Kylmälle altistuminen ja kylmäoireet
|
|
- Teemu Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kylmä ja terveys MIKA RYTKÖNEN, VELI-PEKKA RAATIKKA, SIMO NÄYHÄ JA JUHANI HASSI Viime vuosina ympäri maailmaa tutuksi tulleet poikkeukselliset äärilämpötilajaksot ja epätavalliset sääilmiöt sekä myös niiden aiheuttamat terveyshaitat ovat olleet lukuisten tieteellisten kirjoitusten aiheena ja tulleet joukkotiedotusvälineiden kautta myös suuren yleisön tietoisuuteen. Nykytiedon mukaan kylmän tappava vaikutus on suurempi kuin kuuman. Kylmän tiedetään olevan yhteydessä useisiin suomalaisten kroonisiin kansantauteihin ja infektioihin. Kylmäaltistukseen liittyy määrältään ja laadultaan suuresti vaihtelevia sairausoireita, vammoja ja toimintakyvyn muutoksia. P ohjoiselle elinympäristölle on tyypillistä kylmyys. Kylmä aiheuttaa suurelle osalle suomalaisista sairausoireita ja tuntemuksia ihossa, hengitys-, tuki- ja liikuntaelimistössä sekä verenkiertoelimissä. Kylmäksi voidaan nimittää kaikkia ympäristöoloja, joissa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmät aktivoituvat kohottaakseen kehon lämpötilaa. Tämä aktivoituminen voi tapahtua jo +15 C:n lämpötilassa. Erilaiset kylmän aiheuttamat tuntemukset ja fysiologiset reaktiot ovat kuitenkin tavanomaisia vasta tätä selvästi kylmemmissä lämpötiloissa. Valtaosa suomalaisten kylmäaltistuksista tapahtuu talvikuukausien aikana. Kylmälle altistuminen on merkittävää monissa kylmätyöammateissa. Lähes jokainen suomalainen joutuu kylmän kanssa tekemisiin työmatkoillaan ja vapaa-aikanaan. Suurin osa työaikaisesta kylmäaltistuksesta on ulkona tapahtuvaa; vain 10 % kylmätyötä tekevistä altistuu kylmälle sisätiloissa. On arvioitu, että Suomessa kylmätyötä tekee noin henkilöä, joista vajaat on pääasiallisesti kylmätyötä tekeviä (Hassi ym. 2002). Kylmyys on melun jälkeen yleisin työympäristön fysikaalinen altistustekijä. Kylmällä ympäristöllä on merkittävä vaikutus suomalaisten terveyteen. Duodecim 2005;121: Kylmä ilma yhdessä tuulen ja kosteuden kanssa voi johtaa nopeasti kehon jäähtymiseen (Holmér 2002, Mercer 2003), jolla on monia haitallisia terveysvaikutuksia (Vanggaard 1975). Kehon jäähtyminen ja kylmästressi aiheuttavat määrältään ja laadultaan suuresti vaihtelevia sairausoireita, vammoja ja toimintakyvyn muutoksia ja voivat johtaa pahimmissa tapauksissa tapaturmiin, paleltumiin ja hypotermiaan (Hassi 2000, Hassi ja Mäkinen 2000, Juopperi ym. 2002, Lehmuskallio ym. 2002, Ervasti ym. 2004). Kylmäaltistumisen tiedetään myös lisäävän sairastavuutta ja kuolleisuutta (Keatinge ja Donaldson 1995, The Eurowinter Group 1997, Hassi ym. 2000, Keatinge ym. 2000, Keatinge 2002). Tieteelliset todisteet suorat ja epäsuorat viittaavat siihen, että kylmän ilman haitalliset terveysvaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti mittavampia kuin poikkeuksellisen lämpimän ilman. Suomessa ja muualla pohjolassa kylmästä aiheutuu suuria kustannuksia yhteiskunnalle mm. vähentyneen tuottavuuden ja terveydenhuoltopalveluiden lisääntyneen käytön takia. Tässä katsauksessa tarkastellaan vuotiaiden suomalaisten altistumista kylmälle ulkoilmalle, sen laatua ja määrää sekä kylmäaltistuksen aiheuttamia sairausoireita. Osa täs- 419
2 sä katsauksessa esitetyistä tuloksista pohjautuu Finriski tutkimusaineistoon ja siihen kuuluvaan kylmää koskevaan kyselyyn. Tässä Kansanterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin kansanterveydellisiä riskitekijöitä ja koettua terveydentilaa. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa, Oulun ja Lapin lääneissä, Turun ja Loimaan kaupungeissa ja 11:ssä niitä ympäröivässä kunnassa sekä Helsingin ja Vantaan kaupungeissa. Siinä oli mukana yhteensä 131 kuntaa. Tutkimus toteutettiin aluekohtaisesti satunnaisotantamenetelmällä. Kaiken kaikkiaan siihen osallistui vuotiasta suomalaista. Kylmälle altistumisen määrää ja laatua arvioi kyselyssä hyväksyttävästi työikäistä. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan henkilötietoja, kylmälle altistumista, kylmyyden haittoja, kylmältä suojautumista, kylmän aiheuttamia tuntemuksia, oireita ja sairauksia, paikallisia kylmävaurioita ja toimintakyvyn heikkenemistä kylmyyden vuoksi. Kylmäaltistus Suomessa Suurin osa työikäisistä suomalaisista altistuu päivittäin talvella alle +10 C:n ulkolämpötiloille työmatkalla, työssä tai vapaa-aikana. Suomalaiset altistuvat alle +10 C:n lämpötiloille päivänä vuodessa asuinpaikkakunnan mukaan. Ankaria pakkasia, joiden aikana lämpötila laskee alle 20 C:seen, on pitkän aikavälin havaintojen perusteella Suomen pohjoisimmissa osissa yli kuukauden ajan vuodessa, valtaosassa Keski-Suomea runsaan viikon verran ja eteläisimmillä alueilla vain muutamana päivänä vuodessa (kuva 1). Edellä mainitussa, vuoden 2002 helmikuussa tehdyssä kyselyssä noin 75 % työikäisistä ilmoitti altistuneensa kylmälle 1 10 tuntia viikossa talven 2002 aikana. Kylmä ei estä suomalaisten liikkumista vapaa-aikana: työikäiset altistuvat kylmälle ulkoilmalle eniten juuri vapaa-aikanaan, ja työaikainen kylmäaltistus jää selvästi lyhytkestoisemmaksi. Altistuminen kylmälle kodin ja työn välisten matkojen aikana on myös merkittävää. KUVA 1. Niiden päivien lukumäärä, joiden keskilämpötila on alle 20 C; vuosien keskiarvo (Lähde: Ilmatieteen laitos). Tuntia / viikko Miehet Työmatkalla Työssä Vapaa-aikana Naiset KUVA 2. Työikäisten miesten ja naisten keskimääräinen altistuminen kylmälle ulkoilmalle talvisin. 420 M. Rytkönen ym.
3 Miehet ja naiset altistuvat kylmälle eri tavoin (kuva 2). Miehet altistuvat yleisemmin vapaaaikana ja työssä, naiset enimmäkseen vapaaajalla ja työmatkoilla. Miesten altistuminen kylmälle työ- ja vapaa-aikana on selvästi pitempikestoista kuin naisten. Työmatkoilla naiset puolestaan altistuvat kylmälle pitempään. Kylmäaltistuksen määrään ja laatuun liittyvät sukupuolierot selittyvät miesten ja naisten työmatkatapojen ja ammattien erilaisuudella. Suomessa miehet toimivat naisia useammin ns. kylmätyöammateissa. Miehet käyttävät työmatkoilla henkilöautoa useammin kuin naiset, ja naiset käyttävät enemmän joukkoliikennevälineitä. Lisäksi naiset liikkuvat kävellen tai pyöräillen useam min kuin miehet (YTV 2001). Ikäryhmien väliset erot työmatkoihin, työhön tai vapaa-aikaan liittyvän kylmäaltistuksen suhteen ovat Suomessa varsin pieniä. Koettu terveys ei vaikuta merkitsevästi vuotiaiden suomalaisten kylmässä ulkoilmassa vietetyn ajan pituuteen, mutta huono fyysinen kunto vähentää selvästi työikäisten halua tai kykyä toimia kylmässä ulkoilmassa. Työaikainen altistuminen kylmälle on pitkäkestoisinta perinteisissä maaseutuammateissa työskentelevillä (keskimäärin 11 tuntia viikossa). Myös esimerkiksi talonrakennuksen ja kaivos teollisuuden aloilla työtä tehdään säännöllisesti kylmässä ulkoilmassa. Toimisto- ja palvelualoilla työaikainen altistuminen kylmälle on vähäistä. Asuinpaikka vaikuttaa jonkin verran kylmälle altistumisen määrään. Lapin ja Oulun läänien sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien asukkaat altistuvat työaikana kylmälle ulko ilmalle eteläsuomalaisia pitempään. Maaseudulla asuvat altistuvat useammin kylmälle työaikana kuin kaupunkilaiset. Tämä on seurausta maaseutu- ja kaupunkialueiden elinkeinorakenne-eroista. Maaseudun asukkaat toimivat kaupunkilaisia useammin ammateissa, joihin liittyy työskentely ulkoilmassa. Asuinpaikka ei vaikuta merkitsevästi vapaa-aikana kylmälle altistumisen määriin. Sen sijaan kaupungeissa asuvien työmatka-aikainen kylmäaltistus on pitkäkestoisempaa kuin maaseudulla asuvien. Kylmään liittyvät oireet ja sairaudet Kylmäaltistus aiheuttaa ihmisille määrältään ja laadultaan suuresti vaihtelevia sairausoireita, joiden esiintymistaajuus riippuu altistuksen voimakkuudesta ja kestosta. Kylmänsieto on myös yksilöllistä. Kylmänsietoon vaikuttavat mm. kehon koko ja muoto, ihonalaisen rasvan määrä, fyysinen kunto, ikä, sukupuoli sekä eräät sairaudet ja lääkkeet (Stocks ym. 2004). Kylmäoireita esiintyy selvästi enemmän henkilöillä, joilla on jokin kylmään liittyvä sairaus (Hassi ja Rintamäki 2002). Sairauksia voidaan kutsua kylmäsairauksiksi, jos niiden aiheuttaja on kylmälle altistuminen tai jos altistuminen muuttaa niiden kulkua tai oireita. Yleisimpiä suomalaisten sydän- ja verenkiertoelinsairauksia, joiden kulkua tai oireita kylmä pahentaa, ovat verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Kylmä vaikeuttaa myös astmaa ja keuhkoahtauma- Y D I N A S I A T Kylmyys on melun jälkeen yleisin työympäristön fysikaalinen haittatekijä. Suomalaiset altistuvat alle +10 C:n lämpötiloille päivänä vuodessa asuinpaikkakunnan mukaan. Kehon jäähtyminen ja kylmästressi aiheuttavat määrältään ja laadultaan suuresti vaihtelevia sairausoireita, vammoja ja toimintakyvyn muutoksia. Kylmäoireita esiintyy selvästi enemmän henkilöillä, joilla on jokin kylmään liittyvä sairaus. Naisilla esiintyy selvästi enemmän kylmäoireita kuin miehillä. Noin puolet työikäisistä suomalaisista kärsi kylmäoireista talven 2002 aikana. 421
4 tautia sairastavien hengitystieoireita sekä altistaa hengitystieinfektioille. Oleskelu tai toiminta kylmässä ympäristössä vaikeuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien oireita. Kylmästä aiheutuu myös haittaa Raynaud n oireyhtymää (ääreisverenkierron häiriö) poteville. Kroonisia kylmälle altistumiseen liittyviä sairauksia potee ainakin 1,5 miljoonaa suomalaista. Useat ihmi- set potevat samanaikaisesti monia kylmään reagoivia sairauksia. Kylmäoireita esiintyy myös henkilöillä, joilla ei ole diagnosoitu sairauksia. Kylmän aiheuttamat oireet ovat moninaisia ja eri elimistä lähtöisin (Hassi ja Rintamäki 2002). Finriski kyselyssä noin puolet työikäisistä suomalaisista ilmoitti kylmäoireista kyseisen talven aikana. Joka kuudes (16,1 %) työikäi- Kipu sormissa Hengenahdistus Lisääntynyt limaneristys Valkosormisuus Käsien tai jalkojen verenkiertohäiriöt Kipu nilkoissa Pitkittynyt yskä tai yskänpuuskat Kipu päässä Kipu polvissa Vinkuva hengitys Miehet Naiset % KUVA 3. Yleisimmät kylmäoireet vuotiailla suomalaisilla. Ilmaantumislämpötila ( C) = hengenahdistus (n = 820), 2 = pitkittynyt yskä tai yskänpuuskat (545), 3 = vinkuva hengitys (323), 4 = lisääntynyt limaneritys keuhkoista (610), 5 = rintakipu (126), 6 = sydämen rytmihäiriöt (43), 7 = käsien tai jalkojen verenkiertohäiriöt (531), 8 = valkosormisuus (564), 9 = kylmäkipu päässä, niskassa tai hartioissa (481), 10 = kylmäkipu sormissa (839), 11 = kylmäkipu nilkoissa tai jalkaterissä (529) KUVA 4. Lämpötilat, joissa yleisimmät kylmäoireet alkavat ilmaantua vuotiailla suomalaisilla. Paksu viiva kuvaa oireen ilmaantumisen mediaanilämpötilaa ja suorakaide ilmoitettujen ilmaantumislämpötilojen vaihtelua (95 % vastauksista). Suorakaiteen ylä- ja alapuolella oleva jana kuvaa äärihavaintoja (5 % vastauksista). 422 M. Rytkönen ym.
5 nen oli potenut vain yhtä kylmäoiretta ja joka kolmas (33,4 %) kahta tai useampaa. Kuvassa 3 on esitetty työikäisten yleisimpien kylmäoireiden esiintyvyydet. Naisilla esiintyy selvästi enemmän kylmäoireita kuin miehillä. Vanhin työikäisten ryhmä (55 64-vuotiaat) potee selvästi eniten kylmästä aiheutuneita oireita. Maa- ja metsätalouden parissa työskentelevillä esiintyy enemmän kylmän aiheuttamia sairausoireita kuin muilla ammattiryhmillä. Työlliseen työvoimaan kuulumattomilla (opiskelijat, kotirouvat, työttömät, eläkeläiset yms.) kylmäoireiden esiintyvyys on yleisempää kuin aktiiviväestön keskuudessa. Kylmän aiheuttamia hengitystieoireita (hengenahdistus, pitkittynyt yskä, vinkuva hengitys) ilmaantuu 15 C:n ja 25 C:n välisellä lämpötila-alueella (kuva 4). Lämpötila, jossa hengitystieoireet yleisimmin ilmaantuvat, on 20 C. Lisääntynyttä limaneritystä alkaa yleisimmin ilmaantua 1 C:n ja 12 C:n välisissä lämpötiloissa. Rytmihäiriöt ilmaantuvat huomattavasti kylmemmässä ympäristössä kuin rintakivut. Ääreisosien verenkiertohäiriöitä, valkosormisuutta ja erilaisia kylmästä aiheutuvia kiputuntemuksia ilmaantuu yleisimmin 10 C:n ja 20 C:n välillä (mediaani 15 C). Kylmäoireiden ilmaantumislämpötila vaihtelee asuinpaikan mukaan: Lapin läänin asukkailla kylmäoireet ilmaantuvat huomattavasti alhaisemmassa lämpötilassa kuin eteläsuomalaisilla. Lopuksi Kylmyyden haitalliset vaikutukset terveyteen ovat jääneet vähälle huomiolle yleisyydestään huolimatta. Näitä haittoja koskevan epidemiologisen ja terveydenhuollossa hyödyllisen lisätiedon tarve on kiistaton. Kylmän aiheuttamien terveyshaittojen hoidon suunnittelu ja toteutus ja haittojen ehkäisy on puutteellisen nykytiedon valossa hankalaa. Niin ikään tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa eri kylmäsairausryhmistä, kylmän aiheuttamista oireista ja niiden yhteyksistä kylmälle altistumisen määrään ja laatuun. Ilmaston on ennustettu lämpenevän, säiden vaihtelevuuden lisääntyvän ja sää- ja äärilämpötilailmiöiden voimistuvan. Esimerkiksi ankarien pakkasjaksojen lisääntymisellä tulee olemaan haitallisia terveysvaikutuksia, ns. kylmähaittoja, joihin yhteiskuntamme on syytä varautua. Kirjallisuutta Ervasti O, Juopperi K, Kettunen P, ym. The occurrence of frostbite and its risk factors in young men. Int J Circumpolar Health 2004;63: Hassi J. Frostbite, a common cold injury: challenges in treatment and prevention. Int J Circumpolar Health 2000;59:90 1. Hassi J, Mäkinen T. Frostbite: occurrence, risk factors and consequences. Int J Circumpolar Health 2000;59:92 8. Hassi J, Remes J, Kotaniemi JT, Kettunen P, Näyhä S. Dependence of coldrelated coronary and respiratory symptoms on age and exposure to cold. Int J Circumpolar Health 2000;59: Hassi J, Rintamäki H. Kylmän vaikutukset toimintakykyyn ja terveyteen. Opas kylmätyöhön. Työterveyslaitos, 2002, s Hassi J, Rintamäki H, Raatikka V-P. Kylmälle altistuminen. Opas kylmätyöhön. Työterveyslaitos, 2002, s Holmér I. Kylmän vaikutukset ihmisen lämmönsäätelyyn. Opas kylmätyöhön. Työterveyslaitos, 2002, s Juopperi K, Hassi J, Ervasti O, Drebs A, Näyhä S. Incidence of frostbite and ambient temperature in Finland, A national study based on hospital admissions. Int J Circumpolar Health 2002;61: Keatinge WR. Winter mortality and its causes. Int J Circumpolar Health 2002;61: Keatinge WR, Donaldson GC. Cardiovascular mortality in winter. Arctic Med Res 1995;54 Suppl 2:16 8. Keatinge WR, Donaldson GC, Bucher K, ym. Winter mortality in relation to climate. Int J Circumpolar Health 2000;59: Lehmuskallio E, Hassi J, Kettunen P. The skin in the cold. Int J Circumpolar Health 2002;61: Mercer JB. Cold an underrated risk factor for health. Environ Res 2003;92:8 13. Stocks JM, Taylor NA, Tipton MJ, Greenleaf JE. Human physiological responses to cold exposure. Aviat Space Environ Med 2004;75: The Eurowinter Group. Cold exposure and winter mortality from ischaemic heart disease, cerebrovascular disease, respiratory disease, and all causes in warm and cold regions of Europe. The Eurowinter Group. Lancet 1997;349: Vanggaard L. Physiological reactions to wet-cold. Aviat Space Environ Med 1975;46:33 6. YTV. Liikkumisen nykytila. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja. B 2001, s. 10. MIKA RYTKÖNEN, FT, erikoistutkija mika.rytkonen@oulu.fi JUHANI HASSI, LKT, tutkimusprofessori Oulun yliopisto, Arktisen lääketieteen keskus, Thule Instituutti PL 5000, Oulun yliopisto VELI-PEKKA RAATIKKA, FK, tutkija SIMO NÄYHÄ, LKT, professori Oulun yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL 5000, Oulun yliopisto 423
TALVI JA IHMISEN TERVEYS
TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS
LisätiedotKYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT
KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT YLEISTÄ Kylmän ja kuuman terveyshaitat ovat paljon yleisempiä kuin on yleisesti tunnettu Terveyshaittojen ehkäisyyn tulee ryhtyä jo ennen kuin tuntuu liian kylmältä tai kuumalta/
LisätiedotViljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet
Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet Sisäilmastoseminaari 2019 Eetu Suominen & Tuula Putus Turun yliopisto, Kliininen laitos Johdantoa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtilojen
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotFINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008
FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTerveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä
Terveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä Helsingin kaupungin ilmastoriskit hanke, Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija, meterologi reija.ruuhela@fmi.fi Sisältö: Ilmastontekijöiden vaikutukset eri tyyppisiin
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
Lisätiedot15. KYLMÄ JA KUUMA YMPÄRISTÖ
15. KYLMÄ JA KUUMA YMPÄRISTÖ JUHANI HASSI, TIINA IKÄHEIMO, SIMO NÄYHÄ Juhani Hassi Professori emeritus Dosentti Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto oulu.fi Tiina Ikäheimo Tutkijatohtori Terveystieteiden
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTyö ja hyvinvointi pohjoisessa
Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotKokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki
Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(15) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Kärkölän yhtenäiskoulu Kuopiossa Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotOppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet
Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet Juha Pekkanen, prof Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Taustaa Työpaikoilla
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely
Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön 8.11.2017 Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä
LisätiedotKarhunmäen koulu (hdfq)
Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (alakoulut) Lue lisää Koulu: Kyselyn tiedot Kysely alkanut 2019-02-11 Kysely päättynyt 2019-03-04 Vastanneiden lkm. 101 Oppilaiden lkm. 128 Vastausprosentti
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotKIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013
KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013
Lisätiedot9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS
. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotHeinävaaran koulu (vnnm)
Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (alakoulut) Lue lisää Koulu: Kyselyn tiedot Kysely alkanut 2019-02-11 Kysely päättynyt 2019-03-04 Vastanneiden lkm. 70 Oppilaiden lkm. 102 Vastausprosentti (%)
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016
LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016 Yhteenvetoraportti N=393 Kysely avattiin 25.11.2016 ja vastausaika päättyi 19.12.2016. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä ja oppilaat vastasivat
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotSairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin
Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin Tuula Putus Liisa Vilén Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi TYKSin U-sairaala Betonin lujuusongelmia Mitä
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotTäyttyvätkö tiet ikäautoilijoista?
Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Ajokortin haltijaryhmät ja niiden kehitys vuosina 2008-2040 Ajoneuvohallintokeskus 10.12.2009 Tampereen teknillinen yliopisto erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkimusapulainen
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotHyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible?
Hyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible? Valtio Expo 7.5.2019 Kari Reijula, professori Varadekaani Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotPeltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17004 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Peltolan koulun työntekijöille tehtiin huhtikuussa 2017
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotKylmä, kuuma ja kuolleisuus
Kylmä ja terveys SIMO NÄYHÄ Suomessa väestön kuolleisuus lisääntyy nopeasti syksyllä, saavuttaa huippunsa joulun pyhien aikaan ja vähenee hitaasti minimiinsä elokuussa. Juhannuksena on ylimääräinen kuolleisuushuippu,
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?
HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (yläkoulut / lukiot)
Sisäilmakysely Kysely Ylivieska 2019 (jpmt) Koulu Ylivieskan lukio (lyfb) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (yläkoulut / lukiot) Lue lisää ( https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/oppilaiden-sisailmakysely
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (yläkoulut / lukiot) Lue lisää. Koulu: Lyseon lukio (igco) Kyselyn tiedot. Lyseon lukio (igco)
Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (yläkoulut / lukiot) Lue lisää Koulu: Kyselyn tiedot Kysely alkanut 2019-02-11 Kysely päättynyt 2019-03-04 Vastanneiden lkm. 278 Oppilaiden lkm. 498 Vastausprosentti
LisätiedotTyöpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa
Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotHyvinvointia sisäympäristöstä
Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotIndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017
IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (yläkoulut / lukiot) Lue lisää. Koulu: Enon koulu (dbpu) Kyselyn tiedot.
Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (yläkoulut / lukiot) Lue lisää Koulu: Kyselyn tiedot Kysely alkanut 2019-02-11 Kysely päättynyt 2019-03-04 Vastanneiden lkm. 96 Oppilaiden lkm. 110 Vastausprosentti
LisätiedotAjankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma
Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2013
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotHyvinvointia sisäympäristöstä
Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.11.2018 C(2018) 7433 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetyn työvoimaa koskevan otantatutkimuksen
LisätiedotTyömatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
Lisätiedot