OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN Satafood Kehittämisyhdistys ry. /Sirkka Karikko,

2 Sisällys Johdanto 3 Eläinaines 4 Alkukasvatus 5 LAIDUNNUKSESTA 6 Laidun 7 Laidunaita 9 Laidunsuoja 10 Siirto laitumelle 12 Rehu ja vesi laitumella 13 Riskien hallinta laitumella 15 Laidunalueen valinta 15 Panosta alkukasvatukseen 15 Tautisulku 15 Rokottaminen 16 Rehut ja vesi suojan sisällä 17 Kalkkunat yöksi suojaan 17 Suojassa pitäminen lintujen kevätmuuton aikana 18 Kalkkunoiden hoito, kiinniotto ja lastaus 19 Lähteet ja lisämateriaali 21 2

3 LAIDUNKALKKUNAN KASVATUKSEN OHJEITA Johdanto Luomukalkkunoiden kasvatusta kokeiltiin Suomessa 2000-luvun vaihteessa. Kasvatusmäärät vaihtelivat tuolloin noin 300:sta 800 kalkkunaan ja tiloja oli vain muutama. Tämän jälkeen luomutiloilla kasvatettiin yksittäisiä kalkkunoita, kunnes lähes 10 vuoden tauon jälkeen luomukalkkunatuotantoa aloitettiin jälleen vuonna 2011 yhdellä tilalla. Tuolloin luomukalkkunaa tuotti tila, joka oli mukana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa useiden eri selvitysten avulla saatiin kuva siitä, onnistuuko luomukalkkunan tuotanto Suomessa. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välissä olevaa laidunkalkkunatuotantoa. Hankkeen selvitysten perusteella lainsäädäntö ja tuotannon kriteerit mahdollistavat luomukalkkunatuotannon Suomessa. Myös kalkkunan luomuruokinta onnistuu, kunhan rehut suunnitellaan ja tehdään hyvin, ja ruokinta toteutetaan ohjeiden mukaisesti. Laidunkalkkunat sen sijaan voidaan ruokkia tavanomaisilla kalkkunoiden kasvatukseen suunnitelluilla rehuilla. Laidunkalkkunatuotantoon ei siis välttämättä tarvita erillisiä rehuja kuten luomutuotannossa. Luomu- ja laidunkalkkunatuotannon suurin ero tavanomaiseen tuotantoon tautisuojauksen kannalta on ulkoiluvaatimus. Tavanomaisessa tuotannossa keskeisessä asemassa on tautisulku, joka erottaa puhtaan tuotantotilan saastuneesta ympäristöstä. Luonnonlintujen ja haittaeläinten kuten jyrsijöiden levittämät tartunnat sekä maaperäiset taudinaiheuttajat uhkaavat laiduntavaa parvea. Vaihtoehtoisia hallintakeinoja on kuitenkin olemassa, esimerkiksi laidunkierto ja rokotukset, jotka vähentävät kalkkunoiden sairastumisriskiä. Hankkeessa toteutettu kvalitatiivinen kuluttajatutkimus osoitti, että suurin este kuluttajan näkökulmasta on luomukalkkunan kalliiksi koettu hinta. Tutkimuksen mukaan kalkkunalla on tunnettuus- ja mielikuvahaaste, joten ennen kuin luomukalkkuna saadaan kuluttajien ruokapöytään, tulee tavallisen kalkkunan asemaa vahvistaa ja vakiinnuttaa kuluttajien ruokapöydässä. Luomukalkkunan menekin haasteena on korkeahko kustannustaso sekä luomukalkkunan markkinointi. Laidunkalkkuna vaikuttaa luomukalkkunaa lupaavammalta vaihtoehdolta, koska siinä yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat. Haasteena ovat markkinointi ja logistiikka. (Loppuraportti: Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen 2014). Laidunkalkkunatuotannon avulla on mahdollisuus tarjota kuluttajille luomua edullisempi vaihtoehto, joka tuo tunnettuutta kalkkunalle. Laidunnuksessa on kuitenkin riskejä, joita tavanomaisessa tuotannossa on helpompi hallita. Vaihtoehtoisia hallintakeinoja laidunnuksen riskeille on kuitenkin olemassa. 3

4 Seuraavassa on kerätty ohjeita kalkkunoiden laidunnukseen kotimaisten kokeilujen perusteella ja soveltaen myös ulkomaisia ohjeita ja käytännön kokemuksia. Esimerkiksi Englannissa kalkkunoiden laidunnus joulukalkkunamarkkinoita varten on yleistä ja niiden tuotantoon on paljon ohjeita. Eläinaines Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) mukaan Suomessa ulkona saa ympärivuotisesti kasvattaa vain sellaisia tuotantoeläinlajeja ja rotuja, jotka soveltuvat ulkokasvatukseen. Yleensä laidunkalkkunatuotannossa käytetään hitaasti kasvavia rotuja, joiden kasvatusaika on 20 viikkoa tai enemmän. Koska Suomessa ei ole saatavilla hitaasti kasvavan jalostelinjan untuvikkoja, käytetään meillä laidunlintuna tavanomaista kalkkunaa. Muutaman kesän laidunkasvatuksen perusteella voidaan todeta, että tavanomainen kalkkuna soveltuu myös laitumella kasvatettavaksi. Mikäli halutaan käyttää hitaasti kasvavaa jalostetta, untuvikkoaines on tuotava maahan. Maahantuontiin liittyy kuitenkin riskejä, jotka on otettava vakavasti. Tuotaessa untuvikkoja ulkomailta, on etsittävä tautitilanteen kannalta turvallinen toimija. Lähtötilan tautitilanne ja tautisuojaus samoin kuin salmonellatodistukset ja vastuunjako on syytä selvittää ennen tuontia. Selvitettäviin seikkoihin kuuluvat myös lähtöparven ja tuotavien untuvikkojen rokotukset sekä terveystarkkailutodistukset. Eläinaineksen hankinnassa on otettava aina huomioon Eviran viranomaisvaatimukset sekä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeet. Suomessa laidunnukseen käytettävissä oleva aika on pohjoisen sijainnin ja sääolojen vuoksi poikkeuksetta lyhyempi kuin maissa, joissa kalkkunoiden laidunnus on yleisempää kuten Ranskassa ja Englannissa. Siksi tavanomaisen, nopeammin kasvavan kalkkunalinjan käyttöä voidaan meillä perustella. Parven tasaisuuden edellytys on, että se on samaa sukupuolta. Mikäli tarkoitus on markkinoida laidunlinnut kokonaisina, on tällöin järkevää käyttää ainoastaan kanoja, sillä niiden paino valmiina on merkittävästi alhaisempi kuin kukkojen. Laitumella kasvava kalkkunakana saavuttaa teuraskypsyyden (5 7 kg teuraspainon) viikon iässä ruokinnasta riippuen. Kukon teurastaminen saman painoisena ei ole järkevää, sillä sen lihaksikkuus tulee vasta myöhemmällä iällä ja painavampana. Suuremman kokonaisen kalkkunan myynti voi olla vaikeaa yksittäisen kalkkunan hinnan noustessa kilojen myötä korkeammaksi ja on myös otettava huomioon, että nykykeittiön uuneihin iso kokonainen kalkkunakukko ei todennäköisesti mahdu. 4

5 Alkukasvatus Laitumelle menevien kalkkunoiden alkukasvatuksessa pätevät samat ohjeet kuin sisätiloissa loppuun asti kasvavien kalkkunoiden. Ennen untuvikkojen saapumista alkukasvatustila on valmisteltava huolellisesti. Kasvatuspaikan yleislämpötilan tulee olla 28 C ja ringeissä keinoemojen alla lämpötilan tulee olla noin 10 astetta korkeampi (36 40 C). Tärkeää on huolehtia myös, että alkukasvatustilassa ei ole vetoa. Untuvikoille rakennetaan ringit; ringin halkaisija 4m. Yhteen rinkiin sijoitetaan 350 kanaa tai 250 kukkoa. Laitteiden määrä: 50 lintua/ruokintapaikka (4 kpl ruokinta-automaattia + munakennoja), lintua/juomakuppi (kellokupit + käsin täytettävät kupit). Keinoemojen käyttö on perusteltua, koska tällöin yleislämpötilaa voidaan laskea nopeammin. Lämpötilan alentaminen nopeasti edesauttaa höyhenpeitteen muodostumista, mikä on erityisen tärkeää lintujen siirtyessä laitumelle osittain sään armoille. Hyvä alkuun lähtö on erittäin tärkeä parven tasaisuuden varmistamiseksi. Rinkien käyttöaika on noin viikko/vajaa viikko parvesta riippuen. Kuivikkeena kutteri ja sen laadusta on huolehdittava koko ajan: poista märkä, lisää uutta. Lintutiheys 6 viikkoon saakka (laitumelle siirtymisaika) maksimissaan 9,5 lintua/m2. Lintujen painoa ja parven yhdenmukaisuutta tulee seurata ensimmäisestä viikosta alkaen. Painoa tulee tarkastella vähintään viikon välein ja verrata sitä tavoitteeseen. Mikäli kasvut eivät kehity toivotulla tavalla, ensimmäisenä kannattaa tarkistaa rehun laatu ja kasvatusolosuhteet olosuhteet. Kuva 1. Untuvikkorinki varusteltuna. Tässä ringissä noin 250 untuvikkoa. 5

6 LAIDUNNUKSESTA Laitumella lintujen haasteena ovat vaihtelevat sääolot, petoeläimet, taudinaiheuttajat ja ennalta arvaamattomat tilanteet. Toki petoeläimiä lukuun ottamatta samat haasteet ovat sisätiloissa kasvatettavilla kalkkunoillakin haasteet ovat vain huomattavasti pienemmät. Laidunaluetta tulee olla vähintään 4 m 2 /kalkkuna. Yhden parven koko on maksimissaan kalkkunaa. Laitumella on oltava mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. Siipikarjan ulkona pitämisessä on rajoituksia Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi siipikarjan pitäminen ulkona on kielletty maaliskuun alusta toukokuun loppuun. (MMM:n asetus 81/2011, 4 a ). Kielto ei koske sellaisia pitopaikkoja, joissa ei pidetä samanaikaisesti sekä tarhattuja vesilintuja että kaupalliseen lihan- tai munantuotantoon tarkoitettua muuta siipikarjaa ja joissa ulkotarhat on suojattu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa. Ulkona pidosta ( ) on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille ennakolta kirjallisena: lintulajit, lukumäärä, etäisyydet lähimpiin järviin, lampiin ja jokiin sekä miten suojaaminen luonnonvaraisilta vesilinnuilta toteutetaan ulkotarhassa. (MMM:n asetus 81/2011, 4b ) 6

7 Laidun Laidunalueesta ei saa olla suoraa kontaktia vesistöihin, jotka houkuttelevat vesilintuja. Tuulista aukeaa, kuten myös metsän ympäröimää laidunta kannattaa välttää parin kesän kokemuksella voidaan todeta näiden välimuodon vaikuttavan parhaimmalta ratkaisulta laidunalueeksi. Laitumella tulee olla riittävä kasvillisuus, vähintään 50 % alueesta on suositeltavaa olla kasvuston peitossa. Pikalaidunnurmiseoksesta on kokemuksia meillä Suomessa. Pikanurmiseoksen kanssa laidunalueelle voi kylvää samalla esimerkiksi kauraa. Kuva 2. Mikäli laidunalueella ei ole pensaita tai puustoa, laitumelle voi tuoda esim. olkipaaleja suojaksi ja virikkeeksi. Olkipaalit toimivat myös orsina ja orsia kannattaa rakentaa myös erikseen. Linnut tuntevat olonsa turvallisemmaksi istuessaan orrella. Iso avonainen alue saattaa houkutella esim. hanhia laskeutumaan laitumelle. Toisaalta parin laidunkesän kokemuksella näyttäisi siltä, että laidunalue keskellä aukeaa ei ole ollut ongelma villilintujen suhteen. Laidunalueen valinnassa on tärkeää, että alueella ei ole ollut lähivuosina ulkoilevia, sairastavia lintuja. Esim. mustapäätauti on isoja menetyksiä aiheuttava sairaus kalkkunalla. Myös sikaruusubakteeri elää maaperässä siltä pystyy kuitenkin suojautumaan rokottamalla linnut (toisin kuin mustapäätauti, jota vastaan ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoa). Ideaalitapauksessa laitumen tulisi levätä pitkään kasvatuserien välillä. Etenkin jos mustapäätautia on esiintynyt, ei kalkkunoita tai muita lintuja tulisi pitää samalla maa-alueella 2-3 vuoteen. Saman laitumen käyttöä voidaan perustella, jos lintujen laidunsuojana toimii kiinteä rakennus ja laitumen aita on perustettu pitkäaikaista käyttöä varten. Mikäli samaa laidunta käytetään vuodesta toiseen, laitumen hoitoon laidunnusten välillä on kiinnitettävä erityishuomio, sillä tautiriskit kasvavat, kun laitumen lepoaika ei ole kokonaista kasvukiertoa. Laidunalueelta kannattaa kuoria kulunut pintamaa pois ja muokata (syväkyntö) alue. Keväällä alueelle kylvetään uusi laidunnurmi. Nyrkkisäätönä voidaan pitää sitä, että samalla laidunalueella laidunnetaan 1 parvi/vuosi. 7

8 Laidunkierrolla voidaan vähentää kalkkunoiden tautipainetta. Ulkomailla on hyviä kokemuksia neljän laitumen kierrosta viikon tai korkeintaan 2 viikon kiertovälillä. Laidunkierrolla voidaan optimoida myös laidunalan tarvetta ja laitumen ravinnollinen arvo voidaan hyödyntää tehokkaammin. Lyhyellä vaihtovälillä pystytään alentamaan mm. ulostevälitteisten tautien (esim. kokkidioosi) tartuntapainetta. Laidunalue on pidettävä siistinä poistamalla kaikki kuolleet eläimet (kalkkunat sekä haittaeläimet) mahdollisimman pian. Raadot ja niissä kasvavat kärpäsentoukat voivat aiheuttaa niitä syövillä kalkkunoilla botulisimia. 8

9 Laidunaita Laidunaidan tehtävä on estää eläintä karkaamasta ja pitää kalkkunat petoeläinten ulottumattomissa. Petovahinkojen välttämiseksi kalkkunat kannattaa siirtää yöksi suojaan. Petovahinkoja voidaan vähentää käyttämällä sähköaitaa. Laidunaidan ulkopuolella noin 5 cm korkeudessa kulkeva sähköaita pitää useimmat pedot (esim. ketut) loitolla. Kalkkunoiden ollessa pieniä voivat myös petolinnut olla uhkana. Kalkkunat ovat lentokykyisiä. Kevyemmät kanat ja nuoret linnut voivat helposti ylittää 1,5 metrin korkuisen aidan. Kun linnut viihtyvät laitumella ja niillä on riittävästi ruokaa ne pysyttelevät yleensä aidan sisäpuolella. Kun kalkkunat ovat innostuneita tai uhattuina, ne todennäköisemmin lentävät. Laidunaidan korkeuden tulee olla cm, jotta kalkkunat saadaan pidettyä aidan sisäpuolella. Kuva 3. Aitauksen tulee olla rakenteiltaan ja materiaaleiltaan tarhattavalle eläinlajille sopiva ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta. Jos aitaamiseen käytetään verkkoaitaa, verkon silmäkoon on oltava sellainen, etteivät linnut voi jäädä siihen kiinni päästään, raajoistaan tai muista ruumiinosistaan. Aidan alaosassa kannattaa verkon silmäkoko pitää pienempänä ja yläosassa se voi olla harvempi, kuten viereisessä kuvassa näkyy. Mikäli sähköaita on käytössä, kannattaa huolehtia, että sähköaidan alla kasvillisuus on niitetty matalaksi. Laidunalueella tarvittavaa sähköenergiaa on mahdollista kerätä esimerkiksi aurinkopaneeleilla akkulatureihin. Aurinkopaneelin keräämää energiaa voidaan hyödyntää myös rehunjakelussa. Kuva 4, 5 ja 6. Aurinkopaneeli ja siihen kytketyt akut keräävät energiaa sähköaitaan ja laidunsuojaan. 9

10 Laidunsuoja Laidunsuojana voi toimia kiinteä kasvattamo, jossa kalkkunat voivat kasvaa myös untuvikkoajan ja josta on helppo pääsy laitumelle ja ulkotarhaan. Kuva 7. Kiinteästä suojasta pääsy tarhaalueelle, joka on kuivitettu runsaalla oljella Laidunsuojan tarkoituksena on suojella kalkkunoita vahingollisilta sääolosuhteilta, esim. rankkasateilta ja kovalta kuumuudelta. Suoja tarjoaa myös turvapaikkaa saalistajilta, petolinnuilta ja eläimiltä. Lisäksi laidunsuoja toimii ruokinta- ja juottopaikkana. Parven ruokinta tulee järjestää suojaan, sillä taivasalla, avolaitumella olevat ruokintapaikat houkuttelevat paikalle ei toivottuja villilintuja, jotka saattavat levittää vaarallisia lintutauteja. Ulkomailla kalkkunoiden laidunkasvatukseen käytettävät rakennukset ovat toisinaan kiinteiden hallien sijasta siirrettäviä telttahalleja tai kevytrakenteisia peltirakennuksia. Siirrettävät hallit tekevät laiduntamisesta joustavampaa, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa laidunpaikkaa vuosittain. Suojan täytyy tällöin olla helppo pystyttää ja purkaa. Samoin laidunalueen aitaratkaisun on hyvä olla helposti siirrettävissä. Kevytrakenteisissa kasvatushalleissa ilmanvaihto, lämmöneristys ja lämmitysmahdollisuudet ovat yleensä haasteellisempia. Lämmitys on usein pelkkien keinoemojen (lämpölamppujen tai lämpöpaneeleiden) varassa. Muutaman kesän kalkkunoiden laiduntamisen kokemuksesta voidaan todeta, että suomalaisissa olosuhteissa kondenssiongelmat voivat olla merkittäviä etenkin peltihallissa. Vähäsateisena kesänä ja oikein mitoitetulla ilmanvaihdolla telttaratkaisu toimi sen sijaan hyvin laidunkalkkunoiden suojana koko ulkokasvatuskauden ajan. Kuva 8. Kevytrakenteinen kaarihalli Kuva 9. Laidunsuojana pressuhalli, johon rehuseos traktorin perävaunusta Kevyissä laidunsuojissa kalkkunat ovat helpommin alttiina kosteudelle, vedolle, kylmyydelle ja myös kuumuudelle kuin kiinteissä varustelluissa kasvattamoissa. Lintujen vastustuskyky voi heiketä, jos kasvuympäristö on liian kylmä tai vetoinen. Märkyys ja jopa liiallinen kuumuus saattavat vaikuttaa vastustuskyvyn heikkenemiseen. Laidunsuojan alustan pitäminen kuivana on siis ensiarvoisen tärkeää ja suojaa kannattaa kuvittaa koko 10

11 kasvatuskauden ajan. Kostea pehku altistaa mm. rintalimakolle ja jalkavaurioille ja lisää haitallisten bakteerien kasvua. Kosteassa myös kokkiidit lisääntyvät ja ammoniakin muodostuminen on runsasta, mikä on vaarana kalkkunan hengityselimille. Siirrettävät kevytrakenteiset traktorilla liikuteltavat laidunsuojat tarjoavat mahdollisuuden yhden parven aikana siirtää rakennusta laitumen sisällä, mikä vähentää ympäristövaikutuksia (lanta jakautuu suuremmalle alueelle). Siirrettävät laidunsuojat eivät voi olla kuitenkaan kovin isoja tämä pitää huomioida parven koossa. Laidunsuojan pohjan on hyvä olla hyvin vettä läpäisevää maa-ainesta, kuten Suomessa toteutettiin viime kesänä: laidunsuojan alueelta poistetiin ohut maakerros ja tilalle lisättiin hiekkaa. Suojassa kuivikemateriaalina olki on oiva valinta. Kuivikkeen lisäämistä täytyy tehdä jatkuvasti, sillä linnulla on oltava aina kuiva alusta levätessään. Kuva 10 ja 11. Kiinteät laidunhallit sijaitsevat yleensä talouskeskuksessa laitumen reunalla. Laidunsuojan on oltava riittävän tilava, jotta kaikki linnut saavat sieltä tarpeeksi turvaa ja tilaa. Laidunsuojassa maksimitäyttötiheys on 30 elopainokiloa neliötä kohti. Suositeltavaa on ajaa kalkkunat yön ajaksi suojan sisälle (välttyminen mahdollisilta petovahingoilta). Tosin muutaman Suomessa kasvaneen laidunkalkkunaerän perusteella voitaan todeta, että suurin osa kalkkunoista hakeutui itse yöksi suojaan ja joitakin lintuja jäi suojan ulkopuolelle, missä ne pärjäsivät myös hyvin. Meillä kesäyöt ovat valoisia, jolloin linnut eivät illan pimetessä siirry suojaan. Yleensä kuitenkin laidunsuojassa oleva rehu- ja vesitarjonta takaavat sen, että kalkkunat hakeutuvat mielellään suojaan ja sen läheisyyteen yöajaksi. Yleensä kalkkunat haluavat palata samaan totuttuun ja turvalliseen paikkaan yöpymään. Kun laidunnus tehdään kiinteästä rakennuksesta käsin, linnuilla on jo valmiiksi halu palata yöksi kotiin. Luonnossa kalkkunat hakeutuvat puiden oksille mahdollisissa vaaratilanteissa. Kalkkunat nukkuvat mielellään myös oksilla. Tästä syystä on suositeltavaa asentaa laidunsuojaan orsirakenteita tai esimerkiksi tuoda suojaan olkipaaleja, joiden päällä linnut mielellään oleskelevat. Mikäli suojaan sijoitetaan orsia, niiden on hyvä olla cm irti maasta ja vähintään 60 cm välimatka toisistaan. Kaikki orret kannattaa rakentaa samalle korkeudelle, jolloin vältetään kilpailu korkeimmasta orresta. Linnut aloittavat orsien käytön yleensä 4 5 viikon iässä. Kuva 12. Suojan olkipaalit toimivat orsina. 11

12 Lintujen siirto laitumelle Laitumelle siirtoa suositellaan 6 7 viikon iästä lähtien. Mikäli alkukasvatustila on laitumen vieressä toimien myös laidunsuojana, lintujen siirtyminen laitumelle on helppoa. Alkukasvatustilassa tulee olla riittävästi luukkuja ulosmenoon. Ne avataan lintujen ollessa 6 viikon ikäisiä, jolloin kalkkunat pääsevät pikkuhiljaa tutustumaan laitumeen. Mikäli kalkkunat siirretään laitumelle, jossa on eri laidunsuoja kuin alkukasvatuksessa, linnut kannattaa pitää ensimmäinen vuorokausi laidunsuojan sisällä, jossa vesi ja rehu ovat tarjolla. Toisena päivänä laidunsuojasta avataan pääsy laitumelle. Kun kalkkunat pidetään aluksi laidunsuojassa, se helpottaa jatkossa niiden omatoimista siirtymistä yöksi suojaan. Kuva 13 ja 14. Kalkkunoiden tutustuttaminen laitumeen alkaa, kun laidunsuojan ulosmenoaukot avataan lintujen ollessa 6 7 viikon ikäisiä. 12

13 Rehu ja vesi laitumella Kalkkunalla tulee olla aina sen kulloisenkin ikävaiheen vaatiman ravinnontarpeen mukaista rehua tarjolla. Mikäli laitumella käytetään perinteisiä hitaasti kasvia kalkkunarotuja, rehun tulisi olla suunniteltu hitaaseen kasvuun (hitaasti kasvavia kalkkunarotuja ei suomalaisessa tuotannossa ole kuitenkaan tarjolla ja ulkomailta tuontiin liittyy vakavasti otettavia riskejä). Jos taas lintujen alkuperä on tavanomaisesta tuotannosta, laitumella käytettävä rehu on samaa kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla kalkkunoilla ja tällöin rehun hankinta on helpompaa. Kalkkunoille kannattaa tarjota kokoviljaa 6 viikon iästä lähtien lisäten viljan osuutta tasaisesti iän myötä. Kokoviljaksi suositellaan aluksi vehnää ja myöhemmin myös kauraa. Tehdasrehuun lisätään kokoviljaa valmistajan suositusten mukainen määrä. Rehun saastumisen estämiseksi ruokinta kannattaa tehdä sisätiloissa ja laidunsuojassa. Ruokintapaikkojen keskittäminen sisätiloihin houkuttelee vähemmän haittaeläimiä kuten jyrsijöitä ja luonnonvaraisia lintuja. Mikäli laitumella on isompi määrä (useita satoja) kalkkunoita, rehun- ja vedensaantia kannattaa automatisoida. Jos suoja on kiinteä rakennus, voidaan asentaa pysyviä ratkaisuja. Laitumella olevaan suojaan kannattaa miettiä vesi- ja rehulinjoja, joihin on mahdollista saada juokseva vesi esim. letkulla talouskeskuksesta. Rehun jakeluun voidaan asentaa ruokintalinja pudotussuppiloineen, johon rehua voi laskea isommasta siilosta tai vastaavasta. Rehulinjan automaattinen täyttö edellyttää sähkön saantia laidunalueelle. Talouskeskuksesta voidaan siirtää sähköä rehulinjan spiraaliin moottorille tai laidunalueella tarvittavaa sähköenergiaa on myös mahdollista kerätä esimerkiksi aurinkopaneeleilla akkulatureihin ja energiaa voidaan hyödyntää rehunjakelussa (katso sivu 9). Jos laidunsuoja on paikassa, johon ei saa juoksevaa vettä ja sähköä, on erittäin tärkeää huolehtia, että puhdasta ja raikasta vettä ja rehua on saatavilla. Näitä asioita on tarkistettava useita kertoja päivässä: veden saanti on varmistettava ja rehua on lisättävä tarvittaessa. Kuva 15 ja 16. Kiinteässä laidunsuojassa on pysyviä laiteratkaisuja. Etenkin helteellä kiinteät laiteratkaisut helpottavat veden saannin varmistusta. Ruokinta- ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Niiden sijoittamien riittävän kauas mahdollisista orsista ehkäisee ulosteen joutumista tarjolla olevaan rehuun ja veteen. Juoma-astiat on pestävä päivittäin ja mahdollisen vesisäilön veden laatuun on panostettava. Rehukupeissa olevan rehun puhtaudesta on pidettävä myös huoli. 13

14 Ruokinta- ja juomapisteiden korkeus maasta tulee olla linnun selän korkeudella ja niitä tulee korottaa lintujen kasvun mukaan. Oikea korkeus ennaltaehkäisee myös ulosteen joutumista ruokinta- ja juoma-astioihin. Laitumelta kalkkunoiden on mahdollista saada lisäproteiinia hyönteisten, matojen yms. muodossa. Ulkoilulla on myönteinen vaikutus kalkkunoiden hyvinvointiin ja vastustuskykyyn mm. lisääntyneen liikunnan ja paremman ilmanlaadun ansiosta. Kuva 17. Laitumelta kalkkunat löytävät mm. matoja, jotka ovat lisäproteiinin lähteitä. Rehut kannattaa kuitenkin suunnitella siten, että niiden ravintoarvot vastaavat kalkkunan vaatimuksia. 14

15 Riskien hallinta laitumella Ulkoilevat kalkkunat altistuvat helpommin luonnonlintujen ja jyrsijöiden levittämille taudinaiheuttajille. Myös maaperässä voi olla kalkkunoille haitallisia taudinaiheuttajia Muita tautiriskitekijöitä liittyy mm. eläinsuojiin ja ruokintaan. Laiduntavien lintujen tautisuojaus on haasteellisempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa olevien kalkkunoiden. Laiduntavien kalkkunoiden tautiriskejä pystytään rajoittamaan riskinhallintakeinoilla, mm. haittaeläintorjunnalla, rokottamalla, laidunkierrolla ja pitämällä linnut sisätiloissa luonnonlintujen kevätmuuton aikana. Kalkkunoiden pitäminen sisätiloissa öisin ja lisärehun antaminen ainoastaan suojassa ovat myös riskinhallintaa. Monet tautiriskit voidaan välttää panostamalla järkevästi riskienhallintaan. Aivan kuten sisätiloissa, tautisulkujen ylläpito on tärkeää myös laitumella. Mikäli samalla tilalla on tavanomaisessa tuotannossa kasvatettavia kalkkunoita sekä laidunkalkkunoita, tautisulun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Lisäksi laidunlintuja hoitavien yhteyksiä muihin siipikarjatiloihin sekä harraste- ja luonnonvaraisiin lintuihin tulee välttää. Laidunalueen valinta on tärkeä Laidunalueella ei saisi lähivuosina olla ollut mustapäätautiin sairastuneita lintuja. Mustapäätauti (Histomonas meleagridis) on vakava uhka laiduntaville kalkkunoille, etenkin jos alueella pidetään tai on aikaisemmin pidetty tautiin sairastuneita ulkoilevia kanalintuja. Koska tauti leviää nopeasti parvessa ja tautia vastaan ei ole saatavissa tehokasta lääkettä, voi mustapäätauti lyhyessä ajassa tehdä kalkkunantuotannon saastuneella tilalla mahdottomaksi vuosiksi eteenpäin. Panosta alkukasvatukseen (katso sivu 5) Kalkkunoiden alkukasvatuksen merkitystä ei voi ikinä korostaa liikaa. Tasaisella hyvän höyhenpeitteen omaavalla parvella on aina parhaat edellytykset menestyä kaikenlaisissa olosuhteissa. Luonnonelementit kuten kylmyys, kuumuus ja kosteus voivat heikentää kalkkunoiden vastustuskykyä ja ääriolosuhteissa aiheuttaa jopa kuolleisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kalkkunoilla on jo kunnollinen höyhenpeite ja riittävä vastustuskyky niiden siirtyessä laitumelle. Kun höyhenpeite on tarpeeksi paksu, se toimii viileillä ja sateisilla ilmoilla sadetakkina. Jos höyhenpeite ei ole tarpeeksi paksu, kalkkunan kehon lämpötila voi laskea liian alhaiseksi ja aiheuttaa hypotermian. Kalkkunan immuunijärjestelmän kehittymistä edes auttaa alkukasvatuksen optimaaliset olosuhteet (immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt 6 viikon iässä ja sen kehittyminen voi kestää jopa 8 12 viikkoa). Tautisulku Tautisulun merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Sen ylläpito on tärkeää laidunkasvatuksessa. Jos samalla tilalla on tavanomaisessa tuotannossa kasvatettavia kalkkunoita sekä laidunkalkkunoita, tautisulun ja sen oikeaoppisen käytön avulla vähennetään ristikontaminaation varaa sisäkasvatuslintujen ja laidunlintujen välillä. 15

16 Kuva 18 ja 19. Esimerkkikuvat hyvin toteutetusta tautisulusta laidunalueelle. Tässä kulku laitumelle tapahtuu kuvassa olevan parakin kautta. Parakissa vaihdetaan jalkineet ja pukeudutaan suojavarusteisiin sekä desinfioidaan kädet. Rokottaminen sikaruusua vastaan on suositeltavaa Tavanomaisessa suomalaisessa kalkkunankasvatuksessa ei lintuja rokoteta säännöllisesti. Kalkkunat ovat herkkiä Erysipelothrix rhusiopathiae -bakteerin aiheuttamalle sikaruusulle. Koska bakteeria esiintyy yleisesti maaperässä, laiduntavat kalkkunat on syytä rokottaa tautia vastaan. Rokotus tapahtuu kaksi kertaa injektiona nahan alle (ensimmäisen kerran 6 viikon iässä juuri ennen laitumelle laskemista ja toisen kerran 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta). Suomessa ei tällä hetkellä ole kalkkunoille rekisteröityä sikaruusurokotetta. Rokotteelle on siis anottava erityislupa ja tästä syystä asiasta kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä eläinlääkäriin. Kuva 20. Kalkkunan sikaruusurokote injektoidaan linnun niskanahan alle. 16

17 Rehut ja vesi laidunsuojan sisälle Linnut ja jyrsijät voivat myös saastuttaa laitumen ja laidunsuojat sekä rehun. Näitä taudinaiheuttajia ovat salmonella (Salmonella spp) ja kampylo (Campylobacter spp). Nämä eivät yleensä aiheuta kalkkunoissa oireita, mutta ovat vakavia uhkia elintarvikehygieniaan, sillä ne sairastuttavat yleensä ihmisiä. Luonnoneläimet voivat levittää salmonellaa saman alueen parvien välillä. Jyrsijät voivat erittää suuria määriä Salmonella-bakteereja ulosteessaan. Salmonella-bakteerit säilyvät hyvin pitkään elinkelpoisina ympäristössä. Luonnonlintuja pidetään tärkeinä Campylobacter-lähteinä etenkin ulkoilevalle siipikarjalle. Luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös tuotantoeläimet voivat toimia tartunnanlähteinä. Muiden tuotantoeläinten toimiminen tartunnanlähteinä on otettava huomioon etenkin niillä tiloilla, joilla pidetään useita eläinlajeja. Esimerkiksi EHEC-tartuntojen (enterohemorraginen Escherichia coli) leviäminen kalkkunoihin olisi haitallista. Kuva 21. Luonnonlintujen ja muiden haittaeläinten altistavaa vaikutusta on vaikeampaa pitää poissa ulkoilevilta kalkkunoilta kuin sisätiloissa olevilta. Ruokinnan pitäminen suojassa on kuitenkin selkeä keino vähentää luonnonlintuja laidunalueella. Kalkkunat yöksi suojaan Petoeläimet ovat vaaroja, joilta kalkkunoita ei voida laidunolosuhteissa pitää täysin turvassa ja siksi niiden aiheuttamilta vahingoilta voi olla vaikea suojautua täysin, etenkin kalkkunoiden ollessa vielä pieniä. Kuva 22. Kalkkunat hakeutuvat iltaisin itse laidunsuojaan, jossa niille on tarjolla suojan lisäksi rehua ja raikasta vettä. Linnut voi myös kerätä yöksi suojaan, mikäli ne eivät siirry sinne omatoimisesti. Suojan ulosmenoaukot voi sulkea yöksi. 17

18 Kalkkunoiden pitäminen sisällä lintujen kevätmuuton aikana maaliskuun alusta toukokuun loppuun Luonnonlinnut voivat levittää vakavia lintutauteja, kuten lintuinfluenssaa ja Newcastlen tautia. Lintuinfluenssaa esiintyy ensisijaisesti vesilinnuilla kuten hanhilla, sorsilla ja lokeilla, jotka toimivat taudin levittäjinä. Lintuinfluenssavaaran pienentämiseksi on voimassa lakisääteinen riskinhallintakeino: siipikarjaa ei saa pitää ulkona lintujen kevätmuuton aikana maaliskuun alusta toukokuun loppuu, ellei ulkotarhoja ole suojattu siten, etteivät luonnonvaraiset vesilinnut pääse kosketuksiin kalkkunoiden kanssa (MMM 386/2006, MMM 81/2011, Evira 2013, Evira 2014c). Jos siipikarjaa ei pidetä sisätiloissa, omistajan on ilmoitettava asiasta paikalliselle kunnaneläinlääkärille (Evira 2014c). Alueilla, joilla lintuinfluenssaa esiintyy, luonnonlintujen syysmuutto on vielä suurempi riskitekijä ulkoilevalle siipikarjalle kuin kevätmuutto. Ennen syysmuuttoa suuria määriä virukselle alttiita nuoria lintuja kerääntyy ja infektoituu, jolloin ne levittävät virusta laajalti syysmuuton alkaessa. Paras tapa suojata siipikarjaparvi lintuinfluenssalta epidemian yhteydessä on siirtää linnut sisätiloihin. Tämä kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa siten, että laidunkaudella tarvittaessa on käytettävissä riittävästi sisätilaa. 18

19 Laidunkalkkunoiden hoito, kiinniotto ja lastaus Laitumella kasvatettavien kalkkunauntuvikkojen saapuminen tilalle kannattaa ajoittaa siten, että ne ovat laidunikäisiä siinä vaiheessa, kun laidunnus on mahdollista kesäkuun alussa. Laidunalaa tulee olla vähintään 4 m 2 /kalkkuna. Jo ennen kalkkunoiden saapumista, kannattaa asettaa selkeä tavoite lintujen loppupainolle/teuraspainolle. Kalkkunoiden teurastuksen ajankohta kannattaa varata tavoitellun kasvun ja teuraspainon mukaan. Laidunkalkkunoiden alkuhoito tapahtuu samoin kuin tavanomaisten kalkkunoiden. Parven alkuunlähtö on erittäin tärkeää, sillä silloin luodaan pohja parven menestymiselle. Kalkkunoiden kasvukehitystä seurataan säännöllisesti. Punnituksessa voidaan käyttää automaattivakaa sen toiminta on kuitenkin tarkistettava käsipunnitusten avulla. Punnituksia tehdään vähintään kerran viikossa ja punnittavien lintujen otos on oltava riittävän suuri (vähintään 50 lintua). Painokehityksen avulla voidaan kalkkunoiden ruokintaa hienosäätää mm. viljan osuutta vähentämällä tai lisäämällä. Kuva 23. Laidunsuojaan on asennettu automaattivaaka, jonka avulla lintujen painokehitystä seurataan. Kalkkunoiden laitumelle siirtäminen tehdään lintujen tutustuttamisella (katso sivu 12). Laidunsuojan maksimitäyttö on 30 elopainokiloa/ m 2. Laidunsuojan alusta on pidettävä kuivana lisäämällä sinne säännöllisesti ja tarpeen mukaan kuiviketta (olkea/heinää). Laitumella ja laidunsuojassa tehdään tarkistuskierroksia vähintään 2 kertaa vuorokaudessa. Mahdolliset kuolleet linnut ja muut kuolleet eläimet viedään alueelta pois välittömästi. Mikäli kuolleita kalkkunoita löytyy yhden päivän aikana useita, kuolleisuuden syy on selvitettävä lähettämällä lintuja Eviraan tutkittavaksi ja kuolleisuudesta on ilmoitettava eläinlääkärille (terveydenhuoltoeläinlääkäri tai kunnaneläinlääkäri). 19

20 Muutaman kesän kokemusten perusteella todettiin, että lastauksen valmistelu kannattaa tehdä yön hämärimpänä/pimeimänä aikana. Normaalisti kalkkunat hakeutuvat yöksi tai ne ajetaan illalla laidunsuojaan. Linnut saadaan houkuteltua suojaan, kun sinne jätetään valot päälle muutama taskulamppu roikkumaan suojaan houkuttelemaan kalkkunat ihmettelemään valonlähdettä. Tämän jälkeen laidunsuojan ulosmenoaukot suljetaan kiinniotto ja lastaus voidaan aloittaa tuomalla kuljetuspäällykset kalkkunoiden lähettyville suojan sisälle. 20

21 Lähteet ja lisämateriaali Evira ja MTT 2014: Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa. Satafood Kehittämisyhdistys ry 2014: Loppuraportti Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen. The Livestock Conservancy: Heritage Turkey Manual. Antony Guillaume, Aviagen Turkeys, Esitys Kalkkunoiden hoidosta Länsi-Kalkkuna Oy: Kalkkunakasvattajan käsikirja. 21

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Sisältö Tautisuojausosion tavoitteet Siipikarjan tautisuojaus

Lisätiedot

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 Linnut saapuivat tilalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena oli toimittaa tavanomaisesti tuotettavien kasvattamountuvikkotoimituksen yhteydessä ylimääräisiä untuvikkoja,

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 ETT ry tautisuojauksen asialla vuodesta 1994 Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Liha-alan yritykset, meijerit ja munapakkaamot 5 eläinlääkäriä,

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot

Laidunkalkkunatuotantoon tutustuminen Englannissa syyskuu 2014

Laidunkalkkunatuotantoon tutustuminen Englannissa syyskuu 2014 MATKARAPORTTI Elina Kari ja Sirkka Karikko Laidunkalkkunatuotantoon tutustuminen Englannissa syyskuu 2014 Vierailu: Kelly Turkeys, Danbury, ESSEX Paul Kelly otti meidät vastaan ja piti tapaamisemme alkuun

Lisätiedot

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Siipikarjan terveys Suomessa vuosikymmeniä tiukka viranomaisvalvonta Tartuntojen ennaltaehkäisy Toimenpiteet tautitapauksissa 1995 EU-jäsenyyden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Loppuraportti. Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen

Loppuraportti. Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen Loppuraportti Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen Satafood Kehittämisyhdistys ry/sirkka Karikko 30.4.2014 Sisällysluettelo sivu 1. Hankkeen tavoitteet 2 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 2 3. Hanketutkimuksen

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen - Hankkeen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettävää siipikarjaa ja siirrettäviä siipikarjan

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus. Newcastlen taudin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus. Newcastlen taudin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 25/14 Päivämäärä Dnro 10.12.2014 1238/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2015 -toistaiseksi Kumoaa Newcastlen taudin ja lintuinfluenssan vastustamisesta

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset

Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset Esimerkkilaskelmia hyvin onnistuvalle tuotannolle ja vertailu saksalaiseen tuotantoon Jarkko K. Niemi ja Timo Karhula MTT Taloustutkimus 1 Sisältö Johdanto...

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Ohjeita kotitarvekanojen pitoon

Ohjeita kotitarvekanojen pitoon Ohjeita kotitarvekanojen pitoon KANAT Eviran muistilista kanojen pitäjälle: 1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen 2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Munintakanojen rokotukset kasvatusaikana Tauti Antotapa ja

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Siipikarjan terveydentila on Suomessa ollut jo vuosikausia erittäin hyvä Vaarallisia

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla Matkalla mukana: Kalkkunatuottajat Seppo Heikkilä, Juhani Viljakainen ja Fredrik Ström Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka Länsi-Kalkkuna

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Eviran tutkimuksia 2/2014. Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa

Eviran tutkimuksia 2/2014. Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa Eviran tutkimuksia 2/2014 Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa Eviran tutkimuksia 2/2014 Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Katsaus munantuottajan ja nuorikkokasvattajan vakuutusturvaan. Sanna Muurama LSK Poultry Oy

Katsaus munantuottajan ja nuorikkokasvattajan vakuutusturvaan. Sanna Muurama LSK Poultry Oy Katsaus munantuottajan ja nuorikkokasvattajan vakuutusturvaan LSK Poultry Oy Lohmann LSL kanan maahantuonti, markkinointi ja neuvonta Munintakanojen terveys -päivä Ahlman, Tampere 17.11.2014 Sanna Muurama

Lisätiedot

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa Dr Jérôme NOIRAULT Suomessa sääolosuhteet ovat erittäin ankarat. Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa ja kesällä on kuuma. Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamatta energiaa:

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin) Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen

Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen Eurotier-messut 16-19.11.2010 Kalkkuna tuottajia oli paikalla Jarkko Ja Perttu Eskola, Kirsi ja Hermanni Huhtala, Juho Marttila, Hannu Heikkilä. Tiistaina 16.11.

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri Tampere 21.1.2012 Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset Hevosen hyvinvointi Yleistä Hevosten

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Ontuva broileri Eija Kaukonen 10.12.2014 Broilerin jalkaviat - merkitys Heikentynyt hyvinvointi Kipu Huono ja epätasainen kasvu olosuhteiden ja laitteiden säätö vaikeaa

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA

ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA Tasaiset olosuhteet Kaikille! Fancomin Minimi - Maksimi Tunneli-ilmanvaihto varmistaa tasaisen ilmanlaadun siipikarjatiloissa.

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista siipikarjatalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2012 Maa

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN Yleistä Rakennettiinpa muurikivistä ladottavaa seinämää vain muutaman kymmenen senttimetrin korkuisena, tai pariin metriin nousevana

Lisätiedot

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN www.ett.fi TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit

Lisätiedot

Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa

Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa FT Marianna Norring Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto Selvitys 31.1.2014 Ydin Luomukalkkunan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke TARHAUSJÄTTEET Porojen tarhauksesta syntyvät jätteet tulee käsitellä maaperän ja vesistön pilaantumisen

Lisätiedot

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Tampere 23.10.14 Loimaa 29.10.14 Seinäjoki 30.10.14 Eija Kaukonen Miksi rokotetaan Suoja

Lisätiedot

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin

Lisätiedot

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä Dokumentointi Broilertuotannon dokumentointi perustuu lainsäädäntöön, kansallisesti sovittuun Hyvään tuotantotapaan sekä teurastamokohtaisiin laatuvaatimuksiin Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Tietopaketti. Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa

Tietopaketti. Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa Tietopaketti Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa SISÄLTÖ 1. Kansallinen laatujärjestelmä 2. Broilerikasvatuksen tuotantoketju Suomessa 3. Hyvinvointi ja terveys 4. Ruokinta 5. Kasvatustiheys 6.

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Munintakanojen terveys Ylitarkastaja Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet ja EU:n hyväksymä kansallinen valvontaohjelma

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta

Lisätiedot

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H.

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H. Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita Tampere 15.4.2014/P.H. Ns. hyvinvointidirektiivi (2007/43/EY): tavanomaisen broilerinkasvatuksen vähimmäisvaatimukset (lintujen kasvatustiheys, kasvattamon

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä Broilereiden kohonnut kuolleisuus Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015 Kolibasilloosiepidemia broilereilla Vuoden 2013 loppupuolelta

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Luomupäivä 15.4.2010 Läänineläinlääkäri Nina Aalto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kaikki yksityiskohtaiset

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot