LÄHTEET. LIITTEET Liite 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTEET. LIITTEET Liite 1"

Transkriptio

1 Ikäihmisten hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen ja mitäpä kertoisin enään heidän elämänsä päivästä ja sen vaiheista? Se kulki rauhallisesti puolipäivän korkeudelle ylös ja kallistui rauhallisesti alas illan lepoon monen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa. - Aleksis Kivi

2 1 Johdanto Vanhustyön visio Vanhustyön arvot Vanhustyön ja laitoshoidon tavoitteet Vanhustyön toteuttaminen Ikääntyvien toimintaympäristö Nurmijärvellä Ikäihmisten määrä Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Asuminen ja ympäristö Kulttuuri ja vapaa-aika Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset Kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Palvelujen laadun turvaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset Ehkäisevät palvelut Kotihoito Omaishoito Kuntoutus- ja liikuntapalvelut Päivätoiminta Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Muistihäiriöisten ja dementoituneiden palvelut Henkilöstöön liittyvät linjaukset Henkilöstön määrä Henkilöstön osaaminen Henkilöstön johtaminen Toimenpideohjelma Asumisen ja ympäristön esteettömyys Kotona asumista tukevien palveluiden kehittäminen Hoidonporrastuksen kehittäminen Rekrytointiin panostaminen Toimenpideohjelman seuranta ja tiedottaminen Ikäihmisten hyvinvointiohjelman toimeenpano Ikäihmisten hyvinvointiohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 2

3 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antoi valtakunnalliset linjaukset hyvän ja laadukkaan vanhustenhuollon kehittämiseksi. Vuoden 2008 laatusuosituksessa otetaan huomioon ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Erityisesti meneillään olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi strategisia linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteeseen, henkilöstöön ja johtamiseen, sekä asuin- ja hoitoympäristöön. Tavoitteena on, että jokaisella kunnalla on ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuut näiden toteuttamisessa. Hyvä visio ja linjaukset perustuvat julkiseen arvokeskusteluun kunnassa. Nurmijärvellä on laadittu ensimmäinen vanhustenhuollon suunnitelma vuonna 1999 joka on päivitetty viimeksi vuonna Suunnitelma on lähinnä nykytilan kartoitus ja siitä puuttuu vanhustyön visioon perustuva vanhuspoliittinen strategia. Jotta Nurmijärven päätöksenteko perustuisi laatusuosituksen mukaiseen strategiaan, vanhustyöhön päätettiin laatia vuoden 2008 laatusuosituksen mukainen vanhuspoliittinen strategia. Strategian laadintaan saatiin konsulttiapua Stakesista. Nurmijärven linjaus on, että kunnalla on oma palvelustrategia ja siitä johdetaan jokaiselle toimialueelle ohjelmat. Tästä syystä vanhustyön strategia nimettiin ikäihmisten hyvinvointiohjelmaksi. Nurmijärven kunnan ikäihmisten hyvinvointiohjelman laadinta aloitettiin vuoden 2007 marraskuussa päätöksentekijöiden, vanhusneuvoston sekä virkahenkilöiden kesken käydyllä arvokeskustelulla. Ohjelma hyväksytetään valtuustotasolla ja se kytketään kunnan ydinprosesseihin. Ikäihmisten hyvinvointiohjelma konkretisoidaan käytäntöön ohjelmaan sisällytetyllä toimenpideohjelmalla. Ohjelman toteutumisen arviointia suoritetaan sekä valtuusto ja lautakunta että työyksikkö tasolla. Ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuoteen 2020 ja toimenpideohjelman vuoteen 2012 ovat laatineet johtava ylilääkäri Ilpo Salminen, vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö Marita Hägglund, kotihoidon johtajat, Paula Murto, Mia Jalonen-Tuovila ja Kaija Sund, osastonjohtajat Pirjo Karppinen, Eila Kivi, Minna Aittakallio, Tuula Rasimus, Eija Rantanen ja Marketta Eerola sekä vanhustyön sosiaalityöstä Sari Uotila ja Kirsi Karhunen 3

4 2 Vanhustyön visio Nurmijärvellä ikäihmiset voivat elää aktiivista ja turvallista elämää esteettömässä ympäristössä. Mahdollistetaan asuminen omassa kodissa Korostetaan vastuun ottamista omasta elämästä Turvataan itsemääräämisoikeus Tuetaan yhteisöllisyyttä Teknologiaa sopeutetaan ikääntyneiden tarpeisiin eikä päinvastoin (EU alueiden komitea). Mahdollistetaan hyvä elämä myös ympärivuorokautisessa hoidossa Vanhustyön visio pohjautuu Nurmijärven kunnan visioon "vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla". 2.1 Vanhustyön arvot Arvovalinnat ja palveluiden kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet määrittävät ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ja ovat myös toiminnan arvioinnin perustana. Hyvä visio ja strategiset linjaukset perustuvat julkiseen arvokeskusteluun kunnassa. Nurmijärvellä arvokeskustelua käytiin luottamushenkilöiden, vanhusneuvoston ja virkahenkilöiden kesken Päättäjien ja virkahenkilöiden arvomaailma vaikuttaa vanhustyön linjauksiin. Sen vuoksi keskustelun pohjaksi laadittiin runko, jossa kunnan arvoja peilattiin lopputulokseen eli asiakkaan kokemukseen. Asiakkaan kokemukset tulisi olla mitattavissa, jotta vanhustyönsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet voisivat käytännössä toteutua. Keskustelussa korostettiin voimakkaasti omaisten osuutta, joka vanhustyössä on tärkeää. Tämän keskustelun seurauksena omaisten merkitystä tullaan edelleen korostamaan. Vanhustyön ja laitoshoidon eri yksiköt ovat käyneet arvokeskustelua. Kirjattujen yhteisten arvojen tarkoituksena on ohjata toimintaa. Ne turvaavat jatkuvuuden myös muutoksissa sekä auttavat kehittämään toimintaa ja selkiyttämään perustehtävää. Nurmijärven kunnan arvot oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus sekä vastuullisuus ohjaavat myös vanhustyötä. Arvoista johdetut vanhustyön eettiset periaatteet toimivat kirjoittamattomina pelisääntöinä silloinkin, kun selkeitä ohjeita ei ole käytettävissä. Vanhustyön eettiset periaatteet ovat Ihmisarvon kunnioittaminen toiminnan perusta ihmisen oikeus hyvään elämään riippumatta mahdollisista sairauksista, elämäntilanteesta tai varallisuudesta. 4

5 Itsemääräämisoikeus ihmisen oikeus päättää omasta elämästään merkitys korostuu asiakkaan ja hoitotyön ammattilaisessa vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää luotettavan ja ymmärrettävän tiedon saantia asiakaslähtöisyys Vastuullisuus yksilön ja yhteisön vastuu elämästä, oppimisesta, ympäristöstä ja toisista ihmisistä sitoutumista yhteisiin päämääriin, sekä vastuuta toiminnan sujuvuudesta, taloudellisuudesta ja asiakkaiden hyvästä hoidosta perustuu luottamuksellisuuteen, jossa keskeistä on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus sekä toimintaa ohjaava tutkittu tieto käsittää myös oikeudenmukaisuuden mikä tarkoittaa yhdenmukaisuutta palvelujen saannissa, yksittäisissä hoitoratkaisuissa sekä hoidon laadussa Osallisuus yhteistyö eri toimijoiden kesken: asiakas, omaiset, luottamushenkilöt / virkahenkilöt, eri sidosryhmät. myönteistä suhtautumista vanhustyön kehittämiseen, kykyä sitoutua yhteisiin päätöksiin, sekä avointa ja rehellistä tiedottamista, toisista välittämistä ja arvostavaa kohtelua 2.2 Vanhustyön ja laitoshoidon tavoitteet Palveluntarpeen arvioinnin ja hoidonporrastuksen kehittäminen Toiminta järjestetään asiakaslähtöisesti asiakkaan omien voimavarojen tukemiseen panostaen Voimaantuvan työyhteisön luominen 2.3 Vanhustyön toteuttaminen Toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä työtavalla tuetaan ikääntyvää selviytymään arjessa sairauksista huolimatta tukemalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan. Ikääntyvän puolesta ei tehdä asioita, joista hän selviytyy itsenäisesti tai ohjattuna. Näin lisätään ikääntyvän oman elämänhallinnan ja mielihyvän tunnetta sekä uskoa omaan pärjäämiseen. Vanhustyössä toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä, jonka toimintamallina on omahoitajuus tiimin tukemana. Omahoitajuuden tavoitteena on taata asiakkaalle laadukas hoito ja turvata hoidon jatkuvuus sekä huomioida asiakkaan/asukkaan yksilöllisiä tarpeita. Hoitajan vastuun ja tehtäväkuvan laajentuminen lisäävät työn mielekkyyttä ja sitoutumista siihen. Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keino asiakkaan auttamiseksi ja työntekijöiden jaksamisen edistämiseksi. Omahoitajuus tukee toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää hoitotyötä, joka on tärkeä toimintamalli vanhustyössä. 5

6 3 Ikääntyvien toimintaympäristö Nurmijärvellä Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Suurten ikäluokkien eläkeikään tulon myötä vanhempien ikäluokkien koko kasvaa. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua useampi kuin joka neljäs suomalainen on ylittänyt 65 vuoden iän. Eläkeikään on vuoden 2030 jälkeen tulossa yli 10 %:a väestöstä. 3.1 Ikäihmisten määrä Verrattaessa Nurmijärveä muihin lähikuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Tuusula, Vihti) Nurmijärven väestö on vuosina kasvanut kehyskunnista toiseksi eniten. Väestön ikärakenne on kehyskunnissa suunnilleen samanlainen: väestöstä 75 vuotta täyttäneitä oli Nurmijärvellä 2,9 %, Hyvinkäällä 5,4 %, Tuusulassa 3 %, Vihdissä 3,5 %, Kirkkonummella 2,6 %, Järvenpäässä 3,3 % ja Keravalla 3,5 % (JohdonVertti vertailutietoja kehyskunnista vuodelta 2006). Taulukossa 1 näkyy Nurmijärven vanhusväestön ikärakenne vuonna 2006 ja 2007 sekä vanhusväestön määrällinen ennuste vuoteen ikäryhmä Taulukko 1 Nurmijärvellä väestön kasvu on tällä hetkellä tilastokeskuksen ennustetta huomattavasti nopeampaa. Asukkaita oli vuoden 2007 lopussa Asukasmäärän lisäys vuoden 2007 aikana oli n 600 henkilöä. Nykyisellä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2015 n asukasta. Lapsiperheiden muuttaminen kuntaan sekä vanhusväestön palvelutarpeisiin vastaaminen tuovat omalta osaltaan haasteensa kunnallisten palvelujen järjestämiseen 3.2 Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Alentunut toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat palvelujen käytön yleisin peruste. Muistisairaudet ovat ikäihmisillä suurimpia palveluarvetta lisääviä tekijöitä. Palvelujen tarvetta lisäävät myös yksinasuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuminen, asuin- ja elinympäristöjen esteellisyys, heikko taloudellinen asema sekä sosiaalisten verkostojen puute. Muistisairauksien lisäksi myös mielenterveysongelmaisten, päihdeongelmaisten sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tarpeet tulee huomioida ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta suunniteltaessa. Muistisairaudet ovat yleisimpiä vanhuudessa avuttomuutta synnyttäviä sairauksia. Tutkimusten mukaan vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85 vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa muistisairautta. Taulukossa 2 näkyy ennustearviota muistisairaiden lukumäärällisestä kehityksestä Nurmijärvellä vuodesta 2003 vuoteen

7 ikäryhmä vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja sitä vanhemmat yhteensä Taulukko 2: muistisairaiden määrä vuonna 2003 ja ennuste vuoteen Alkoholin käyttö aiheutti v yhteiskunnalle 900 miljoonan euron välittömät kustannukset. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osuus oli lähes puolet kustannuksista. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007). Alkoholinkäyttö on yleistä myös ikääntyneillä. Terveys tutkimuksen aineistossa 0,7 %:lla 65 vuotta täyttäneistä oli viimeisten 12 kuukauden aikana diagnosoitavissa joko alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus. Absoluuttiseksi luvuksi muunnettuna tämä tarkoittaa, että Suomessa olisi noin ikääntynyttä, joilla haitallisen käytön tai riippuvuuden kriteerit täyttyvät (Duodecim 2008). Yksinäisyys lisää mielenterveysongelmia myös ikäihmisten keskuudessa. Kun muiden väestöryhmien itsemurhat ovat laskeneet, vanhusten itsemurhat ovat lisääntyneet. Tilastojen mukaan keskimäärin joka toinen päivä vanhus tekee Suomessa itsemurhan. Vakavasta masennuksesta kärsii noin 4-5 prosenttia vanhuksista ja lievästä jopa kolmannes. Depression taustalla on usein yksinäisyys, josta kärsii vuosittain vanhusta (Stimulus 2006). Antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot ovat lisääntyneet huimasti viimeisten vuosien aikana. Eristysolosuhteet laitoksissa, asumispalveluyksiköissä ja kotioloissa vaativat uutta tietoa ja osaamista. Hygienia vaatimukset ovat nousseet ja erityisosaamista tarvitaan lisää. Infektioiden torjunta ja niiden leviämisen ehkäisy tuovat yhteiskunnalle huomattavat säästöt. 3.3 Asuminen ja ympäristö Laatusuosituksen mukaan tavoitteena ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisät asumisympäristöt. Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä: arvioivat kotihoitoa ja ehkäiseviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyys-, palo- ja muut turvallisuusnäkökohdat, arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen esteettömyyttä ja turvallisuutta, asettavat arviointitiedon pohjalta asumis- ja hoitoympäristöjen uudistustarpeet tärkeysjärjestykseen ja laativat asuntojen ja tilojen parantamisohjelman, lisäävät panostusta asiakasystävälliseen teknologian hyödyntämiseen (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008) Nurmijärven kunta myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen Valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Tulorajat vain ovat sangen alhaiset ja tästä syystä myönnettyjä avustuksia on ollut viime vuosina vain muutamia vuosit- 7

8 tain. Kunnan korjausrakennusmestarin tehtäviin kuuluu korjausavustusten käsittely sekä neuvonta korjaus- ja perusparannusasioissa. Ikäihmisten asuntojen korjaamista tuetaan lisäksi seuraavien järjestelmien kautta: Valtion asuntorahasto myöntää avustuksia terveyshaitan ja liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi. Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea. Valtiokonttori korvaa vähintään 10 %:n sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät asunnon muutostyöt. Sosiaalilautakunta myöntää vaikeavammaisille vanhuksille vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömiä asunnon muutostöitä ja asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä ja laitteita. Lisäksi ikäihmisten asuntojen välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin on varattu vähäinen määräraha terveystoimen budjettiin. Riskiryhmiin kuuluvien puutteellisesti asuvien nurmijärveläisten asuntokuntien asuinolosuhteet pyritään inventoimaan ja tekemään arvio asuntojen kunnostustoimenpiteistä ja niiden rahoituksesta tai muista asumisvaihtoehdoista. Nurmijärven kunnassa esteettömän asumisen ja asuinympäristön edistäminen on yksi asuntopolitiikan avainstrategia. Strategiaan kuuluu vaikuttaminen uudistuotantoon, vanhojen asuntojen peruskorjaamiseen, lähiympäristöön ja tieverkostoon sekä palveluiden saatavuuteen. Esteettömyysprojektin loppuraportin kehittämisehdotukset esteettömyyden edistämiseksi käsitellään vanhustyön toimenpideohjelmassa (7.1). 3.4 Kulttuuri ja vapaa-aika Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille. Kirjaston kotipalvelusta on mahdollisuus tilata kirjaston aineistoa suoraan kotiin kuljetettavaksi. Asiakas ja kirjaston henkilökunta sopivat keskenään puhelimitse siitä, mitä asiakas haluaa lainata. Kotihoidon työntekijät tai kirjaston henkilökunta kuljettavat aineiston asiakkaalle. He myös huolehtivat lainatun aineiston palauttamisesta. Heikkonäköisille on tarjolla isotekstisiä kirjoja, sekä C-kasetille ja cd-levylle luettuja äänikirjoja. Kirjastosta voi lainata myös ymmärtämistä helpottavalla selkokielellä kirjoitettua aineistoa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää ohjattuja kulttuurimatkoja erilaisiin tapahtumiin kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin. Kulttuurimatkalle osallistuminen on vaivaton ja turvallinen tapa päästä mukaan kulttuuririentoihin. Matkaan sisältyy bussikuljetus ja mukana on aina ryhmänvetäjä, joka palvelee matkalaisia. 4 Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset Hoito- ja palveluprosessit on suunniteltava ja toteutettava asiakaslähtöisesti siten, että palvelu perustuu asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen huolelliseen ja monipuoliseen arviointiin. Palveluiden saatavuutta laadun osatekijänä on varmistettu lainsäädännöllä. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa 80 vuotta täyttäneillä ja kansaeläkelaitoksen erityishoitotukea saavilla henki- 8

9 löillä on oikeus sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta (Sosiaalihuoltolaki 710/ a ). Toimintaympäristön muuttuessa kuntien on pohdittava, mikä on palveluiden paras tuottamisja tarjoamistapa. Samalla on noussut entistä tärkeämmäksi määritellä, mitkä kuntien palveluista ovat lähipalveluita, mitä palveluita tarjotaan seudullisesti, maakunnallisesti tai vieläkin keskitetymmin esimerkiksi erityisvastuualueen tai valtakunnan tasolla (Uudistuvat lähipalvelut, Kuntalaisen PARAS, Kuntaliitto 2007). Nurmijärven palvelurakenne vuonna 2007 ja ennuste vuoteen 2020 näkyy kuviosta 1. Kuviosta näkyy, että laitos- ja vanhainkotipaikkoja on reilusti yli suosituksen. Vastaavasti tehostettua asumispalvelua on reilusti alle suositusten, joka johtuu osittain siitä, että Nurmijärvellä ei ole omaa tehostettua asumispalvelua. Kotihoitoa Nurmijärvellä on tarjolla yli suositusten. Omaishoito (suositus 6%) Laitoshoito ja vanhainkodit (suositus 3 %) Tehostettu palveluasuminen (suositus 5-6%) Säännöllinen kotihoito (suositus 14%) palvelurakenne 2007 suositus 2007 suositus 2010 suositus 2020 Kuvio 1: Nurmijärven palvelurakenne v 2007 ja suositus vuoteen Kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut Nurmijärvi tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluita tuotetaan itse ja kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia tuottamistapoja (Kuntastrategia ). Kunta voi tuottaa vastuullaan olevat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia palvelut ostopalveluina yksityisiltä tai julkisilta palveluntuottajilta tai vaihtoehtoisesti antaa palvelun käyttäjälle palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityisiltä palveluntuottajilta (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Nurmijärven kunnan itse tuottamia ikäihmisten palveluita ovat kotihoito tukipalveluineen, omaishoidon tuki, palvelutarpeen arviointi, ehkäisevät palvelut ja gerontologinen sosiaalityö. Lisäksi kunta tuottaa itse laitoshoidon palvelut. Kuntoutuspalveluita saadaan terveyskeskuksen fysioterapiaosastolta ja vanhustyön fysioterapeutin palvelut ovat ikäihmisten käytettävissä. 9

10 Ostopalveluina hankitaan tehostettua asumispalvelua. Sotainvalidien ja veteraanien siivous- ja kuntoutuspalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Erikoissairaanhoito on ostopalvelua Hus-piiriltä. Tulevaisuuden kehittämiskohteita - tehostettu palveluasuminen omaa vai ostettua - palveluseteli; ateriapalvelut, siivouspalvelut, kauppapalvelut, apteekkipalvelut, pyykkipalvelut 4.2 Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluita on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Saatavuuden perusteella palvelut voidaan jakaa lähipalveluihin, seudullisiin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Seudulliset palvelut tuotetaan esimerkiksi silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa. (Ikäihmisten palvelujen latusuositus 2008) Lähipalveluita ovat mm. kunnan itse tuottamat palvelut. Tällä hetkellä seudullisia palveluita ei ole käytössä. Tulevaisuuden kehittämiskohteita - seniori-info, ikäihmisten neuvola - yöhoito kotihoitoon - tulevaisuudessa seudullisia palveluita; Kuuma-yhteistyö, Vanhuspalveluiden kehittämisyksikkö, Kiljavan palvelut - erityisosaamista vaativat palvelut; alkoholidementoituneet, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, dementia-/ muistipoliklinikka, krooniset infektiopotilaat 4.3 Palvelujen laadun turvaaminen Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää toimivia palveluketjuja. Ikääntyneiden kotona asumisen ja arjen sujuvuuden tueksi tarvitaan yhteistä palvelunäkemystä, jossa sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä muut palveluja tuottavat tahot toimivat saumattomasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa palvelujen tavoitteet sovitetaan yhteen, jolloin vältetään päällekkäistä työtä. Tavoitteena on, että asiakkaalle laaditaan yksi kirjallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoja palvelu tai muu vastaava suunnitelma, jonka avulla toteutetaan eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja tuotetaan asiakkaalle toimiva ja laadukas palvelukokonaisuus (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Nurmijärven vanhustyössä on laatutyötä aloitettu kartoittamalla tämän hetkinen tilanne. Laatutyötä viedään eteenpäin pienin askelin osana arkityötä käytössä olevien resurssien puitteissa, hyödyntäen konkreettisia apuvälineitä. - Asiakaspalautetta kerätään joka toinen vuosi asiakkaiden/omaisten odotusten kartoittamiseksi ja asiakaslähtöisen hoitotyön kehittämiseksi. 10

11 - RAVA- toimintakykymittarin avulla arvioidaan yksittäisen asiakkaan toimintakykyä sekä päivittäisen avun ja palvelun tarvetta. Se on myös apuväline vanhuspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. - Itse arvioinnissa käytettävällä ITE-menetelmällä selvitetään onko yksikön toiminta laadukasta ja dokumentoitua, sen avulla arvioidaan ja kehitetään yksikön toimintaa. - VVT-ilmapiiritutkimuksen tuloksia hyödynnetään henkilöstön työssä jaksamisen parantamisessa. - SWOT-analyysia käytetään yksiköiden toimintatapoja arvioitaessa. Nurmijärven kuntastrategiassa tavoitteena on vuonna 2015, että palvelujen laadulle on määritelty selkeät kriteerit ja laatutyö on aktiivista. Tulevaisuuden kehittämiskohteita - Perustetaan vanhustyön laatutyöryhmä ja laaditaan yleiset vanhustyön laatukriteerit. - Aloitetaan henkilökunnan laatukoulutus ja laaditaan laatukäsikirja. Laatutyö sisältää myös henkilökunnan koulutussuunnitelmien laatimisen. 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Laatusuosituksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden keskeisiä sisältöjä ovat: onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus gerontologisen, mukaan lukien geriatrisen, asiantuntemuksen vahvistaminen Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta 5.1 Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset Nurmijärven kunnan vanhustyön päämääränä on, että valtaosa ikäihmisistä voi asua omassa kodissaan, viettää itsenäistä elämää ja tarvitsee vain satunnaisesti tai suhteellisen vähän ulkopuolista apua. Palveluja tarvitseva saa riittävästi apua joko omaan kotiin tai palveluasumiseen. Vain vaativaa perushoitoa tarvitsevat ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Ikääntyneiden asuinolojen kohentaminen ja kotihoidon laajentuminen vähentävät tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin palveluasumisen tarve painottuu entistä enemmän tehostet- 11

12 tuun palveluasumiseen. Riittävä kotihoito ja tehostettu palveluasuminen sekä uudentyyppisten hoivapalveluiden kehittäminen mahdollistavat pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämisen (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008 ). Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5-6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Nurmijärvellä yli 75-vuotiaista kotihoidon asiakkaina on n 19 %, laitoshoidossa n 7,7 % ja omaishoidon tukea saa n. 4.3 %. 5.2 Ehkäisevät palvelut Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja lähiverkostonsa avulla ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea ja ohjata ihmisiä kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on, että ikäihmiset saavat neuvontaa, ohjausta ja tietoa helposti ja vaivattomasti tarjolla olevista palveluista. Nurmijärven kunnassa tehdään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä 80-vuotta täyttäneille kuntalaisille, jotka eivät ole kunnan kotihoidon piirissä. Käynneillä arvioidaan itsenäistä suoriutumista, tiedottaa palveluista, selvittää hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä kehitetään edelleen ja niiden avulla mahdollistetaan varhainen puuttuminen.. Kunta toimii tavoitteellisesti yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoistyön ja yksityisen sektorin eri toimijoiden kanssa. 5.3 Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen, niin että kotona asuminen mahdollistuu toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Yöpartiotoiminnan aloittaminen sekä sairaanhoitajan työpanoksen lisääminen viikonloppuihin kuuluu tulevaisuuden tavoitteisiin. Mahdollinen kotihoidon yöhoito on tarkoitus keskittää kirkonkylälle ja yöhoitoon on tarkoitus laatia kriteerit. Uuden teknologian kehittyminen ja sen mukaan ottaminen kotihoitoon on haaste hoitotyössä. Erilaisten palo- ja turvallisuusjärjestelmien sekä hyvinvointi- ja läsnäolonteknologian kehittyminen edistävät osaltaan vanhusten turvallisuutta kotona. Suunnitelmakaudella selvitetään palvelusetelin käyttöönotto. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kotihoidon palveluita ja täydentää kunnan palvelutuotantoa 12

13 5.4 Omaishoito Valtakunnallisen laatusuositusten mukaan omaishoidontuen kattavuus tulee olla 5-6% yli 75- vuotiaista kuntalaisista. Vanhusmäärän kasvu Nurmijärvellä lisää tarvetta myös omaisten tukemiseen läheistensä hoidossa. Tavoitteena on, että omaishoidon tuki kohdennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan joustavasti hoitopalkkiona, palveluina, palveluseteleinä tai em. yhdistelmänä, joissa hoidettavalle ja hoitajalle räätälöidään palvelukokonaisuus. Näin omaishoito toteutuu todellisena kotihoitovaihtoehtona. Omaishoitoa tuetaan järjestämällä kuntouttavaa päivätoimintaa ja lyhytaikaista hoitoa hoidettavien toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja hoitavan omaisen vapaan mahdollistamiseksi. Tavoitteena on, että kehitetään omaishoitajien tukemista yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2007 kattavuus kyseisessä ikäryhmässä on ollut 4,2 %. Valtakunnallinen keskiarvo oli 3,7 % vuonna Kuntoutus- ja liikuntapalvelut Vuoden 2008 alusta lukien liikuntatoimi on kuulunut sosiaali- ja terveyspalveluihin. Laatusuosituksen yhtenä painopistealueena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tällä alueella on kunnan liikuntatoimella keskeinen rooli. Tavoitteena on, että lisätään lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavia ja ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia. Kuntoutuspalvelujen sisältöä kehitetään, erityisesti kotiin annettavia kuntoutuspalveluja. Apuvälinetarpeen arviointi, niiden hankinta, saatavuus ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluja. 5.6 Päivätoiminta Tavoitteena on päiväkeskuksen toiminnan sisällön kehittäminen, jossa palvelut kohdennetaan vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. 5.7 Tehostettu palveluasuminen Nurmijärvellä ei ole omaa tehostettua palveluasumista. Vuonna 2007 ostettiin n 40 tehostetun asumispalvelun paikkaa. Tarve kasvaa vuoteen 2015 n 100 paikalla. Terveyskeskuksen sairaalan osastoilla oli vuonna 2007 jatkuvasti n 40 pitkäaikaisasiakasta joiden paikka olisi palveluasunnoissa. Paikkaa odottavat asiakkaat ovat huonokuntoisia kahden autettavia, joten he kuuluvat ostopalveluissa kalleimpaan maksuluokkaan. Kuuma kuntien vertailussa Nurmijärvellä on ympärivuorokautisen hoivan hoitopäiviä 65vuotta täyttänyttä asukasta kohden keskivertoa vähemmän. Stm:n laatusuosituksen mukaan Nurmijärven ympärivuorokautinen hoiva painottuu kuitenkin liiaksi laitoshoitoon (kuvio 2). 13

14 ,5 6,7 4,8 5,5 2,9 2 9,5 7 12,6 6 6,8 3,2 4,6 3 4,9 6,4 3,7 1,3 3,2 3,1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Pitkäaikainen laitoshoito terveyskeskuksen vuodeosastolla Pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodissa Tehostetut asumispalvelut, ostopalvelut Tehostetut asumispalvelut, kunnan oma Kuvio 2: Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelu- ja hoitopäivät 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden vuonna Taulukossa 3 on esitetty arvio Nurmijärven ympärivuorokautisen hoivan paikkatarpeesta vuoteen 2020 STM:n laatusuosituksen mukaan. Paikkatarve on laskettu yli 75 vuotiaat 9 % mukaan sekä vuotiaiden osuus 1.7 % mukaan. Vuonna 2020 ympärivuorokautista hoivaa tarvitaan laskelman mukaan n 342 paikkaa v v paikkatarve (1.7%) ( 9%) yht pitkos tk.sair/akuutti tk.sair/pitk.a as.p oma (suunnitteilla) as.p osto lisäp tarve Taulukko 3: Nurmijärven ympärivuorokautisen hoivan paikkatarve vuoteen 2020 Nurmijärven vanhustyön ja laitoshoidon yhtenä sitovana tavoitteena on hoidonporrastuksen kehittäminen. Ihanteellinen tilanne olisi se, että hoidonporrastus olisi mahdollisimman matala ikäihmisen jouduttua toimintakyvyn heiketessä muuttamaan kotoaan. Kotihoidon palvelujen tulisi olla niin kattavat, että kotoa muutetaan vain yhteen hoivapaikkaan. Nurmijärven asumispalvelujen ratkaisuja mietittäessä tulee huomioida ikäihmisten tarpeet. Hoivapaikan tarpeessa olevat ikäihmiset ovat monisairaita ja huonokuntoisia, joten tarve on tehostettuun asumispalveluun. STM:n laatusuosituksen mukaan palveluasumisessa jokaisella asukkaalla tulisi olla oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Palveluasumisessa oma huone on asukkaan oma koti ja sen tulisi näkyä mahdollisuutena omiin kalusteisiin. Kodikkuuden ja normaaliuden merkitystä tu- 14

15 lee korostaa. Yksityisyyden kunnioittamisen lisäksi asukkailla tulee olla mahdollisuus sosiaaliseen yhdessäoloon sekä sisällä että ulkona sopivissa ja turvallisissa tiloissa (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008). Nurmijärvellä ei ole omaa tehostetun palveluasumisen yksikköä, joten strateginen linjaus oman tuotannon tarpeellisuudesta on tehtävä. Oman tehostetun palveluasumisen puuttuminen luo haavoittuvuuden, joka väestön vanhetessa korostuu. Tehostettu palveluasuminen omana tai ostettuna palveluna: Ostopalvelu MAHDOLLISUUDET Ei omaa investointia Ei huolta henkilöstön rekrytoinnista UHAT Kilpailun puuttuessa hinnat nousevat Valikoi asiakkaansa, itselle jäävät ns vaikeimmin hoidettavat Kilpailu paikoista; paikkoja liian vähän Hoidonporrastusta vaikea saada "matalaksi" Riippuvuus ostopalveluista luo haavoittuvuuden Valvonta Oma tuotanto MAHDOLLISUUDET Omat pysyvät paikat joista ei tarvitse kilpailla Mahdollisuus madaltaa hoidonporrastusta: riittävä oma hoivapaikkojen määrä mahdollistaa sen, että asukas saa asua samassa paikassa loppuun asti. Hoitoisuuden lisääntyessä hoivapaikkaa ei tarvitse vaihtaa, kuten yksityisillä tällä hetkellä. Kustannukset ennakoitavissa paremmin Oman tehostetun asumispalvelun myötä haavoittuvuus vähenee. UHAT Investoinnit Henkilöstön saatavuus 5.8 Laitoshoito Terveyskeskussairaalan osastot ovat tarkoitetut perusterveydenhuollossa hoidettavien vaativien sairauksien hoitoon, erikoissairaanhoidon jälkeiseen jatkohoitoon sekä saattohoitoon. Tavoitteena on, että terveyskeskussairaalan osastoilla ei hoideta pitkäaikaisasiakkaita. Tavoite vaatii kotihoidon ja tehostetun asumispalvelupaikkojen riittävää resursointia. Pitkäaikaisosastoilla hoidetaan pitkäaikaishoidossa olevia asiakkaita ja intervalli/lyhytaikaishoidon asiakkaita. Pitkäaikaisosastoilla huolehditaan asiakkaiden toimintakyvyn 15

16 ylläpitämisestä. Tavoitteena on aina mahdollinen kotiutuminen pitkänkin hoitojakson jälkeen. Osastoilla pyritään luomaan mahdollisimman kodinomainen ja rauhallinen ilmapiiri. Tulevaisuudessa yhden hengen huoneita tarvittaisiin lisää (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008). 5.9 Muistihäiriöisten ja dementoituneiden palvelut Dementian varhainen diagnosointi Haasteena sairastuneen tarpeiden hahmottaminen, miten niihin vastataan sekä miten yleinen yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa dementoivaa sairautta sairastavaan. Kielteisesti suhtautuva ympäristö voi heikentää sairastuneen tilannetta ja lisätä sairastuneen ajautumista muista erilleen (Gerontologia 3/2007) Muistipoliklinikka; omana palveluna tai Kuuma-yhteistyönä. Vaihtoehtona myös aikuisneuvonnan yhteyteen ns ikäihmisten neuvola 6 Henkilöstöön liittyvät linjaukset Nurmijärven henkilöstöstrategian lähtökohtana on, että kunnalla on käytettävissä ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ohjaavan vision ja ikäpoliittisen strategian toteuttamiseen tarvittava määrä osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstöstrategia tukee kunnan ikäpoliittisen strategian toteutumista sekä poliittisten päätöksentekijöiden, ikääntyneiden palveluita johtavien ja henkilöstön yhteistyötä. 6.1 Henkilöstön määrä Nurmijärven kunnan strategian mukaan oikealla henkilöstömitoituksella turvataan kunnan kilpailukyky työnantajana ja toiminnan tehokkuus. Nurmijärvellä laitoshoidon henkilöstömitoitus vastaa STM:n laatusuosituksen kohtalaista mitoitusta. STM:n kotihoidon uusi laskentakaavio ei ole vielä käytettävissä. Varahenkilöstöjärjestelmää vanhustyön ja laitoshoidon alueella ei toistaiseksi ole. Tulevina vuosina järjestelmää tulee kehittää. Nurmijärvellä aloitettiin syksyllä 2007 terveyspalveluiden rekrytointi-projekti Voimaa, jonka yhtenä tavoitteena on perusterveydenhuollon profiilin nostaminen. Tavoitteena on mm. lisätä peruskoululaisten ja lukiolaisten tietoutta terveydenhuoltoalasta ja kiinnostusta hakeutua alalle. Vanhustyön ja laitoshoidon pääasiallinen rekrytointikanava on opiskelijat; se miten opiskelijoita kohdellaan ja perehdytetään vaikuttaa suoraan henkilöstön saatavuuteen. Opiskelijaohjaukseen ja perehdytykseen tullaan panostamaan Voimaa-projektissa. Voimaa-projektin avulla Nurmijärven kuntaan hankitaan sähköinen rekrytointi ja sijaisjärjestelmä Laura syksyllä Sähköinen järjestelmä lähtee käyntiin alussa terveyspalveluissa ja laajenee koko kuntaan vuoden 2009 aikana. Sähköinen järjestelmä helpottaa henkilöstön saatavuutta ja sijaisjärjestelyjä. 16

17 6.2 Henkilöstön osaaminen Henkilöstön määrän ja koulutusrakenteen sekä osaamisen kehittämisen lähtökohtana on laaja gerontologinen näkemys vanhenevasta ihmisestä. Johtajien ja esimiesten vastuulla on rekrytoida henkilöstö, jonka kokonaisosaaminen vastaa kullekin palvelulle tai hoidolle asetettuja tavoitteita (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Vanhustyö on erikoisosaamista, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Esim. terveyskeskussairaalan osaamisvaatimukset ovat erittäin vaativat. Erikoissairaalatasoista osaamista vaaditaan laaja-alaisesti. Nurmijärven kunta on vanhustyön ja laitoshoidon osalta ollut koulutusmyönteinen. Henkilökunta on motivoitunutta kouluttautumaan ja heitä kannustetaan ja autetaan opiskelussa mm. työvuorosuunnittelun avulla. Osaamiskartoitukset ovat myös Voimaa-projektin tavoitteena. Tulevaisuudessa on tarkoitus saada sähköinen johdon työkalu, joka palvelee prosessina työhaastattelussa, osaamiskartoituksessa, kehityskeskustelussa, urasuunnittelussa jne. 6.3 Henkilöstön johtaminen Vanhustyön ja laitoshoidon johtaminen perustuu kunnan arvoihin; oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus sekä vastuullisuus. Yhtenä Voimaa-projektin tavoitteena on voimaantuvan työyhteisön luominen. Johtamisen kannalta se tarkoittaa yhteisöllisyyden rakentamista tiimeissä ja koko vanhustyön ja laitoshoidon yhteisössä. Työyhteisötasolla voimaantuminen näkyy hyvänä yhteishenkenä, ristiriitojen avoimena käsittelynä, keskinäisenä kunnioituksena ja arvostuksena ja yhteisenä vastuunottona. Voimaantuvan työyhteisön luomiseen liittyy myös huoli puheeksi-koulutukset, jotka aloitetaan Voimaa-projetkin aikana. Voimaa-projekti päättyy syksyllä Projektin aikana suunnitellaan voimaantumisen ylläpitäminen ja lisääminen projektin jälkeen. Vanhustyön ja laitoshoidon tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan yhteistyötä sekä oman kunnan toimijoiden että Kuuma- kuntien kanssa. Vanhustyön ja laitoshoidon johtamisessa on tärkeää luoda verkostot oman kunnan toimijoihin ja osallistua Kuuma-yhteistyöhön. 7 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma on tarkoitettu Ikäihmisten hyvinvointiohjelman rinnalle päätöksenteon tueksi vuoteen Toimenpideohjelmaan on koottu Ikäihmisten hyvinvointiohjelmasta kokonaisuudet, joihin tarvitaan lisäresursointia ja myös muiden yhteistyökumppaneiden panostusta. 17

18 7.1 Asumisen ja ympäristön esteettömyys Esteetön ympäristö mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen. Nurmijärven kunnassa esteettömän asumisen ja asuinympäristön edistäminen on yksi asuntopolitiikan avainstrategia. Strategiaan kuuluu vaikuttaminen uudistuotantoon, vanhojen asuntojen peruskorjaamiseen, lähiympäristöön ja tieverkostoon sekä palveluiden saatavuuteen. Esteettömyysprojektin loppuraportin mukaan (Vanhustyön suunnitelma 2007) Tavoite 1: Nurmijärven toiminta-ajatukseen ehdotetaan lisättäväksi: Nurmijärven kunta on menestyvä hyvän elämän kunta, joka tarjoaa asukkailleen palvelut ja heille terveellisen, turvallisen ja esteettömän elinympäristön. Esteettömyys viedään osaksi Nurmijärven kunnan avainstrategioita. Täsmennetään esteettömyysnäkökulmasta Hyvän elämän Nurmijärvi strategiaa, haetaan monialaista ja sektorien välistä yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Tavoite 2: Kunta varmistaa esteettömyyden toteutumisen katurakennushankkeissa laatimalla malliratkaisut julkisen tilan osalta. Malliratkaisuja laaditaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: suojatiet, kevyen liikenteen väylät, aukiot ja torialueet, luiskat ja portaat sekä penkit ja levähdysalueet. Tavoite 3: Toteutetaan kunnan keskustaajamissa esteetön ja turvallinen arkiliikkumisen reitistö. Hankkeessa selvitetään myös talvikunnossapidon laatutakuun liittämisen mahdollisuudet. Talviliikkumisen edistämiseksi pyritään tehostamaan talvikunnossapitoa niin, että reitit ovat käyttökunnossa arkisin klo 8-20 välisenä aikana. Tavoite 4: Kunnan avustuksella ja yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa laaditaan malliratkaisut esteettömien palvelutilojen toteuttamiseksi. Myös kunnan omistamien julkisten rakennusten esteettömyys kartoitetaan sekä laaditaan tavoiteaikataulu julkisten palvelurakennusten esteettömyyskorjauksille. Tavoite 5: Maankäytön suunnittelussa kehitetään tapoja, joilla esimerkiksi väestön ikääntymistä arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kehittämishankkeessa laaditaan toimintamalli ja varmistuslista (ns. check list) esteettömyyden arvioimiseksi jo kaavasuunnitelman laatimisvaiheessa. Tavoite 6: Esteettömän asumisen edistämiseksi käynnistetään kunnan sisäinen hanke, jossa sekä uudisrakentamiselle että perusparantamiselle luodaan periaatteet. Kehittämishankkeessa arvioidaan kunnassa olevien hissittömien kerrostalojen määrä ja tarvittaessa käynnistetään kunnan oma hissiprojekti. Pientalorakentamisessa kehitetään tapoja tiedottaa jo rakennussuunnitteluvaiheessa esteettömästä rakentamisesta. Esteettömyyden edistämiseksi laaditaan erillinen varmistuslista omakotirakentajille. Keino: Yhteistyö asuntotoimen ja ympäristötoimialan kanssa 7.2 Kotona asumista tukevien palveluiden kehittäminen Nurmijärven kotihoidon lähitulevaisuuden painopistealueet tulevat olemaan ennaltaehkäisyssä, teknologian hyödyntämisessä sekä resurssien suuntaamisessa ns päivystysaikaan. 18

19 Tavoite 1: Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen Keinot: esteetön asuminen: muutostöihin apua (tilapalvelu, palveluseteli) varhainen ja oikea-aikainen puuttuminen (dementian sekä päihde- ja mielenterveysongelmat), ikäihmisten neuvolatoiminta teknologian hyödyntäminen. kotiutushoitaja toimintakyvyn ylläpitäminen. Resursointi: toimintakyvyltään jo alentuneiden ikäihmisten kuljetukset pysytään pystyssä ryhmiin. Voimaa-vanhuuteen ryhmien lisääminen. päiväkeskuksen toiminnan kehittäminen sairaanhoitajien työpanoksen mahdollinen lisääminen viikonloppuihin lyhytaikaishoidon kehittäminen mahdollisesti kotihoitoon myös yöhoitajat tai vaihtoehtoisesti yöaikaan tarvittavien auttamiskäyntien ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta. Tavoite 2: Tukipalveluiden kehittäminen Ateriapalvelut Keinot: toiminnan kehittäminen vastaamaan vanhustyön tarpeita mm. tiivistämällä yhteistyötä ateriatoimittajien kanssa ateriakuljetukset ostopalveluna mahdollisen teknologian hyödyntäminen Siivouspalvelu Keinot: palvelusetelin myöntäminen arvioinnin perusteella pienituloisille Kauppapalvelu Keinot: yhteistyönä paikallisten kauppojen/työtoimintakeskusten kanssa ostopalveluna Pyykkipalvelu Keinot: ohjataan yksityiselle palveluntuottajalle Apteekkipalvelu 19

20 Keinot: lääkkeiden jako apteekin toimesta sähköinen reseptinkäsittely Tavoite 3: Työyhteisön ja johtajuuden vahvistaminen kotihoidossa Sekä Kirkonkylän, Klaukkalan että Rajamäen kotihoidossa kotihoidon johtajat ja tiimit ovat hajallaan eri pisteissä. Hoitotyön johtamisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää saada kussakin kylässä kotihoito saman katon alle. Tiimien yhdistäminen vaikuttaa myös kotihoidon tehokkuuteen, sillä synergiaetu on huomattava esim. henkilöstön sairaustapauksissa. Keinot: Kirkonkylässä pyritään löytämään yhteiset tilat kaikille tiimeille sekä kotihoidon johtajalle. Tilat tulisi olla keskeisellä paikalla kaikkia tiimejä ajatellen. Klaukkalan tiimeille ja kotihoidon johtajalle on suunnitteilla yhteiset tilat Kauppakeitaan kiinteistössä. Rajamäen tiimit muuttavat Terveystie 2:een syksyllä Hoidonporrastuksen kehittäminen Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja Nurmijärvellä on ainoastaan terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla. Omaa ympärivuorokautista asumispalvelua ei ole. Terveyskeskuksen sairaalan osastoilla jonottaa vuonna 2008 n 40 pitkäaikaisasiakasta hoivapaikkaa. Nurmijärven palvelurakenne on suosituksiin nähden liiaksi laitospainotteinen (s 9, kuvio 1). Ympärivuorokautisen hoivapaikan tarve vuoteen 2020 mennessä on n 342. Vastaava luku vuonna 2008 on 188. Vuonna 2008 pitkäaikaisosastolla on 101 asukasta, asumispalveluissa 42 asukasta ja terveyskeskuksen sairaalan vuodeosastoilla yhteensä n 40 pitkäaikaisasukasta. Tämän lisäksi hoivapaikkaa jonottaa myös kotona asuvia ikäihmisiä. Jotta hoidonporrastusta voidaan kehittää asiakkaan tarpeita vastaavaksi tulee Nurmijärvellä pohtia miten nuo puuttuvat paikat tullaan järjestämään. Tavoite 1: Selvittää tuottaako kunta tehostettua asumispalvelua tulevaisuudessa myös itse vai järjestetäänkö palvelu jatkossakin pelkästään ostopalveluna Ostopalvelu tarkoittaa tässä kilpailutettavia palveluita. Omalla tuotannolla tarkoitetaan Nurmijärven kunnan vanhustyön ja laitoshoidon vastuulla olevaa palvelua. 20

21 Toimenpidevaihtoehdot: Vaihtoehto 1 Rakennetaan oma n 40 paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö terveyskeskussairaalan laajennuksen lisäksi. Tällöin omia paikkoja olisi yhteensä 226, joista hoivapaikkoja yhteensä 141 ja akuuttipaikkoja 85. Edut: Omien asumispalvelupaikkojen myötä haavoittuvuus vähenee, riippuvuus ostopalveluista vähenee, hoidonporrastusta voidaan kehittää asiakkaan tarpeista lähteväksi, jäljelle jäävät akuuttipaikat voidaan käyttää kuntoutukseen. Erikoissairaanhoidosta tulevien potilaiden vastaanottaminen helpottuu (ylikäyttömaksu). Haitat: Mittavat investoinnit (osastojen laajennus + asumispalveluyksikkö), rekrytointiongelma Vaihtoehto 2 Siirretään terveyskeskussairaalan laajennusta vuoteen 2015 ja tilalle rakennetaan oma 40-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö. Terveyskeskussairaalaan jäisi osasto 1 jossa 27 paikkaa ja osasto 3 jossa 28 paikkaa. Ratkaisussa omia paikkoja olisi 196, joista hoivapaikkoja olisi 141 ja akuuttipaikkoja 55. Osasto 2:sta tehtäisiin alkuperäisen suunnitelman mukaan hallinnon tilat. Edut: Investoinneiltaan edullisempi kuin vaihtoehto 1, sillä osaston laajennukseen tarkoitetut investoinnit käytetään asumispalveluyksikköön. Osasto 2:n henkilökunta siirtyy rakennettavaan yksikköön, joten henkilökunnan lisätarve on vain n 10 lähihoitajaa. Omien asumispalvelupaikkojen myötä haavoittuvuus vähenee, riippuvuus ostopalveluista vähenee, hoidonporrastusta voidaan kehittää asiakkaan tarpeista lähteväksi. Vuoteen 2015 mennessä nähdään akuuttipaikkojen todellinen tarve. Haitat: Rekrytointiongelma, tonttiongelma, terveyskeskuslaajennuksen investointi-varauksen riittävyys? (huom käytettävissä myös kirkonkylän vanhustentalo D:n investoinnit), hammashuollon tilat + muut toteutumatta Vaihtoehto 3 Edetään nykyisen suunnitelman mukaan. Terveyskeskuksen laajennuksen jälkeen olisi omia paikkoja 186, joista hoivapaikkoja 101. Asumispalvelujen suhteen oltaisiin ostopalveluiden varassa, jolloin vuoteen 2020 mennessä jouduttaisiin ostamaan n 183 paikkaa. 21

22 Edut: Ei lisäinvestointeja, ei rekrytointiongelmaa Haitat: Haavoittuvuus, kilpailun puuttuessa hinnat nousevat, vaikeuksia huonokuntoisimpien vanhuksien sijoittamisessa, kova kilpailu paikoista, joita liian vähän jo nyt, hoidonporrastuksen kehittäminen vaikeutuu, akuuttipaikoilla edelleen pitkäaikaisasiakkaat. Yhteenveto toimenpidevaihtoehdoista: Vaihtoehto 1 Vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Varmistetaan akuuttipaikkojen riittävyys. Saadaan asianmukaiset tilat kuntoutukselle, suun terveydenhuollolle ja muille suunnitelluille toiminnoille. Laitospaikat lisääntyvät, joten ei ole STM:n laatusuosituksen mukainen. Vaihtoehto 2 Vastaa tulevaisuuden tarpeisiin vanhustyön ja laitoshoidon osalta. On stm:n laatusuosituksen mukainen. Hammashuollon, fysioterapian ym. tarvittavat tilat eivät toteudu suunnitellusti. Vaihtoehto 3 Ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Akuuttipaikat eivät tule riittämään. Pitkäaikaisasiakkaat väärässä paikassa. Palvelun tarjonta epävarmaa. Toiminta haavoittuvaa. Laitospaikat lisääntyvät. Kunnanjohtaja Kimmo Behm nimesi työryhmän selvittämään palvelurakenteen linjauksia. Työryhmään nimettiin Merja Vikman-Kanerva (puheenjohtaja), Erja Pentti, Ilpo Salminen, Kirsti Handolin, Pertti Selkälä, Anneli Pippuri ja Marita Hägglund (sihteeri). Työryhmän lausunto liitteenä. Hoivapaikan tarpeeseen vastaamiseksi Nurmijärven kunnassa tarvitaan myös yksityisiä asumispalveluntuottajia. Tavoite 2: Nurmijärven strategian mukaisesti kunta edistää yksityisen tehostetun asumispalvelutuotannon lisäämistä Nurmijärvelle. Keinot: tonttien kaavoitus Tavoite 3: Parannetaan yhteistyötä eri hallintokuntien välillä vanhustyön ja laitoshoidon investointien osalta. Keino: toimialajohtaja, johtava ylilääkäri sekä vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö ovat mukana palavereissa, joissa käsitellään vanhustyötä ja laitoshoitoa koskevaa suunnittelua ja investointeja. 22

23 7.4 Rekrytointiin panostaminen Tavoite 1: Sähköinen rekrytointityökalu Keino: rekrytointi-projekti Voimaa selvittelee asiaa yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Aikataulu: syksyllä 2008 sähköinen rekrytointiohjelma suunnitelmien mukaan käytössä. Tavoite 2: Luodaan varahenkilöstöjärjestelmä Keino: suunnitteluvuosille lisätään uudet toimet varahenkilöstöön 7.5 Toimenpideohjelman seuranta ja tiedottaminen Vuosittaiseen toimintakertomukseen liitetään toimenpideohjelman toteutumisen arviointi, joka toimii samalla tiedonkulkuna terveyslautakunnalta valtuustoon. 8 Ikäihmisten hyvinvointiohjelman toimeenpano Valtuustotasolla hyväksytty ikäihmisten hyvinvointiohjelma kytketään kunnan ydinprosesseihin; suunnitteluun, budjetointiin, kehittämistoimintaan ja arviointiin. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet tulee ottaa mukaan valtuustotason tavoitteisiin, jolloin niiden toteuttamiseen osoitetaan myös tarvittavat voimavarat. Ohjelman käytäntöön saattamiseksi laadittiin toimenpideohjelma, joka on esitetty kappaleessa 7. Ikäihmisten toimenpideohjelma tullaan avaamaan yksiköiden henkilöstölle syksyn kehittämispäivillä. Tavoitteena on henkilöstön aktiivinen osallistuminen ohjelman kaikissa vaiheissa, sekä ohjelman avaaminen tavoitteiksi ja toiminnaksi. Kehityskeskustelut henkilöstön ja esimiesten välillä on osa ohjelman toimeenpanoa tavoitteista päivittäiseen työhön. Ikäihmisten hyvinvointiohjelma ohjaa myös kehittämishankkeita, jotka toimivat muutosjohtamisen välineinä. Yksiköiden vuosittaiset toimintasuunnitelmat linkitetään kiinteästi ikäihmisten hyvinvointiohjelmaan. 9 Ikäihmisten hyvinvointiohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi Kunnan arviointijärjestelmä tulee sisältää valtuuston ja lautakuntien arvioinnin ohella kytkennät toimintayksiköissä toteutettuun arviointiin. Arvioinnin ketju alkaa valtuustosta ja ulottuu toiminnan eri tasojen kautta yksittäisen työntekijän kanssa käytyihin kehityskeskusteluihin saakka. Vanhustyön ja laitoshoidon alueella on vakiintuneena käytäntönä yksikkökohtaisten toimintakertomusten laadinta vuosittain. Toimintakertomuksissa arvioidaan kuluneen vuoden tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa ja vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. 23

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot