RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUSSUUNNITELMA Vihtola-Jäkkö pilotti
|
|
- Johannes Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 1 (4 s.) RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUSSUUNNITELMA Vihtola-Jäkkö pilotti /HJä 0. YLEISTÄ Tämä laadunvarmistussuunnitelma koskee pelkästään sivutuoterakenteita. Muilta osin laadunseuranta tapahtuu varsinaisen työselityksen mukaisesti. Lyhenteet: RHk = LT = KS = YSe = aumassa välivarastoitu kostea rikastushiekka, Nordkalk aumassa välivarastoitu kostea lentotuhka, Stora Enso/Imatra aumassa välivarastoitu kostea kuitusavi, Stora Enso/Imatra yleissementti 1. LAATUSEURANTA ENNEN SEKOITUKSEN ALOITTAMISTA a) Sekoituspaikalle kuljetettavista tuhkakuormista otetaan kuljetusten yhteydessä yhteensä 10 kpl a`0.5 kg näytteitä, joiden vesipitoisuus analysoidaan. Kuitusaven osalta kuljetusten aikana otettavien, vastaavien, näytteiden määrä on 5 kpl. b) Varastoiduista materiaaleista (rikastushiekka, kuitusavi ja tuhka) otetaan viikolla 31 tai 32 näytesarja (näytteet koko varastoitua sivutuote-erää edustavalla tavalla), jonka tarkoituksena on varmistaa hyödynnettävien materiaalien ominaisuudet ja homogeenisuus: * rikastushiekka kpl a` 0,5 litraa + 1 kpl a`20 litraa * kuitusavi kpl a` 0,5 litraa + 1 kpl a`20 litraa * tuhka kpl a` 0,5 litraa + 1 kpl a`30 litraa Viimeksi mainitut seurantanäytteet analysoidaan ennen sivutuoterakentamisen aloittamista. Näytteenotossa on tärkeää dokumentoida näytteenottopaikka, jolloin sekoitustyön yhteydessä voidaan tarvittaessa helpommin varautua mahdollisiin laatuvaihteluihin. Otetuista näytteistä määritetään vesipitoisuus ja niiden laatua arvioidaan silmämääräisesti (homogeenisuus, paakkuuntuminen, keskinäiset erot eri näytteiden välillä jne.). Mikäli laatuvaihtelu voimakasta ja/tai massojen vesipitoisuustaso ei vastaa suunniteltua tehdään edellisten rinnalla myös rakeisuusmäärityksiä. Lisäksi varmistetaan vielä kertaalleen sivutuotemassojen sekoitustyössä käytettävä vesipitoisuus (Pr-sullonnan perusteella). Edellä kuvatulla tavalla toimien tarkistetaan kuinka hyvin hyödynnettävät sivutuote-erät vastaavat niitä materiaaleja, jolla varsinaiset ennakkokokeet on tehty. Tarvittaessa (mikäli tulokset poikkeavat huomattavasti ennakkotestauksen puitteissa saaduista) on seokseen lisättävän veden tavoitetasoa säädettävä, korjattava sekoitettavien materiaalien märkämassojen suhde vastaamaan ennakkotesteissä tutkittua tilannetta tai kasvatettava käytettävää sideainemäärää. Edellä mainitut lähtötiedot toimitetaan urakoitsijalle ennen sivutuoterakentamisen käynnistämistä.
2 2. LAADUNSEURANTA KUITUTUHKAMASSOJEN SEKOITUSTYÖN AIKANA Ennen työn käynnistymistä määritetään/tarkistetaan molempien sivutuotemassojen optimivesipitoisuus ja maksimikuivairtotiheys Proctor- sullonnalla (ks. kohta 1). Proctor-koe uusitaan molemmilla massalaaduilla vähintään yhden (1) kerran sekoitustyön edetessä. Sullonta uusitaan lisäksi aina mikäli käytettävien materiaalien laadun voidaan rakentamisen kuluessa saatavien seurantatulosten perusteella olettaa muuttuneen (mm. tiiveysastevaatimuksen saavuttaminen, materiaalin pehmeneminen tiivistettäessä, vesipitoisuusseuranta, seurantakoekappaleiden toteutunut tiheystaso ja materiaaliseoksen käyttäytyminen sullottaessa). Testien perusteella varmistetaan massoihin sekoitusvaiheessa lisättävän veden määrä (tarvittaessa sekoituksessa käytettävän veden määrän säätö) sekä tarkistetaan tiivistystyön laatuseurannassa käytettävät kuivairtotiheystasovaatimukset ( ilmoitus tiellä tapahtuvasta laatuseurannasta vastaavalle henkilölle). Sekoitustyön aikana valmiiden massojen laatua / laatuvaihtelua on seurattava koko ajan (minimissään sekoituksissa käytettyjen massojen määräseuranta sekä vesipitoisuuden seuranta ja säätö, seuranta dokumentoitava). Alkuvaiheessa vesipitoisuusseurantaväli on 50 tonnia. Työn edetessä, mikäli sekoitettujen massojen laatuvaihtelut on sekoitettavan sivutuoteseoksen kohdalla todettu vähäisiksi (dokumentointi!), voidaan vesipitoisuusseuranta toteuttaa ottamalla näyte 100 t välein. Sekoitustyössä käytetyistä sivutuotemassoista on pidettävä kirjaa siten, että seossuhteiden tarkistus sekä sekoitettujen massojen sijoittuminen rakennuskohteelle on mahdollista jäljittää myös jälkikäteen (lähtevät massat dokumentoitava). Sivutuotemassoille on määritetty vesipitoisuusrajat, joiden sisällä sekoitetun massan täytyy pysyä. Mikäli rajat ylittyvät massaa ei saa käyttää rakentamisessa ilman laadunvalvonnasta vastaavan henkilön lupaa. Tarvittaessa sekoitusprosessia on säädettävä. Sekoitettavien sivutuotemassojen vesipitoisuuden sallitut vaihtelurajat (ks. myös liite 3): SEOS Vesipitoisuus [%] Tavoite Sallittu vaihtelu Seuraavien sekoituserien Valvojan arviointi / hylkääminen säätö Rikastushiekka-tuhka 16 % ed. ylittyessä Kuitutuhka 51 % ed. ylittyessä Kaikki sekoituspaikalla tehtävän laatutarkkailun tulokset sekä sekoitetut massamäärät on dokumentoitava ja tulokset toimitettava Ekoroad-projektin käyttöön.
3 3. LAADUNVARMISTUSSEURANTA RAKENNUSKOHTEELLA (rikastushiekka-tuhka ja kuitutuhka rakenteet) Työmaapäiväkirja ja muu dokumentointi Työmaalla kirjataan ylös saapuvien sivutuotemassojen saapumisaika ja sijoituskohta (paaluväli). Lisäksi kirjataan ylös työn etenemiseen liittyvät asiat, normaalit laadunseurantatulokset sekä kaikki sellaiset seikat, joiden katsotaan voivan vaikuttaa rakentamisen lopputulokseen tai jotka on syytä kirjata pilotin myöhemmin tehtävää raportointia, tulosten analysointia ja kohteen pitkäaikaisseurantaa silmällä pitäen (sää, työsuorituksiin kulunut aika, ongelmat, poikkeaminen työohjeista yms.). Yleistä Laadunvalvontatyön yhteydessä on huomioitava, että sivutuoteseoksilla saavutettava maksimitiheystaso on suhteellisen voimakkaasti riippuvainen massan runkoaineksen osakomponenttien tarkasta seossuhteesta. Edellinen voi aiheuttaa epäjohdonmukaisia tuloksia esim. toteutuvia tiiveysasteita määritettäessä ja epäloogiset tulokset onkin aina varmennettava tekemällä heti uusi rinnakkaistesti tai esim. tarkistamalla kyseisellä materiaalinäytteellä saavutettava maksimi Proctor-kappaleilla. Vesipitoisuus Työn aikana määritetään noin 100 t välein sekoitusasemalta tulevan massan vesipitoisuus (esim. mikroaaltouunikuivatus) ja annetaan tarvittaessa säätöohjeita sekoituspaikalle (ks. edellisen sivun taulukko). Vesipitoisuutta seurataan myös tiivistyskokeiden (ks. seuraava kohta) yhteydessä (määritysten yhteenlaskettu tiheys 1 kpl/100 t). Käytettävän massan vesipitoisuus täytyy määrittää edellisten lisäksi aina silloin kun levitettävän/tiivistettävän sivutuotekerroksen ominaisuudet tai käyttäytyminen työn aikana muuttuvat, työssä esiintyy ongelmia tai seurantamittaustulokset poikkeavat joltain osin huomattavasti aikaisemmista. Tiivistyskokeet ja koekappaleet Testeissä käytettävä materiaalinäyte otetaan tielle levitetystä massasta ennen jyräystä (näyte KL+1 m). Tiivistyskoe hyödynnettävällä massalla maksimissaan saavutettavan kuivairtotiheyden määrittämiseksi tehdään kummallakin sivutuoteosuudella pisteissä alku + 100/200/300 m molemmista osakerroksista otetuilla näytteillä (eli yhteensä 6 näytteenottokertaa/rakenne). Mikäli sivutuotekerros voidaan rakentaa yhtenä kerroksena ovat seurantapisteet alku + 50/100/175/250/350 m. Sullonta tehdään Proctor-kokeen mukaista maksimityömäärää käyttäen tiivistäen materiaali siinä vesipitoisuudessa (määritys työmaalla) kuin se on tiekohteelle toimitettu. HUOM. tulos ei ole sama kuin maksimikuivairtotiheys! Samoilta kohdilta otetusta materiaalista tiivistetään myös ennakkotestien perusteella valittua, materiaalikohtaista, vakiotyömäärää käyttäen kaksi seurantakoekappaletta Proctor-muottiin. Tiivistystyömäärä pyritään valitsemaan siten, että seurantakappaleet tiivistetään rakenteen tavoitetiiviyttä vastaavalle tasolle (ks. liite 3). Koekappaleet säilytetään huoneenlämmössä ja koestetaan 1-aksiaalisesti 28 vrk:n ikäisinä. Esitetyt tutkimuskohdat ovat ohjeellisia ja mikäli massoissa esiintyy selvää laatuvaihtelua täytyy seurantapisteväliä tihentää. Tehdyt koekappaleet täytyy säilyttää koestuksen jälkeenkin mahdollisia myöhemmin tehtäviä tarkempia laatututkimuksia silmällä pitäen. Jälkikäteen tehtävillä laatutesteillä voidaan tarvittaessa selvittää mm. sekoituksen homogeenisuutta laboratoriossa. Laboratoriomäärityksiä ei kuitenkaan käytetä varsinaisessa työnohjauksessa vaan ne tulevat kysymykseen lähinnä jälkikontrolloinnissa mikäli ilmenee epäilyksiä sekoituksen tasalaatuisuuden suhteen.
4 Tiiviysmittaukset Tiiviysasteen kehittymistä seurataan samoista poikkileikkauksista (3 tai 5 kpl/rakenne), joissa tehdään seurantakoekappaleita. * Siinä tapauksessa, että sivutuotekerros levitetään 2 osakerroksena tehdään tiiviysmittauksia alemman levitettävän osakerroksen pinnasta vähintäin kahdelta kohdalta (keskilinja+1.5 m) ja ylemmän osakerroksen päälle levitettävän tasausmurskeen päältä tapahtuvan lopputiivistyksen aikana/jälkeen kolmessa poikkileikkauksessa. Jälkimmäisessä tilanteessa mittaukset tehdään sekä tien keskiosalta (keskilinja+0.5 m) että molemmilta reunoilta (sivutuotekerroksen reuna+0.5 m). * Mikäli koko sivutuotekerros levitetään kerralla tehdään kaikki mittaukset lopputiivistyksen aikana/jälkeen. Mittauskohdat ovat tässä tapauksessa rakenteen alku + 50/100/175/250/350 m. Mittaukset tehdään kaikissa edellä mainituissa pisteissä tien keskiosalta ja kohdilla 50/175/350 m myös molemmilta reunoilta. Molemmissa tapauksissa tehdään 11 mittausta/rakenne. Tiiviysmittausten tulosten perusteella ohjataan tiivistystyötä ja säädellään tarvittavaa tiivistystyömäärää. Tiivistystyötä ei saa jatkaa seuraavana työpäivänä. Rakenteiden tiiviysastevaatimukset selviävät liitteeltä 3. Tiiviysmittaukset on suunniteltu tehtäväksi pääosin joko vesi- tai hiekkavolymetrilla. Rikastushiekka-tuhka rakenteen osalta tiiviysmittauksissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös Troxler-mittalaitetta, mutta tällöin on ensin varmistettava, että sitä käyttäen saatavat tulokset vastaavat volymetrilla saatavia. Ennen Troxlerin käyttöön siirtymistä on tehtävä vähintään 4 rinnakkaismääritystä molemmilla mittaustavoilla ja pelkästään Troxlerin käyttöön siirtyminen edellyttää, että saatavat tulokset vastaavat yksiselitteisesti toisiaan (Huom. kuitutuhkan osalta Troxlerin käyttö ei ole sallittua!). Troxleria käytettäessä lopputiivistyksen jälkeinen seurantatiheys on volymetrimittauksista poiketen 50 m sekä tien keskiosalla että molemmilla reunoilla. Kerrospaksuudet Kerrospaksuuksien toteutumista seurataan ja ohjataan koko levitys- ja tiivistysvaiheen ajan. Sallittu vaihteluväli sivutuotekerroksen lopullisessa kokonaispaksuudessa on cm ja lopulliset kerrospaksuudet kirjataan ylös vähintään 50 m välein (sekä keskilinja että molemmat reunat, = reuna+0.5 m).
5 LIITE 2 (1 s.) MASSALUETTELO - sivutuotekerrokset Vihtola-Jäkkö pilotti Sivutuoterakenne (rakenteiden pituus a`400 m) Stabiloitu rikastushiekka-tuhka Rikastushiekka + kasavarastoitu tuhka 19.6 % + yleissementti 4 % 1) Stabiloitu kuitutuhka Kasavarastoitu tuhka + kostea kuitusavi 21.2 % + yleissementti 5.5 % 2) Materiaalit Teoreettinen Huom. määrätarve 6) rikastushiekka 975 t Märkämassa kun vesipitoisuus 6.7 %. 3) välivarastoitu 180 t Märkämassa kun vesipitoisuus tuhka 19.1 %. 4) YSe 36.5 t kuiva sementti lisävesi m 3 välivarastoitu 915 t Märkämassa kun vesipitoisuus tuhka 19.1 %. 4) kuitusavi 195 t Märkämassa kun vesipitoisuus 197 % 5) YSe 61 t kuiva sementti lisävesi m 3 1) Tuhkan (kasalle varastoidun tuhkan toteutunut vesipitoisuus keskimäärin 19.1 %) ja kuivan sementin määrä laskettu runkomateriaalin (=rikastushiekka) kuivamassaan verrattuna. Mikäli tuhkan vesipitoisuus poikkeaa edellä esitetystä on seossuhdetta säädettävä siten, että kuivamassojen suhde pysyy suunnitellulla tasolla (=6.1:1). Seoksissa ei saa käyttää tuhkaa, jonka vesipitoisuus on suurempi kuin 30 %. 2) Kuitusaven määrä suhteessa tuhkan määrään (märkämassojen suhde) laskettu välivarastoitujen massojen toteutuneita keskiarvotasoja käyttäen eli laskelmissa tuhkan vesipitoisuus on 19.1 % ja kuitusaven 197 % ( kuivamassojen suhde noin 11.8:1). Käytettävä sementtimäärä lasketaan tuhka-kuitusavi seoksen märkämassasta ennen lisäveden sekoittamista. - HUOM. Mikäli vesipitoisuudet poikkeavat edellä mainitusta on käytettävä runkomateriaaliseos tehtävä siten, että tuhkan ja kuitusaven kuivamassojen suhde pysyy suunniteltuna. - HUOM. Mikäli hyödynnettävän tuhkan vesipitoisuus on % eli tavoitetasoa korkeampi on seoksessa käytettävää sideainemäärää korotettava 0.5 %-yksikköä. Edellistä märemmän tuhkan käyttäminen on kielletty. - HUOM. Sementtimäärä lasketaan runkomateriaalien märkämassaan verrattuna (ennen lisäveden lisäämistä) eli mikäli hyödynnettävä kuitusavi ja/tai tuhka on suunniteltua märempää kasvaa myös tarvittava sideainemäärä suhteessa ylimääräisen veden määrään! 3) Välivarastoidun rikastushiekan vesipitoisuus kasalla vaihtelee välillä %, keskiarvotaso on 6.7 %. 4) Välivarastoidun tuhkan vesipitoisuus kasalla vaihtelee välillä %, keskiarvotaso on 19.1 %. 5) Välivarastoidun kuitusaven vesipitoisuus kasalla vaihtelee välillä %, keskiarvotaso on 197 %. 6) Määrissä ei ole huomioitu välivarastoinnin aiheuttamia hukkia. Laskelmat on päivitetty välivarastokasoilta 3.8. otetuista näytteistä tehtyjen laatututkimusten perusteella. Laskelmissa on käytetty varastoitujen sivutuote-erien keskimääräisiä vesipitoisuustasoja ja kyseisiä näytteitä käyttäen tehtyjen Proctor-sullontojen perusteella määritettyjä maksimikuivairtotiheystasoja ja tavoitevesipitoisuuksia. Muut sivutuoterakentamisen yhteydessä tarvittavat materiaalit: - murskeet / sora
6 LIITE 4 (1 s.) YHTEYSHENKILÖT Vihtola-Jäkkö pilotti Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauko Kellokoski / ) Hannu Moilanen ( ) Pekka Vallius / Tmi GeoPex ( ) Nordkalk Oyj (rakentamisessa käytettävä rikastushiekka, välivarastopaikka) Kari Kuusipuro ( ) varahenkilöt: Esa Lempinen ( ) ja Petri Koivunen ( ) Stora Enso Oyj, Imatra (rakentamisessa käytettävä tuhka ja kuitusavi) Teemu Klemetti ( ) Ympäristöviranomaiset - Ilkka Räsänen, Lappeenrannan kaupunki/ymp.johtaja ( ) - Pekka Ojanen, ymp.keskus/lappeenranta ( ) Kesälahden maansiirto Oy (urakoitsija) - Markku Piironen ( ) - Jarmo Karjalainen ( ) Lappeenrannan tekn. korkeakoulu - Satu-Pia Reinikainen, projektikoordinaattori ( / ) - Jarmo Kilpeläinen ( / ) Ramboll Finland Oy - Pentti Lahtinen ( / ) - Harri Jyrävä, projektipäällikkö ( / ) - Tero Jokinen, laadunvalvonta ( / )
7 LIITE 5 (1 s.) SIVUTUOTEMASSOJEN VÄLIVARASTO- JA SEKOITUSALUEEN SIJAINTI Vihtola-Jäkkö pilotti
8
9 Ekoroad-pilottihanke, Vihtola-Jäkkö pilotti Hyödynnettävät sivutuotemateriaalit, perustiedot Materiaali Stabiloitu rikastushiekka-tuhka Rikastushiekka + kasavarastoitu tuhka 19.6 % + yleissementti 4 % 1) Stabiloitu kuitutuhka Kasavarastoitu tuhka + kostea kuitusavi 21.2 % + yleissementti 5.5 % 2) Pilottirakentamisen laatuvaatimukset Tiiviystav. D [ % / kg/m 3 ] 3) 94 / / 1020 tavoite Vesipitoisuus [%] 4) Sallittu vaihtelu seuraavien sekoituserien säätö Valvojan Arvio/ hylkäys Rakennepaksuus/leveys [m] Seos (Lab. tutkimukset) Optimivesipitoisuus [ % ] Max. kuivairtotiheys [kg/m 3 ] ed. ylittyessä 0.25/ ed. ylittyessä 0.3 / ) Kostean tuhkan (keskiarvovesipitoisuus 19.1 %) ja kuivan sementin määrä laskettu runkomateriaalin (=rikastushiekka) kuivamassaan verrattuna. Mikäli tuhkan vesipitoisuus poikkeaa edellä esitetystä on seossuhdetta säädettävä siten, että kuivamassojen suhde pysyy suunnitellulla tasolla (=6.1:1). Seoksissa ei saa käyttää tuhkaa, jonka vesipitoisuus on suurempi kuin 30 %. 2) Tuhkan ja kuitusaven seosmäärät laskettu käyttökosteudessa (varastokasoilla vallitseva keskiarvotilanne) eli punnittavan tuhkan vesipitoisuus noin 19.1 % ja kuitusaven noin 197 % ( kuivamassojen suhde noin 11.8:1). Mikäli lähtömateriaalien vesipitoisuus poikkeaa edellä esitetystä on seossuhdetta säädettävä siten, että tuhkan ja kuitusaven kuivamassojen suhde pysyy suunnitellulla tasolla. HUOM. Mikäli hyödynnettävän tuhkan vesipitoisuus on % eli tavoitetasoa korkeampi on seoksessa käytettävää sideainemäärää korotettava 0.5 %-yksikköä. Edellistä märemmän tuhkan käyttäminen on kielletty. Sementtimäärä lasketaan tuhka-kuitusavi seoksen märkämassasta ennen lisäveden sekoittamista. 3) Materiaalin tiiviysastetavoite, suhteellinen tiiveys esim. D 94 = 0.94 x maksimikuivairtotiheys. Ilmoitettu tiheys on kuivairtotiheys. Ennakkotutkimuksissa tavoitetiiveysaste saavutettiin tavoitevesipitoisuudessa rikastushiekka-tuhka seoksella käyttäen Pr-muottiin tiivistettäessä tiivistystyömäärää 11 iskua/kerros, 5 kerrosta. Kuitutuhkalla vastaava tiivistystyömäärä oli 10 i/k. HUOM. Tiiveysastetavoitteeseen pääsemiseksi vaadittu tiheystaso vaihtelee minkä vuoksi taulukossa esitetty tiheyden vertailuarvo on ainoastaan suuntaa-antava ja se on ehdottomasti tarkistettava myös työn kuluessa! 4) Vesipitoisuus ilmoitettu näytteen sisältämän veden suhteena näytteen kuivamassaan. Materiaaliseosten ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran ja työn ohjauksessa käytettävä maksimikuivairtotiheystaso sekä optimivesipitoisuus on varmistettava työn kuluessa! Saatavien tulosten perusteella voidaan vielä "hienosäätää" seoksia sekä asetettavia vaatimuksia työn aikana. Yllä esitetyt arvot perustuvat välivarastokasoilta 3.8. otetuilla näytteillä tehtyihin tutkimuksiin.
Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset
Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy Riippumattoman valvojan yhteenveto LIITE 7. Tiiveysmittaukset
Talvivaara Sotkamo Oy Riippumattoman valvojan yhteenveto LIITE 7 Tiiveysmittaukset X Z Y Talvivaara Sotkamo Oy Infrasuunnittelu Oy Kehräämöntie 7 87400 Kajaani Mk 1:1000 Moreeni valmis pinta Tiiveysmittaukset
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotVihtola Jäkkö Koerakenteet
KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Vihtola Jäkkö Koerakenteet Sekoitus...1 Vastaanotto...3 Pohjanteko...3 Rikastehiekka-tuhka...4 Kuitutuhka...4 Yleistä...4 30.10.2006 KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Sivu 1/4 Työmaa: Vihtola-Jäkkö
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).
1 Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus
LisätiedotPurkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa
6.10.2017 Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa on jaettu kahteen lomakkeeseen. Lomake
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).
Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus perustuu
LisätiedotOhje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.
1 21421 Sirotepintaus (SIP) 21421.1 Sirotepintauksen materiaalit Laatuvaatimuksina esitetyistä materiaaliominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste
LisätiedotKoerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta
1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS
VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään
LisätiedotBetonilaboratorio, käyttämätön voimavara?
Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotRAPORTTI. KUKKIA CIRCLET Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen.
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen. Environmentally friendly systems to renovate secondary roads PILOT 2003 KUITUTUHKARAKENTEIDEN
LisätiedotLIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ
LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure
LisätiedotUUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3
LisätiedotTestimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5
1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa
LisätiedotUUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.
Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Suhteituksella tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, runkoaine, vesi, (lisäaineet, seosaineet)) yhdistämistä niin, että sekä tuore betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotFOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri
S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI
LisätiedotPANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402
Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän
LisätiedotVÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS
VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT VTT Otaniemi, Kemistintie 3 M M Huomioliivi mukaan Asianmukaiset jalkineet Keskiviikkona! M Maanantai ja torstai Betonin kiviaines Tuoreen betonin ominaisuudet Kovettuneen betonin
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotJyrki Saranpää TUHKARAKENTAMINEN. Vaskiluodon kivihiilituhkan hyötykäyttö
Jyrki Saranpää TUHKARAKENTAMINEN Vaskiluodon kivihiilituhkan hyötykäyttö Toimialayksikkö Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Jyrki Saranpää Opinnäytetyön
LisätiedotKUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri
S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI
LisätiedotSEINÄJOKI, ROVES STABILOITAVUUSTUT- KIMUSTEN RAPORTTI
Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Stabiloitavuustutkimusraportti Päivämäärä 09/2011 SEINÄJOKI, ROVES STABILOITAVUUSTUT- KIMUSTEN RAPORTTI ALUSTAVAT TUTKIMUKSET SEINÄJOKI, ROVES ALUSTAVAT
LisätiedotVt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus
Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien
LisätiedotOhje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.
1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen
LisätiedotNro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden
LisätiedotVastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA
Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 KUKKIA CIRCLET KUITUSAVEN JA LENTOTUHKAN KÄYTTÖ TIERAKENTEISSA. Kokemukset suunnittelua ja rakentamista varten
LIFE02 ENV/FIN/329 KUKKIA CIRCLET KUITUSAVEN JA LENTOTUHKAN KÄYTTÖ TIERAKENTEISSA Kokemukset suunnittelua ja rakentamista varten 30.3.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1.1 TAUSTA... 2 1.2 KEHITYSTARPEEN
LisätiedotMittapöytäkirja Työnumero:
Sivuja:/ Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies pöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Linnajoen Koulu Edelfeltinbulevardi 0600 Porvoo Betonirakenteiden kosteuden mittaus ajan kanssa sovituilla alueilla.
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotSovelletun fysiikan pääsykoe
Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille
LisätiedotBetonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...
LisätiedotYliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite
Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)
LisätiedotOtanta ja idätysnäytteiden valmistus
Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotPOHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS
POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotHarrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää
Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/
Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
Lisätiedot13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä
LisätiedotRATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen
RATA 2018 Betonisiltojen lujuusongelmat Jani Meriläinen Kostamontien alikulkusilta, Kemijärvi Kemijärvi Isokylä Patokankaan parannushankkeessa (PATOhanke) päätettiin uusia vanha, ruosteinen ja alikulkevan
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotMittapöytäkirja Työnumero:
Sivuja:1/6 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies pöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Konell. kuiv: Läsnäolijat: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Betonirakenteiden kosteuden mittaus
LisätiedotMenetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa
Menetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa Rovaniemen kaupunki Päällyste- ja kiviaineslaboratorio / Heikki Kämäräinen PANK -menetelmäpäivä 23.01.2014 Rovaniemen
LisätiedotPurjelentokoneiden punnitus
Purjelentokoneiden punnitus 18-19. 3. 1995 Markku Hiedanpää 1 Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so koelennoilla tositettujen) massa- ja massakeskiörajoitusten
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08052-12. Betonin halkeamien injektointiaineiden,
Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2013 Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Injektointiaineet... 3 3 Imeytysaineet...
LisätiedotLIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät
InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää
LisätiedotLVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA
LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...
LisätiedotASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN
Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika
LisätiedotKiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.
1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotCLOSE TO OUR CUSTOMERS
CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitaalisen päällystysprosessin kuvaus koneasemalta lopputuotteen laatuun Lähtökohta Tehostaa
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry
Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry Eurooppalainen standardi SFS-EN 206 mahdollistaa vaihtoehtoisen menettelyn käytön jatkuvan tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle eli niin sanotun
LisätiedotASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN
Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,
LisätiedotLyhyt, kevät 2016 Osa A
Lyhyt, kevät 206 Osa A. Muodostettu yhtälö, 2x 2 + x = 5x 2 Kaikki termit samalla puolla, 2x 2 4x + 2 = 0 Vastaus x = x:n derivaatta on x 2 :n derivaatta on 2x f (x) = 4x + derivoitu väärää funktiota,
LisätiedotNOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI
NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotBetonimatematiikkaa
Betonimatematiikkaa.11.017 Kiviaineksen rakeisuusesimerkki Laske seuraavan seulontatuloksen rakeisuusluku ja piirrä rakeisuuskäyrä Seula # mm Seulalle jäänyt Läpäisyarvo % g % Pohja 60 9,0-0,15 30 4,5
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI UUSIOMATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden
LisätiedotPt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena
UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi
LisätiedotTUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotUUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa
Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotKoerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön
1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta
LisätiedotHarjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa
Harjoitus 5 Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Mineraaliset seosaineet Lentotuhka Filleri Seosaine Masuunikuonajauhe Sideaine Erityisesti massiiviset ja sulfaatinkestävät
LisätiedotEsimerkkikustannuslaskelma:
Esimerkkikustannuslaskelma: Rakennustyömaan puhtaan ylijäämämaa-aineksen hyödyntäminen: pellonpinnan muotoilu ja täyttö / 15000m 3 /10 ha peltolohko Harto Ylitalo 6 / 2018 Esimerkkikustannuslaskelman tavoitteet
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499
ILMAILUTIEDOTUS AIR T6-2 20.9.1974 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi OHJEITA PURJELENTOKONEEN PUNNITUKSEEN SEKÄ PUNNI- TUSPÖYTÄKIRJAN
Lisätiedot21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit
1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotTYÖMAATIE OLLINMÄKI-MATINSAARI
TYÖMAATIE OLLINMÄKI-MATINSAARI Urakoitsijavalinta Pyhäjoen kunnanhallitus on kokouksessaan 25.06.2018 ( 199) hyväksynyt Ollinmäki-Matinsaari-työmaatien rakentamisen ja valtuuttanut Veikko Björnin kilpailuttamaan
LisätiedotTuhkaTie - hankkeen tuloksia
TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1 Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013
LisätiedotPORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI
PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3
LisätiedotTESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen
TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
LisätiedotTiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki
Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat Betonirakentamisen laatukiertue 2018 6.11.2018 Jouni Punkki Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat Rakennusteollisuus RT 7.11.2018
LisätiedotSelvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät
Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat
Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne
LisätiedotKAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO TYÖNUMERO: 60 2816 LIETO, KAIJASEN PELLON VESIHUOLTOLINJAT JA KADUT 1 YLEISTÄ Kaivantojen osalta tässä lausunnossa laaditaan periaateratkaisut
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotASENNUSOHJE. Bender L- ja T-tuet
Vakiovalmisteisissa Benders tukimuurielementeissä on harmaa telattu pinta. Valikoimassamme on myös sileäpintaisia, graafisesti pintamuotoiltuja tai matriisiin valettuja malleja. Elementit valmistetaan
LisätiedotLiite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja
Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotPADASJOEN KUNTA ESITYSLISTA Rakennus- ja ympäristölautakunta
PADASJOEN KUNTA ESITYSLISTA 13.3.2019 KOKOUSAIKA Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019 klo 16.30 - KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kuntala Jaakkola Kalle,
Lisätiedotsulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02113-15 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotTIIVEYS-Projekti. Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. Rakennustekniikan laitos
TIIVEYS-Projekti Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. Rakennustekniikan laitos LiVi, Elinkaaritehokas tiepäällyste, Loppuseminaari, Pasila, Helsinki Sisältö Tyhjätilan merkitys asfaltissa Perinteiset
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton)
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI 2003 KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton) 26.4.2004 SEURANNAN VÄLIRAPORTTI 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA... 2 2. SEURANTASUUNNITELMAT... 4 3. PILOT-KOHTEIDEN
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotLahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
Lisätiedot