Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen"

Transkriptio

1 Katsaus Juhani Hassi LKT, professori emeritus Oulun yliopisto, ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus Tiina M Ikäheimo FT, dosentti Oulun yliopisto, ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitat ovat yleisimpiä kroonisia sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengityselimistön sairauksia potevilla. Erityisesti verenkiertoelimistö kuormittuu sekä kylmässä että kuumassa. Oireiden, kohtausten ja kuolemien ehkäisemisessä keskeistä on estää kylmässä kasvojen, hengitysteiden, käsien ja jalkojen jäähtyminen ja kuumassa kehon nestevajaus ja liiallinen lämpeneminen. Kylmässä hengitysteiden jäähtyminen ja kuivuminen sekä ihon jäähtyminen lisäävät keuhkoputkien ahtautumista ja alttiutta infektioihin. Kylmähaittojen estolääkitys voi olla hyödyllinen. Paleltuman, hypotermian ja lämpöhalvauksen riskiä hallitaan ohjaamalla kansalaisia oikeaan käyttäytymiseen äärilämpötiloissa. Välitön ensihoito estää pysyviä vaurioita. Vertaisarvioitu VV Vuodenaikavaihtelu kylmine talvineen ja lämpimine kesineen on osa suomalaista arkea. Tunnettuja lämpötilojen terveysvaikutuksia ovat paleltumat ja hypotermia kylmässä sekä lämpöhalvaukset kuumassa. Yleisimmät lämpötilan terveysvaikutuksista liittyvät kuitenkin sydämen, verisuonten ja hengityselimistön kuormittumiseen ja tätä kautta sairausoireiden pahenemisiin ja sairauskohtauksiin. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja niiden merkitys terveydelle korostuu. Väestön vanhenemiseen liittyvien kroonisten sairauksien yleistyminen lisää kylmälle tai kuumalle herk kien yksilöiden osuutta väestöstä. Tämä katsaus tiivistää nykyisen tietämyksen kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista (1,2,3,4). Altistuminen kylmälle ja kuumalle Kylmä ympäristö Altistuminen kylmälle tapahtuu yleisimmin vapaa-aikana ja työmatkoilla ilman, veden tai kylmien esineiden koskettamisen välityksellä. Tuuli voi voimistaa jäähtymistä. Syvälämpötilan lasku on harvinainen, mutta voi tapahtua pitkäkestoisessa kylmäaltistuksessa, jos vaatetus tai fyysinen aktiivisuus ovat riittämättömiä. Vaatteiden kastuminen (sade, lumi) vähentää näiden lämmöneristävyyttä ja lisää kehon jäähtymistä. Jäähtyminen kohdistuu yleensä kehon ääreisosiin (kasvot, kädet ja jalat). Kylmäaltistuminen voi rajautua myös hengitysteihin, minkä vaikutukset korostuvat raskaassa fyysisessä kuormituksessa (5). Erityinen ongelma on kontaktijäähtyminen, jota tapahtuu kylmiä pintoja koskettaessa tai niillä seistessä, istuttaessa tai maatessa. Tällöin jäähtymiseen vaikuttavat kosketettava materiaali, kontaktin kesto ja useat yksilö tekijät. Myös kylmien nesteiden (esimerkiksi butaani, propaani tai petroli) käsittely altistaa kylmälle ja voi aiheuttaa paleltumia. Kylmään sisätyöhön liittyvä kosteus ja runsas veden käyttö voi edistää jäähtymistä ja heikentää lämpöviihtyvyyttä ja suorituskykyä (1). Arviolta suomalaista työskentelee ulkotyö ammateissa ja altistuminen kylmälle voi olla merkittävää monilla toimialoilla (6). Kuuma ympäristö Kuumalle altistutaan ilman tai kontaktin (esim. seisominen kuumalla pinnalla asfaltti- tai kattotöissä) välityksellä. Auringon suora lämpösäteily ja lämpöä säteilevät pinnat voimistavat lämpimän ilman aiheuttamaa kuumakuormitusta. Ympäristön kuuma-altistusta lisää myös kaupunkialueiden lämpösaarekeilmiö. Koko kehon lämpenemistä voi tapahtua kuuma-altistuksen pitkittyessä ja erityisesti fyysisen rasituksen yhteydessä. Sisätilojen haitallisen korkeita lämpötiloja on kesäisin yleisesti kerrostaloasunnoissa ja myös työpaikoilla, kuten terveyskeskusten vuodeosastoilla ja hoitolaitoksissa. Varsinaisissa kuumatöissä Suomessa arvioidaan olevan noin työntekijää (6). Kuumuus voi olla talvellakin merkittävää sisätöissä, joissa käytetään uuneja tai muita tehokkaita lämmöntuottajia. Kostealle kuumuudelle altistutaan keittiöissä, pesuloissa ja leipomoissa (6). 1652

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Holmér I, Hassi J, MD, Ikäheimo TM, Jaakkola JJK. Cold Stress: effects on performance and health. Kirjassa: Bingham E, Cohrssen B, toim. Patty s Toxicology, 6. painos. John Wiley & Sons, Inc. 2012; Ikäheimo TM, Junila J, Hirvonen J, Hassi J. Frostbites and other localised cold injuries. Kirjassa: Tintinalli JS, Cline D, Cydulka RK, Ma Jo, Stapczynski SJ, toim. Emergency Medicine, 7. painos. McGraw-Hill Medical 2010; Matthies F, Nurse J, Menne B, toim. Public health advice on preventing health effects of heat. Kööpenhamina: WHO Regional Office for Europe Hassi J, Ikäheimo TM, Kujala V, toim. Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas 2011 (siteerattu ). materials/terveydenhuollonkylmakuumaeopas.pdf 5 Sue-Chu M. Winter sports athletes: long-term effects of cold air exposure. Br J Sports Med 2012;46: Työterveyslaitos. Työympäristö. Lämpöolot (siteerattu ). 7 Stocks JM, Taylor NA, Tipton MJ, Greenleaf JE. Human physiological responses to cold exposure. Aviat Space Environ Med 2004;75: van Marken Lichtenbelt WD, Schrauwen P. Implications of nonshivering thermogenesis for energy balance regulation in humans. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2011;301:R Crandall CG, Gonzalez-Alonso J. Cardiovascular function in the heat-stressed human. Acta Physiol 2010;199: Kenny GP, Yardley J, Brown C, Sigal RJ, Jay O. Heat stress in older individuals and patients with common chronic diseases. CMAJ. 2010;182: Blatteis CM. Age-dependent changes in temperature regulation a mini review. Gerontology 2012;58:2. 12 Xu Z, Etzel RA, Su H, Huang C, Guo Y, Tong S. Impact of ambient temperature on children s health: a systematic review. Environ Res 2012;117: Lambert MI, Mann T, Dugas JP. Ethnicity and temperature regulation. Med Sport Sci 2008;53: Mäkinen TM. Different types of cold adaptation in humans. Front Biosci (Schol Ed). 2010;2: Garrett AT, Rehrer NJ, Patterson MJ. Induction and decay of short-term heat acclimation in moderately and highly trained athletes. Sports Med 2011;41: Raatikka V, Rytkönen M, Näyhä S, Hassi J. Prevalence of cold-related complaints, symptoms and injuries in the general population: the FINRISK 2002 cold substudy. Int J Biometeorol 2007;51: Kylmä- ja kuumakuormitus elimistössä Lämmöntuottoa tai -luovutusta säätelevät mekanismit toimivat minimaalisesti verrattain kapealla ympäristölämpötila-alueella ( C), jossa terveyshaitat ovat vähäisiä. Kehon lämmönsäästö- ja tuottomekanismit käynnistyvät ympäristölämpötilan laskiessa, ja lämmönhukkamekanismit käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. Kun nämä mekanismit saavuttavat maksiminsa ja kylmä- tai kuuma-altistus jatkuu edelleen, lämpötasapainoa ei voida enää ylläpitää, jolloin kehon syvälämpötila joko laskee tai kohoaa. Lämpötasapainoalue muuttuu vaatetuksen tai fyysisen aktiivisuuden mukaan. Esimerkiksi kylmässä liikuttaessa voidaan talvivaatetuksen avulla ylläpitää lämpötasapainoa hyvinkin matalissa ympäristölämpötiloissa (1). Lämpöä siirtyy ihmisestä ympäristöön johtumalla, kuljettumalla, säteilemällä tai haihtumalla. Kehon lämmöntuoton muodot kylmässä ovat lihasvärinä tai ns. kemiallinen lämmöntuotto. Lihasvärinässä kehon lämmöntuotto voi kohota hetkellisesti noin 3 5-kertaiseksi perusaineenvaihduntatasoon nähden (7). Elimistön ns. kemiallinen lämmöntuotto vastaa arviolta viittä prosenttia perusaineenvaihduntatasosta, Kuvio 1. Kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutukset. Vaikuttavat tekijät Altistuminen Fyysinen aktiivisuus Lämpötila Liikunnan rasittavuus Säteily Liikuntamuoto Kosteus Tuuli Kylmät/kuumat pinnat Kylmät nesteet Pimeys Liukkaus Vaikutus Lämpötuntemukset Kylmä Kuuma Epämiellyttävä Kipu Toimintakyky Altistus kylmälle tai kuumalle Vaatetus Lämmöneristävyys Ilman läpäisykyky Veden läpäisykyky Paino Ergonomia Fyysinen suorituskyky Älyllinen suorituskyky ja suuri osa tästä toteutuu ruskeassa rasvakudoksessa (8). Ruskean rasvakudoksen tuottama lämpö on aiemmin arveltua merkityksellisempää ja on kytkeytynyt läheisesti energiansäätelyyn. Kuumassa ympäristössä lämpöä siirtyy ihon pintaverisuonten laajenemisen lämmittämältä iholta ympäristöön sekä hikoiltaessa haihtumalla. Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy (9). Elimistön vasteisiin kylmässä ja kuumassa vaikuttavat itse altistus, fyysinen rasitus sekä vaatetus. Lisäksi useat yksilötekijät, kuten ikä, sukupuoli, kehon muoto ja koko, fyysinen kunto, terveys, sopeutuminen, ravitsemustila, nesteytys ja lääkitys, vaikuttavat kehon jäähtymiseen tai lämpenemiseen (kuvio 1) (3,7). Lämmönsäätelyn kannalta keskeisiä sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet (mm. kohonnut Terveys Yksilö Kehon koko Ikä Sukupuoli Terveys Lääkitys Kunto Käyttäytyminen Sopeutuminen Kylmä- ja kuumaoireet Sairastavuus Kylmävauriot (paleltumat, hypotermia) Sosioekonominen asema Asuminen Kaupungistuminen Ammatti Koulutus Kuumavauriot (lämpöhalvaus) Kylmätapaturmat (liukastuminen) Kuolleisuus 1653

3 Katsaus 17 Näyhä S, Hassi J, Jousilahti P, Laatikainen T, Ikäheimo TM. Cold-related symptoms among the healthy and sick of the general population: National FINRISK Study data, Public Health 2011;125: Harju T, Mäkinen T, Näyhä S, Laatikainen T, Jousilahti P, Hassi J. Cold-related respiratory symptoms in the general population. Clin Respir J 2010;4: Conlon KC, Rajkovich NB, White- Newsome JL, Larsen L, O Neill MS. Preventing cold-related morbidity and mortality in a changing climate. Maturitas 2011;69: Donaldson GC, Goldring JJ, Wedzicha JA. Influence of season on exacerbation characteristics in patients with COPD. Chest 2012;141: Mourtzoukou EG, Falagas ME. Exposure to cold and respiratory tract infections. Int J Tuberc Lung Dis 2007;11: Mäkinen T, Juvonen R, Jokelainen J ym. Cold temperature and low humidity are associated with increased occurrence of respiratory tract infections. Respir Med 2009;103: Turner LR, Barnett AG, Connell D, Tong S. Ambient temperature and cardiorespiratory morbidity: a systematic review and meta-analysis. Epidemiology. 2012;23: Hopstock LA, Fors AS, Bønaa KH, Mannsverk J, Njølstad I, Wilsgaard T. The effect of daily weather conditions on myocardial infarction incidence in a subarctic population: the Tromsø Study J Epidemiol Community Health 2012;66: Barnett AG, Dobson AJ, McElduff P, Salomaa V, Kuulasmaa K, Sans S. WHO MONICA Project. Cold periods and coronary events: an analysis of populations worldwide. J Epidemiol Community Health 2005;59: Barnett AG, Sans S, Salomaa V, Kuulasmaa K, Dobson AJ. WHO MONICA Project. The effect of temperature on systolic blood pressure. Blood Press Monit 2007;12: Alpérovitch A, Lacombe JM, Hanon O ym. Relationship between blood pressure and outdoor temperature in a large sample of elderly individuals: the Three-City study. Arch Intern Med 2009;169: Heidrich H. Functional vascular diseases: Raynaud s syndrome, acrocyanosis and erythromelalgia. Vasa 2010;39: Hannuksela M. Kylmänokkosihottuma. Lääkärikirja Duodecim (siteerattu ). www. terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ tk.koti?p_artikkeli=dlk Analitis A, Katsouyanni K, Biggeri A ym. Effects of cold weather on mortality: results from 15 European cities within the PHEWE project. Am J Epidemiol 2008;168: Näyhä S. Environmental temperature and mortality. Int J Circumpolar Health 2005;64: Näyhä S. Heat mortality in Finland in the 2000s. Int J Circumpolar Health 2007;66: verenpaine) sekä hengitystiesairaudet ja diabetes (10). Käyttäytymistekijät vaikuttavat merkittävästi lämmönsäätelyyn ja tätä kautta kehon jäähtymiseen tai lämpenemiseen. Näitä ovat mm. tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö sekä sosiaalinen eristäytyminen (3). Lämmönsäätely heikkenee ikääntyessä. Tämä altistaa ikääntyneet ihmiset sekä kehon jäähtymiselle (heikentynyt lämmöntuottokyky ja verenkierron säätely sekä kylmän aistiminen) että lämpenemiselle (heikentynyt kuuman aistiminen ja verenkierron säätely, vähäisempi hikoilu) (10,11). Lapset ovat puolestaan lämpötilaherkkiä, koska heillä on suurempi kehon pintaala-painosuhde kuin aikuisilla, mikä lisää lämmön siirtymistä kehosta ympäristöön. Samanaikaisesti heidän aikuisia heikommin kehittynyt lämmönsäätelyjärjestelmänsä (alhaisempi lämmöntuotto kylmässä tai hikoilu kuumassa), korkeampi aineenvaihduntatasonsa sekä vähäisempi sydämen toiminnan tehokkuus voivat myös lisätä lämpötilaherkkyyttä. Pienten lasten riippuvuus hoitajistaan ja toisaalta leikki-ikäisten merkittävä altistuminen vaihteleville lämpöolosuhteille voivat lisätä terveysriskejä (12). Sopeutuminen kylmään ja kuumaan Ihmisten sopeutuminen kylmään tai kuumaan ympäristöön koostuu käyttäytymistekijöistä sekä fysiologisista ja morfologisista muutoksista. Kuuma ympäristö lisää myös arviolta 50:n ja kylmä 20 geenin ilmentymistä (13). Kylmässä ympäristössä käyttäytyminen on kehon fysiologisilla vasteilla mitattuna kaikkein tehokkain keino ylläpitää tai tuottaa lämpöä (14). Tähän sisältyy tietoisuus kylmän haitallisista vaikutuksista, altistuksen välttäminen, suojautuminen vaatetuksen avulla, lääkityksen tarkistaminen ympäristöolosuhteiden mukaiseksi sekä tehokkaat yksityisten ja julkisten rakennusten lämmitysjärjestelmät. Eri lämpöolosuhteisiin sopeutuminen riippuu altistumisen muodosta (ilma, vesi) ja voimakkuudesta (jatkuva, vaiheittainen). Lisäksi aiemmin mainitut yksilötekijät vaikuttavat kehon jäähtymis- tai lämpenemisherkkyyteen ja tätä kautta fysiologisiin vasteisiin. Tottuminen tapahtuu nopeasti, jo muutaman toistetun altistuksen jälkeen, mitä seuraa sydämen ja verisuoniston, aineenvaihdunnan ja umpieritysrauhasten toiminnan muutokset. Suurin osa kylmään ja kuumaan sopeutumisen fysiologisista muutoksista tapahtuu 7 10 päivän kuluessa ja nämä purkautuvat, jos altistuminen lakkaa (14,15). Terveysvaikutukset kylmässä ja kuumassa Kylmästä ja kuumasta aiheutuvat terveysvaikutukset riippuvat osittain kehon jäähtymisen tai lämpenemisen aiheuttamista termofysiologisista muutoksista, jotka voivat johtaa haitallisiin terveystapahtumiin (sairaskohtaukset, kylmätai kuumavauriot, tapaturmat) ja heikentää fyysistä ja älyllistä suoristuskykyä. Myös muutokset ympäristössä voivat osaltaan lisätä tapaturmariskiä (kuvio 1). Kylmäaltistus ja hengitystiesairaudet Kylmäaltistuminen lisää yleisesti hengitystieoireita (hengenahdistus, hengityksen vinkuna, yskä ja limaneritys) (16). Ne ovat monta kertaa yleisempiä astmaa tai keuhkoahtaumatautia potevilla kuin terveillä (17,18). Kylmään liittyy myös lisääntynyt hengitystiesairastavuus, jolloin akuutit infektiot ja astman sekä keuhkoahtaumataudin sairaalahoidot yleistyvät (19). Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet lisääntyvät talvella, toipuminen viivästyy ja potilaat välttävät ulkona liikkumista (20). Lämpötilan lasku voi lisätä limaneritystä ja heikentää hengitysfunktiota. Akuuttien hengitysinfektioiden esiintyvyyshuipun osumisen kylmään vuodenaikaan arvellaan liittyvän kylmäaltistuksen aiheuttamiin hengitysteiden rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin tai heikentyneeseen immuunivasteeseen (21,22). Hengitystieinfektiot voivat toimia laukaisevina tekijöinä myös talviaikaisille sydän- ja aivoverisuoniperäisille sairauskohtauksille (23). Sydän- ja verisuonisairaudet kylmässä Talvikausi, kylmä ympäristö ja lämpötilan lasku lisäävät sydän- ja aivoverenkierron sairauksien oireita (17) sekä kohtauksia, kuten sydänkohtauksia, aortan repeämiä, aivoverenvuotoja ja aivovaltimotukoksia. Tutkimustietoa kylmän yhteyksistä sairastavuuteen on vähemmän kuin sen vaikutuksista kuolleisuuteen (19). Tuore norjalaistutkimus osoitti, että sydänkohtausriski lisääntyy 47 % kylmässä ( 10 C) verrattuna lämpimämpään ympäristöön (+20 C). Sydänkohtauksia on lisäksi enemmän voimakkaan lumisateen yhteydessä ja yli 65-vuotiailla (24). Maailmanlaajuinen tutkimus osoitti, että sepel- 1654

4 tieteessä 33 Anderson BG, Bell ML. Weatherrelated mortality: how heat, cold, and heat waves affect mortality in the United States. Epidemiology 2009;20: Guo Y, Li S, Zhang Y, Armstrong B, Jaakkola JJ, Tong S, Pan X. Extremely cold and hot temperatures increase the risk of ischaemic heart disease mortality: epidemiological evidence from China. Heart 2013;99: Barnett AG, Hajat S, Gasparrini A, Rocklöv J. Cold and heat waves in the United States. Environ Res. 2012;112: Hajat S, O Connor M, Kosatsky T. Health effects of hot weather: from awareness of risk factors to effective health protection. Lancet 2010;375: Michelozzi P, Accetta G, De Sario M ym. High temperature and hospitalizations for cardiovascular and respiratory causes in 12 European cities. Am J Respir Crit Care Med 2009;179: Baccini M, Kosatsky T, Analitis A ym. Impact of heat on mortality in 15 European cities: attributable deaths under different weather scenarios. J Epidemiol Community Health 2011;65: D Ippoliti D, Michelozzi P, Marino C ym. The impact of heat waves on mortality in 9 European cities: results from the EuroHEAT project. Environ Health 2010;9: Mäkinen TM, Jokelainen J, Näyhä S, Laatikainen T, Jousilahti P, Hassi J. Occurrence of frostbite in the general population work-related and individual factors. Scand J Work Environ Health 2009;35: Turk EE. Hypothermia. Forensic Sci Med Pathol 2010;6: Bouchama A, Knochel JP. Heat stroke. N Engl J Med 2002;346: Casa DJ, Armstrong LE, Kenny GP, O Connor FG, Huggins RA. Exertional heat stroke: new concepts regarding cause and care. Curr Sports Med Rep 2012;11: Kylmä- ja kuumainfot kansalaisille (siteerattu ). www. kylmainfo.fi ja sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. valtimotautikohtaukset lisääntyvät lämpötilan laskiessa enemmän etelässä asuvilla, naisilla, ikääntyneillä sekä sydänsairauksia potevilla (25). Merkittävin sydän- ja verisuonisairauksien kylmästä aiheutuva lisäriski on verenpaineen kohoaminen keskimäärin 2 9 mmhg talviaikaan (24,26,27) sekä äkillisesti jopa 20 mmhg liittyen jokaiseen kylmäaltistukseen (1,4). Maailmanlaajuinen tutkimus osoitti yhden asteen lämpötilan laskun nostavan verenpainetta keskimäärin 0,19 mmhg (26), minkä vuodenaikaisvaihtelu on suurempaa iäkkäillä (27) ja lämpimässä ilmastossa asuvilla (26). Verenpaineen kohoaminen kylmässä voi pahentaa verenpainetaudin kulkua tai olla sen etiologinen tekijä. Tämän huomioiminen lääkityksessä voi alentaa kohonneen verenpaineen aiheuttamia terveysriskejä, joskaan tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Verenpaineen kohoamisen lisäksi verisuonitilavuuden pienenemiseen liittyvä veren konsentroituminen sekä hyytymistekijöiden lisääntyminen kylmässä myötävaikuttavat sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja kuolleisuuteen (19). Muut kylmäaltistukseen liittyvät sairaudet Kylmäsairauksista yleisimpiä ovat Raynaud n ilmiö ja kylmäurtikaria. Raynaud n ilmiötä esiintyy 5 20 prosentilla eurooppalaisista ja sen on neljä kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä (28). Siihen liittyy sormien ja varpaiden kohtauksittainen valkoisuus tai sinerrys. Sitä seuraava punoitus johtuu pienten valtimoiden voimakasta supistumista seuraavasta laajenemisesta. Raynaud n ilmiö voi heikentää käsien toimintakykyä ja altistaa paleltumille. Kylmäurtikariaa esiintyy arviolta joka kymmenennellä suomalaisella jossain elämänsä vaiheessa. Siihen liittyvät systeemiset oireet, kuten hengenahdistus, takykardia, väsymys ja huimaus sekä anafylaktinen shokki, ovat mahdollisia (29). Kylmäkuolleisuus Kylmään vuodenaikaan liittyvästä lisääntyneestä kuolleisuudesta on runsaasti tutkimustietoa (ks. yhteenvedot 1,4,19). Laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että yhden asteen lasku ympäristölämpötilassa lisää kuolleisuutta keskimäärin 1,35 %. Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä kuolleisuus lisääntyy 1,72 %, hengitystiesairauksiin liittyvä kuolleisuus 3,30 % ja aivoverenkierron sairauksiin liittyvä kuolleisuus 1,25 %. Lämpötilan laskiessa kuolleisuus lisääntyy erityisesti ikääntyneillä ja naisilla sekä voimakkaammin lämpimässä kuin kylmässä ilmastossa (30). Suomessa tapahtuu noin ylimääräistä kuolemaa kylmään vuodenaikaan liittyen, mikä vastaa noin 4 6 prosenttia kokonaiskuolleisuudesta (31,32). Noin kolmannes ylimääräisestä kuolleisuudesta johtuu sepelvaltimotaudista ja viidesosa aivohalvauksista ja viidesosa hengityselinten sairauksista (31). Lämpötilan laskun ja kuolleisuuden yhteys toteutuu noin viikon tai kahden viikon kuluessa lämpötilan muutoksesta (31,33,34). Kylmän kauden alkuun ajoittuva kylmäjakso lisää kuolleisuutta enemmän kuin muulloin kauden aikana (35). Päivittäisten kuolemantapauksien määrä lisääntyy kylmässä ja kuumassa. Niiden lämpötilariippuvuuden kuvaaja on J-, V- tai U-muotoinen (33). Lämpötila, jossa kuolleisuus on minimaalinen, vaihtelee asuinalueen mukaan ja on matalampi kylmässä kuin lämpimässä ilmastossa (31). Tämä ympäristön minimilämpötila on Suomessa C (31,32). Pääosa kylmään ympäristöön liittyvistä lisäkuolemista tapahtuu Suomessa välillä C (kuvio 2) (32). Tälle lämpötila-alueelle osuu vuodessa useita päiviä, vaikka niiden aiheuttama lisäkuo- Kuvio 2. Kuhunkin päivittäiseen keskilämpötilaan liittyvä ylimääräinen kuolleisuus Suomessa vuosina optimilämpötilaan (katkoviiva) verrattuna (32). Aineisto: Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos. Syyosuus, % C 1655

5 Katsaus Lämmönsäätely heikkenee ikääntyessä. leman riski onkin vähäisempi kuin yksittäisten kylmempien päivien. Sairaudet ja kuolleisuus kuumassa FINRISKI-tutkimuksen mukaan kuuma-altistus aiheuttaa erilaisia oireita useimmille suomalaisille. Sydänoireita (rintakipu, rytmihäiriöt) kuumassa ilmoitti 6 % ja hengitysoireita 7 % väestöstä. Nämä oireet ovat yleisempiä ikääntyneillä, kroonisesti sairailla sekä naisilla (S Näyhä ym., julkaisematon havainto). Kuuma ympäristö lisää myös sairastavuutta (23,37) ja kuolleisuutta (36,38,39). Kroonisesti sairaiden ja erityisesti keuhkosairauksia tai sydän- ja verisuonisairauksia potevien oireet ja sairauden kulku vaikeutuvat kuumassa (36). Muita sairauksia, jotka voivat lisätä kuumasta aiheutuvia terveysriskejä ovat diabetes tai muut umpierityssairaudet, psyykkiset sairaudet, dementia tai Alzheimerin tauti, skitsofrenia, neurologiset sairaudet (esim. Parkinsonin tauti) ja älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä aiheuttavat sairaudet, päihteiden käytöstä aiheutuvat häiriöt, hengitystiesairaudet, munuaistoiminnan häiriöt, lihavuus ja muut krooniset sairaudet (ks. yhteenveto 3). Helleaaltoihin liittyvän kuolleisuuden lisäyksen on kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu olevan 7 33 % (33,34,38). Yhtäjaksoinen helleaalto lisää kuolleisuutta enemmän kuin yksittäiset kuumat päivät. Vaikutus kuolleisuuteen tapahtuu nopeasti, jo muutamassa päivässä lämpötilan muutoksesta (33,34). Helleaalto lisää kuolleisuutta enemmän, jos se ajoittuu kesä kauden alkuun (35). Ylimääräinen kuolleisuus johtuu pitkälti hengitystiesairauksista ja on yleisintä vuotiailla naisilla (39). Suomessa kuumaan liittyviä kuolemia on arviolta 150 vuodessa (0,3 % kokonaiskuolleisuudesta), mutta lisääntyy voimakkaasti kuumina kesinä (32). Vanhat ihmiset sekä imeväisikäiset ovat erityisiä riskiryhmiä (ks. Kylmä- ja kuumakuormitus elimistössä). Lämpötilan kohotessa erityisesti infektiosairastavuus lisääntyy lapsilla (12). Kylmä- ja kuumavauriot Paleltumat Paleltuma on kudosvaurio, joka aiheutuu kudoksen jäähtymisestä ja jäätymisestä. Vaikka paleltumat ovat estettävissä tarkoituksenmukaisella suojautumisella, niitä esiintyy Suomessa yleisesti (40). Paleltumia tavataan erityisesti ikääntyneillä, asunnottomilla, päihteiden käyttäjillä ja psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Yli 60 % paleltuman saaneista kärsii erilaisista jälki oireista, jotka voivat aiheuttaa eriasteista toimintahaittaa useaksi vuodeksi (2). Paleltumia esiintyy useammin ulkotöissä, joissa kylmäaltistus on merkittävää (40). Vanhukset ovat vakavien paleltumien riskiryhmä. Nuoret ilmoittavat pinnallisia paleltumia, jotka liittyvät todennäköisesti vapaa-aikaan (2,40). Vaikeat paleltumat lisääntyvät voimakkaasti, kun ympäristön lämpötila laskee alle 20 C:een. Paleltuman aiheuttavan kylmäaltistuksen kesto riippuu useasta ympäristö- tai yksilötekijästä. Sen voi jo saada jo 2 3 sekunnissa, kun kosketetaan paljain käsin metallia, jonka lämpötila on alle 15 C (2). Myös kylmien nesteiden käsittely voi lisätä paleltumariskiä. Tuuli lisää merkittävästi lämmönhukkaa ja paljaan ihon paleltumariskiä. Viimaindeksi kuvaa paljaan ihon suhteellista paleltumariskiä eri lämpötiloihin liittyvillä eri tuulennopeuksilla. Alkoholin käytön ja tupakoinnin kaltaiset käyttäytymistekijät lisäävät paleltumariskiä. Riittämätön vaatetus (käsineiden tai päähineen puuttuminen, märät tai liian kireät vaatteet), kasvovoiteiden käyttö tai pitkä paikallaanolo kylmässä lisäävät kylmävaurioiden riskiä. Myös ääreisverenkierron sairaudet, kuten Raynaud n ilmiö, diabetes, verisuonivaurio tai aikaisempi paleltuma voivat altistaa paleltumille. Lisäksi paleltumariskiä voi lisätä verenkiertoon vaikuttava lääkitys (2). Hypotermia Hypotermiakuolemia sattuu Suomessa vuodessa (31). Hypotermiaa esiintyy useimmiten onnettomuustilanteissa ja se voi olla hengenvaarallinen. Lievän hypotermian tunnuspiirteitä ovat voimakas lihasvärinä, heikentynyt fyysinen ja älyllinen suorituskyky sekä sekavuus. Lihasvärinä usein lakkaa, kun syvälämpötila laskee alle +30 C:een. Kun syvälämpötila laskee edelleen, potilas voi mennä tajuttomaksi. Myös kuolleisuus lisääntyy. Hypotermian riskitekijät ovat pitkälti samat kuin paleltumissa ja johtuvat ympäristö-, yksilö- ja käyttäytymistekijöistä. Lapset ja ikääntyvät ovat erityisen herkkiä jäähtymiselle ja hypotermialle. Myös päihteet ja erityisesti lämmönsäätelyyn vaikuttava lääkitys vaikuttavat jäähtymisherkkyyteen (41). 1656

6 tieteessä English summary > in english Health effects of environmental temperature Kuumavauriot Kuuma-altistuksen seurauksena tuleva lämpöuupumus kehittyy asteittain. Se on seurausta neste- ja suolavajauksesta, joka johtuu voimakkaasta hikoilusta ja riittämättömästä juomisesta. Lämpöuupumus voi vaikuttaa erityisesti henkilöihin, jotka eivät ole tottuneet kuumaan ja kosteaan ympäristöön. Myös verenkiertoelinsairaus lisää kuumavaurion riskiä. Oireita ovat mm. yleinen heikotus, päänsärky, huimaus, sekavuus, ärtyisyys, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, kylmänhikinen ja nihkeä iho, hengitysmuutokset, sydämen tykytys sekä tajuttomuus. Lämpöuupumuksen oireita voi joskus olla vaikea erottaa lämpöhalvauksesta, joten epäselvissä tapauksissa potilaita on syytä käsitellä kuin lämpöhalvaukseen sairastunutta. Lämpöhalvauksen aiheuttaa kehon syvälämpötilan kohoaminen yli +40 C:seen. Tällöin potilas hourailee yleisesti, hänellä on kouristuksia tai hän on tajuton (42). Lämpöhalvauksia todetaan kilpaurheilijoilla, armeijassa ja teollisuustyöntekijöillä (43). Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen tila ja voi johtaa pysyvään hermovaurioon (42). Tärkeää on saada potilaan syvälämpötila nopeasti laskettua alle hypertermiarajan (42). Lämpöhalvauksen riskitekijöitä ovat ikääntyminen, ylipaino, liikkumattomuus, vähäinen uni, sopeutumattomuus kuumaan, kuivuminen, liiallinen päihteiden käyttö, sydän- ja verisuonisairaudet, kuume, ripuli, oksentelu, heikentynyt hikoilu, joidenkin lääkkeiden käyttö ja veren alhainen kaliumpitoisuus (43). Lääkitys kylmässä ja kuumassa ympäristössä Lääkitys voi vaikuttaa sekä kylmän että kuuman ympäristön aiheuttamiin sentraalisiin tai perifeerisiin lämmönsäätelyvasteisiin, muuttaa älyllisiä toimintoja (vireystila), vaikuttaa verenpaineeseen tai sydämen minuuttitilavuuteen, estää hikoilua tai muuttaa munuaisen toimintaa ja elektrolyyttitasapainoa. Kylmän ja kuuman ympäristön merkityksestä lääkkeiden käyttöön kerrotaan terveydenhuollon kylmäoppaassa (5) sekä WHO:n kuumaoppaassa (3) ja tulevassa kylmäoppaassa (Matthies ym., julkaisematon tieto). Kroonisia sairauksia potevat voivat hyötyä lääkityksen tarkistamisesta (verenpainelääkitys, keuhkoahtaumataudin ja astman ylläpito- ja kohtauslääkitys, sepelvaltimotaudin kohtauslääkitys, TULES-kipulääkitys, neuroleptit, fenotiatsidit, psykotroopit, barbituraatit, opiaatit) vuodenaikojen mukaan (3). Lääkitys voi pahentaa kuumuuteen liittyviä sairauksia (3). Kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttama verenkierron muutos pintaosissa ja raajoissa voi muuttaa erityisesti kapean terapeuttisen indeksin lääkkeiden tehoa kuuma-altistuksen aikana (3). Ympäristön lämpötilasta aiheutuvien terveysriskien hallinta Terveydenhuollon organisaatiot ja asiantuntijat voivat ohjeistaa asiakkaitaan sopivista keinoista kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallitsemiseksi. Lasten ja vanhusten ohjaaminen on erityisen tärkeää. Tämä edellyttää asiantuntijahenkilöstön kouluttamista lämpötilan vaikutuksista ihmisen lämmönsäätelyyn, toimintakykyyn, terveyteen, lääkevaikutuksiin, haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemisen perusratkaisuihin ja käytännön toimenpiteisiin. Koulutuksen ja asiantuntijuuden tueksi on tuotettu sekä kansainvälisiä (3) että kansallisia oppaita (4) sekä tukimateriaalia (kylmainfo.fi, kuumainfo.fi) (44). Lääkäreiden erityistehtäviä ovat lääkityksen muutostarpeen arvioiminen sekä kroonisesti sairaiden potilaiden ohjeistaminen talvikauden ja kesän kuumien jaksojen varalle. Yhteenveto Kylmä ja kuuma ympäristö heikentävät yksilöiden suorituskykyä ja aiheuttavat monia terveyshaittoja (oireet, sairaudet, vauriot). Erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien sekä hengityselinten sairauksien oireet lisääntyvät sekä kylmässä että kuumassa ja ovat yleisempiä ikääntyneillä ja kroonisesti sairailla. Myös sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät kylmässä ja kuumassa. Suomessa kylmästä ympäristöstä aiheutuva lisäkuolleisuus on merkittävämpi kuin kuumuuden aiheuttama. Lääkärien tulee huomioida äärilämpötilojen terveysvaikutukset potilaidensa ohjauksessa ja lääkityksessä. Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien tulisi huolehtia aiheeseen liittyvästä tiedottamisesta ja ammattihenkilöstön kouluttamisesta. n 1657

7 english summary Juhani Hassi Ph.D., Professor Emeritus University of Oulu, Center for Environmental and Respiratory Health Research Tiina M Ikäheimo Health effects of environmental temperature Exposure to cold or heat occurs at work or during leisure time and involves either whole body or local cooling or heating. Various individual factors (age, gender, size, body composition, physical fitness, medication) together with physical activity and clothing determine the degree of cooling or heating of the body. Adaptation to cold or heat involves primarily behavioural responses. Repeated exposure to these environments also stimulates heat preserving or producing physiological responses, which develop within two weeks and subside if the exposure is discontinued. Different symptoms related to cold and hot temperatures are commonly reported and their prevalence is higher in people with chronic disease and in women and increases with ageing. These are particularly symptoms indicating adverse cooling or heating of the body or aggravation of a disease. Both cold and hot environments increase morbidity and mortality mainly due to cardiovascular or respiratory causes. Usually longer periods of extreme temperatures affect mortality more than individual cold or hot days. Also, cold or heat waves occurring early in the season may have a greater effect on mortality. Mortality occurs with a longer time lag after a change in temperature in a cold compared to a warm environment. Populations living in warmer climates demonstrate higher seasonal variation in blood pressure and increased adverse health events and mortality with a decrease in temperature compared with people living in colder climates. Frostbite occurs commonly in the general population and several individual and environmental factors increase the risk of these cold injuries. Various sequelae are common and may cause functional limitations for several years. Hot environments can cause heat exhaustion and stroke. Heat stroke is a fatal condition and actions are needed to reduce the core temperature of the patients as soon as possible. Cold-related accidents, such as slips and falls occur as a direct consequence of the changed environment or indirectly as a result of body cooling. The reduction and prevention of cold- and heat-related adverse health effects are the responsibility of the individual, with the support of health care personnel. Identifying personal warning signals related to cooling or heating is important for proper protection and prevention. Susceptible population groups, such as those with a chronic disease or the elderly, need special advice from health care personnel. For some diseases (e.g. hypertension, asthma) adjustment of medication according to the season may be needed. Health care personnel need training and information material to be able to advise their clients on how to manage in cold and warm environments. 1657a

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmaluonnokseen 2017-2024 Lausunto antoi ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa

Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa LYNET, 4.10.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija, meteorologi Ilmastokeskus Kirsti Jylhä, Pentti Pirinen, Achim Drebs, Carl Fortelius Rakennusten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Ilmaston terveysvaikutukset uskomuksia ja tutkittua tietoa

Ilmaston terveysvaikutukset uskomuksia ja tutkittua tietoa Ilmaston terveysvaikutukset uskomuksia ja tutkittua tietoa Duodecim 126 vuotta 16.11.2007 Reija Ruuhela projektipäällikkö Ilmastopalvelu 15.11.2007 Liukastumistapaturmat - ennustettavissa - ehkäistävissä!

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! KYSELYTUNTI 26.10.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot