. 160 52435 ELINTARVIKEVALVONNAN PERIAATEPÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN 1. Tausta ja nykytila 2.

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot