TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LOPPURAPORTTI 27.11.2014"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LOPPURAPORTTI

2 Sisällys Tiivistelmä Osaamistarveselvityksen päätavoitteet Kyselyn ja haastattelujen keskeiset tulokset Osaamistarveselvityksen tärkeimmät toimenpide-ehdotukset ja suositukset Taustaa osaamistarveselvitykselle Osaamistarveselvityksen tavoitteet ja toteutus Toimintaympäristön muutosten vaikutukset osaamistarpeisiin Yhteenveto aiemmista osaamistarpeen selvityksistä Verkkokyselyn tulokset Haastattelujen tulokset Liiketoimintaympäristön muutokset viime vuosina ja niiden vaikutukset osaamistarpeisiin Osaamisen nykytila Liiketoimintaympäristön muutokset v eteenpäin Muutokset osaamistarpeissa Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa Koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa Toimenpide-ehdotukset ja suositukset Liiteaineistot 2

3 3 TIIVISTELMÄ

4 Työelämän osaamistarveselvityksen päätavoitteet Tampereen kauppakamarin Työelämän osaamistarveselvityksen päätavoitteena oli selvittää alueen yritysten ja julkisen sektorin (= kunnat ja kaupungit) näkemykset osaamisten ja koulutuksen nykytilasta verrattuna tarpeisiin tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksiin perustuvista osaamistarpeista keskeisten toimialojen eri kokoisten ja eri kehitysvaiheessa olevien yritysten tarpeista osaamisen ja työelämävalmiuksien osalta julkisen sektorin (= kunnat ja kaupungit) tarpeista osaamisen ja työelämävalmiuksien osalta sekä tavoitelluista koulutuksen rakenteista, sisällöistä ja valmistuvien osaamisesta. 4

5 Verkkokyselyn keskeiset tulokset Osaamistarveselvityksen pohjatietona käytettiin alueen yritysten ja julkisen sektorin edustajille suunnattua verkkokyselyä, johon vastasi hieman yli 210 henkeä. Verkkokyselyn tulosten perusteella tehdyt tärkeimmät huomiot olivat seuraavat: Noin 2/3 vastaajista oli suhteellisen tyytyväinen Pirkanmaan oppilaitoksista valmistuvien soveltuvuuteen yritysten tarpeisiin. Lähes 80 % vastaajista oli tyytyväinen ammattioppilaitoksista valmistuvien tietotekniikan osaamiseen. Pahimmiksi puutteiksi ammattioppilaitoksista valmistuneilla arvioitiin asennoituminen työntekoon ja oma-aloitteisuus. Ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen oltiin pääosiin tyytyväisiä. Esimiestaidot arvioitiin riittämättömiksi niin ammattikorkeakouluista (45 %), yliopistosta (33 %) kuin teknillisestä yliopistostakin (32 %) valmistuneiden kohdalla. Tietotekniikan osaamisen arvioi hyväksi tai yrityksen tarpeisiin riittäväksi vähintään 60 % vastaajista riippumatta siitä, mistä koulusta henkilö oli valmistunut. Tulevien vuosien merkittävimmät lisäosaamistarpeet liittyvät myyntityöhön, asiakaspalveluun, markkinointiin ja kansainväliseen liiketoimintaan. Lähes 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että Pirkanmaalla pitää lisätä mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että yritysten pitää osallistua koulutuksen suunnitteluun yhdessä oppilaitosten kanssa sekä tarjota enemmän työssäoppimis-, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. 5

6 Osaamistarveselvityksen keskeiset toimenpideehdotukset ja suositukset 1/2 Keskeiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat tunnistetut osaamistarpeet tulevaisuudessa ovat: Myynti-, markkinointi- ja asiakasrajapintaosaaminen Kansainvälinen liiketoimintaosaaminen Hankintaosaaminen Projektinhallinta- ja projektijohtamisosaaminen Henkilö- ja muutosjohtaminen Osaaminen toimia osana monikulttuurisia tiimejä Esimies- ja alais- sekä muut työelämätaidot Oma-aloitteisuus ja proaktiivisuus oman osaamisen kehittämisessä Kyky ketterästi päivittää ja uudelleensuunnata osaamista. Nämä osaamistarpeet ja niiden monialainen yhdistäminen on syytä huomioida kaikessa koulutuksessa. Näkemys on, että jatkossa moniosaaminen korostuu tehtävien monipuolistumisen myötä. 6

7 Osaamistarveselvityksen keskeiset toimenpideehdotukset ja suositukset 2/2 Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on lisättävä sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Yhteistyön kehittymiseksi on syytä kehittää uusia yhteistoiminnan muotoja, kuten esimerkiksi kumppanuussopimuksia. Lisäksi yritysten on oltava itse aktiivisia tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä esimerkiksi vierailuluennoitsijoita ja oppimisympäristöjä oppilaitoksille. Yritysten ja oppilaitosten on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla opinto-ohjaajille ja opettajille mahdollisuuksia tutustua paikallisiin yrityksiin sekä auttamalla heitä erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen hahmottamisessa työelämälähtöisesti. Tutkintojen rakenteellista ketteryyttä on kehitettävä, jotta kyetään entistä nopeammin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja uudelleen suuntaamaan opintojen sisältöjä. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmistavaa asennekasvatusta, työelämän perussääntöjä, talouden perustietojen ja -taitojen opetusta sekä riittävän monipuolista työharjoittelua. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen markkinoinnissa ja opetuksessa on korostettava, että koulutus ei suoraan valmista esimiestehtäviin. Näin varmistetaan, että valmistuneilla on realistisempi kuva ensimmäisestä työtehtävästään ja he ovat paremmin motivoituneita ko. tehtävään. Opiskelijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suuntautumiset on otettava koulutuksessa paremmin huomioon. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi perusopintojen jälkeen eriyttämällä tai painottamalla myynti-, esimies- ja asiantuntijakoulutusta. Suuntautumisvaihtoehtojen valinnassa olisi hyvä hyödyntää tutorointia tai opinto-ohjaajia. 7

8 TAUSTAA OSAAMISTARVESELVITYKSELLE Osaamistarveselvityksen tavoitteet ja toteutus Muiden osaamis- ja koulutustarveselvitysten havaintoja 8

9 Osaamistarveselvityksen tavoitteet ja toteutus Osaamistarveselvityksen tavoitteet: Toteutettu Työelämän osaamistarveselvitys -projekti on saanut alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka Pirkanmaan alueella toteutettava koulutus vastaa työelämän tarpeita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka eri oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen tällä hetkellä kohtaa sekä eri tyyppisissä yrityksissä että julkisella sektorilla työelämässä vallitsevat osaamistarpeet. Lisäksi tavoitteena oli arvioida osaamistarpeiden muutosta tulevaisuudessa muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksesta ja ennakoida tulevia osaamistarpeita vuoteen 2020 asti sekä tehdä suositukset koulutuksen kehittämiseksi tunnistettujen tarpeiden täyttämiseksi. Selvityksen toteutus: Selvityksen kohteena olivat elinkeinoelämän tarvitsema ammatillinen koulutus, ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus Pirkanmaan alueella. Selvityksen toteutuksessa käytettiin Tampereen kauppakamarin jäsenistölle suunnattua kyselytutkimusta, johon saatiin yli 210 vastausta. Lisäksi haastateltiin lähes 50 yritysten ja julkisen sektorin edustajaa kyselytutkimuksen näkemysten syventämiseksi. Toteutettujen selvitysten pohjalta tehtiin toimenpide-ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi Pirkanmaan alueella. 9 Selvitystyötä ohjasi ohjausryhmä.

10 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset osaamistarpeisiin 1/5 Toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvaa muutosta, johon organisaatioiden on reagoitava jatkaakseen menestyksekästä toimintaa. Viimeisten muutaman vuoden aikana organisaatioiden liiketoimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia, jotka vaikuttavat työelämässä henkilöstölle asetettaviin osaamisvaatimuksiin. Muutoksia on sekä toimialakohtaisia ja tietyn tyyppiisiin organisaatioihin vaikuttavia että yleisemmällä tasolla tapahtuvia, kaikkiin toimijoihin vaikuttavia muutoksia. Työelämän osaamistarpeita ja niihin vaikuttavia muutoksia eri aikajaksoilla on tarkasteltu useissa aiemmissakin selvityksissä. Keskuskauppakamari toteutti vuonna 2012 yhdessä alueellisten kauppakamarien kanssa kyselyn, jolla selvitettiin yrityksiltä niiden tunnistamia osaamistarpeita vuoteen 2016 ulottuvalla ajanjaksolla. Keskeisiksi osaamistarpeisiin vaikuttaviksi muutoksiksi tunnistettiin muun muassa markkinamuutoksissa globalisaatio, esimerkiksi tuotannon siirtyminen halvemman kustannustason maihin, sekä muu kansainvälistyminen, asiakastarpeiden muutokset ja muutokset omalla toimialalla. Taloudessa tapahtuvista muutoksista keskeisiksi nousivat erityisesti Euroalueen talouden kehitys ja sen epävarmuus sekä Venäjän talouden kehitys. Työvoiman kohdalla tapahtuviksi muutoksiksi tunnistettiin erityisesti työvoiman ikääntyminen ja maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen. Julkisen vallan toimenpiteistä aiheutuvista muutoksista keskeisiksi nousivat erityisesti muutokset verotuksessa ja lainsäädännössä, esimerkiksi ympäristösäännöksissä, sekä kuntakentässä tapahtuvat muutokset. Tärkeäksi vaikuttavaksi tekijäksi tunnistettiin myös teknologian kehitys. Kaikki edellämainitut edustavat muutoksia, joiden yritykset uskovat vaikuttavan toimintaansa ja luovan uusia osaamistarpeita työvoimalle. Osaamistarpeiden osalta Keskuskauppakamarin selvityksessä nousi esiin liiketoimintaosaamisen kehittäminen kaikilla organisaation tasoilla, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, kansainvälisyysosaamisen lisääntynyt tarve, henkilöstöjohtamisosaaminen ja teknisen osaamisen lisääntynyt tarve. 10

11 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset osaamistarpeisiin 2/5 Opetushallitus on toteuttanut useita toimialakohtaisia osaamistarpeiden ennakointiselvityksiä muutaman vuoden sisällä. Selvityksiä toteutettiin Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektissa päivähoidon sekä lapsi- ja perhetyön alalta (Backman et al. 2011), kiinteistö- ja rakennusalalta (Opetushallitus 2011) ja matkailu- ja ravitsemusalalta (Taipale-Lehto 2012). Tämän jälkeen osaamistarpeiden ennakointi on vakiinnutettu Opetushallituksessa pysyväksi toiminnaksi ja vastaavia selvityksiä on toteutettu graafisen teollisuuden alalta (Taipale-Lehto & Bergman 2013a) sekä vanhuspalveluiden alalta (Taipale-Lehto & Bergman 2013b). Näiden toteutettujen ennakointiprosessien aikajänteenä on ollut tarkastella osaamistarpeita luvulle. Muutoksia, joiden arvioidaan vaikuttavan osaamistarpeisiin on tunnistettu selvityksissä sekä yleisellä että toimialakohtaisella tasolla erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin perustuen. Yleisiksi useampaa eri toimialaa koskevaksi muutoksiksi voidaan havaita kansainvälisyyden lisääntyminen, tehtäväkenttien laajentuminen, asiakastarpeen tunnistamisen merkityksen kasvu sekä teknologinen kehitys. Laajemmin tarkasteltuna myös muutosten nopeus lisääntyy ja niitä tapahtuu entistä useammin Selvityksissä tehdyt osaamistarvearviot vaihtelevat alakohtaisesten osaamistarpeiden osalta, mutta havaittavissa on myös useimmissa selvityksissä esiin tulleita yleisiä osaamistarpeita. Näitä ovat kielitaito ja monikulttuuriosaaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakaspalveluosaaminen, tekninen osaaminen, ongelma- ja kriisitilanteiden hallinta sekä yleisesti moniosaaminen eli useiden eri osaamisten hallinta samanaikaisesti. Lisäksi merkittäväksi osaamistarpeeksi tunnistettiin yleisellä tasolla erilaisiin muutoksiin reagoimisen taito. 11

12 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset osaamistarpeisiin 3/5 Opetushallituksen Osaaminen tuotantotyössä raportissa (Ahvenainen & Mantere 2014) tarkastellaan osaamistarpeiden kehittymistä vuoteen 2020 tuotantotyössä kolmella eri teollisuudenalalla. Osaamistarpeen muutoksia aiheuttavia tekijöitä voidaan tarkastella kolmitasoisen mallin mukaan, jossa ylemmällä tasolla aiheutuvat muutokset siirtyvät alemmille tasoille ja lopulta vaikuttavat tuleviin osaamistarpeisiin (Kuva 1). Taso 1: Yleiset muutostekijät Muutostekijät: teknologiset, ekonomiset, ekologiset, poliittiset, sosiaaliset Perususkomukset: mitä uskotaan tapahtuvan Yllätykset, poikkeamat ja historiattomat ilmiöt Taso 2: Muutoksen ajurit Liiketoimintaprosessit Työn tekemisen ja organisoimisen prosessit Tekniset prosessit Ympäristö- ja työturvallisuusprosessit Informaatioprosessit Laatuprosessit Taso 3: Muutokset työn ja osaamisen tasolla Osaaminen työssä 2020 Kuva 1: Muutoksen tarkastelutasot (Muokattu lähteestä Ahvenainen & Mantere 2014) Tasolla yksi ovat toimintaympäristössä vaikuttavat yleiset trendit ja muutokset, jotka aiheuttavat muutostarvetta organisaation prosesseihin tasolla kaksi. Nämä prosessit toimivat muuttuessaan välittäjinä, jotka siirtävät toimintaympäristön muutoksista aihetuvaa muutostarvetta edelleen työntekijöiden osaamisen tarpeiksi tasolle kolme. Raportissa tunnistettuja tuotantotyön osaamiseen vaikuttavia muutoksia ovat kansainvälistyminen, teknologian kehitys, asiakaslähtöisyyden ja verkostuneiden toimintamallien lisääntyminen. Nyt toteutetussa Työelämän osaamistarveselvityksessä on osaamista tarkasteltu vastaavan tyyppisesti; ensin on pyritty selvittämään toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tämän jälkeen tarkastelussa on siirrytty alemmille tasoille eli siihen kuinka tunnistetut muutokset vaikuttavat tulevaan osaamistarpeeseen. 12

13 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset osaamistarpeisiin 4/5 Teknologiateollisuuden toimintaympäristön muutoksia sekä näistä seuraavia osaamistarpeiden muutoksia ovat tarkastelleet Meristö et al. (2008) raportissaan, joka pohjautuu Teknologiateollisuus ry:n jäsenistölleen jo vuonna 2006 tekemään kyselyyn. Tutkimuksessa merkittävimmiksi vuoteen 2020 mennessä tapahtuviksi arvioiduiksi liiketoimintaympäristön muutoksiksi havaittiin energiaan, kilpailuun ja taloudelliseen kehitykseen liittyvät seikat, kuten esimerkiksi energian saatavuuden varmistaminen, kansainväliseen kiristyvään kilpailuun vastaaminen ja yleinen taloustilanteen kehitys. Selvityksessä esiin nousseita vuonna 2020 keskeisiksi arvioituja osaamistarpeita olivat liiketoimintaprosessien osaaminen ja liiketoimintatiedon hallinta, yhä parempi asiakasrajapinnan hallinta, tuotanto- ja materiaaliteknologioiden osaaminen sekä monikulttuurisuusvalmiudet ja kielitaito. Kansainvälisyys on lisääntynyt liiketoiminnassa globalisaation myötä jo vuosien ajan ja tämä trendi on entisestään voimistunut muutaman viime vuoden aikana. Kansainvälisyys koskettaakin jollain tasolla jo lähes kaikkia yrityksiä, joten kansainvälisyysosaaminen on muodostunut käytännössä välttämättömäksi tarpeeksi liiketoiminnassa. Keskeinen osa kansainvälisyysosaamista on kielitaito, jonka merkitystä on tarkasteltu Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelussa Kielitaito on kilpailuetu (2014). Yhä useammalla yrityksellä on toimintaa tai ainakin asiakkaita ulkomailla, joten hyvää kielitaitoa tarvitaan jokapäiväisessä työskentelyssä. Kielitaito kasvattaa merkitystään jatkuvasti ja erityisesti kielitaidon monipuolisuuden merkitys tulee entistä tärkeämmäksi. Osaaminen ei nykyisellään vastaa kasvavaa tarvetta, koska kieliopintojen määrä on vähentynyt ja yksipuolistunut keskittyen yhä enemmän englannin opiskeluun. Kansainvälisyysosaaminen sisältää kieliopintojen lisäksi esimerkiksi toisten kulttuurien tuntemusta ja näissä vallitsevien erilaisten tapojen tuntemista ja huomioimista. Myös näiden taitojen osaamisen merkitys kasvaa jatkossa kansainvälisyyden entisestään lisääntyessä. 13

14 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset osaamistarpeisiin 5/5 Julkisen sektorin osalta riittävän osaamisen varmistamista jatkossa on tarkasteltu Pirkanmaan liiton toteuttamassa selvityksessä vuonna 2012 koskien Pirkanmaan alueen kuntia (Huhta-aho 2012) sekä laajemmin KT Kuntatyönantajien selvityksessä vuonna Selvityksissä keskeisiksi kuntapalveluissa tulevaisuudessa vaikuttaviksi muutostekijöiksi nousivat palveluprosessien monimuotoistuminen, palvelukulttuurin kehittäminen sekä johtamisen uudistaminen. Näiden pohjalta keskeisiä osaamistarpeita tulevaisuudessa ovat erityisesti asiakaslähtöisyys, johtamistaidot, liiketoiminta-, hankinta- ja sopimusosaaminen sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta. Keskeiseksi muodoksi osaamisen kehittämisessä on havaittu yritysten ja oppilaitosten väliset yhteistyömuodot, joita on tarkasteltu muun muassa Teknologiateollisuus ry:n julkaisussa (2014). Avainasemassa osaamisen kehittämisessä tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavaksi on yhteistyön syventäminen sekä suunnittelu että toteutustasolla. Yhteistyöstä on pyrittävä luomaan pitkäjänteistä toimintaa, joka muistuttaa parhaimmillaan yritysten välisiä strategisia kumppanuuksia. Koulutusyhteistyö on myös tärkeä aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa ja ulottaa kattavasti koulutuksen eri asteisiin. Keskeisimpinä koulutusyhteistyön muotoina esiin tulivat työssäoppiminen ja erilaisten oppisympäristöjen rakentaminen. Osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämistä 2020-luvulle on aiemmin tarkasteltu myös Elinkeinoelämän keskusliiton (2011) kolmivuotisessa Oivallus-projektissa. Keskeisiksi teemoiksi koulutuksen järjestämiseksi tulevaisuudessa nähtiin luovuuden ja yhteistyömallien sisällyttäminen keskeisiksi osiksi koulutusta. Opetusmenetelmien vaihtelevuus on tärkeää, jotta koulutuksesta saataisiin enenmmän työelämän kaltaista. Työelämän monimutkaisten toimintaympäristöjen tarkasteluun saataisiin näin paremmat valmiudet jo koulutuksen aikana. 14

15 Yhteenveto aiemmista osaamis- ja koulutustarpeiden selvityksistä Aiemmin eri tahoilla toteutettujen selvitysten tuloksista voidaan löytää tekijöitä, jotka ovat yhteisiä tarkastellusta kohderyhmästä riippumatta. Nämä seikat koskettavat ainakin jossain määrin lähes kaikkia organisaatioita eri sektoreilla ja toimialoilla. Keskeisiä aiemmissa selvityksissä tunnistettuja osaamistarpeisiin vaikuttavia liiketoimintaympäristön muutoksia ovat yhä lisääntyvä kansainvälistyminen liiketoiminnassa, asiakastarpeen huomioinnin tärkeyden kasvu, toimintaympäristön muutosten nopeutuminen ja epävarmuus, teknologian nopea kehitys ja palveluprosessien monimuotoistuminen. Aiemman tutkimuksen pohjalta esiin nousseita tulevaisuudessa merkittäviä osaamistarpeita ovat erityisesti monikulttuurisuusosaaminen ja kielitaito yhä lisääntyvän kansainvälistymisen seurauksena, asiakasrajapinnassa toimimisen osaaminen lisääntyneen asiakastarveohjautuvan toiminnan vuoksi, muutoksiin reagointi ja moniosaaminen, liiketaloudellinen osaaminen sekä vahva teknologiaosaaminen. 15

16 Lähteet Ahvenainen, M. & Mantere, J Osaaminen tuotantotyössä Raportit ja selvitykset 2014:4. Opetushallitus. Backman, H., Englund, K., & Nordström, A Lapsissa on tulevaisuus. Raportit ja selvitykset 2011:22. Opetushallitus. Elinkeinoelämän keskusliitto Oivallus, Loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto Kielitaito on kilpailuetu. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu Huhta-aho, K Osaamisen kehittäminen, ennakointi ja varmistaminen Pirkanmaan kunnissa. Pirkanmaan liitto. Keskuskauppakamari Kauppakamarin osaamisselvitys, Yritysten osaamistarpeet vuoteen Kauppakamarin selvitys KT Kuntatyönantajat Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa, Loppuraportti. Meristö, T., Leppimäki, S., Laitinen, J. & Tuohimaa, H Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry. Opetushallitus Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti. Raportit ja selvitykset 2011:23. Taipale-Lehto, U Matkailu- ja ravitsemisalan osaamistarveraportti. Raportit ja selvitykset 2012:13. Opetushallitus. Taipale-Lehto, U. & Bergman, T. 2013a. Graafisen teollisuuden osaamistarveraportti. Raportit ja selvitykset 2013:13. Opetushallitus. Taipale-Lehto, U. & Bergman, T. 2013b. Vanhuspalveluiden osaamistarveraportti. Raportit ja selvitykset 2013:14. Opetushallitus. Teknologiateollisuus Yritysten ja oppilaitosten koulutusyhteistyö. Teknologiateollisuus ry. 16

17 VERKKOKYSELYN TULOKSET Yhteenveto kaikkien vastaajien osalta 17

18 Taustakysymykset Kaikki vastaajat (N=213) Yrityksen toimiala N

19 Yrityskoko ja yrityksen ikä Yrityksen henkilöstömäärä Kaikki vastaajat (N=212) N tai enemmän % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuinka monta vuotta yritys on ollut toiminnassa? 80% 7% 13% alle 5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta

20 Yleisiä väittämiä koulutukseen liittyen (N=211) 20

21 Arviot AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA valmistuneiden osaamistasosta verrattuna yritysten tarpeisiin. (Kuvaavin vaihtoehto valittu) 21

22 Arviot AMMATILLISESTA LISÄ- JA TÄYDENNYS- KOULUTUKSESTA (Ammatillinen aikuiskoulutus) valmistuneiden osaamistasosta verrattuna yritysten tarpeisiin. (Kuvaavin vaihtoehto valittu) 22

23 Arviot AMMATTIKORKEAKOULUSTA valmistuneiden osaamistasosta verrattuna yritysten tarpeisiin. (Kuvaavin vaihtoehto valittu) 23

24 Arviot TAMPEREEN YLIOPISTOSTA valmistuneiden osaamistasosta verrattuna yritysten tarpeisiin. (Kuvaavin vaihtoehto valittu) 24

25 Arviot TAMPEREEN TEKNILLISESTÄ YLIOPISTOSTA valmistuneiden osaamistasosta verrattuna yritysten tarpeisiin. (Kuvaavin vaihtoehto valittu) 25

26 Tulevaisuuden osaamistarpeet (Mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja) 60% 54% Kaikki vastaajat (N=172) 50% 40% 30% 20% 40% 12% 17% 17% 34% 19% 28% 29% 21% 25% 13% 23% 32% 34% 19% 29% 10% 5% 0% 26

27 Oppilaitosyhteistyö Kaikki vastaajat (N=212) % N 45% Säännöllisesti Satunnaisesti 44% Emme tee yhteistyötä oppilaitosten kanssa 23 Säännöllisesti Satunnaisesti Emme tee yhteistyötä oppilaitosten kanssa 27

28 Oppilaitosyhteistyön muodot (Mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja) 100% 96% 90% 80% Säännöllinen yhteydenpito oppilaitoksiin 70% 71% Tarjoamme työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja 60% 57% 60% Teetämme opinnäyte- ja harjoitustöitä 50% 40% 36% 38% 39% Meillä käy opiskelijoita ja opettajia vierailulla Meillä käy nuoria työelämään tutustumisjaksoilla (TET-yläkoululaiset) Käymme oppilaitoksissa vierailuilla 30% Meillä on oppilaitosten kanssa tutkimusja kehitysyhteistyötä 20% Jotain muuta, mitä? 10% 6% 28 0% Kaikki vastaajat (N=157)

29 HAASTATTELUJEN TULOKSET Liiketoimintaympäristön muutokset viime vuosina ja niiden vaikutukset osaamistarpeisiin 29

30 Liiketoimintaympäristön muutoksia viime vuosina ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin yritykset 30 Vakiintuneet yritykset Vakiintuneiden yritysten edustajien vastauksissa korostui globalisaation kokonaisvaltainen vaikutus kaikkeen toimintaan. Vaikka globalisaatiosta on puhuttu jo vuosia, saa ilmiö edelleen uusia ulottuvuuksia. Erityisesti mainittiin yritysten johdon kansainvälistyminen ja toimintojen kansainvälistyminen kaikilla tasoilla. Tiedolla johtaminen on tullut vahvasti mukaan. Moniosaajia ja monialaisuutta tarvitaan entistä enemmän, lisäksi omaa ydinosaamista pitää pystyä hyödyntämään uudessa kontekstissa ja uusilla toimialoilla (esim. ICT:n hyödyntäminen koneissa ja laitteissa, automaatio ja koneiden internet). Toiminnan ja prosessien tehostamisessa nähdään hyppäys uudelle tasolle ja kehitystoimenpiteet suunnitellaan entistä vahvemmin asiakastarpeen eikä niinkään oman toiminnan osaoptimoinnin kautta. Yksilötasolla työntekijältä edellytetään ison kuvan tunnistamista. Odotetaan, että yksilöt tietävät, mihin kokonaisuuteen oma panos liittyy. Nykyään koneiden ja laitteiden myynnin lisäksi myydään palveluita, ratkaisuja ja kokonaisuuksia. Osaamisen kehittäminen tapahtuu nykyään suurimmaksi osaksi työn ohessa tai valmentamalla eikä perinteistä luokkahuonekouluttamista nähdä tarkoituksenmukaisena tapana. Kasvuyritykset Kasvuyritysten edustajat kokevat kansainvälistymisen lisääntyneen, minkä vuoksi mm. kielitaidon ja kulttuuriosaamisen merkitys korostuu. Erityisesti odotetaan kansainvälistä ajattelutapaa ja suhtautumista, jossa nähdään asiat maantieteellisiä rajoja laajemmin. Liiketoiminnan nähdään keskittyneen vahvasti ydinosaamiseen ja oheistoimintoja on ulkoistettu. Samalla tuotantokeskeisestä ajattelutavasta ollaan siirrytty asiakastarveohjautuvaan suuntaan. Automaation rooli on lisääntynyt kaikilla tasoilla ja käytettävyyden ja käyttöliittymäosaamisen merkitys on myös lisääntynyt. Tämä näkyy myös monilla ns. perinteisemmillä toimialoilla. ICT-alalla suunnittelu- ja sovellusosaamisen tarve on lisääntynyt ja ICT-asiantuntijalta odotetaan myös teknologian sovelluskohteiden ymmärtämistä. Myös mallintamisen merkitys on kasvanut eri mallintamismenetelmien ja -teknologioiden kehityttyä.

31 Liiketoimintaympäristön muutokset viime vuosina ja niiden vaikutukset osaamistarpeisiin julkiset toimijat Julkisen sektorin edustajien vastauksissa korostuu rakenteellisten muutosten aiheuttamat vaikutukset. Muun muassa toimintojen tehostamisen myötä yksittäisten työntekijöiden tehtäväkentät ovat muuttuneet laajemmiksi ja monimuotoisemmiksi. Myös ulkoistusten lisääntyminen näkyy joidenkin julkisen puolen tehtäväalueiden siirtymisenä yksityisen toimijan vastuulle ja siitä seuraavien uudenlaisten yhteistyömuotojen syntymisenä. Yhteiskuntarakenteen ja muiden rakenteellisten muutosten seurauksena palvelujen kysynnän kasvu on ollut merkittävää ja toiminnassa odotetaan entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa ja ajattelumallia. 31

32 HAASTATTELUJEN TULOKSET Osaamisen nykytila 32

33 33 Osaamisen nykytila vakiintuneet yritykset Koulutus Osaamisen nykytila Ammattioppilaitokset Yleisen ja oman alan perusosaamistason katsotaan nykytilanteessa olevan hyvällä tasolla. Toimialakohtaisesti korostui joitakin Pirkanmaan alueen erityisosaamistarpeita, mm. sähköverkkoosaaminen ja voimalaitosten (prosessin) käyttötehtävät nähdään tällä hetkellä olevan hyvällä tasolla, mutta tekstiilipuolen teollisia osaajia ei koulutusjärjestelmä tällä hetkellä tuota. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus (aikuiskoulutus) Uuden oppimis- ja omaksumiskyky on oleellista, samoin sopeutumiskykyä työelämään ja osaksi työyhteisöä odotetaan vastavalmistuneilta nykyistä enemmän. Nämä asiat korostuvat etenkin silloin, kun aloittava työntekijä perehtyy yrityksessä käytössä oleviin yrityskohtaisiin toimintatapoihin ja tietojärjestelmiin. Talousasioiden yleistä ymmärrystä ja myyntitaitoja sekä asiakassuuntautuneisuutta kaivataan lisää myös toisen asteen koulutukseen. Yrityksissä koetaan, että asiakaslähtöinen ajattelu pitäisi näkyä tehtävästä riippumatta läpi organisaation. Nykyisellään lisä- ja täydennyskoulutuksen koetaan palvelevan yritysten tarpeista lähtevässä osaamisen nopeassa täydentämisessä (esim. räätälöidyt kielitaito- ja tietojärjestelmäkoulutukset) Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulutuksen saaneilla katsotaan teknisten taitojen olevan riittävällä tasolla, mutta samalla nähdään parannettavaa kaupallisen puolen osaamisessa. Talous-, esimies- ja alaistaitoja kaivattaisiin enemmän, samoin valmiuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä (esim. kielitaito, myös muut kielet kuin englanti). Tässä ryhmässä esiin nousi myös vastavalmistuneiden suuret odotukset urakehityksen suhteen. Kykyä oppia ja omaksua nopeasti myös koulun jälkeen ja tiimityövalmiuksia korostettiin vastauksissa. Myyntitaitojen ja asiakaslähtöisyyden merkitystä korostettiin myös. Yliopistot Yliopistotasolla nähdään perustietojen olevan joitakin yksittäisiä kokonaisuuksia (esim. HRjuridiikkaosaaminen, kaivos- ja kalliorakentaminen) lukuunottamatta riittävällä tasolla. Vastauksissa korostui erityisesti asennoitumiseen liittyvät asiat: saatetaan olettaa, että koulun tiedoilla pärjää eikä tarvitse oppia uutta tai uraodotukset saattavat olla liian suuria. Vastaajat kokevat, että koulun pitäisi keskittyä valmentamaan ennen kaikkea oppimisen ja omaksumisen valmiuksia ja kykyä. Vastaajat kaipasivat myös aktiivisempaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa etenkin kouluttajien puolelta työelämätarpeiden konkretisoimiseksi. Tämän ja opiskelijoiden oman yritysyhteistyön tuloksena odotetaan muodotuvan selkeämpi kokonaiskuva ja linkki teorian ja liiketoiminnan välille. Tälläkin koulutustasolla nähdään tarve parantaa kansainvälisyyttä, kielitaitovalmiuksia, myynnillistä otetta ja asiakassuuntautuneisuutta.

34 34 Osaamisen nykytila kasvuyritykset Koulutus Ammattioppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot Osaamisen nykytila Kasvuyrityksissä nähdään, että valmista osaamista kapeisiin erikoistehtäviin ei ole, mutta valmistuvan aineksen ammattiosaaminen on silti riittävällä tasolla erikoistumiseen. Kielitaidon ja kansainvälisyysosaamisen odotetaan olevan parempaa myös tällä tasolla. Myös ammattikorkeakoulujen osalta nähdään, että valmista osaamista kapeisiin erikoistehtäviin ei ole, mutta että valmistuvan aineksen ammattiosaaminen on silti riittävällä tasolla erikoistumiseen. Erityisesti vastauksissa mainittiin visuaalisen suunnitteluosaamisen ja rakennusalan teknisen osaamisen hyvä taso. Puutteena nousi esiin kansainvälisyysosaaminen (kokemus toisista kulttuureista ja asuminen toisessa maassa), viestintä ja esitystaidot. Myös projektinhallinnan ymmärrystä (esim. talouden seuranta, johtaminen) kaivattiin nykyistä osaamistasoa enemmän. Yliopistotasolla kaivattiin parempaa liiketoimintaosaamista, kansainvälisyysosaamista (kokemusta toisista kulttuureista ja asumisesta toisessa maassa) sekä viestintä- ja esiintymistaitoja. Myös projektinhallinnan ja projektityöskentelyosaamista kaivattiin nykyistä osaamistasoa enemmän. Yliopistotasolla tietotekniikan perusosaaminen koetaan olevan hyvällä tasolla, tosin osaaminen nähdää liian teoriapainotteisena. IT-puolen osaamisessa puutteena nousi käyttöliittymäosaaminen niiden ja käyttäjäkokemuksen entistä keskeisemmän merkityksen vuoksi. Käytännön osaamista odotetaan valmistuvilta nykyistä enemmän. Lisäksi, vaikka henkilö työskentelisi johtavassa asemassa, odotetaan hänellä olevan taitoja myös käytännön tehtävien hoitamiseen.

35 Osaamisen nykytila julkinen sektori Julkisten toimijoiden vastauksissa korostui ihmisjohtamistaidot ja muutos asiakaslähtöisempään suuntaan. Erityisesti teknisen koulutuksen saaneilta odotetaan parempia henkilö- ja muutosjohtamissekä vuorovaikutustaitoja. Asiakassuuntautuneisuuden ja asiakaslähtöisen ajattelun haasteet nähtiin realisoituvan erityisesti koulumaailmassa oppilaan tai vanhemman kohtaamistilanteissa sekä omaisten kohtaamisessa vanhustenhuollossa. Asiakkaat odottavat nopeaa reagointia ja ovat ehkä entistä vaativampia. 35

36 HAASTATTELUJEN TULOKSET Liiketoimintaympäristön muutokset v eteenpäin 36

37 Liiketoimintaympäristön muutokset v eteenpäin yritykset Vakiintuneet yritykset Vakiintuneissa yrityksissä uskotaan, että tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän uusien tuoteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Perinteisten innovaatioden lisäksi palveluinnovaatiot saavat enemmän huomiota ja niitä tuottamaan pystyvät yritykset erottuvat kilpailussa. Automaatio saa isomman roolin erilaisissa ratkaisuissa ja erilaisia teknologioita sovelletaan uusille toimialoille. Erityisesti kiinnitetään huomiota tuotteen käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen, millä on vaikutusta myös tuotteen myymiseen. Samoin kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen panostetaan jatkossa kaikilla osaalueilla. Yritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja hoitavat muut tehtävät verkostonsa avulla. Myynti keskittyy ratkaisujen ja palvelujen myymiseen teknisten ominaisuuksien ja teknologian sijaan. Tässä kehityksessä myynti- ja markkinointitaidot korostuvat entisestään ja toiminnassa mennään entistä syvemmälle asiakkaan prosesseihin. Kasvuyritykset Kasvuyrityksissä kansainvälisyyskehityksen uskotaan jatkuvan edelleen kaikilla tasoilla ja maantieteelliset rajat menettävät merkityksensä liiketoiminnassa. Tietotekniikan nähdään integroituvan entistä enemmän perinteiseen teollisuuteen ja teollisuuden digitalisoituminen jatkuu. Kuluttajatason käyttökokemus laajentuu teollisuuteen. Teollinen internet lyö itsensä lopullisesti läpi ja verkottuneet ja liikkuvat alykkäisiin järjestelmiin perustuvat ratkaisut sekä pilvipalvelut lisääntyvät entisestään. Tuotekehityksessä mallintaminen kehittyy edelleen ja sen merkitys lisääntyy. Asiakaslähtöinen ajattelu lisääntyy ja tulee osaksi kaikkea yrityksen toimintaa. Asiakasrajapinnassa toimimisen merkitys kasvaa, koska asiakasrajapinta koetaan toiminnan lähtöpisteeksi. 37 Johtamisessa henkilöjohtamisosaamisvaatimukset tulevat lisääntymään. Uusia palvelumuotoja pitää kyetä johtamaan ajanmukaisella tavalla ja entistä monitahoisempia kokonaisuuksia ja kaikkialla saatavilla olevaa informaatiomassaa pitää pystyä käsittelemään tehokkaasti (digitalisoituminen sekä tiedollisesti että taidollisesti). Myös muutos ja tempoilevuus lisääntyy eikä asioita enää aloiteta puhtaalta pöydältä.

38 Liiketoimintaympäristön muutokset v eteenpäin julkinen sektori Julkisen sektorin toimijat olettavat, että suuntaus on kohti entistä isompia yksiköitä ja kokonaisuuksia mm. kuntaliitosten ja sisäisen toiminnan tehostamisen myötä. Mahdolliset kuntaliitokset tuovat mukanaan myös muutoksia tehtäviin ja organisaatiorakenteisiin. Vahvasti muuttuvassa ympäristössä varsinaisen ammattiosaamisen lisäksi organisaatioiden sisäiset muutokset asettavat haasteita toiminnalle. 38

39 HAASTATTELUJEN TULOKSET Muutokset osaamistarpeissa 39

40 Muutokset osaamistarpeissa yritykset 40 Vakiintuneet yritykset Yleisen globalisaatiokehityksen seurauksena kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen (myynti, projektijohto, hankinta) korostui lähes kaikissa vastauksissa. Maantieteellisiä rajoja ei pitäisi ajatella olla olevan itse toiminnassa, koska sijainnilla ei monessa tilanteessa ole merkitystä ja verkostot eivät tunne rajoja. Suomen tulevaisuus nähdään vahvasti poikkitieteellisessä soveltamisessa (esim. tuotekehitys, palvelut), kun perustekeminen taas siirtyy halvemman työvoiman maihin. Johtamisen kehittäminen (performance management, palautekulttuuri) nousi vastauksissa vahvasti esiin ja niissä ehdottiin, että koulutuksen pitäisi keskittyä valmentamaan oppimisen ja omaksumisen valmiuksia ja kykyä. Johtamisessa korostettiin myös tarvetta esimies- ja alaistaitojen kehittämiseen sekä rekrytointiosaamisen parantamiseen. Toisaalta painotettiin innovaatioita ja kurinalaista innovatiivisuutta realiteettien puitteissa. Asiakaslähtöisyyden lisääntymisen myötä myös palvelualttius ja panostaminen myynti- ja markkinointitaitoihin joka tasolla nostettiin osaamistarvemuutoksena esiin. Samoin tarve itseohjautuvuudelle ja oma-aloitteisuudelle nousi esiin, koska toiminta rakentuu entistä enemmän isompien kokonaisuuksien ympärille. Kaikilla tasoilla tarvitaan jatkossa enemmän talousymmärrystä, ICT-osaamista ja projektiosaamista sekä tuotantoprosessiymmärrystä. Teollisuudessa turvallisuuden merkitys on korostunut viime vuosina ja tehokkaan ja tuloksekkaan toiminnan lähtökohtana nähdään turvallinen toimintaympäristö. Siksi asennemuokkaus turvallisuuden kunnioittamiseen odotetaan aloitettavan jo kouluissa. Kasvuyritykset Kasvuyrityksissä korostettiin erityisesti moniosaamisen tarvetta. On tärkeää osata erilaisia tehtäviä, jotta voi ymmärtää kokonaisuutta ja sen osien toimintaa. Kansainvälisyys- ja monikulttuuriosaamista korostettiin myös. Kansainvälistymisessä positiivinen suhtautuminen nähtiin keskeiseksi kansaivälisen ajattelun sisäistämisessä ja siksi vastauksissa nousi esiin tarve aloittaa positiivinen asennekasvatus kansainvälisyyteen jo kouluissa. Toisaalta mainittiin, että englannin lisäksi myös muiden kielien osaamista tarvitaan (esim. kiina ja espanja). Projektinhallintataitoja, liiketoimintaosaamista sekä kommunikaatio-, myynti- ja markkinointiviestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa kaikilla organisaatiotasoilla lisää. Samoin digitalisaation myötä digitaalisen liiketoiminnan johtamisosaamista tarvitaan lisää. Monenlaista tietoa on saatavilla paljon, jopa liikaa, ja tiedolla johtamisen merkitys muuttuukin keskeisemmäksi. Myös suunnittelu- ja muotoiluosaamisen (käytettävyys ja näyttävyys) kehittämiselle nähdään enenevässä määrin tarvetta, koska käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen merkityksen uskotaan kasvavan.

41 Muutokset osaamistarpeissa julkinen sektori Julkisella sektorilla suuret rakenteelliset muutokset ja tehostaminen ovat luoneet tarpeen osata johtaa ja käsitellä muutostilanteita entistä paremmin. Yksilötason valmius muutoksiin tarkoittaa myös oman osaamisen ylläpitämistä, laaja-alaisuutta ja kykyä toimia uusien toimintamallien mukaan. Esimies- ja alaistaidot sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta tulevat myös korostumaan, kuten asiakassuuntautuneisuus etenkin haastavien asiakkaiden ja palvelukehityksen alueilla. Vastauksissa korostettiin myös työelämätaitojen tarvetta (esim. työyhteisössä toimiminen, esimies- ja alaistaidot sekä vastoinkäymisten kohtaaminen ja käsittely). 41

42 HAASTATTELUJEN TULOKSET Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa 42

43 Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa vakiintuneet yritykset Koulutus Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa Ammattioppilaitokset Kaikkia aloja koskevia odotuksia ovat vuorovaikutus-, työelämä- sekä kielitaidot. Automaatio- ja prosessiosaaminen nousi esiin alueena, jolle on tulevaisuudessa tarvetta enemmän kuin on tarjontaa tällä hetkellä. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulutetuilta odotetaan tiedon soveltamisen taitoa ja tiedon kriittisyyttä sekä oppimishalua. Lisääntyvä tiedon määrä johtaa haasteeseen tunnistaa relevantti ja luotettava tieto. Toisaalta uuden tiedon merkitys kokonaisuuden kannalta on olennaista kyetä ymmärtämään. Yliopistot Myös yliopistokoulutetuilta odotetaan tiedon soveltamisen taitoa ja tiedon kriittisyyttä sekä nöyryyttä oppimiseen varsinaisen koulutuksen jälkeenkin. Lisäksi vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittäminen nykyistä paremmaksi katsottiin tärkeäksi. Yliopistokoulutetuilla työn tulosten kommunkointi on oleellinen osa työtä, joten siksi näiden valmiuksien kehittämistä odotetaan jo koulutusvaiheessa. Myös ketteryyttä alleviivattiin odotuksissa. Asioita pitäisi kyetä katsomaan uusista näkökulmista ja eri näkökulmia pitöisi kyetä yhdistelemään innovaatioiden aikaansaamiseksi. Yksittäisinä aloina farmasian ja kemian alan osaamista sekä SAPjärjestelmäosaamista nähdään tarvittavan jatkossa nykyistä enemmän. Odotus monialaisuuteen nousi esiin mm. tarpeena löytää työvoimaa, jolla on sekä tekstiilialan osaamista että kaupallisten asioiden tuntemusta. 43 Tampereen Kauppakamari & Oy Swot Consulting Finland Ltd

44 Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa kasvuyritykset Koulutus Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa 44 Ammattioppilaitokset Toisen asteen koulutuksen osalta työelämätaidot ja asennekasvatus nousivat odotuksissa vahvasti esiin. Esimerkkeinä mainittiin mm. työaikojen noudattaminen ja työyhteisössä toimiminen. Lisäksi koulutuksen odotetaan valmentavan laajempien kokonaisuuksien hallintaan ja moniosaamiseen. Kielikoulutus nähdään tärkeäksi myös toisen asteen koulutuksessa, samoin talouden ja tuottavuuden perusteiden ymmärrys. Yleisesti korostettiin myös automaation ja robotiikan osaamisvalmiuksia, koska ne yleistyvät teollisuudessa nopealla vauhdilla. Elintarvikealan edustajien vastauksissa nousi esiin odotus teollisen tuotannon opetukseen, mitä tällä hetkellä ei tarjota. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulutasolta valmistuneiden odotetaan omaavan valmiuksia keskijohdon tehtäviin, esim. tiiminvetovastuuseen. Myös liiketoiminnan kannalta relevantin päätöksentekoa tukevan sisäisen laskennan ymmärrystä odotetaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta tulevaisuudessa enemmän. Yleisten suuntausten mukaisesti kielitaito, projektiosaaminen ja asiakasrajapintatyöskentelyvalmiudet katsotaan tärkeiksi osaamisiksi tulevaisuudessa. Teknisten taitojen osaamisen odotetaan pysyvän samalla tasolla tai vahvistuvan. Yliopistot Kansainvälisyys- ja monikulttuuriosaaminen sekä kielitaidot korostuvat tulevaisuudessa globalisaatiokehityksen jatkuessa. Näitä taitoja tarvitaan lisää organisaatioiden suuntautuessa vahvemmin kohti asiakasta. Suurempien kokonaisuuksien ja liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärrystä tarvitaan lisää. Lisäksi liiketoiminta-ajattelu ja tekninen osaaminen pitäisi kyetä nivomaan yhteen ja ymmärtää niiden yhteys ja vaikutukset toisiinsa. Lisäksi korostuu kansainvälinen projekti- ja hankintaosaaminen. Tampereen Kauppakamari & Oy Swot Consulting Finland Ltd

45 Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa julkinen sektori Koulutus Odotukset ja osaamistarpeet tulevaisuudessa Ammattioppilaitokset Koulutuksessa on annettava vahva perusta ammattiosaamiselle sekä täydentää sitä kieliopinnoilla, liiketoiminnan perusteilla ja työelämän perusvalmiuksilla Laajempien kokonaisuuksien hallinta ja moniosaaminen korostuvat Ammattikorkeakoulut Liiketaloudellisen osaamisen merkitys kasvaa esim. yhtiöittämiskehityksen myötä Henkilöstö- ja muutosjohtamistaitojen merkitys lisääntyy Asiakasrajapinnassa toimimisen valmiuksien korostuminen, esimerkiksi kommunikointi sekä ongelmanratkaisu- ja esitystaidot Yliopistot Liiketaloudellisen osaamisen ja teknisen osaamisen yhdistäminen Muutosjohtamistaitojen merkitys lisääntyy Projektinhallinta- ja projektijohtamisen osaaminen korostuu Asiakasrajapinnassa toimimisen valmiuksien korostuminen, esimerkiksi kommunikointi sekä ongelmanratkaisu- ja esitystaidot Monialaisuuden lisääminen kaikkiin koulutusohjelmiin Erityisesti teknisen korkeakoulutuksen osalta mainittiin vastauksissa myös tarve kehittää teknisten alojen asiantuntijoiden henkilöjohtamistaitoja. Moni teknisen alan asiantuntija saa urallaan vastuulleen organisaation ja ihmisiä johdettavakseen, joten myös näitä valmiuksia odotetaan kehitettävän jo koulutuksen aikana. 45 Tampereen Kauppakamari & Oy Swot Consulting Finland Ltd

46 HAASTATTELUJEN TULOKSET Koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa 46

47 Koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa yritykset Vakiintuneet yritykset Vakiintuneiden yritysten edustajat korostivat tiivistä yhteistyötä koululaitosten ja yritysmaailman välillä, jotta koulutuksen linkki bisnekseen olisi selvänä. Tätä voisi ohjata myös esim. rahoituksen avulla. Selvästä linkistä esitettiin esimerkkinä myös yritysmaailman arkinen turbulenssi, ketteryys- ja uusiutumistarve, joiden pitäisi näkyä myös koulutuksessa. Yhteistyössä korostettiin sen kaksisuuntaisuutta: opetushenkilökunnan odotetaan vierailevan aktiivisesti joissain tapauksissa jopa kuukausien jaksoja yrityksissä, mutta samalla yritysten edustajien velvollisuudeksi katsotaan osallistua opetukseen esim. vierailuluennoinnin muodossa (ja jo peruskouluissa). Toisaalta jotkut vastaajat kertoivat hyviä kokemuksia yrityksen oman asiantuntijan siirtymisestä jaksoksi opetustehtäviin (jolloin valmistuva aines on valmiiksi sopivampaa yrityksen tarpeisiin). Opiskelijoiden osalta odotetaan kaikilla tasoilla merkittävästi enemmän käytännön harjoittelua opiskeluaikana. Vastaajat alleviivasivat harjoittelujakson tarkoituksenmukaisuutta, eli että harjoittelu tehdään opiskelualalle tai vastaavaan tehtävään parhaassa tapauksessa yrityksen oikeaan kehitystai asiakasprojektiin. Myös case-pohjaista opiskelua suositeltiin vastauksissa. Toisaalta vastauksissa korostettiin asennemuokkausta, koska vastaajien mukaan monesti törmätään tilanteeseen, jossa opiskelija ei näe harjoittelua investointina tulevaan, vaan odottaa palkaa harjoittelusta. TAMK:n yrittäjyyslinja (Proakatemia) ja Jyväskylän Tiimiakatemia koetaan yrityksissä hyvänä tapana kehittää osaajia työelämän tarpeisiin. Oppisopimuskoulutusta pidetään pääsääntöisesti hyvänä, kunhan siinä varmistetaan yrityksen tarpeiden ja itse substanssin huomiointi. Kasvuyritykset Kasvuyritysten vastauksissa korostui erityisesti yhteistyön lisääminen koululaitosten ja yritysten välillä. Yrityksissä nähdään se, että yhteistyö edellyttää molempien osapuolten panosta ja kaksisuuntaisuutta, mutta yhteistyöhön kaivataan jotain luontevaa mekanismia kommunikaation ja tiedon lisäämiseksi niin opetuksen suunnittelussa kuin sen toteutuksessakin. Lisäksi ehdotettiin eri koulutustasojen välisen yhteistyön lisäämistä, koska työelämässäkin eri koulutustaustaisen ihmiset työskentelevät yhdessä. Yhteistyö mahdollistaa esim. uusimman teknologian hyödyntämisen opetuksessa. Toisaalta nähdään, että tiivis yhteistyö mahdollistaa yhteisen kielen muodostumisen (esim. asian tiivistäminen ymmärrettävään muotoon, realismi toteutuksessa jne.). Opiskelijoiden ohjaamista ja opintojen jälkeisten vaihtoehtojen esittelyä jo opintojen aikana painotettiin, jotta opiskelija voisi suunnata opintojaan paremmin. Vastauksissa nähtiin, että koulutusta ohjaavat nykyisellään enemmän rahoitusmekanismit kuin yritysten tarpeet. Siksi kaivattiin aidosti uusia toimintatapoja, jotka poistaisivat kehityksen esteenä olevia barrikaadeja. Yksi tähän liittyvä konkreettinen ehdotus oli poikkitieteellisyyden lisääminen koulutuksessa. Lisäksi vastauksissa korostui näyttö- ja harjoittelujaksojen määrän lisääminen opetukseen ja niin, että harjoittelujaksot suoritettaisiin eri paikkoihin 47 Tampereen Kauppakamari & Oy Swot Consulting Finland Ltd

48 Koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa julkinen sektori Julkisen sektorin edustajat korostivat koulutuksen tiivistä kytköstä työelämään. Muun muassa harjoittelua odotetaan lisättävän ja yliopistoihinkin kaivattaisiin työelämäkursseja esimies- ja alaistaitojen sekä muutostilannetaitojen vahvistamiseksi. Erilaiset työelämän ja koulutuksen yhdistelmät (esim. mestari-kisälli -järjestelmä ja oppisopimuskoulutus) ovat vastaajien mielestä toimivia malleja. Lisäksi positiivisena nähtiin paikalliset koulutusjärjestelyt (hajautettu malli), jolloin koulutukseen saadaan mukaan myös paikallistietämystä. 48 Tampereen Kauppakamari & Oy Swot Consulting Finland Ltd

49 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET 49

50 Yhteiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset 1/2 Kaikkia selvityksen piirissä olleita koulutustasoja koskevat yhteiset toimenpideehdotukset ja suositukset ovat: Keskeiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat tunnistetut osaamistarpeet tulevaisuudessa ovat: Myynti-, markkinointi- ja asiakasrajapintaosaaminen Kansainvälinen liiketoimintaosaaminen Hankintaosaaminen Projektinhallinta- ja projektijohtamisosaaminen Henkilö- ja muutosjohtaminen Osaaminen toimia osana monikulttuurisia tiimejä Esimies- ja alais- sekä muut työelämätaidot Oma-aloitteisuus ja proaktiivisuus oman osaamisen kehittämisessä Kyky ketterästi päivittää ja uudelleensuunnata osaamista. Nämä osaamistarpeet ja niiden monialainen yhdistäminen on syytä huomioida kaikessa koulutuksessa. Näkemys on, että jatkossa moniosaaminen korostuu tehtävien monipuolistumisen myötä. 50

51 Yhteiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset 2/2 Yrityksissä ja julkisella sektorilla koetaan oppilaitosyhteistyön tiivistäminen erittäin tärkeäksi. Haastatellut tahot toivovat entistä aktiivisempaa yhteistyötä sekä opetuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Jatkossa Yritysten tulisi aktiivisesti tarjota omaa osaamistaan ja infraansa oppilaitosten käyttöön esimerkiksi vierailuluentojen ja oppimisympäristöjen muodossa Oppilaitosten henkilökunnalle tulisi tarjota mahdollisuuksia tutustua käytännön työelämään ja tätä kautta paikallisten yritysten tarpeisiin Olisi luotava uudenlaisia yhteistyömuotoja, kuten kumppanuussopimuksia ja monenvälisiä kumppanuuksia. Oppilaitoksista valmistuvien valmiudet siirtyä työelämään ovat usein heikohkot, koska opiskelun aikana ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota työelämän käytännön tarpeisiin. Jatkossa Olisi lisättävä koulutuksen rakenteiden joustavuutta tarjoamalla paremmat mahdollisuudet uudelleen suunnata opintoja toimintaympäristön muuttuessa Olisi panostettava enemmän työelämään valmistavaan asennekasvatukseen ja työelämän perussääntöjen opettamiseen Olisi taattava opiskelijoille riittävät työharjoittelumahdollisuudet jokaisella koulutustasolla sekä tarjottava perustiedot taloudesta. Yritysten ja julkisen sektorin edustajien mukaan koulutuksen markkinoinnissa ja toteutuksessakin luodaan tulevista työtehtävistä mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta. Jatkossa Opiskelijoille ja koulutukseen hakeville olisi kerrottava, ettei koulutus valmista suoraan esimiestehtäviin Esimieskoulutusta tulisi kehittää niin, että se antaa hyvät valmiudet kasvaa esimiestehtäviin työelämässä mielekkäällä aikataululla. Opiskelijoiden soveltuminen sekä henkilökohtaiset ominaisuudet tulisi ottaa opiskelijavalinnoissa ja koulutuksessa paremmin huomioon. Jatkossa Tulisi kehittää opintojen ohjausta opiskelijoiden omat vahvuudet paremmin huomioivaan suuntaan. Opinnot tulisi voida suorittaa painottaen esimerkiksi myynti-, esimies- tai asiantuntijauraa huomioiden myös kokemukset työelämäjaksoista Suuntautumisvaihtoehtojen valinnassa olisi hyvä hyödyntää tutorointia tai opinto-ohjaajia. 51

52 Visio koulutuksen rakenteista ja sisällöstä Koulutus Koulutuksen rakenne ja sisältö Ammattioppilaitokset Tiivis yritysyhteistyö esimerkiksi viimeisimmän teknologian hyödyntämiseksi opetuksessa Opettajien tietojen ajantasaisuuden varmistaminen, esim. käytännön työjaksoilla työelämässä Modulaarinen koulutusrakenne ja opintojen rytmitys (opiskelu-, työ-, opiskelujaksot jne.), mikä mahdollistaa työelämävalmiuksien kehittymisen sekä opintojen suuntauksen omien vahvuuksien ja työelämän tarpeiden mukaan Työpaikkaohjaajien koulutus ja sitoutumisen varmistaminen Erilaisten tutkintojen määrän vähentäminen ja harmonisointi (perustutkinnot ja mahdolliset erikoistustutkinnot) Perusopetusjaksojen lyhentäminen, fokuksessa työelämävalmiudet ja taidot; mahdollinen jatkokoulutus esimerkiksi työn ohessa Ammatillinen lisä. Ja täydennyskouluts (aikuiskoulutus) Nopeat osaamisen täydennykset ja päivitykset työelämälähtöisesti Valmentava koulutus pudokkaille (esim. tekemällä oppijat ), joiden varhainen tunnistaminen ja toimenpiteet ovat keskeisiä tekijöitä Eri toimijoiden selkeämpi roolitus ja vastuutus 52

53 Visio koulutuksen rakenteista ja sisällöstä Koulutus Koulutuksen rakenne ja sisältö 53 Ammattikorkeakoulut Kirjallisen asiasisällön ja tekstin tuottaminen sekä argumentointi Mekaaninen lukutaito ja tiedon kriittisyys Opinnäytetöiden vaatimusten tarkentaminen, esim. raportointivaatimukset Kansainvälisyyden huomiointi koulutuksen suunnittelussa ja rakenteessa (ei perustu pelkästään vapaaehtoisuuteen) Modulaarisuus opetuksen rakenteissa Koulutuksen rakenteissa tiettyjen tehtävien ja osaamistarpeiden muuttumisen huomiointi työelämälähtöisesti, esim. hoitohenkilökunnan muuttuvat tehtävät ja vastuut tulevaisuudessa Tutkintojen ja nimikkeiden selkiyttäminen ja määrän tiivistäminen Realismi lupauksissa tulevista työtehtävistä ja urakehityksestä (=perusvalmiudet koulusta ja työelämässä pätevöityminen esim. esimiestehtäviin) Yliopistot Esimies- ja vuorovaikutustaitojen korostaminen Lääkäri- ja opettajakoulutuksen benchmarking opintojen rakenteen ja harjoittelun osalta Opintojen ohjaamiseen panostaminen Tietojen lisäksi käytännön työelämätaitojen opiskelu opiskeluvaiheessa Ongelmanratkaisutiimit yritysyhteistyön tiivistämiseksi Työelämäyhteydet varhaisessa vaiheessa opintoja motivaation lisäämiseksi ja oikeiden suuntautumisvaihtoehtojen löytämiseksi

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Heidi Backman, Kristel Englund, Alexandra Nordström KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 30.3.2015 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 Tuloskoonti [Päiväys] SISÄLLYS I Taustatiedot II Alueellinen toiminta III Palvelut/tuotteet IV Yhteistyö ja viestintä V Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA

Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA Ritva Rajander-Juusti 5.2.2013 Ennakointihankkeessa tunnistetut osaamistarpeet

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Bioenergiaosaaja - koulutus 1.10.2014 31.3.2015

Bioenergiaosaaja - koulutus 1.10.2014 31.3.2015 Bioenergiaosaaja - koulutus 1.10.2014 31.3.2015 TTY:n täydennyskoulutuskeskus Edutech Edutech on Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Tarjoamme korkealaatuisia osaamisen kehittämispalveluja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

VOSE-PROJEKTISSA TOTEUTETUN KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN ENNAKOINTIPILOTIN TULOKSET

VOSE-PROJEKTISSA TOTEUTETUN KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN ENNAKOINTIPILOTIN TULOKSET VOSE-PROJEKTISSA TOTEUTETUN KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN ENNAKOINTIPILOTIN TULOKSET Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan Ennakointikamari 10.5.2012 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy

15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy 15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy TAVOITTEET JA MENETELMÄT työssä tarkasteltu laadullisia osaamistarpeita ennakoinnin näkökulmasta (aikajänne 5-10 v)

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot