Ikääntyneiden asumisen näkymiä

Transkriptio

1 Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

2 Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja Kuntaliitto suositus (2013) Vuonna 2017 Asui kotona =tavallisissa asunnoissa 90,9 % % (pääosin omistusasunnoissa) Tehostetussa palveluasumisessa 7,3 % 6-7 % Vanhainkodeissa tai terveyskeskusten pitkäaikaispaikoilla (=laitoshoidossa) 1,7% 2-3% Lähde: THL, Sotkanet,

3 Ikääntyneiden asumistarpeet ja tukea tarvitsevat (Jalava et al. 2017) Ikääntyneet muiden asukasryhmien lailla heterogeeninen joukko: jokaisella on omat asumismieltymykset ja tottumukset. Asumisen tarpeet ja toiveet vaihtelevat mm. fyysisen kunnon, varallisuuden sekä turvaverkon mukaan. Ikääntyessä palvelujen saatavuuden, asuntojen esteettömyyden ja tutun elinympäristön merkitys korostuu. Melko yleinen asumisen toive on asua lähellä ystäviä, lapsia tai muita sukulaisia -> yhteisöllisyys. Kuntien vanhusneuvostot ja haastatellut henkilöt: ikääntyneille on oltava monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Heikoimmassa asemassa ovat vuokralla asuvat tai pienen eläkkeen turvin elävät, joilla ei ole realisoitavaa varallisuutta: Haja-asutusalueilla elävät Lähiöissä asuvat Vuokralla asuvien helpompi vaihtaa asuntoa. Vanhojen kerrostalojen omistusasunnossa asuvien tilanne haasteellinen mittavien korjausten takia. 3

4 Tarve: Miljoona esteetöntä asuntoa 2030 asuntojen määrä 4 4

5 Ikääntyneet ja asumisen ratkaisut 5

6 Tutussa asuinympäristössä vanheneminen Luodaan ratkaisuja, joilla tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia asua asunnoissa tutussa elinympäristössä. Ratkaisut mahdollistavat sen, ettei ikääntyneen tarvitse muuttaa palvelutarpeiden muuttuessa, ainakaan pois asuinalueelta. Asumisen ympärille muodostetaan erilaisia palvelu- ja hoivajärjestelyjä ja monenlaista toimintaa. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Kyse siis olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen parantamisesta sekä uustuotannon erilaisista ratkaisuista. 6

7 Asumiseen varautuminen ja asumistarpeiden ennakointi Pääosa tulevien vuosikymmenten asunnoista on jo rakennettu panostettava niiden asuttavuuden parantamiseen ikääntyneiden tarpeista lähtien, ml. asuinympäristön kehittäminen Kyse monenlaisista asunnoista ja monenlaisista tarpeista; toimivuus, esteettömyys ja turvallisuus Kansalaisten oman asumisen ennakointi ja varautuminen avainkysymys! Tietoa ja neuvontaa tarvitaan. 7

8 Esteettömän ja turvallisen asumisen edistäminen Kohteena olemassa oleva asuntokanta ja asuinalueet Keinoina asuntojen korjaamisen ja hissirakentamisen edistäminen Korjausavustukset valtiolla (ARA) Korjausneuvonta tärkeää, ylipäänsä ikääntyneiden asumiseen liittyvä neuvonta (osaksi palveluohjausta) 8

9 Palvelu-/yhteisökortteleita rakennetaan Palvelu/yhteisökorttelissa kuntien taajamissa ikääntyneet asuvat itsenäisesti tai tuettuna ja hyödyntävät korttelin palveluja, kuten ruokailu- ja siivouspalveluja, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Kortteliin kuuluu erilaisia asumismuotoja, kuten yhteisöasumista, itsenäistä senioriasumista, palveluasumista sekä kaiken ikäisten asumista. Erilaisia kohteita on, esim. Senioripiha Joensuussa ja Jätkäsaaren Sukupolvien kortteli. ARAn raportti Taajamasta palvelutaajamaksi (Aalto yo/sotera tekijä). 9

10 Ikäystävällisten asuinalueiden suuntaan Palvelukeskuksista/palvelukortteleista koko asuinalueen kehittämiseen, palvelut asukkaiden luokse, erilaisia asumisratkaisuja ja yhteisöllisen toiminnan paikkoja Kiinteää yhteistyötä ikäihmisten, palvelujen ja asuinalueiden suunnittelijoiden sekä käytännön toteuttajien välillä Palvelutalojen yhteistilojen käyttö lähiympäristön asukkaille (ARAn investointiavustus mahdollinen yhteistiloihin) Yhteisöllisyyden ja yhteisen toiminnan tukeminen esim. asuinalue- ja talokohtaisia yhteistilat. 10

11 Huomiota muisti- ja ikäystävällisyyteen asumisessa ja asuinympäristöissä 11

12 Yhteisöllisyyden tukeminen asuinalueilla Vaatii toimintatapojen muutosta. Asukaslähtöinen toiminta, osallistavan suunnittelun hyödyntäminen. Toimijoiden yhteistyö (kansalaiset, järjestöt, kuntatoimijat, järjestöt, asukasyhdistykset, yritykset, seurakunnat) Julkisten toimijoiden rooli mahdollistaa ja tuoda jatkuvuutta esim. tonttipolitiikka, toiminta-avustukset, koordinaattori Paikalliset ratkaisut paikallisiin olosuhteisiin asukkaiden ja muiden toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen Yhteiset esteettömät sisä- ja ulkotilat ovat tärkeitä, jotta kokoontumis- ja toimintapaikat ovat saavutettavia. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. VN selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/

13 Kuntien rooli ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisessä Kunnan eri hallintokunnat keskeisiä: sote, asuntotoimi, kaavoitus jne. -> yhteiset linjaukset ja yhteistyötä Vanhusneuvostojen toiminnan vahvistaminen ikääntyneiden asumiseen ja asuinympäristöihin liittyvissä kysymyksissä Kunnat voivat tukea asuntokannan korjaamista: esim. asuinolojen arviointi, korjausneuvonta, hissirakentamisen edistäminen Kunnat avainasemassa asuinympäristöjen ja lähipalvelujen kehittämisessä ikäystävällisiksi. Kumppanuus yksityisen sektorin kanssa (järjestöt, yritykset) 13

14 Tulevaisuuden ikääntyneiden asuminen Mitä sinä itse haluaisit asumiselta eläkeiässä ja missä asua? Rakennushankkeet pitkäaikaisia investointeja, tulee harkita tarkkaan. Erilaisia asumisen toiveita, kuitenkin tavalliset asunnot pääkohteita: Suuri osa haluaa asua nykyisessä asunnossa Suuri osa muuttaa taajamaan tavallisiin jo olemassa oleviin asuntoihin Osa hakeutuu uusiin kohteisiin. Myös ikäspesifejä ja uudenlaisia asumisratkaisuja toivotaan: senioritalot, yhteisöasuminen ja palvelukorttelit jne. Lisäksi etenkin eläkeiän alkupuolella Kakkos- ja kolmosasunnot, osa-aika-asuminen Asuminen ulkomailla. 14

15 Lisää ikääntyneiden asumisesta Sivusto ikääntyneiden asumisesta Kiitos! 15