ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI
|
|
- Maria Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI Selvityshenkilö Kirsi Sarion raportti ja ehdotukset Helsinki 2010 Sivu 1 / 12
2 ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI Esipuhe Tämä esiselvitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta ja sen tarkoituksena on ensisijaisesti ollut selvittää maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarvetta sekä koulutettavien eläinlääkärien määrän lisäämistä. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on jo lausunnossaan 13/2004 esittänyt huolestuneisuutensa eläinlääkäripalvelujen riittämättömyydestä erityisesti maaseudulla. Eläinlääkäripula koetaan sekä hakijoiden puutteena virkoja täytettäessä että vuosilomasijaisten huonona saatavuutena ja vaikeutena päivystysten järjestämisessä. Lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunta esitti mietinnössään 7/2009 hallituksen esitykseksi eläinlääkintähuoltolaiksi, lausumaehdotuksen, jossa kehotettiin erityisesti selvittämään: 1. Maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä 2. Onko tarvetta lisätä koulutettavien eläinlääkärien määrää pikaisesti? Tässä esiselvityksessä on lisäksi pyritty löytämään ratkaisuja tai vastauksia valiokunnan edellyttämiin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 3. Eläinlääkärikoulutusta tulee eriyttää tai kiintiöittää siten, että tuotantoeläimiin erikoistuneita eläinlääkäreitä saadaan tulevaisuudessa koulutettua riittävästi 4. Onko tarvetta perustaa nykyisen eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi tuotantoeläimiin suuntautumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen? 5. On pikaisesti selvitettävä edellytykset ja asettaa velvoite eläinlääketieteen kandidaateille ja vastavalmistuneille lisensiaateille suorittaa erillinen palvelujakso kunnaneläinlääkärien ohjauksessa 6. Kuinka voitaisiin edistää ulkomailla opiskelleiden Suomessa asuvien ELL mahdollisuutta päivittää tutkintonsa ja toimia eläinlääkäreinä Suomessa nopealla aikataululla? Selvitystyön aikana on kuultu seuraavia yhteistyötahoja: Elintarviketurvallisuusvirasto, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto. Luovutan kunnioittavasti laatimani selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle. Tampereella Kirsi Sario Sivu 2 / 12
3 Tiivistelmä ja johtopäätökset Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) uudistaa maamme eläinlääkintähuoltoa monella tavalla. Eläinlääkintähuollon järjestäminen kunnissa siirtyy suurempiin yksiköihin. Eläinlääkintähuollon suunnitelmallisuus paranee. Eläinten terveydenhuolto on tullut osaksi kunnan järjestämää eläinlääkäripalvelua, päivystysalueet laajenevat, tuotantoeläinten ja pieneläinten päivystys eriytyy ja lisäksi valvontatehtävät eriytetään eläinlääkintäpalveluista. Uudistukset ovat hyvin haasteellisia. Kuntien haasteena on lisäksi eläinlääkintähuollon työvoimapula. Kuntien olisi oltava houkuttelevia työnantajana, jotta nuoret eläinlääkärit saataisiin hakeutumaan kunnaneläinlääkäreiksi. Eläinlääkärien määrällinen vaje on korjautumassa. Opiskelijoiden määrää eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan on lisätty ja ensimmäinen suurempi vuosikurssi valmistuu vuonna On tärkeätä, että kaikki valmistuvat eläinlääkärit saavat virkaeläinlääkärin pätevyyden sekä yleislaillistuksen ja voivat työskennellä eläinlääkintähuollon kaikilla osa-alueilla. Eläinlääketieteen opintojen aikana on tärkeätä lisätä suuntautumisvaihtoehtoja sekä työelämään tutustumista. Opinnoissa tulee painottaa enemmän työelämän tarpeita ja varsinainen erikoistuminen tehdä vasta valmistumisen jälkeen. Selvityksessä on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: 1. Maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve tulee todennäköisesti lisääntymään: - Terveydenhuoltotyö on alussa ja vuotuisten tarkastusten tarve on suurempi, kuin nyt toteutuneiden. Terveydenhuolto vaatii osaamista ja erikoistumista. Suurimman osan terveydenhuoltosopimuksista ja käynneistä tekee jatkossakin kunnaneläinlääkärit, mutta työhön tarvitaan lisää tekijöitä. - uusia valvontaeläinlääkärien virkoja perustetaan lisää. Samat kunnaneläinlääkärit eivät enää anna eläinlääkäripalveluita ja hoida valvontatehtäviä, vaan tehtävät eriytetään siten, että valvontaa tekevät eläinlääkärit eivät ole asiakassuhteessa valvottaviin kohteisiin - seura- ja harraste-eläinten määrät lisääntyvät ja vaativamman eläinlääkinnän tarve lisääntyy. Eläinlääkärien tarve lisääntyy - pitkäaikaisten sijaisten tarve lisääntyy, koska perhevapaiden määrät lisääntyvät 2. Koulutettavien eläinlääkärien määrää on juuri lisätty ja määrällinen vaje on korjaantumassa - sisään otettavien opiskelijoiden määrää lisättiin vuonna :stä 70:een. Lisäksi Tarton yliopistossa Virossa opiskelee yli 100 suomalaista eläinlääkäriä. - tuotantoeläintilojen määrä vähenee ja eläinlääkärien työ suuntautuu enemmän ennaltaehkäisevään terveydenhuoltotyöhön - vuoden 2014 jälkeen eläinlääkäreitä valmistuu noin 100 vuodessa. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy vuosittain noin eläinlääkäriä. Kun huomioidaan eläkkeelle siirtyvien määrä, eläinlääkärien lukumäärä lisääntyy vuosittain noin 50 60:lla Sivu 3 / 12
4 3. Suomessa tulee kouluttaa jatkossakin eläinlääkäreitä, jotka voivat toimia koko eläinlääkinnän alalla. Koulutuksen tulee päätyä yleislaillistumiseen. - Perusopinnoissa valinnaisten opintojen määrää tulee lisätä, jolloin opiskeluajan loppuvaiheessa opiskelija voi syventää tietojansa esimerkiksi tuotantoeläinlääkinnässä. - Eriytyminen ja varsinainen erikoistuminen tapahtuisi vasta valmistumisen jälkeen joko täydennyskoulutuksen tai erikoistumistutkinnon kautta. - Opinnoissa tulee edistää mahdollisuutta tutustua työelämään harjoittelujaksoilla 4. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi ei ole tarvetta perustaa tuotantoeläinlääkintään suuntautuvaa koulutusta muualle Suomeen. Opetuksen hajauttaminen syö olemassa olevia opetusresursseja. Ammatillisen erikoistumisen tulisi tapahtua vasta valmistumien jälkeen. 5. Erillinen palvelujakso kunnaneläinlääkärin ohjauksessa vaatii ulkopuolista rahoitusta. Palvelujakson suorittajia olisi enemmän, kuin kunnallisia eläinlääkärien yhteisvastaanottoja. Ohjausvelvoite olisi kunnaneläinlääkäreille kohtuuton. Lisäksi pakollinen jakso aiheuttaa aina vastustusta eikä edistä hakeutumista pakotettuihin työtehtäviin. 6. Poistetaan tarpeettomat lainsäädännölliset esteet Euroopan Yhteisön ulkopuolelta Suomeen tulevien eläinlääkärien laillistumiselta Sivu 4 / 12
5 Tiivistelmä ja johtopäätökset Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2. Eläinlääkärien määrä sekä eläinlääkäripalvelujen kysyntä 2.1. Eläinlääkärien määrä 2.2. Eläinlääkäripalvelujen kysyntä 3. Kunnaneläinlääkärin työnkuvan muutokset 4. Eläinlääkärien koulutus nykytila ja tarve 5. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän haasteet ja kehittämistarpeet 6. Tarvittavat lisäselvitykset 1. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset Suomessa on pulaa eläinlääkäreistä kaikilla sektoreilla. Eläinlääkärien toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, ja sen vaikutukset heijastuvat työelämään. Väestön koulutustaso nousee, asiakkaiden vaatimukset ja odotukset eläinten hoidossa lisääntyvät. Eläinlääkärien osaamisvaatimukset lisääntyvät koko ajan. Harraste- ja seuraeläinten määrät lisääntyvät ja yksityiseläinlääkärien määrä kasvaa edelleen. Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden varmistaminen ja yhtäläinen toimivuus kaikkialla maassa sekä eläinlääkärikoulutuksen uudistaminen niin, että myös tuotantoeläinten hoitoon turvataan riittävät eläinlääkäripalvelut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 11/2003 elintarvikevalvonnan kehittämisestä todetaan, että kuntien vastuulla olevasta valvonnasta on vastattava yhteistoiminta-alue. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita muodostetaan maahan kappaletta. Myös eläinlääkintähuollon uudistaminen on osa elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa. Periaatepäätöksen muutoksen mukaan kuntien vastuulla oleva elintarvikevalvonta ja muu ympäristöterveydenhuoltoa koskeva valvonta tulisi järjestä PARAS-puitelaissa (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) ja kansanterveyslaissa säädettyjä periaatteita noudattaen yhteistoiminta-alueella. Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tukee periaatepäätöstä muun muassa ohjaamalla suurentamaan päivystyspiirejä. Päivystys eli kiireellinen eläinlääkärinapu kunnan alueella olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina, tulee järjestää yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Tällöin yhtä aikaa päivystävien eläinlääkärien määrä vähenee ja päivystysrasitus eläinlääkäriä kohti pienenee. Eläinlääkintähuoltolaki tukee myös yhteisvastaanottojen kehittämistä. Yhteisvastaanotoilla, joissa yhteistoiminta-alueen eläinlääkärit työskentelevät, on useita työ hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työn järjestäminen ja erikoistumismahdollisuudet lisääntyvät, päivätyön voi Sivu 5 / 12
6 suunnitella ajanvarausperusteiseksi, eläinlääkärit saavat työyhteisön ja mahdollisuuden keskinäiseen tiedonvaihtoon. Yhteisvastaanotoilla lyhyet virkavapaudet kuten lomat, koulutusja sairauslomasijaisuudet pyritään hoitamaan vakituisella työvoimalla. Vain pitempiin virkavapauksiin haettaisiin ulkopuolinen sijainen. Tämä lisää vakituisen henkilökunnan tarvetta ja määrää. Työjärjestelyjen tavoitteena on myös se, että elintarvikelain, eläintautilain tai eläinsuojelulain mukaisia valvontatehtäviä hoitavat kunnaneläinlääkärit eivät valvo niitä asiakkaita, joihin heillä on pysyvä asiakassuhde eläinlääkäripalveluiden antajana. Kunnaneläinlääkärin kaksoisrooli eläinlääkintäpalvelujen antajana ja valvojana poistuu. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Myös eläinlääkärit haluavat viettää vapaa-aikaa harrastusten ja perheen parissa. Eläinlääkärit toivovat työltä myös elämäntilanteiden mukaisia joustoja, työn suunnittelemisen mahdollisuutta ja vähemmän päivystysvelvollisuutta. Monet eläinlääkintää tekevät eläinlääkärit kokevat päivystys- ja työrasitteen suureksi sekä työsidonnaisuuden liialliseksi. Eläinlääkärien ammattikunta naisistuu, jolloin perhevapaiden määrät lisääntyvät. Pitkäaikaisten sijaisten tarve lisääntyy. Tällä hetkellä sijaisuuksia ilmoittaa tekevänsä noin 290 eläinlääkäriä. Kun opiskelijoiden sisäänottoa eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan lisättiin vuonna 2008, lisättiin myös mahdollisten sijaisten määrää. 2. Eläinlääkärien määrä sekä eläinlääkäripalvelujen kysyntä Eläinlääkärien tarvetta ja koulutettavien eläinlääkärien määrää on Suomessa selvitetty aiemmin vuosina 1997 (Suomen Eläinlääkäriliiton koulutuspoliittinen kannanotto), 2002 (Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio, opetusministeriön julkaisuja 21:2002) sekä 2006 (Suomen Eläinlääkäriliitto; Tulevaisuuden eläinlääkäritarve). Osaksi näiden selvitysten pohjalta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisään otettavien opiskelijoiden määrää on vuonna 2008 lisätty 55:stä 70:een (n. 30 %). Kunnaneläinlääkärien työolot muuttuvat yhteisvastaanottojen myötä. Lyhytaikaiset virkavapaudet, kuten kesälomat, koulutus- ja sairausvapaat pyritään hoitamaan vakituisella työvoimalla. Vakituista työvoimaa tarvitaan jonkin verran lisää. Myös pitkäaikaisia sijaisia esimerkiksi perhevapaiden ajaksi tarvitaan Eläinlääkärien määrä Suomessa on noin 1500 työikäistä eläinlääkäriä. Heistä yksityiseläinlääkäreinä toimii noin 460, kunnaneläinlääkäreinä noin 420 ja erilaisia lyhytaikaisia sijaisuuksia tekee noin 290. Valtionhallinnossa eläinlääkäreistä toimii noin 300. Loput eläinlääkärit työskentelevät ulkomailla tai muilla aloilla. Eläinlääkintää tekee joko osa- tai kokopäivätoimisesti noin 1170 eläinlääkäriä. Sivu 6 / 12
7 Opiskelunsa aloittaneista valmistuu noin 95 %, nykyisin keskimäärin eläinlääkäriä vuodessa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisäänottoa lisättiin viidellätoista opiskelijalla vuonna Sinä vuonna opintonsa aloittaneet valmistuvat vuonna Vuodesta 2014 lähtien eläinlääkäreitä arvioidaan Suomesta valmistuvan vuosittain vajaat 70. Lisäksi Tarton yliopistosta Virosta valmistuu lähivuosina keskimäärin 20 eläinlääkäriä vuodessa. Lisäksi Keski- Euroopassa on yksityisiä terveydenhuoltopalvelujen tuottajia, joiden kanssa suuret tuotantoeläinyksiköt saattavat tehdä terveydenhuoltosopimuksia. Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista eläinlääkäreitä tulee Suomeen töihin satunnaisesti. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy vuosittain noin eläinlääkäriä. Lähivuosina eläköityvistä suurin osa on kunnaneläinlääkäreitä. Karkeasti voidaan arvioida, että eläinlääkärien määrä lisääntyy nykyisillä opiskelijamäärillä vuosittain vuoteen 2014 asti noin 50:llä ja vuoden 2014 jälkeen noin 60:lla Eläinlääkäripalvelujen kysyntä Eläinlääkäripalvelujen kysyntää on selvitetty vuonna 2006 (Pyyhtiä Ari-Matti: Tulevaisuuden eläinlääkäritarve). Selvityksessä todettiin, että eläinlääkärien lisätarve kymmenessä vuodessa olisi noin eläinlääkäriä. Tämä on toistaiseksi osoittautunut pitävän melko hyvin paikkansa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläinlääkärien määrä lisääntyy Suomessa noin 570:llä. Näyttäisi siltä, että eläinlääkäreitä valmistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana yli laskennallisen tarpeen. Kotieläintilojen määrä Suomessa on vuosina laskenut noin neljänneksellä ja suuntaus näyttää jatkuvan. Tilakoon kasvun vuoksi muutokset eläinmäärissä ovat pienempiä. Hevostilojen määrä puolestaan on hieman lisääntynyt samoin lemmikkieläinten määrä. Tuotantoeläinten terveydenhuolto on uuden eläinlääkintähuoltolain perusteella osa kunnan peruseläinlääkäripalvelua. Kotieläinten terveydenhuolto on karjan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä. Terveydenhuoltotyön arvioidaan pitkällä aikavälillä vähentävän sairaskäyntien määrää. Terveydenhuolto nähdään myös osana elintarviketuotannon kansallista laatustrategiaa. Se miten kotieläintilojen määrän väheneminen ja terveydenhuoltotyön lisääntyminen vaikuttavat eläinlääkäritarpeeseen, vaatii lisäselvitystä. Suomessa arvioidaan olevan noin koiraa ja noin kissaa. Seura ja harrasteeläinten määrä lisääntyy suhteessa väkiluvun kasvuun. Eläinten omistajat ovat entistä valmiimpia hoidattamaan eläimiään kustannuksista huolimatta. Vaativien eläinlääkinnällisten toimenpiteiden määrien arvioidaan nousevan. Vaativampiin toimenpiteisiin tarvitaan enemmän työvoimaa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi arvioidaan seura- ja harrasteeläinten eläinlääkinnän ja siihen erikoistuvien eläinlääkärien määrän lisääntyvän. Yksityiseläinlääkärisektori kasvaa jatkuvasti; vuonna 1982 yksityiseläinlääkäreitä oli ammattikunnasta noin 11 %, vuonna 1992 noin 14 %, vuonna 2002 noin 22 % ja nykyisin jo noin 23 %. Nykyisin kolmannes työssäkäyvistä eläinlääkäreistä toimii yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottajana. Sivu 7 / 12
8 Tavoitteena on suurentaa päivystysalueet kattamaan joko yhden tai useamman seutu- tai maakunnan. Kun päivystysalueet laajenevat, samaan aikaan päivystävien eläinlääkärien määrä vähenee. Samalla päivystämisen vuoroväli eläinlääkäriä kohti harvenee ja työsidonnaisuus sekä työn rasittavuus vähenevät. Nykyisin päivystyksen järjestelyt vaativat alueelle vähintään neljä eläinlääkäriä jotta päivystysrasitus pysyisi siedettävänä. Kun päivystysalueet suurenevat ja päivystysvuorot eläinlääkäriä kohden harvenevat, eläinlääkäritarpeen alueella määrittelee palvelujen kysyntä. Toisin sanoen eläinlääkäritarpeen määrittelee päiväaikana hoidettavien eläinten ja tehtävän valvontatyön määrä. Kiireellinen eläinlääkäriapu kaikkina vuorokauden aikoina on järjestettävä päivystysalueella siten, että pienikokoisten kotieläinten ja suurten kotieläinten eläinlääkinnän hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys aiheuttanee lisätyövoiman tarvetta. Päivystyskokonaisuuden eläinlääkäritarpeen tarkempi arviointi vaatii lisäselvitystä. Uuden eläinlääkintähuoltolain yksi keskeinen päämäärä on eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien hoitamisen eriyttäminen. Tekemätöntä valvonta- ja neuvontatyötä on erittäin paljon. Eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien eriyttämisen arvioidaan lisäävän valvontaeläinlääkärien määrää noin neljälläkymmenellä. Opetustyössä on noin sata eläinlääkäriä. Opiskelijamääriä on nostettu vuonna :stä 70:een. Opiskelijoiden määrän lisääntyminen lisää myös opetuksen pienryhmien määrää. Kansainvälisissä arvioinneissa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnan määrä on arvioitu riittämättömäksi. Koulutuksen erinomaisen tason on mahdollistanut opettajien sitoutuminen työhönsä. Opetushenkilökunnan lisätarve tulisi selvittää ja opetushenkilökuntaa lisätä pikaisesti. Suomessa on nyt noin 5,4 miljoonaa asukasta. Eläinlääkärien määrä tuhatta asukasta kohden on pysynyt melko lailla ennallaan vuodesta Eläinlääkäreitä on noin 0,7 jokaista 5000 asukasta kohti. 3. Kunnaneläinlääkärin työnkuvan muutokset Kunnaneläinlääkärin työ on sitovaa, työ koostuu monesta hyvin erilaisesta työtehtävästä, mutta työ on haasteellista. Nykyisen kunnaneläinlääkärin on osattava hoitaa niin tuotantoeläinten kuin harraste- ja seuraeläinten moninaiset sairaudet. Terveydenhuoltotyön on ammatillisesti kiinnostavaa, tieteeseen perustuvaa ja haastavaa. Työn haasteellisuus on sen suola. Kunnaneläinlääkärit tekevät myös virkatehtäviä, kuten elintarvikevalvonnan- ja eläinsuojeluvalvonnan tehtäviä sekä vastustavat eläintauteja. Kunnaneläinlääkärin työsidonnaisuus on suuri, työ- ja varallaolotunteja kertyy viikossa yhteensä noin 120. Normaalin viikkotyöajan lisäksi kunnaneläinlääkäri päivystää noin joka neljäs viikonloppu yötä päivää koko viikonlopun sekä lisäksi yhden arkiyön. Kunnaneläinlääkärin on oltava moniosaaja, joka kykenee hoitamaan äkilliset sairastapaukset, tekemään hallinnollisia päätöksiä ja lisäksi suunnitelmallista valvontatyötä. Sivu 8 / 12
9 Työ on yksinäistä. Suurin osa kunnaneläinlääkäreistä työskentelee yksin, joko tilalla tai vastaanotollaan. Työ ohjaa päivää, eikä suunnitelmallisen työn tekemiseen yleensä ole mahdollisuuksia. Vastaanotot ovat usein pieniä ja vaatimattomasti varusteltuja. Sijaisena toimii monesti oman työnsä ohella naapurikunnan kunnaneläinlääkäri. Äkillisissä sairastapauksissa päivystysrasite lisääntyy entisestään. Jotta kunnaneläinlääkärin työ saataisiin houkuttelevaksi, tulisi tavoitteena olla hyvän työyhteisön luominen, ajanmukainen työskentely-ympäristö ja työyhteisön tuki. Eläinlääkärit, jotka työskentelevät yhteisvastaanotoilla ovat pääosin tyytyväisiä työolosuhteisiinsa. Työyhteisö mahdollistaa myös työn joustavan suunnittelun ja erikoistumisen. Esimerkiksi terveydenhuoltotyö vaatii suunnitelmallisuutta ja tarkastuksiin on käytettävä riittävästi aikaa. Yhteisvastaanotolla voidaan sopia työnjaosta siten, että osa kollegoista hoitaa akuutteja sairastapauksia ja osa keskittyy aikaa vieviin töihin. Kunnaneläinlääkärin palkkaus on kilpailutekijä työmarkkinoilla. Kun puolustusvoimat nosti virkaeläinlääkärien palkkaustasoa, lisääntyi myös virkoja hakevien määrät. Palkkaus heijastaa yhteiskunnassa jossain määrin ammatin arvostusta. Tilastojen valossa kunnaneläinlääkärin palkkataso ei ole korkea. Ammatin arvostuksella on erityinen merkitys kun abiturientit pohtivat mihin ammattiin hakeutuisivat. Suomen Eläinlääkäriliitto on edistänyt kunnaneläinlääkärien työssä jaksamista, työnkuvan selkeyttämistä ja työn mielekkyyden lisäämistä pitkään luvun puolivälin eläinlääkintähuollon visiot ovat uuden eläinlääkintähuoltolain myötä lähes kaikki toteutuneet. Laki ohjaa kehittämään parempia työoloja kunnaneläinlääkäreille. Se myös antaa mahdollisuuden parantaa kuntalaisille annettavien palveluiden laatua. Eläinlääkintähuolto on edelleen kunnan velvollisuus, nyt vain suuremmilla alueilla. Lisäksi virkatehtävät on eriytetty eläinlääkäripalveluista. 4. Eläinlääkärien koulutus nykytila ja tarve Eläinlääketiedettä pyrkivien opiskelijoiden joukko on erittäin motivoitunutta. Valintakokeet ovat samat, kuin lääketieteellisessä tiedekunnassa. Valintakokeiden valmistelu on työlästä ja valintakysymykset valmistellaan moniammatillisessa ryhmässä. Valintakoekirjan ja pääsykoekysymysten on oltava sekä suomeksi että ruotsiksi. Valintakokeisiin voi osallistua myös joillakin muilla pakkakunnilla, joissa on lääketieteellinen tiedekunta; Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Puolet opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen sekä pääsykokeiden perusteella ja puolet pelkästään pääsykokeiden perusteella. Tiedekunnassa ei kannateta omien pääsykokeiden järjestämistä, sillä ne ovat erittäin työläät valmistella eikä omien pääsykokeiden järjestäminen muodosta lisäarvoa. Opiskelijoista on valtaosa naisia. Myös alle 40-vuotiaista eläinlääkäreistä yli 90 % on naisia. Abiturienttimiesten mielestä eläinlääkärin ammatti on vähemmän arvostettua ja huonommin palkattua kuin lääkärin. Lisäksi suurempi osa abiturienttinaisista pitää eläinlääkärin ammattia kutsumusammattina. Julkisuudessa ala painottuu lemmikkieläinten hoitoon, eikä alan monipuolisuudesta, suuntautumisvaihtoehdoista tai etenemismadollisuuksista tiedetä Sivu 9 / 12
10 riittävästi. Eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla ja Suomen Eläinlääkäriliitolla on suuri haaste vaikuttaa pyrkijöiden käsityksiin eläinlääkärin ammatin monipuolisuudesta ja koulutuksen suomista mahdollisuuksista. Eläinlääketiedettä pyrkii opiskelemaan asukasmäärän suhteutettuna ihmisiä tasaisesti koko maasta. Opiskelu kestää keskimäärin kuusi vuotta ja on hyvin laaja-alaista. Eläinlääketieteellisen tutkinnon määrittelee EU-direktiivi (2005/36/EY). Niin asiakkaat kuin eläinlääkärit arvostavat tutkinnon laaja-alaisuutta. Opetus ja tiedekunnan varustetaso on arvioitu sekä kansainvälisesti, että Helsingin yliopiston sisällä hyväksi. Eläinlääketieteellinen tiedekunta tukee aktiivisesti opiskelijoita valmistumaan. Opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Eläinlääkintä on haastava työsarka, jossa tehdään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Tutkimustulokset ohjaavat hoitotoimenpiteitä ja auttavat ymmärtämään eläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimen hoitaminen on kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja sairauksien arvioimista ja tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutukset ovat moninaiset. Eläinlääkärit toimivat asiantuntijoina ja päivittävät tietojansa tieteellisen tutkimuksen avulla. Opiskelijoita opetetaan myös suhtautumaan kriittisesti tutkimustietoon. Haastatellut yhteistyötahot pitivät tärkeänä, että eläinlääkärien laaja-alainen koulutus säilyy eikä alalle muodosteta lisäksi uutta toisen asteen koulutusta, jota MTK esitti. Myöskään tuotantoeläimiin erikoistumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen ei katsottu tarpeelliseksi, vaan koulutuksen tulee vastata kaikkiin yhteiskunnan tarpeisiin. Mikäli opetusta hajautetaan useampaan koulutuspaikkaan, ei pätevää henkilökuntaa ole riittävästi. Eläinlääketieteen opintoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan tarpeita kaikilla aloilla. Kehitteillä on yhteistyö työelämän kanssa. Jo nyt opiskelijat saavat opintosuoritteita seuraamalla työelämässä olevien eläinlääkärien työtä. Työelämäharjoitteluja on kautta opintojen, niitä voisi lisätä ja niiden kohdentamista voidaan tarvittaessa muuttaa. Opinnot kestävät pitkään, joten koulutusohjelman muutoksia joutuu ennakoimaan vuosia ja muutosten tekeminen kestää kauan. Tiedekunta on alkanut kerätä työelämäpalautetta, jotta opinnot vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Haastatellut yhteistyötahot olivat yksimielisiä siitä, että opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehtoja tulee kehittää ja että kaikille opiskelijoille on taattava samanlainen yleislaillistuminen. Valmistuvien eläinlääkärien on saatava virkaeläinlääkärin pätevyys ja heidän on oltava päteviä toimimaan kaikilla eläinlääkintähuollon aloilla. Eläinlääkintähuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja on tärkeätä, että eläinlääkärien monipuolinen osaaminen voidaan käyttää tässä työssä hyödyksi. Tiedekunnassa on suunnitteilla, että kaikille yhteisiä opintoja olisi 5 5,5 vuotta ja opintojen loppuvaiheessa esimerkiksi viimeinen vuosi tai puoli vuotta opiskelija voisi syventyä johonkin häntä kiinnostavaan osa-alueeseen. Varsinaista päätöstä mahdollisesta suuntautumisesta ei tiedekunnassa ole tehty. Kliiniset opinnot painottuvat nykyisin melko paljon tieteellisesti korkeatasoiseen pieneläinopetukseen. Opetus ei tältä osin vastaa hyvin työelämän tarpeita. Sivu 10 / 12
11 Onkin keskusteltava mahdollisuudesta, että perusopinnoissa pieneläinlääketieteen painoarvoa vähennettäisiin ja siirrettäisiin tietojen syventäminen valmistumisen jälkeiseen täydennyskoulutukseen. 5. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän haasteet ja kehittämistarpeet Kunnaneläinlääkärin työ nykyisellään on yksinäistä ja työsidonnaisuus suurta. Päivystys koetaan henkisesti ja fyysisesti rasittavana sekä ajallisesti hyvin sitovana. Tavanomaista työpäivää ei juuri pysty etukäteen suunnittelemaan vaan päivä muodostuu akuuttien sairastapausten mukaan. Terveydenhuoltotyö on haastavaa, laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Eläinten tuottavuutta ja hyvinvointia on tutkittu viime vuosina paljon. Tutkimustuloksista on löydettävissä mittareita eläinten terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltotyö antaa lisää ammatillista haastetta vaativaan eläinlääkärin työhön. Kunnat ovat työnantajina haasteen edessä. Niiden tulisi pyrkiä kilpailukykyiseksi ja houkutteleviksi työnantajaksi. Hyvän työpakan tavanomaisia edellytyksiä ovat mm. säännöllinen työ, ajanmukainen työskentely-ympäristö, elämäntilanteen mukaiset joustot, mukavat työtoverit, kollegojen tuki, kilpailukykyinen palkka ja madollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Eläinlääkintähuoltolaki antaa näihin haasteisiin mahdollisuuden. Kunnaneläinlääkärien vastaanottoja tulisi kehittää mahdollisuuksien mukaan yhteisvastaanotoiksi. Yhteisvastaanottojen vahvuus on siinä, että vastaanotolla työskentelevät eläinlääkärit voivat erikoistua eri osaamisalueille, suunnitella työpäivänsä, neuvotella diagnooseista ja hoitotoimista keskenään, jakaa koulutuksista kertynyttä tietoa sekä muutoin kehittää osaamistaan ja työyhteisöään. Mikäli vastaanottotoiminta keskitetään, voidaan laiteinvestoinnit ja tietyt toimitilat tehdä vain yhdelle vastaanotolle. Yhteisvastaanotot ovat vastavalmistuneille eläinlääkäreille parhaimmillaan innostava ja tukeva työyhteisö, jossa kollegat voivat tukea toisiaan työssään. Mikäli kunnaneläinlääkäreillä on hyvät työolosuhteet, onnistuu rekrytointi helpommin. Rekrytoinnissa on vielä huomioitava se, että eläinlääkäri kulkee perheensä kanssa. On tärkeätä, että myös puoliso työllistyy paikkakunnalla. Työ hyvinvoinnin kannalta suuremmat seudulliset yksiköt, yhteisvastaanotot ja päivystyksen rasittavuuden vähentäminen ovat osoittautuneet viisaiksi ratkaisuiksi. 6. Tarvittavat lisäselvitykset 1. Selvitetään kotieläintilojen määrän vähenemisen ja terveydenhuoltotyön lisääntymisen vaikutus eläinlääkäritarpeeseen 2. Selvitetään päivystysalueiden suurentumisen sekä eriytetyn päivystyksen vaikutukset eläinlääkärien tarpeeseen Sivu 11 / 12
12 3. Selvitetään eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnan lisätarve Sivu 12 / 12
Opiskele eläinlääkäriksi
Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen
LisätiedotEläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) 15908/2 Liite 2. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue LIITE 2
Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää
LisätiedotAjankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies
Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Kuntien EHO suunnitelmat Ensimmäiset tehty 2011 loppuun mennessä Kunnissa lautakunnan hyväksymä AVI:t ovat arvioineet suunnitelmat
LisätiedotHE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET. Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3.
HE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3.2018 Hallitusneuvos Tanja Viljanen Maa- ja metsätalousministeriö 1 KESKEISET
LisätiedotEläinlääkäripalveluiden saatavuus ja kustannukset-hankkeen alustavia tuloksia
Eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja kustannukset-hankkeen alustavia tuloksia Eläinlääkintähuollon neuvottelupäivä, Evira, Helsinki 1.11.2016 I Kauko Koikkalainen, Timo Karhula ja Jarkko Niemi Esityksen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 43 10.04.2014. 43 Asianro 3656/11.02/2012
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 43 Asianro 3656/11.02/2012 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalvelujen järjestämistä koskevan valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna
LisätiedotEvira LAUSUNTO 1.10.2010 Kirjaamo Mustialankatu 3 00790 Helsinki
Evira LAUSUNTO 1.10.2010 Kirjaamo Mustialankatu 3 00790 Helsinki Asia: LAUSUNTO VALTAKUNNALLISESTA OHJELMASTA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTIEN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA
Lisätiedot1.11.2009 voimaan tullut uusi eläinlääkintähuoltolaki
Sosiaali- ja terveyslautakunta 18 20.01.2010 1.11.2009 voimaan tullut uusi eläinlääkintähuoltolaki STLTK 18 Kuntaliiton 11.12.2009 antama yleiskirje 26/80/2009 uudesta eläinlääkintähuoltolaista: "Uusi
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020 YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TP 2016 TA 2017 TA 2018 muutostp2016-ta2018 TOIMINTATUOTOT/TULOT Myyntituotot/tulot
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150. Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1 1549/11.03.05/2013 150 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja yhteistoiminta-alueella
LisätiedotSelvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle
LisätiedotOpiskele eläinlääketiedettä. Monien mahdollisuuksien ala
Opiskele eläinlääketiedettä Monien mahdollisuuksien ala 2 Eläinlääkäri turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Eläinlääkärit työskentelevät
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotKunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne
Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2013 ja valvontaeläinlääkäritilanne
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1
Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 1549/11.03.05/2013 Kaupunginhallitus 150 6.5.2013 Valtuusto 82 20.5.2013 100 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien
LisätiedotEläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) 15908/2 Liite 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi LIITE 2
Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää
LisätiedotVuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013
Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila
LisätiedotLausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.
Maarit Ilola Lausunto 19.06.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi
LisätiedotKunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne
Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne Kunnalliset eläinlääkäripalvelut 2012 ja valvontaeläinlääkäritilanne Dnro 7239/0411/2013 Eviran raportti Hyväksymispäivä 2.10.2013
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄYKSIKÖN MUODOSTAMINEN
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄYKSIKÖN MUODOSTAMINEN LOPPURAPORTTI Työryhmä Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä, Kangasala (pj) Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, Tampere Taloussuunnittelupäällikkö
LisätiedotSopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja
Poistettu teksti näkyy yliviivauksena ja lisäykset kursiivilla Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven
LisätiedotValvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies
Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Valvontaeläinlääkärijärjestelmä Valvontaeläinlääkäritilanne Valvontaeläinlääkärikyselyn tuloksia Valvontaeläinlääkärijärjestelmä
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus
TR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus 4.5.2017 Leena Tuuri Ympäristöjohtaja, Oulun seudun ympäristötoimi Toteutuneet ja suunnitellut kartoitukset Ympäristöterveydenhuolto Aluehallintovirasto
LisätiedotAjankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja
Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotYmpäristöterveydenhuolto. Asiakasraadin ja -kyselyjen tulokset Terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintä
Ympäristöterveydenhuolto Asiakasraadin ja -kyselyjen tulokset Terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintä Terveydensuojelu Kysely lähetettiin 653 asiakkaalle Vastauksia 104 (16%) Asiakkaat Toimijoita
LisätiedotEläinlääkintähuoltolaki
EDUSKUNNAN VASTAUS 116/2009 vp Hallituksen esitys eläinlääkintähuoltolaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eläinlääkintähuoltolaiksi sekä eräiksi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta. Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka
Ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Reformin lähtötilanne Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen oli poistettu reformin ensimmäisestä
LisätiedotYMPÄRISTÖ- JA LUPAPALVELUIDEN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA
YMPÄRISTÖ- JA LUPAPALVELUIDEN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA Hyväksytty ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnassa 6.9.2017 122 Sisällysluettelo Tilannekuva... 2 Tavoitteet ja toimenpiteet... 2 Pitkän aikavälin
LisätiedotYmpäristöterveydenhuolto. Palveluverkko / eläinlääkäriasemat
Ympäristöterveydenhuolto Palveluverkko / eläinlääkäriasemat Taustaa Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun. Peruseläinlääkäripalvelut
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry
ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät 17.-18.5.2018 Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry Hoitajavastaanottojen määrä kasvussa vastaanotolle pääsee nopeasti
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotSiilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5
Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja Kuopion
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotMMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset
MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset Maakuntakierros Kainuu Marjatta Rahkio Elintarviketurvallisuusyksikkö, Ruokaosasto Lainsäädäntö - EKY Eläinlääkintähuoltolaki (ELHL,
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA
1 (10) LOPPURAPORTTI ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Työryhmä Kaupungineläinlääkäri Tuire Merivirta, Tampereen kaupunki (pj) Tilaajapäällikkö Erkki
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotEläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta selvittävä raportti
Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta selvittävä raportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:17 12.6.2009 Outi Vainio Työryhmä Professori Outi Vainio, HY, pj Yliopistonlehtori Mari
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN PORVOON TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUEELLA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VAATIMUSTEN MUKAAN
Katja Mustonen ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN PORVOON TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUEELLA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VAATIMUSTEN MUKAAN - Johtamisen erikoisammattitutkinnon lopputyöprojekti 1 PROJEKTIN
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotFaktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla
Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotKuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista
Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta
LisätiedotHoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -
Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/
LisätiedotEläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus
Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Leena Räsänen MMM Eläinlääkintöneuvos Lääkepäivä 2013 1 Lakiehdotus laki eläinten lääkitsemisestä - kokonaisuudistus lääkelaki - eläinlääkärin oikeus
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotAjankohtaista maakuntavalmistelusta MMM. Uudenmaan maakuntavalmistelu, ympäristöterveydenhuollon henkilöstöinfo
Ajankohtaista maakuntavalmistelusta MMM Uudenmaan maakuntavalmistelu, ympäristöterveydenhuollon henkilöstöinfo 17.5.2018 Eduskuntakäsittely, ns. Maku I-paketti HE 15/2017 vp, annettu eduskunnalle 2.3.2017
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA
KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla
LisätiedotIlkka Alitalo Alitavet Oy. Selvitys Tampereen seudun eläinlääkintähuollon yhteistyömahdollisuuksista
Ilkka Alitalo Alitavet Oy Selvitys Tampereen seudun eläinlääkintähuollon yhteistyömahdollisuuksista Tampere 31.7.2010 2 SELVITYS TAMPEREEN SEUDUN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSISTA Ilkka Alitalo
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen
LisätiedotKÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa
KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotSpurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua
Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.
KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ. - myös oppisopimuksella IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI OPPISOPIMUS LYHYESTI Opiskelu painottuu työn tekemiseen, tarvittaessa osaamista täydennetään oppilaitoksessa
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Mikkelin seudun ympäristölautakunta 28.9.2016 Liite 1 83 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.9.2016 Taltionumero 3982 Diaarinumero 3728/3/15 1 (8) Asia Valittaja Yhteistoiminta-alueella järjestettävää
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu
Lisätiedot06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen
06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi eläinlääkintähuoltolaki, joka
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotKoulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta
Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotKalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen
30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue
Lisätiedot35 26.11.2014 14 11.06.2015 34 19.11.2015. Eläinlääkintähuoltoa koskeva selvitys Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella
Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta 35 26.11.2014 14 11.06.2015 34 19.11.2015 Eläinlääkintähuoltoa koskeva selvitys Eteläkärjen
LisätiedotPohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2016 valvonnan toteutuminen
07.03.2017 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2016 valvonnan toteutuminen 07.03.2017 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen
LisätiedotYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
LisätiedotKT:n työmarkkinaseminaarin tietoiskut
KT:n työmarkkinaseminaarin 12.9.2018 tietoiskut KT tukee työnantajia sote- ja maakuntauudistuksessa, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, KT Työn murros, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija,
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
LisätiedotAmmattina avustaminen
Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus
LisätiedotPohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 15 Eläinlääkäreiden tehtävänjaon määrääminen ympäristökeskuksessa HEL 2016-013237 T 00 01 00 Päätös päätti johtosäännön 9 :n 5-kohdan nojalla eläinlääkäreiden eläinlääkintähuoltolain
Lisätiedot