Loppuraportti. Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen"

Transkriptio

1 Loppuraportti Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen Satafood Kehittämisyhdistys ry/sirkka Karikko

2 Sisällysluettelo sivu 1. Hankkeen tavoitteet 2 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 2 3. Hanketutkimuksen tulokset 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimustulokset Toteutusvaiheen arviointi Julkaisut Suulliset esitykset Tulosten arviointi 4.1. Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulosten tieteellinen merkitys Tiivistelmä 15 1

3 1. Hankeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli saada käsitys reunaehdoista ja toimintatavoista, miten Suomeen voidaan luoda suunnitelmallinen luomukalkkunan tuotanto. Tutkimushankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään välittömästi koko kalkkunaketjun sisäisessä kehittämistyössä. Tavoitteena oli löytää sopiva kustannustehokkuuden ja kuluttajien luomukalkkunalle asettamien vaatimusten yhdistelmä parantaa tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteistyötä niin, että kuluttajille voitaisiin tarjota kilpailukykyisiä ja ympärivuotisesti saatavia tuotteita ja vaihtoehtoja. 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö Satafood Kehittämisyhdistys ry vastasi koko hankkeen hallinnoinnista ja taloushallinnosta. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi Jari Lehmusvaara, taloushallinnosta vastasi Päivi Perälä ja koordinoinnista vastasi Sirkka Karikko. Toteuttavia tahoja yhteistyösopimuksen kautta olivat Suomen Siipikarjaliitto ry, Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, MTT Taloustutkimus, Hankkija Oy ja Länsi- Kalkkuna Oy. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina olivat mukana ProLuomu ry, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry, Helsingin Yliopisto, Atria Suomi Oy, HK Ruokatalo Oy, Aviagen Turkeys Ltd ja kalkkunatuottajat HH Jalasto Oy ja Hemmanet Oy. Hankkeessa keskityttiin viiteen osa-alueeseen, joita olivat: Luomulainsäädäntö ja -kriteerit sekä luomukalkkunan hyvinvointi (osa-alue 1) Luomun merkitys kuluttajalle (osa-alue 2) Luomukalkkunan ruokinta (osa-alue 3) Luomukalkkunan tautisuojaus ja riskinhallinta ja näiden taloudellinen merkitys (osa-alue 4) Luomukalkkunan liiketoimintaa sekä tuotanto-olosuhteet (osa-alue 5) Yhteistyöosapuolten roolit ja tehtävät: Satafood kehittämisyhdistys ry: hankkeen koordinointi, hallinnointi, taloushallinto, ostopalvelujen hankinta, projekti- ja työryhmätyöskentely sekä loppuseminaarin järjestäminen. Hankkeen vetäjänä toimi kehitysasiantuntija agrologi Sirkka Karikko. Suomen Siipikarjaliitto ry: päävastuu osa-alueesta 1. Teki selvityksen nykyisen luomulainsäädännön ja -kriteerien tulkinnasta Suomessa ja Keski-Euroopassa sekä oli mukana työryhmätyöskentelyssä kuluttajarajapintaa koskevissa asioissa (luomun merkitys kuluttajalle), projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Selvitystyöhön Suomen Siipikarjaliitto palkkasi MMM Ulla Holman. Hankkija Oy: päävastuu osa-alueesta 3. Luomukalkkunan ruokinnan suunnittelu ja toteutus yhdessä yhteistyötahojen kanssa, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Ruokinnan suunnittelun toteuttivat MMT Eija Helander sekä MMT Eija Valkonen. Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira: päävastuu osa-alueesta 4. Luomukalkkunan tautisuojaus luomutuotantoon siirtymisen aiheuttamia eläinten terveyteen ja tautisuojauksen liittyvien riskikohtien tunnistaminen sekä näiden taloudellisen merkityksen arviointi tuottajan ja yhteiskunnan näkökohdasta, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Osion toteuttajina tutkija ELL Kitty Schulman ja erikoistutkija ELL Leena Sahlström Evirasta sekä erikoistutkija Jaakko Heikkilä, MTT. MTT Taloustutkimus: päävastuu osa-alueesta 5 sekä osavastuu osa-alueesta 4. Kustannuskilpailukyvyn laskenta luomukalkkunaliiketoiminnassa ja vertailu tavanomaiseen tuotantoon sekä Keski- Euroopan luomutuotantoon, tautisuojauksen taloudellisen merkityksen arviointi ja tulosten julkaiseminen, projektiryhmään osallistuminen. Osion 5 vertailuja selvitti erikoistutkija MMT Jarkko Niemi. Kansainväliseen vertailuun osallistui Maahal-viestinä ulkomaisen tiedonkerääjän roolissa. 2

4 Länsi-Kalkkuna Oy: osa-alueet 2-5 yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, eläin-aineksen hankinta ja seurantatilojen neuvonta, teurastusten suunnittelu, toteutus ja tulosten tuottaminen hankkeen käyttöön, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa -selvityksen toteutus, työryhmiin osallistuminen. Selvityksen toteutti FT Marianna Norring. ProLuomu ry: mukana kuluttajatutkimuksen määrittelyssä, yhteistyötaho kaupan osapuoliin, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry: asiantuntijana projekti- ja työryhmissä. Kalkkunatuottajat: hankkeessa toteutettujen kasvatuserien kasvatus. Atria Suomi Oy ja HK Ruokatalo Oy: osallistuminen työryhmätyöskentelyyn osiossa 2. Aviagen Turkeys Ltd: kalkkunoiden kasvatukseen liittyvä neuvonta. 3

5 3. Hanketutkimuksen tulokset 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Osio 1 Luomulainsäädäntö ja -kriteerit sekä luomukalkkunan hyvinvointi Luomukalkkunatuotannon kriteerit ja lainsäädäntö -selvitykseen on koottu luomukalkkunoiden tuotantoa ohjaavia reunaehtoja ja lainsäädännön vaatimuksia Suomessa sekä joitakin kalkkunoiden luomukasvatuksessa sovellettavia ohjeita Euroopassa. Selvitystä varten Suomen Siipikarjaliitto palkkasi tehtävään MMM Ulla Holman. Luettelo lähteistä ja lisämateriaaleista löytyy hankkeen 42- sivuisesta Luomukalkkunatuotannon kriteerit ja lainsäädäntö -selvityksestä. Kasvatuskokeilusta saatiin varsin vaihtelevia tuloksia ja satunnaiset tai kertaluonteiset tapahtumat vaikuttivat olennaisesti kalkkunaerien hyvinvointiin. Siksi kirjallisuuteen perustuva selvitys tarjosi tässä hankkeessa mielekkään lähtökohdan kotimaisen luomukalkkunan hyvinvoinnin edellytysten arvioimiseksi. Pääosa kalkkunan hyvinvointia käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta perustuu koeolosuhteissa tehtyihin havaintoihin ja tietoa puuttuu myös koetulosten sovellettavuudesta tuotantooloihin. Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston FT Marianne Norring perehtyi kasvatusseurannoista saatuun aineistoon ja teki selvityksen Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa. Selvityksessä peilataan luomusäädösten ja tässä hankkeessa määriteltyjen luomukalkkunan kasvatuksen periaatteiden perusteella tehtyjä arvioita luomukalkkunan pidon mahdollisista hyvinvointivaikutuksista verrattuna tavanomaisen tuotannon tarjoamiin hyvinvointiedellytyksiin Osio 2 Luomun merkitys kuluttajalle Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen valmistelussa kysymysten asettelussa hyödynnettiin kalkkunatuottajien kilpailukykyhankkeessa jo tehtyä kuluttajatutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada ymmärrys: 1. Miksi lihaa ja siipikarjaa ostetaan ja kuinka kalkkuna erottuu muusta siipikarjasta? 2. Miksi kalkkunaa ostetaan tai ei osteta ja mitkä ovat luomukalkkunan oston ajurit ja esteet? 3. Miten kalkkunasta ja luomukalkkunasta viestitään houkuttelevasti ja kiinnostavasti kuluttajille Tutkimus toteutettiin kahdessa keskusteluryhmässä Niissä saatujen vastausten avulla saatiin ymmärrysraportti Luomukalkkuna kvalitatiivinen kuluttajatutkimus. Raportista selviää, mikä kalkkunassa ja erityisesti luomukalkkunassa kiinnostaa kuluttajia, jolloin voidaan kohderyhmää puhutella toimivimmilla viestikärjillä ja sitä kautta vaikuttaa tuotekategorian myyntiin Osio 3 Luomukalkkunan ruokinta Hankkeen aikana toteutettiin kaksi kalkkunoiden luonnonmukaisen ruokinnan ja laiduntuotannon edellytyksiä selvittävää tilaseurantaa: luomukalkkunaseuranta ja laidunkalkkunaseuranta. Luomukalkkunaseuranta tehtiin yhteistyössä HH Jalasto Oy:n kanssa ja laidunkalkkunaseuranta Oy Hemmanet Ab:n kanssa. Luomukalkkunaseurannassa kasvatettiin yhteensä noin 4500 kalkkunaa, joista kanat (2185 kpl) teurastettiin 102 päivän ikäisinä ja kukot (2274 kpl) teurastettiin 145 päivän iässä. Luomukalkkunoiden hoidossa noudatettiin luonnonmukaisen kalkkunantuotannon sääntöjä. Luomukalkkunoiden ruokintaan suunniteltiin sopivat rehut, joita tilaseurannassa kokeiltiin. Teolliset rehut, joita olivat alkukasvatustäysrehu ja kasvatustiiviste, teetettiin ja tuotiin Tanskasta. Tilaseuran- 4

6 nassa käytetyt teolliset rehut olivat alkukasvatusrehu Luonnon-Kalkkuna täysrehu, jonka raakavalkuaistaso oli 26,7 %, Luonnon-Kalkkuna tiiviste (36,8 % raakavalkuaista) ja Luonnon-Punaheltta tiiviste (45,6 % raakavalkuaista). Kaksi ensin mainittua rehua oli suunniteltu nimenomaan kalkkunoiden ruokintaan tätä projektia varten. Viimeisenä mainittu rehu on alun perin suunniteltu muniville kanoille. Luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden osuudet edellä mainituissa rehuissa olivat 95 %, 89 % ja 80 %. Teollisten rehujen kanssa luomukalkkunoiden ruokinnassa käytettiin tilan omia tai tilan hankkimia luomuraaka-aineita: kauraa, vehnää, härkäpapua, hernettä ja rypsiä. Rehuseoksen koostumusta muutettiin lintujen iän mukaan; kasvatuskauden loppua kohti viljojen osuus dieetissä kasvoi ja tiivisteen osuus pieneni. Tiivisteiden suurin sallittu käyttömäärä rehuseoksesta oli 25 % ja alimmillaan tiivisteen käyttömäärä oli 16 %. Keskimäärin koko kasvatuskaudella luomuraaka-aineiden osuus dieetissä oli 96,9 %. Esimerkki luonnonmukaiseen kalkkunantuotantoon sopivasta rehuseoksesta ikäviikolle 10: luomuvehnää 39 % luomukauraa 30 % Luonnon-Kalkkuna tiivistettä 20 % luomuhernettä 5 % luomurypsinsiementä 3 % luomuhärkäpapua 3 % Laidunkalkkunaseurannassa kasvatettiin yhteensä 993 kalkkunaa. Osa linnuista oli perimältään hitaammin kasvavia pronssikalkkunakukkojen ja mustien kalkkunakukkojen jälkeläisiä. Linnut päästettiin laitumelle 81 päivän iässä, sitä ennen ne kasvatettiin tavanomaisessa kasvatushallissa. Linnut rokotettiin sikaruusua vastaan kahdesti. Kaikki linnut teurastettiin 143 päivän iässä. Hankkeessa tehtiin laidunkalkkunatilaseurantaa varten laidunkautta koskeva kalkkunoiden ruokintasuunnitelma. Oletuksena oli, että laidunlintujen energiantarve on tavanomaisesti hallissa kasvatettuja kalkkunoita suurempi, koska linnut liikkuvat enemmän ja lämpötila saattaa olla optimaalisen alueen ulkopuolella. Tämän vuoksi rehuksi valittiin runsaasti energiaa ja ravintoaineita sisältävä kokkidiostaatiton viljakalkkunan rehu, jonka ohella syötettävien kotoisten viljojen käyttöön tehtiin suunnitelma Osio 4 Luomukalkkunan tautisuojaus ja riskinhallinta Osio toteutettiin suurimmaksi osaksi laajana kirjallisuuskatsauksena. Tietoja kerättiin myös alan asiantuntijoilta. Lisäksi projektiryhmän jäsenillä oli mahdollisuus tutustua käytännön luomu- ja laidunkalkkunatuotantoon kahdella tilalla. Luomutilalla Kauhavalla kasvatettiin kalkkunoita vuosina 2011 ja Närpiössä kokeiltiin ensimmäistä kertaa laidunkalkkunakasvatusta kesällä Tilojen kasvatuserien tuotantotiedot olivat hankeryhmän käytössä Osio 5 Luomukalkkunan liiketoimintaa sekä tuotanto-olosuhteet Kustannuskilpailukykyosiossa selvitettiin, millaisilla reunaehdoilla luomukalkkunatuotanto olisi järkevää yritystoimintaa, mikä tulisi olla tuotteen (lihan) hintatason, miten luomu eroaa tavanomaisesta ja mikä on kilpailuasema tuontilihaan verrattuna. Vertailua tehtiin myös laidunkalkkunatuotantoon. Tarkastelussa hyödynnettiin hankkeen aikana kasvatetuista kokeilueristä kerättyjä tietoja. Kokeiluerien perusteella määritettiin mm. rehu-, työ- ja tarvikekustannukset sekä tuotostiedot. Kasvatuseristä saatujen tuotostietojen avulla laadittiin tuotantokustannuslaskelmat luomu- ja laidunkalkkunoille. Katetuottolaskelmia ei voitu hyödyntää, koska luomu- tai laidunkalkkunan lihan tuottajahintaa ei voitu tuotannon vähäisyyden vuoksi selvittää luotettavasti. 5

7 Myös tavanomaisesta kotimaisesta sekä saksalaisesta luomukalkkunatuotannosta laadittiin kustannuslaskelmat. Vertailutieto tavanomaiseen tuotantoon perustui Kotimaisten kalkkunatuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeessa kerättyjen tietojen hyödyntämiseen ja päivittämiseen (Määttä ja Niemi 2012, Niemi ja Karhula 2013). Saksalaisesta luomukalkkunatuotannosta kerättiin vertailutietoa saksalaisilta tuottajilta. Tietojen keruun järjesti Maahal-viestintä. Laskelmien perusteella arvioitiin luomu- ja laidunkalkkunatuotannon kilpailukykyä Tutkimustulokset Osio 1 Luomulainsäädäntö ja -kriteerit sekä luomukalkkunan hyvinvointi Suomen Siipikarjaliitto ry vastasi ja koordinoi hankkeen osiota 1, jossa pääpaino kohdistui luomukalkkunatuotannon vaatimuksiin ja sen reunaehtoihin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana laadittiin 42-sivuinen raportti (liite 1), jossa selviteltiin kalkkunatuotantoa sekä luomutuotantoa koskevaa keskeistä lainsäädäntöä, luomukalkkunantuotannon vaatimuksia Suomessa (Eviran ohje 18217/2) sekä luomukalkkunantuotannossa sovellettavia ohjeita ja käytäntöjä Euroopassa. Tästä luomukalkkunan eläinsuojelusäännösten ja tuotantoehtojen tiivistelmästä on tehty myös nettiversio A4. (57 s.) Siipikarjaliiton valmistelemassa 57-sivuisessa oppaassa Luomusiipikarjatuotannon hyvät toimintatavat on myös luomukalkkuna mukana. Hankeen selvitysten perusteella lainsäädäntö ja tuotannon kriteerit mahdollistavat luomukalkkunatuotannon Suomessa. Tällä hetkellä EU:n luomusäädöksiin on sallittu poikkeuksia mm. rehujen ja luomupoikasten suhteen. Vuoden 2014 loppuun saakka voi tavanomaista alkuperää olevia valkuaisrehuja käyttää maksimissaan 5 % vuodessa (tarkasteluaika 12 kk taaksepäin) ja 25 % päiväannoksesta. Poikkeussääntö mahdollistaa myös alle kolmen vuorokauden ikäisten poikasten hankkimisen tavanomaisesta tuotannosta siinä tapauksessa, ettei poikasia ole mahdollista saada luomutuotannosta. Tulevaisuudessa poikasten pitäisi olla peräisin luomumunista, mikä edellyttää joko siitoslintujen luomukasvatusta Suomessa tai luomumunien/luomukalkkunauntuvikkojen maahantuontia. Näiden poikkeussääntöjen jatkumattomuus tuo lisää haasteita myös suomalaiselle luomukalkkunatuotannolle. Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston selvityksen Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa (liite 2) johtopäätöksenä on, että kotimaisen luomutuotannon tulisi uskottavasti vastata kaikkiin tärkeimpiin tunnistettuihin kalkkunan kasvatuksen hyvinvointihaasteisiin: nokankatkaisun kipuvaikutuksiin, korkeaan sairastavuuteen (nämä saavutettu jo Suomessa), mutta myös huonoon ilmanlaatuun, korkeaan eläintiheyteen, virikkeettömyyteen (nämä tunnistettu luomukokeilussa), sekä nopeakasvuisten rotujen kokemiin hyvinvointihaittoihin ja teuraskuljetusten hyvinvointiongelmiin (tulevaisuuden tavoitteina). Luomusäännösten ilmeisimmät edut kalkkunoiden hyvinvoinnille ja luontaiselle käyttäytymiselle liittyvät hidaskasvuisten rotujen käyttämiseen, laidun ulkoiluun, luonnonvaloon ja alhaisempaan eläintiheyteen. Eläinten hyvinvoinnin etusijalle asettava laidunkalkkunantuotanto voisi olla lyhyellä aikajänteellä saavutettava vastaus luomurehujen saatavuuden ja kustannusten tuottamiin vaikeuksiin Osio 2 Luomun merkitys kuluttajalle Kuluttajatutkimuksessa esiin nousivat useat kalkkunan hyvät ominaisuudet, kuten terveellisyys, keveys ja muut tämän päivän kuluttajaa puhuttelevat ravintoarvot. Kalkkunalla on kuitenkin tunnettuusja mielikuvahaasteensa. Siipikarjaa ostaessa kalkkuna ei yksinkertaisesti tule kuluttajien mieleen. Valtaosa mieltää kalkkunan joko leikkeleeksi tai sitten juhlapöydän herkuksi väliin jää arkiruokailun mentävä aukko. Sekä tietoisuuden kasvattamisessa että saatavuuden kanssa on vielä tehtävää. Myös luomukalkkuna herätti kuluttajissa reipasta kiinnostusta ja siihen liitettiin sekä eettisyys että 6

8 ruoan luonnollisuus ja puhtaus. Suurin este luomukalkkunalle on sen kalliiksi koettu hinta kuluttajien näkemyksen mukaan käyttöön motivoivat pääosin tunneperäiset syyt, mutta järki estää. Kuluttajatutkimuksen pohjalta kalkkunalla kokonaisuudessaan on kuitenkin paljon mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan suomalaisten lautasilla. Tutkimustuloksista valmistui seikkaperäinen esitys (liite 3) Osio 3 Luomukalkkunan ruokinta Luomukalkkunan ruokinta Hankkeessa kehitettiin luonnonmukaisesti tuotetun kalkkunan ruokintaan sopiva starttirehu, jonka tavanomaisesti tuotetun maataloudesta peräisin olevan kuiva-aineen osuus ei ylitä luomusäännöksissä tällä hetkellä sallittua 5 %. Kehitetty starttirehu sisältää luomuvehnää, -kauraa ja -ohraa, luomusoijapuristetta ja luomuauringonkukkapuristetta. Valkuaislähteinä rehussa ovat kalajauho sekä tavanomaisesti tuotettu maissigluteeni ja perunaproteiini. Alkukasvatusvaiheen jälkeiseen luomukalkkunoiden ruokintaan kehitettiin tiiviste, joka koostuu pääosin luomusoijapuristeesta. Toisena valkuaisraaka-aineena tiivisteessä on tavanomaisesti tuotettu perunaproteiini. Lisäksi suunniteltu tiiviste sisältää kaikki linnun tarvitsemat kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet. Tiiviste sisältää maataloudesta peräisin olevia tavanomaisesti tuotettuja raaka-aineita korkeintaan 11 %. Tiivisteen käyttömäärä on aluksi 20 % ja sen osuutta dieetissä pienennetään aina 16 % asti lintujen kasvaessa. Tiivisteruokinnassa rehuseosta täydennetään tilan omilla luomuvalkuaisraaka-aineilla; härkäpavulla, herneellä ja rypsillä sekä kotoisilla luomuviljoilla. Tilaseurannassa linnut kuluttivat kasvatuskauden aikana kg teollisia rehuja ja kg kotoisia rehuraaka-aineita. Lihantarkastuksessa hyväksyttyä lihaa saatiin kg, joten rehua kului 5,095 kg lihakiloa kohti. Tämä on noin 38 % enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Heikompi rehuhyötysuhde luonnonmukaisessa tuotannossa selittyy tavanomaista tuotantoa hitaammalla kasvulla, rehun erilaisella olomuodolla (karkeaa jauhoa, josta tilalla lisättyä osaa ei ole lämpökäsitelty) ja rehuseoksen alemmalla energiapitoisuudella. Lopullisten teurastusraporttien mukaan luomukalkkunakanojen teuraspaino oli 5,41 kg ja -kukkojen 11,62 kg. Näin ollen kanojen keskimääräinen teuraspainon päiväkasvu oli 53,0 g/pv (102 pv ikään) ja kukkojen 80,1 g/pv (145 pv ikään). Päiväkasvut olivat noin 80 % tavanomaisessa tuotannossa saavutettavista kasvuista, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Kasvutulos oli selvästi tilalla kasvatettuja aikaisempia luomukalkkunaparvia parempi. Lintujen elävyys, terveys, ulkonäkö olivat hyvät. Tämä osoittaa, että ruokinta on ollut tasapainoinen ja ravintoaineita on ollut riittävästi saatavilla. Linnut olivat virkeitä ja elinvoimaisia, niillä oli hyvä höyhenpuku ja terveet jalat, eikä kasvatuskauden aikana juuri esiintynyt suolistoterveysongelmia. Kokoja osaruhohylkäyksiä oli vähemmän, kuin tavanomaisessa tuotannossa yleisesti on. Kuolleiden ja karsittujen osuus oli yhteensä 8,27 %, mikä niin ikään on hyvä tulos verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Laidunkalkkunan ruokinta Laidunkalkkunat ruokittiin aluksi teollisilla täysrehuilla ja laitumelle laskettaessa (81 pv iässä) siirryttiin käyttämään teollista kalkkunoiden viljatäydennysrehua yhdessä kotoisen vehnän kanssa. Ennen laitumelle laskua noin 5 viikon iässä parvessa todettiin kuolioinen suolistotulehdus, ja parvi lääkittiin. Laidunkalkkunoiden ruokinta voitiin toteuttaa normaalissa tuotevalikoimassa olevalla kalkkunoiden viljatäydennysrehulla. Esitetystä ruokintasuunnitelmasta poiketen viljarehun ohella annettiin seurantatilalla vain vehnää. Tämä oli käytännössä hyvä ratkaisu, sillä laidun turvasi lintujen riittävän kuidun saannin ja samalla rehuseoksen energiataso saatiin hiukan korkeammaksi. Oman vehnän osuus koko laidunkaudenruokinnasta oli yhteensä 22 %. Valkoiset (N300 x T8 risteytys) ja värilliset (N300 x Pronssikalkkuna tai N300 x Norfolk Black 30 risteytys) linnut erotettiin lastausvaiheessa, jolloin niiden teurastustulokset saatiin erillisinä. Teuraslin- 7

9 jan yksilöpainoista eroteltiin painojen perusteella sukupuolet ja laskettiin näin myös sukupuolten keksimääräiset painot (taulukko 1). Taulukko 1. Laidunkalkkunoiden teurastulokset. TEURASTIEDOT värilliset valkoiset painot kanat 6,745 kg 10,740 kg kukot 11,527 kg 15,673 kg hylkäykset kokohylkäykset 0,94 % 0,00 % osahylkäykset 9,84 % 12,13 % Laidunlinnut kasvoivat odotettua paremmin, vaikka jäivätkin jälkeen tavanomaisesti kasvatetuista linnuista. Linnut kuluttivat kasvatuskauden aikana kg. Lihantarkastuksessa hyväksyttyä lihaa saatiin kg, joten rehua kului 4,30 kg lihakiloa kohti. Tämä on noin 16 % enemmän kuin tavanomaisesti hallissa kasvatetut kalkkunat kuluttavat keskimäärin (4,3 kg vs. 3,7 kg). Värillisten kanojen päiväkasvu oli keskimäärin 47,17 g ja valkoisten keskimäärin 75,10 g. Vastaavasti kukkojen päiväkasvut olivat 80,61 g ja 109,60 g. Laidunlintujen heikompaan rehuhyötysuhteeseen vaikuttavat niiden hitaampi kasvu ja lisääntynyt energiantarve. Laidunkalkkunoiden elävyys ja terveys oli erinomainen; laidunajan kuolleisuus oli vain 0,3 % Osio 4 Luomukalkkunan tautisuojaus ja riskinhallinta Tautisuojauksen ja taudinhallinnan näkökulmasta suurin ero luomukalkkunatuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä on luomukalkkunoiden ulkoiluvaatimus. Ympäristön ja tuotantotilojen välisiä tautisulkuja ei ulkotiloissa voida toteuttaa yhtä kattavasti kuin tavanomaisessa siipikarjatuotannossa suljetuissa tiloissa. Ulkoilevat kalkkunat voivat siksi helpommin altistua muun muassa luonnonlintujen ja jyrsijöiden levittämille sekä maaperäisille taudinaiheuttajille. Nämä vaikuttavat kalkkunoiden terveyteen ja voivat sairastuttaa myös kuluttajia kalkkunanlihan välityksellä. Tärkeimmät tunnistetut taudinaiheuttajat ovat Erysipelothrix rhusiopathiae (sikaruusu), Campylobacter spp. (kampylobakterioosi), Salmonella spp. (salmonelloosi), Histomonas meleagridis (mustapäätauti), paramyksovirus-1 (Newcastlen tauti), korkea- ja matalapatogeeninen lintuinfluenssa, Eimeria sp. (kokkidioosi) sekä Clostridium botulinum (botulismi). Laidunkalkkunatuotanto (free range) tarjoaa luomukalkkunatuotannon ja tavanomaisen tuotannon välimuodon. Ulkoiluun liittyvät tautiriskit koskevat myös laidunkalkkunoita. Tautiriskejä voidaan rajoittaa riskinhallintakeinoin, esimerkiksi haittaeläintorjunnalla, laidunkierrolla sekä rokottamalla sikaruusua vastan. Muita riskinhallintakeinoja ovat siipikarjan ulkonapitokielto luonnonlintujen kevätmuuton aikana, lintujen pitäminen sisätiloissa öisin, lisäruokinnan välttäminen laitumella sekä laitumen maisemointi vähemmän houkuttelevaksi vesilinnuille. Riskinhallinta luonnollisesti maksaa tuottajalle, mutta järkevästi siihen panostamalla voidaan välttää monet tautiriskit. Vaikka esimerkiksi sikaruusurokotus nostaa riskinhallinnan hintaa (rokote + työ yhteensä 0,89 0,94 /rokotettu lintu), on sen osuus kuitenkin pieni verrattuna muihin luomutuotannon muuttuviin kustannuksiin. Muut tautiriskitekijät luomukalkkunan tuotannossa liittyvät eläinsuojiin, ruokintaan sekä eläinainekseen. Luomutuotannossa tulisi suosia hidaskasvuisia rotuja ja linjoja. Jos hidaskasvuista eläinainesta ruvetaan tuomaan ulkomailta uusilta toimijoilta, on vaarana Suomen kannalta uusien tartuntojen leviäminen maahan. Ulkoilu tuo myös mukanaan monia vastustuskyvyn ja eläinten hyvinvoinnin kannalta myönteisiä vaikutuksia kuten lisääntyneen liikunnan, alemman eläintiheyden ja paremman ilmanlaadun, joiden 8

10 taloudellista vaikutusta on vaikea arvioida. Tautiriskejä voi hallita hyvällä suunnittelulla ja riskinhallintakeinoja toteuttamalla. Tautisuojausosion loppuraportti julkaistaan Eviran tutkimuksia -julkaisusarjassa keväällä Osio 5 Luomukalkkunan liiketoiminta sekä tuotanto-olosuhteet Tutkimustulokset viittaavat siihen, että luomukalkkunan tuotantokustannus on suotuisissa olosuhteissa vajaat 5 /kg lihaa. Tämä edellyttää, että lintujen kasvatuksessa päästään lähes tavanomaisen tuotannon tuloksiin, kuten parhaiten onnistuneessa koe-erässä, ja luomurehua on saatavilla kohtuullisella hintatasolla. Keskimääräisellä kustannustasolla untuvikon osuus luomukalkkunan tuotantokustannuksista oli noin 6 %, rehujen 63 %, muiden muuttuvien kustannusten 19 % ja työn ja kiinteiden kustannusten osuus noin 12 %. Koska luomutilat tuottavat merkittävän osan rehustaan itse, on satotasolla vaikutusta luomukalkkunan tuotantokustannuksiin. Keskimääräistä heikommalla satotasolla tai kasvatustuloksilla tuotantokustannukset voivat nousta merkittävästi korkeammiksi. Luomukalkkunatuotannossa on mahdollista päästä kustannustasoon, joka on 2-2,5-kertainen tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Haasteina ovat kuitenkin tavanomaista tuotantoa heikompi päiväkasvu, korkeahko rehun hinta, rehumenekki, työmäärä per lintu sekä ruhohylkäysten ja heikkojen tuotantotulosten riski. Esimerkiksi luomurehu on huomattavasti tavanomaista rehua kalliimpaa. Laidunkalkkunan kustannustasoksi arvioitiin ihannetilanteessa hieman yli 3 /kg lihaa. Sen etuna oli luomukalkkunaa pienempi rehukustannus. Näin edulliselle kustannustasolle pääseminen edellyttää kuitenkin hyviä tuotantotuloksia ja laidunnuksen järjestämistä edullisesti. Tämä ei toteutunut koeerässä, mutta laidunnus on tulevaisuudessa todennäköisesti kuitenkin järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin. Laidunkalkkunan etuina olivat luomukalkkunaa edullisempi rehu, ja eläinten ulkoilun ja väljemmän kasvatustiheyden kautta saatavat eläinten hyvinvointihyödyt, joita kuluttajat arvostavat. Sekä luomu- että laidunkalkkunatuotannon haasteena on tuotteiden markkinoinnin onnistuminen ja markkinoinnin ja tuotteiden jakelun kustannusten pitäminen kurissa. Tulokset viittaavat siihen, että laidunkalkkunan tuottajahinnan tulisi olla vähintään noin 1,5-kertainen tavanomaiseen kalkkunanlihaan verrattuna. Vertailu saksalaiseen tuotantoon paljasti, että Saksassa on monia vaatimustasoltaan erilaisia luomutuotteita. Eroja syntyy mm. laidunalan määrästä, ruokinnasta ja työmenekistä. Kustannustasoltaan saksalainen luomutuotanto oli suomalaisen laidunkalkkunan ja suomalaisen luomutuotannon välissä. Saksassa luomukalkkunan tuotantokustannukset ovat siis Suomea edullisemmat. Eroja havaittiin mm. rehu-, energia- ja työkustannuksissa. Myös Saksassa luomukalkkunoiden ruokinta näytti olevan haastavaa ja rehukustannus oli suuri, joskaan ei yhtä suuri kuin Suomessa. Myös teuraspaino vaikutti tuotantokustannuksiin, sillä Saksassa kalkkunat kasvatetaan Suomea suuremmiksi. Saksassa luomusta maksettiin 2-3-kertaista hintaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, joten ero vastaa kustannuseroa Suomessa. Johtopäätöksenä on, että luomu- ja laidunkalkkunaa on mahdollista tuottaa kohtalaisilla kustannuksilla, mutta tuotannon jatkuvuuden kannalta ratkaisevaa on, miten paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan kotimaisesta luomu- tai laidunkalkkunasta Toteutusvaiheen arviointi Säännöllisiä projektikokouksia pidettiin niin kokonaishankkeen kuin osioiden osalta. Kokoukset koettiin hyödyllisiksi työn etenemisen kannalta. Kokonaishankkeen raportointisuunnitelma olisi voinut olla tarkemmin harkittu hankkeen alkuvaiheessa eri hankeosioiden osalta ja koko hankkeen harmonisoitumiseksi. Molemmat tilaseurannat onnistuivat varsin hyvin. Luomukalkkunoiden kasvatustulokset olivat selvästi aikaisempia tilalla tehtyjä kokeiluja paremmat. Varsinaisessa luomukalkkunaseurannassa käy- 9

11 tetty eläinaines oli tavanomaista. Luomukasvatustilaseurantoja olisi hyvä ollut tehdä vielä hitaasti kasvavalla eläinaineksella ja pienimuotoisempana, mutta halukkaita kasvattajia ei hankeaikaan löytynyt. Laidunkalkkunaseurannan onnistumiseen vaikutti myönteisesti myös edullinen säätila ja se, että linnut pääsivät aikaisemmin käyttämättömälle laidunalalle. Yksittäisten tilaseurantojen tuloksia ei voida testata tilastollisesti, joten tieteellistä todistusvoimaa näillä seurannoilla ei ole. Joka tapauksessa molempien tilaseurantojen tuloksia voidaan pitää rohkaisevina. Tutkimuksen toteutus sujui jokseenkin suunnitellusti ja tulokset paljastivat hyödyllistä tietoa luomuja laidunkalkkunasta. Haasteena oli kattavien tietojen saaminen kalkkunoiden kasvatuksesta. Vastaavissa jatkohankkeissa tulisikin varmistaa, että kaikki tiedot saadaan systemaattisesti kerättyä tiloilta ja toimitettua tutkijoiden käyttöön Julkaisut Varsinaiset julkaisut Helander E: Kalkkunaa luomuna? Suomen Siipikarja 2013: 2 Holma U: Luomukalkkuna poimintoja eri maiden ohjeista ja hoitokäytännöistä, Suomen Siipikarja 2013: 1, s Jääskeläinen M: Uusi kalkkunahanke alkanut. Suomen Siipikarja 2012: 1 Karhula T, Niemi J.: Korkeat tuotantokustannukset luomukalkkunatuotannon kiusana. Suomen Siipikarja 2013: 4: s Karikko S: Kalkkunaa ei tunneta tarpeeksi hyvin. Suomen Siipikarja 2014: 1, s Karikko S: Luomu- ja laidunkalkkuna vastaavat kuluttajien toiveisiin. Luomulehti 2014:2, s Karikko S: Kansainvälisen kalkkunakonferenssin antia. Suomen Siipikarja 2013: 2. Karikko S: Viime kesän laiduntamisesta myönteisiä kokemuksia. Suomen Siipikarja : s Karikko S: Luomukalkkunahanke on päässyt vauhtiin. Suomen Siipikarja 2012: 3, s Kaukonen E, Nauholz H, Perko-Mäkelä P, Schulman K: Maailman siipikarjaeläinlääkärit koolla Ranskassa. Suomen Eläinlääkärilehti Vol. 10, s Schulman K, Perko-Mäkelä P, Nauholz H: Luomu- ja laidunsiipikarjan tuotantoa ranskalaisittain - koko ketjua halliten. Suomen Siipikarja 2013: 4, s , 42. Schulman K, Perko-Mäkelä P, Nauholz H, Kaukonen E: Siipikarja yhdistää eri maailmat - World Veterinary Poultry Association Conference. WVPAC2013, Nantes, Ranska. Suomen Siipikarja 2013: 4, s Schulman K, Sahlström L: Loppuseminaari tiivisti luomukalkkunahankkeen tulokset. Saparo, huhtikuu Schulman K, Sahlström L: Biosecurity in organic turkey farming. World Veterinary Poultry Association Conference WVPAC2013, Nantes, France. WVPAC2013 Book of Abstracts, p Eläinlääkäripäivät 2013, Helsinki. Eläinlääkäripäivät 2013 Luentokokoelma, s

12 Schulman K, Sahlström L: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa. Saparo, elokuu Schulman K, Sahlström L, Heikkilä J: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa., Teoksessa: Nina Schulman (toim.), Maataloustieteen päivät 2014, Suomen maataloustieteen seuran tiedote no. 31, s. 153, , Helsinki. Schulman K, Sahlström L, Heikkilä J: Suurimmat haasteet ja tautiriskit liittyvät luomutuotannossa kalkkunoiden ulkoiluun. Suomen siipikarja 2013: 3, s Simula S: Kalkkunoita laiduntamalla vuoden kalkkunatuottajaksi. Suomen Siipikarja 2013: Tiedotteet Lehdistötiedote: Kalkkunalla mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan suomalaisten lautasilla, Lehdistötiedote: Luomukalkkunahanke kotimaista luomukalkkunaa, Tuottajatiedote: Luomukalkkunahankkeen kuulumiset, Toimittajien lehtiartikkelit Alueviesti : Satafood selvittää luomukalkkunan tuotantoa. Ammattikeittiö 1/2014, s 24-25: Luomukalkkunaa kotimaan markkinoille. FARMI maaseudun aikakausilehti : Luomukalkkunahankkeella tavoitellaan hyvälaatuista ja terveellistä kalkkunaa. Ilkka : Laiduntamalla melkein luomukalkkunaa. Ilkka : Kalkkunoiden laiduntaja vuoden kalkkunatuottaja. Maaseudun tulevaisuus : Luomukalkkunan kasvatus vaatii työtä ja rahaa. Maaseudun tulevaisuus Laidunnus on luontaista kalkkunoille. Maaseudun tulevaisuus : Luomukalkkunan mahdollisuuksia pidetään Suomessa niukkoina. Maaseudun tulevaisuus Kantri verkkojulkaisu : Kalkkunat vihdoinkin pääkaupungissa. Maaseutu Lusto , s.4: Uusi kalkkunahanke etenee. Maatilan Pellervo 9/2013 Kalkkunan laiduntamisesta lupaavat tulokset. Pohjalainen : Laiduntamalla melkein luomukalkkunaa. Ruokatieto nettijulkaisu : Luomukalkkunan mahdollisuuksia Suomessa pidetään niukkoina. Satakunnan Kansa : Luomukalkkunan tuotannon iso haaste. Syd-Österbotten : Kalkonerna får vandra fritt. 11

13 Turun Sanomat : Kotimaisen luomukalkkunan matka lautaselle on alkanut. Vasabladet verkkolehti, video: Tulevia julkaisuja Tautisuojausosion loppuraportti julkaistaan Eviran tutkimuksia -julkaisusarjassa keväällä 2014 Artikkeli luomukalkkunahankkeesta ja päätösseminaarista Suomen Siipikarja 2014: 2. Kustannusosion loppuraportti julkaistaan hankkeen nettisivuilla keväällä Suulliset esitykset ja tieteelliset posterit Bengts K: Kokemuksia kalkkunan laiduntamisesta. Kalkkunatuottajien kesäpäivä -tilaisuus , Ikaalinen. Jääskeläinen M, Muilu E: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen, HK Ruokatalo Oy Siipikarjan johtotiimi, , Eura. Karhula, T Katsaus siipikarjatuotannon talouteen. Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä, Tampere. Esitelmä. Karikko S.: Luomukalkkunahankkeen tulokset. Kalkkunatuottajien tilaisuus, , Ikaalinen. Karikko S.: Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen tulokset. Atrian siipikarjatiimi, Nurmo. Karikko S: Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen tulokset. Kalkkunatuottajien laivaseminaari (Turku-Tukholma). Karikko S: Luomukalkkunahankkeen tilannekatsaus Kalkkunan kehitysryhmä , Tampere. Karikko S.: Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen tulokset. HK Siipikarjan johtotiimi, , Eura. Karikko S.: Luomukalkkunahankkeen kuulumiset. Kalkkunatuottajien koulutuspäivät , Loimaa ja Seinäjoki. Karikko S: Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari , Tampere. Karikko S: Luomukalkkunahankkeen kuulumiset. Kalkkunatuottajien kesäpäivät , Kauttua/Eura. Karikko S, Muilu E: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen, Atria Suomi Oy Siipikarjan johtotiimi , Nurmo. Karikko S: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen. Kalkkunatuottajien tuottajatilaisuus , Tampere. Karikko S: Luomukalkkunahankkeen tavoitteet ja hankkeen esittely. Satafoodin lehdistötilaisuus , Huittinen. Luomukalkkunahankkeen loppuseminaari: Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomukalkkunahankkeen loppuseminaari: Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? 12

14 , tapahtumatalo Bank, Helsinki Esitelmät/alustukset: - Karikko S.: Luomukalkkunahankkeen tavoitteet. - Holma U: Luomukalkkunatuotannon vaatimukset - Valkonen E: Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan - Schulman K: Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. - Niemi., J., Karhula, T: Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? - Nurminen K: Löytääkö luomukalkkuna ja kalkkuna kuluttajan? Schulman K: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa. Maataloustieteen päivät, Helsinki. Schulman K: Biosecurity in Organic Turkey Farming. Nordic Poultry Conference, Helsinki. Schulman K: Luomukalkkunan mahdollisuudet ja riskit Suomessa. Seminaari elintarvikkeiden, eläintautien ja kasvinterveyden riskinarvioinnista , Helsinki. Schulman K, Sahlström L: Biosecurity in organic turkey farming. Tieteellinen posteri luomukalkkunoiden tautisuojauksesta. WVPAC2013 siipikarjaeläinlääkäreiden maailmankongressi, Nantes, Ranska. Eviran tiedepäivä , Helsinki. Nordic Poultry Conference , Helsinki. Schulman K: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa. Ajankohtaista riskinarvioinnista , Helsinki. Valkonen E: Free-range and organic turkeys. 21st Intercoop Workshop on Poultry Nutrition Messut ja näyttelyt Luomukalkkunaa, -hanketta ja siitä saatua aineistoa on esitelty kuluttajille messuilla ja näyttelyissä. ELMA 2012 maaseutumessut, , Helsinki. ELMA 2013 maaseutumessut, , Helsinki. OKRA 2012 maatalousnäyttely, , Oripää. FARMARI 2013 maatalousnäyttely, , Seinäjoki. 13

15 4. Tulosten arviointi 4.1. Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Luomukalkkunoiden ruokinta Suomessa voidaan toteuttaa hankkeessa suunniteltuja rehuja käyttäen: Luomukalkkunoiden alkukasvatuksessa käytetään starttirehua aluksi sellaisenaan ja noin kolmen viikon iästä alkaen lisäten dieettiin tilan omaa luomuvehnää. Luomukalkkunoiden kasvatuskauden ruokintaan käytetään hankkeessa kehitettyä tiivisteruokintaa, jossa voidaan käyttää % tilan omia luonnonmukaisesti tuotettuja rehuraaka-aineita. Laidunkalkkunoiden ruokinta voidaan toteuttaa tavanomaisilla rehuseoksilla, kunhan kalkkunoiden riittävästä energian saannista huolehditaan; rehun energiatason on oltava riittävä ja sen teknisen laadun riittävän hyvä, jotta linnut pystyvät syömään sitä riittävästi energiantarvettaan vastaavasti. Rehun hyvä tekninen laatu vaikuttaa lintujen syöntikykyyn; jauhoisen rehun syöntiin kuluu enemmän aikaa ja energiaa kuin hyvälaatuisen rakeisen rehun syöntiin. Tautiriskejä voidaan rajoittaa riskinhallintakeinoin, esimerkiksi haittaeläintorjunnalla, laidunkierrolla sekä rokottamalla sikaruusua vastan. Muita riskinhallintakeinoja ovat siipikarjan ulkona pitokielto luonnonlintujen kevätmuuton aikana, lintujen pitäminen sisätiloissa öisin, lisäruokinnan välttäminen laitumella sekä laitumen maisemointi vähemmän houkuttelevaksi vesilinnuille. Riskinhallinta luonnollisesti maksaa tuottajalle, mutta järkevästi siihen panostamalla voidaan välttää monet tautiriskit. Kalkkunaluomutilan kustannustaso, jossa huomioidaan sekä peltoviljely että kalkkunoiden kasvatus on hieman yli kaksinkertainen tavanomaisesti tuotettuun verrattuna. Keskimääräisellä satotasolla on mahdollista päästä alle viiden euron tuotantokustannuksiin kalkkunanlihakiloa kohti. Ratkaisevaa näyttäisikin olevan se, mille tasolle kuluttajahinta asettuu ja miten paljon lisäarvoa luomusta saadaan. Tulokset viittaavat siihen, että luomukalkkunasta tilisi saada noin 2,5-kertainen hinta tavanomaisen lihan hintaan nähden, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Laidunkalkkunan tuotannossa rehukustannus ei ole yhtä suuri kuin luomutuotannossa, vaan se on lähellä tavanomaisen tuotannon tasoa. Laidunkalkkuna vaikuttaa lupaavammalta vaihtoehdolta, koska sinä yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat. Tehokas markkinointi ja logistiikka ovat molempien tuotantotapojen haasteena. Kuluttajatutkimuksessa esiin nousivat useat kalkkunan hyvät ominaisuudet ja sen pohjalta kalkkunalla kokonaisuudessaan on paljon mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan suomalaisten lautasilla. Suurin este luomukalkkunalle on sen kalliiksi koettu hinta kuluttajien näkemyksen mukaan käyttöön motivoivat pääosin tunneperäiset syyt, mutta järki estää. Ennen kuin luomukalkkunaa saadaan kuluttajien ruokapöytään, tulee tavallisen kalkkunan asemaa vahvistaa ja vakiinnuttaa kuluttajien mielissä, ostoskorissa ja lautasella. Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, millaisia haasteita luomu- ja laidunkalkkunatuotantoon liittyy Suomessa. Hankkeessa saatiin tietoa nimenomaan tuotantokäytäntöihin liittyvistä haasteita ja ongelmista, mutta myös ratkaisuehdotuksia niihin. Tietoja voidaan hyödyntää tuotantoa käynnistettäessä ja sen ongelmia ratkaistaessa. Tulokset auttavat myös määrittämään luomu- ja laidunkalkkunan lihan hintatasoa Suomessa Tulosten tieteellinen merkitys Tutkimuksen suurimmat hyödyt ovat käytännön läheisiä. Tutkimusaihe on kuitenkin sellainen, jota ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Myöskin ulkomailla on asiasta niukasti tutkimustietoa. Siten tutkimus kartuttaa tietämystä luomukotieläintuotannon haasteista ja mahdollisuuksista Suomessa ja tulokset kartuttavat tältä osin aiemmin tutkimattomien osa-alueiden tietovarantoa. Tutkimus myös antaa viitteitä siitä, mihin tutkimusta voisi tulevaisuudessa suunnata (kuten free-range-tuotanto). 14

16 5. Loppuraportin tiivistelmä LUOMUKALKKUNATUOTANNON KÄYNNISTÄMINEN SUOMESSA STARTING ORGANING TURKEY PRODUCTION IN FINLAND Vastuuorganisaatio Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu HUITTINEN Yhteyshenkilö: Sirkka Karikko p Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Alkuperäisessä suunnitelmassa hankkeelle oli budjetoitu kokonaiskustannukset. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi hankkeelle avustusta Hankkeen budjettia ja sen toteutumista on seurattu ohjausryhmän kokouksissa. TOIMIJAT Budjetti MMM hyväksymä %-osuus kustannuksista Toteutuneet kustannukset Myönnetty MMM-rahoitus Satafood , Siipikarjaliitto , Evira , MTT , Länsi-Kalkkuna Oy , Hankkija Maatalous Oy , Yhteensä , Avainsanat Kalkkuna, Luomu, Luomukalkkuna Tiivistelmä TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli kehittää luomukalkkunan lihantuotannon toimintamalli, joka mahdollistaa kilpailukykyisen, hallitun ja suunnitelmallisen luomulihatuotannon Suomessa. Tällä tavalla voitaisiin tuottaa kotimaiselle kalkkunalle kuluttajien toivomaa lisäarvoa niin, että jatkossa kuluttajalla on mahdollisuus valita monin eri tavoin kotimaassa tuotettua kalkkunaa. Samalla otettiin huomioon tuotannon mahdolliset taloudelliset, terveydelliset sekä laadulliset tekijät ja riskit. Hanke alkoi vuonna 2012 ja päättyi maaliskuussa 2014 ja on tuonut arvokasta tietoa koko tuotantoketjulle. TULOKSET Hankkeen aikana tuotettiin useita erilaisia selvityksiä, luentoja ja lehtiartikkeleita hankkeen eri osa-alueista liittyen luomukalkkunatuotantoon. Luomukalkkunahanke toi saman pöydän ääreen luomuaihetta eri näkökulmista käsitteleviä toimijoita. Tällaiselle rajat ylittävälle tarkastelulle oli tarve, sillä luomukalkkunatuotannon edellytyksistä Suomessa ei 15

17 ole ollut kokonaiskäsitystä. Lisäksi hankeen aikana selvitettiin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välissä olevaa laidunkalkkunatuotantoa. Hankeen selvitysten perusteella lainsäädäntö ja tuotannon kriteerit mahdollistavat luomukalkkunatuotannon Suomessa. Hankkeessa tehdyn kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen mukaan suurin este kuluttajan näkökulmasta on luomukalkkunan kalliiksi koettu hinta. Tutkimuksen mukaan kalkkunalla on tunnettuus- ja mielikuvahaaste, joten ennen kuin luomukalkkuna saadaan kuluttajien ruokapöytään, tulee tavallisen kalkkunan asemaa vahvistaa ja vakiinnuttaa kuluttajien ruokapöydässä. Tehdyn kasvatusseurannan perusteella todettiin, että kalkkunan luomuruokinta onnistuu, kunhan rehut suunnitellaan ja tehdään hyvin, ja ruokinta toteutetaan ohjeiden mukaisesti. Laidunkalkkunat voidaan ruokkia tavanomaisilla kalkkunoiden kasvatukseen suunnitelluilla rehuilla. Erillisiä rehuja ei siis välttämättä tarvita kuten luomutuotannossa. Luomukalkkunatuotannon suurin ero tavanomaiseen tuotantoon tautisuojauksen kannalta on ulkoiluvaatimus. Tavanomaisessa tuotannossa keskeisessä asemassa on tautisulku, joka erottaa puhtaan tuotantotilan saastuneesta ympäristöstä. Luonnonlintujen ja haittaeläinten kuten jyrsijöiden levittämät tartunnat sekä maaperäiset taudinaiheuttajat uhkaavat laiduntavaa parvea. Vaihtoehtoisia hallintakeinoja on kuitenkin olemassa, esimerkiksi laidunkierto ja rokotukset, jotka vähentävät kalkkunoiden altistumista taudinaiheuttajille. Jotta luomukalkkunatuotanto käynnistyisi, tulee sille olla liiketaloudelliset edellytykset. Luomukalkkunan menekin haasteena on korkeahko kustannustaso sekä luomukalkkunan markkinointi. Etenkin rehukustannukset voivat nousta melko korkeiksi. Selvityksen mukaan luomukalkkunan lihasta tulisi saada noin 2,5-kertainen hinta tavanomaiseen verrattuna. Laidunkalkkuna vaikuttaa luomukalkkunaa lupaavammalta vaihtoehdolta, koska siinä yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat. Haasteena ovat markkinointi ja logistiikka. TULOSTEN ARVIOINTI Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, millaisia haasteita luomu- ja laidunkalkkunatuotantoon liittyy Suomessa. Hankkeessa saatiin tietoa nimenomaan tuotantokäytäntöihin liittyvistä haasteita ja ongelmista, mutta myös ratkaisuehdotuksia niihin. Tietoja voidaan hyödyntää tuotantoa käynnistettäessä ja sen ongelmia ratkaistaessa. Tulokset auttavat myös määrittämään luomu- ja laidunkalkkunan lihan hintatasoa Suomessa. Hankkeen esilläolo messuilla sekä lukuisat lehtiartikkelit toivat kiinnostusta kalkkunaa, laidunkalkkunaa ja luomukalkkunaa kohtaan. Hanke on saanut useita yhteydenottoja tuottajilta, jotka ovat kiinnostuneita tavanomaisesta tuotannosta poikkeavasta kalkkunatuotannosta. Hankkeesta saatujen tietojen perusteella on pystytty antamaan kyselijöille tietoa erilaisen tuotantomuodosta. Julkaisut Luettelo loppuraportissa, sivut

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen - Hankkeen

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

ETU-lihasiipikarjaasiantuntijaryhmä

ETU-lihasiipikarjaasiantuntijaryhmä Hanna Hamina, puheenjohtaja, MTK Lea Lastikka, Siipikarjaliitto Reijo Jokela, Suomen Broiler Oy Essi Tuomola, HKScan Finland Oy Leena Pohjola, HKScan Finland Oy Petri Yli-Soini, Atria Chick Oy Pekka Wiro,

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia 25.10.2014 MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi 1 Honkatukia Säilytysohjelma osa maa- ja metsätalousministeriön kansallista eläingeenivaraohjelmaa Tavoitteena turvata alkuperäisen ja uhanalaisen

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia ERIHYVÄ ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 YHTEYSHENKILÖT EEVA-LIISA LEHTO Hankkeen projektipäällikkö puh 040 8255056

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

LUOMUNUORIKKOKASVATUS JA LUOMUREHUJEN RIITTÄVYYS

LUOMUNUORIKKOKASVATUS JA LUOMUREHUJEN RIITTÄVYYS SUOMEN SIIPIKARJALIITTO YHTEENVETO Ulla Holma 19.10.2011 LUOMUNUORIKKOKASVATUS JA LUOMUREHUJEN RIITTÄVYYS Siipikarjaliitto lähetti postikyselyn kananuorikoiden kasvattajille (32) ja luomumunien tuottajille

Lisätiedot

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Siipikarjatutkimus MTT:llä Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA 2016 Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi 3.2.2016 1.2.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen RegFinDyn-simulointimallin

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015 SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Luomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta

Luomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta Luomu Satakunnassa Tietoa maakunnan luomusta Luomuviljelty peltoala Luomupeltoala kasvoi Satakunnassa 20 % vuosina 2011-2015. Nyt se ja siirtymävaiheala on yhteensä noin 7 400 ha, mikä on reilu 5 % peltoalasta.

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Pienteurastamoiden valvonta ja lihantarkastus 25.1.2012. Leena Oivanen Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Elintarvikehygieniayksikkö

Pienteurastamoiden valvonta ja lihantarkastus 25.1.2012. Leena Oivanen Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Elintarvikehygieniayksikkö Pienteurastamoiden valvonta ja lihantarkastus 25.1.2012 Leena Oivanen Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Elintarvikehygieniayksikkö Lainsäädännön muutokset 1.9.2011 Pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja Yhteiskuntatutkimus Taloustutkija Markus Kankainen Pietari 15.3.2011 Ympäristötaloudelliset

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Puiset pihatuotteet kuluttajien arvostukset ja toiveet. Maria Riala Metla

Puiset pihatuotteet kuluttajien arvostukset ja toiveet. Maria Riala Metla Puiset pihatuotteet kuluttajien arvostukset ja toiveet Maria Riala Metla Sisältö Tutkimuksen taustaa Aineisto Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Johtopäätökset Tutkimuksen taustaa

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Ajankohtaista luomuvalvonnasta

Ajankohtaista luomuvalvonnasta Ajankohtaista luomuvalvonnasta Luomusiipikarjan syysseminaari Saarioinen Oy, Tampere 1 Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet 2 Eläintuotanto Eviran ohje 18217/2

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Luomusiipikarjan Syysseminaari , Saarioinen Oy

Luomusiipikarjan Syysseminaari , Saarioinen Oy Luomusiipikarjan Syysseminaari 25.10.2012, Saarioinen Oy Luomutarkastus ja sen suurimmat haasteet. Hankalat tulkinnat ja valvontakäynnit. Kuinka tuottajan tulisi varautua tarkastukseen Satu-Maaria Ahopelto

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot