ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI"

Transkriptio

1 ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI Selvityshenkilö Kirsi Sarion raportti ja ehdotukset Helsinki 2010 Sivu 1 / 12

2 ESISELVITYS SUOMEN ELÄINLÄÄKINNÄN ELÄINLÄÄKÄRITARPEESTA SEKÄ ARVIO MAHDOLLISESTA TARPEESTA LISÄTÄ KOULUTETTAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MÄÄRÄÄ PIKAISESTI Esipuhe Tämä esiselvitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta ja sen tarkoituksena on ensisijaisesti ollut selvittää maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarvetta sekä koulutettavien eläinlääkärien määrän lisäämistä. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on jo lausunnossaan 13/2004 esittänyt huolestuneisuutensa eläinlääkäripalvelujen riittämättömyydestä erityisesti maaseudulla. Eläinlääkäripula koetaan sekä hakijoiden puutteena virkoja täytettäessä että vuosilomasijaisten huonona saatavuutena ja vaikeutena päivystysten järjestämisessä. Lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunta esitti mietinnössään 7/2009 hallituksen esitykseksi eläinlääkintähuoltolaiksi, lausumaehdotuksen, jossa kehotettiin erityisesti selvittämään: 1. Maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä 2. Onko tarvetta lisätä koulutettavien eläinlääkärien määrää pikaisesti? Tässä esiselvityksessä on lisäksi pyritty löytämään ratkaisuja tai vastauksia valiokunnan edellyttämiin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 3. Eläinlääkärikoulutusta tulee eriyttää tai kiintiöittää siten, että tuotantoeläimiin erikoistuneita eläinlääkäreitä saadaan tulevaisuudessa koulutettua riittävästi 4. Onko tarvetta perustaa nykyisen eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi tuotantoeläimiin suuntautumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen? 5. On pikaisesti selvitettävä edellytykset ja asettaa velvoite eläinlääketieteen kandidaateille ja vastavalmistuneille lisensiaateille suorittaa erillinen palvelujakso kunnaneläinlääkärien ohjauksessa 6. Kuinka voitaisiin edistää ulkomailla opiskelleiden Suomessa asuvien ELL mahdollisuutta päivittää tutkintonsa ja toimia eläinlääkäreinä Suomessa nopealla aikataululla? Selvitystyön aikana on kuultu seuraavia yhteistyötahoja: Elintarviketurvallisuusvirasto, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto. Luovutan kunnioittavasti laatimani selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle. Tampereella Kirsi Sario Sivu 2 / 12

3 Tiivistelmä ja johtopäätökset Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) uudistaa maamme eläinlääkintähuoltoa monella tavalla. Eläinlääkintähuollon järjestäminen kunnissa siirtyy suurempiin yksiköihin. Eläinlääkintähuollon suunnitelmallisuus paranee. Eläinten terveydenhuolto on tullut osaksi kunnan järjestämää eläinlääkäripalvelua, päivystysalueet laajenevat, tuotantoeläinten ja pieneläinten päivystys eriytyy ja lisäksi valvontatehtävät eriytetään eläinlääkintäpalveluista. Uudistukset ovat hyvin haasteellisia. Kuntien haasteena on lisäksi eläinlääkintähuollon työvoimapula. Kuntien olisi oltava houkuttelevia työnantajana, jotta nuoret eläinlääkärit saataisiin hakeutumaan kunnaneläinlääkäreiksi. Eläinlääkärien määrällinen vaje on korjautumassa. Opiskelijoiden määrää eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan on lisätty ja ensimmäinen suurempi vuosikurssi valmistuu vuonna On tärkeätä, että kaikki valmistuvat eläinlääkärit saavat virkaeläinlääkärin pätevyyden sekä yleislaillistuksen ja voivat työskennellä eläinlääkintähuollon kaikilla osa-alueilla. Eläinlääketieteen opintojen aikana on tärkeätä lisätä suuntautumisvaihtoehtoja sekä työelämään tutustumista. Opinnoissa tulee painottaa enemmän työelämän tarpeita ja varsinainen erikoistuminen tehdä vasta valmistumisen jälkeen. Selvityksessä on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: 1. Maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve tulee todennäköisesti lisääntymään: - Terveydenhuoltotyö on alussa ja vuotuisten tarkastusten tarve on suurempi, kuin nyt toteutuneiden. Terveydenhuolto vaatii osaamista ja erikoistumista. Suurimman osan terveydenhuoltosopimuksista ja käynneistä tekee jatkossakin kunnaneläinlääkärit, mutta työhön tarvitaan lisää tekijöitä. - uusia valvontaeläinlääkärien virkoja perustetaan lisää. Samat kunnaneläinlääkärit eivät enää anna eläinlääkäripalveluita ja hoida valvontatehtäviä, vaan tehtävät eriytetään siten, että valvontaa tekevät eläinlääkärit eivät ole asiakassuhteessa valvottaviin kohteisiin - seura- ja harraste-eläinten määrät lisääntyvät ja vaativamman eläinlääkinnän tarve lisääntyy. Eläinlääkärien tarve lisääntyy - pitkäaikaisten sijaisten tarve lisääntyy, koska perhevapaiden määrät lisääntyvät 2. Koulutettavien eläinlääkärien määrää on juuri lisätty ja määrällinen vaje on korjaantumassa - sisään otettavien opiskelijoiden määrää lisättiin vuonna :stä 70:een. Lisäksi Tarton yliopistossa Virossa opiskelee yli 100 suomalaista eläinlääkäriä. - tuotantoeläintilojen määrä vähenee ja eläinlääkärien työ suuntautuu enemmän ennaltaehkäisevään terveydenhuoltotyöhön - vuoden 2014 jälkeen eläinlääkäreitä valmistuu noin 100 vuodessa. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy vuosittain noin eläinlääkäriä. Kun huomioidaan eläkkeelle siirtyvien määrä, eläinlääkärien lukumäärä lisääntyy vuosittain noin 50 60:lla Sivu 3 / 12

4 3. Suomessa tulee kouluttaa jatkossakin eläinlääkäreitä, jotka voivat toimia koko eläinlääkinnän alalla. Koulutuksen tulee päätyä yleislaillistumiseen. - Perusopinnoissa valinnaisten opintojen määrää tulee lisätä, jolloin opiskeluajan loppuvaiheessa opiskelija voi syventää tietojansa esimerkiksi tuotantoeläinlääkinnässä. - Eriytyminen ja varsinainen erikoistuminen tapahtuisi vasta valmistumisen jälkeen joko täydennyskoulutuksen tai erikoistumistutkinnon kautta. - Opinnoissa tulee edistää mahdollisuutta tutustua työelämään harjoittelujaksoilla 4. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi ei ole tarvetta perustaa tuotantoeläinlääkintään suuntautuvaa koulutusta muualle Suomeen. Opetuksen hajauttaminen syö olemassa olevia opetusresursseja. Ammatillisen erikoistumisen tulisi tapahtua vasta valmistumien jälkeen. 5. Erillinen palvelujakso kunnaneläinlääkärin ohjauksessa vaatii ulkopuolista rahoitusta. Palvelujakson suorittajia olisi enemmän, kuin kunnallisia eläinlääkärien yhteisvastaanottoja. Ohjausvelvoite olisi kunnaneläinlääkäreille kohtuuton. Lisäksi pakollinen jakso aiheuttaa aina vastustusta eikä edistä hakeutumista pakotettuihin työtehtäviin. 6. Poistetaan tarpeettomat lainsäädännölliset esteet Euroopan Yhteisön ulkopuolelta Suomeen tulevien eläinlääkärien laillistumiselta Sivu 4 / 12

5 Tiivistelmä ja johtopäätökset Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2. Eläinlääkärien määrä sekä eläinlääkäripalvelujen kysyntä 2.1. Eläinlääkärien määrä 2.2. Eläinlääkäripalvelujen kysyntä 3. Kunnaneläinlääkärin työnkuvan muutokset 4. Eläinlääkärien koulutus nykytila ja tarve 5. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän haasteet ja kehittämistarpeet 6. Tarvittavat lisäselvitykset 1. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset Suomessa on pulaa eläinlääkäreistä kaikilla sektoreilla. Eläinlääkärien toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, ja sen vaikutukset heijastuvat työelämään. Väestön koulutustaso nousee, asiakkaiden vaatimukset ja odotukset eläinten hoidossa lisääntyvät. Eläinlääkärien osaamisvaatimukset lisääntyvät koko ajan. Harraste- ja seuraeläinten määrät lisääntyvät ja yksityiseläinlääkärien määrä kasvaa edelleen. Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden varmistaminen ja yhtäläinen toimivuus kaikkialla maassa sekä eläinlääkärikoulutuksen uudistaminen niin, että myös tuotantoeläinten hoitoon turvataan riittävät eläinlääkäripalvelut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 11/2003 elintarvikevalvonnan kehittämisestä todetaan, että kuntien vastuulla olevasta valvonnasta on vastattava yhteistoiminta-alue. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita muodostetaan maahan kappaletta. Myös eläinlääkintähuollon uudistaminen on osa elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa. Periaatepäätöksen muutoksen mukaan kuntien vastuulla oleva elintarvikevalvonta ja muu ympäristöterveydenhuoltoa koskeva valvonta tulisi järjestä PARAS-puitelaissa (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) ja kansanterveyslaissa säädettyjä periaatteita noudattaen yhteistoiminta-alueella. Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tukee periaatepäätöstä muun muassa ohjaamalla suurentamaan päivystyspiirejä. Päivystys eli kiireellinen eläinlääkärinapu kunnan alueella olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina, tulee järjestää yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Tällöin yhtä aikaa päivystävien eläinlääkärien määrä vähenee ja päivystysrasitus eläinlääkäriä kohti pienenee. Eläinlääkintähuoltolaki tukee myös yhteisvastaanottojen kehittämistä. Yhteisvastaanotoilla, joissa yhteistoiminta-alueen eläinlääkärit työskentelevät, on useita työ hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työn järjestäminen ja erikoistumismahdollisuudet lisääntyvät, päivätyön voi Sivu 5 / 12

6 suunnitella ajanvarausperusteiseksi, eläinlääkärit saavat työyhteisön ja mahdollisuuden keskinäiseen tiedonvaihtoon. Yhteisvastaanotoilla lyhyet virkavapaudet kuten lomat, koulutusja sairauslomasijaisuudet pyritään hoitamaan vakituisella työvoimalla. Vain pitempiin virkavapauksiin haettaisiin ulkopuolinen sijainen. Tämä lisää vakituisen henkilökunnan tarvetta ja määrää. Työjärjestelyjen tavoitteena on myös se, että elintarvikelain, eläintautilain tai eläinsuojelulain mukaisia valvontatehtäviä hoitavat kunnaneläinlääkärit eivät valvo niitä asiakkaita, joihin heillä on pysyvä asiakassuhde eläinlääkäripalveluiden antajana. Kunnaneläinlääkärin kaksoisrooli eläinlääkintäpalvelujen antajana ja valvojana poistuu. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Myös eläinlääkärit haluavat viettää vapaa-aikaa harrastusten ja perheen parissa. Eläinlääkärit toivovat työltä myös elämäntilanteiden mukaisia joustoja, työn suunnittelemisen mahdollisuutta ja vähemmän päivystysvelvollisuutta. Monet eläinlääkintää tekevät eläinlääkärit kokevat päivystys- ja työrasitteen suureksi sekä työsidonnaisuuden liialliseksi. Eläinlääkärien ammattikunta naisistuu, jolloin perhevapaiden määrät lisääntyvät. Pitkäaikaisten sijaisten tarve lisääntyy. Tällä hetkellä sijaisuuksia ilmoittaa tekevänsä noin 290 eläinlääkäriä. Kun opiskelijoiden sisäänottoa eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan lisättiin vuonna 2008, lisättiin myös mahdollisten sijaisten määrää. 2. Eläinlääkärien määrä sekä eläinlääkäripalvelujen kysyntä Eläinlääkärien tarvetta ja koulutettavien eläinlääkärien määrää on Suomessa selvitetty aiemmin vuosina 1997 (Suomen Eläinlääkäriliiton koulutuspoliittinen kannanotto), 2002 (Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio, opetusministeriön julkaisuja 21:2002) sekä 2006 (Suomen Eläinlääkäriliitto; Tulevaisuuden eläinlääkäritarve). Osaksi näiden selvitysten pohjalta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisään otettavien opiskelijoiden määrää on vuonna 2008 lisätty 55:stä 70:een (n. 30 %). Kunnaneläinlääkärien työolot muuttuvat yhteisvastaanottojen myötä. Lyhytaikaiset virkavapaudet, kuten kesälomat, koulutus- ja sairausvapaat pyritään hoitamaan vakituisella työvoimalla. Vakituista työvoimaa tarvitaan jonkin verran lisää. Myös pitkäaikaisia sijaisia esimerkiksi perhevapaiden ajaksi tarvitaan Eläinlääkärien määrä Suomessa on noin 1500 työikäistä eläinlääkäriä. Heistä yksityiseläinlääkäreinä toimii noin 460, kunnaneläinlääkäreinä noin 420 ja erilaisia lyhytaikaisia sijaisuuksia tekee noin 290. Valtionhallinnossa eläinlääkäreistä toimii noin 300. Loput eläinlääkärit työskentelevät ulkomailla tai muilla aloilla. Eläinlääkintää tekee joko osa- tai kokopäivätoimisesti noin 1170 eläinlääkäriä. Sivu 6 / 12

7 Opiskelunsa aloittaneista valmistuu noin 95 %, nykyisin keskimäärin eläinlääkäriä vuodessa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisäänottoa lisättiin viidellätoista opiskelijalla vuonna Sinä vuonna opintonsa aloittaneet valmistuvat vuonna Vuodesta 2014 lähtien eläinlääkäreitä arvioidaan Suomesta valmistuvan vuosittain vajaat 70. Lisäksi Tarton yliopistosta Virosta valmistuu lähivuosina keskimäärin 20 eläinlääkäriä vuodessa. Lisäksi Keski- Euroopassa on yksityisiä terveydenhuoltopalvelujen tuottajia, joiden kanssa suuret tuotantoeläinyksiköt saattavat tehdä terveydenhuoltosopimuksia. Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista eläinlääkäreitä tulee Suomeen töihin satunnaisesti. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy vuosittain noin eläinlääkäriä. Lähivuosina eläköityvistä suurin osa on kunnaneläinlääkäreitä. Karkeasti voidaan arvioida, että eläinlääkärien määrä lisääntyy nykyisillä opiskelijamäärillä vuosittain vuoteen 2014 asti noin 50:llä ja vuoden 2014 jälkeen noin 60:lla Eläinlääkäripalvelujen kysyntä Eläinlääkäripalvelujen kysyntää on selvitetty vuonna 2006 (Pyyhtiä Ari-Matti: Tulevaisuuden eläinlääkäritarve). Selvityksessä todettiin, että eläinlääkärien lisätarve kymmenessä vuodessa olisi noin eläinlääkäriä. Tämä on toistaiseksi osoittautunut pitävän melko hyvin paikkansa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläinlääkärien määrä lisääntyy Suomessa noin 570:llä. Näyttäisi siltä, että eläinlääkäreitä valmistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana yli laskennallisen tarpeen. Kotieläintilojen määrä Suomessa on vuosina laskenut noin neljänneksellä ja suuntaus näyttää jatkuvan. Tilakoon kasvun vuoksi muutokset eläinmäärissä ovat pienempiä. Hevostilojen määrä puolestaan on hieman lisääntynyt samoin lemmikkieläinten määrä. Tuotantoeläinten terveydenhuolto on uuden eläinlääkintähuoltolain perusteella osa kunnan peruseläinlääkäripalvelua. Kotieläinten terveydenhuolto on karjan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä. Terveydenhuoltotyön arvioidaan pitkällä aikavälillä vähentävän sairaskäyntien määrää. Terveydenhuolto nähdään myös osana elintarviketuotannon kansallista laatustrategiaa. Se miten kotieläintilojen määrän väheneminen ja terveydenhuoltotyön lisääntyminen vaikuttavat eläinlääkäritarpeeseen, vaatii lisäselvitystä. Suomessa arvioidaan olevan noin koiraa ja noin kissaa. Seura ja harrasteeläinten määrä lisääntyy suhteessa väkiluvun kasvuun. Eläinten omistajat ovat entistä valmiimpia hoidattamaan eläimiään kustannuksista huolimatta. Vaativien eläinlääkinnällisten toimenpiteiden määrien arvioidaan nousevan. Vaativampiin toimenpiteisiin tarvitaan enemmän työvoimaa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi arvioidaan seura- ja harrasteeläinten eläinlääkinnän ja siihen erikoistuvien eläinlääkärien määrän lisääntyvän. Yksityiseläinlääkärisektori kasvaa jatkuvasti; vuonna 1982 yksityiseläinlääkäreitä oli ammattikunnasta noin 11 %, vuonna 1992 noin 14 %, vuonna 2002 noin 22 % ja nykyisin jo noin 23 %. Nykyisin kolmannes työssäkäyvistä eläinlääkäreistä toimii yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottajana. Sivu 7 / 12

8 Tavoitteena on suurentaa päivystysalueet kattamaan joko yhden tai useamman seutu- tai maakunnan. Kun päivystysalueet laajenevat, samaan aikaan päivystävien eläinlääkärien määrä vähenee. Samalla päivystämisen vuoroväli eläinlääkäriä kohti harvenee ja työsidonnaisuus sekä työn rasittavuus vähenevät. Nykyisin päivystyksen järjestelyt vaativat alueelle vähintään neljä eläinlääkäriä jotta päivystysrasitus pysyisi siedettävänä. Kun päivystysalueet suurenevat ja päivystysvuorot eläinlääkäriä kohden harvenevat, eläinlääkäritarpeen alueella määrittelee palvelujen kysyntä. Toisin sanoen eläinlääkäritarpeen määrittelee päiväaikana hoidettavien eläinten ja tehtävän valvontatyön määrä. Kiireellinen eläinlääkäriapu kaikkina vuorokauden aikoina on järjestettävä päivystysalueella siten, että pienikokoisten kotieläinten ja suurten kotieläinten eläinlääkinnän hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys aiheuttanee lisätyövoiman tarvetta. Päivystyskokonaisuuden eläinlääkäritarpeen tarkempi arviointi vaatii lisäselvitystä. Uuden eläinlääkintähuoltolain yksi keskeinen päämäärä on eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien hoitamisen eriyttäminen. Tekemätöntä valvonta- ja neuvontatyötä on erittäin paljon. Eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien eriyttämisen arvioidaan lisäävän valvontaeläinlääkärien määrää noin neljälläkymmenellä. Opetustyössä on noin sata eläinlääkäriä. Opiskelijamääriä on nostettu vuonna :stä 70:een. Opiskelijoiden määrän lisääntyminen lisää myös opetuksen pienryhmien määrää. Kansainvälisissä arvioinneissa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnan määrä on arvioitu riittämättömäksi. Koulutuksen erinomaisen tason on mahdollistanut opettajien sitoutuminen työhönsä. Opetushenkilökunnan lisätarve tulisi selvittää ja opetushenkilökuntaa lisätä pikaisesti. Suomessa on nyt noin 5,4 miljoonaa asukasta. Eläinlääkärien määrä tuhatta asukasta kohden on pysynyt melko lailla ennallaan vuodesta Eläinlääkäreitä on noin 0,7 jokaista 5000 asukasta kohti. 3. Kunnaneläinlääkärin työnkuvan muutokset Kunnaneläinlääkärin työ on sitovaa, työ koostuu monesta hyvin erilaisesta työtehtävästä, mutta työ on haasteellista. Nykyisen kunnaneläinlääkärin on osattava hoitaa niin tuotantoeläinten kuin harraste- ja seuraeläinten moninaiset sairaudet. Terveydenhuoltotyön on ammatillisesti kiinnostavaa, tieteeseen perustuvaa ja haastavaa. Työn haasteellisuus on sen suola. Kunnaneläinlääkärit tekevät myös virkatehtäviä, kuten elintarvikevalvonnan- ja eläinsuojeluvalvonnan tehtäviä sekä vastustavat eläintauteja. Kunnaneläinlääkärin työsidonnaisuus on suuri, työ- ja varallaolotunteja kertyy viikossa yhteensä noin 120. Normaalin viikkotyöajan lisäksi kunnaneläinlääkäri päivystää noin joka neljäs viikonloppu yötä päivää koko viikonlopun sekä lisäksi yhden arkiyön. Kunnaneläinlääkärin on oltava moniosaaja, joka kykenee hoitamaan äkilliset sairastapaukset, tekemään hallinnollisia päätöksiä ja lisäksi suunnitelmallista valvontatyötä. Sivu 8 / 12

9 Työ on yksinäistä. Suurin osa kunnaneläinlääkäreistä työskentelee yksin, joko tilalla tai vastaanotollaan. Työ ohjaa päivää, eikä suunnitelmallisen työn tekemiseen yleensä ole mahdollisuuksia. Vastaanotot ovat usein pieniä ja vaatimattomasti varusteltuja. Sijaisena toimii monesti oman työnsä ohella naapurikunnan kunnaneläinlääkäri. Äkillisissä sairastapauksissa päivystysrasite lisääntyy entisestään. Jotta kunnaneläinlääkärin työ saataisiin houkuttelevaksi, tulisi tavoitteena olla hyvän työyhteisön luominen, ajanmukainen työskentely-ympäristö ja työyhteisön tuki. Eläinlääkärit, jotka työskentelevät yhteisvastaanotoilla ovat pääosin tyytyväisiä työolosuhteisiinsa. Työyhteisö mahdollistaa myös työn joustavan suunnittelun ja erikoistumisen. Esimerkiksi terveydenhuoltotyö vaatii suunnitelmallisuutta ja tarkastuksiin on käytettävä riittävästi aikaa. Yhteisvastaanotolla voidaan sopia työnjaosta siten, että osa kollegoista hoitaa akuutteja sairastapauksia ja osa keskittyy aikaa vieviin töihin. Kunnaneläinlääkärin palkkaus on kilpailutekijä työmarkkinoilla. Kun puolustusvoimat nosti virkaeläinlääkärien palkkaustasoa, lisääntyi myös virkoja hakevien määrät. Palkkaus heijastaa yhteiskunnassa jossain määrin ammatin arvostusta. Tilastojen valossa kunnaneläinlääkärin palkkataso ei ole korkea. Ammatin arvostuksella on erityinen merkitys kun abiturientit pohtivat mihin ammattiin hakeutuisivat. Suomen Eläinlääkäriliitto on edistänyt kunnaneläinlääkärien työssä jaksamista, työnkuvan selkeyttämistä ja työn mielekkyyden lisäämistä pitkään luvun puolivälin eläinlääkintähuollon visiot ovat uuden eläinlääkintähuoltolain myötä lähes kaikki toteutuneet. Laki ohjaa kehittämään parempia työoloja kunnaneläinlääkäreille. Se myös antaa mahdollisuuden parantaa kuntalaisille annettavien palveluiden laatua. Eläinlääkintähuolto on edelleen kunnan velvollisuus, nyt vain suuremmilla alueilla. Lisäksi virkatehtävät on eriytetty eläinlääkäripalveluista. 4. Eläinlääkärien koulutus nykytila ja tarve Eläinlääketiedettä pyrkivien opiskelijoiden joukko on erittäin motivoitunutta. Valintakokeet ovat samat, kuin lääketieteellisessä tiedekunnassa. Valintakokeiden valmistelu on työlästä ja valintakysymykset valmistellaan moniammatillisessa ryhmässä. Valintakoekirjan ja pääsykoekysymysten on oltava sekä suomeksi että ruotsiksi. Valintakokeisiin voi osallistua myös joillakin muilla pakkakunnilla, joissa on lääketieteellinen tiedekunta; Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Puolet opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen sekä pääsykokeiden perusteella ja puolet pelkästään pääsykokeiden perusteella. Tiedekunnassa ei kannateta omien pääsykokeiden järjestämistä, sillä ne ovat erittäin työläät valmistella eikä omien pääsykokeiden järjestäminen muodosta lisäarvoa. Opiskelijoista on valtaosa naisia. Myös alle 40-vuotiaista eläinlääkäreistä yli 90 % on naisia. Abiturienttimiesten mielestä eläinlääkärin ammatti on vähemmän arvostettua ja huonommin palkattua kuin lääkärin. Lisäksi suurempi osa abiturienttinaisista pitää eläinlääkärin ammattia kutsumusammattina. Julkisuudessa ala painottuu lemmikkieläinten hoitoon, eikä alan monipuolisuudesta, suuntautumisvaihtoehdoista tai etenemismadollisuuksista tiedetä Sivu 9 / 12

10 riittävästi. Eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla ja Suomen Eläinlääkäriliitolla on suuri haaste vaikuttaa pyrkijöiden käsityksiin eläinlääkärin ammatin monipuolisuudesta ja koulutuksen suomista mahdollisuuksista. Eläinlääketiedettä pyrkii opiskelemaan asukasmäärän suhteutettuna ihmisiä tasaisesti koko maasta. Opiskelu kestää keskimäärin kuusi vuotta ja on hyvin laaja-alaista. Eläinlääketieteellisen tutkinnon määrittelee EU-direktiivi (2005/36/EY). Niin asiakkaat kuin eläinlääkärit arvostavat tutkinnon laaja-alaisuutta. Opetus ja tiedekunnan varustetaso on arvioitu sekä kansainvälisesti, että Helsingin yliopiston sisällä hyväksi. Eläinlääketieteellinen tiedekunta tukee aktiivisesti opiskelijoita valmistumaan. Opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Eläinlääkintä on haastava työsarka, jossa tehdään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Tutkimustulokset ohjaavat hoitotoimenpiteitä ja auttavat ymmärtämään eläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimen hoitaminen on kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja sairauksien arvioimista ja tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutukset ovat moninaiset. Eläinlääkärit toimivat asiantuntijoina ja päivittävät tietojansa tieteellisen tutkimuksen avulla. Opiskelijoita opetetaan myös suhtautumaan kriittisesti tutkimustietoon. Haastatellut yhteistyötahot pitivät tärkeänä, että eläinlääkärien laaja-alainen koulutus säilyy eikä alalle muodosteta lisäksi uutta toisen asteen koulutusta, jota MTK esitti. Myöskään tuotantoeläimiin erikoistumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen ei katsottu tarpeelliseksi, vaan koulutuksen tulee vastata kaikkiin yhteiskunnan tarpeisiin. Mikäli opetusta hajautetaan useampaan koulutuspaikkaan, ei pätevää henkilökuntaa ole riittävästi. Eläinlääketieteen opintoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan tarpeita kaikilla aloilla. Kehitteillä on yhteistyö työelämän kanssa. Jo nyt opiskelijat saavat opintosuoritteita seuraamalla työelämässä olevien eläinlääkärien työtä. Työelämäharjoitteluja on kautta opintojen, niitä voisi lisätä ja niiden kohdentamista voidaan tarvittaessa muuttaa. Opinnot kestävät pitkään, joten koulutusohjelman muutoksia joutuu ennakoimaan vuosia ja muutosten tekeminen kestää kauan. Tiedekunta on alkanut kerätä työelämäpalautetta, jotta opinnot vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Haastatellut yhteistyötahot olivat yksimielisiä siitä, että opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehtoja tulee kehittää ja että kaikille opiskelijoille on taattava samanlainen yleislaillistuminen. Valmistuvien eläinlääkärien on saatava virkaeläinlääkärin pätevyys ja heidän on oltava päteviä toimimaan kaikilla eläinlääkintähuollon aloilla. Eläinlääkintähuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja on tärkeätä, että eläinlääkärien monipuolinen osaaminen voidaan käyttää tässä työssä hyödyksi. Tiedekunnassa on suunnitteilla, että kaikille yhteisiä opintoja olisi 5 5,5 vuotta ja opintojen loppuvaiheessa esimerkiksi viimeinen vuosi tai puoli vuotta opiskelija voisi syventyä johonkin häntä kiinnostavaan osa-alueeseen. Varsinaista päätöstä mahdollisesta suuntautumisesta ei tiedekunnassa ole tehty. Kliiniset opinnot painottuvat nykyisin melko paljon tieteellisesti korkeatasoiseen pieneläinopetukseen. Opetus ei tältä osin vastaa hyvin työelämän tarpeita. Sivu 10 / 12

11 Onkin keskusteltava mahdollisuudesta, että perusopinnoissa pieneläinlääketieteen painoarvoa vähennettäisiin ja siirrettäisiin tietojen syventäminen valmistumisen jälkeiseen täydennyskoulutukseen. 5. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän haasteet ja kehittämistarpeet Kunnaneläinlääkärin työ nykyisellään on yksinäistä ja työsidonnaisuus suurta. Päivystys koetaan henkisesti ja fyysisesti rasittavana sekä ajallisesti hyvin sitovana. Tavanomaista työpäivää ei juuri pysty etukäteen suunnittelemaan vaan päivä muodostuu akuuttien sairastapausten mukaan. Terveydenhuoltotyö on haastavaa, laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Eläinten tuottavuutta ja hyvinvointia on tutkittu viime vuosina paljon. Tutkimustuloksista on löydettävissä mittareita eläinten terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltotyö antaa lisää ammatillista haastetta vaativaan eläinlääkärin työhön. Kunnat ovat työnantajina haasteen edessä. Niiden tulisi pyrkiä kilpailukykyiseksi ja houkutteleviksi työnantajaksi. Hyvän työpakan tavanomaisia edellytyksiä ovat mm. säännöllinen työ, ajanmukainen työskentely-ympäristö, elämäntilanteen mukaiset joustot, mukavat työtoverit, kollegojen tuki, kilpailukykyinen palkka ja madollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Eläinlääkintähuoltolaki antaa näihin haasteisiin mahdollisuuden. Kunnaneläinlääkärien vastaanottoja tulisi kehittää mahdollisuuksien mukaan yhteisvastaanotoiksi. Yhteisvastaanottojen vahvuus on siinä, että vastaanotolla työskentelevät eläinlääkärit voivat erikoistua eri osaamisalueille, suunnitella työpäivänsä, neuvotella diagnooseista ja hoitotoimista keskenään, jakaa koulutuksista kertynyttä tietoa sekä muutoin kehittää osaamistaan ja työyhteisöään. Mikäli vastaanottotoiminta keskitetään, voidaan laiteinvestoinnit ja tietyt toimitilat tehdä vain yhdelle vastaanotolle. Yhteisvastaanotot ovat vastavalmistuneille eläinlääkäreille parhaimmillaan innostava ja tukeva työyhteisö, jossa kollegat voivat tukea toisiaan työssään. Mikäli kunnaneläinlääkäreillä on hyvät työolosuhteet, onnistuu rekrytointi helpommin. Rekrytoinnissa on vielä huomioitava se, että eläinlääkäri kulkee perheensä kanssa. On tärkeätä, että myös puoliso työllistyy paikkakunnalla. Työ hyvinvoinnin kannalta suuremmat seudulliset yksiköt, yhteisvastaanotot ja päivystyksen rasittavuuden vähentäminen ovat osoittautuneet viisaiksi ratkaisuiksi. 6. Tarvittavat lisäselvitykset 1. Selvitetään kotieläintilojen määrän vähenemisen ja terveydenhuoltotyön lisääntymisen vaikutus eläinlääkäritarpeeseen 2. Selvitetään päivystysalueiden suurentumisen sekä eriytetyn päivystyksen vaikutukset eläinlääkärien tarpeeseen Sivu 11 / 12

12 3. Selvitetään eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnan lisätarve Sivu 12 / 12

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Kuntien EHO suunnitelmat Ensimmäiset tehty 2011 loppuun mennessä Kunnissa lautakunnan hyväksymä AVI:t ovat arvioineet suunnitelmat

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset

MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset Maakuntakierros Kainuu Marjatta Rahkio Elintarviketurvallisuusyksikkö, Ruokaosasto Lainsäädäntö - EKY Eläinlääkintähuoltolaki (ELHL,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta selvittävä raportti

Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta selvittävä raportti Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta selvittävä raportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:17 12.6.2009 Outi Vainio Työryhmä Professori Outi Vainio, HY, pj Yliopistonlehtori Mari

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Mikkelin seudun ympäristölautakunta 28.9.2016 Liite 1 83 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.9.2016 Taltionumero 3982 Diaarinumero 3728/3/15 1 (8) Asia Valittaja Yhteistoiminta-alueella järjestettävää

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eläinlääkintähuoltopalveluiden nykytila

Eläinlääkintähuoltopalveluiden nykytila NYKYTILAN KUVAUS Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, sekä Keski-Suomen Ely-keskus -alatyöryhmä Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltopalveluiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Porvoon kaupunki, Terveydensuojelu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tiina Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot