Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen"

Transkriptio

1 Katsaus Juhani Hassi LKT, professori emeritus Oulun yliopisto, ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus Tiina M Ikäheimo FT, dosentti Oulun yliopisto, ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitat ovat yleisimpiä kroonisia sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengityselimistön sairauksia potevilla. Erityisesti verenkiertoelimistö kuormittuu sekä kylmässä että kuumassa. Oireiden, kohtausten ja kuolemien ehkäisemisessä keskeistä on estää kylmässä kasvojen, hengitysteiden, käsien ja jalkojen jäähtyminen ja kuumassa kehon nestevajaus ja liiallinen lämpeneminen. Kylmässä hengitysteiden jäähtyminen ja kuivuminen sekä ihon jäähtyminen lisäävät keuhkoputkien ahtautumista ja alttiutta infektioihin. Kylmähaittojen estolääkitys voi olla hyödyllinen. Paleltuman, hypotermian ja lämpöhalvauksen riskiä hallitaan ohjaamalla kansalaisia oikeaan käyttäytymiseen äärilämpötiloissa. Välitön ensihoito estää pysyviä vaurioita. Vertaisarvioitu VV Vuodenaikavaihtelu kylmine talvineen ja lämpimine kesineen on osa suomalaista arkea. Tunnettuja lämpötilojen terveysvaikutuksia ovat paleltumat ja hypotermia kylmässä sekä lämpöhalvaukset kuumassa. Yleisimmät lämpötilan terveysvaikutuksista liittyvät kuitenkin sydämen, verisuonten ja hengityselimistön kuormittumiseen ja tätä kautta sairausoireiden pahenemisiin ja sairauskohtauksiin. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja niiden merkitys terveydelle korostuu. Väestön vanhenemiseen liittyvien kroonisten sairauksien yleistyminen lisää kylmälle tai kuumalle herk kien yksilöiden osuutta väestöstä. Tämä katsaus tiivistää nykyisen tietämyksen kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista (1,2,3,4). Altistuminen kylmälle ja kuumalle Kylmä ympäristö Altistuminen kylmälle tapahtuu yleisimmin vapaa-aikana ja työmatkoilla ilman, veden tai kylmien esineiden koskettamisen välityksellä. Tuuli voi voimistaa jäähtymistä. Syvälämpötilan lasku on harvinainen, mutta voi tapahtua pitkäkestoisessa kylmäaltistuksessa, jos vaatetus tai fyysinen aktiivisuus ovat riittämättömiä. Vaatteiden kastuminen (sade, lumi) vähentää näiden lämmöneristävyyttä ja lisää kehon jäähtymistä. Jäähtyminen kohdistuu yleensä kehon ääreisosiin (kasvot, kädet ja jalat). Kylmäaltistuminen voi rajautua myös hengitysteihin, minkä vaikutukset korostuvat raskaassa fyysisessä kuormituksessa (5). Erityinen ongelma on kontaktijäähtyminen, jota tapahtuu kylmiä pintoja koskettaessa tai niillä seistessä, istuttaessa tai maatessa. Tällöin jäähtymiseen vaikuttavat kosketettava materiaali, kontaktin kesto ja useat yksilö tekijät. Myös kylmien nesteiden (esimerkiksi butaani, propaani tai petroli) käsittely altistaa kylmälle ja voi aiheuttaa paleltumia. Kylmään sisätyöhön liittyvä kosteus ja runsas veden käyttö voi edistää jäähtymistä ja heikentää lämpöviihtyvyyttä ja suorituskykyä (1). Arviolta suomalaista työskentelee ulkotyö ammateissa ja altistuminen kylmälle voi olla merkittävää monilla toimialoilla (6). Kuuma ympäristö Kuumalle altistutaan ilman tai kontaktin (esim. seisominen kuumalla pinnalla asfaltti- tai kattotöissä) välityksellä. Auringon suora lämpösäteily ja lämpöä säteilevät pinnat voimistavat lämpimän ilman aiheuttamaa kuumakuormitusta. Ympäristön kuuma-altistusta lisää myös kaupunkialueiden lämpösaarekeilmiö. Koko kehon lämpenemistä voi tapahtua kuuma-altistuksen pitkittyessä ja erityisesti fyysisen rasituksen yhteydessä. Sisätilojen haitallisen korkeita lämpötiloja on kesäisin yleisesti kerrostaloasunnoissa ja myös työpaikoilla, kuten terveyskeskusten vuodeosastoilla ja hoitolaitoksissa. Varsinaisissa kuumatöissä Suomessa arvioidaan olevan noin työntekijää (6). Kuumuus voi olla talvellakin merkittävää sisätöissä, joissa käytetään uuneja tai muita tehokkaita lämmöntuottajia. Kostealle kuumuudelle altistutaan keittiöissä, pesuloissa ja leipomoissa (6). 1652

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Holmér I, Hassi J, MD, Ikäheimo TM, Jaakkola JJK. Cold Stress: effects on performance and health. Kirjassa: Bingham E, Cohrssen B, toim. Patty s Toxicology, 6. painos. John Wiley & Sons, Inc. 2012; Ikäheimo TM, Junila J, Hirvonen J, Hassi J. Frostbites and other localised cold injuries. Kirjassa: Tintinalli JS, Cline D, Cydulka RK, Ma Jo, Stapczynski SJ, toim. Emergency Medicine, 7. painos. McGraw-Hill Medical 2010; Matthies F, Nurse J, Menne B, toim. Public health advice on preventing health effects of heat. Kööpenhamina: WHO Regional Office for Europe Hassi J, Ikäheimo TM, Kujala V, toim. Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas 2011 (siteerattu ). materials/terveydenhuollonkylmakuumaeopas.pdf 5 Sue-Chu M. Winter sports athletes: long-term effects of cold air exposure. Br J Sports Med 2012;46: Työterveyslaitos. Työympäristö. Lämpöolot (siteerattu ). 7 Stocks JM, Taylor NA, Tipton MJ, Greenleaf JE. Human physiological responses to cold exposure. Aviat Space Environ Med 2004;75: van Marken Lichtenbelt WD, Schrauwen P. Implications of nonshivering thermogenesis for energy balance regulation in humans. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2011;301:R Crandall CG, Gonzalez-Alonso J. Cardiovascular function in the heat-stressed human. Acta Physiol 2010;199: Kenny GP, Yardley J, Brown C, Sigal RJ, Jay O. Heat stress in older individuals and patients with common chronic diseases. CMAJ. 2010;182: Blatteis CM. Age-dependent changes in temperature regulation a mini review. Gerontology 2012;58:2. 12 Xu Z, Etzel RA, Su H, Huang C, Guo Y, Tong S. Impact of ambient temperature on children s health: a systematic review. Environ Res 2012;117: Lambert MI, Mann T, Dugas JP. Ethnicity and temperature regulation. Med Sport Sci 2008;53: Mäkinen TM. Different types of cold adaptation in humans. Front Biosci (Schol Ed). 2010;2: Garrett AT, Rehrer NJ, Patterson MJ. Induction and decay of short-term heat acclimation in moderately and highly trained athletes. Sports Med 2011;41: Raatikka V, Rytkönen M, Näyhä S, Hassi J. Prevalence of cold-related complaints, symptoms and injuries in the general population: the FINRISK 2002 cold substudy. Int J Biometeorol 2007;51: Kylmä- ja kuumakuormitus elimistössä Lämmöntuottoa tai -luovutusta säätelevät mekanismit toimivat minimaalisesti verrattain kapealla ympäristölämpötila-alueella ( C), jossa terveyshaitat ovat vähäisiä. Kehon lämmönsäästö- ja tuottomekanismit käynnistyvät ympäristölämpötilan laskiessa, ja lämmönhukkamekanismit käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. Kun nämä mekanismit saavuttavat maksiminsa ja kylmä- tai kuuma-altistus jatkuu edelleen, lämpötasapainoa ei voida enää ylläpitää, jolloin kehon syvälämpötila joko laskee tai kohoaa. Lämpötasapainoalue muuttuu vaatetuksen tai fyysisen aktiivisuuden mukaan. Esimerkiksi kylmässä liikuttaessa voidaan talvivaatetuksen avulla ylläpitää lämpötasapainoa hyvinkin matalissa ympäristölämpötiloissa (1). Lämpöä siirtyy ihmisestä ympäristöön johtumalla, kuljettumalla, säteilemällä tai haihtumalla. Kehon lämmöntuoton muodot kylmässä ovat lihasvärinä tai ns. kemiallinen lämmöntuotto. Lihasvärinässä kehon lämmöntuotto voi kohota hetkellisesti noin 3 5-kertaiseksi perusaineenvaihduntatasoon nähden (7). Elimistön ns. kemiallinen lämmöntuotto vastaa arviolta viittä prosenttia perusaineenvaihduntatasosta, Kuvio 1. Kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutukset. Vaikuttavat tekijät Altistuminen Fyysinen aktiivisuus Lämpötila Liikunnan rasittavuus Säteily Liikuntamuoto Kosteus Tuuli Kylmät/kuumat pinnat Kylmät nesteet Pimeys Liukkaus Vaikutus Lämpötuntemukset Kylmä Kuuma Epämiellyttävä Kipu Toimintakyky Altistus kylmälle tai kuumalle Vaatetus Lämmöneristävyys Ilman läpäisykyky Veden läpäisykyky Paino Ergonomia Fyysinen suorituskyky Älyllinen suorituskyky ja suuri osa tästä toteutuu ruskeassa rasvakudoksessa (8). Ruskean rasvakudoksen tuottama lämpö on aiemmin arveltua merkityksellisempää ja on kytkeytynyt läheisesti energiansäätelyyn. Kuumassa ympäristössä lämpöä siirtyy ihon pintaverisuonten laajenemisen lämmittämältä iholta ympäristöön sekä hikoiltaessa haihtumalla. Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy (9). Elimistön vasteisiin kylmässä ja kuumassa vaikuttavat itse altistus, fyysinen rasitus sekä vaatetus. Lisäksi useat yksilötekijät, kuten ikä, sukupuoli, kehon muoto ja koko, fyysinen kunto, terveys, sopeutuminen, ravitsemustila, nesteytys ja lääkitys, vaikuttavat kehon jäähtymiseen tai lämpenemiseen (kuvio 1) (3,7). Lämmönsäätelyn kannalta keskeisiä sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet (mm. kohonnut Terveys Yksilö Kehon koko Ikä Sukupuoli Terveys Lääkitys Kunto Käyttäytyminen Sopeutuminen Kylmä- ja kuumaoireet Sairastavuus Kylmävauriot (paleltumat, hypotermia) Sosioekonominen asema Asuminen Kaupungistuminen Ammatti Koulutus Kuumavauriot (lämpöhalvaus) Kylmätapaturmat (liukastuminen) Kuolleisuus 1653

3 Katsaus 17 Näyhä S, Hassi J, Jousilahti P, Laatikainen T, Ikäheimo TM. Cold-related symptoms among the healthy and sick of the general population: National FINRISK Study data, Public Health 2011;125: Harju T, Mäkinen T, Näyhä S, Laatikainen T, Jousilahti P, Hassi J. Cold-related respiratory symptoms in the general population. Clin Respir J 2010;4: Conlon KC, Rajkovich NB, White- Newsome JL, Larsen L, O Neill MS. Preventing cold-related morbidity and mortality in a changing climate. Maturitas 2011;69: Donaldson GC, Goldring JJ, Wedzicha JA. Influence of season on exacerbation characteristics in patients with COPD. Chest 2012;141: Mourtzoukou EG, Falagas ME. Exposure to cold and respiratory tract infections. Int J Tuberc Lung Dis 2007;11: Mäkinen T, Juvonen R, Jokelainen J ym. Cold temperature and low humidity are associated with increased occurrence of respiratory tract infections. Respir Med 2009;103: Turner LR, Barnett AG, Connell D, Tong S. Ambient temperature and cardiorespiratory morbidity: a systematic review and meta-analysis. Epidemiology. 2012;23: Hopstock LA, Fors AS, Bønaa KH, Mannsverk J, Njølstad I, Wilsgaard T. The effect of daily weather conditions on myocardial infarction incidence in a subarctic population: the Tromsø Study J Epidemiol Community Health 2012;66: Barnett AG, Dobson AJ, McElduff P, Salomaa V, Kuulasmaa K, Sans S. WHO MONICA Project. Cold periods and coronary events: an analysis of populations worldwide. J Epidemiol Community Health 2005;59: Barnett AG, Sans S, Salomaa V, Kuulasmaa K, Dobson AJ. WHO MONICA Project. The effect of temperature on systolic blood pressure. Blood Press Monit 2007;12: Alpérovitch A, Lacombe JM, Hanon O ym. Relationship between blood pressure and outdoor temperature in a large sample of elderly individuals: the Three-City study. Arch Intern Med 2009;169: Heidrich H. Functional vascular diseases: Raynaud s syndrome, acrocyanosis and erythromelalgia. Vasa 2010;39: Hannuksela M. Kylmänokkosihottuma. Lääkärikirja Duodecim (siteerattu ). www. terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ tk.koti?p_artikkeli=dlk Analitis A, Katsouyanni K, Biggeri A ym. Effects of cold weather on mortality: results from 15 European cities within the PHEWE project. Am J Epidemiol 2008;168: Näyhä S. Environmental temperature and mortality. Int J Circumpolar Health 2005;64: Näyhä S. Heat mortality in Finland in the 2000s. Int J Circumpolar Health 2007;66: verenpaine) sekä hengitystiesairaudet ja diabetes (10). Käyttäytymistekijät vaikuttavat merkittävästi lämmönsäätelyyn ja tätä kautta kehon jäähtymiseen tai lämpenemiseen. Näitä ovat mm. tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö sekä sosiaalinen eristäytyminen (3). Lämmönsäätely heikkenee ikääntyessä. Tämä altistaa ikääntyneet ihmiset sekä kehon jäähtymiselle (heikentynyt lämmöntuottokyky ja verenkierron säätely sekä kylmän aistiminen) että lämpenemiselle (heikentynyt kuuman aistiminen ja verenkierron säätely, vähäisempi hikoilu) (10,11). Lapset ovat puolestaan lämpötilaherkkiä, koska heillä on suurempi kehon pintaala-painosuhde kuin aikuisilla, mikä lisää lämmön siirtymistä kehosta ympäristöön. Samanaikaisesti heidän aikuisia heikommin kehittynyt lämmönsäätelyjärjestelmänsä (alhaisempi lämmöntuotto kylmässä tai hikoilu kuumassa), korkeampi aineenvaihduntatasonsa sekä vähäisempi sydämen toiminnan tehokkuus voivat myös lisätä lämpötilaherkkyyttä. Pienten lasten riippuvuus hoitajistaan ja toisaalta leikki-ikäisten merkittävä altistuminen vaihteleville lämpöolosuhteille voivat lisätä terveysriskejä (12). Sopeutuminen kylmään ja kuumaan Ihmisten sopeutuminen kylmään tai kuumaan ympäristöön koostuu käyttäytymistekijöistä sekä fysiologisista ja morfologisista muutoksista. Kuuma ympäristö lisää myös arviolta 50:n ja kylmä 20 geenin ilmentymistä (13). Kylmässä ympäristössä käyttäytyminen on kehon fysiologisilla vasteilla mitattuna kaikkein tehokkain keino ylläpitää tai tuottaa lämpöä (14). Tähän sisältyy tietoisuus kylmän haitallisista vaikutuksista, altistuksen välttäminen, suojautuminen vaatetuksen avulla, lääkityksen tarkistaminen ympäristöolosuhteiden mukaiseksi sekä tehokkaat yksityisten ja julkisten rakennusten lämmitysjärjestelmät. Eri lämpöolosuhteisiin sopeutuminen riippuu altistumisen muodosta (ilma, vesi) ja voimakkuudesta (jatkuva, vaiheittainen). Lisäksi aiemmin mainitut yksilötekijät vaikuttavat kehon jäähtymis- tai lämpenemisherkkyyteen ja tätä kautta fysiologisiin vasteisiin. Tottuminen tapahtuu nopeasti, jo muutaman toistetun altistuksen jälkeen, mitä seuraa sydämen ja verisuoniston, aineenvaihdunnan ja umpieritysrauhasten toiminnan muutokset. Suurin osa kylmään ja kuumaan sopeutumisen fysiologisista muutoksista tapahtuu 7 10 päivän kuluessa ja nämä purkautuvat, jos altistuminen lakkaa (14,15). Terveysvaikutukset kylmässä ja kuumassa Kylmästä ja kuumasta aiheutuvat terveysvaikutukset riippuvat osittain kehon jäähtymisen tai lämpenemisen aiheuttamista termofysiologisista muutoksista, jotka voivat johtaa haitallisiin terveystapahtumiin (sairaskohtaukset, kylmätai kuumavauriot, tapaturmat) ja heikentää fyysistä ja älyllistä suoristuskykyä. Myös muutokset ympäristössä voivat osaltaan lisätä tapaturmariskiä (kuvio 1). Kylmäaltistus ja hengitystiesairaudet Kylmäaltistuminen lisää yleisesti hengitystieoireita (hengenahdistus, hengityksen vinkuna, yskä ja limaneritys) (16). Ne ovat monta kertaa yleisempiä astmaa tai keuhkoahtaumatautia potevilla kuin terveillä (17,18). Kylmään liittyy myös lisääntynyt hengitystiesairastavuus, jolloin akuutit infektiot ja astman sekä keuhkoahtaumataudin sairaalahoidot yleistyvät (19). Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet lisääntyvät talvella, toipuminen viivästyy ja potilaat välttävät ulkona liikkumista (20). Lämpötilan lasku voi lisätä limaneritystä ja heikentää hengitysfunktiota. Akuuttien hengitysinfektioiden esiintyvyyshuipun osumisen kylmään vuodenaikaan arvellaan liittyvän kylmäaltistuksen aiheuttamiin hengitysteiden rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin tai heikentyneeseen immuunivasteeseen (21,22). Hengitystieinfektiot voivat toimia laukaisevina tekijöinä myös talviaikaisille sydän- ja aivoverisuoniperäisille sairauskohtauksille (23). Sydän- ja verisuonisairaudet kylmässä Talvikausi, kylmä ympäristö ja lämpötilan lasku lisäävät sydän- ja aivoverenkierron sairauksien oireita (17) sekä kohtauksia, kuten sydänkohtauksia, aortan repeämiä, aivoverenvuotoja ja aivovaltimotukoksia. Tutkimustietoa kylmän yhteyksistä sairastavuuteen on vähemmän kuin sen vaikutuksista kuolleisuuteen (19). Tuore norjalaistutkimus osoitti, että sydänkohtausriski lisääntyy 47 % kylmässä ( 10 C) verrattuna lämpimämpään ympäristöön (+20 C). Sydänkohtauksia on lisäksi enemmän voimakkaan lumisateen yhteydessä ja yli 65-vuotiailla (24). Maailmanlaajuinen tutkimus osoitti, että sepel- 1654

4 tieteessä 33 Anderson BG, Bell ML. Weatherrelated mortality: how heat, cold, and heat waves affect mortality in the United States. Epidemiology 2009;20: Guo Y, Li S, Zhang Y, Armstrong B, Jaakkola JJ, Tong S, Pan X. Extremely cold and hot temperatures increase the risk of ischaemic heart disease mortality: epidemiological evidence from China. Heart 2013;99: Barnett AG, Hajat S, Gasparrini A, Rocklöv J. Cold and heat waves in the United States. Environ Res. 2012;112: Hajat S, O Connor M, Kosatsky T. Health effects of hot weather: from awareness of risk factors to effective health protection. Lancet 2010;375: Michelozzi P, Accetta G, De Sario M ym. High temperature and hospitalizations for cardiovascular and respiratory causes in 12 European cities. Am J Respir Crit Care Med 2009;179: Baccini M, Kosatsky T, Analitis A ym. Impact of heat on mortality in 15 European cities: attributable deaths under different weather scenarios. J Epidemiol Community Health 2011;65: D Ippoliti D, Michelozzi P, Marino C ym. The impact of heat waves on mortality in 9 European cities: results from the EuroHEAT project. Environ Health 2010;9: Mäkinen TM, Jokelainen J, Näyhä S, Laatikainen T, Jousilahti P, Hassi J. Occurrence of frostbite in the general population work-related and individual factors. Scand J Work Environ Health 2009;35: Turk EE. Hypothermia. Forensic Sci Med Pathol 2010;6: Bouchama A, Knochel JP. Heat stroke. N Engl J Med 2002;346: Casa DJ, Armstrong LE, Kenny GP, O Connor FG, Huggins RA. Exertional heat stroke: new concepts regarding cause and care. Curr Sports Med Rep 2012;11: Kylmä- ja kuumainfot kansalaisille (siteerattu ). www. kylmainfo.fi ja sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. valtimotautikohtaukset lisääntyvät lämpötilan laskiessa enemmän etelässä asuvilla, naisilla, ikääntyneillä sekä sydänsairauksia potevilla (25). Merkittävin sydän- ja verisuonisairauksien kylmästä aiheutuva lisäriski on verenpaineen kohoaminen keskimäärin 2 9 mmhg talviaikaan (24,26,27) sekä äkillisesti jopa 20 mmhg liittyen jokaiseen kylmäaltistukseen (1,4). Maailmanlaajuinen tutkimus osoitti yhden asteen lämpötilan laskun nostavan verenpainetta keskimäärin 0,19 mmhg (26), minkä vuodenaikaisvaihtelu on suurempaa iäkkäillä (27) ja lämpimässä ilmastossa asuvilla (26). Verenpaineen kohoaminen kylmässä voi pahentaa verenpainetaudin kulkua tai olla sen etiologinen tekijä. Tämän huomioiminen lääkityksessä voi alentaa kohonneen verenpaineen aiheuttamia terveysriskejä, joskaan tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Verenpaineen kohoamisen lisäksi verisuonitilavuuden pienenemiseen liittyvä veren konsentroituminen sekä hyytymistekijöiden lisääntyminen kylmässä myötävaikuttavat sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja kuolleisuuteen (19). Muut kylmäaltistukseen liittyvät sairaudet Kylmäsairauksista yleisimpiä ovat Raynaud n ilmiö ja kylmäurtikaria. Raynaud n ilmiötä esiintyy 5 20 prosentilla eurooppalaisista ja sen on neljä kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä (28). Siihen liittyy sormien ja varpaiden kohtauksittainen valkoisuus tai sinerrys. Sitä seuraava punoitus johtuu pienten valtimoiden voimakasta supistumista seuraavasta laajenemisesta. Raynaud n ilmiö voi heikentää käsien toimintakykyä ja altistaa paleltumille. Kylmäurtikariaa esiintyy arviolta joka kymmenennellä suomalaisella jossain elämänsä vaiheessa. Siihen liittyvät systeemiset oireet, kuten hengenahdistus, takykardia, väsymys ja huimaus sekä anafylaktinen shokki, ovat mahdollisia (29). Kylmäkuolleisuus Kylmään vuodenaikaan liittyvästä lisääntyneestä kuolleisuudesta on runsaasti tutkimustietoa (ks. yhteenvedot 1,4,19). Laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että yhden asteen lasku ympäristölämpötilassa lisää kuolleisuutta keskimäärin 1,35 %. Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä kuolleisuus lisääntyy 1,72 %, hengitystiesairauksiin liittyvä kuolleisuus 3,30 % ja aivoverenkierron sairauksiin liittyvä kuolleisuus 1,25 %. Lämpötilan laskiessa kuolleisuus lisääntyy erityisesti ikääntyneillä ja naisilla sekä voimakkaammin lämpimässä kuin kylmässä ilmastossa (30). Suomessa tapahtuu noin ylimääräistä kuolemaa kylmään vuodenaikaan liittyen, mikä vastaa noin 4 6 prosenttia kokonaiskuolleisuudesta (31,32). Noin kolmannes ylimääräisestä kuolleisuudesta johtuu sepelvaltimotaudista ja viidesosa aivohalvauksista ja viidesosa hengityselinten sairauksista (31). Lämpötilan laskun ja kuolleisuuden yhteys toteutuu noin viikon tai kahden viikon kuluessa lämpötilan muutoksesta (31,33,34). Kylmän kauden alkuun ajoittuva kylmäjakso lisää kuolleisuutta enemmän kuin muulloin kauden aikana (35). Päivittäisten kuolemantapauksien määrä lisääntyy kylmässä ja kuumassa. Niiden lämpötilariippuvuuden kuvaaja on J-, V- tai U-muotoinen (33). Lämpötila, jossa kuolleisuus on minimaalinen, vaihtelee asuinalueen mukaan ja on matalampi kylmässä kuin lämpimässä ilmastossa (31). Tämä ympäristön minimilämpötila on Suomessa C (31,32). Pääosa kylmään ympäristöön liittyvistä lisäkuolemista tapahtuu Suomessa välillä C (kuvio 2) (32). Tälle lämpötila-alueelle osuu vuodessa useita päiviä, vaikka niiden aiheuttama lisäkuo- Kuvio 2. Kuhunkin päivittäiseen keskilämpötilaan liittyvä ylimääräinen kuolleisuus Suomessa vuosina optimilämpötilaan (katkoviiva) verrattuna (32). Aineisto: Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos. Syyosuus, % C 1655

5 Katsaus Lämmönsäätely heikkenee ikääntyessä. leman riski onkin vähäisempi kuin yksittäisten kylmempien päivien. Sairaudet ja kuolleisuus kuumassa FINRISKI-tutkimuksen mukaan kuuma-altistus aiheuttaa erilaisia oireita useimmille suomalaisille. Sydänoireita (rintakipu, rytmihäiriöt) kuumassa ilmoitti 6 % ja hengitysoireita 7 % väestöstä. Nämä oireet ovat yleisempiä ikääntyneillä, kroonisesti sairailla sekä naisilla (S Näyhä ym., julkaisematon havainto). Kuuma ympäristö lisää myös sairastavuutta (23,37) ja kuolleisuutta (36,38,39). Kroonisesti sairaiden ja erityisesti keuhkosairauksia tai sydän- ja verisuonisairauksia potevien oireet ja sairauden kulku vaikeutuvat kuumassa (36). Muita sairauksia, jotka voivat lisätä kuumasta aiheutuvia terveysriskejä ovat diabetes tai muut umpierityssairaudet, psyykkiset sairaudet, dementia tai Alzheimerin tauti, skitsofrenia, neurologiset sairaudet (esim. Parkinsonin tauti) ja älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä aiheuttavat sairaudet, päihteiden käytöstä aiheutuvat häiriöt, hengitystiesairaudet, munuaistoiminnan häiriöt, lihavuus ja muut krooniset sairaudet (ks. yhteenveto 3). Helleaaltoihin liittyvän kuolleisuuden lisäyksen on kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu olevan 7 33 % (33,34,38). Yhtäjaksoinen helleaalto lisää kuolleisuutta enemmän kuin yksittäiset kuumat päivät. Vaikutus kuolleisuuteen tapahtuu nopeasti, jo muutamassa päivässä lämpötilan muutoksesta (33,34). Helleaalto lisää kuolleisuutta enemmän, jos se ajoittuu kesä kauden alkuun (35). Ylimääräinen kuolleisuus johtuu pitkälti hengitystiesairauksista ja on yleisintä vuotiailla naisilla (39). Suomessa kuumaan liittyviä kuolemia on arviolta 150 vuodessa (0,3 % kokonaiskuolleisuudesta), mutta lisääntyy voimakkaasti kuumina kesinä (32). Vanhat ihmiset sekä imeväisikäiset ovat erityisiä riskiryhmiä (ks. Kylmä- ja kuumakuormitus elimistössä). Lämpötilan kohotessa erityisesti infektiosairastavuus lisääntyy lapsilla (12). Kylmä- ja kuumavauriot Paleltumat Paleltuma on kudosvaurio, joka aiheutuu kudoksen jäähtymisestä ja jäätymisestä. Vaikka paleltumat ovat estettävissä tarkoituksenmukaisella suojautumisella, niitä esiintyy Suomessa yleisesti (40). Paleltumia tavataan erityisesti ikääntyneillä, asunnottomilla, päihteiden käyttäjillä ja psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Yli 60 % paleltuman saaneista kärsii erilaisista jälki oireista, jotka voivat aiheuttaa eriasteista toimintahaittaa useaksi vuodeksi (2). Paleltumia esiintyy useammin ulkotöissä, joissa kylmäaltistus on merkittävää (40). Vanhukset ovat vakavien paleltumien riskiryhmä. Nuoret ilmoittavat pinnallisia paleltumia, jotka liittyvät todennäköisesti vapaa-aikaan (2,40). Vaikeat paleltumat lisääntyvät voimakkaasti, kun ympäristön lämpötila laskee alle 20 C:een. Paleltuman aiheuttavan kylmäaltistuksen kesto riippuu useasta ympäristö- tai yksilötekijästä. Sen voi jo saada jo 2 3 sekunnissa, kun kosketetaan paljain käsin metallia, jonka lämpötila on alle 15 C (2). Myös kylmien nesteiden käsittely voi lisätä paleltumariskiä. Tuuli lisää merkittävästi lämmönhukkaa ja paljaan ihon paleltumariskiä. Viimaindeksi kuvaa paljaan ihon suhteellista paleltumariskiä eri lämpötiloihin liittyvillä eri tuulennopeuksilla. Alkoholin käytön ja tupakoinnin kaltaiset käyttäytymistekijät lisäävät paleltumariskiä. Riittämätön vaatetus (käsineiden tai päähineen puuttuminen, märät tai liian kireät vaatteet), kasvovoiteiden käyttö tai pitkä paikallaanolo kylmässä lisäävät kylmävaurioiden riskiä. Myös ääreisverenkierron sairaudet, kuten Raynaud n ilmiö, diabetes, verisuonivaurio tai aikaisempi paleltuma voivat altistaa paleltumille. Lisäksi paleltumariskiä voi lisätä verenkiertoon vaikuttava lääkitys (2). Hypotermia Hypotermiakuolemia sattuu Suomessa vuodessa (31). Hypotermiaa esiintyy useimmiten onnettomuustilanteissa ja se voi olla hengenvaarallinen. Lievän hypotermian tunnuspiirteitä ovat voimakas lihasvärinä, heikentynyt fyysinen ja älyllinen suorituskyky sekä sekavuus. Lihasvärinä usein lakkaa, kun syvälämpötila laskee alle +30 C:een. Kun syvälämpötila laskee edelleen, potilas voi mennä tajuttomaksi. Myös kuolleisuus lisääntyy. Hypotermian riskitekijät ovat pitkälti samat kuin paleltumissa ja johtuvat ympäristö-, yksilö- ja käyttäytymistekijöistä. Lapset ja ikääntyvät ovat erityisen herkkiä jäähtymiselle ja hypotermialle. Myös päihteet ja erityisesti lämmönsäätelyyn vaikuttava lääkitys vaikuttavat jäähtymisherkkyyteen (41). 1656

6 tieteessä English summary > in english Health effects of environmental temperature Kuumavauriot Kuuma-altistuksen seurauksena tuleva lämpöuupumus kehittyy asteittain. Se on seurausta neste- ja suolavajauksesta, joka johtuu voimakkaasta hikoilusta ja riittämättömästä juomisesta. Lämpöuupumus voi vaikuttaa erityisesti henkilöihin, jotka eivät ole tottuneet kuumaan ja kosteaan ympäristöön. Myös verenkiertoelinsairaus lisää kuumavaurion riskiä. Oireita ovat mm. yleinen heikotus, päänsärky, huimaus, sekavuus, ärtyisyys, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, kylmänhikinen ja nihkeä iho, hengitysmuutokset, sydämen tykytys sekä tajuttomuus. Lämpöuupumuksen oireita voi joskus olla vaikea erottaa lämpöhalvauksesta, joten epäselvissä tapauksissa potilaita on syytä käsitellä kuin lämpöhalvaukseen sairastunutta. Lämpöhalvauksen aiheuttaa kehon syvälämpötilan kohoaminen yli +40 C:seen. Tällöin potilas hourailee yleisesti, hänellä on kouristuksia tai hän on tajuton (42). Lämpöhalvauksia todetaan kilpaurheilijoilla, armeijassa ja teollisuustyöntekijöillä (43). Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen tila ja voi johtaa pysyvään hermovaurioon (42). Tärkeää on saada potilaan syvälämpötila nopeasti laskettua alle hypertermiarajan (42). Lämpöhalvauksen riskitekijöitä ovat ikääntyminen, ylipaino, liikkumattomuus, vähäinen uni, sopeutumattomuus kuumaan, kuivuminen, liiallinen päihteiden käyttö, sydän- ja verisuonisairaudet, kuume, ripuli, oksentelu, heikentynyt hikoilu, joidenkin lääkkeiden käyttö ja veren alhainen kaliumpitoisuus (43). Lääkitys kylmässä ja kuumassa ympäristössä Lääkitys voi vaikuttaa sekä kylmän että kuuman ympäristön aiheuttamiin sentraalisiin tai perifeerisiin lämmönsäätelyvasteisiin, muuttaa älyllisiä toimintoja (vireystila), vaikuttaa verenpaineeseen tai sydämen minuuttitilavuuteen, estää hikoilua tai muuttaa munuaisen toimintaa ja elektrolyyttitasapainoa. Kylmän ja kuuman ympäristön merkityksestä lääkkeiden käyttöön kerrotaan terveydenhuollon kylmäoppaassa (5) sekä WHO:n kuumaoppaassa (3) ja tulevassa kylmäoppaassa (Matthies ym., julkaisematon tieto). Kroonisia sairauksia potevat voivat hyötyä lääkityksen tarkistamisesta (verenpainelääkitys, keuhkoahtaumataudin ja astman ylläpito- ja kohtauslääkitys, sepelvaltimotaudin kohtauslääkitys, TULES-kipulääkitys, neuroleptit, fenotiatsidit, psykotroopit, barbituraatit, opiaatit) vuodenaikojen mukaan (3). Lääkitys voi pahentaa kuumuuteen liittyviä sairauksia (3). Kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttama verenkierron muutos pintaosissa ja raajoissa voi muuttaa erityisesti kapean terapeuttisen indeksin lääkkeiden tehoa kuuma-altistuksen aikana (3). Ympäristön lämpötilasta aiheutuvien terveysriskien hallinta Terveydenhuollon organisaatiot ja asiantuntijat voivat ohjeistaa asiakkaitaan sopivista keinoista kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallitsemiseksi. Lasten ja vanhusten ohjaaminen on erityisen tärkeää. Tämä edellyttää asiantuntijahenkilöstön kouluttamista lämpötilan vaikutuksista ihmisen lämmönsäätelyyn, toimintakykyyn, terveyteen, lääkevaikutuksiin, haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemisen perusratkaisuihin ja käytännön toimenpiteisiin. Koulutuksen ja asiantuntijuuden tueksi on tuotettu sekä kansainvälisiä (3) että kansallisia oppaita (4) sekä tukimateriaalia (kylmainfo.fi, kuumainfo.fi) (44). Lääkäreiden erityistehtäviä ovat lääkityksen muutostarpeen arvioiminen sekä kroonisesti sairaiden potilaiden ohjeistaminen talvikauden ja kesän kuumien jaksojen varalle. Yhteenveto Kylmä ja kuuma ympäristö heikentävät yksilöiden suorituskykyä ja aiheuttavat monia terveyshaittoja (oireet, sairaudet, vauriot). Erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien sekä hengityselinten sairauksien oireet lisääntyvät sekä kylmässä että kuumassa ja ovat yleisempiä ikääntyneillä ja kroonisesti sairailla. Myös sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät kylmässä ja kuumassa. Suomessa kylmästä ympäristöstä aiheutuva lisäkuolleisuus on merkittävämpi kuin kuumuuden aiheuttama. Lääkärien tulee huomioida äärilämpötilojen terveysvaikutukset potilaidensa ohjauksessa ja lääkityksessä. Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien tulisi huolehtia aiheeseen liittyvästä tiedottamisesta ja ammattihenkilöstön kouluttamisesta. n 1657

7 english summary Juhani Hassi Ph.D., Professor Emeritus University of Oulu, Center for Environmental and Respiratory Health Research Tiina M Ikäheimo Health effects of environmental temperature Exposure to cold or heat occurs at work or during leisure time and involves either whole body or local cooling or heating. Various individual factors (age, gender, size, body composition, physical fitness, medication) together with physical activity and clothing determine the degree of cooling or heating of the body. Adaptation to cold or heat involves primarily behavioural responses. Repeated exposure to these environments also stimulates heat preserving or producing physiological responses, which develop within two weeks and subside if the exposure is discontinued. Different symptoms related to cold and hot temperatures are commonly reported and their prevalence is higher in people with chronic disease and in women and increases with ageing. These are particularly symptoms indicating adverse cooling or heating of the body or aggravation of a disease. Both cold and hot environments increase morbidity and mortality mainly due to cardiovascular or respiratory causes. Usually longer periods of extreme temperatures affect mortality more than individual cold or hot days. Also, cold or heat waves occurring early in the season may have a greater effect on mortality. Mortality occurs with a longer time lag after a change in temperature in a cold compared to a warm environment. Populations living in warmer climates demonstrate higher seasonal variation in blood pressure and increased adverse health events and mortality with a decrease in temperature compared with people living in colder climates. Frostbite occurs commonly in the general population and several individual and environmental factors increase the risk of these cold injuries. Various sequelae are common and may cause functional limitations for several years. Hot environments can cause heat exhaustion and stroke. Heat stroke is a fatal condition and actions are needed to reduce the core temperature of the patients as soon as possible. Cold-related accidents, such as slips and falls occur as a direct consequence of the changed environment or indirectly as a result of body cooling. The reduction and prevention of cold- and heat-related adverse health effects are the responsibility of the individual, with the support of health care personnel. Identifying personal warning signals related to cooling or heating is important for proper protection and prevention. Susceptible population groups, such as those with a chronic disease or the elderly, need special advice from health care personnel. For some diseases (e.g. hypertension, asthma) adjustment of medication according to the season may be needed. Health care personnel need training and information material to be able to advise their clients on how to manage in cold and warm environments. 1657a

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT YLEISTÄ Kylmän ja kuuman terveyshaitat ovat paljon yleisempiä kuin on yleisesti tunnettu Terveyshaittojen ehkäisyyn tulee ryhtyä jo ennen kuin tuntuu liian kylmältä tai kuumalta/

Lisätiedot

TALVI JA IHMISEN TERVEYS

TALVI JA IHMISEN TERVEYS TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS

Lisätiedot

Kylmälle altistuminen ja kylmäoireet

Kylmälle altistuminen ja kylmäoireet Kylmä ja terveys MIKA RYTKÖNEN, VELI-PEKKA RAATIKKA, SIMO NÄYHÄ JA JUHANI HASSI Viime vuosina ympäri maailmaa tutuksi tulleet poikkeukselliset äärilämpötilajaksot ja epätavalliset sääilmiöt sekä myös niiden

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Helteen terveysvaikutukset. Virpi Kollanus Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu, 1.9.2015

Helteen terveysvaikutukset. Virpi Kollanus Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu, 1.9.2015 Helteen terveysvaikutukset Virpi Kollanus Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu, 1.9.2015 Helteet ja terveys Kuumaan säähän liittyvä terveysriski on tiedetty jo pitkään Euroopassa helteiden

Lisätiedot

15. KYLMÄ JA KUUMA YMPÄRISTÖ

15. KYLMÄ JA KUUMA YMPÄRISTÖ 15. KYLMÄ JA KUUMA YMPÄRISTÖ JUHANI HASSI, TIINA IKÄHEIMO, SIMO NÄYHÄ Juhani Hassi Professori emeritus Dosentti Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto oulu.fi Tiina Ikäheimo Tutkijatohtori Terveystieteiden

Lisätiedot

MineHealth. Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region. Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä

MineHealth. Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region. Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä MineHealth Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä Kolarctic ENPI CBC 1 MineHealth-työryhmä Työterveyslaitoksessa Hannu

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS

TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS Toimittanut Juhani Hassi, Tiina Ikäheimo ja Veikko Kujala TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- KUUMAOPAS 2011 toimittanut Juhani Hassi, Tiina

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Kuumat työympäristöt hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelualalla

Kuumat työympäristöt hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelualalla 27 Kuumat työympäristöt hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelualalla 1. Johdanto Hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelualan työntekijät voivat altistua lämpörasitukselle purkaessaan tarvikkeita, työskennellessään

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS

TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS Toimintamalli kokeilualueiden toimijoiden käyttöön 2011-12 Toimittaneet Juhani Hassi, Tiina Ikäheimo ja Veikko Kujala TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS 2011 1 TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

10.9.2013. UEF, Kuopio

10.9.2013. UEF, Kuopio 10.9.2013 UEF, Kuopio Kansanterveyttä pelaamalla? Pari perustelua Kevät Kuopion Valkeisenlammelta Silti Suomessa moni asia mietityttää, ja tulevaisuuteen liittyy huolia: talouden kehitys? väestön nopea

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kylmä, kuuma ja kuolleisuus

Kylmä, kuuma ja kuolleisuus Kylmä ja terveys SIMO NÄYHÄ Suomessa väestön kuolleisuus lisääntyy nopeasti syksyllä, saavuttaa huippunsa joulun pyhien aikaan ja vähenee hitaasti minimiinsä elokuussa. Juhannuksena on ylimääräinen kuolleisuushuippu,

Lisätiedot

Lapsen lämpötalous. LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015

Lapsen lämpötalous. LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015 Lapsen lämpötalous LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015 Lämmönmittaus Lämmönsäätelyn fysiologiaa Lämmön menetyksen mekanismit Anestesian

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot