(-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina. (x)tötterman Patrik

Transkriptio

1 Kuntoutusasiain neuvottelukunta PÖYTÄKIRJA 11/2014 1(5) NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai klo Paikka Säätytalo, sali 8, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki Osallistujat Jäsen (-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina (-)Virnes Elisa (x)tötterman Patrik (-)Kärkkäinen Jukka (x)huusko Tiina (-)Ropponen Tapio (-)Korpiluoma Riitta (x)lankia Eero (x)mikkola Juha (x)notkola Veijo (-)Vogt Ellen (-)Mahlamäki Pirkko (-)Sorvari Eija (-)Schugk Jan (-)Hellstén Harri (x)työläjärvi Riitta (x)kallinen Mauri (x)heikkilä Pertti (x)juvonen-posti Pirjo, siht. (x)tiainen Milja, siht. (x)palola Elina, siht. Varajäsen (-)Voipio-Pulkki Liisa-Maria ( )Pelkonen Lauri (x)nyfors Hanna, siht. (-)Koivumäki Kari ( )Liski-Wallentowitz Hanna (-)Töytäri Outi ( )Ahlgren Tuula (x)palmroos Ulla (x)pellinen Mikko ( )Koponen Marja ( )Kauma Jussi (x)aaltonen Marjukka (-)Nemlander Anu (-)Sariola Jukka (x)lapinleimu Pekka (-)Wärn Riitta (-)Vanhanen Rauno ( )Haring Kari ( )Rantala Maire ( )Byring Roger 1. Kokouksen avaus Varapuheenjohtaja Anja Kairisalo avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. 2. Kokouksen läsnäolijat ja työjärjestys Todettiin kokouksen läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(5) 4. Nuorten mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys Nuorten aikuisten mielenterveys, työkyky ja työhön paluun edellytykset -tutkimushanke Tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitokselta esitteli Kelan rahoittaman tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia. Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ja niiden seuraukset työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen eivät ole uusi ongelma. Erilaisia toimenpiteitä on tehty vuosien mittaan ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on myös vähentynyt (mm. Masto-hanke). Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten osalta pääasiallisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen (yli 60 %). Skitsofrenia syynä on vähentynyt, masennus sen sijaan on noussut, kuten erilaiset psyykkisen kehityksen häiriöt - suuntauksena on, että mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä ja alkavat nuoren elämässä varhain. Hankkeessa on tarkoitus tehdä katsaus ja tuoda esiin näkemyksiä ongelmien yleisyyden tiedostamiseksi, sekä sen, että mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys tulee kalliiksi ja pitkällä aikavälillä vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Kattavaa selvitystä tai selkeää tietoa siitä, mistä ilmiö johtuu ja mitä siihen liittyy, ei ole olemassa. Aiemmin on tehty tutkimuksia siitä, mitkä ennustavat tekijät aikuisväestöllä liittyvät mielenterveyden häiriöön työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä ja mitkä lisäävät riskiä. Tutkimusaineistona on vuotiaat poimittuna vuoden 2008 THL:n Sotkanet -tietokannasta (N= ). Kriteereinä ovat mm. hoidon piirissä olevat, kuntoutustukea mielenterveyssyyn perusteella hakeneet ja myönteisen kuntoutustukipäätöksen saaneet henkilöt (työeläkevakuutuksen kuntoutustukipäätös, N=1163), eli ne, joilla on ollut kontakti työelämään. Aineisto koostuu rekisteriseurannasta (ETK, Kela ja THL) ja syvempää dataa varten työeläkekuntoutuspäätöksen saaneista. Tietoa saadaan eläkehakemuksista ja niihin liittyvistä B-lausunnoista (mm. sosiodemografiset taustatekijät, kliiniset, sairauteen liittyvät ja työmarkkina-asemaan, henkilöhistoriaan sekä saatuun hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät tekijät). Päädiagnoosit (ICD-10 jaottelun mukaan): yli 54 % mielialahäiriöt ja 34 % skitsofrenia. Sosiodemografiset tekijät nelijaottelun mukaisesti: suurin ikäryhmä yli 30-vuotiaat, 58 %:lla pelkkä peruskoulu, jatkoluokittelu päädiagnoosista: 34 % psykoottiset häiriöt, 37,6 % masennus, 14,7 % kaksisuuntainen mielialahäiriö ja 14,2 % muut syyt. Noin 35 %:lla ei ole mitään ammatillista koulutusta, n. 40 %:lla on ammatillinen koulutus ja pienellä osalla on AMK- tai korkeakoulututkinto. Pääasiallisin toiminta työkyvyttömyyden alkaessa: vajaa 40 % on ollut työssä, vajaa 40 % työttömänä, 20 % opiskelijana ja pieni joukko hoitovapaalla tai armeijassa. Ansiotyön määrä edeltävän kolmen vuoden aikana: 13 %:lla ei yhtään ansiopäivää ennen työkyvyttömyyttä, n. puolella ei yhtään tai alle vuosi, jolloin kertynyt ansiotyötä. Sairaus on kestänyt ennen työkyvyttömyyttä neljäsosalla n. vuoden, 2-4 v. vähän yli neljänneksellä ja kolmasosalla 5-10 v. Somaattinen diagnoosi on myös 8 %:lla ja n. kolmasosalla oli päihteiden käyttöä. Melkein kaikki ovat saaneet lääkehoitoa (98 %), erilaisia psyykenlääkkeitä oli kokeiltu paljon (90 %:lla yli kaksi ja yli puolella viisi eri psyykenlääkettä). Psykiatrista sairaalahoitoa oli saanut 66 % ja psykoterapiaa 34 %. Ammatillista kuntoutusta oli saanut 23 % (ml. työpajat ja sosiaalisen kuntoutuksen toimet). Lähes kaikilla oli lääkehoitosuunnitelma viimeisimmän B-lausunnon mukaan, psykoterapiasuunnitelma oli yli 30 %:lla ja ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma oli n. kolmanneksella. Hankkeen tavoitteena on 1) kuvata ryhmää v., jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle (kuntoutustuelle) mielenterveyssyistä (tutkimuskysymyksenä etsitään vastausta, onko jokin syy tai tekijä, joka nousee esiin), 2) ennustaa kuntoutustuelta työelämään palaa-

3 3(5) mista. (Moniko palaa työelämään tai on siirtynyt pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, minkälaisia kuntoutuspolkuja heillä on ollut?) Yhteenvetona todettiin, että henkilöillä, jotka ovat päätyneet kuntoutustuelle, on merkittävällä osalla matala koulutustaso, heikko kiinnittyminen työelämään, pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria, vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa ja hoito painottunut lääkehoitoon. Aineisto on kuitenkin heterogeeninen, joten tavoitteena on tehdä tarkempaa jäsennystä jatkossa. Keskustelu: Tarvitaan pohdintaa, mitä kuntoutustahojen pitäisi tehdä? STM:n ja sidosryhmien toiminnassa lienee vaikea vaikuttaa koulutustason parantamiseen, työelämään kiinnittymiseen tai asennemuokkaukseen työnantajien suuntaan, jotta esim. mielenterveyskuntoutujat pääsisivät työelämään nykyistä paremmin. Hoito on selkeästi painottunut lääkehoitoon, psykoterapiaa pitäisi lisätä, entä muuta? Todettiin, että Kelan kuntoutuspsykoterapia ja ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos ovat osaltaan nyt vaikuttamassa myönteiseen kehityssuuntaan. Kolmanneksella on terapiasuhde ja viidenneksellä jonkinlaista ammatillista kuntoutusta. Huolena on, ettei ole suunniteltu tai B-lausunnossa ei ole tehty avauksia psykososiaaliseen tukeen ja ammatilliseen kuntoutukseen sekä integroitumista prosessiin, jolle olisi esitetty päämäärä. Lääkinnällisen, ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen välineiden kokonaisuus olisi otettava käyttöön. Positiivista on, että nämä nuoret ovat olleet terveydenhuollon kontaktissa, mutta minkälaista tukea heille tulisi tarjota? Yliopistosairaalan näkökulmasta todettiin, että alle 16 v. lasten psykoterapian määrä ja kustannukset ovat jyrkästi nousseet ja v. kääntyneet laskuun julkisessa terveydenhuollossa. Nuoret aikuiset ovat osin siirtyneet Kelan kuntoutuspsykoterapian piiriin. Todettiin, että psykoterapia on vaikuttavaa, jos kuntoutussuunnitelma on selkeä ja ammatillinen suunta selvillä. Terapian ja lääkehoidon lisäksi kuntoutussuunnitelmaan kuuluvan ammatillisen kuntoutuksen pitäisi käynnistyä nopeasti. Ammatillisen kuntoutuksen osalta 36 %:lla oli ansioiden perusteella oikeus työeläkelakien mukaiseen kuntoutukseen; ongelmana, miten järjestelmä toimii, koska kuntoutus ei helposti integroidu eri tahojen järjestämänä. Työeläkekuntoutuksen näkökulmasta todettiin, että ammatinvalinta ei myöskään aina ole onnistunut, esim. lähi- ja perushoitajien ryhmissä (lähes aina mielenterveydelliset syyt). Todettiin, ettei ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa ole tehty 70 %:lle, olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, millä taholla suunnitelmaa ei ole tehty, jos halutaan vaikuttaa kuntoutuspolitiikkaan. Voidaan kysyä, onko heikko kiinnittyneisyys työelämään syy vai seuraus problematiikalle. Lisäksi olisi otettava huomioon varhainen puuttuminen ja perheiden tuki. Hankkeessa selvitetään tällä hetkellä yksittäisiä syitä ja kuvataan erilaisia tekijöitä, seuraavana tavoitteena on ryhmittely, jolla pystyttäisiin erottelemaan muita työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen tämänhetkisistä tuotoksista on tulossa julkaisu, joka on arvioitavana parhaillaan Suomen Lääkärilehdessä. Kun arvio on saatu ja tulokset julkaistavissa, esitys voidaan jakaa jäsenille.

4 4(5) 5. Monialaisen kuntoutusselvityksen osana tehtävä nuorten sosiaalista kuntoutusta koskeva osaselvitys Veijo Notkola Kuntoutussäätiöstä esitteli sosiaalista kuntoutusta koskevan osaselvityksen etenemistä. Liitteenä 1. esitys. STM:n erillissopimukseen perustuvan osaselvityksen tulee valmistua elokuun loppuun mennessä. Taustalla on Kuntoutussäätiön Nuorisotakuuta koskeva raportti (2014) sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskeva tutkimus (2013), joka on parhaillaan tarkastusvaliokunnassa käsittelyssä. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen tulevaisuuden reunaehtoja ovat mm. TYP (monialainen yhteispalvelu) -toiminnan lakisääteistäminen vuoden 2015 aikana, perustoimeentulotuen toimeenpanon siirto Kelaan vuonna 2017, uusi sosiaalihuoltolaki, Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos 2014 ja työkyvyttömyyden uhan kriteeri ammatillisessa kuntoutuksessa. Osaselvitys sisältää nuorten sosiaalisen kuntoutuksen nykytilan kuvausta ja kehittämisen lähtökohtia. Keskustelussa todettiin palvelujen saatavuuden olevan kunnissa epätasaista, toiminta ja palvelut on organisoitu pääosin hankerahoituksella toteutettuina. Lisäksi palvelut ovat tarpeeseen nähden saatavilla liian myöhään. Lapsia, nuoria ja perheitä tulee auttaa, syrjäytymisvaarassa on myös lapsia, perheissä tarvitaan aikuisten läsnäoloa - ennaltaehkäisy on tehokkainta, mutta ennen kaikkea tarvitaan elämänvarrella ohjaavia aikuisia. Esitettiin, että selvityksessä tulisi päästä syvemmälle kuntoutuksen välineisiin ja toiminnallisuuteen, ei pelkästään palveluverkoston kokonaisuuteen ja problematiikkaan. Tarvitaan selvitystä siitä, mitkä ovat sosiaalisessa kuntoutuksessa luontevat liitännät ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen alueisiin. Lisäksi toivotaan pohdintaa ja pureutumista hallituksen oppivelvollisuusiän pidentämiseen liittyviin haasteisiin; pidennys ei auta vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria, jos siihen ei liitetä sosiaalista ja muuta kuntoutusta. 6. Monialainen kuntoutusselvitystyö Ylitarkastaja Hanna Nyfors esitteli selvitystyön tämänhetkistä vaihetta (liite 2). Toimeksiantosopimuksia on valmisteilla vammaisten apuvälinepalveluista, autonhankinta- ja avustajakoirajärjestelmästä sekä ammatillisen kuntoutuksen ja kuntoutuksen rahoitusvirtoja koskevista selvityksistä. KUNKin jäsenet ja varajäsenet sekä taustayhteisöjen jäsenet ovat kevään aikana ilmoittautuneet eri selvitystehtäviä koskeviin tukiryhmiin. Tukiryhmien työ tullaan toteuttamaan selvityshenkilöiden tukena, kun toimeksiantosopimukset on tehty ja selvityshenkilöt valittu. Tarkoitus on myös järjestää tukiryhmän jäsenille syksyllä seminaari/työpaja. Liitteessä 3. on luettelo ryhmiin ilmoittautuneista kuntoutuksen asiantuntijoista. Todettiin tarve valtakunnalliseen ohjaukseen, koska kuntoutuskäytännöt ovat kirjavia. Hyvä lähtökohta useille selvitystehtäville olisi kuntoutuksen asiakkuuksien ja asiakasprosessien sekä kuntoutuksen pääsyn perusteiden määrittely. Tarvetta on yhtenäiselle valtakunnalliselle kuntoutussuunnitelmakäytännölle. Tämä voisi olla selvityskohteena. Mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on luvulla määritelty kuntoutuspalveluprosessit ja kuvattu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Näitä pyritään hyödyntämään.

5 5(5) 7. Muut asiat Tiedoksi asiana merkittiin seuraavat asiat: - VANEn kannanotto kuntoutuksen kehittämiseen (jäsenille lähetetään Kelan vastaus kannanottoon, joka koskee Kelan kuntoutuksen kilpailuttamista). - KUNKin jäsenvaihdokset - KUNKin lausunto Kelan suunnitelmasta harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käytöstä vuosina Seuraava kokous ja seminaari - torstaina klo Säätytalon sali 8, Snellmaninkatu tiistaina klo seminaari Paasitornissa 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo