Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa
|
|
- Johannes Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka Erja Koivunen 1
2 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia valkuaisen lähteitä soijarouheen korvaajina ovat rypsirouhe (-puriste), herne, härkäpapu ja lupiinit (sekä kalajauho) soveltuvat myös luomu-tuotantoon Haasteena luomu-valkuaisrehuruokinnassa aminohappojen optimointi linnun vaatimusten mukaiseksi (kun synteettisiä aminohappoja ei voida käyttää) Erityisesti lihasiipikarjan valkuaistarpeen tyydyttäminen luomurehujen avulla on haasteellista, koska lintujen valkuaisen ja aminohappojen tarve alkukasvatusvaiheessa on erittäin suuri 2
3 Rypsinsiemen ja rypsipuriste Aminohappojen erityisesti lysiinin lisäys on tarpeen Käyttöä rajoittavat (erukkahappo, glukosinolaatit, tanniinit), oligo- ja NSP polysakkaridit, (fytiinihappo), sinapiini ja (kuitu) Prosessoinilla haitta-aineiden pitoisuudet huomattavasti pienemmiksi rypsipuristeessa ei kovin paljon haitta-aineita Erukkahappoa ja glukosinolaatteja, jotka voivat huonontaa kasvutuloksia ja rehunmuuntosuhdetta sekä vaikuttaa negatiivisesti kilpirauhasen toimintaan, on lähinnä prosessoimattomissa rypsin siemenissä Myös tanniineja on lähinnä siemenissä Fytaasi-entsyymi fytiinihapon hydrolysointi Siipikarjan rehuissa rypsipuristetta voidaan kirjallisuuden mukaan käyttää ainakin 5 %, mutta on myös kokeita, joissa sitä on käytetty jopa 20 % ilman tuotantotulosten heikkenemistä 3
4 Palkokasvit Herne ja härkäpapu Sisältävät paljon lysiiniä, mutta vähän rikkipitoisia aminohappoja metioniinia ja kystiiniä Herneen aminohappokoostumus hieman härkäpapua parempi Erityisesti metioniinin lisäys on tarpeen härkäpapua käytettäessä Käyttöä rajoittavat tanniinit, proteaasi- ja trypsiini-inhibiittorit, oligosakkaridit Lisäksi härkäpavun käyttöä rajoittavat myös lektiini ja erityisesti glukosideiksi luokiteltavat visiini ja konvisiini Lupiinit Käyttöä rajoittavat alkaloidit ja kuitu Erityisesti metioniinin lisäys on tarpeen 4
5 Palkokasveissa esiintyvien haittaaineiden inaktivointi Trypsiini-inhibiittorien, lektiinin, oligosakkaridien ja tanniinien inaktivointi Jyvän rakenteen rikkominen Orgaaniset hapot ja kalsiumoksidi sekä riittävän pitkä kuumennuskäsittely Visiini ja konvisiini Sijaitsevat sirkkalehdissä Vaikea poistaa jauhamalla ja kuumentamalla Myöskään happo- kalsiumoksidikäsittelyt eivät ole tutkimuksissa vähentäneet visiinin ja konvisiinin pitoisuutta 5
6 Herne munivien kanojen rehuna 576 LSL kanaa (tavanomainen tuotanto). Kolme rehuvaihetta (21-41, ja vk), joissa herne korvasi sekä soijarouhetta että viljaa: Ryhmä 1: rehuissa 0% hernettä Ryhmä 2: rehuissa n. 10% hernettä Ryhmä 3: rehuissa n. 20% hernettä Ryhmä 4: rehuissa n. 30% hernettä Koerehut optimoitiin energia-, raakavalkuais-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksiltaan lähes samanlaisiksi Rehujen aminohappoja täydennettiin synteettisillä metioniinilla ja lysiinillä, kun hernettä oli 20 % tai 30 % rehuseoksesta Tuotantotuloksissa, rehunkulutuksessa ja rehunmuuntosuhteessa ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä Hernettä voi käyttää munivien kanojen rehussa ainakin 30 %, jolloin soijarouhetta on rehussa noin 5 % 6
7 Herne broilereiden rehuna 3000 Ross 508 -hybridin untuvikkoa, jotka jaettiin kahdeksaan ruokintaryhmään. Kasvatusrehuissa sekä viljaa että soijarouhetta korvattiin herneellä. Kasvatusrehut sisälsivät 0, 15, 30 tai 45 % hernettä. Rehujen laskennallinen valkuaispitoisuus laski herneen määrän lisääntyessä rehussa, mutta tärkeimpien aminohappojen, kalsiumin ja käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet optimoitiin samoiksi. Suurikaan hernepitoisuus (45 %) rehussa ei vaikuttanut epäedullisesti broilereiden kasvutuloksiin tai rintalihan makuun, mehukkuuteen ja mureuteen. Hernettä voidaan käyttää broilereiden ruokinnassa jopa 45 %, ilman tuotantotulosten heikkenemistä, kun rehujen tärkeimpien aminohappojen ja kalsiumin ja käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet täydennetään lintujen tarpeita vastaaviksi. 7
8 Härkäpapu munivien kanojen rehuna 560 Lohmann LSL-kanaa, jaettiin viiteen ruokintaryhmään Kontrolli + 4 härkäpapudieettiä, jotka sisälsivät joko raakaa tai prosessoitua härkäpapu 5 % tai 10 %. Koerehut optimoitiin energia-, raakavalkuais-, aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksiltaan samanlaisiksi. Härkäpavun prosessointi ei vaikuttanut merkittävästi visiinin ja konvisiinin yhteenlaskettuun pitoisuuteen Prosessoimatonta että prosessoitua härkäpapua voidaan käyttää ainakin 5 % munivien kanojen dieetissä. Ulkomaalaisten tutkimustulosten mukaan härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen rehussa jopa 20 %, kun härkäpavun haitta-ainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. 8
9 Härkäpapu broilereiden rehuna n Ross 308 hybridiuntuvikkoa, jotka jaettiin kolmeen ruokintaryhmään (soijastartti/soijakasvatusrehut, kotimainen startti/härkäpapuvaltaiset starttirehut, kotimainen startti/rypsirouhevaltaiset starttirehut) %, rypsirouhetta n. 6 % ja härkäpapua 11, 4 13 % tai hernettä %, rypsirouhetta n. 10 % ja härkäpapua n. 6 % Koerehuissa hieman eroja energia-, raakavalkuais-, aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksissa. Tuotantotulokset olivat lähes yhtä hyviä kotimaisista valkuaisista koostuvilla kasvatusrehuilla kuin kasvatusrehuilla, joissa soijarouhe oli ainut valkuaisrehu. Ulkomaalaisten tutkimustulosten mukaan härkäpapua voidaan käyttää broilereiden kasvatusrehuissa jopa 25 %, kun härkäpavun haittaainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. Näyttäisi siltä, että härkäpapu soveltuu paremmin broilereiden kuin munivien kanojen valkuaisrehuiksi. Syynä tähän saattavat olla geneettiset erot. 9
10 Lupiinit siipikarjan rehuna Kirjallisuuden mukaan valkolupiinit sopivat paremmin siipikarjan ruokintaan kuin sini- ja keltalupiinit. Kirjallisuuden mukaan siipikarjan rehussa voidaan käyttää ainakin 10 % lupiinia. 108 LSL-kanaa, jaettiin kolmeen ruokintaryhmään 0, 8 ja 16 % sinilupiinia rehussa Tuotantotulokset eivät huonontuneet sinilupiinirehuilla ruokittaessa sinilupiinia voidaan käyttää munivien kanojen dieetissä ainakin 16 % ilman, että tuotantotulokset huononevat. Ulkomaalaisen tutkimuksen mukaan valkolupiinia on käytetty rehussa 15 % ilman, että tuotantotulokset huononevat, mutta käytettäessä valkolupiinia 25 % rehussa munantuotanto (g/pv/kana) huononi. 10
11 Ruotsissa tutkittuja valkuaisrehuja Ruotsissa tehdyssä kokeessa luomubroilereita ruokittiin hampun siemenistä saatavalla puristeella (hempseed cake) Valkuainen g/kg Starttirehu Hamppu Starttirehu Kontrolli Kasvatusrehu Hamppu Rypsi (rapeseed cake) Soija (soybean cake) Hamppu (hempseed cake) Herne Perunaproteiini Kasvatusrehu Kontrolli Hampun sisällyttäminen rehuun ei vaikuttunut tuotantotuloksiin, kuolleisuuteen tai ulosteen mikrobiologiseen laatuun Hamppurehuilla ruokitut lintujen uloste oli löysempää kuin kontrolliryhmän lintujen uloste hamppurehu vaikutti epäedullisesti jalkaterveyteen. Luomurehuilla ruokittaessa on huomioitava rehun kuitupitoisuus Lisäksi Ruotsissa on tutkittu simpukkarehua (mussel meal) 11
12 Lyhyesti (valkuais)rehujen olomuodosta Lintujen luonnollisen syöntikäyttäytymisen ja ruoansulatuskanavan toiminnan vuoksi lintujen rehun tulisi olla karkeaa Lihasmahan luonnollinen toiminta kuivempi uloste Liian jauheinen rehu voi heikentää rehun maittavuutta ja vähentää rehunkulutusta Usein negatiivinen vaikutus tuotantoon Karkeampi rehu viipyy kauemmin ruoansulatuskanavassa (kupu, lihasmaha) ruokasulan ph:n lasku bakteerien kasvua kestävä vaikutus Vasaramyllyllä jauhettu rehu voi olla liian jauhoista erityisesti, jos vasaramylly on uusi ja terävä Valssimylly usein vasaramyllyä parempi vaihtoehto 12
13 Yhteenvetona Kotimaiset valkuaisen lähteet (rypsi, herne, härkäpapu ja lupiini) sopivat hyvin osittain korvaamaan soijarouhetta siipikarjan rehuissa Kasvinjalostuksen ansiosta tulevaisuudessa saadaan Suomen olosuhteissa viljeltävä valkuaiskasvilajikkeita, joissa on nykyisiä lajikkeita vähemmän haitta-aineita Vaihtoehtoisia valkuaisrehujen jauhatuksessa pätee samat seikat kuin viljan jauhatuksessa 13
14 KIITOS KIITOS 14
Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa
Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotPalkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia
Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia Tutkija Sini Perttilä Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Soijan rajoittunut saatavuus (GM-vapaa erityisesti), suuret hintavaihtelut
LisätiedotValkuaiskasvit sikojen ja siipikarjan ruokinnassa
Valkuaiskasvit sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Erja Koivunen Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala, 27.9.2013 1.10.2013 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia kotimaisia valkuaisen lähteitä
LisätiedotPalkokasvit sikojen ruokinnassa
Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot
LisätiedotOMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman
LisätiedotLuomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen
Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään
LisätiedotPalkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.
Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto
LisätiedotLuomumunantuotannon trendit eli mitä edessä
Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotKanojen ruokinta luomussa
Kanojen ruokinta luomussa LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma SISÄLTO Kanan ravinnontarve Rehuntuotanto omalla tilalla Kanojen yleisimmät luomurehut Luomussa
LisätiedotSatafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009
Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet
LisätiedotTerveellistä ja turvallista ruokaa - palkokasveista
Terveellistä ja turvallista ruokaa - palkokasveista Erikoistutkija Minna Kahala & Erikoistutkija Eila Järvenpää Luke Jokioinen 30.5.2018 Palkokasveissa on paljon hyödyllisiä yhdisteitä toisaalta myös
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotKotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa
Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa Erja Koivunen 31.3.2016 Faculty of Agriculture and Forestry/ Erja Koivunen/ Home-Grown Grain Legumes in Poultry Diets www.helsinki.fi 1 Sisältö Johdanto Tutkimuksen
LisätiedotPalkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen
LisätiedotKotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna
Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotKohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä
Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotKOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 Valkuaistilanteesta Mitä on tapahtunut viime vuosina Kohti kesää 2018 Valkuaistilanteesta Mitä on tapahtunut
LisätiedotMTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit
POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista
LisätiedotRehuteollisuuden näkökantoja
Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotMaatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.
Maatalouden Tutkimuskeskus Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2 Timo Alaviuhkola Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna Hyvinkää 1979 HERNE JA HÄRKÄPLPU ILIEASIKO-JW-REHUNA Palkakaavien-viljely on 1970-luvulla
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotRehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014. Johdanto
Rehuanalyysien tulokset Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014 Johdanto Luomua lisää- luomutilojen neuvonnan kehittäminen (LUTUNE)- hankkeessa kerättiin kolmelta lypsykarjatilalta rehunäytteitä
LisätiedotProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012
ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, www.mtt.fi/rehutaulukot
LisätiedotMitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit
LisätiedotKauran käyttö kotieläinten ruokinnassa
Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat
LisätiedotICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho
ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
LisätiedotKotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna
Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotUusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan
Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Petra Tuunainen 1), Erja Koivunen 1), Jarmo Valaja 2), Essi Tuomola 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Animale, 31600 Jokioinen,
LisätiedotLuomuvalkuaisen tuotanto
Luomuvalkuaisen tuotanto Tutkittua tietoa luomusta 18.2.2014 Mikkeli Vanhempi tutkija, MMM Päivi Kurki, MTT MTT:n SOLID hanke Sustainable Organic and Low Input Dairying, EU FP7 puitephjelma-sopimus n o
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotLampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II
Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle
LisätiedotPalkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä
Palkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä Marketta Saastamoinen 1) ja Merja Eurola 2) 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Viialankatu
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotUutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos
Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos Miksi kvinoa, kaura ja lupiini Globaalisti merkittäviä tai potentiaalisia
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotPalkokasvien viljely elintarvikekäyttöön
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi Kylvövirvilä
LisätiedotLaatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows
Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotLihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma
LisätiedotKettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori
Kettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori Säästöä rehussa Rehu on suurin kustannuserä nahan tuotannossa Rehun menekki vaihtelee välissä 140-170 kg/tuotettu
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotTARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA
ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotUusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä.
Uusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä. Erik Norrgård 4.9.2008 Esityksen sisältö lyhyesti. - Rehututkimus luo perustan ympäristöystävälliselle kalanviljelylle. - Rehun väkevöityminen vähentää
LisätiedotSUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net
Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotA-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy
A-Rehu herneen ostajana Taneli Marttila A-Rehu Oy A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Tilojen onnistuminen kaiken lähtökohtana Oikeat eväät hyvään ruokaan Suomalaisen valkuaisen ja elintarviketeollisuuden
Lisätiedotluomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
LisätiedotFytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää
Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä Maija Karhapää Fytiinihappo ja fytaasi Fytiinihappo (myo-inositoli heksafosforihappo) on fosforin (P) pääasiallisin varastomuoto siemenissä. Viljojen fosforista 72 95
LisätiedotKotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta
Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa seminaari,
Lisätiedottehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?
Miten kotoista valkuaista voi hyödyntää tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Maito-pienryhmien tapaaminen 8.10.2014 Hämeenlinna Marketta Rinne ja Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotPunaheltta on Paras!
on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen
Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Kirsi Partanen, Maija Karhapää, Susanna Särkijärvi, Samu Palander, Mikko Tuori ja Liisa Voutila Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen
LisätiedotPalkokasveja kokoviljasäilörehuihin
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-
LisätiedotKokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotKeski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä
Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä 1.12.2017 Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Pohjana suomalaiset ravitsemussuositukset
LisätiedotMustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla
Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla Kirjoittajat: Tiina Kortelainen 1), Hilkka Siljander-Rasi 2), Mikko Tuori 3), Kirsi Partanen 4) 1) Luonnonvarakeskus,
LisätiedotValkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi
Jyväskylä 11.10.2018 KoneAgria ScenoProt -seminaari Vaihtoehtoiset proteiinilähteet Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi Tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskus, Jokioinen www.luke.fi
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
LisätiedotREHUN KALSIUMIN JA FOSFORIN ALENTAMISEN SEKÄ FYTAASILISÄYKSEN VAIKUTUS BROILERIEN TUOTANTOTU- LOKSIIN, LUIDEN MINERALISOITUMISEEN JA FOSFORIN ERIT-
REHUN KALSIUMIN JA FOSFORIN ALENTAMISEN SEKÄ FYTAASILISÄYKSEN VAIKUTUS BROILERIEN TUOTANTOTU- LOKSIIN, LUIDEN MINERALISOITUMISEEN JA FOSFORIN ERIT- TYMISEEN Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotSiipikarja luomutuotannossa
Siipikarja luomutuotannossa SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa III 25.4.2012 Loimaa Luomukotieläintuotannon tavoitteet 1/2 LUONNON- HOIDON TARPEET IHMISEN TARPEET Tavoitellaan
LisätiedotUudet tulokkaat Frederick Stoddard
Uudet tulokkaat Frederick Stoddard 3.11.2017 1 Katsotaan kristallipalloon Tuleeko lupiini? Tuleeko linssi? Entäs kikherne? Mungpapu? Tai edes soija? Kuva: Eva Kröcher, Wiki Commons 3.11.2017 2 On 4 peltolupiinilajia
LisätiedotKOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA
KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutus Mustiala Kevät 2017 Johanna Valkama TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotSuomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen
Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää
Lisätiedotruokintakonsultti puh. sähköpostiosoite Lisää tietoa myös osoitteista www.suomenrehu.com www.farmit.net www.agrimarket.fi
Kanalakirja ivomme, että tämä kanalakirja auttaa kanalaseurannan toteuttamisessa ja siitä tulee jokapäiväinen työväline. Tuttu sanonta pätee kanaparttian onnistumisessakin, mitä mittaat, sitä voit parantaa.
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotEssi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 7.1.2011
Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 7.1.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Nordic Poultry Conference 2010 2.-5.11.2010 Tromssa, Norja Matkan tarkoituksena
LisätiedotMistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?
Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä
Lisätiedot