FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

Transkriptio

1 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet Ilmansuojelun perusteet

2 Lähtötietoja tietoja ja materiaali suomalaisia tutkimusraportteja, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta ja terveyttä, on niukasti FINADAPT tutkimuksessa hyödynnettiin suurta joukkoa kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia projektissa tuotettiin lukuisa määrä julkaisuja, yhteenvetoja ja esitelmiä, järjestettiin asiantuntijaseminaari ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismit on jaettavissa suoriin vaikutuksiin kuten lämpötila ja ultraviolettivalo epäsuoriin vaikutuksiin kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset villielämään ja sairauksiin (zoonoosit) monien terveysvaikutusten odotetaan olevan epäsuorien vaikutusten yhdistelmä kuten seurauksia muutoksista saasteiden ja tautien leviämisessä, ihmisten lisääntyneestä altistumisesta ja elämiseen vaikuttavista ympäristön olosuhdemuutoksista Ilmansuojelun perusteet

3 Ihmisen terveys monen tekijän n vuorovaikutuksessa geneettiset tekijät ravitsemukselliset tekijät sosio-kulttuuriset tekijät taloudelliset tekijät materiaaliset rakennetekijät ekosysteemitekijät Ilmansuojelun perusteet

4 Kuolleisuuden riippuvuus lämpötilasta - tulokset Jokioisista vuosilta Ilmansuojelun perusteet

5 Minimikuolleisuus optimilämpötila-alueellaalueella - vaihtelee väestön ja - maantieteellisen alueen välillä Ilmansuojelun perusteet

6 Skenaariot ja olettamukset yksimielisen tieteellisen käsityksen mukaan globaali lämpeneminen on erityisen todennäköistä pohjoisnavan ympärillä ilmastonmuutoksen on ennustettu olevan nopea ja laaja tällä vuosisadalla skenaarioiden mukaan keskilämpötilojen on arvioitu nousevan noin 4 C kesällä ja enemmän kuin 6 C talvella talvisadanta lisääntyy enemmän kuin 20% lumen peittoalue vähenee merkittävästi kesät saattavat olla vähän aurinkoisempia kuin nykyään kuumat kesäpäivät ovat noin neljä kertaa yleisempiä kuin tällä hetkellä pakkaspäivien lukumäärä vähenee hallattomat jaksot kesällä pitenevät kahdella kuukaudella tai enemmän väestön keskittyminen kaupunkialueille ja maaseudun harveneminen lisäävät haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamille terveysvaikutuksille Ilmansuojelun perusteet

7 Vaikutukset Suomessa ei ole odotettavissa suuria terveysriskejä helteen aiheuttamat kuolleisuus ja sairastavuus lisääntyvät talvella lämpeneminen vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta lyhytaikaiset sään ääri-ilmiöt sekä helteiset että kylmät jaksot aiheuttavat suurimman osan ilmaston lisäkuormasta terveydelle kylmälle altistuminen jää suurimmaksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveysriskeistä ihmisen kylmän säätelyjärjestelmä alkaa toimia +15 C:ssa kylmä sää saattaa aiheuttaa hengitystieoireita ja keuhkojen toiminnan häiriöitä herkkiä astmaatikot ja muut kroonikot kylmästä johtuvat oireet lisääntyvät -15 C:ssa lämpötilan laskiessa ilmaantuvat ensin sydän- ja verisuonitautien oireet, seuraavaksi hengitystieoireet, valkosormisuus, ääreisalueiden ja lihasluusto -oireet Ilmansuojelun perusteet

8 Vaikutukset Suomessa,.jatkoa kovassa pakkasessa -25 C:ssa ulkona liikkuminen tulee vaikeaksi lisääntyneiden oireiden ja muiden vaivojen takia kylmäjaksot vaikuttavat työskentelykykyyn ulkoilmassa kylmäilma tuo joukon terveysuhkia ja aiheuttaa taloudellista kuormaa menetetyn tuottavuuden ja hoitokustannusten vuoksi myös ilmaston lämmetessä ikääntyminen ja kaupunkilaistuminen kiihdyttänee jossain määrin terveysongelmia kylminä jaksoina ja sään ääri-ilmiöiden aikana hypotermiatapausten riski vähenee lauhempien talvien mukana paleltumat jäävät yleisiksi kylmän aiheuttamiksi vammoiksi nuorilla kaupunkilaisilla saattaa olla lisääntynyt riski paleltumiin kylmät olosuhteet on suurin riski ikääntyneille kaupunkilaisille, lääkkeiden väärinkäyttäjille, alkoholisteille ja huumeiden käyttäjille Ilmansuojelun perusteet

9 Vaikutukset Suomessa,.jatkoa liukastumis- ja kaatumisvammat saattavat lisääntyä voimakkaiden sateiden ja tuulen nopeuksien kasvun myötä talvella ohuet jääpeitteet ovat riski onnettomuuksille stratosfäärin otsonikadolla on merkitystä Suomen alueelle seurauksena auringon UV-B:säteilyn lisääntyminen UV-säteilyn vaikutukset ihmisen terveydelle ovat osin epäselviä ihosyöpä näyttää olevan matalan riskin ilmiö Arktisella alueella paikallinen UV-B -kuorma pohjoisen asukkaille on alhainen verrattuna etelämmillä leveysasteilla asuviin ilmakehän siitepölymäärien odotetaan kasvavan ilmaston lämmetessä merkitystä allergisille Ilmansuojelun perusteet

10 Vaikutukset Suomessa,.jatkoa ilmastonmuutos vaikuttanee infektiotautien esiintyvyyteen korkeampi ympäristölämpötila voi lisätä ruokaperäisiä sairauksia kuten vatsa-suolistotulehduksia, myrkytyksiä ja botulismia Suomessa hyvä hygienia suojaamassa lisäys keskilämpötilassa näyttäisi vaikuttavan myös joidenkin eläinperäisten infektiotautien (zoonoosien) esiintyvyyteen zoonoosien leviämistapa vektorivälitteisesti: hyönteinen/eläin ihminen tulvien yleistyminen aiheuttaisi vesiperäisten infektiotautien puhkeamista muutos jyrsijä- ja kettuyhteisöissä lisäisi vesikauhun ja ekinokokkoosin esiintymistä lämpötila ja kosteus edistävät myös niveljalkaistaudinkantajien levinneisyyttä (Länsi-Niilin virus) Ilmansuojelun perusteet

11 Sopeutuminen väestön ennustetaan sopeutuvan hyvin globaaliin +2 C:een nousuun talven aiheuttama lisäkuolleisuus on noin 5% ja helteen 0,2-0,4% kaikista vuosittaisista kuolemista Suomessa tilanne säilynee lähes samana yhteiskunnan ja väestön sopeutumiskyvyllä on merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksen suuruuteen haavoittuvuuteen vaikuttavat mm. väestön tiheys, taloudellinen ja teknologinen kehitystaso, paikalliset ympäristöolosuhteet, väestön terveystaso, terveyspalvelujen laatu ja saatavuus sekä julkisten terveyspalveluiden infrastruktuuri tietoisuus riskeistä vähentää haavoittuvuutta sopeutumista tukee yksilöllinen psykologinen kyky sopeutua, kyky muuttaa totuttuja tapoja sekä erilaisia rakenteita (terveys, asuminen, liikkuminen, energia jne.) Ilmansuojelun perusteet

12 Sopeutuminen, jatkoa sopeutuminen voi olla ennakoivaa tai nopeasti reagoivaa, yksilötason toimintaa, institutionaalista tai valtion ohjaamaa on ymmärrettävä, mitkä demograafiset tai geograafiset henkilöryhmät saattavat olla eniten riskialttiita suomalaisen yhteiskunnan sopeutumiskyky on kohtuullisen hyvä haavoittuvia väestöryhmiä ovat ikääntyneet ja kroonisesti sairaat tarve/vaatimus muutoksiin totutuissa käyttäytymistavoissa kaupunkilaistuminen saattaa vähentää sopeutumiskykyä yhteiskunnan sopeutumiskyky edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja, teknologiaa ja julkista terveyspalvelujen infrastruktuuria tietoisuuden nostamista ja valmistautumista ennakkovaroitusjärjestelmää ja koulutusta uusia informaation vastaanotto- ja käyttömuotoja infektiosairauksien osaamisen parantamista Ilmansuojelun perusteet

13 Johtopää äätökset helteen aiheuttama kuolleisuus lisääntynee kylmäjaksot ovat edelleen ongelmana ilman lämmetessäkin talvisaikaan kova pakkanen pysyy ylikuolleisuuden syynä odotettavissa on pitkäaikaisia ilmastonmuutoksia ja lyhytaikaisia säävaihteluita sään ääri-ilmiöt aiheuttavat eniten terveysriskejä ikääntyneille ja aiempaa sairautta omaaville sekä lapsille ja nuorille kaupunkiympäristössä ikääntyminen ja kaupunkilaistuminen saattavat alentaa sopeutumiskykyä terveyteen kohdistuvat vaikutukset ovat riippuvaisia mm. talouden kantokyvystä, teknologiasta, riittävistä terveyspalveluista ja alueiden välisestä tasapuolisuudesta Ilmansuojelun perusteet

14 Vaikutuksiin ja sopeutumiseen liittyvät tutkimustarpeet lisätietoa tarvitaan tärkeistä säämuuttujista sään ja terveyden välisessä suhteessa tulisi luoda niiden terveyspalvelujen seurantarutiinit, jotka valaisevat kylmälle sekä helteelle altistumisen ja terveyden välistä suhdetta, ja rutiinit, jotka auttavat ymmärtämään poikkeavien sääolojen haitallisia terveysvaikutuksia tarvitaan lisää tieteellistä tietoa kylmälle altistumisen malleista, kylmävammoista, kylmän aiheuttamista sairauksista ja oireista sekä niiden ilmenemislämpötilakynnyksistä pitäisi tunnistaa riskialtteimmat väestöryhmät sekä tekijät, jotka vaikuttavat kylmän aiheuttamiin riskeihin halutaan parempaa yhteistyötä terveydenhoidon, säätietieteilijöiden ja muiden hallinnollisten elinten kesken on tarpeellista kehittää ennakkovaroitusjärjestelmä ja hankkia tietoa kustannuksia säästävistä jäähdytysjärjestelmistä kaupunkisuunnittelua tulisi parantaa, mm. lämpösaarekkeiden vaikutuksen vähentämiseksi Ilmansuojelun perusteet

15 Mihin pyrittävä tulevaisuudessa? tulisi lisätä epidemiologista tutkimusta suorista ja epäsuorista ilmaston vaikutuksista ihmisen terveyteen eurooppalainen tutkimus ei välttämättä ole hyödynnettävissä kylmemmässä ilmastossamme toivotaan suosituksia ja palvelujen hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi terveyssektorille ja päätöksentekijöille pitäisi kehittää toimintatapoja ja prosesseja, jotka käynnistävät hankkeita ja tukevat pyrkimyksiä ymmärtää ilmastonmuutoksen syitä ja vaikutuksia tarvitaan alueellista tietoa ilmaston aiheuttamista riskeistä väestölle lisää tieteellisiin toisasioihin perustuvaa tietoisuuskoulutusta sopeutumista kuvaavia terveyden seurantamittauksia sopeutumisstrategioita Ilmansuojelun perusteet

16 Hyvää terveyttä,, kaunista ja lämmintä kesää toivottavat Mervi ja Eeva Kiitos! Ilmansuojelun perusteet