Koulutuksen ja työelämän kumppanuus

Transkriptio

1 Koulutuksen ja työelämän kumppanuus Amk- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Arja Häggman-Laitila T&K kehityspäällikkö, dosentti Metropolia Ammattikorkeakoulu

2 Esityksen tavoite Kuvata koulutuksen ja työelämän kumppanuuden toteutusta, hyötyjä ja edistäviä tekijöitä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin Liittyvä Voima -yhteishankkeen pohjalta ESR-rahoitus, toteutusvuodet

3 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Kumppanuus kohdistuu uudenlaista ratkaisua vaativaan ongelmaan, josta organisaatio ei yksistään selviä (Wilridge ym. 2004, Conte ym. 2006) Kumppanuutta edellyttävät ongelmat kompleksisia, ratkaisuprosesseja ja tuloksia vaikea ennakoida (Engeström 2006) Edellyttää mekanistisen ongelmaratkaisun sijaan uutta paradigmaa ja uusia yhteistyökäytäntöjä (Kinnaman & Bleich 2004) Tutkimustieto niukkaa, vaikka kokemuksia vuosikymmenten ajalta, ei laajasti testattuja toimintamalleja (Wilridge ym. 2004, Conte ym. 2006, Livingood ym. 2007, Conally & Wilson 2008, Häggman-Laitila & Rekola 2011) Käsitteen (partnership) käyttö vaihtelevaa, ei yhteisesti sovittua määritelmää, lähikäsitteitä collaboration, coordination, cooperation, joint tai interagency working (Kinnaman & Bleich 2004, Wilridge ym. 2004, Conally ym. 2007)

4 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Kansainvälisessä kirjallisuudessa kumppanuuden määrittely perustuu kumppanuutta edellyttävään ongelmaan, kumppanuuden tunnuspiirteisiin, toteutustapoihin ja käyttäytymismuotoihin (Häggman- Laitila & Rekola 2011) Kumppanuudella on voitu tunnistaa palvelujen kehittämistarpeita, vahvistaa tutkimuskapasiteettia ja -rahoitusta, kehittää terveyspalveluja ja hoito-ohjelmia näyttöön perustuvaksi sekä parantaa henkilöstön koulutusmahdollisuuksia (MacPhee 2009, Missal ym. 2010, Boland ym. 2010, De Geest ym. 2010, Weeks ym. 2011) Myös organisaatioiden imagon, poliittisten vaikuttamismahdollisuuksien ja henkilöstön rekrytoinnin parantumisesta on raportoitu (Häggman-Laitila & Rekola 2011)

5 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Suomessa kumppanuutta on kuvattu tapauskohtaisesti, kumppanuuden toteutus on ollut epäsäännöllistä ja perustunut usein henkilökohtaisiin vuorovaikutussuhteisiin Yhteistyö on perinteisesti liittynyt opiskelijoiden ammatilliseen harjoitteluun ja opinnäytetöihin (Kotila & Peisa 2008, Salonen 2010) Kehittämishanketoiminta on ollut viime vuosikymmenen aikana vilkasta muun muassa elinikäisen oppimisen ja työkäytäntöjen uudistamisen alueilla (Töytäri-Nyrhinen 2008, Virkkunen ym. 2008, Salonen 2010, Toivola 2010) Suomessa hyödyt ovat näkyneet pääasiassa alan työvoiman saatavuuden varmistamisena ja opiskelijoiden sosiaalistumisena alan osaamistarpeisiin eikä niinkään ekspansiivisena oppimisena ja työelämän kehittymisenä (Kotila ja Peisa 2008)

6 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Vaikka Suomessa on muun muassa raportoitu työelämän ja ammattikorkeakoulujen organisaatioiden rajojen ylityksistä (Töytäri- Nyrhinen 2008, Virkkunen ym. 2008, Salonen 2010, Toivola 2010), on systemaattisten yhteistyörakenteiden ja prosessien kehittäminen vasta alullaan (Kotila & Peisa 2008) Kumppanuus on tähdännyt vuorovaikutuksen ylläpitoon, ei kumppanuuden kehittämiseen, kokemuksia ei ole arvioitu systemaattisesti eivätkä resurssit ole olleet tehokkaasti käytössä

7 Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa Tarkoituksena tuottaa kuvaus kumppanuusmallista ja sen kehittämisprosessista Kumppanuusmallin kehittämisvälineinä kolme osaprojektia ja rajoja ylittävät kehittäjätyöntekijät Tutkijoiden työn osuus 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista

8 Tutkimusaineisto Systemaattinen katsaus kv-kirjallisuuteen 24 artikkelia vv (Työelämän tutkimus 1/11) valmis loppusyksy 2009 Focus group-haastattelut Kahdessa vaiheessa (kevät-syksy 2009, syyskuu 2010), 9 ryhmää, 39 henkilöä, 188 sivua Päiväkirjat ja esseet Päiväkirjat kevät 2009 alkaen, 39 sivua Itsearviointiaineisto esseinä syksy 2011, 24 henkilöä, 70 sivua Vertaisarviointi, 30 henkilöä, 3 tuntia ( ) Osaprojektien itsearviointi Muistiot (yli 100, vuodesta 2008 alkaen) Haastattelut yhteensä 10 tuntia ( )

9 Kumppanuutta edistävät tekijät Yhteinen kehittämiskohde ja hyöty Yhteistyösopimukset ja sitouttaminen Toiminnan samansuuntaisuus, periaatteet Osallistava muutosjohtaminen Viestintä Kumppanuutta estävät tekijät Erot organisaatiokulttuureissa Organisaatiomuutosten eriaikaisuus Resurssien puute Asenteet Yhteisymmärryksen puute Kumppanuuden toteutustasot ja -muodot Strateginen taso: Komiteat, strategiset virat, rahoitusjärjestelmät, yhteinen johtamisfilosofia, ohjausryhmät Taktinen taso: Yhteiset virat (rajojen ylitys), opiskelijaohjauksen mallinnus, hankkeet Operatiivinen taso: Opiskelijaohjaus (monialaisuus), valmentajaopettajuus, yhteiset sähköiset järjestelmät, muutostukiryhmät, tutkimusklubi (NPT), yhteiset koulutukset, opintokäynnit ja esiintymiset, rekrytointi Kumppanuuden hyödyt Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien kumppanuuksien solmiminen Organisaatioiden imagon vahvistuminen Asiantuntijuuden kehittyminen ja vaihtaminen Toimintakäytänteiden kehittyminen Henkilöstön mentorointi ja urakehitys Opiskelijaohjauksen parantuminen

10 Työelämäkehittäjien ja kehittäjäopettajien tehtävät Pääsisältöalueet Asiantuntijuuden jakaminen substanssista ja oman organisaation toiminnasta Kumppanuuden suunnittelu ja organisointi Muutoksen koordinointi ja toteutus Opiskelijaohjauksen koordinointi ja toteutus Opetukseen osallistuminen Resurssit / vuosi (yli 40 t) Työelämän kehittäjät ka 95 tuntia (17 hlöä, 1606t) Kehittäjäopettajat ka 202 tuntia (15 hlöä, 3029t)

11 Asiantuntijuuden jakaminen substanssista ja oman organisaation toiminnasta, esimerkki tehtävistä Työelämänkehittäjät oman osaston toimintakäytänteiden kartoittaminen ja kuvaaminen oman asiantuntijuuden ja osaston toiminnan kuvaaminen ja jakaminen kumppanille kehittämistoiminnan rajaaminen ja fokusointi potilastyöhön Kehittäjäopettajat kehittäjänä toimiminen monialaisesti eikä vain oman koulutusalan asiantuntijana asiantuntijuuden tarkastelu useasta näkökulmasta osaamisen vahvistaminen osastoilla oman substanssiosaamisen vahvistaminen ja osaamisen jakaminen

12 Muutoksen koordinointi ja toteutus, esimerkki tehtävistä Työelämänkehittäjät osaston työntekijöiden sitouttaminen uusien käytänteiden ja toimintamallien suunnittelu kehittämistyön sovittaminen muihin sairaalan projekteihin henkilöstökoulutuksen suunnittelu käytäntöjen muutoksen suunnittelu, muutoksen toteutus, sen seuranta ja raportointi Kehittäjäopettajat kehittämiskohteiden ja toteutuksen ideointi tutkitun tiedon käyttöön saattaminen uusien käytänteiden ja toimintamallien suunnittelu kyselyjen suunnittelu, muutoksen mittaaminen kehittämistyön vaatimien aikataulujen sovittaminen opettajan työhön

13 Kehittäjäopettajien ja työelämän kehittäjien osaamistarpeet ja työote Pääsisältöalueet Substanssiasiantuntijuus Oman organisaation tunteminen Kehittämistyön hallinta Neuvottelu- ja viestintätaidot Verkottuminen ja rajoja ylittävä toiminta

14 Substanssiasiantuntijuus ja oman organisaation tuntemus, osaamistarpeet ja työote substanssiasiantuntijuus ja kokemus omalta alueelta ja näiden tunnistamis- ja jäsentämistaidot (myös tilanne- ja tehtäväspesifisyys) asiantuntijuuden kehittämiskohteiden tunnistamis- ja analyysitaidot tutkitun tiedon ja käytännön kohtaamisen tarkastelutaidot halu ja kyky asiantuntijuuden laajentamiseen ja monipuolistamiseen oman yksikön toimintaprosessien ja käytänteiden tunteminen oman taustayhteisön toiminnan tarkoituksen ja strategisten päämäärien tunteminen

15 Kehittämistyön hallinta, osaamistarpeet ja työote kokonaisuuksien ja erilaisten toiminta- ja muutosprosessien hahmottaminen ja ymmärtäminen uteliaisuus ja innovatiivisuus, kyky nähdä lopputulos uskallus muuttaa toimintatapoja, muutoshalukkuus, positiivisuus päätöksentekotaito ja rohkeus, jämäkkyys toisten innostamisen ja motivoinnin taidot, toimii esimerkkinä sitoutuneisuus, itseohjautuvuus ja aktiivisuus kestävyys, stressin ja epävarmuuden sietokyky monialaisen tiimityön hallinta hanketyö- ja tutkimusosaaminen

16 Neuvottelu- ja viestintätaidot, verkottuminen osaamistarpeet ja työote taito puhua yhteistä kieltä muiden osaamisen ja tasavertaisuuden arvostaminen kokouskäyttäytyminen, kyky dialogiin ja ajatella toisen etua kuuntelemisen taito ja omien ajatusten reflektointikyky esiintymistaito, rohkeus omien näkemysten esittämiseen ja perustelemiseen, aktiivinen osallistuminen keskusteluihin joustavuus ja avoimuus (esim. aikataulut, oma ajattelu) ymmärrystä ryhmätoiminnan dynamiikasta raportointi- ja viestintätaidot (suullinen ja kirjallinen), verkkokirjoittaminen, tietotekniset taidot kyky ylittää reviirirajoja ja organisaatiotasoja valtuuksien saanti ja tunnistaminen, sopimusmenettelyjen tuntemus

17 Rajoja ylittävän toiminnan hyödyt Pääsisältöalueet Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien kumppanuuksien solmiminen Organisaation imagon kohentuminen Asiantuntijuuden kehittyminen ja vaihtaminen Toimintakäytänteiden kehittyminen Henkilöstön mentorointi ja urakehitys Opiskelijaohjauksen parantuminen

18 Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien kumppanuuksien solmiminen yhteydenottokynnykset kumppaniin / uusiin kumppaneihin madaltuneet yhteydenpito kumppaniin helpottunut ja tiivistynyt kumppanuustoiminta laajentunut (esim. kolmas sektori) yhteistyömahdollisuuksia tunnistetaan aiempaa paremmin (monialaisuus, toisen asiantuntijan mukaantulo arkeen)

19 Organisaatioiden sisäisen ja ulkoisen imagon kohentuminen oman organisaation rakenne ja toimitavat jäsentyneet uudella tavalla oma organisaatio joutunut raikastumaan ja tekemään kompromisseja organisaatioiden viestintä halusta kehittyä ja pysyä ajan tasalla vahvistunut (hankkeet mannekiineja) halu suositella Metropoliaa opiskelupaikkana ja sairaalaa harjoittelupaikkana vahvistunut kiinnostus kesätöistä ja sijaiseksi jäännistä lisääntynyt halu ja kyky puolustaa kumppanin työtä vahvistunut kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys lisääntynyt

20 Asiantuntijuuden kehittyminen substanssiasiantuntijuus omalta alalta kehittynyt ymmärrys työelämästä ja organisaatioiden toiminnasta syventynyt neuvottelu- ja ideoiden yhteiskehittelytaidot parantuneet, rohkeus/halu oman asiantuntijuuden jakamiseen vahvistunut työote jäsentynyt, kokonaisvaltaistunut, suunnittelu parantunut, työn tarkastelutavat monipuolistuneet, oma perustehtävä hahmottunut uudella tavalla kiinnostus työn kehittämiseen ja hanketyöhön sekä opinnäytetöiden hyödyntämiseen lisääntynyt mielipiteiden ilmaisuvalmius ja esiintymisvarmuus vahvistuneet

21 Asiantuntijuuden kehittyminen itsensä johtamisen ja arvioinnin taidot kehittyneet, oppinut antamaan ja saamaan palautetta tutkitun tiedon keruun, siihen perehtymisen ja soveltamisen taidot lisääntyneet, ammattitaito pysyy aiempaa paremmin ajan tasalla hanketyöosaaminen ja sen raportointi kehittyneet oma ajattelutapa muuttunut koko organisaation ja kumppanin etua arvioivaksi ja etsiväksi, aiemmin fokus omassa työssä ja työyksikössä tiimityö- ja yhteistyötaidot kehittyneet moniammatillisuus avautunut uudella tavalla, usko yhdessä toimimiseen vahvistunut

22 Toimintakäytänteiden kehittyminen työote potilaslähtöisempää ja toimintakykyä vahvistavampaa kuin aiemmin, asenteissa myönteistä kehitystä uusia työmenetelmiä potilashoitoon esim. toimintakyvyn seuranta, huoliseula, lääkehoidon turvallisuutta lisäävät ratkaisut tutkimusperustaisuus ja arviointitaidot lisääntyneet potilastyön prosessit ja niiden kokonaisuus hahmottuvat aiempaa selkeämmin (esim. lääkkeenjako) konkreettisia muutoksia opinnäytetöiden pohjalta (esim. valaistus) työelämän hyvät käytännöt siirtyvät tehokkaammin opetukseen opetukseen jatkuvuutta ja uusia konkreettisia esimerkkejä kehittämisideoita opetussuunnitelmiin ja oppisopimuskoulutukseen

23 Henkilöstön mentorointi ja urakehitys toimenkuva monipuolistunut, saanut kaipaamaansa vaihtelua saanut tukea toisilta työhön ja sen kehittämiseen, uusia oivalluksia, mentoripareja syntynyt, kollektiivista asiantuntijuutta ammatti-identiteetti, ammattiylpeys ja ylpeys omasta yksiköstä vahvistuneet itseluottamus ja -varmuus lisääntyneet, kehittynyt ihmisenä oppinut ymmärtämään ja arvostamaan toisten ammattiryhmien asiantuntemusta ja työnkuvia työhyvinvointi ja työssä jaksaminen parantuneet, keskittyminen kehittämiseen ja ajatusten vaihto monialaisesti voimaannuttanut ja auttanut palautumaan perustyöstä kiinnostus omaan urakehitykseen lisääntynyt, jatko-opintojen aloitus osaston sairaanhoitajien pätevöityminen helpottunut (harjoittelu omaan työyksikköön ja ohjaajan saanti kehittäjäopettajista)

24 Opiskelijaohjauksen parantuminen uusia käytänteitä, jotka yhtenäistävät ja ajantasaistavat ohjausta (valmentajaopettajuus ja monialainen harjoittelu) opettajayhteistyö parantunut opettajien mielikuvat harjoittelukohteista realisoituneet harjoittelujaksojen tavoitteet ja vaatimukset selkeytyneet ohjaajien perehdytys parantunut kokemukset ohjauksesta monipuolistuneet (media, vestonomit, sosionomit jne.) opiskelijat kiinnittyvät aiempaa kiinteämmin työyhteisöön ja oppimisen kannalta mielekkäisiin asioihin

25 Edistävät tekijät Pääsisältöalueet Yhteinen kehittämiskohde ja hyöty Yhteistyösopimukset, sitoutuminen ja kumppanuuden resursointi Toiminnan samansuuntaisuus, periaatteet Osallistava muutosjohtaminen Viestintä

26 Edistävät tekijät, esimerkkejä koetuista haasteista Yhteinen kieli ja ymmärrys (tutustuminen, yhteinen kehittämiskohde ja tahtotila, konkretia) Selkeys (kehittämissuunnitelmat, organisoituminen, päätöksenteon, asioiden hoitoprosessit...) Luottamus (kommunikaatio, toisen osaaminen, taloudellinen työnjako, sanaan luottaminen, lupausten lunastaminen...) Tasa-arvoisuus (kokouskäytännöt, resurssit, viestintä, innovointimahdollisuudet, tutustumiskäynnit, kumppanuusopettajakoulutus, muutostuki...) Johdon sitoutuminen ja kannustus (kehittämistyön arvostus, palaute ja tulosten käyttöönotto, osallistuminen, muutosjohtajuustaidot, rohkaisu riskinottoon...) Resurssit (aika, osaaminen, perehdytys, koulutus, työnohjaus, selkeät vastuut, ohjeistukset, tulosten aikaansaanti...) Vertaistuki

27 Johtopäätökset Kumppanuuden toteutusaikaan nähden paljon koettuja hyötyjä molemmille osapuolille Kumppanuus vahvisti erityisesti asiantuntijuutta ja vähiten rekrytointia Rajoja ylittävien työntekijöiden toiminta vaikuttavaa ja jatkaminen kannatettavaa Esimiestasolle tarvitaan rajoja ylittävät rakenteet ja prosessit Kumppanuuden edistämisessä tärkeätä vuorovaikutuksen ja viestinnän johtaminen ja luottamus Toimintatutkimus soveltui hyvin kehittämisprosessin ja tulosten dokumentointiin, reflektointia olisi voinut olla tiheämmin Metodologisesti tuo uutta, toimintatutkimusta vähän sovellettu kumppanuuden kehittämisessä, kansainvälinen raportointi tärkeää

28 Julkaisut Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja korkeakoulun kumppanuus. Työelämän Tutkimus 9 (1), Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus: odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon Tutkimus (painossa, ilmestyy joko tämän vuoden viimeisessä tai ensi vuoden ensimmäisessä numerossa) Rekola L. & Häggman-Laitila A Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus terveys- ja sosiaalialalla: kokemuksia edistävistä ja estävistä tekijöistä. (käsikirjoitus) Tulossa: Julkaisu aihealueesta Metropolian julkaisusarjassa keväällä 2012 (toim. Arja H-L)

29 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Arja Häggman-Laitila Leena Rekola, FT, yliopettaja