LÄHTEET. LIITTEET Liite 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTEET. LIITTEET Liite 1"

Transkriptio

1 Ikäihmisten hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen ja mitäpä kertoisin enään heidän elämänsä päivästä ja sen vaiheista? Se kulki rauhallisesti puolipäivän korkeudelle ylös ja kallistui rauhallisesti alas illan lepoon monen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa. - Aleksis Kivi

2 1 Johdanto Vanhustyön visio Vanhustyön arvot Vanhustyön ja laitoshoidon tavoitteet Vanhustyön toteuttaminen Ikääntyvien toimintaympäristö Nurmijärvellä Ikäihmisten määrä Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Asuminen ja ympäristö Kulttuuri ja vapaa-aika Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset Kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Palvelujen laadun turvaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset Ehkäisevät palvelut Kotihoito Omaishoito Kuntoutus- ja liikuntapalvelut Päivätoiminta Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Muistihäiriöisten ja dementoituneiden palvelut Henkilöstöön liittyvät linjaukset Henkilöstön määrä Henkilöstön osaaminen Henkilöstön johtaminen Toimenpideohjelma Asumisen ja ympäristön esteettömyys Kotona asumista tukevien palveluiden kehittäminen Hoidonporrastuksen kehittäminen Rekrytointiin panostaminen Toimenpideohjelman seuranta ja tiedottaminen Ikäihmisten hyvinvointiohjelman toimeenpano Ikäihmisten hyvinvointiohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 2

3 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antoi valtakunnalliset linjaukset hyvän ja laadukkaan vanhustenhuollon kehittämiseksi. Vuoden 2008 laatusuosituksessa otetaan huomioon ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Erityisesti meneillään olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi strategisia linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteeseen, henkilöstöön ja johtamiseen, sekä asuin- ja hoitoympäristöön. Tavoitteena on, että jokaisella kunnalla on ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuut näiden toteuttamisessa. Hyvä visio ja linjaukset perustuvat julkiseen arvokeskusteluun kunnassa. Nurmijärvellä on laadittu ensimmäinen vanhustenhuollon suunnitelma vuonna 1999 joka on päivitetty viimeksi vuonna Suunnitelma on lähinnä nykytilan kartoitus ja siitä puuttuu vanhustyön visioon perustuva vanhuspoliittinen strategia. Jotta Nurmijärven päätöksenteko perustuisi laatusuosituksen mukaiseen strategiaan, vanhustyöhön päätettiin laatia vuoden 2008 laatusuosituksen mukainen vanhuspoliittinen strategia. Strategian laadintaan saatiin konsulttiapua Stakesista. Nurmijärven linjaus on, että kunnalla on oma palvelustrategia ja siitä johdetaan jokaiselle toimialueelle ohjelmat. Tästä syystä vanhustyön strategia nimettiin ikäihmisten hyvinvointiohjelmaksi. Nurmijärven kunnan ikäihmisten hyvinvointiohjelman laadinta aloitettiin vuoden 2007 marraskuussa päätöksentekijöiden, vanhusneuvoston sekä virkahenkilöiden kesken käydyllä arvokeskustelulla. Ohjelma hyväksytetään valtuustotasolla ja se kytketään kunnan ydinprosesseihin. Ikäihmisten hyvinvointiohjelma konkretisoidaan käytäntöön ohjelmaan sisällytetyllä toimenpideohjelmalla. Ohjelman toteutumisen arviointia suoritetaan sekä valtuusto ja lautakunta että työyksikkö tasolla. Ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuoteen 2020 ja toimenpideohjelman vuoteen 2012 ovat laatineet johtava ylilääkäri Ilpo Salminen, vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö Marita Hägglund, kotihoidon johtajat, Paula Murto, Mia Jalonen-Tuovila ja Kaija Sund, osastonjohtajat Pirjo Karppinen, Eila Kivi, Minna Aittakallio, Tuula Rasimus, Eija Rantanen ja Marketta Eerola sekä vanhustyön sosiaalityöstä Sari Uotila ja Kirsi Karhunen 3

4 2 Vanhustyön visio Nurmijärvellä ikäihmiset voivat elää aktiivista ja turvallista elämää esteettömässä ympäristössä. Mahdollistetaan asuminen omassa kodissa Korostetaan vastuun ottamista omasta elämästä Turvataan itsemääräämisoikeus Tuetaan yhteisöllisyyttä Teknologiaa sopeutetaan ikääntyneiden tarpeisiin eikä päinvastoin (EU alueiden komitea). Mahdollistetaan hyvä elämä myös ympärivuorokautisessa hoidossa Vanhustyön visio pohjautuu Nurmijärven kunnan visioon "vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla". 2.1 Vanhustyön arvot Arvovalinnat ja palveluiden kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet määrittävät ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ja ovat myös toiminnan arvioinnin perustana. Hyvä visio ja strategiset linjaukset perustuvat julkiseen arvokeskusteluun kunnassa. Nurmijärvellä arvokeskustelua käytiin luottamushenkilöiden, vanhusneuvoston ja virkahenkilöiden kesken Päättäjien ja virkahenkilöiden arvomaailma vaikuttaa vanhustyön linjauksiin. Sen vuoksi keskustelun pohjaksi laadittiin runko, jossa kunnan arvoja peilattiin lopputulokseen eli asiakkaan kokemukseen. Asiakkaan kokemukset tulisi olla mitattavissa, jotta vanhustyönsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet voisivat käytännössä toteutua. Keskustelussa korostettiin voimakkaasti omaisten osuutta, joka vanhustyössä on tärkeää. Tämän keskustelun seurauksena omaisten merkitystä tullaan edelleen korostamaan. Vanhustyön ja laitoshoidon eri yksiköt ovat käyneet arvokeskustelua. Kirjattujen yhteisten arvojen tarkoituksena on ohjata toimintaa. Ne turvaavat jatkuvuuden myös muutoksissa sekä auttavat kehittämään toimintaa ja selkiyttämään perustehtävää. Nurmijärven kunnan arvot oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus sekä vastuullisuus ohjaavat myös vanhustyötä. Arvoista johdetut vanhustyön eettiset periaatteet toimivat kirjoittamattomina pelisääntöinä silloinkin, kun selkeitä ohjeita ei ole käytettävissä. Vanhustyön eettiset periaatteet ovat Ihmisarvon kunnioittaminen toiminnan perusta ihmisen oikeus hyvään elämään riippumatta mahdollisista sairauksista, elämäntilanteesta tai varallisuudesta. 4

5 Itsemääräämisoikeus ihmisen oikeus päättää omasta elämästään merkitys korostuu asiakkaan ja hoitotyön ammattilaisessa vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää luotettavan ja ymmärrettävän tiedon saantia asiakaslähtöisyys Vastuullisuus yksilön ja yhteisön vastuu elämästä, oppimisesta, ympäristöstä ja toisista ihmisistä sitoutumista yhteisiin päämääriin, sekä vastuuta toiminnan sujuvuudesta, taloudellisuudesta ja asiakkaiden hyvästä hoidosta perustuu luottamuksellisuuteen, jossa keskeistä on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus sekä toimintaa ohjaava tutkittu tieto käsittää myös oikeudenmukaisuuden mikä tarkoittaa yhdenmukaisuutta palvelujen saannissa, yksittäisissä hoitoratkaisuissa sekä hoidon laadussa Osallisuus yhteistyö eri toimijoiden kesken: asiakas, omaiset, luottamushenkilöt / virkahenkilöt, eri sidosryhmät. myönteistä suhtautumista vanhustyön kehittämiseen, kykyä sitoutua yhteisiin päätöksiin, sekä avointa ja rehellistä tiedottamista, toisista välittämistä ja arvostavaa kohtelua 2.2 Vanhustyön ja laitoshoidon tavoitteet Palveluntarpeen arvioinnin ja hoidonporrastuksen kehittäminen Toiminta järjestetään asiakaslähtöisesti asiakkaan omien voimavarojen tukemiseen panostaen Voimaantuvan työyhteisön luominen 2.3 Vanhustyön toteuttaminen Toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä työtavalla tuetaan ikääntyvää selviytymään arjessa sairauksista huolimatta tukemalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan. Ikääntyvän puolesta ei tehdä asioita, joista hän selviytyy itsenäisesti tai ohjattuna. Näin lisätään ikääntyvän oman elämänhallinnan ja mielihyvän tunnetta sekä uskoa omaan pärjäämiseen. Vanhustyössä toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä, jonka toimintamallina on omahoitajuus tiimin tukemana. Omahoitajuuden tavoitteena on taata asiakkaalle laadukas hoito ja turvata hoidon jatkuvuus sekä huomioida asiakkaan/asukkaan yksilöllisiä tarpeita. Hoitajan vastuun ja tehtäväkuvan laajentuminen lisäävät työn mielekkyyttä ja sitoutumista siihen. Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keino asiakkaan auttamiseksi ja työntekijöiden jaksamisen edistämiseksi. Omahoitajuus tukee toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää hoitotyötä, joka on tärkeä toimintamalli vanhustyössä. 5

6 3 Ikääntyvien toimintaympäristö Nurmijärvellä Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Suurten ikäluokkien eläkeikään tulon myötä vanhempien ikäluokkien koko kasvaa. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua useampi kuin joka neljäs suomalainen on ylittänyt 65 vuoden iän. Eläkeikään on vuoden 2030 jälkeen tulossa yli 10 %:a väestöstä. 3.1 Ikäihmisten määrä Verrattaessa Nurmijärveä muihin lähikuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Tuusula, Vihti) Nurmijärven väestö on vuosina kasvanut kehyskunnista toiseksi eniten. Väestön ikärakenne on kehyskunnissa suunnilleen samanlainen: väestöstä 75 vuotta täyttäneitä oli Nurmijärvellä 2,9 %, Hyvinkäällä 5,4 %, Tuusulassa 3 %, Vihdissä 3,5 %, Kirkkonummella 2,6 %, Järvenpäässä 3,3 % ja Keravalla 3,5 % (JohdonVertti vertailutietoja kehyskunnista vuodelta 2006). Taulukossa 1 näkyy Nurmijärven vanhusväestön ikärakenne vuonna 2006 ja 2007 sekä vanhusväestön määrällinen ennuste vuoteen ikäryhmä Taulukko 1 Nurmijärvellä väestön kasvu on tällä hetkellä tilastokeskuksen ennustetta huomattavasti nopeampaa. Asukkaita oli vuoden 2007 lopussa Asukasmäärän lisäys vuoden 2007 aikana oli n 600 henkilöä. Nykyisellä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2015 n asukasta. Lapsiperheiden muuttaminen kuntaan sekä vanhusväestön palvelutarpeisiin vastaaminen tuovat omalta osaltaan haasteensa kunnallisten palvelujen järjestämiseen 3.2 Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Alentunut toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat palvelujen käytön yleisin peruste. Muistisairaudet ovat ikäihmisillä suurimpia palveluarvetta lisääviä tekijöitä. Palvelujen tarvetta lisäävät myös yksinasuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuminen, asuin- ja elinympäristöjen esteellisyys, heikko taloudellinen asema sekä sosiaalisten verkostojen puute. Muistisairauksien lisäksi myös mielenterveysongelmaisten, päihdeongelmaisten sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tarpeet tulee huomioida ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta suunniteltaessa. Muistisairaudet ovat yleisimpiä vanhuudessa avuttomuutta synnyttäviä sairauksia. Tutkimusten mukaan vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85 vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa muistisairautta. Taulukossa 2 näkyy ennustearviota muistisairaiden lukumäärällisestä kehityksestä Nurmijärvellä vuodesta 2003 vuoteen

7 ikäryhmä vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja sitä vanhemmat yhteensä Taulukko 2: muistisairaiden määrä vuonna 2003 ja ennuste vuoteen Alkoholin käyttö aiheutti v yhteiskunnalle 900 miljoonan euron välittömät kustannukset. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osuus oli lähes puolet kustannuksista. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007). Alkoholinkäyttö on yleistä myös ikääntyneillä. Terveys tutkimuksen aineistossa 0,7 %:lla 65 vuotta täyttäneistä oli viimeisten 12 kuukauden aikana diagnosoitavissa joko alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus. Absoluuttiseksi luvuksi muunnettuna tämä tarkoittaa, että Suomessa olisi noin ikääntynyttä, joilla haitallisen käytön tai riippuvuuden kriteerit täyttyvät (Duodecim 2008). Yksinäisyys lisää mielenterveysongelmia myös ikäihmisten keskuudessa. Kun muiden väestöryhmien itsemurhat ovat laskeneet, vanhusten itsemurhat ovat lisääntyneet. Tilastojen mukaan keskimäärin joka toinen päivä vanhus tekee Suomessa itsemurhan. Vakavasta masennuksesta kärsii noin 4-5 prosenttia vanhuksista ja lievästä jopa kolmannes. Depression taustalla on usein yksinäisyys, josta kärsii vuosittain vanhusta (Stimulus 2006). Antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot ovat lisääntyneet huimasti viimeisten vuosien aikana. Eristysolosuhteet laitoksissa, asumispalveluyksiköissä ja kotioloissa vaativat uutta tietoa ja osaamista. Hygienia vaatimukset ovat nousseet ja erityisosaamista tarvitaan lisää. Infektioiden torjunta ja niiden leviämisen ehkäisy tuovat yhteiskunnalle huomattavat säästöt. 3.3 Asuminen ja ympäristö Laatusuosituksen mukaan tavoitteena ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisät asumisympäristöt. Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä: arvioivat kotihoitoa ja ehkäiseviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyys-, palo- ja muut turvallisuusnäkökohdat, arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen esteettömyyttä ja turvallisuutta, asettavat arviointitiedon pohjalta asumis- ja hoitoympäristöjen uudistustarpeet tärkeysjärjestykseen ja laativat asuntojen ja tilojen parantamisohjelman, lisäävät panostusta asiakasystävälliseen teknologian hyödyntämiseen (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008) Nurmijärven kunta myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen Valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Tulorajat vain ovat sangen alhaiset ja tästä syystä myönnettyjä avustuksia on ollut viime vuosina vain muutamia vuosit- 7

8 tain. Kunnan korjausrakennusmestarin tehtäviin kuuluu korjausavustusten käsittely sekä neuvonta korjaus- ja perusparannusasioissa. Ikäihmisten asuntojen korjaamista tuetaan lisäksi seuraavien järjestelmien kautta: Valtion asuntorahasto myöntää avustuksia terveyshaitan ja liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi. Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea. Valtiokonttori korvaa vähintään 10 %:n sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät asunnon muutostyöt. Sosiaalilautakunta myöntää vaikeavammaisille vanhuksille vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömiä asunnon muutostöitä ja asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä ja laitteita. Lisäksi ikäihmisten asuntojen välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin on varattu vähäinen määräraha terveystoimen budjettiin. Riskiryhmiin kuuluvien puutteellisesti asuvien nurmijärveläisten asuntokuntien asuinolosuhteet pyritään inventoimaan ja tekemään arvio asuntojen kunnostustoimenpiteistä ja niiden rahoituksesta tai muista asumisvaihtoehdoista. Nurmijärven kunnassa esteettömän asumisen ja asuinympäristön edistäminen on yksi asuntopolitiikan avainstrategia. Strategiaan kuuluu vaikuttaminen uudistuotantoon, vanhojen asuntojen peruskorjaamiseen, lähiympäristöön ja tieverkostoon sekä palveluiden saatavuuteen. Esteettömyysprojektin loppuraportin kehittämisehdotukset esteettömyyden edistämiseksi käsitellään vanhustyön toimenpideohjelmassa (7.1). 3.4 Kulttuuri ja vapaa-aika Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille. Kirjaston kotipalvelusta on mahdollisuus tilata kirjaston aineistoa suoraan kotiin kuljetettavaksi. Asiakas ja kirjaston henkilökunta sopivat keskenään puhelimitse siitä, mitä asiakas haluaa lainata. Kotihoidon työntekijät tai kirjaston henkilökunta kuljettavat aineiston asiakkaalle. He myös huolehtivat lainatun aineiston palauttamisesta. Heikkonäköisille on tarjolla isotekstisiä kirjoja, sekä C-kasetille ja cd-levylle luettuja äänikirjoja. Kirjastosta voi lainata myös ymmärtämistä helpottavalla selkokielellä kirjoitettua aineistoa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää ohjattuja kulttuurimatkoja erilaisiin tapahtumiin kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin. Kulttuurimatkalle osallistuminen on vaivaton ja turvallinen tapa päästä mukaan kulttuuririentoihin. Matkaan sisältyy bussikuljetus ja mukana on aina ryhmänvetäjä, joka palvelee matkalaisia. 4 Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset Hoito- ja palveluprosessit on suunniteltava ja toteutettava asiakaslähtöisesti siten, että palvelu perustuu asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen huolelliseen ja monipuoliseen arviointiin. Palveluiden saatavuutta laadun osatekijänä on varmistettu lainsäädännöllä. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa 80 vuotta täyttäneillä ja kansaeläkelaitoksen erityishoitotukea saavilla henki- 8

9 löillä on oikeus sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta (Sosiaalihuoltolaki 710/ a ). Toimintaympäristön muuttuessa kuntien on pohdittava, mikä on palveluiden paras tuottamisja tarjoamistapa. Samalla on noussut entistä tärkeämmäksi määritellä, mitkä kuntien palveluista ovat lähipalveluita, mitä palveluita tarjotaan seudullisesti, maakunnallisesti tai vieläkin keskitetymmin esimerkiksi erityisvastuualueen tai valtakunnan tasolla (Uudistuvat lähipalvelut, Kuntalaisen PARAS, Kuntaliitto 2007). Nurmijärven palvelurakenne vuonna 2007 ja ennuste vuoteen 2020 näkyy kuviosta 1. Kuviosta näkyy, että laitos- ja vanhainkotipaikkoja on reilusti yli suosituksen. Vastaavasti tehostettua asumispalvelua on reilusti alle suositusten, joka johtuu osittain siitä, että Nurmijärvellä ei ole omaa tehostettua asumispalvelua. Kotihoitoa Nurmijärvellä on tarjolla yli suositusten. Omaishoito (suositus 6%) Laitoshoito ja vanhainkodit (suositus 3 %) Tehostettu palveluasuminen (suositus 5-6%) Säännöllinen kotihoito (suositus 14%) palvelurakenne 2007 suositus 2007 suositus 2010 suositus 2020 Kuvio 1: Nurmijärven palvelurakenne v 2007 ja suositus vuoteen Kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut Nurmijärvi tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluita tuotetaan itse ja kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia tuottamistapoja (Kuntastrategia ). Kunta voi tuottaa vastuullaan olevat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia palvelut ostopalveluina yksityisiltä tai julkisilta palveluntuottajilta tai vaihtoehtoisesti antaa palvelun käyttäjälle palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityisiltä palveluntuottajilta (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Nurmijärven kunnan itse tuottamia ikäihmisten palveluita ovat kotihoito tukipalveluineen, omaishoidon tuki, palvelutarpeen arviointi, ehkäisevät palvelut ja gerontologinen sosiaalityö. Lisäksi kunta tuottaa itse laitoshoidon palvelut. Kuntoutuspalveluita saadaan terveyskeskuksen fysioterapiaosastolta ja vanhustyön fysioterapeutin palvelut ovat ikäihmisten käytettävissä. 9

10 Ostopalveluina hankitaan tehostettua asumispalvelua. Sotainvalidien ja veteraanien siivous- ja kuntoutuspalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Erikoissairaanhoito on ostopalvelua Hus-piiriltä. Tulevaisuuden kehittämiskohteita - tehostettu palveluasuminen omaa vai ostettua - palveluseteli; ateriapalvelut, siivouspalvelut, kauppapalvelut, apteekkipalvelut, pyykkipalvelut 4.2 Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluita on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Saatavuuden perusteella palvelut voidaan jakaa lähipalveluihin, seudullisiin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Seudulliset palvelut tuotetaan esimerkiksi silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa. (Ikäihmisten palvelujen latusuositus 2008) Lähipalveluita ovat mm. kunnan itse tuottamat palvelut. Tällä hetkellä seudullisia palveluita ei ole käytössä. Tulevaisuuden kehittämiskohteita - seniori-info, ikäihmisten neuvola - yöhoito kotihoitoon - tulevaisuudessa seudullisia palveluita; Kuuma-yhteistyö, Vanhuspalveluiden kehittämisyksikkö, Kiljavan palvelut - erityisosaamista vaativat palvelut; alkoholidementoituneet, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, dementia-/ muistipoliklinikka, krooniset infektiopotilaat 4.3 Palvelujen laadun turvaaminen Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää toimivia palveluketjuja. Ikääntyneiden kotona asumisen ja arjen sujuvuuden tueksi tarvitaan yhteistä palvelunäkemystä, jossa sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä muut palveluja tuottavat tahot toimivat saumattomasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa palvelujen tavoitteet sovitetaan yhteen, jolloin vältetään päällekkäistä työtä. Tavoitteena on, että asiakkaalle laaditaan yksi kirjallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoja palvelu tai muu vastaava suunnitelma, jonka avulla toteutetaan eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja tuotetaan asiakkaalle toimiva ja laadukas palvelukokonaisuus (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Nurmijärven vanhustyössä on laatutyötä aloitettu kartoittamalla tämän hetkinen tilanne. Laatutyötä viedään eteenpäin pienin askelin osana arkityötä käytössä olevien resurssien puitteissa, hyödyntäen konkreettisia apuvälineitä. - Asiakaspalautetta kerätään joka toinen vuosi asiakkaiden/omaisten odotusten kartoittamiseksi ja asiakaslähtöisen hoitotyön kehittämiseksi. 10

11 - RAVA- toimintakykymittarin avulla arvioidaan yksittäisen asiakkaan toimintakykyä sekä päivittäisen avun ja palvelun tarvetta. Se on myös apuväline vanhuspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. - Itse arvioinnissa käytettävällä ITE-menetelmällä selvitetään onko yksikön toiminta laadukasta ja dokumentoitua, sen avulla arvioidaan ja kehitetään yksikön toimintaa. - VVT-ilmapiiritutkimuksen tuloksia hyödynnetään henkilöstön työssä jaksamisen parantamisessa. - SWOT-analyysia käytetään yksiköiden toimintatapoja arvioitaessa. Nurmijärven kuntastrategiassa tavoitteena on vuonna 2015, että palvelujen laadulle on määritelty selkeät kriteerit ja laatutyö on aktiivista. Tulevaisuuden kehittämiskohteita - Perustetaan vanhustyön laatutyöryhmä ja laaditaan yleiset vanhustyön laatukriteerit. - Aloitetaan henkilökunnan laatukoulutus ja laaditaan laatukäsikirja. Laatutyö sisältää myös henkilökunnan koulutussuunnitelmien laatimisen. 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Laatusuosituksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden keskeisiä sisältöjä ovat: onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus gerontologisen, mukaan lukien geriatrisen, asiantuntemuksen vahvistaminen Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta 5.1 Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset Nurmijärven kunnan vanhustyön päämääränä on, että valtaosa ikäihmisistä voi asua omassa kodissaan, viettää itsenäistä elämää ja tarvitsee vain satunnaisesti tai suhteellisen vähän ulkopuolista apua. Palveluja tarvitseva saa riittävästi apua joko omaan kotiin tai palveluasumiseen. Vain vaativaa perushoitoa tarvitsevat ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Ikääntyneiden asuinolojen kohentaminen ja kotihoidon laajentuminen vähentävät tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin palveluasumisen tarve painottuu entistä enemmän tehostet- 11

12 tuun palveluasumiseen. Riittävä kotihoito ja tehostettu palveluasuminen sekä uudentyyppisten hoivapalveluiden kehittäminen mahdollistavat pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämisen (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008 ). Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5-6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Nurmijärvellä yli 75-vuotiaista kotihoidon asiakkaina on n 19 %, laitoshoidossa n 7,7 % ja omaishoidon tukea saa n. 4.3 %. 5.2 Ehkäisevät palvelut Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja lähiverkostonsa avulla ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea ja ohjata ihmisiä kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on, että ikäihmiset saavat neuvontaa, ohjausta ja tietoa helposti ja vaivattomasti tarjolla olevista palveluista. Nurmijärven kunnassa tehdään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä 80-vuotta täyttäneille kuntalaisille, jotka eivät ole kunnan kotihoidon piirissä. Käynneillä arvioidaan itsenäistä suoriutumista, tiedottaa palveluista, selvittää hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä kehitetään edelleen ja niiden avulla mahdollistetaan varhainen puuttuminen.. Kunta toimii tavoitteellisesti yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoistyön ja yksityisen sektorin eri toimijoiden kanssa. 5.3 Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen, niin että kotona asuminen mahdollistuu toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Yöpartiotoiminnan aloittaminen sekä sairaanhoitajan työpanoksen lisääminen viikonloppuihin kuuluu tulevaisuuden tavoitteisiin. Mahdollinen kotihoidon yöhoito on tarkoitus keskittää kirkonkylälle ja yöhoitoon on tarkoitus laatia kriteerit. Uuden teknologian kehittyminen ja sen mukaan ottaminen kotihoitoon on haaste hoitotyössä. Erilaisten palo- ja turvallisuusjärjestelmien sekä hyvinvointi- ja läsnäolonteknologian kehittyminen edistävät osaltaan vanhusten turvallisuutta kotona. Suunnitelmakaudella selvitetään palvelusetelin käyttöönotto. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kotihoidon palveluita ja täydentää kunnan palvelutuotantoa 12

13 5.4 Omaishoito Valtakunnallisen laatusuositusten mukaan omaishoidontuen kattavuus tulee olla 5-6% yli 75- vuotiaista kuntalaisista. Vanhusmäärän kasvu Nurmijärvellä lisää tarvetta myös omaisten tukemiseen läheistensä hoidossa. Tavoitteena on, että omaishoidon tuki kohdennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan joustavasti hoitopalkkiona, palveluina, palveluseteleinä tai em. yhdistelmänä, joissa hoidettavalle ja hoitajalle räätälöidään palvelukokonaisuus. Näin omaishoito toteutuu todellisena kotihoitovaihtoehtona. Omaishoitoa tuetaan järjestämällä kuntouttavaa päivätoimintaa ja lyhytaikaista hoitoa hoidettavien toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja hoitavan omaisen vapaan mahdollistamiseksi. Tavoitteena on, että kehitetään omaishoitajien tukemista yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2007 kattavuus kyseisessä ikäryhmässä on ollut 4,2 %. Valtakunnallinen keskiarvo oli 3,7 % vuonna Kuntoutus- ja liikuntapalvelut Vuoden 2008 alusta lukien liikuntatoimi on kuulunut sosiaali- ja terveyspalveluihin. Laatusuosituksen yhtenä painopistealueena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tällä alueella on kunnan liikuntatoimella keskeinen rooli. Tavoitteena on, että lisätään lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavia ja ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia. Kuntoutuspalvelujen sisältöä kehitetään, erityisesti kotiin annettavia kuntoutuspalveluja. Apuvälinetarpeen arviointi, niiden hankinta, saatavuus ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluja. 5.6 Päivätoiminta Tavoitteena on päiväkeskuksen toiminnan sisällön kehittäminen, jossa palvelut kohdennetaan vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. 5.7 Tehostettu palveluasuminen Nurmijärvellä ei ole omaa tehostettua palveluasumista. Vuonna 2007 ostettiin n 40 tehostetun asumispalvelun paikkaa. Tarve kasvaa vuoteen 2015 n 100 paikalla. Terveyskeskuksen sairaalan osastoilla oli vuonna 2007 jatkuvasti n 40 pitkäaikaisasiakasta joiden paikka olisi palveluasunnoissa. Paikkaa odottavat asiakkaat ovat huonokuntoisia kahden autettavia, joten he kuuluvat ostopalveluissa kalleimpaan maksuluokkaan. Kuuma kuntien vertailussa Nurmijärvellä on ympärivuorokautisen hoivan hoitopäiviä 65vuotta täyttänyttä asukasta kohden keskivertoa vähemmän. Stm:n laatusuosituksen mukaan Nurmijärven ympärivuorokautinen hoiva painottuu kuitenkin liiaksi laitoshoitoon (kuvio 2). 13

14 ,5 6,7 4,8 5,5 2,9 2 9,5 7 12,6 6 6,8 3,2 4,6 3 4,9 6,4 3,7 1,3 3,2 3,1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Pitkäaikainen laitoshoito terveyskeskuksen vuodeosastolla Pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodissa Tehostetut asumispalvelut, ostopalvelut Tehostetut asumispalvelut, kunnan oma Kuvio 2: Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelu- ja hoitopäivät 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden vuonna Taulukossa 3 on esitetty arvio Nurmijärven ympärivuorokautisen hoivan paikkatarpeesta vuoteen 2020 STM:n laatusuosituksen mukaan. Paikkatarve on laskettu yli 75 vuotiaat 9 % mukaan sekä vuotiaiden osuus 1.7 % mukaan. Vuonna 2020 ympärivuorokautista hoivaa tarvitaan laskelman mukaan n 342 paikkaa v v paikkatarve (1.7%) ( 9%) yht pitkos tk.sair/akuutti tk.sair/pitk.a as.p oma (suunnitteilla) as.p osto lisäp tarve Taulukko 3: Nurmijärven ympärivuorokautisen hoivan paikkatarve vuoteen 2020 Nurmijärven vanhustyön ja laitoshoidon yhtenä sitovana tavoitteena on hoidonporrastuksen kehittäminen. Ihanteellinen tilanne olisi se, että hoidonporrastus olisi mahdollisimman matala ikäihmisen jouduttua toimintakyvyn heiketessä muuttamaan kotoaan. Kotihoidon palvelujen tulisi olla niin kattavat, että kotoa muutetaan vain yhteen hoivapaikkaan. Nurmijärven asumispalvelujen ratkaisuja mietittäessä tulee huomioida ikäihmisten tarpeet. Hoivapaikan tarpeessa olevat ikäihmiset ovat monisairaita ja huonokuntoisia, joten tarve on tehostettuun asumispalveluun. STM:n laatusuosituksen mukaan palveluasumisessa jokaisella asukkaalla tulisi olla oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Palveluasumisessa oma huone on asukkaan oma koti ja sen tulisi näkyä mahdollisuutena omiin kalusteisiin. Kodikkuuden ja normaaliuden merkitystä tu- 14

15 lee korostaa. Yksityisyyden kunnioittamisen lisäksi asukkailla tulee olla mahdollisuus sosiaaliseen yhdessäoloon sekä sisällä että ulkona sopivissa ja turvallisissa tiloissa (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008). Nurmijärvellä ei ole omaa tehostetun palveluasumisen yksikköä, joten strateginen linjaus oman tuotannon tarpeellisuudesta on tehtävä. Oman tehostetun palveluasumisen puuttuminen luo haavoittuvuuden, joka väestön vanhetessa korostuu. Tehostettu palveluasuminen omana tai ostettuna palveluna: Ostopalvelu MAHDOLLISUUDET Ei omaa investointia Ei huolta henkilöstön rekrytoinnista UHAT Kilpailun puuttuessa hinnat nousevat Valikoi asiakkaansa, itselle jäävät ns vaikeimmin hoidettavat Kilpailu paikoista; paikkoja liian vähän Hoidonporrastusta vaikea saada "matalaksi" Riippuvuus ostopalveluista luo haavoittuvuuden Valvonta Oma tuotanto MAHDOLLISUUDET Omat pysyvät paikat joista ei tarvitse kilpailla Mahdollisuus madaltaa hoidonporrastusta: riittävä oma hoivapaikkojen määrä mahdollistaa sen, että asukas saa asua samassa paikassa loppuun asti. Hoitoisuuden lisääntyessä hoivapaikkaa ei tarvitse vaihtaa, kuten yksityisillä tällä hetkellä. Kustannukset ennakoitavissa paremmin Oman tehostetun asumispalvelun myötä haavoittuvuus vähenee. UHAT Investoinnit Henkilöstön saatavuus 5.8 Laitoshoito Terveyskeskussairaalan osastot ovat tarkoitetut perusterveydenhuollossa hoidettavien vaativien sairauksien hoitoon, erikoissairaanhoidon jälkeiseen jatkohoitoon sekä saattohoitoon. Tavoitteena on, että terveyskeskussairaalan osastoilla ei hoideta pitkäaikaisasiakkaita. Tavoite vaatii kotihoidon ja tehostetun asumispalvelupaikkojen riittävää resursointia. Pitkäaikaisosastoilla hoidetaan pitkäaikaishoidossa olevia asiakkaita ja intervalli/lyhytaikaishoidon asiakkaita. Pitkäaikaisosastoilla huolehditaan asiakkaiden toimintakyvyn 15

16 ylläpitämisestä. Tavoitteena on aina mahdollinen kotiutuminen pitkänkin hoitojakson jälkeen. Osastoilla pyritään luomaan mahdollisimman kodinomainen ja rauhallinen ilmapiiri. Tulevaisuudessa yhden hengen huoneita tarvittaisiin lisää (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008). 5.9 Muistihäiriöisten ja dementoituneiden palvelut Dementian varhainen diagnosointi Haasteena sairastuneen tarpeiden hahmottaminen, miten niihin vastataan sekä miten yleinen yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa dementoivaa sairautta sairastavaan. Kielteisesti suhtautuva ympäristö voi heikentää sairastuneen tilannetta ja lisätä sairastuneen ajautumista muista erilleen (Gerontologia 3/2007) Muistipoliklinikka; omana palveluna tai Kuuma-yhteistyönä. Vaihtoehtona myös aikuisneuvonnan yhteyteen ns ikäihmisten neuvola 6 Henkilöstöön liittyvät linjaukset Nurmijärven henkilöstöstrategian lähtökohtana on, että kunnalla on käytettävissä ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ohjaavan vision ja ikäpoliittisen strategian toteuttamiseen tarvittava määrä osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstöstrategia tukee kunnan ikäpoliittisen strategian toteutumista sekä poliittisten päätöksentekijöiden, ikääntyneiden palveluita johtavien ja henkilöstön yhteistyötä. 6.1 Henkilöstön määrä Nurmijärven kunnan strategian mukaan oikealla henkilöstömitoituksella turvataan kunnan kilpailukyky työnantajana ja toiminnan tehokkuus. Nurmijärvellä laitoshoidon henkilöstömitoitus vastaa STM:n laatusuosituksen kohtalaista mitoitusta. STM:n kotihoidon uusi laskentakaavio ei ole vielä käytettävissä. Varahenkilöstöjärjestelmää vanhustyön ja laitoshoidon alueella ei toistaiseksi ole. Tulevina vuosina järjestelmää tulee kehittää. Nurmijärvellä aloitettiin syksyllä 2007 terveyspalveluiden rekrytointi-projekti Voimaa, jonka yhtenä tavoitteena on perusterveydenhuollon profiilin nostaminen. Tavoitteena on mm. lisätä peruskoululaisten ja lukiolaisten tietoutta terveydenhuoltoalasta ja kiinnostusta hakeutua alalle. Vanhustyön ja laitoshoidon pääasiallinen rekrytointikanava on opiskelijat; se miten opiskelijoita kohdellaan ja perehdytetään vaikuttaa suoraan henkilöstön saatavuuteen. Opiskelijaohjaukseen ja perehdytykseen tullaan panostamaan Voimaa-projektissa. Voimaa-projektin avulla Nurmijärven kuntaan hankitaan sähköinen rekrytointi ja sijaisjärjestelmä Laura syksyllä Sähköinen järjestelmä lähtee käyntiin alussa terveyspalveluissa ja laajenee koko kuntaan vuoden 2009 aikana. Sähköinen järjestelmä helpottaa henkilöstön saatavuutta ja sijaisjärjestelyjä. 16

17 6.2 Henkilöstön osaaminen Henkilöstön määrän ja koulutusrakenteen sekä osaamisen kehittämisen lähtökohtana on laaja gerontologinen näkemys vanhenevasta ihmisestä. Johtajien ja esimiesten vastuulla on rekrytoida henkilöstö, jonka kokonaisosaaminen vastaa kullekin palvelulle tai hoidolle asetettuja tavoitteita (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Vanhustyö on erikoisosaamista, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Esim. terveyskeskussairaalan osaamisvaatimukset ovat erittäin vaativat. Erikoissairaalatasoista osaamista vaaditaan laaja-alaisesti. Nurmijärven kunta on vanhustyön ja laitoshoidon osalta ollut koulutusmyönteinen. Henkilökunta on motivoitunutta kouluttautumaan ja heitä kannustetaan ja autetaan opiskelussa mm. työvuorosuunnittelun avulla. Osaamiskartoitukset ovat myös Voimaa-projektin tavoitteena. Tulevaisuudessa on tarkoitus saada sähköinen johdon työkalu, joka palvelee prosessina työhaastattelussa, osaamiskartoituksessa, kehityskeskustelussa, urasuunnittelussa jne. 6.3 Henkilöstön johtaminen Vanhustyön ja laitoshoidon johtaminen perustuu kunnan arvoihin; oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus sekä vastuullisuus. Yhtenä Voimaa-projektin tavoitteena on voimaantuvan työyhteisön luominen. Johtamisen kannalta se tarkoittaa yhteisöllisyyden rakentamista tiimeissä ja koko vanhustyön ja laitoshoidon yhteisössä. Työyhteisötasolla voimaantuminen näkyy hyvänä yhteishenkenä, ristiriitojen avoimena käsittelynä, keskinäisenä kunnioituksena ja arvostuksena ja yhteisenä vastuunottona. Voimaantuvan työyhteisön luomiseen liittyy myös huoli puheeksi-koulutukset, jotka aloitetaan Voimaa-projetkin aikana. Voimaa-projekti päättyy syksyllä Projektin aikana suunnitellaan voimaantumisen ylläpitäminen ja lisääminen projektin jälkeen. Vanhustyön ja laitoshoidon tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan yhteistyötä sekä oman kunnan toimijoiden että Kuuma- kuntien kanssa. Vanhustyön ja laitoshoidon johtamisessa on tärkeää luoda verkostot oman kunnan toimijoihin ja osallistua Kuuma-yhteistyöhön. 7 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma on tarkoitettu Ikäihmisten hyvinvointiohjelman rinnalle päätöksenteon tueksi vuoteen Toimenpideohjelmaan on koottu Ikäihmisten hyvinvointiohjelmasta kokonaisuudet, joihin tarvitaan lisäresursointia ja myös muiden yhteistyökumppaneiden panostusta. 17

18 7.1 Asumisen ja ympäristön esteettömyys Esteetön ympäristö mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen. Nurmijärven kunnassa esteettömän asumisen ja asuinympäristön edistäminen on yksi asuntopolitiikan avainstrategia. Strategiaan kuuluu vaikuttaminen uudistuotantoon, vanhojen asuntojen peruskorjaamiseen, lähiympäristöön ja tieverkostoon sekä palveluiden saatavuuteen. Esteettömyysprojektin loppuraportin mukaan (Vanhustyön suunnitelma 2007) Tavoite 1: Nurmijärven toiminta-ajatukseen ehdotetaan lisättäväksi: Nurmijärven kunta on menestyvä hyvän elämän kunta, joka tarjoaa asukkailleen palvelut ja heille terveellisen, turvallisen ja esteettömän elinympäristön. Esteettömyys viedään osaksi Nurmijärven kunnan avainstrategioita. Täsmennetään esteettömyysnäkökulmasta Hyvän elämän Nurmijärvi strategiaa, haetaan monialaista ja sektorien välistä yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Tavoite 2: Kunta varmistaa esteettömyyden toteutumisen katurakennushankkeissa laatimalla malliratkaisut julkisen tilan osalta. Malliratkaisuja laaditaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: suojatiet, kevyen liikenteen väylät, aukiot ja torialueet, luiskat ja portaat sekä penkit ja levähdysalueet. Tavoite 3: Toteutetaan kunnan keskustaajamissa esteetön ja turvallinen arkiliikkumisen reitistö. Hankkeessa selvitetään myös talvikunnossapidon laatutakuun liittämisen mahdollisuudet. Talviliikkumisen edistämiseksi pyritään tehostamaan talvikunnossapitoa niin, että reitit ovat käyttökunnossa arkisin klo 8-20 välisenä aikana. Tavoite 4: Kunnan avustuksella ja yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa laaditaan malliratkaisut esteettömien palvelutilojen toteuttamiseksi. Myös kunnan omistamien julkisten rakennusten esteettömyys kartoitetaan sekä laaditaan tavoiteaikataulu julkisten palvelurakennusten esteettömyyskorjauksille. Tavoite 5: Maankäytön suunnittelussa kehitetään tapoja, joilla esimerkiksi väestön ikääntymistä arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kehittämishankkeessa laaditaan toimintamalli ja varmistuslista (ns. check list) esteettömyyden arvioimiseksi jo kaavasuunnitelman laatimisvaiheessa. Tavoite 6: Esteettömän asumisen edistämiseksi käynnistetään kunnan sisäinen hanke, jossa sekä uudisrakentamiselle että perusparantamiselle luodaan periaatteet. Kehittämishankkeessa arvioidaan kunnassa olevien hissittömien kerrostalojen määrä ja tarvittaessa käynnistetään kunnan oma hissiprojekti. Pientalorakentamisessa kehitetään tapoja tiedottaa jo rakennussuunnitteluvaiheessa esteettömästä rakentamisesta. Esteettömyyden edistämiseksi laaditaan erillinen varmistuslista omakotirakentajille. Keino: Yhteistyö asuntotoimen ja ympäristötoimialan kanssa 7.2 Kotona asumista tukevien palveluiden kehittäminen Nurmijärven kotihoidon lähitulevaisuuden painopistealueet tulevat olemaan ennaltaehkäisyssä, teknologian hyödyntämisessä sekä resurssien suuntaamisessa ns päivystysaikaan. 18

19 Tavoite 1: Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen Keinot: esteetön asuminen: muutostöihin apua (tilapalvelu, palveluseteli) varhainen ja oikea-aikainen puuttuminen (dementian sekä päihde- ja mielenterveysongelmat), ikäihmisten neuvolatoiminta teknologian hyödyntäminen. kotiutushoitaja toimintakyvyn ylläpitäminen. Resursointi: toimintakyvyltään jo alentuneiden ikäihmisten kuljetukset pysytään pystyssä ryhmiin. Voimaa-vanhuuteen ryhmien lisääminen. päiväkeskuksen toiminnan kehittäminen sairaanhoitajien työpanoksen mahdollinen lisääminen viikonloppuihin lyhytaikaishoidon kehittäminen mahdollisesti kotihoitoon myös yöhoitajat tai vaihtoehtoisesti yöaikaan tarvittavien auttamiskäyntien ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta. Tavoite 2: Tukipalveluiden kehittäminen Ateriapalvelut Keinot: toiminnan kehittäminen vastaamaan vanhustyön tarpeita mm. tiivistämällä yhteistyötä ateriatoimittajien kanssa ateriakuljetukset ostopalveluna mahdollisen teknologian hyödyntäminen Siivouspalvelu Keinot: palvelusetelin myöntäminen arvioinnin perusteella pienituloisille Kauppapalvelu Keinot: yhteistyönä paikallisten kauppojen/työtoimintakeskusten kanssa ostopalveluna Pyykkipalvelu Keinot: ohjataan yksityiselle palveluntuottajalle Apteekkipalvelu 19

20 Keinot: lääkkeiden jako apteekin toimesta sähköinen reseptinkäsittely Tavoite 3: Työyhteisön ja johtajuuden vahvistaminen kotihoidossa Sekä Kirkonkylän, Klaukkalan että Rajamäen kotihoidossa kotihoidon johtajat ja tiimit ovat hajallaan eri pisteissä. Hoitotyön johtamisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää saada kussakin kylässä kotihoito saman katon alle. Tiimien yhdistäminen vaikuttaa myös kotihoidon tehokkuuteen, sillä synergiaetu on huomattava esim. henkilöstön sairaustapauksissa. Keinot: Kirkonkylässä pyritään löytämään yhteiset tilat kaikille tiimeille sekä kotihoidon johtajalle. Tilat tulisi olla keskeisellä paikalla kaikkia tiimejä ajatellen. Klaukkalan tiimeille ja kotihoidon johtajalle on suunnitteilla yhteiset tilat Kauppakeitaan kiinteistössä. Rajamäen tiimit muuttavat Terveystie 2:een syksyllä Hoidonporrastuksen kehittäminen Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja Nurmijärvellä on ainoastaan terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla. Omaa ympärivuorokautista asumispalvelua ei ole. Terveyskeskuksen sairaalan osastoilla jonottaa vuonna 2008 n 40 pitkäaikaisasiakasta hoivapaikkaa. Nurmijärven palvelurakenne on suosituksiin nähden liiaksi laitospainotteinen (s 9, kuvio 1). Ympärivuorokautisen hoivapaikan tarve vuoteen 2020 mennessä on n 342. Vastaava luku vuonna 2008 on 188. Vuonna 2008 pitkäaikaisosastolla on 101 asukasta, asumispalveluissa 42 asukasta ja terveyskeskuksen sairaalan vuodeosastoilla yhteensä n 40 pitkäaikaisasukasta. Tämän lisäksi hoivapaikkaa jonottaa myös kotona asuvia ikäihmisiä. Jotta hoidonporrastusta voidaan kehittää asiakkaan tarpeita vastaavaksi tulee Nurmijärvellä pohtia miten nuo puuttuvat paikat tullaan järjestämään. Tavoite 1: Selvittää tuottaako kunta tehostettua asumispalvelua tulevaisuudessa myös itse vai järjestetäänkö palvelu jatkossakin pelkästään ostopalveluna Ostopalvelu tarkoittaa tässä kilpailutettavia palveluita. Omalla tuotannolla tarkoitetaan Nurmijärven kunnan vanhustyön ja laitoshoidon vastuulla olevaa palvelua. 20

21 Toimenpidevaihtoehdot: Vaihtoehto 1 Rakennetaan oma n 40 paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö terveyskeskussairaalan laajennuksen lisäksi. Tällöin omia paikkoja olisi yhteensä 226, joista hoivapaikkoja yhteensä 141 ja akuuttipaikkoja 85. Edut: Omien asumispalvelupaikkojen myötä haavoittuvuus vähenee, riippuvuus ostopalveluista vähenee, hoidonporrastusta voidaan kehittää asiakkaan tarpeista lähteväksi, jäljelle jäävät akuuttipaikat voidaan käyttää kuntoutukseen. Erikoissairaanhoidosta tulevien potilaiden vastaanottaminen helpottuu (ylikäyttömaksu). Haitat: Mittavat investoinnit (osastojen laajennus + asumispalveluyksikkö), rekrytointiongelma Vaihtoehto 2 Siirretään terveyskeskussairaalan laajennusta vuoteen 2015 ja tilalle rakennetaan oma 40-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö. Terveyskeskussairaalaan jäisi osasto 1 jossa 27 paikkaa ja osasto 3 jossa 28 paikkaa. Ratkaisussa omia paikkoja olisi 196, joista hoivapaikkoja olisi 141 ja akuuttipaikkoja 55. Osasto 2:sta tehtäisiin alkuperäisen suunnitelman mukaan hallinnon tilat. Edut: Investoinneiltaan edullisempi kuin vaihtoehto 1, sillä osaston laajennukseen tarkoitetut investoinnit käytetään asumispalveluyksikköön. Osasto 2:n henkilökunta siirtyy rakennettavaan yksikköön, joten henkilökunnan lisätarve on vain n 10 lähihoitajaa. Omien asumispalvelupaikkojen myötä haavoittuvuus vähenee, riippuvuus ostopalveluista vähenee, hoidonporrastusta voidaan kehittää asiakkaan tarpeista lähteväksi. Vuoteen 2015 mennessä nähdään akuuttipaikkojen todellinen tarve. Haitat: Rekrytointiongelma, tonttiongelma, terveyskeskuslaajennuksen investointi-varauksen riittävyys? (huom käytettävissä myös kirkonkylän vanhustentalo D:n investoinnit), hammashuollon tilat + muut toteutumatta Vaihtoehto 3 Edetään nykyisen suunnitelman mukaan. Terveyskeskuksen laajennuksen jälkeen olisi omia paikkoja 186, joista hoivapaikkoja 101. Asumispalvelujen suhteen oltaisiin ostopalveluiden varassa, jolloin vuoteen 2020 mennessä jouduttaisiin ostamaan n 183 paikkaa. 21

22 Edut: Ei lisäinvestointeja, ei rekrytointiongelmaa Haitat: Haavoittuvuus, kilpailun puuttuessa hinnat nousevat, vaikeuksia huonokuntoisimpien vanhuksien sijoittamisessa, kova kilpailu paikoista, joita liian vähän jo nyt, hoidonporrastuksen kehittäminen vaikeutuu, akuuttipaikoilla edelleen pitkäaikaisasiakkaat. Yhteenveto toimenpidevaihtoehdoista: Vaihtoehto 1 Vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Varmistetaan akuuttipaikkojen riittävyys. Saadaan asianmukaiset tilat kuntoutukselle, suun terveydenhuollolle ja muille suunnitelluille toiminnoille. Laitospaikat lisääntyvät, joten ei ole STM:n laatusuosituksen mukainen. Vaihtoehto 2 Vastaa tulevaisuuden tarpeisiin vanhustyön ja laitoshoidon osalta. On stm:n laatusuosituksen mukainen. Hammashuollon, fysioterapian ym. tarvittavat tilat eivät toteudu suunnitellusti. Vaihtoehto 3 Ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Akuuttipaikat eivät tule riittämään. Pitkäaikaisasiakkaat väärässä paikassa. Palvelun tarjonta epävarmaa. Toiminta haavoittuvaa. Laitospaikat lisääntyvät. Kunnanjohtaja Kimmo Behm nimesi työryhmän selvittämään palvelurakenteen linjauksia. Työryhmään nimettiin Merja Vikman-Kanerva (puheenjohtaja), Erja Pentti, Ilpo Salminen, Kirsti Handolin, Pertti Selkälä, Anneli Pippuri ja Marita Hägglund (sihteeri). Työryhmän lausunto liitteenä. Hoivapaikan tarpeeseen vastaamiseksi Nurmijärven kunnassa tarvitaan myös yksityisiä asumispalveluntuottajia. Tavoite 2: Nurmijärven strategian mukaisesti kunta edistää yksityisen tehostetun asumispalvelutuotannon lisäämistä Nurmijärvelle. Keinot: tonttien kaavoitus Tavoite 3: Parannetaan yhteistyötä eri hallintokuntien välillä vanhustyön ja laitoshoidon investointien osalta. Keino: toimialajohtaja, johtava ylilääkäri sekä vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö ovat mukana palavereissa, joissa käsitellään vanhustyötä ja laitoshoitoa koskevaa suunnittelua ja investointeja. 22

23 7.4 Rekrytointiin panostaminen Tavoite 1: Sähköinen rekrytointityökalu Keino: rekrytointi-projekti Voimaa selvittelee asiaa yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Aikataulu: syksyllä 2008 sähköinen rekrytointiohjelma suunnitelmien mukaan käytössä. Tavoite 2: Luodaan varahenkilöstöjärjestelmä Keino: suunnitteluvuosille lisätään uudet toimet varahenkilöstöön 7.5 Toimenpideohjelman seuranta ja tiedottaminen Vuosittaiseen toimintakertomukseen liitetään toimenpideohjelman toteutumisen arviointi, joka toimii samalla tiedonkulkuna terveyslautakunnalta valtuustoon. 8 Ikäihmisten hyvinvointiohjelman toimeenpano Valtuustotasolla hyväksytty ikäihmisten hyvinvointiohjelma kytketään kunnan ydinprosesseihin; suunnitteluun, budjetointiin, kehittämistoimintaan ja arviointiin. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet tulee ottaa mukaan valtuustotason tavoitteisiin, jolloin niiden toteuttamiseen osoitetaan myös tarvittavat voimavarat. Ohjelman käytäntöön saattamiseksi laadittiin toimenpideohjelma, joka on esitetty kappaleessa 7. Ikäihmisten toimenpideohjelma tullaan avaamaan yksiköiden henkilöstölle syksyn kehittämispäivillä. Tavoitteena on henkilöstön aktiivinen osallistuminen ohjelman kaikissa vaiheissa, sekä ohjelman avaaminen tavoitteiksi ja toiminnaksi. Kehityskeskustelut henkilöstön ja esimiesten välillä on osa ohjelman toimeenpanoa tavoitteista päivittäiseen työhön. Ikäihmisten hyvinvointiohjelma ohjaa myös kehittämishankkeita, jotka toimivat muutosjohtamisen välineinä. Yksiköiden vuosittaiset toimintasuunnitelmat linkitetään kiinteästi ikäihmisten hyvinvointiohjelmaan. 9 Ikäihmisten hyvinvointiohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi Kunnan arviointijärjestelmä tulee sisältää valtuuston ja lautakuntien arvioinnin ohella kytkennät toimintayksiköissä toteutettuun arviointiin. Arvioinnin ketju alkaa valtuustosta ja ulottuu toiminnan eri tasojen kautta yksittäisen työntekijän kanssa käytyihin kehityskeskusteluihin saakka. Vanhustyön ja laitoshoidon alueella on vakiintuneena käytäntönä yksikkökohtaisten toimintakertomusten laadinta vuosittain. Toimintakertomuksissa arvioidaan kuluneen vuoden tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa ja vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. 23

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Tiedotus- & koulutusmateriaali Kevät 2008 2 Suositus on 1) kehittämisen ja arvioinnin väline 2) kuntien ja yhteistoimintaalueiden päättäjille ja johdolle 3 Suosituksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot