Koulutuksen ja työelämän kumppanuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksen ja työelämän kumppanuus"

Transkriptio

1 Koulutuksen ja työelämän kumppanuus Amk- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Arja Häggman-Laitila T&K kehityspäällikkö, dosentti Metropolia Ammattikorkeakoulu

2 Esityksen tavoite Kuvata koulutuksen ja työelämän kumppanuuden toteutusta, hyötyjä ja edistäviä tekijöitä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin Liittyvä Voima -yhteishankkeen pohjalta ESR-rahoitus, toteutusvuodet

3 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Kumppanuus kohdistuu uudenlaista ratkaisua vaativaan ongelmaan, josta organisaatio ei yksistään selviä (Wilridge ym. 2004, Conte ym. 2006) Kumppanuutta edellyttävät ongelmat kompleksisia, ratkaisuprosesseja ja tuloksia vaikea ennakoida (Engeström 2006) Edellyttää mekanistisen ongelmaratkaisun sijaan uutta paradigmaa ja uusia yhteistyökäytäntöjä (Kinnaman & Bleich 2004) Tutkimustieto niukkaa, vaikka kokemuksia vuosikymmenten ajalta, ei laajasti testattuja toimintamalleja (Wilridge ym. 2004, Conte ym. 2006, Livingood ym. 2007, Conally & Wilson 2008, Häggman-Laitila & Rekola 2011) Käsitteen (partnership) käyttö vaihtelevaa, ei yhteisesti sovittua määritelmää, lähikäsitteitä collaboration, coordination, cooperation, joint tai interagency working (Kinnaman & Bleich 2004, Wilridge ym. 2004, Conally ym. 2007)

4 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Kansainvälisessä kirjallisuudessa kumppanuuden määrittely perustuu kumppanuutta edellyttävään ongelmaan, kumppanuuden tunnuspiirteisiin, toteutustapoihin ja käyttäytymismuotoihin (Häggman- Laitila & Rekola 2011) Kumppanuudella on voitu tunnistaa palvelujen kehittämistarpeita, vahvistaa tutkimuskapasiteettia ja -rahoitusta, kehittää terveyspalveluja ja hoito-ohjelmia näyttöön perustuvaksi sekä parantaa henkilöstön koulutusmahdollisuuksia (MacPhee 2009, Missal ym. 2010, Boland ym. 2010, De Geest ym. 2010, Weeks ym. 2011) Myös organisaatioiden imagon, poliittisten vaikuttamismahdollisuuksien ja henkilöstön rekrytoinnin parantumisesta on raportoitu (Häggman-Laitila & Rekola 2011)

5 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Suomessa kumppanuutta on kuvattu tapauskohtaisesti, kumppanuuden toteutus on ollut epäsäännöllistä ja perustunut usein henkilökohtaisiin vuorovaikutussuhteisiin Yhteistyö on perinteisesti liittynyt opiskelijoiden ammatilliseen harjoitteluun ja opinnäytetöihin (Kotila & Peisa 2008, Salonen 2010) Kehittämishanketoiminta on ollut viime vuosikymmenen aikana vilkasta muun muassa elinikäisen oppimisen ja työkäytäntöjen uudistamisen alueilla (Töytäri-Nyrhinen 2008, Virkkunen ym. 2008, Salonen 2010, Toivola 2010) Suomessa hyödyt ovat näkyneet pääasiassa alan työvoiman saatavuuden varmistamisena ja opiskelijoiden sosiaalistumisena alan osaamistarpeisiin eikä niinkään ekspansiivisena oppimisena ja työelämän kehittymisenä (Kotila ja Peisa 2008)

6 Teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia Vaikka Suomessa on muun muassa raportoitu työelämän ja ammattikorkeakoulujen organisaatioiden rajojen ylityksistä (Töytäri- Nyrhinen 2008, Virkkunen ym. 2008, Salonen 2010, Toivola 2010), on systemaattisten yhteistyörakenteiden ja prosessien kehittäminen vasta alullaan (Kotila & Peisa 2008) Kumppanuus on tähdännyt vuorovaikutuksen ylläpitoon, ei kumppanuuden kehittämiseen, kokemuksia ei ole arvioitu systemaattisesti eivätkä resurssit ole olleet tehokkaasti käytössä

7 Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa Tarkoituksena tuottaa kuvaus kumppanuusmallista ja sen kehittämisprosessista Kumppanuusmallin kehittämisvälineinä kolme osaprojektia ja rajoja ylittävät kehittäjätyöntekijät Tutkijoiden työn osuus 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista

8 Tutkimusaineisto Systemaattinen katsaus kv-kirjallisuuteen 24 artikkelia vv (Työelämän tutkimus 1/11) valmis loppusyksy 2009 Focus group-haastattelut Kahdessa vaiheessa (kevät-syksy 2009, syyskuu 2010), 9 ryhmää, 39 henkilöä, 188 sivua Päiväkirjat ja esseet Päiväkirjat kevät 2009 alkaen, 39 sivua Itsearviointiaineisto esseinä syksy 2011, 24 henkilöä, 70 sivua Vertaisarviointi, 30 henkilöä, 3 tuntia ( ) Osaprojektien itsearviointi Muistiot (yli 100, vuodesta 2008 alkaen) Haastattelut yhteensä 10 tuntia ( )

9 Kumppanuutta edistävät tekijät Yhteinen kehittämiskohde ja hyöty Yhteistyösopimukset ja sitouttaminen Toiminnan samansuuntaisuus, periaatteet Osallistava muutosjohtaminen Viestintä Kumppanuutta estävät tekijät Erot organisaatiokulttuureissa Organisaatiomuutosten eriaikaisuus Resurssien puute Asenteet Yhteisymmärryksen puute Kumppanuuden toteutustasot ja -muodot Strateginen taso: Komiteat, strategiset virat, rahoitusjärjestelmät, yhteinen johtamisfilosofia, ohjausryhmät Taktinen taso: Yhteiset virat (rajojen ylitys), opiskelijaohjauksen mallinnus, hankkeet Operatiivinen taso: Opiskelijaohjaus (monialaisuus), valmentajaopettajuus, yhteiset sähköiset järjestelmät, muutostukiryhmät, tutkimusklubi (NPT), yhteiset koulutukset, opintokäynnit ja esiintymiset, rekrytointi Kumppanuuden hyödyt Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien kumppanuuksien solmiminen Organisaatioiden imagon vahvistuminen Asiantuntijuuden kehittyminen ja vaihtaminen Toimintakäytänteiden kehittyminen Henkilöstön mentorointi ja urakehitys Opiskelijaohjauksen parantuminen

10 Työelämäkehittäjien ja kehittäjäopettajien tehtävät Pääsisältöalueet Asiantuntijuuden jakaminen substanssista ja oman organisaation toiminnasta Kumppanuuden suunnittelu ja organisointi Muutoksen koordinointi ja toteutus Opiskelijaohjauksen koordinointi ja toteutus Opetukseen osallistuminen Resurssit / vuosi (yli 40 t) Työelämän kehittäjät ka 95 tuntia (17 hlöä, 1606t) Kehittäjäopettajat ka 202 tuntia (15 hlöä, 3029t)

11 Asiantuntijuuden jakaminen substanssista ja oman organisaation toiminnasta, esimerkki tehtävistä Työelämänkehittäjät oman osaston toimintakäytänteiden kartoittaminen ja kuvaaminen oman asiantuntijuuden ja osaston toiminnan kuvaaminen ja jakaminen kumppanille kehittämistoiminnan rajaaminen ja fokusointi potilastyöhön Kehittäjäopettajat kehittäjänä toimiminen monialaisesti eikä vain oman koulutusalan asiantuntijana asiantuntijuuden tarkastelu useasta näkökulmasta osaamisen vahvistaminen osastoilla oman substanssiosaamisen vahvistaminen ja osaamisen jakaminen

12 Muutoksen koordinointi ja toteutus, esimerkki tehtävistä Työelämänkehittäjät osaston työntekijöiden sitouttaminen uusien käytänteiden ja toimintamallien suunnittelu kehittämistyön sovittaminen muihin sairaalan projekteihin henkilöstökoulutuksen suunnittelu käytäntöjen muutoksen suunnittelu, muutoksen toteutus, sen seuranta ja raportointi Kehittäjäopettajat kehittämiskohteiden ja toteutuksen ideointi tutkitun tiedon käyttöön saattaminen uusien käytänteiden ja toimintamallien suunnittelu kyselyjen suunnittelu, muutoksen mittaaminen kehittämistyön vaatimien aikataulujen sovittaminen opettajan työhön

13 Kehittäjäopettajien ja työelämän kehittäjien osaamistarpeet ja työote Pääsisältöalueet Substanssiasiantuntijuus Oman organisaation tunteminen Kehittämistyön hallinta Neuvottelu- ja viestintätaidot Verkottuminen ja rajoja ylittävä toiminta

14 Substanssiasiantuntijuus ja oman organisaation tuntemus, osaamistarpeet ja työote substanssiasiantuntijuus ja kokemus omalta alueelta ja näiden tunnistamis- ja jäsentämistaidot (myös tilanne- ja tehtäväspesifisyys) asiantuntijuuden kehittämiskohteiden tunnistamis- ja analyysitaidot tutkitun tiedon ja käytännön kohtaamisen tarkastelutaidot halu ja kyky asiantuntijuuden laajentamiseen ja monipuolistamiseen oman yksikön toimintaprosessien ja käytänteiden tunteminen oman taustayhteisön toiminnan tarkoituksen ja strategisten päämäärien tunteminen

15 Kehittämistyön hallinta, osaamistarpeet ja työote kokonaisuuksien ja erilaisten toiminta- ja muutosprosessien hahmottaminen ja ymmärtäminen uteliaisuus ja innovatiivisuus, kyky nähdä lopputulos uskallus muuttaa toimintatapoja, muutoshalukkuus, positiivisuus päätöksentekotaito ja rohkeus, jämäkkyys toisten innostamisen ja motivoinnin taidot, toimii esimerkkinä sitoutuneisuus, itseohjautuvuus ja aktiivisuus kestävyys, stressin ja epävarmuuden sietokyky monialaisen tiimityön hallinta hanketyö- ja tutkimusosaaminen

16 Neuvottelu- ja viestintätaidot, verkottuminen osaamistarpeet ja työote taito puhua yhteistä kieltä muiden osaamisen ja tasavertaisuuden arvostaminen kokouskäyttäytyminen, kyky dialogiin ja ajatella toisen etua kuuntelemisen taito ja omien ajatusten reflektointikyky esiintymistaito, rohkeus omien näkemysten esittämiseen ja perustelemiseen, aktiivinen osallistuminen keskusteluihin joustavuus ja avoimuus (esim. aikataulut, oma ajattelu) ymmärrystä ryhmätoiminnan dynamiikasta raportointi- ja viestintätaidot (suullinen ja kirjallinen), verkkokirjoittaminen, tietotekniset taidot kyky ylittää reviirirajoja ja organisaatiotasoja valtuuksien saanti ja tunnistaminen, sopimusmenettelyjen tuntemus

17 Rajoja ylittävän toiminnan hyödyt Pääsisältöalueet Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien kumppanuuksien solmiminen Organisaation imagon kohentuminen Asiantuntijuuden kehittyminen ja vaihtaminen Toimintakäytänteiden kehittyminen Henkilöstön mentorointi ja urakehitys Opiskelijaohjauksen parantuminen

18 Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien kumppanuuksien solmiminen yhteydenottokynnykset kumppaniin / uusiin kumppaneihin madaltuneet yhteydenpito kumppaniin helpottunut ja tiivistynyt kumppanuustoiminta laajentunut (esim. kolmas sektori) yhteistyömahdollisuuksia tunnistetaan aiempaa paremmin (monialaisuus, toisen asiantuntijan mukaantulo arkeen)

19 Organisaatioiden sisäisen ja ulkoisen imagon kohentuminen oman organisaation rakenne ja toimitavat jäsentyneet uudella tavalla oma organisaatio joutunut raikastumaan ja tekemään kompromisseja organisaatioiden viestintä halusta kehittyä ja pysyä ajan tasalla vahvistunut (hankkeet mannekiineja) halu suositella Metropoliaa opiskelupaikkana ja sairaalaa harjoittelupaikkana vahvistunut kiinnostus kesätöistä ja sijaiseksi jäännistä lisääntynyt halu ja kyky puolustaa kumppanin työtä vahvistunut kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys lisääntynyt

20 Asiantuntijuuden kehittyminen substanssiasiantuntijuus omalta alalta kehittynyt ymmärrys työelämästä ja organisaatioiden toiminnasta syventynyt neuvottelu- ja ideoiden yhteiskehittelytaidot parantuneet, rohkeus/halu oman asiantuntijuuden jakamiseen vahvistunut työote jäsentynyt, kokonaisvaltaistunut, suunnittelu parantunut, työn tarkastelutavat monipuolistuneet, oma perustehtävä hahmottunut uudella tavalla kiinnostus työn kehittämiseen ja hanketyöhön sekä opinnäytetöiden hyödyntämiseen lisääntynyt mielipiteiden ilmaisuvalmius ja esiintymisvarmuus vahvistuneet

21 Asiantuntijuuden kehittyminen itsensä johtamisen ja arvioinnin taidot kehittyneet, oppinut antamaan ja saamaan palautetta tutkitun tiedon keruun, siihen perehtymisen ja soveltamisen taidot lisääntyneet, ammattitaito pysyy aiempaa paremmin ajan tasalla hanketyöosaaminen ja sen raportointi kehittyneet oma ajattelutapa muuttunut koko organisaation ja kumppanin etua arvioivaksi ja etsiväksi, aiemmin fokus omassa työssä ja työyksikössä tiimityö- ja yhteistyötaidot kehittyneet moniammatillisuus avautunut uudella tavalla, usko yhdessä toimimiseen vahvistunut

22 Toimintakäytänteiden kehittyminen työote potilaslähtöisempää ja toimintakykyä vahvistavampaa kuin aiemmin, asenteissa myönteistä kehitystä uusia työmenetelmiä potilashoitoon esim. toimintakyvyn seuranta, huoliseula, lääkehoidon turvallisuutta lisäävät ratkaisut tutkimusperustaisuus ja arviointitaidot lisääntyneet potilastyön prosessit ja niiden kokonaisuus hahmottuvat aiempaa selkeämmin (esim. lääkkeenjako) konkreettisia muutoksia opinnäytetöiden pohjalta (esim. valaistus) työelämän hyvät käytännöt siirtyvät tehokkaammin opetukseen opetukseen jatkuvuutta ja uusia konkreettisia esimerkkejä kehittämisideoita opetussuunnitelmiin ja oppisopimuskoulutukseen

23 Henkilöstön mentorointi ja urakehitys toimenkuva monipuolistunut, saanut kaipaamaansa vaihtelua saanut tukea toisilta työhön ja sen kehittämiseen, uusia oivalluksia, mentoripareja syntynyt, kollektiivista asiantuntijuutta ammatti-identiteetti, ammattiylpeys ja ylpeys omasta yksiköstä vahvistuneet itseluottamus ja -varmuus lisääntyneet, kehittynyt ihmisenä oppinut ymmärtämään ja arvostamaan toisten ammattiryhmien asiantuntemusta ja työnkuvia työhyvinvointi ja työssä jaksaminen parantuneet, keskittyminen kehittämiseen ja ajatusten vaihto monialaisesti voimaannuttanut ja auttanut palautumaan perustyöstä kiinnostus omaan urakehitykseen lisääntynyt, jatko-opintojen aloitus osaston sairaanhoitajien pätevöityminen helpottunut (harjoittelu omaan työyksikköön ja ohjaajan saanti kehittäjäopettajista)

24 Opiskelijaohjauksen parantuminen uusia käytänteitä, jotka yhtenäistävät ja ajantasaistavat ohjausta (valmentajaopettajuus ja monialainen harjoittelu) opettajayhteistyö parantunut opettajien mielikuvat harjoittelukohteista realisoituneet harjoittelujaksojen tavoitteet ja vaatimukset selkeytyneet ohjaajien perehdytys parantunut kokemukset ohjauksesta monipuolistuneet (media, vestonomit, sosionomit jne.) opiskelijat kiinnittyvät aiempaa kiinteämmin työyhteisöön ja oppimisen kannalta mielekkäisiin asioihin

25 Edistävät tekijät Pääsisältöalueet Yhteinen kehittämiskohde ja hyöty Yhteistyösopimukset, sitoutuminen ja kumppanuuden resursointi Toiminnan samansuuntaisuus, periaatteet Osallistava muutosjohtaminen Viestintä

26 Edistävät tekijät, esimerkkejä koetuista haasteista Yhteinen kieli ja ymmärrys (tutustuminen, yhteinen kehittämiskohde ja tahtotila, konkretia) Selkeys (kehittämissuunnitelmat, organisoituminen, päätöksenteon, asioiden hoitoprosessit...) Luottamus (kommunikaatio, toisen osaaminen, taloudellinen työnjako, sanaan luottaminen, lupausten lunastaminen...) Tasa-arvoisuus (kokouskäytännöt, resurssit, viestintä, innovointimahdollisuudet, tutustumiskäynnit, kumppanuusopettajakoulutus, muutostuki...) Johdon sitoutuminen ja kannustus (kehittämistyön arvostus, palaute ja tulosten käyttöönotto, osallistuminen, muutosjohtajuustaidot, rohkaisu riskinottoon...) Resurssit (aika, osaaminen, perehdytys, koulutus, työnohjaus, selkeät vastuut, ohjeistukset, tulosten aikaansaanti...) Vertaistuki

27 Johtopäätökset Kumppanuuden toteutusaikaan nähden paljon koettuja hyötyjä molemmille osapuolille Kumppanuus vahvisti erityisesti asiantuntijuutta ja vähiten rekrytointia Rajoja ylittävien työntekijöiden toiminta vaikuttavaa ja jatkaminen kannatettavaa Esimiestasolle tarvitaan rajoja ylittävät rakenteet ja prosessit Kumppanuuden edistämisessä tärkeätä vuorovaikutuksen ja viestinnän johtaminen ja luottamus Toimintatutkimus soveltui hyvin kehittämisprosessin ja tulosten dokumentointiin, reflektointia olisi voinut olla tiheämmin Metodologisesti tuo uutta, toimintatutkimusta vähän sovellettu kumppanuuden kehittämisessä, kansainvälinen raportointi tärkeää

28 Julkaisut Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja korkeakoulun kumppanuus. Työelämän Tutkimus 9 (1), Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus: odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon Tutkimus (painossa, ilmestyy joko tämän vuoden viimeisessä tai ensi vuoden ensimmäisessä numerossa) Rekola L. & Häggman-Laitila A Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus terveys- ja sosiaalialalla: kokemuksia edistävistä ja estävistä tekijöistä. (käsikirjoitus) Tulossa: Julkaisu aihealueesta Metropolian julkaisusarjassa keväällä 2012 (toim. Arja H-L)

29 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Arja Häggman-Laitila Leena Rekola, FT, yliopettaja

Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa

Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa Arja Häggman-Laitila T&K kehityspäällikkö, dosentti, Leena Rekola FT, yliopettaja Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA Liittyvä Voima Collaborative Intensity 2008-2011 Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA Sirpa Immonen 29.09.2009 Sosiaali- ja terveystoimi Menestymissuunnitelma

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Liittyvä Voima Collaborative Intensity

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Liittyvä Voima Collaborative Intensity 2008-2011 Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä 24.09.2009 Liittyvä voima Hankkeen tarkoituksena on tuottaa Metropolia amk:n ja Espoon välille

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Arja Häggman-Laitila (toim.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän kumppanuus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja

Arja Häggman-Laitila (toim.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän kumppanuus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja Arja Häggman-Laitila (toim.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän kumppanuus Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja Arja Häggman-Laitila (toim.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän kumppanuus Metropolia

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa 15.15.-16.15 Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus Osaamisen kehittämisen malli Vantaalla Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö

Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 1 MULTI-TRAIN - Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa Työnhakuveturi 22.3.2017 Seija Utriainen Tänään kanssanne Seija Utriainen Urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ry Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Ohjaus Oulun yliopistossa

Ohjaus Oulun yliopistossa Ohjaus Oulun yliopistossa Lähinnä sinua: oman tiedekuntasi lähipalvelut ja omaopettaja O Opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen Kaikille yhteisissä palveluissa: opintopsykologi ja suunnittelijat O

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Liike-seminaarin workshop 11.11.2015 Ryhmät: Mamk, Kyamk, TAMK Saimia, Mamk, Karelia, Oamk,

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Limingan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Tiedon hankinnan ja soveltamisen taidot, kriittisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt 30.10.2014 Varkaus Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella tutkimushankkeen ensimmäisten tulosten esittelyä. Kuntatalo , Helsinki

Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella tutkimushankkeen ensimmäisten tulosten esittelyä. Kuntatalo , Helsinki Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella tutkimushankkeen ensimmäisten tulosten esittelyä Kuntatalo 1.11.2017, Helsinki HENKILÖSTÖJOHTAMISEN KUNTOKARTOITUS Mukana 36 kaupunkia ja kuntaa Vastausprosentti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot