Loppuraportti. Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen"

Transkriptio

1 Loppuraportti Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen Satafood Kehittämisyhdistys ry/sirkka Karikko

2 Sisällysluettelo sivu 1. Hankkeen tavoitteet 2 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 2 3. Hanketutkimuksen tulokset 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimustulokset Toteutusvaiheen arviointi Julkaisut Suulliset esitykset Tulosten arviointi 4.1. Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulosten tieteellinen merkitys Tiivistelmä 15 1

3 1. Hankeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli saada käsitys reunaehdoista ja toimintatavoista, miten Suomeen voidaan luoda suunnitelmallinen luomukalkkunan tuotanto. Tutkimushankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään välittömästi koko kalkkunaketjun sisäisessä kehittämistyössä. Tavoitteena oli löytää sopiva kustannustehokkuuden ja kuluttajien luomukalkkunalle asettamien vaatimusten yhdistelmä parantaa tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteistyötä niin, että kuluttajille voitaisiin tarjota kilpailukykyisiä ja ympärivuotisesti saatavia tuotteita ja vaihtoehtoja. 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö Satafood Kehittämisyhdistys ry vastasi koko hankkeen hallinnoinnista ja taloushallinnosta. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi Jari Lehmusvaara, taloushallinnosta vastasi Päivi Perälä ja koordinoinnista vastasi Sirkka Karikko. Toteuttavia tahoja yhteistyösopimuksen kautta olivat Suomen Siipikarjaliitto ry, Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, MTT Taloustutkimus, Hankkija Oy ja Länsi- Kalkkuna Oy. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina olivat mukana ProLuomu ry, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry, Helsingin Yliopisto, Atria Suomi Oy, HK Ruokatalo Oy, Aviagen Turkeys Ltd ja kalkkunatuottajat HH Jalasto Oy ja Hemmanet Oy. Hankkeessa keskityttiin viiteen osa-alueeseen, joita olivat: Luomulainsäädäntö ja -kriteerit sekä luomukalkkunan hyvinvointi (osa-alue 1) Luomun merkitys kuluttajalle (osa-alue 2) Luomukalkkunan ruokinta (osa-alue 3) Luomukalkkunan tautisuojaus ja riskinhallinta ja näiden taloudellinen merkitys (osa-alue 4) Luomukalkkunan liiketoimintaa sekä tuotanto-olosuhteet (osa-alue 5) Yhteistyöosapuolten roolit ja tehtävät: Satafood kehittämisyhdistys ry: hankkeen koordinointi, hallinnointi, taloushallinto, ostopalvelujen hankinta, projekti- ja työryhmätyöskentely sekä loppuseminaarin järjestäminen. Hankkeen vetäjänä toimi kehitysasiantuntija agrologi Sirkka Karikko. Suomen Siipikarjaliitto ry: päävastuu osa-alueesta 1. Teki selvityksen nykyisen luomulainsäädännön ja -kriteerien tulkinnasta Suomessa ja Keski-Euroopassa sekä oli mukana työryhmätyöskentelyssä kuluttajarajapintaa koskevissa asioissa (luomun merkitys kuluttajalle), projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Selvitystyöhön Suomen Siipikarjaliitto palkkasi MMM Ulla Holman. Hankkija Oy: päävastuu osa-alueesta 3. Luomukalkkunan ruokinnan suunnittelu ja toteutus yhdessä yhteistyötahojen kanssa, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Ruokinnan suunnittelun toteuttivat MMT Eija Helander sekä MMT Eija Valkonen. Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira: päävastuu osa-alueesta 4. Luomukalkkunan tautisuojaus luomutuotantoon siirtymisen aiheuttamia eläinten terveyteen ja tautisuojauksen liittyvien riskikohtien tunnistaminen sekä näiden taloudellisen merkityksen arviointi tuottajan ja yhteiskunnan näkökohdasta, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Osion toteuttajina tutkija ELL Kitty Schulman ja erikoistutkija ELL Leena Sahlström Evirasta sekä erikoistutkija Jaakko Heikkilä, MTT. MTT Taloustutkimus: päävastuu osa-alueesta 5 sekä osavastuu osa-alueesta 4. Kustannuskilpailukyvyn laskenta luomukalkkunaliiketoiminnassa ja vertailu tavanomaiseen tuotantoon sekä Keski- Euroopan luomutuotantoon, tautisuojauksen taloudellisen merkityksen arviointi ja tulosten julkaiseminen, projektiryhmään osallistuminen. Osion 5 vertailuja selvitti erikoistutkija MMT Jarkko Niemi. Kansainväliseen vertailuun osallistui Maahal-viestinä ulkomaisen tiedonkerääjän roolissa. 2

4 Länsi-Kalkkuna Oy: osa-alueet 2-5 yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, eläin-aineksen hankinta ja seurantatilojen neuvonta, teurastusten suunnittelu, toteutus ja tulosten tuottaminen hankkeen käyttöön, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa -selvityksen toteutus, työryhmiin osallistuminen. Selvityksen toteutti FT Marianna Norring. ProLuomu ry: mukana kuluttajatutkimuksen määrittelyssä, yhteistyötaho kaupan osapuoliin, projekti- ja työryhmiin osallistuminen. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry: asiantuntijana projekti- ja työryhmissä. Kalkkunatuottajat: hankkeessa toteutettujen kasvatuserien kasvatus. Atria Suomi Oy ja HK Ruokatalo Oy: osallistuminen työryhmätyöskentelyyn osiossa 2. Aviagen Turkeys Ltd: kalkkunoiden kasvatukseen liittyvä neuvonta. 3

5 3. Hanketutkimuksen tulokset 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Osio 1 Luomulainsäädäntö ja -kriteerit sekä luomukalkkunan hyvinvointi Luomukalkkunatuotannon kriteerit ja lainsäädäntö -selvitykseen on koottu luomukalkkunoiden tuotantoa ohjaavia reunaehtoja ja lainsäädännön vaatimuksia Suomessa sekä joitakin kalkkunoiden luomukasvatuksessa sovellettavia ohjeita Euroopassa. Selvitystä varten Suomen Siipikarjaliitto palkkasi tehtävään MMM Ulla Holman. Luettelo lähteistä ja lisämateriaaleista löytyy hankkeen 42- sivuisesta Luomukalkkunatuotannon kriteerit ja lainsäädäntö -selvityksestä. Kasvatuskokeilusta saatiin varsin vaihtelevia tuloksia ja satunnaiset tai kertaluonteiset tapahtumat vaikuttivat olennaisesti kalkkunaerien hyvinvointiin. Siksi kirjallisuuteen perustuva selvitys tarjosi tässä hankkeessa mielekkään lähtökohdan kotimaisen luomukalkkunan hyvinvoinnin edellytysten arvioimiseksi. Pääosa kalkkunan hyvinvointia käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta perustuu koeolosuhteissa tehtyihin havaintoihin ja tietoa puuttuu myös koetulosten sovellettavuudesta tuotantooloihin. Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston FT Marianne Norring perehtyi kasvatusseurannoista saatuun aineistoon ja teki selvityksen Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa. Selvityksessä peilataan luomusäädösten ja tässä hankkeessa määriteltyjen luomukalkkunan kasvatuksen periaatteiden perusteella tehtyjä arvioita luomukalkkunan pidon mahdollisista hyvinvointivaikutuksista verrattuna tavanomaisen tuotannon tarjoamiin hyvinvointiedellytyksiin Osio 2 Luomun merkitys kuluttajalle Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen valmistelussa kysymysten asettelussa hyödynnettiin kalkkunatuottajien kilpailukykyhankkeessa jo tehtyä kuluttajatutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada ymmärrys: 1. Miksi lihaa ja siipikarjaa ostetaan ja kuinka kalkkuna erottuu muusta siipikarjasta? 2. Miksi kalkkunaa ostetaan tai ei osteta ja mitkä ovat luomukalkkunan oston ajurit ja esteet? 3. Miten kalkkunasta ja luomukalkkunasta viestitään houkuttelevasti ja kiinnostavasti kuluttajille Tutkimus toteutettiin kahdessa keskusteluryhmässä Niissä saatujen vastausten avulla saatiin ymmärrysraportti Luomukalkkuna kvalitatiivinen kuluttajatutkimus. Raportista selviää, mikä kalkkunassa ja erityisesti luomukalkkunassa kiinnostaa kuluttajia, jolloin voidaan kohderyhmää puhutella toimivimmilla viestikärjillä ja sitä kautta vaikuttaa tuotekategorian myyntiin Osio 3 Luomukalkkunan ruokinta Hankkeen aikana toteutettiin kaksi kalkkunoiden luonnonmukaisen ruokinnan ja laiduntuotannon edellytyksiä selvittävää tilaseurantaa: luomukalkkunaseuranta ja laidunkalkkunaseuranta. Luomukalkkunaseuranta tehtiin yhteistyössä HH Jalasto Oy:n kanssa ja laidunkalkkunaseuranta Oy Hemmanet Ab:n kanssa. Luomukalkkunaseurannassa kasvatettiin yhteensä noin 4500 kalkkunaa, joista kanat (2185 kpl) teurastettiin 102 päivän ikäisinä ja kukot (2274 kpl) teurastettiin 145 päivän iässä. Luomukalkkunoiden hoidossa noudatettiin luonnonmukaisen kalkkunantuotannon sääntöjä. Luomukalkkunoiden ruokintaan suunniteltiin sopivat rehut, joita tilaseurannassa kokeiltiin. Teolliset rehut, joita olivat alkukasvatustäysrehu ja kasvatustiiviste, teetettiin ja tuotiin Tanskasta. Tilaseuran- 4

6 nassa käytetyt teolliset rehut olivat alkukasvatusrehu Luonnon-Kalkkuna täysrehu, jonka raakavalkuaistaso oli 26,7 %, Luonnon-Kalkkuna tiiviste (36,8 % raakavalkuaista) ja Luonnon-Punaheltta tiiviste (45,6 % raakavalkuaista). Kaksi ensin mainittua rehua oli suunniteltu nimenomaan kalkkunoiden ruokintaan tätä projektia varten. Viimeisenä mainittu rehu on alun perin suunniteltu muniville kanoille. Luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden osuudet edellä mainituissa rehuissa olivat 95 %, 89 % ja 80 %. Teollisten rehujen kanssa luomukalkkunoiden ruokinnassa käytettiin tilan omia tai tilan hankkimia luomuraaka-aineita: kauraa, vehnää, härkäpapua, hernettä ja rypsiä. Rehuseoksen koostumusta muutettiin lintujen iän mukaan; kasvatuskauden loppua kohti viljojen osuus dieetissä kasvoi ja tiivisteen osuus pieneni. Tiivisteiden suurin sallittu käyttömäärä rehuseoksesta oli 25 % ja alimmillaan tiivisteen käyttömäärä oli 16 %. Keskimäärin koko kasvatuskaudella luomuraaka-aineiden osuus dieetissä oli 96,9 %. Esimerkki luonnonmukaiseen kalkkunantuotantoon sopivasta rehuseoksesta ikäviikolle 10: luomuvehnää 39 % luomukauraa 30 % Luonnon-Kalkkuna tiivistettä 20 % luomuhernettä 5 % luomurypsinsiementä 3 % luomuhärkäpapua 3 % Laidunkalkkunaseurannassa kasvatettiin yhteensä 993 kalkkunaa. Osa linnuista oli perimältään hitaammin kasvavia pronssikalkkunakukkojen ja mustien kalkkunakukkojen jälkeläisiä. Linnut päästettiin laitumelle 81 päivän iässä, sitä ennen ne kasvatettiin tavanomaisessa kasvatushallissa. Linnut rokotettiin sikaruusua vastaan kahdesti. Kaikki linnut teurastettiin 143 päivän iässä. Hankkeessa tehtiin laidunkalkkunatilaseurantaa varten laidunkautta koskeva kalkkunoiden ruokintasuunnitelma. Oletuksena oli, että laidunlintujen energiantarve on tavanomaisesti hallissa kasvatettuja kalkkunoita suurempi, koska linnut liikkuvat enemmän ja lämpötila saattaa olla optimaalisen alueen ulkopuolella. Tämän vuoksi rehuksi valittiin runsaasti energiaa ja ravintoaineita sisältävä kokkidiostaatiton viljakalkkunan rehu, jonka ohella syötettävien kotoisten viljojen käyttöön tehtiin suunnitelma Osio 4 Luomukalkkunan tautisuojaus ja riskinhallinta Osio toteutettiin suurimmaksi osaksi laajana kirjallisuuskatsauksena. Tietoja kerättiin myös alan asiantuntijoilta. Lisäksi projektiryhmän jäsenillä oli mahdollisuus tutustua käytännön luomu- ja laidunkalkkunatuotantoon kahdella tilalla. Luomutilalla Kauhavalla kasvatettiin kalkkunoita vuosina 2011 ja Närpiössä kokeiltiin ensimmäistä kertaa laidunkalkkunakasvatusta kesällä Tilojen kasvatuserien tuotantotiedot olivat hankeryhmän käytössä Osio 5 Luomukalkkunan liiketoimintaa sekä tuotanto-olosuhteet Kustannuskilpailukykyosiossa selvitettiin, millaisilla reunaehdoilla luomukalkkunatuotanto olisi järkevää yritystoimintaa, mikä tulisi olla tuotteen (lihan) hintatason, miten luomu eroaa tavanomaisesta ja mikä on kilpailuasema tuontilihaan verrattuna. Vertailua tehtiin myös laidunkalkkunatuotantoon. Tarkastelussa hyödynnettiin hankkeen aikana kasvatetuista kokeilueristä kerättyjä tietoja. Kokeiluerien perusteella määritettiin mm. rehu-, työ- ja tarvikekustannukset sekä tuotostiedot. Kasvatuseristä saatujen tuotostietojen avulla laadittiin tuotantokustannuslaskelmat luomu- ja laidunkalkkunoille. Katetuottolaskelmia ei voitu hyödyntää, koska luomu- tai laidunkalkkunan lihan tuottajahintaa ei voitu tuotannon vähäisyyden vuoksi selvittää luotettavasti. 5

7 Myös tavanomaisesta kotimaisesta sekä saksalaisesta luomukalkkunatuotannosta laadittiin kustannuslaskelmat. Vertailutieto tavanomaiseen tuotantoon perustui Kotimaisten kalkkunatuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeessa kerättyjen tietojen hyödyntämiseen ja päivittämiseen (Määttä ja Niemi 2012, Niemi ja Karhula 2013). Saksalaisesta luomukalkkunatuotannosta kerättiin vertailutietoa saksalaisilta tuottajilta. Tietojen keruun järjesti Maahal-viestintä. Laskelmien perusteella arvioitiin luomu- ja laidunkalkkunatuotannon kilpailukykyä Tutkimustulokset Osio 1 Luomulainsäädäntö ja -kriteerit sekä luomukalkkunan hyvinvointi Suomen Siipikarjaliitto ry vastasi ja koordinoi hankkeen osiota 1, jossa pääpaino kohdistui luomukalkkunatuotannon vaatimuksiin ja sen reunaehtoihin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana laadittiin 42-sivuinen raportti (liite 1), jossa selviteltiin kalkkunatuotantoa sekä luomutuotantoa koskevaa keskeistä lainsäädäntöä, luomukalkkunantuotannon vaatimuksia Suomessa (Eviran ohje 18217/2) sekä luomukalkkunantuotannossa sovellettavia ohjeita ja käytäntöjä Euroopassa. Tästä luomukalkkunan eläinsuojelusäännösten ja tuotantoehtojen tiivistelmästä on tehty myös nettiversio A4. (57 s.) Siipikarjaliiton valmistelemassa 57-sivuisessa oppaassa Luomusiipikarjatuotannon hyvät toimintatavat on myös luomukalkkuna mukana. Hankeen selvitysten perusteella lainsäädäntö ja tuotannon kriteerit mahdollistavat luomukalkkunatuotannon Suomessa. Tällä hetkellä EU:n luomusäädöksiin on sallittu poikkeuksia mm. rehujen ja luomupoikasten suhteen. Vuoden 2014 loppuun saakka voi tavanomaista alkuperää olevia valkuaisrehuja käyttää maksimissaan 5 % vuodessa (tarkasteluaika 12 kk taaksepäin) ja 25 % päiväannoksesta. Poikkeussääntö mahdollistaa myös alle kolmen vuorokauden ikäisten poikasten hankkimisen tavanomaisesta tuotannosta siinä tapauksessa, ettei poikasia ole mahdollista saada luomutuotannosta. Tulevaisuudessa poikasten pitäisi olla peräisin luomumunista, mikä edellyttää joko siitoslintujen luomukasvatusta Suomessa tai luomumunien/luomukalkkunauntuvikkojen maahantuontia. Näiden poikkeussääntöjen jatkumattomuus tuo lisää haasteita myös suomalaiselle luomukalkkunatuotannolle. Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston selvityksen Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa (liite 2) johtopäätöksenä on, että kotimaisen luomutuotannon tulisi uskottavasti vastata kaikkiin tärkeimpiin tunnistettuihin kalkkunan kasvatuksen hyvinvointihaasteisiin: nokankatkaisun kipuvaikutuksiin, korkeaan sairastavuuteen (nämä saavutettu jo Suomessa), mutta myös huonoon ilmanlaatuun, korkeaan eläintiheyteen, virikkeettömyyteen (nämä tunnistettu luomukokeilussa), sekä nopeakasvuisten rotujen kokemiin hyvinvointihaittoihin ja teuraskuljetusten hyvinvointiongelmiin (tulevaisuuden tavoitteina). Luomusäännösten ilmeisimmät edut kalkkunoiden hyvinvoinnille ja luontaiselle käyttäytymiselle liittyvät hidaskasvuisten rotujen käyttämiseen, laidun ulkoiluun, luonnonvaloon ja alhaisempaan eläintiheyteen. Eläinten hyvinvoinnin etusijalle asettava laidunkalkkunantuotanto voisi olla lyhyellä aikajänteellä saavutettava vastaus luomurehujen saatavuuden ja kustannusten tuottamiin vaikeuksiin Osio 2 Luomun merkitys kuluttajalle Kuluttajatutkimuksessa esiin nousivat useat kalkkunan hyvät ominaisuudet, kuten terveellisyys, keveys ja muut tämän päivän kuluttajaa puhuttelevat ravintoarvot. Kalkkunalla on kuitenkin tunnettuusja mielikuvahaasteensa. Siipikarjaa ostaessa kalkkuna ei yksinkertaisesti tule kuluttajien mieleen. Valtaosa mieltää kalkkunan joko leikkeleeksi tai sitten juhlapöydän herkuksi väliin jää arkiruokailun mentävä aukko. Sekä tietoisuuden kasvattamisessa että saatavuuden kanssa on vielä tehtävää. Myös luomukalkkuna herätti kuluttajissa reipasta kiinnostusta ja siihen liitettiin sekä eettisyys että 6

8 ruoan luonnollisuus ja puhtaus. Suurin este luomukalkkunalle on sen kalliiksi koettu hinta kuluttajien näkemyksen mukaan käyttöön motivoivat pääosin tunneperäiset syyt, mutta järki estää. Kuluttajatutkimuksen pohjalta kalkkunalla kokonaisuudessaan on kuitenkin paljon mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan suomalaisten lautasilla. Tutkimustuloksista valmistui seikkaperäinen esitys (liite 3) Osio 3 Luomukalkkunan ruokinta Luomukalkkunan ruokinta Hankkeessa kehitettiin luonnonmukaisesti tuotetun kalkkunan ruokintaan sopiva starttirehu, jonka tavanomaisesti tuotetun maataloudesta peräisin olevan kuiva-aineen osuus ei ylitä luomusäännöksissä tällä hetkellä sallittua 5 %. Kehitetty starttirehu sisältää luomuvehnää, -kauraa ja -ohraa, luomusoijapuristetta ja luomuauringonkukkapuristetta. Valkuaislähteinä rehussa ovat kalajauho sekä tavanomaisesti tuotettu maissigluteeni ja perunaproteiini. Alkukasvatusvaiheen jälkeiseen luomukalkkunoiden ruokintaan kehitettiin tiiviste, joka koostuu pääosin luomusoijapuristeesta. Toisena valkuaisraaka-aineena tiivisteessä on tavanomaisesti tuotettu perunaproteiini. Lisäksi suunniteltu tiiviste sisältää kaikki linnun tarvitsemat kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet. Tiiviste sisältää maataloudesta peräisin olevia tavanomaisesti tuotettuja raaka-aineita korkeintaan 11 %. Tiivisteen käyttömäärä on aluksi 20 % ja sen osuutta dieetissä pienennetään aina 16 % asti lintujen kasvaessa. Tiivisteruokinnassa rehuseosta täydennetään tilan omilla luomuvalkuaisraaka-aineilla; härkäpavulla, herneellä ja rypsillä sekä kotoisilla luomuviljoilla. Tilaseurannassa linnut kuluttivat kasvatuskauden aikana kg teollisia rehuja ja kg kotoisia rehuraaka-aineita. Lihantarkastuksessa hyväksyttyä lihaa saatiin kg, joten rehua kului 5,095 kg lihakiloa kohti. Tämä on noin 38 % enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Heikompi rehuhyötysuhde luonnonmukaisessa tuotannossa selittyy tavanomaista tuotantoa hitaammalla kasvulla, rehun erilaisella olomuodolla (karkeaa jauhoa, josta tilalla lisättyä osaa ei ole lämpökäsitelty) ja rehuseoksen alemmalla energiapitoisuudella. Lopullisten teurastusraporttien mukaan luomukalkkunakanojen teuraspaino oli 5,41 kg ja -kukkojen 11,62 kg. Näin ollen kanojen keskimääräinen teuraspainon päiväkasvu oli 53,0 g/pv (102 pv ikään) ja kukkojen 80,1 g/pv (145 pv ikään). Päiväkasvut olivat noin 80 % tavanomaisessa tuotannossa saavutettavista kasvuista, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Kasvutulos oli selvästi tilalla kasvatettuja aikaisempia luomukalkkunaparvia parempi. Lintujen elävyys, terveys, ulkonäkö olivat hyvät. Tämä osoittaa, että ruokinta on ollut tasapainoinen ja ravintoaineita on ollut riittävästi saatavilla. Linnut olivat virkeitä ja elinvoimaisia, niillä oli hyvä höyhenpuku ja terveet jalat, eikä kasvatuskauden aikana juuri esiintynyt suolistoterveysongelmia. Kokoja osaruhohylkäyksiä oli vähemmän, kuin tavanomaisessa tuotannossa yleisesti on. Kuolleiden ja karsittujen osuus oli yhteensä 8,27 %, mikä niin ikään on hyvä tulos verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Laidunkalkkunan ruokinta Laidunkalkkunat ruokittiin aluksi teollisilla täysrehuilla ja laitumelle laskettaessa (81 pv iässä) siirryttiin käyttämään teollista kalkkunoiden viljatäydennysrehua yhdessä kotoisen vehnän kanssa. Ennen laitumelle laskua noin 5 viikon iässä parvessa todettiin kuolioinen suolistotulehdus, ja parvi lääkittiin. Laidunkalkkunoiden ruokinta voitiin toteuttaa normaalissa tuotevalikoimassa olevalla kalkkunoiden viljatäydennysrehulla. Esitetystä ruokintasuunnitelmasta poiketen viljarehun ohella annettiin seurantatilalla vain vehnää. Tämä oli käytännössä hyvä ratkaisu, sillä laidun turvasi lintujen riittävän kuidun saannin ja samalla rehuseoksen energiataso saatiin hiukan korkeammaksi. Oman vehnän osuus koko laidunkaudenruokinnasta oli yhteensä 22 %. Valkoiset (N300 x T8 risteytys) ja värilliset (N300 x Pronssikalkkuna tai N300 x Norfolk Black 30 risteytys) linnut erotettiin lastausvaiheessa, jolloin niiden teurastustulokset saatiin erillisinä. Teuraslin- 7

9 jan yksilöpainoista eroteltiin painojen perusteella sukupuolet ja laskettiin näin myös sukupuolten keksimääräiset painot (taulukko 1). Taulukko 1. Laidunkalkkunoiden teurastulokset. TEURASTIEDOT värilliset valkoiset painot kanat 6,745 kg 10,740 kg kukot 11,527 kg 15,673 kg hylkäykset kokohylkäykset 0,94 % 0,00 % osahylkäykset 9,84 % 12,13 % Laidunlinnut kasvoivat odotettua paremmin, vaikka jäivätkin jälkeen tavanomaisesti kasvatetuista linnuista. Linnut kuluttivat kasvatuskauden aikana kg. Lihantarkastuksessa hyväksyttyä lihaa saatiin kg, joten rehua kului 4,30 kg lihakiloa kohti. Tämä on noin 16 % enemmän kuin tavanomaisesti hallissa kasvatetut kalkkunat kuluttavat keskimäärin (4,3 kg vs. 3,7 kg). Värillisten kanojen päiväkasvu oli keskimäärin 47,17 g ja valkoisten keskimäärin 75,10 g. Vastaavasti kukkojen päiväkasvut olivat 80,61 g ja 109,60 g. Laidunlintujen heikompaan rehuhyötysuhteeseen vaikuttavat niiden hitaampi kasvu ja lisääntynyt energiantarve. Laidunkalkkunoiden elävyys ja terveys oli erinomainen; laidunajan kuolleisuus oli vain 0,3 % Osio 4 Luomukalkkunan tautisuojaus ja riskinhallinta Tautisuojauksen ja taudinhallinnan näkökulmasta suurin ero luomukalkkunatuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä on luomukalkkunoiden ulkoiluvaatimus. Ympäristön ja tuotantotilojen välisiä tautisulkuja ei ulkotiloissa voida toteuttaa yhtä kattavasti kuin tavanomaisessa siipikarjatuotannossa suljetuissa tiloissa. Ulkoilevat kalkkunat voivat siksi helpommin altistua muun muassa luonnonlintujen ja jyrsijöiden levittämille sekä maaperäisille taudinaiheuttajille. Nämä vaikuttavat kalkkunoiden terveyteen ja voivat sairastuttaa myös kuluttajia kalkkunanlihan välityksellä. Tärkeimmät tunnistetut taudinaiheuttajat ovat Erysipelothrix rhusiopathiae (sikaruusu), Campylobacter spp. (kampylobakterioosi), Salmonella spp. (salmonelloosi), Histomonas meleagridis (mustapäätauti), paramyksovirus-1 (Newcastlen tauti), korkea- ja matalapatogeeninen lintuinfluenssa, Eimeria sp. (kokkidioosi) sekä Clostridium botulinum (botulismi). Laidunkalkkunatuotanto (free range) tarjoaa luomukalkkunatuotannon ja tavanomaisen tuotannon välimuodon. Ulkoiluun liittyvät tautiriskit koskevat myös laidunkalkkunoita. Tautiriskejä voidaan rajoittaa riskinhallintakeinoin, esimerkiksi haittaeläintorjunnalla, laidunkierrolla sekä rokottamalla sikaruusua vastan. Muita riskinhallintakeinoja ovat siipikarjan ulkonapitokielto luonnonlintujen kevätmuuton aikana, lintujen pitäminen sisätiloissa öisin, lisäruokinnan välttäminen laitumella sekä laitumen maisemointi vähemmän houkuttelevaksi vesilinnuille. Riskinhallinta luonnollisesti maksaa tuottajalle, mutta järkevästi siihen panostamalla voidaan välttää monet tautiriskit. Vaikka esimerkiksi sikaruusurokotus nostaa riskinhallinnan hintaa (rokote + työ yhteensä 0,89 0,94 /rokotettu lintu), on sen osuus kuitenkin pieni verrattuna muihin luomutuotannon muuttuviin kustannuksiin. Muut tautiriskitekijät luomukalkkunan tuotannossa liittyvät eläinsuojiin, ruokintaan sekä eläinainekseen. Luomutuotannossa tulisi suosia hidaskasvuisia rotuja ja linjoja. Jos hidaskasvuista eläinainesta ruvetaan tuomaan ulkomailta uusilta toimijoilta, on vaarana Suomen kannalta uusien tartuntojen leviäminen maahan. Ulkoilu tuo myös mukanaan monia vastustuskyvyn ja eläinten hyvinvoinnin kannalta myönteisiä vaikutuksia kuten lisääntyneen liikunnan, alemman eläintiheyden ja paremman ilmanlaadun, joiden 8

10 taloudellista vaikutusta on vaikea arvioida. Tautiriskejä voi hallita hyvällä suunnittelulla ja riskinhallintakeinoja toteuttamalla. Tautisuojausosion loppuraportti julkaistaan Eviran tutkimuksia -julkaisusarjassa keväällä Osio 5 Luomukalkkunan liiketoiminta sekä tuotanto-olosuhteet Tutkimustulokset viittaavat siihen, että luomukalkkunan tuotantokustannus on suotuisissa olosuhteissa vajaat 5 /kg lihaa. Tämä edellyttää, että lintujen kasvatuksessa päästään lähes tavanomaisen tuotannon tuloksiin, kuten parhaiten onnistuneessa koe-erässä, ja luomurehua on saatavilla kohtuullisella hintatasolla. Keskimääräisellä kustannustasolla untuvikon osuus luomukalkkunan tuotantokustannuksista oli noin 6 %, rehujen 63 %, muiden muuttuvien kustannusten 19 % ja työn ja kiinteiden kustannusten osuus noin 12 %. Koska luomutilat tuottavat merkittävän osan rehustaan itse, on satotasolla vaikutusta luomukalkkunan tuotantokustannuksiin. Keskimääräistä heikommalla satotasolla tai kasvatustuloksilla tuotantokustannukset voivat nousta merkittävästi korkeammiksi. Luomukalkkunatuotannossa on mahdollista päästä kustannustasoon, joka on 2-2,5-kertainen tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Haasteina ovat kuitenkin tavanomaista tuotantoa heikompi päiväkasvu, korkeahko rehun hinta, rehumenekki, työmäärä per lintu sekä ruhohylkäysten ja heikkojen tuotantotulosten riski. Esimerkiksi luomurehu on huomattavasti tavanomaista rehua kalliimpaa. Laidunkalkkunan kustannustasoksi arvioitiin ihannetilanteessa hieman yli 3 /kg lihaa. Sen etuna oli luomukalkkunaa pienempi rehukustannus. Näin edulliselle kustannustasolle pääseminen edellyttää kuitenkin hyviä tuotantotuloksia ja laidunnuksen järjestämistä edullisesti. Tämä ei toteutunut koeerässä, mutta laidunnus on tulevaisuudessa todennäköisesti kuitenkin järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin. Laidunkalkkunan etuina olivat luomukalkkunaa edullisempi rehu, ja eläinten ulkoilun ja väljemmän kasvatustiheyden kautta saatavat eläinten hyvinvointihyödyt, joita kuluttajat arvostavat. Sekä luomu- että laidunkalkkunatuotannon haasteena on tuotteiden markkinoinnin onnistuminen ja markkinoinnin ja tuotteiden jakelun kustannusten pitäminen kurissa. Tulokset viittaavat siihen, että laidunkalkkunan tuottajahinnan tulisi olla vähintään noin 1,5-kertainen tavanomaiseen kalkkunanlihaan verrattuna. Vertailu saksalaiseen tuotantoon paljasti, että Saksassa on monia vaatimustasoltaan erilaisia luomutuotteita. Eroja syntyy mm. laidunalan määrästä, ruokinnasta ja työmenekistä. Kustannustasoltaan saksalainen luomutuotanto oli suomalaisen laidunkalkkunan ja suomalaisen luomutuotannon välissä. Saksassa luomukalkkunan tuotantokustannukset ovat siis Suomea edullisemmat. Eroja havaittiin mm. rehu-, energia- ja työkustannuksissa. Myös Saksassa luomukalkkunoiden ruokinta näytti olevan haastavaa ja rehukustannus oli suuri, joskaan ei yhtä suuri kuin Suomessa. Myös teuraspaino vaikutti tuotantokustannuksiin, sillä Saksassa kalkkunat kasvatetaan Suomea suuremmiksi. Saksassa luomusta maksettiin 2-3-kertaista hintaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, joten ero vastaa kustannuseroa Suomessa. Johtopäätöksenä on, että luomu- ja laidunkalkkunaa on mahdollista tuottaa kohtalaisilla kustannuksilla, mutta tuotannon jatkuvuuden kannalta ratkaisevaa on, miten paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan kotimaisesta luomu- tai laidunkalkkunasta Toteutusvaiheen arviointi Säännöllisiä projektikokouksia pidettiin niin kokonaishankkeen kuin osioiden osalta. Kokoukset koettiin hyödyllisiksi työn etenemisen kannalta. Kokonaishankkeen raportointisuunnitelma olisi voinut olla tarkemmin harkittu hankkeen alkuvaiheessa eri hankeosioiden osalta ja koko hankkeen harmonisoitumiseksi. Molemmat tilaseurannat onnistuivat varsin hyvin. Luomukalkkunoiden kasvatustulokset olivat selvästi aikaisempia tilalla tehtyjä kokeiluja paremmat. Varsinaisessa luomukalkkunaseurannassa käy- 9

11 tetty eläinaines oli tavanomaista. Luomukasvatustilaseurantoja olisi hyvä ollut tehdä vielä hitaasti kasvavalla eläinaineksella ja pienimuotoisempana, mutta halukkaita kasvattajia ei hankeaikaan löytynyt. Laidunkalkkunaseurannan onnistumiseen vaikutti myönteisesti myös edullinen säätila ja se, että linnut pääsivät aikaisemmin käyttämättömälle laidunalalle. Yksittäisten tilaseurantojen tuloksia ei voida testata tilastollisesti, joten tieteellistä todistusvoimaa näillä seurannoilla ei ole. Joka tapauksessa molempien tilaseurantojen tuloksia voidaan pitää rohkaisevina. Tutkimuksen toteutus sujui jokseenkin suunnitellusti ja tulokset paljastivat hyödyllistä tietoa luomuja laidunkalkkunasta. Haasteena oli kattavien tietojen saaminen kalkkunoiden kasvatuksesta. Vastaavissa jatkohankkeissa tulisikin varmistaa, että kaikki tiedot saadaan systemaattisesti kerättyä tiloilta ja toimitettua tutkijoiden käyttöön Julkaisut Varsinaiset julkaisut Helander E: Kalkkunaa luomuna? Suomen Siipikarja 2013: 2 Holma U: Luomukalkkuna poimintoja eri maiden ohjeista ja hoitokäytännöistä, Suomen Siipikarja 2013: 1, s Jääskeläinen M: Uusi kalkkunahanke alkanut. Suomen Siipikarja 2012: 1 Karhula T, Niemi J.: Korkeat tuotantokustannukset luomukalkkunatuotannon kiusana. Suomen Siipikarja 2013: 4: s Karikko S: Kalkkunaa ei tunneta tarpeeksi hyvin. Suomen Siipikarja 2014: 1, s Karikko S: Luomu- ja laidunkalkkuna vastaavat kuluttajien toiveisiin. Luomulehti 2014:2, s Karikko S: Kansainvälisen kalkkunakonferenssin antia. Suomen Siipikarja 2013: 2. Karikko S: Viime kesän laiduntamisesta myönteisiä kokemuksia. Suomen Siipikarja : s Karikko S: Luomukalkkunahanke on päässyt vauhtiin. Suomen Siipikarja 2012: 3, s Kaukonen E, Nauholz H, Perko-Mäkelä P, Schulman K: Maailman siipikarjaeläinlääkärit koolla Ranskassa. Suomen Eläinlääkärilehti Vol. 10, s Schulman K, Perko-Mäkelä P, Nauholz H: Luomu- ja laidunsiipikarjan tuotantoa ranskalaisittain - koko ketjua halliten. Suomen Siipikarja 2013: 4, s , 42. Schulman K, Perko-Mäkelä P, Nauholz H, Kaukonen E: Siipikarja yhdistää eri maailmat - World Veterinary Poultry Association Conference. WVPAC2013, Nantes, Ranska. Suomen Siipikarja 2013: 4, s Schulman K, Sahlström L: Loppuseminaari tiivisti luomukalkkunahankkeen tulokset. Saparo, huhtikuu Schulman K, Sahlström L: Biosecurity in organic turkey farming. World Veterinary Poultry Association Conference WVPAC2013, Nantes, France. WVPAC2013 Book of Abstracts, p Eläinlääkäripäivät 2013, Helsinki. Eläinlääkäripäivät 2013 Luentokokoelma, s

12 Schulman K, Sahlström L: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa. Saparo, elokuu Schulman K, Sahlström L, Heikkilä J: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa., Teoksessa: Nina Schulman (toim.), Maataloustieteen päivät 2014, Suomen maataloustieteen seuran tiedote no. 31, s. 153, , Helsinki. Schulman K, Sahlström L, Heikkilä J: Suurimmat haasteet ja tautiriskit liittyvät luomutuotannossa kalkkunoiden ulkoiluun. Suomen siipikarja 2013: 3, s Simula S: Kalkkunoita laiduntamalla vuoden kalkkunatuottajaksi. Suomen Siipikarja 2013: Tiedotteet Lehdistötiedote: Kalkkunalla mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan suomalaisten lautasilla, Lehdistötiedote: Luomukalkkunahanke kotimaista luomukalkkunaa, Tuottajatiedote: Luomukalkkunahankkeen kuulumiset, Toimittajien lehtiartikkelit Alueviesti : Satafood selvittää luomukalkkunan tuotantoa. Ammattikeittiö 1/2014, s 24-25: Luomukalkkunaa kotimaan markkinoille. FARMI maaseudun aikakausilehti : Luomukalkkunahankkeella tavoitellaan hyvälaatuista ja terveellistä kalkkunaa. Ilkka : Laiduntamalla melkein luomukalkkunaa. Ilkka : Kalkkunoiden laiduntaja vuoden kalkkunatuottaja. Maaseudun tulevaisuus : Luomukalkkunan kasvatus vaatii työtä ja rahaa. Maaseudun tulevaisuus Laidunnus on luontaista kalkkunoille. Maaseudun tulevaisuus : Luomukalkkunan mahdollisuuksia pidetään Suomessa niukkoina. Maaseudun tulevaisuus Kantri verkkojulkaisu : Kalkkunat vihdoinkin pääkaupungissa. Maaseutu Lusto , s.4: Uusi kalkkunahanke etenee. Maatilan Pellervo 9/2013 Kalkkunan laiduntamisesta lupaavat tulokset. Pohjalainen : Laiduntamalla melkein luomukalkkunaa. Ruokatieto nettijulkaisu : Luomukalkkunan mahdollisuuksia Suomessa pidetään niukkoina. Satakunnan Kansa : Luomukalkkunan tuotannon iso haaste. Syd-Österbotten : Kalkonerna får vandra fritt. 11

13 Turun Sanomat : Kotimaisen luomukalkkunan matka lautaselle on alkanut. Vasabladet verkkolehti, video: Tulevia julkaisuja Tautisuojausosion loppuraportti julkaistaan Eviran tutkimuksia -julkaisusarjassa keväällä 2014 Artikkeli luomukalkkunahankkeesta ja päätösseminaarista Suomen Siipikarja 2014: 2. Kustannusosion loppuraportti julkaistaan hankkeen nettisivuilla keväällä Suulliset esitykset ja tieteelliset posterit Bengts K: Kokemuksia kalkkunan laiduntamisesta. Kalkkunatuottajien kesäpäivä -tilaisuus , Ikaalinen. Jääskeläinen M, Muilu E: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen, HK Ruokatalo Oy Siipikarjan johtotiimi, , Eura. Karhula, T Katsaus siipikarjatuotannon talouteen. Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä, Tampere. Esitelmä. Karikko S.: Luomukalkkunahankkeen tulokset. Kalkkunatuottajien tilaisuus, , Ikaalinen. Karikko S.: Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen tulokset. Atrian siipikarjatiimi, Nurmo. Karikko S: Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen tulokset. Kalkkunatuottajien laivaseminaari (Turku-Tukholma). Karikko S: Luomukalkkunahankkeen tilannekatsaus Kalkkunan kehitysryhmä , Tampere. Karikko S.: Kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen tulokset. HK Siipikarjan johtotiimi, , Eura. Karikko S.: Luomukalkkunahankkeen kuulumiset. Kalkkunatuottajien koulutuspäivät , Loimaa ja Seinäjoki. Karikko S: Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari , Tampere. Karikko S: Luomukalkkunahankkeen kuulumiset. Kalkkunatuottajien kesäpäivät , Kauttua/Eura. Karikko S, Muilu E: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen, Atria Suomi Oy Siipikarjan johtotiimi , Nurmo. Karikko S: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen. Kalkkunatuottajien tuottajatilaisuus , Tampere. Karikko S: Luomukalkkunahankkeen tavoitteet ja hankkeen esittely. Satafoodin lehdistötilaisuus , Huittinen. Luomukalkkunahankkeen loppuseminaari: Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomukalkkunahankkeen loppuseminaari: Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? 12

14 , tapahtumatalo Bank, Helsinki Esitelmät/alustukset: - Karikko S.: Luomukalkkunahankkeen tavoitteet. - Holma U: Luomukalkkunatuotannon vaatimukset - Valkonen E: Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan - Schulman K: Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. - Niemi., J., Karhula, T: Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? - Nurminen K: Löytääkö luomukalkkuna ja kalkkuna kuluttajan? Schulman K: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa. Maataloustieteen päivät, Helsinki. Schulman K: Biosecurity in Organic Turkey Farming. Nordic Poultry Conference, Helsinki. Schulman K: Luomukalkkunan mahdollisuudet ja riskit Suomessa. Seminaari elintarvikkeiden, eläintautien ja kasvinterveyden riskinarvioinnista , Helsinki. Schulman K, Sahlström L: Biosecurity in organic turkey farming. Tieteellinen posteri luomukalkkunoiden tautisuojauksesta. WVPAC2013 siipikarjaeläinlääkäreiden maailmankongressi, Nantes, Ranska. Eviran tiedepäivä , Helsinki. Nordic Poultry Conference , Helsinki. Schulman K: Tautisuojaus luomukalkkunatuotannossa. Ajankohtaista riskinarvioinnista , Helsinki. Valkonen E: Free-range and organic turkeys. 21st Intercoop Workshop on Poultry Nutrition Messut ja näyttelyt Luomukalkkunaa, -hanketta ja siitä saatua aineistoa on esitelty kuluttajille messuilla ja näyttelyissä. ELMA 2012 maaseutumessut, , Helsinki. ELMA 2013 maaseutumessut, , Helsinki. OKRA 2012 maatalousnäyttely, , Oripää. FARMARI 2013 maatalousnäyttely, , Seinäjoki. 13

15 4. Tulosten arviointi 4.1. Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Luomukalkkunoiden ruokinta Suomessa voidaan toteuttaa hankkeessa suunniteltuja rehuja käyttäen: Luomukalkkunoiden alkukasvatuksessa käytetään starttirehua aluksi sellaisenaan ja noin kolmen viikon iästä alkaen lisäten dieettiin tilan omaa luomuvehnää. Luomukalkkunoiden kasvatuskauden ruokintaan käytetään hankkeessa kehitettyä tiivisteruokintaa, jossa voidaan käyttää % tilan omia luonnonmukaisesti tuotettuja rehuraaka-aineita. Laidunkalkkunoiden ruokinta voidaan toteuttaa tavanomaisilla rehuseoksilla, kunhan kalkkunoiden riittävästä energian saannista huolehditaan; rehun energiatason on oltava riittävä ja sen teknisen laadun riittävän hyvä, jotta linnut pystyvät syömään sitä riittävästi energiantarvettaan vastaavasti. Rehun hyvä tekninen laatu vaikuttaa lintujen syöntikykyyn; jauhoisen rehun syöntiin kuluu enemmän aikaa ja energiaa kuin hyvälaatuisen rakeisen rehun syöntiin. Tautiriskejä voidaan rajoittaa riskinhallintakeinoin, esimerkiksi haittaeläintorjunnalla, laidunkierrolla sekä rokottamalla sikaruusua vastan. Muita riskinhallintakeinoja ovat siipikarjan ulkona pitokielto luonnonlintujen kevätmuuton aikana, lintujen pitäminen sisätiloissa öisin, lisäruokinnan välttäminen laitumella sekä laitumen maisemointi vähemmän houkuttelevaksi vesilinnuille. Riskinhallinta luonnollisesti maksaa tuottajalle, mutta järkevästi siihen panostamalla voidaan välttää monet tautiriskit. Kalkkunaluomutilan kustannustaso, jossa huomioidaan sekä peltoviljely että kalkkunoiden kasvatus on hieman yli kaksinkertainen tavanomaisesti tuotettuun verrattuna. Keskimääräisellä satotasolla on mahdollista päästä alle viiden euron tuotantokustannuksiin kalkkunanlihakiloa kohti. Ratkaisevaa näyttäisikin olevan se, mille tasolle kuluttajahinta asettuu ja miten paljon lisäarvoa luomusta saadaan. Tulokset viittaavat siihen, että luomukalkkunasta tilisi saada noin 2,5-kertainen hinta tavanomaisen lihan hintaan nähden, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Laidunkalkkunan tuotannossa rehukustannus ei ole yhtä suuri kuin luomutuotannossa, vaan se on lähellä tavanomaisen tuotannon tasoa. Laidunkalkkuna vaikuttaa lupaavammalta vaihtoehdolta, koska sinä yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat. Tehokas markkinointi ja logistiikka ovat molempien tuotantotapojen haasteena. Kuluttajatutkimuksessa esiin nousivat useat kalkkunan hyvät ominaisuudet ja sen pohjalta kalkkunalla kokonaisuudessaan on paljon mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan suomalaisten lautasilla. Suurin este luomukalkkunalle on sen kalliiksi koettu hinta kuluttajien näkemyksen mukaan käyttöön motivoivat pääosin tunneperäiset syyt, mutta järki estää. Ennen kuin luomukalkkunaa saadaan kuluttajien ruokapöytään, tulee tavallisen kalkkunan asemaa vahvistaa ja vakiinnuttaa kuluttajien mielissä, ostoskorissa ja lautasella. Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, millaisia haasteita luomu- ja laidunkalkkunatuotantoon liittyy Suomessa. Hankkeessa saatiin tietoa nimenomaan tuotantokäytäntöihin liittyvistä haasteita ja ongelmista, mutta myös ratkaisuehdotuksia niihin. Tietoja voidaan hyödyntää tuotantoa käynnistettäessä ja sen ongelmia ratkaistaessa. Tulokset auttavat myös määrittämään luomu- ja laidunkalkkunan lihan hintatasoa Suomessa Tulosten tieteellinen merkitys Tutkimuksen suurimmat hyödyt ovat käytännön läheisiä. Tutkimusaihe on kuitenkin sellainen, jota ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Myöskin ulkomailla on asiasta niukasti tutkimustietoa. Siten tutkimus kartuttaa tietämystä luomukotieläintuotannon haasteista ja mahdollisuuksista Suomessa ja tulokset kartuttavat tältä osin aiemmin tutkimattomien osa-alueiden tietovarantoa. Tutkimus myös antaa viitteitä siitä, mihin tutkimusta voisi tulevaisuudessa suunnata (kuten free-range-tuotanto). 14

16 5. Loppuraportin tiivistelmä LUOMUKALKKUNATUOTANNON KÄYNNISTÄMINEN SUOMESSA STARTING ORGANING TURKEY PRODUCTION IN FINLAND Vastuuorganisaatio Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu HUITTINEN Yhteyshenkilö: Sirkka Karikko p Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Alkuperäisessä suunnitelmassa hankkeelle oli budjetoitu kokonaiskustannukset. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi hankkeelle avustusta Hankkeen budjettia ja sen toteutumista on seurattu ohjausryhmän kokouksissa. TOIMIJAT Budjetti MMM hyväksymä %-osuus kustannuksista Toteutuneet kustannukset Myönnetty MMM-rahoitus Satafood , Siipikarjaliitto , Evira , MTT , Länsi-Kalkkuna Oy , Hankkija Maatalous Oy , Yhteensä , Avainsanat Kalkkuna, Luomu, Luomukalkkuna Tiivistelmä TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli kehittää luomukalkkunan lihantuotannon toimintamalli, joka mahdollistaa kilpailukykyisen, hallitun ja suunnitelmallisen luomulihatuotannon Suomessa. Tällä tavalla voitaisiin tuottaa kotimaiselle kalkkunalle kuluttajien toivomaa lisäarvoa niin, että jatkossa kuluttajalla on mahdollisuus valita monin eri tavoin kotimaassa tuotettua kalkkunaa. Samalla otettiin huomioon tuotannon mahdolliset taloudelliset, terveydelliset sekä laadulliset tekijät ja riskit. Hanke alkoi vuonna 2012 ja päättyi maaliskuussa 2014 ja on tuonut arvokasta tietoa koko tuotantoketjulle. TULOKSET Hankkeen aikana tuotettiin useita erilaisia selvityksiä, luentoja ja lehtiartikkeleita hankkeen eri osa-alueista liittyen luomukalkkunatuotantoon. Luomukalkkunahanke toi saman pöydän ääreen luomuaihetta eri näkökulmista käsitteleviä toimijoita. Tällaiselle rajat ylittävälle tarkastelulle oli tarve, sillä luomukalkkunatuotannon edellytyksistä Suomessa ei 15

17 ole ollut kokonaiskäsitystä. Lisäksi hankeen aikana selvitettiin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välissä olevaa laidunkalkkunatuotantoa. Hankeen selvitysten perusteella lainsäädäntö ja tuotannon kriteerit mahdollistavat luomukalkkunatuotannon Suomessa. Hankkeessa tehdyn kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen mukaan suurin este kuluttajan näkökulmasta on luomukalkkunan kalliiksi koettu hinta. Tutkimuksen mukaan kalkkunalla on tunnettuus- ja mielikuvahaaste, joten ennen kuin luomukalkkuna saadaan kuluttajien ruokapöytään, tulee tavallisen kalkkunan asemaa vahvistaa ja vakiinnuttaa kuluttajien ruokapöydässä. Tehdyn kasvatusseurannan perusteella todettiin, että kalkkunan luomuruokinta onnistuu, kunhan rehut suunnitellaan ja tehdään hyvin, ja ruokinta toteutetaan ohjeiden mukaisesti. Laidunkalkkunat voidaan ruokkia tavanomaisilla kalkkunoiden kasvatukseen suunnitelluilla rehuilla. Erillisiä rehuja ei siis välttämättä tarvita kuten luomutuotannossa. Luomukalkkunatuotannon suurin ero tavanomaiseen tuotantoon tautisuojauksen kannalta on ulkoiluvaatimus. Tavanomaisessa tuotannossa keskeisessä asemassa on tautisulku, joka erottaa puhtaan tuotantotilan saastuneesta ympäristöstä. Luonnonlintujen ja haittaeläinten kuten jyrsijöiden levittämät tartunnat sekä maaperäiset taudinaiheuttajat uhkaavat laiduntavaa parvea. Vaihtoehtoisia hallintakeinoja on kuitenkin olemassa, esimerkiksi laidunkierto ja rokotukset, jotka vähentävät kalkkunoiden altistumista taudinaiheuttajille. Jotta luomukalkkunatuotanto käynnistyisi, tulee sille olla liiketaloudelliset edellytykset. Luomukalkkunan menekin haasteena on korkeahko kustannustaso sekä luomukalkkunan markkinointi. Etenkin rehukustannukset voivat nousta melko korkeiksi. Selvityksen mukaan luomukalkkunan lihasta tulisi saada noin 2,5-kertainen hinta tavanomaiseen verrattuna. Laidunkalkkuna vaikuttaa luomukalkkunaa lupaavammalta vaihtoehdolta, koska siinä yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat. Haasteena ovat markkinointi ja logistiikka. TULOSTEN ARVIOINTI Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, millaisia haasteita luomu- ja laidunkalkkunatuotantoon liittyy Suomessa. Hankkeessa saatiin tietoa nimenomaan tuotantokäytäntöihin liittyvistä haasteita ja ongelmista, mutta myös ratkaisuehdotuksia niihin. Tietoja voidaan hyödyntää tuotantoa käynnistettäessä ja sen ongelmia ratkaistaessa. Tulokset auttavat myös määrittämään luomu- ja laidunkalkkunan lihan hintatasoa Suomessa. Hankkeen esilläolo messuilla sekä lukuisat lehtiartikkelit toivat kiinnostusta kalkkunaa, laidunkalkkunaa ja luomukalkkunaa kohtaan. Hanke on saanut useita yhteydenottoja tuottajilta, jotka ovat kiinnostuneita tavanomaisesta tuotannosta poikkeavasta kalkkunatuotannosta. Hankkeesta saatujen tietojen perusteella on pystytty antamaan kyselijöille tietoa erilaisen tuotantomuodosta. Julkaisut Luettelo loppuraportissa, sivut

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Sisältö Tautisuojausosion tavoitteet Siipikarjan tautisuojaus

Lisätiedot

Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset

Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset Esimerkkilaskelmia hyvin onnistuvalle tuotannolle ja vertailu saksalaiseen tuotantoon Jarkko K. Niemi ja Timo Karhula MTT Taloustutkimus 1 Sisältö Johdanto...

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen - Hankkeen

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 Linnut saapuivat tilalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena oli toimittaa tavanomaisesti tuotettavien kasvattamountuvikkotoimituksen yhteydessä ylimääräisiä untuvikkoja,

Lisätiedot

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Siipikarjan terveys Suomessa vuosikymmeniä tiukka viranomaisvalvonta Tartuntojen ennaltaehkäisy Toimenpiteet tautitapauksissa 1995 EU-jäsenyyden

Lisätiedot

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II 29.11.

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II 29.11. Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II 29.11.2011 Loimaa Muutoksia luomuohjeisiin vuonna 2012 (?) Luomunuorikkokasvatus

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN

OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN Satafood Kehittämisyhdistys ry. /Sirkka Karikko, 30.12.2014 1 Sisällys Johdanto 3 Eläinaines 4 Alkukasvatus 5 LAIDUNNUKSESTA 6 Laidun 7 Laidunaita 9 Laidunsuoja

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 23.09. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Fredrik von Limburg Stirum x Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 ETT ry tautisuojauksen asialla vuodesta 1994 Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Liha-alan yritykset, meijerit ja munapakkaamot 5 eläinlääkäriä,

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Kanojen ruokinta luomussa

Kanojen ruokinta luomussa Kanojen ruokinta luomussa LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma SISÄLTO Kanan ravinnontarve Rehuntuotanto omalla tilalla Kanojen yleisimmät luomurehut Luomussa

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa

Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa FT Marianna Norring Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto Selvitys 31.1.2014 Ydin Luomukalkkunan

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Eviran tutkimuksia 2/2014. Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa

Eviran tutkimuksia 2/2014. Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa Eviran tutkimuksia 2/2014 Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa Eviran tutkimuksia 2/2014 Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tutkitusti tehokas ja toimiva

Tutkitusti tehokas ja toimiva N A T U R A L L Y A C T I V E F O R C E Progres on luonnollisesti toimiva voima, jonka juuret ovat suomalaisessa metsässä. Jalostimme mäntyöljyn pihka-aineet muotoon, jossa ne ovat tehokkaita eläinten

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen

Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen Eurotier-messut 16-19.11.2010 Kalkkuna tuottajia oli paikalla Jarkko Ja Perttu Eskola, Kirsi ja Hermanni Huhtala, Juho Marttila, Hannu Heikkilä. Tiistaina 16.11.

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja

Broilereiden hyvinvointi ja Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Luomulihan arvoketjutyöryhmä 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot