Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta"

Transkriptio

1 Julkaistu Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Kirsi Ahola dosentti, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky Matti Joensuu PsM, psykologi Työterveyslaitos, Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky Pauliina Mattila-Holappa PsL, tutkija Työterveyslaitos, Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky Katinka Tuisku LT, psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HUS, psykiatrian klinikka Jussi Vahtera professori Turun yliopisto, kansanterveystieteen yksikkö, TYKS ja Työterveyslaitos, Psykososiaaliset tekijät Marianna Virtanen dosentti, tutkimusprofessori Työterveyslaitos, Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 50 52/2014 Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta Lähtökohdat Mielenterveyden häiriö on yleinen työkyvyttömyyden syy nuorilla aikuisilla, mutta ilmiötä on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä (kuntoutustuki) olleiden nuorten aikuisten demografista taustaa, sairauden kliinisiä piirteitä ja siihen saatua hoitoa. Menetelmät Tutkimusjoukko koostui vuotiaista (n = 1 163) henkilöistä, joilla oli Eläketurvakeskuksen rekisterin mukaan alkanut vuonna 2008 työeläkevakuutuksen mukainen kuntoutustuki mielenterveyshäiriön (F10 F69 ja F80 F99) perusteella. Aineisto muodostui eläkehakemuksista ja niiden liitteinä olleista B-lausunnoista. Näistä kerättiin tietoja sosiodemografisista, kliinisistä sekä työ- ja opiskelutilanteeseen ja saatuun hoitoon liittyvistä tekijöistä. Jakaumia vertailtiin sukupuolen, iän ja diagnoosiryhmän mukaan. Tulokset Kuntoutustuki oli myönnetty 39 %:lle masennuksen (F32 F34), 34 %:lle skitsofrenian tai muun psykoosin (F20 F29), 14 %:lle manian tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön (F30 F31) ja 12 %:lle muun mielenterveyshäiriön perusteella. Sairaus oli kestänyt 62 %:lla vähintään kaksi vuotta. Joka toisella oli useampi kuin yksi psykiatrinen ja 8 %:lla myös somaattinen diagnoosi. Lukion oli suorittanut 40 %, mutta 31 % oli vailla ammatillista koulutusta. Kuntoutustukea haettaessa 37 % oli työssä, 20 % opiskeli ja 37 % oli työttömänä. Edeltäneiden kolmen vuoden aikana 49 % oli ollut ansiotyössä alle vuoden tai ei lainkaan. Vaikeita lapsuuden elinolosuhteita oli kuvattu 47 %:n kohdalla, ja kouluaikaista oireilua oli esiintynyt 47 %:lla. Päihteiden käyttö tuli esiin 32 %:lla ja itsemurhayritys 21 %:lla. Psyykenlääkehoitoa oli saanut 98 % ja useampaa kuin yhtä lääkettä 90 %. Säännöllistä psykoterapeuttista hoitoa oli saanut 34 %. Päätelmät Merkittävällä osalla nuorista aikuisista, jotka olivat kuntoutustuella mielenterveyden häiriön perusteella, oli matala koulutustaso ja vähän työkokemusta sekä takanaan vaikeita elinolosuhteita ja pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria. Ikäryhmäänsä verrattuna tutkittujen työelämävalmiudet olivat heikommat. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista arvioida hoidon laatua ja riittävyyttä. Nuorille tulisi olla helposti saatavilla kokonaisvaltaista tukea, johon on integroitu opiskelua ja työ elämään pääsyä tukevia elementtejä. Vertaisarvioitu VV Mielenterveyden häiriöt ovat nuorilla aikuisilla yleinen työkyvyttömyyden peruste. Vuonna 2012 ne kattoivat 73 % kaikista vuotiaiden alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä (1). Suuri osuus nuorten ikäryhmien myöntöperusteissa selittyy sillä, että työkykyä uhkaavat mielenterveyden häiriöt alkavat aikaisemmin kuin tavallisimmat somaattiset työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet. Koska työikäisten määrän on arvioitu vähenevän rajusti, kaikkien työikäisten osallistuminen työelämään on tärkeää (2). Masennustilat sekä ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöt ovat nuorilla aikuisilla Terveys tutkimuksen mukaan yleisiä (3). Suomalainen vuonna 1987 syntyneiden rekisteriaineisto paljasti, että nuorista naisista 24 % ja miehistä 17 % oli saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa

2 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Kirjallisuutta 1 Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilasto Tilastokeskus. Väestöennuste https://www. tilastokeskus.fi/til/vaenn/2012/ vaenn_2012_ _fi.pdf. 3 Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio- Henriksson A ym. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med 2009;39: Paananen R, Ristikari T, Merikukka M, Rämö A, Gissler M. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 52/ Patton GC, Coffey C, Romaniuk H ym. The prognosis of common mental disorders in adolescents: a 14-year prospective cohort study. Lancet 2014;383: Gould R, Lampi J, Nyman H. Työhönpaluu kuntoutustuen jälkeen. Työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin perustuva selvitys. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:3. 7 Honkonen T, Aro T, Isometsä E, Virtanen M, Katila H. Quality of treatment and disability compensation in depression: Comparison of 2 nationally representative samples with a 10 year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68: Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso K, Haanpää M. Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2012;68: Sorvaniemi M, Helenius H, Salokangas RK. Factors associated with being granted a pension among psychiatric outpatients with major depression. J Affect Disord 2003;75: Rytsälä HJ, Melartin TK, Leskelä US ym. Predictors of work disability in major depressive disorder: a prospective study. Acta Psych Scand 2007;115: Holma KM, Holma IA, Melartin TK, Rytsälä HJ, Isometsä ET. Long-term outcome of major depressive disorder in psychiatric patients is variable. J Clin Psychiatry 2008;69: Bratberg E, Gjesdal S, Maeland JG. Sickness absence with psychiatric diagnoses: Individual and contextual predictors of permanent disability. Health Place 2009;15: Joensuu M, Lindström K. Työhön paluun ennustajat mielenterveyssyistä johtuvilta pitkiltä sairaus lomilta. Työ ja ihminen 2009;21: Ahola K, Virtanen M, Honkonen T, Isometsä E, Aromaa A, Lönnqvist J. Common mental disorders and subsequent work disability: a population-based Health 2000 Study. J Affect Disord 2011;134: Virtanen M, Kawachi I, Oksanen T ym. Socio-economic differences in long-term psychiatric work disability: prospective cohort study of onset, recovery and recurrence. Occup Environ Med 2011;68: ikävuoteensa mennessä (4). Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin usein ohimeneviä (5). Valtaosa (78 %) etuuspäätöksistä annetaankin Suomessa määräaikaisena eläkkeenä (kuntoutustuki), sillä hoidon ja kuntoutuksen oletetaan palauttavan työkyvyn (1). Niistä nuorista aikuisista, joille oli vuonna 2005 myönnetty kuntoutustuki masennuksen perusteella, 24 % oli neljän vuoden kuluttua palannut työhön, muiden mielenterveyshäiriöiden perusteella kuntoutustuella olleista 14 % (6). Työhön paluuta edisti mm. pysyvä työsuhde (6). Suomalainen väestötutkimus, joka ei kohdistunut pelkästään nuoriin, osoitti, että masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden hoito ei ole aina vastannut hoitosuosituksia, joihin sisältyy muun muassa lääkkeen vaihto, jos lääkevastetta ei ole saatu, sekä psykoso siaalinen tuki. Noin puolet oli saanut vain yhtä masennuslääkettä ja vain joka kymmenes psykoterapiaa (7). Yhden työeläkelaitoksen kaikkia tietyn ajanjakson tapauksia käsitelleessä tutkimuksessa 17 %:lla hakijoista ei ollut dokumentoitu lainkaan masennuslääkehoitoa, 49 % oli saanut vain yhtä masennuslääkettä ja 66 % oli saanut jonkinlaista psykososiaalista tukea ennen eläkkeen hakemista (8). Tulevaa työkyvyttömyyttä mielenterveyden häiriön yhteydessä ennustivat myös sairauden vakavuus, psyykkinen ja somaattinen oheissairastavuus, pitkään jatkunut sairausloma, miessukupuoli, korkea ikä, vähäinen koulutus, yksin asuminen, asuinalueen ominaisuudet, toivottomuuden tunne ja suuri työkuormitus (9 17). Tutkimusten mukaan ammatillinen kuntoutus on tukenut työkyvyn säilymistä mielenterveyden häiriön yhteydessä (18,19,20). Nuorten aikuisten mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyden taustalla olevia tekijöitä on tutkittu melko vähän. Ruotsalaisissa tutkimuksissa lapsuuden vaikeat elinolot ja matala sosioekonominen asema sekä nuoren koulun jälkeinen työttömyys ja runsas alkoholinkäyttö olivat yhteydessä mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen (21,22, 23,24). Mielenterveyden häiriö on erityisen haitallinen nuorten aikuisten tulevalle työkyvylle, koska se vaikeuttaa työelämässä tärkeiden taitojen hankkimista ja työelämään kiinnittymistä (25). Esimerkiksi masennus johtaa työttömän työkyvyttömyyseläkkeelle todennäköisemmin kuin työllisen (26). Jotta parhaiten voitaisiin ehkäistä nuorten syrjäytymistä, on tärkeää selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten aikuisten mielenterveyssyystä johtuvaan työkyvyttömyyteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata vuotiaiden mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden demografista taustaa, sairauden kliinisiä piirteitä ja siihen saatua hoitoa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusjoukko koostui vuotiaista suomalaisista, joilla oli Eläketurvakeskuksen rekisterin mukaan alkanut vuonna 2008 työeläkevakuutuksen mukainen kuntoutustuki, jonka ensisijainen myöntöperuste oli mielenterveyden häiriö (F10 F69 tai F80 F99). Elimellisen aivooireyhtymän (F00 F09) ja älyllisen kehitysvammaisuuden (F70 F79) perusteella myönnetyt eläkkeet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kriteerit täyttäviä päätöksiä oli 1 181, ja tiedot löytyivät hakijasta (98 %). Suurin osa (93 %) sai samaan aikaan työkyvyttömyysetuutta myös Kelasta. Tutkimusaineiston muodostivat tutkimusjoukkoon kuuluneiden henkilöiden eläkehakemukset ja niiden liitteinä olleet lääkärintodistukset (B-lausunnot) liitteineen. Kolme tutkijaa keräsi työeläkelaitoksissa seuraavat tiedot ennalta laadittuun taulukkoon: Sosiodemografiset tekijät: sukupuoli, kotiosoitteen postinumero, peruskoulutus, ammatillinen koulutus ja pääasiallinen toiminta kuntoutustukea haettaessa. Postinumero muunnettiin aluehallintoviraston mukaiseksi asuinalueeksi Tilastokeskuksen muuntotaulukon mukaan. Hyvinvointiin liittyvät tiedot: myönnön perusteena olleessa B-lausunnossa mainitut diagnoosit, sairauden alkamisajankohta, kouluaikainen oireilu, vaikeat lapsuusajan psykososiaaliset elinolosuhteet, mielenterveysongelma ensimmäisen tai toisen polven sukulaisella sekä itsemurhayritys. Tieto haitallisesta alkoholin tai muiden päihteiden käytöstä perustui sekä diagnooseihin että B-lausuntoihin. Saatu hoito: B-lausunnossa mainitut käytetyt psyykenlääkkeet, psykiatriset sairaalahoitojaksot, muu hoito (esim. käynnit psykiatrian poliklinikalla, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla) ja kuntoutus, säännöllinen psykoterapeuttinen hoito, päihdehoito ja ammatillinen kuntoutus (esim. työkokeilu, kuntouttava työtoiminta tai tuettu koulutus). 3442

3 tieteessä 16 Holma IA, Holma KM, Melartin TK, Rytsälä HJ, Isometsä ET. A 5-year prospective study of predictors for disability pension among patients with major depressive disorder. Acta Psychiatr Scand 2012;125: Heikinheimo S, Tuisku K. Kuntoutus tulokset ja työhön paluu psykiatrisen työkykyarvion jälkeen. Duodecim 2014;130: Crowther R, Marshall M, Bond G, Huxley P. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD Kivekäs J, Gould R, Pellinen M. Mielialahäiriöisenkin henkilön kuntoutus kannattaa. Suom Lääkäril 2008;63: Tuisku K, Juvonen-Posti P, Härkäpää K, Heilä H, Vainiemi K, Ropponen T. Ammatillinen kuntoutus mielenterveyden häiriöissä. Duodecim 2013;129: Upmark M, Lundberg I, Sadigh J, Allebeck P, Bigert C. Psychosocial characteristics in young men as predictors of early disability pension with a psychiatric diagnosis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1999;34: Upmark M, Lundberg I, Sadigh J, Bigert C. Conditions during childhood and adolescence as explanations of social class differences in disability pension among young men. J Public Health 2001;29: Upmark M, Thundal K-L. An explorative, population-based study of female disability pensionsers: the role of childhood conditions and alcohol abuse/dependence. Scand J Public Health 2002;30: Sidorchuk A, Hemmingsson, Romelsjö A, Allebeck P. Alcohol use in adolescence and risk of disability pension: A 39 year follow-up of a population-based conscription survey. PLoS ONE 2012;7:e Gibb SJ, Fergusson DM, Horwood LJ. Burden of psychiatric disorder in young adulthood and life outcomes at age 30. Br J Psychiatry 2010;197: Lamberg T, Virtanen P, Vahtera J, Luukkaala T, Koskenvuo M. Unemployment, depressiveness and disability retirement: a followup study of the Finnish HeSSup population sample. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2010;45: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos. Tilasto Suomen eläkkeen saajista Suomen virallinen tilasto Gould R, Härkäpää K, Järvikoski A. Mielenterveysongelmat ja oikea-aikainen reagointi työeläkekuntoutuksen haasteina. Kuntoutus 2008;1: Gould R, Härkäpää K, Järvikoski A, toim. Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/ Suokas JT, Suominen K, Heilä H ym. Attempted suicide in mental disorders in young adulthood. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2011;46: Tiedonkeruun luotettavuuden (inter-rater reliability) tarkastelua varten kaksi tutkijaa poimi tiedot samasta tutkittavasta 40 tapauksessa. Yhdenmukaisuus kahteen kertaan poimituissa tiedoissa oli keskimäärin 92 %. Eläketurvakeskuksen eläke- ja ansaintarekistereistä poimittiin henkilötunnusten avulla kuntoutustuen ensisijainen myöntöperuste ja ansiotyöpäivien lukumäärä vuoden 2005 alusta kuntoutustuen myöntöön vuonna Ansiotyöpäivissä oli mukana opiskelun ohella tehty työ. Kuntoutustuen ensisijainen myöntöperuste luokiteltiin neljään ryhmään: masennus (F32 F34), mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö (F30 F31), skitsofrenia tai muu psykoosi (F20 F29) tai muu mielenterveyden häiriö (F10 F19, F40 F99). Eläkerekisterin myöntöperusteista ja B-lausunnon diagnooseista määritettiin psyykkinen (muita F-diagnooseja) ja somaattinen oheissairastavuus (muita kuin F-diagnooseja). Tutkimus hyväksyttiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koordinoivassa eettisessä toimikunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työeläkelaitokset antoivat luvan tiedonkeruuseen. Tilastomenetelmät Aineistoa kuvattiin suorien jakaumien avulla. Sukupuolen, iän ja päädiagnoosiryhmän yhteyksiä kerättyihin tietoihin selvitettiin ristiintaulukointien avulla. Analyysit toteutettiin SAStilasto-ohjelmistolla. Kliiniset ja hyvinvointiin liittyvät tekijät Yleisimmät diagnoosiryhmät kuntoutustuen ensisijaisena myöntöperusteena olivat mielialahäiriöt (54 %) ja psykoosit (34 %). Mielialahäiriöistä valtaosa oli masennustiloja (taulukko 2). Muita päädiagnooseja olivat neuroottiset häiriöt (7 %), ruumiillisiin tekijöihin liittyvät oireyhtymät (2 %) sekä lääkkeisiin ja päihteisiin liittyvät häiriöt, persoonallisuushäiriöt, psyykkisen kehityksen häiriöt ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkavat häiriöt (1 % kukin ryhmä). Sairaus oli kestänyt vähintään kaksi vuotta kahdella kolmesta tutkittavasta. Joka toisella esiintyi psykiatrista ja 8 %:lla somaattista oheissairastavuutta. B-lausuntojen perusteella ainakin noin puolella tutkituista oli ollut vaikeat lapsuudenaikaiset elinolot. Vanhempien avioero (14 %), vanhempien alkoholinkäyttö (13 %) ja koulukiusaakuvio 1. Aineiston muodostuminen. Kaikki vuotiaat vuonna 2008 (THL:n Sotkanet-tietokanta ): n = Ne, joilla on mielenterveyden häiriö (F10 F69 tai F80 F99) Hoidon piirissä olevat Kuntoutustukea mielenterveyssyyn perusteella hakeneet Myönteisen kuntoutustukipäätöksen saaneet Työeläkevakuutuksen kuntoutustukea saaneet Tiedot löytyivät (n = 1 163) Tulokset Sosiodemografiset tekijät Tutkitut edustivat promillea ikäryhmästään vuonna 2008 Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan (kuvio 1). Aineistoon kuuluneista henkilöstä 56 % oli naisia. Lähes puolet oli vuotiaita, noin kolmannes vuotiaita ja noin viidennes vuotiaita. Tutkittavien asuinpaikan alueellinen jakauma (taulukko 1) vastasi THL:n Sotkanet- tietokannan mukaan ikäryhmän alueellista jakaumaa. Peruskoulutus käsitti suurimmalla osalla vain peruskoulun, ja lukion oli suorittanut 40 % kuntoutustuen saaneista. Noin kolmannes tutkituista oli vailla ammatillista koulutusta. Koulutettujen yleisin koulutus oli ammattikoulu. Kuntoutustukea haettaessa 37 % oli työssä ja saman verran oli työttöminä (taulukko 1). Noin puolet tutkituista oli edeltäneiden kolmen vuoden aikana ollut ansiotyössä vähintään vuoden verran. Opiskelijoita oli aineistossa viidesosa, ja puolelle heistä oli kertynyt ansiotyötä kolmen vuoden aikana päivää. Tämä osuus oli lähes sama miehillä (49 %) ja naisilla (51 %). Sen sijaan opiskeleville naisille oli kertynyt ansiotyöpäiviä vähintään kahden vuoden verran (24 %) useammin kuin opiskeleville miehille (13 %). Vastaavasti opiskelevat miehet olivat useammin tilanteessa, jossa heillä ei ollut ollut lainkaan ansiotyöpäiviä edeltäneiden kolmen vuoden ajalla (18 % vs. 7 %). 3443

4 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN 31 Arnow BA. Relationships between childhood maltreatment, adult health and psychiatric outcomes, and medical utilization. J Clin Psychiatry 2004;65: Kendall-Tackett K. The health effects of childhood abuse: four pathways by which abuse can influence health. Child Abuse Negl 2002;26: McCloughen A, Foster K, Huws- Thomas M, Delgado C. Physical health and wellbeing of emerging and young adults with mental illness: an integrative review of international literature. Int J Ment Health Nurs 2012;21: Kansaneläkelaitos. Kelan tilastollinen vuosikirja Kivekäs J, Hannu T, Rokkanen T, Ropponen T. Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon. Suom Lääkäril 2012;67: Taulukko 1. Tutkittavien sosiodemografiset taustatekijät diagnoosiryhmän mukaan (n = 1 163). Kaikki Diagnoosiryhmä Masennus Psykoosi Kaksisuuntainen Muu häiriö n % % % % % Sukupuoli 1 Mies Nainen Ikä, v Peruskoulutus Peruskoulu Lukio Ei tietoa 22 Ammattikoulutus Ei ole Kurssi Ammattikoulu Opisto/amk Korkeakoulu Ei tietoa Pääasiallinen toiminta kuntoutustukea haettaessa 1 Työssä Työtön Opiskelija Muu Ei tietoa 13 1 Ansiotyössä edeltäneiden 3 vuoden aikana 1 0 pv pv v 729 pv v tai enemmän Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) päädiagnoosin suhteen Sidonnaisuudet Kirsi Ahola, Matti Joensuu, Pauliina Mattila-Holappa, Jussi Vahtera, Marianna Virtanen: Ei sidonnaisuuksia. Katinka Tuisku: Hyksin Oy psykiatriset työkyvynarviointipalvelut. minen (10 %) olivat yleisiä. Lisäksi mainittiin kaltoinkohtelu, vanhemman kuolema tai vakava mielenterveysongelma, oppimisvaikeus, seksuaalinen hyväksikäyttö, oma vakava sairaus tai onnettomuus. Puolet tutkittavista oli oireillut jo kouluiässä. Joka kolmannen lähisukulaisella esiintyi mielenterveyden häiriöitä. Ongelmallisesta päihteiden käytöstä löytyi diagnoosi tai maininta kolmanneksella tutkituista ja itsemurhaa oli yrittänyt joka viides. Hoitoon liittyvät tekijät Lähes kaikkien dokumenteista löytyi tietoja aikaisemmasta psyykenlääkehoidosta (taulukko 2). Joka toinen oli saanut vähintään viittä eri psyykenlääkettä ja 39 % 2 4 lääkettä. Psykiatrinen sairaalahoitojakso oli ollut 66 %:lla, säännöllinen psykoterapeuttinen hoito 34 %:lla ja päihdehoito 15 %:lla. Muusta hoidosta (esim. käynnit psy kiatrian poliklinikalla) oli maininta 82 %:lla. Ammatilliseen kuntoutukseen oli dokumenttien mukaan osallistunut 23 %. Erot päädiagnoosiryhmän suhteen Masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja muut mielenterveyden häiriöt olivat yleisempiä ensisijaisena perusteena kuntoutustuelle naisilla ja psykoosi miehillä (taulukko 1). Päädiagnoosiryhmä oli yhteydessä henkilön asuinpaik- 3444

5 tieteessä Yleisimmät diagnoosit olivat mielialahäiriöt ja psykoosit. TAULUKKO 2. Tutkittavien sairauteen ja hoitoon liittyvät taustatekijät diagnoosiryhmän mukaan (n = 1 163). Kaikki Diagnoosiryhmä Masennus Psykoosi Kaksisuuntainen Muu häiriö n % % % % % Päädiagnoosiryhmä Masennus Psykoosi Kaksisuuntainen Muu mielenterveyden häiriö Sairaus kestänyt 1 Noin vuoden vuotta vuotta Yli 10 vuotta Ei tietoa Psykiatrinen oheissairastavuus Somaattinen oheissairastavuus Päihteiden käyttö Itsemurhayritys Mielenterveysongelmia suvussa Lapsuuden vaikeat elinolot Oireita kouluiässä Saanut lääkehoitoa Raportoitujen psyyken lääkkeiden määrä tai useampia Ei tietoa 2 0 Saanut psykiatrista sairaalahoitoa Saanut psykoterapeuttista hoitoa Saanut muuta hoitoa Saanut päihdehoitoa Saanut ammatillista kuntoutusta Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) potilaan suhteen kaan: psykoosi oli keskimääräistä useammin myöntöperusteena Etelä-Suomessa asuvilla, masennus Länsi-Suomessa, kaksisuuntainen mielialahäiriö Lounais-Suomessa ja muu mielenterveyden häiriö Pohjois-Suomessa asuvilla. Psykoosia sairastaneet ja muut mielenterveyden häiriöt -ryhmään kuuluneet olivat muita useammin olleet työttömiä kuntoutustukea haettaessa, ja heille oli kertynyt vähemmän ansiotyöpäiviä edeltäneinä kolmena vuonna. Masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneet olivat muita yleisemmin yrittäneet itsemurhaa ja heidän lähisukulaisillaan oli useammin esiintynyt mielenterveyden häiriöitä kuin muihin ryhmiin kuuluvilla (taulukko 2). Päihteiden käyttö oli muita yleisempää kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoosia sairastaneilla. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneet olivat saaneet useimmiten päihdehoitoa. Psykiatrinen ja somaattinen oheissairastavuus oli keskimääräistä yleisempää masennusta sairastavilla ja muut mielenterveyden häiriöt -ryhmässä. Lisäksi heillä oli useammin ollut vaikeat lapsuudenaikaiset elinolot kuin muilla. Muut mielenterveyden häiriöt -ryhmässä oli lisäksi enemmän pitkään sairastaneita ja heillä oireita oli esiintynyt jo kouluiässä useammin kuin muilla. 3445

6 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Joka toisella oli mainittu useita psykiatrisia diagnooseja. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneilla lääkehoito oli sisältänyt useampia eri psyykenlääkkeitä muihin ryhmiin verrattuna. Psykiatrinen sairaalahoito oli ollut yleisintä ja psykoterapeuttinen hoito harvinaisinta psykoosia sairastaneilla. Erot sukupuolen ja ikäryhmän suhteen Naiset olivat suorittaneet lukion sekä opisto- tai korkeakoulutasoisen ammatillisen koulutuksen useammin kuin miehet (Liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa > Sisällysluettelot > 50 52/2014). He olivat myös olleet miehiä useammin ja pidempään työssä tai useammin opiskelleet kuntoutustukea hakiessaan, mutta he olivat oireilleet useammin jo kouluiässä. Miehillä oli mainintoja haitallisesta päihteiden käytöstä useammin kuin naisilla. Naisilla psyykenlääkkeiden runsas määrä ja psykoterapeuttinen hoito olivat yleisempiä, miehillä puolestaan päihdehoito ja ammatillinen kuntoutus. Ammatillinen koulutus ja ansiotyöpäivät olivat yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä, kun taas somaattinen oheissairastavuus oli yleisintä nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä. Psykiatrinen sairaalahoito oli ollut yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä ja muu hoito harvinaisempaa vanhimmassa ikäryhmässä. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen oli ollut sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Pohdinta Tutkimuksen kohdejoukko kattoi omasta ikäryhmästään yhden promillen. Kun määrään lisätään ne, jotka saivat etuutta vain Kelasta (737 tapausta) ja jäivät tämän tutkimuksen ulkopuolelle, mielenterveyden häiriöön liittyvä kuntoutustuen ilmaantuvuus oli 1,7 promillea tämän ikäisten joukossa vuonna Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen ilmaantuvuus esimerkiksi yli 45-vuotiaiden joukossa oli 3,3 promillea vuonna 2008 (27). Mielialahäiriöt ja psykoosit olivat yleisimmin kuntoutustuen ensisijaisena myöntöperusteena. Psykoosi oli perusteena yliedustettu verrattuna kaikkiin vuonna 2008 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin (34 % vs. 16 %). Nämä häiriöt alkavat yleensä nuorella iällä, ja siksi ne painottuivat tässä nuoria aikuisia käsitelleessä tutkimuksessa. Sen sijaan mielialahäiriö oli työkyvyttömyyden ensisijaisena perusteena hieman harvinaisempi (54 %) kuin kaikkien myönnettyjen eläkkeiden joukossa (59 %) vuonna 2008 (27). Joka toisella nuorista aikuisista oli B- lausunnossa mainittu useita psykiatrisia diagnooseja. Sairaus oli kestänyt kaksi vuotta tai pidempään yli puolella tutkituista. Etuus oli nyt myönnetty kuntoutustukena, koska kuntouttavien toimenpiteiden arvioitiin voivan edistää työ- ja opiskelukyvyn palautumista. Mielenterveyshäiriöisten kuntoutuksen on todettu alkavan usein viiveellä (28,29). Työhön paluun on todettu olevan sitä epätodennäköisempää, mitä pidempään henkilö on mielenterveyden häiriön yhteydessä poissa työstä (17,21). Koska työtä ja erityisesti nuorten aikuisten kohdalla opiskelua pidetään terveyttä edistävänä tekijänä, työllistymistä edistävät toimenpiteet pitäisi pyrkiä aloittamaan hoidon rinnalla mahdollisimman varhain. On hyvä pohtia, voisiko nuorten aikuisten kohdalla nopeammin käynnistyvä kuntouttava prosessi palvella työ- ja opiskelukyvyn palautumista paremmin. Nyt tutkituista vain 36 %:lla oli kertyneiden ansioiden perusteella oikeus työeläkevakuutuksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Noin joka toisen hakemuksessa tuli esiin lapsuudenaikaisia vaikeita elinolosuhteita, mutta olosuhteiden kuormittavuus vaihtelee yksilöittäin, joten emme päässeet kovin täsmälliseen arvioon. Vajaalla kolmanneksella oli maininta mielenterveysongelmasta lähisuvussa. Melkein puolet oli oireillut jo kouluiässä ja itsemurhayritykset olivat selvästi yleisempiä (21 %) kuin samanikäisten väestötutkimuksessa (6 %) vuonna 2000 (30). Lapsuuden ja nuoruusiän vaikeiden kokemusten on aiemmissa tutkimuksissa todettu ennustavan psykiatrisia häiriöitä aikuisiällä (31). Lisäksi ne heikentävät nuoren luottamusta toisiin ihmisiin sekä lisäävät riskikäyttäytymistä ja ongelmia ihmissuhteissa (32). Ongelmien kasautumisen noidankehä on tärkeä jatkotutkimuksen aihe. Joka toisella tutkituista oli samanaikaisesti vähintään kaksi psykiatrista sairautta, ja tämä vastaa Terveys tutkimuksen tuloksia (3). Aikaisemmissa tutkimuksissa myös somaattinen oheissairastavuus on todettu yleiseksi mielenterveyden häiriöiden yhteydessä (33), mutta tässä nuorten aineistossa sitä ei ollut kovin paljon. Sekä psykiatrinen että somaattinen oheis- 3446

7 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Mielenterveyden häiriöt kattoivat vuotiaiden alkaneista työkyvyttömyys eläkkeistä 73 % vuonna Nuorten aikuisten mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden taustatekijöitä ei ole riittävästi tieteellistä tutkimustietoa. Tämä tutkimus opetti Mielenterveyden häiriön perusteella työeläkevakuutuksen mukaisen kuntoutustukipäätöksen vuonna 2008 saaneet olivat heterogeeninen ryhmä. Suurella osalla tutkituista oli takanaan pitkä sairauden kehityskulku, vaikea-asteinen sairaus, liitännäissairauksia ja vaikeita lapsuuden elinolosuhteita, ja heillä oli keskimääräistä heikommat työelämävalmiudet. Tutkitut olivat saaneet hoitoa, ja se painottui lääkehoitoon. Nuorten aikuisten työkyvyttömyyden ehkäisy on aloitettava varhain. Kokonaisvaltaiseen ja helposti saatavaan tukeen on sisällytettävä myös opiskelua ja työelämään pääsyä edistäviä elementtejä. sairastavuus lisäävät työkyvyttömyyden riskiä (18), ja useasta sairaudesta kärsivä nuori aikuinen tarvitsee erityistä tukea. Lähes kaikki olivat saaneet lääkehoitoa, ja erilaisia lääkehoitoja oli tavallisesti raportoitu useampia. Tässä suhteessa tutkimuksemme nuoret aikuiset eroavat koko väestöön kohdistuneista tutkimuksista, joiden mukaan myönnettyä eläkettä edeltänyt lääkehoito ei ollut vastannut suosituksia (11,12). Noin kaksi kolmasosaa oli käynyt läpi psykiatrisen sairaalahoitojakson, mikä kertonee häiriöiden vakavuudesta. Tutkittujen saama hoito oli painottunut lääkehoitoon ja terveydenhuoltokäynteihin. Säännöllisestä psykoterapeuttisesta hoidosta oli maininta kolmanneksella tutkituista. Tämäkin on yleisempää kuin aikaisemmassa (11 %), koko väestöön kohdistuneessa tutkimuksessa (11). Kuntoutus psykoterapia on edelleen yleistynyt sen muututtua laki sääteiseksi vuoden 2011 alussa (34). Muuta hoitoa, joka käsitti käynnit psykiatrian poliklinikalla, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla, oli saanut 82 %. Tuloksemme on samansuuntainen kuin Terveys 2000 tutkimuksessa, jossa 73 % mieliala-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöistä kärsivistä nuorista aikuisista oli elämänsä aikana ollut hoidon piirissä (3). Tutkitut erosivat sosiodemografisten taustatekijöiden osalta ikäryhmästään. Heistä oli ikätovereihinsa verrattuna merkittävästi useampi vailla ammatillista koulutusta (31 % vs. 16 %) ja harvempi oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon (15 % vs. 24 %). Sairastaminen on voinut vaikuttaa haitallisesti opiskeluun, mutta taustalla voi olla myös sosioekonomisen huono-osaisuuden kasautuminen ja sen vaikutus sairastumiseen (4). Koko ikäryhmään verrattuna työssäkäynti oli tutkituilla harvinaisempaa (37 % vs. 68 %) ja työttömyys selvästi yleisempää (37 % vs. 6 %). Miespuolisten nuorten aikuisten tilanne vaikutti työelämään kiinnittymisen näkökulmasta vaikeammalta kuin naisten. Kuntoutustukea haettaessa naisilla oli useammin parempi perus- ja ammatillinen koulutus kuin miehillä ja he olivat useammin ja pidempään olleet työssä tai opiskelleet. Tämä saattaa selittyä sillä, että naisilla oli useammin päädiagnoosina masennus, kun taas miehillä päädiagnoosi kuului useammin psykoosien ryhmään. Lisäksi miehillä oli huomattavasti useammin päihdeongelma. Kuten voi odottaakin, psykoosit ja muut mielenterveyden häiriöt ovat työelämään kiinnittymisen kannalta haastavampia kuin mielialahäiriöt. Aineiston vahvuutena on sen kattavuus: tutkimuskohteena olivat kaikki yhden vuoden aikana alkaneet työeläkevakuutuksen mukaiset kuntoutustuet ja tiedot saatiin 98 %:lta. Yksit täisistä muuttujista tietoja puuttui korkeintaan 13 %:lta. Eläkehakemuksista ja niiden liitteistä saatua tietoa täydennettiin Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoilla, joiden kattavuus on 100 %. Tiedon poiminnan luotettavuus oli erittäin hyvä. Aineiston heikkous on, että tiedot perustuvat hakemuksiin ja B-lausuntoihin, joiden sisällön ja laadun on todettu vaihtelevan (35). Joidenkin asioiden esiintyminen voi todellisuudessa olla yleisempää, koska asiakirjoihin ei aina kirjata kaikkea tai korostetaan valikoivasti joitain seikkoja. Voimme vain toivoa, että oleelliset asiat on kirjattu, koska kyseessä ovat etuushakemukset, joiden tulisi olla mahdollisimman kattavia. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät ne nuoret aikuiset, jotka olivat olleet hyvin vähän tai eivät lainkaan työelämässä ja jotka saivat etuuden pelkästään Kansaneläkelaitoksesta (737 henkilöä vuonna 2008) sekä ne, joiden eläke oli myönnetty toistaiseksi. Näin ollen tuloksemme eivät edusta kaikkia tutkittujen diagnoosien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä nuoria aikuisia. Aineiston retrospektiivisen luonteen vuoksi voimme vain kuvailla tutkittavaa joukkoa emmekä voi tehdä päätelmiä tekijöiden syy- ja seuraussuhteista. Aineiston perusteella ei myöskään voida päätellä, onko hoidossa ollut puutteita. Koska työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä edeltää usein pitkä oire- ja sairastamishistoria, lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin tarttuminen varhaisessa vaiheessa on äärimmäisen tärkeää. Lapsiperheiden tuki, lasten ja nuorten ongelmien tunnistaminen jo päiväkodeissa ja kouluissa sekä ajoissa aloitettu hoito ja matalalla kynnyksellä saatava kokonaisvaltainen tuki saattavat ehkäistä nuorten aikuisten varhaista työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. Tämä edellyttää neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä armeijan terveyspalvelujen riittävää resursointia ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. On myös mietittävä, missä tuki parhaiten koordinoidaan. Tiedetään, että koulutuksella ja työkokemuksella on työkyvyttö- 3447

8 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä edeltää usein pitkä sairastamishistoria. English summary > in english Background factors in young adults receiving temporary disability pensions due to mental disorders myydeltä suojaava vaikutus, joten nuorille aikuisille tarjottavaan tukeen tulisi integroida elementtejä, jotka auttavat opiskelussa ja edistävät työelämään pääsyä. Riippumatta siitä, ovatko nuorten aikuisten päihdeongelmat syynä mielenterveysongelmaan vai sen seurausta, nuorten päihdeongelmia tulisi tunnistaa ja hoitaa nykyistä tehokkaammin. Kaiken tuen tulisi olla tehostettua silloin, kun nuorella on useita psyykkisiä sairauksia, päihdeongelma tai myös somaattisia sairauksia. Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat, jotka olivat johtaneet määräaikaiseen työkyvyttömyyteen, näyttävät usein liittyneen pitkään kehityskulkuun, vaikea-asteiseen sairauteen, liitännäissairauksiin ja taustalla oleviin vaikeisiin elinolosuhteisiin. Tutkittu ryhmä oli kuitenkin heterogeeninen: osalla mielenterveyshäiriö oli kestänyt vasta lyhyen aikaa eikä kaikilla tullut esille kuormittavia elinolosuhteita. Jatkossa on syytä tarkastella ongelmien kasautumista perusteellisemmin ja selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä alaryhmien välillä havaittuihin eroihin ja millaisia alaryhmiä löytyy myöhemmän työhön ja opiskeluun kiinnittymisen suhteen. Keskeinen jatkotutkimuksen aihe on myös, miten nuorten aikuisten kiinnittymistä työelämään tai opiskeluun kuntoutustuen jälkeen voitaisiin edistää. n Kansaneläkelaitos rahoittaa tätä tutkimusta. Kiitämme kaikkia työeläkelaitoksia ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijoita saamastamme avusta. Kiitokset myös Marjatta Kumpulaiselle osallistumisesta tiedonkeruuseen, Aki Koskiselle tilastollisesta avusta ja ohjausryhmän jäsenille rakentavasta palautteesta. 3448

9 english summary tieteessä Kirsi Ahola Docent, Team leader Finnish Institute of Occupational Health, Development of Work and Organizations Matti Joensuu Pauliina Mattila-Holappa Katinka Tuisku Jussi Vahtera Marianna Virtanen Background factors in young adults receiving temporary disability pensions due to mental disorders Background Mental disorders are common reasons for disability pensions among young adults. In 2012, they accounted for 73% of disability pensions granted to those aged 18 to 34 in Finland. Very little research has been published regarding the factors behind young adults mental health-related work disability. The aim of this study was to describe the socio-demographic as well as health- and treatment-related factors among young adults who had received a temporary disability pension from an employment pension company. Methods The target group consisted of 18- to 34-year-old young adults who, according to a register of the Finnish Centre for Pensions, had received a temporary disability pension from an employment pension company on the basis of a mental health disorder (F10-F69 and F80-F99). Those studied (n = 1163) covered 98% of the target group. The research data comprised pension applications and the attached medical certificates. Three researchers collected information on socio-demographic, health- and treatmentrelated factors from the data. Inter-rater reliability among the researchers was 92%. We also linked the data to the pension and earnings registers of the Finnish Centre for Pensions. In addition to distributions, we analyzed the background factors by sex, age group, and main diagnosis group. Results Of the young adults studied, 56% were women. Temporary disability pensions were granted on the basis of depressive disorders (F32-F34) for 39%, schizophrenia or other psychoses (F20-F29) for 34%, mania or bipolar disorders (F30-F31) for 14%, and other mental disorders for 12%. The disorder had lasted for two years or more in 62%. Psychiatric comorbidities were present in 50% and somatic comorbidities in 8%. Forty-seven per cent had lived in difficult psychosocial conditions as children, and 47% had already experienced symptoms at school. Severe alcohol problems or drug use were reported in 32% and suicide attempts in 21%. Altogether 98% had received psychotropic treatment and 90% had had more than one prescription. Regular psychotherapy was reported in 34%. Forty per cent had finished secondary school but 31% had no vocational training. At the beginning of the sickness absence preceding the disability pension, 37% had been employed, 20% studying, and 37% unemployed. During the three preceding years, 49% had been in paid employment for less than a year or not at all. The background factors differed to some extent according to sex, age group, and the main diagnosis. Conclusions The group of young adults receiving temporary disability pensions on the basis of mental disorders was heterogenic. Many had had difficulties during childhood and a long disease history. Compared to their age group as a whole, the young adults studied were less prepared for working life. They had received treatment, which had most often been psychotropic medication. In the future, the accumulation of problems needs to be studied in more detail. It is important to determine which factors are related to the observed differences between subgroups and which factors predict later participation in studies and working life. Support for families with children and adolescents as well as early identification of problems among them and fast initiation of treatment and low-threshold comprehensive support could prevent exclusion from working life among young adults. The support available to young adults should include special activities which help them to study and get into work life. In addition, substance use problems should be identified and treated more efficiently among young people. Special support needs to be provided when targeting young people with comorbid conditions. 3448a

10 Liitetaulukko 1. Tutkittavien sosiodemografiset, sairauteen ja hoitoon liittyvät taustatekijät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (n = 1 163). Sukupuoli Ikä, v Miehet Naiset % % % % % Sukupuoli Mies Nainen Ikä, v Peruskoulutus 1 Peruskoulu Lukio Ei tietoa Ammattikoulutus 1,2 Ei ole Kurssi Ammattikoulu Opisto/amk Korkeakoulu Ei tietoa Pääasiallinen toiminta kuntoutustukea haettaessa 1,2 Työssä Työtön Opiskelija Muu Ei tietoa Ansiotyössä edeltäneiden 3 vuoden aikana 1,2 0 pv pv v 729 pv v tai enemmän Päädiagnoosiryhmä 1 Masennus Psykoosi Kaksisuuntainen Muu mielenterveyden häiriö Sairaus kestänyt 1,2 Noin vuoden vuotta vuotta Yli 10 vuotta Ei tietoa Psykiatrinen oheissairastavuus Somaattinen oheissairastavuus Päihteiden käyttö Itsemurhayritys Mielenterveysongelmia suvussa Lapsuuden vaikeat elinolot Oireita koulu-iässä 1, Saanut lääkehoitoa Raportoitujen psyykenlääkkeiden määrä tai useampia Ei tietoa Saanut psykiatrista sairaalahoitoa Saanut psykoterapeuttista hoitoa Saanut muuta hoitoa Saanut päihdehoitoa Saanut ammatillista kuntoutusta 1, Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) sukupuolen suhteen 2 Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) ikäryhmän suhteen 3448b

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

(-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina. (x)tötterman Patrik

(-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina. (x)tötterman Patrik Kuntoutusasiain neuvottelukunta PÖYTÄKIRJA 11/2014 1(5) NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 12.6.2014 Aika Tiistai 10.6.2014 klo 14.00-15.30 Paikka Säätytalo, sali 8, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki Osallistujat Jäsen

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006

Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006 Nettityöpapereita 7/11 Jouko Lind Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 6 Kelan tutkimusosasto Kirjoittaja Jouko

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot