OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN Satafood Kehittämisyhdistys ry. /Sirkka Karikko,

2 Sisällys Johdanto 3 Eläinaines 4 Alkukasvatus 5 LAIDUNNUKSESTA 6 Laidun 7 Laidunaita 9 Laidunsuoja 10 Siirto laitumelle 12 Rehu ja vesi laitumella 13 Riskien hallinta laitumella 15 Laidunalueen valinta 15 Panosta alkukasvatukseen 15 Tautisulku 15 Rokottaminen 16 Rehut ja vesi suojan sisällä 17 Kalkkunat yöksi suojaan 17 Suojassa pitäminen lintujen kevätmuuton aikana 18 Kalkkunoiden hoito, kiinniotto ja lastaus 19 Lähteet ja lisämateriaali 21 2

3 LAIDUNKALKKUNAN KASVATUKSEN OHJEITA Johdanto Luomukalkkunoiden kasvatusta kokeiltiin Suomessa 2000-luvun vaihteessa. Kasvatusmäärät vaihtelivat tuolloin noin 300:sta 800 kalkkunaan ja tiloja oli vain muutama. Tämän jälkeen luomutiloilla kasvatettiin yksittäisiä kalkkunoita, kunnes lähes 10 vuoden tauon jälkeen luomukalkkunatuotantoa aloitettiin jälleen vuonna 2011 yhdellä tilalla. Tuolloin luomukalkkunaa tuotti tila, joka oli mukana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa useiden eri selvitysten avulla saatiin kuva siitä, onnistuuko luomukalkkunan tuotanto Suomessa. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välissä olevaa laidunkalkkunatuotantoa. Hankkeen selvitysten perusteella lainsäädäntö ja tuotannon kriteerit mahdollistavat luomukalkkunatuotannon Suomessa. Myös kalkkunan luomuruokinta onnistuu, kunhan rehut suunnitellaan ja tehdään hyvin, ja ruokinta toteutetaan ohjeiden mukaisesti. Laidunkalkkunat sen sijaan voidaan ruokkia tavanomaisilla kalkkunoiden kasvatukseen suunnitelluilla rehuilla. Laidunkalkkunatuotantoon ei siis välttämättä tarvita erillisiä rehuja kuten luomutuotannossa. Luomu- ja laidunkalkkunatuotannon suurin ero tavanomaiseen tuotantoon tautisuojauksen kannalta on ulkoiluvaatimus. Tavanomaisessa tuotannossa keskeisessä asemassa on tautisulku, joka erottaa puhtaan tuotantotilan saastuneesta ympäristöstä. Luonnonlintujen ja haittaeläinten kuten jyrsijöiden levittämät tartunnat sekä maaperäiset taudinaiheuttajat uhkaavat laiduntavaa parvea. Vaihtoehtoisia hallintakeinoja on kuitenkin olemassa, esimerkiksi laidunkierto ja rokotukset, jotka vähentävät kalkkunoiden sairastumisriskiä. Hankkeessa toteutettu kvalitatiivinen kuluttajatutkimus osoitti, että suurin este kuluttajan näkökulmasta on luomukalkkunan kalliiksi koettu hinta. Tutkimuksen mukaan kalkkunalla on tunnettuus- ja mielikuvahaaste, joten ennen kuin luomukalkkuna saadaan kuluttajien ruokapöytään, tulee tavallisen kalkkunan asemaa vahvistaa ja vakiinnuttaa kuluttajien ruokapöydässä. Luomukalkkunan menekin haasteena on korkeahko kustannustaso sekä luomukalkkunan markkinointi. Laidunkalkkuna vaikuttaa luomukalkkunaa lupaavammalta vaihtoehdolta, koska siinä yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat. Haasteena ovat markkinointi ja logistiikka. (Loppuraportti: Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen 2014). Laidunkalkkunatuotannon avulla on mahdollisuus tarjota kuluttajille luomua edullisempi vaihtoehto, joka tuo tunnettuutta kalkkunalle. Laidunnuksessa on kuitenkin riskejä, joita tavanomaisessa tuotannossa on helpompi hallita. Vaihtoehtoisia hallintakeinoja laidunnuksen riskeille on kuitenkin olemassa. 3

4 Seuraavassa on kerätty ohjeita kalkkunoiden laidunnukseen kotimaisten kokeilujen perusteella ja soveltaen myös ulkomaisia ohjeita ja käytännön kokemuksia. Esimerkiksi Englannissa kalkkunoiden laidunnus joulukalkkunamarkkinoita varten on yleistä ja niiden tuotantoon on paljon ohjeita. Eläinaines Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) mukaan Suomessa ulkona saa ympärivuotisesti kasvattaa vain sellaisia tuotantoeläinlajeja ja rotuja, jotka soveltuvat ulkokasvatukseen. Yleensä laidunkalkkunatuotannossa käytetään hitaasti kasvavia rotuja, joiden kasvatusaika on 20 viikkoa tai enemmän. Koska Suomessa ei ole saatavilla hitaasti kasvavan jalostelinjan untuvikkoja, käytetään meillä laidunlintuna tavanomaista kalkkunaa. Muutaman kesän laidunkasvatuksen perusteella voidaan todeta, että tavanomainen kalkkuna soveltuu myös laitumella kasvatettavaksi. Mikäli halutaan käyttää hitaasti kasvavaa jalostetta, untuvikkoaines on tuotava maahan. Maahantuontiin liittyy kuitenkin riskejä, jotka on otettava vakavasti. Tuotaessa untuvikkoja ulkomailta, on etsittävä tautitilanteen kannalta turvallinen toimija. Lähtötilan tautitilanne ja tautisuojaus samoin kuin salmonellatodistukset ja vastuunjako on syytä selvittää ennen tuontia. Selvitettäviin seikkoihin kuuluvat myös lähtöparven ja tuotavien untuvikkojen rokotukset sekä terveystarkkailutodistukset. Eläinaineksen hankinnassa on otettava aina huomioon Eviran viranomaisvaatimukset sekä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeet. Suomessa laidunnukseen käytettävissä oleva aika on pohjoisen sijainnin ja sääolojen vuoksi poikkeuksetta lyhyempi kuin maissa, joissa kalkkunoiden laidunnus on yleisempää kuten Ranskassa ja Englannissa. Siksi tavanomaisen, nopeammin kasvavan kalkkunalinjan käyttöä voidaan meillä perustella. Parven tasaisuuden edellytys on, että se on samaa sukupuolta. Mikäli tarkoitus on markkinoida laidunlinnut kokonaisina, on tällöin järkevää käyttää ainoastaan kanoja, sillä niiden paino valmiina on merkittävästi alhaisempi kuin kukkojen. Laitumella kasvava kalkkunakana saavuttaa teuraskypsyyden (5 7 kg teuraspainon) viikon iässä ruokinnasta riippuen. Kukon teurastaminen saman painoisena ei ole järkevää, sillä sen lihaksikkuus tulee vasta myöhemmällä iällä ja painavampana. Suuremman kokonaisen kalkkunan myynti voi olla vaikeaa yksittäisen kalkkunan hinnan noustessa kilojen myötä korkeammaksi ja on myös otettava huomioon, että nykykeittiön uuneihin iso kokonainen kalkkunakukko ei todennäköisesti mahdu. 4

5 Alkukasvatus Laitumelle menevien kalkkunoiden alkukasvatuksessa pätevät samat ohjeet kuin sisätiloissa loppuun asti kasvavien kalkkunoiden. Ennen untuvikkojen saapumista alkukasvatustila on valmisteltava huolellisesti. Kasvatuspaikan yleislämpötilan tulee olla 28 C ja ringeissä keinoemojen alla lämpötilan tulee olla noin 10 astetta korkeampi (36 40 C). Tärkeää on huolehtia myös, että alkukasvatustilassa ei ole vetoa. Untuvikoille rakennetaan ringit; ringin halkaisija 4m. Yhteen rinkiin sijoitetaan 350 kanaa tai 250 kukkoa. Laitteiden määrä: 50 lintua/ruokintapaikka (4 kpl ruokinta-automaattia + munakennoja), lintua/juomakuppi (kellokupit + käsin täytettävät kupit). Keinoemojen käyttö on perusteltua, koska tällöin yleislämpötilaa voidaan laskea nopeammin. Lämpötilan alentaminen nopeasti edesauttaa höyhenpeitteen muodostumista, mikä on erityisen tärkeää lintujen siirtyessä laitumelle osittain sään armoille. Hyvä alkuun lähtö on erittäin tärkeä parven tasaisuuden varmistamiseksi. Rinkien käyttöaika on noin viikko/vajaa viikko parvesta riippuen. Kuivikkeena kutteri ja sen laadusta on huolehdittava koko ajan: poista märkä, lisää uutta. Lintutiheys 6 viikkoon saakka (laitumelle siirtymisaika) maksimissaan 9,5 lintua/m2. Lintujen painoa ja parven yhdenmukaisuutta tulee seurata ensimmäisestä viikosta alkaen. Painoa tulee tarkastella vähintään viikon välein ja verrata sitä tavoitteeseen. Mikäli kasvut eivät kehity toivotulla tavalla, ensimmäisenä kannattaa tarkistaa rehun laatu ja kasvatusolosuhteet olosuhteet. Kuva 1. Untuvikkorinki varusteltuna. Tässä ringissä noin 250 untuvikkoa. 5

6 LAIDUNNUKSESTA Laitumella lintujen haasteena ovat vaihtelevat sääolot, petoeläimet, taudinaiheuttajat ja ennalta arvaamattomat tilanteet. Toki petoeläimiä lukuun ottamatta samat haasteet ovat sisätiloissa kasvatettavilla kalkkunoillakin haasteet ovat vain huomattavasti pienemmät. Laidunaluetta tulee olla vähintään 4 m 2 /kalkkuna. Yhden parven koko on maksimissaan kalkkunaa. Laitumella on oltava mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. Siipikarjan ulkona pitämisessä on rajoituksia Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi siipikarjan pitäminen ulkona on kielletty maaliskuun alusta toukokuun loppuun. (MMM:n asetus 81/2011, 4 a ). Kielto ei koske sellaisia pitopaikkoja, joissa ei pidetä samanaikaisesti sekä tarhattuja vesilintuja että kaupalliseen lihan- tai munantuotantoon tarkoitettua muuta siipikarjaa ja joissa ulkotarhat on suojattu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa. Ulkona pidosta ( ) on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille ennakolta kirjallisena: lintulajit, lukumäärä, etäisyydet lähimpiin järviin, lampiin ja jokiin sekä miten suojaaminen luonnonvaraisilta vesilinnuilta toteutetaan ulkotarhassa. (MMM:n asetus 81/2011, 4b ) 6

7 Laidun Laidunalueesta ei saa olla suoraa kontaktia vesistöihin, jotka houkuttelevat vesilintuja. Tuulista aukeaa, kuten myös metsän ympäröimää laidunta kannattaa välttää parin kesän kokemuksella voidaan todeta näiden välimuodon vaikuttavan parhaimmalta ratkaisulta laidunalueeksi. Laitumella tulee olla riittävä kasvillisuus, vähintään 50 % alueesta on suositeltavaa olla kasvuston peitossa. Pikalaidunnurmiseoksesta on kokemuksia meillä Suomessa. Pikanurmiseoksen kanssa laidunalueelle voi kylvää samalla esimerkiksi kauraa. Kuva 2. Mikäli laidunalueella ei ole pensaita tai puustoa, laitumelle voi tuoda esim. olkipaaleja suojaksi ja virikkeeksi. Olkipaalit toimivat myös orsina ja orsia kannattaa rakentaa myös erikseen. Linnut tuntevat olonsa turvallisemmaksi istuessaan orrella. Iso avonainen alue saattaa houkutella esim. hanhia laskeutumaan laitumelle. Toisaalta parin laidunkesän kokemuksella näyttäisi siltä, että laidunalue keskellä aukeaa ei ole ollut ongelma villilintujen suhteen. Laidunalueen valinnassa on tärkeää, että alueella ei ole ollut lähivuosina ulkoilevia, sairastavia lintuja. Esim. mustapäätauti on isoja menetyksiä aiheuttava sairaus kalkkunalla. Myös sikaruusubakteeri elää maaperässä siltä pystyy kuitenkin suojautumaan rokottamalla linnut (toisin kuin mustapäätauti, jota vastaan ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoa). Ideaalitapauksessa laitumen tulisi levätä pitkään kasvatuserien välillä. Etenkin jos mustapäätautia on esiintynyt, ei kalkkunoita tai muita lintuja tulisi pitää samalla maa-alueella 2-3 vuoteen. Saman laitumen käyttöä voidaan perustella, jos lintujen laidunsuojana toimii kiinteä rakennus ja laitumen aita on perustettu pitkäaikaista käyttöä varten. Mikäli samaa laidunta käytetään vuodesta toiseen, laitumen hoitoon laidunnusten välillä on kiinnitettävä erityishuomio, sillä tautiriskit kasvavat, kun laitumen lepoaika ei ole kokonaista kasvukiertoa. Laidunalueelta kannattaa kuoria kulunut pintamaa pois ja muokata (syväkyntö) alue. Keväällä alueelle kylvetään uusi laidunnurmi. Nyrkkisäätönä voidaan pitää sitä, että samalla laidunalueella laidunnetaan 1 parvi/vuosi. 7

8 Laidunkierrolla voidaan vähentää kalkkunoiden tautipainetta. Ulkomailla on hyviä kokemuksia neljän laitumen kierrosta viikon tai korkeintaan 2 viikon kiertovälillä. Laidunkierrolla voidaan optimoida myös laidunalan tarvetta ja laitumen ravinnollinen arvo voidaan hyödyntää tehokkaammin. Lyhyellä vaihtovälillä pystytään alentamaan mm. ulostevälitteisten tautien (esim. kokkidioosi) tartuntapainetta. Laidunalue on pidettävä siistinä poistamalla kaikki kuolleet eläimet (kalkkunat sekä haittaeläimet) mahdollisimman pian. Raadot ja niissä kasvavat kärpäsentoukat voivat aiheuttaa niitä syövillä kalkkunoilla botulisimia. 8

9 Laidunaita Laidunaidan tehtävä on estää eläintä karkaamasta ja pitää kalkkunat petoeläinten ulottumattomissa. Petovahinkojen välttämiseksi kalkkunat kannattaa siirtää yöksi suojaan. Petovahinkoja voidaan vähentää käyttämällä sähköaitaa. Laidunaidan ulkopuolella noin 5 cm korkeudessa kulkeva sähköaita pitää useimmat pedot (esim. ketut) loitolla. Kalkkunoiden ollessa pieniä voivat myös petolinnut olla uhkana. Kalkkunat ovat lentokykyisiä. Kevyemmät kanat ja nuoret linnut voivat helposti ylittää 1,5 metrin korkuisen aidan. Kun linnut viihtyvät laitumella ja niillä on riittävästi ruokaa ne pysyttelevät yleensä aidan sisäpuolella. Kun kalkkunat ovat innostuneita tai uhattuina, ne todennäköisemmin lentävät. Laidunaidan korkeuden tulee olla cm, jotta kalkkunat saadaan pidettyä aidan sisäpuolella. Kuva 3. Aitauksen tulee olla rakenteiltaan ja materiaaleiltaan tarhattavalle eläinlajille sopiva ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta. Jos aitaamiseen käytetään verkkoaitaa, verkon silmäkoon on oltava sellainen, etteivät linnut voi jäädä siihen kiinni päästään, raajoistaan tai muista ruumiinosistaan. Aidan alaosassa kannattaa verkon silmäkoko pitää pienempänä ja yläosassa se voi olla harvempi, kuten viereisessä kuvassa näkyy. Mikäli sähköaita on käytössä, kannattaa huolehtia, että sähköaidan alla kasvillisuus on niitetty matalaksi. Laidunalueella tarvittavaa sähköenergiaa on mahdollista kerätä esimerkiksi aurinkopaneeleilla akkulatureihin. Aurinkopaneelin keräämää energiaa voidaan hyödyntää myös rehunjakelussa. Kuva 4, 5 ja 6. Aurinkopaneeli ja siihen kytketyt akut keräävät energiaa sähköaitaan ja laidunsuojaan. 9

10 Laidunsuoja Laidunsuojana voi toimia kiinteä kasvattamo, jossa kalkkunat voivat kasvaa myös untuvikkoajan ja josta on helppo pääsy laitumelle ja ulkotarhaan. Kuva 7. Kiinteästä suojasta pääsy tarhaalueelle, joka on kuivitettu runsaalla oljella Laidunsuojan tarkoituksena on suojella kalkkunoita vahingollisilta sääolosuhteilta, esim. rankkasateilta ja kovalta kuumuudelta. Suoja tarjoaa myös turvapaikkaa saalistajilta, petolinnuilta ja eläimiltä. Lisäksi laidunsuoja toimii ruokinta- ja juottopaikkana. Parven ruokinta tulee järjestää suojaan, sillä taivasalla, avolaitumella olevat ruokintapaikat houkuttelevat paikalle ei toivottuja villilintuja, jotka saattavat levittää vaarallisia lintutauteja. Ulkomailla kalkkunoiden laidunkasvatukseen käytettävät rakennukset ovat toisinaan kiinteiden hallien sijasta siirrettäviä telttahalleja tai kevytrakenteisia peltirakennuksia. Siirrettävät hallit tekevät laiduntamisesta joustavampaa, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa laidunpaikkaa vuosittain. Suojan täytyy tällöin olla helppo pystyttää ja purkaa. Samoin laidunalueen aitaratkaisun on hyvä olla helposti siirrettävissä. Kevytrakenteisissa kasvatushalleissa ilmanvaihto, lämmöneristys ja lämmitysmahdollisuudet ovat yleensä haasteellisempia. Lämmitys on usein pelkkien keinoemojen (lämpölamppujen tai lämpöpaneeleiden) varassa. Muutaman kesän kalkkunoiden laiduntamisen kokemuksesta voidaan todeta, että suomalaisissa olosuhteissa kondenssiongelmat voivat olla merkittäviä etenkin peltihallissa. Vähäsateisena kesänä ja oikein mitoitetulla ilmanvaihdolla telttaratkaisu toimi sen sijaan hyvin laidunkalkkunoiden suojana koko ulkokasvatuskauden ajan. Kuva 8. Kevytrakenteinen kaarihalli Kuva 9. Laidunsuojana pressuhalli, johon rehuseos traktorin perävaunusta Kevyissä laidunsuojissa kalkkunat ovat helpommin alttiina kosteudelle, vedolle, kylmyydelle ja myös kuumuudelle kuin kiinteissä varustelluissa kasvattamoissa. Lintujen vastustuskyky voi heiketä, jos kasvuympäristö on liian kylmä tai vetoinen. Märkyys ja jopa liiallinen kuumuus saattavat vaikuttaa vastustuskyvyn heikkenemiseen. Laidunsuojan alustan pitäminen kuivana on siis ensiarvoisen tärkeää ja suojaa kannattaa kuvittaa koko 10

11 kasvatuskauden ajan. Kostea pehku altistaa mm. rintalimakolle ja jalkavaurioille ja lisää haitallisten bakteerien kasvua. Kosteassa myös kokkiidit lisääntyvät ja ammoniakin muodostuminen on runsasta, mikä on vaarana kalkkunan hengityselimille. Siirrettävät kevytrakenteiset traktorilla liikuteltavat laidunsuojat tarjoavat mahdollisuuden yhden parven aikana siirtää rakennusta laitumen sisällä, mikä vähentää ympäristövaikutuksia (lanta jakautuu suuremmalle alueelle). Siirrettävät laidunsuojat eivät voi olla kuitenkaan kovin isoja tämä pitää huomioida parven koossa. Laidunsuojan pohjan on hyvä olla hyvin vettä läpäisevää maa-ainesta, kuten Suomessa toteutettiin viime kesänä: laidunsuojan alueelta poistetiin ohut maakerros ja tilalle lisättiin hiekkaa. Suojassa kuivikemateriaalina olki on oiva valinta. Kuivikkeen lisäämistä täytyy tehdä jatkuvasti, sillä linnulla on oltava aina kuiva alusta levätessään. Kuva 10 ja 11. Kiinteät laidunhallit sijaitsevat yleensä talouskeskuksessa laitumen reunalla. Laidunsuojan on oltava riittävän tilava, jotta kaikki linnut saavat sieltä tarpeeksi turvaa ja tilaa. Laidunsuojassa maksimitäyttötiheys on 30 elopainokiloa neliötä kohti. Suositeltavaa on ajaa kalkkunat yön ajaksi suojan sisälle (välttyminen mahdollisilta petovahingoilta). Tosin muutaman Suomessa kasvaneen laidunkalkkunaerän perusteella voitaan todeta, että suurin osa kalkkunoista hakeutui itse yöksi suojaan ja joitakin lintuja jäi suojan ulkopuolelle, missä ne pärjäsivät myös hyvin. Meillä kesäyöt ovat valoisia, jolloin linnut eivät illan pimetessä siirry suojaan. Yleensä kuitenkin laidunsuojassa oleva rehu- ja vesitarjonta takaavat sen, että kalkkunat hakeutuvat mielellään suojaan ja sen läheisyyteen yöajaksi. Yleensä kalkkunat haluavat palata samaan totuttuun ja turvalliseen paikkaan yöpymään. Kun laidunnus tehdään kiinteästä rakennuksesta käsin, linnuilla on jo valmiiksi halu palata yöksi kotiin. Luonnossa kalkkunat hakeutuvat puiden oksille mahdollisissa vaaratilanteissa. Kalkkunat nukkuvat mielellään myös oksilla. Tästä syystä on suositeltavaa asentaa laidunsuojaan orsirakenteita tai esimerkiksi tuoda suojaan olkipaaleja, joiden päällä linnut mielellään oleskelevat. Mikäli suojaan sijoitetaan orsia, niiden on hyvä olla cm irti maasta ja vähintään 60 cm välimatka toisistaan. Kaikki orret kannattaa rakentaa samalle korkeudelle, jolloin vältetään kilpailu korkeimmasta orresta. Linnut aloittavat orsien käytön yleensä 4 5 viikon iässä. Kuva 12. Suojan olkipaalit toimivat orsina. 11

12 Lintujen siirto laitumelle Laitumelle siirtoa suositellaan 6 7 viikon iästä lähtien. Mikäli alkukasvatustila on laitumen vieressä toimien myös laidunsuojana, lintujen siirtyminen laitumelle on helppoa. Alkukasvatustilassa tulee olla riittävästi luukkuja ulosmenoon. Ne avataan lintujen ollessa 6 viikon ikäisiä, jolloin kalkkunat pääsevät pikkuhiljaa tutustumaan laitumeen. Mikäli kalkkunat siirretään laitumelle, jossa on eri laidunsuoja kuin alkukasvatuksessa, linnut kannattaa pitää ensimmäinen vuorokausi laidunsuojan sisällä, jossa vesi ja rehu ovat tarjolla. Toisena päivänä laidunsuojasta avataan pääsy laitumelle. Kun kalkkunat pidetään aluksi laidunsuojassa, se helpottaa jatkossa niiden omatoimista siirtymistä yöksi suojaan. Kuva 13 ja 14. Kalkkunoiden tutustuttaminen laitumeen alkaa, kun laidunsuojan ulosmenoaukot avataan lintujen ollessa 6 7 viikon ikäisiä. 12

13 Rehu ja vesi laitumella Kalkkunalla tulee olla aina sen kulloisenkin ikävaiheen vaatiman ravinnontarpeen mukaista rehua tarjolla. Mikäli laitumella käytetään perinteisiä hitaasti kasvia kalkkunarotuja, rehun tulisi olla suunniteltu hitaaseen kasvuun (hitaasti kasvavia kalkkunarotuja ei suomalaisessa tuotannossa ole kuitenkaan tarjolla ja ulkomailta tuontiin liittyy vakavasti otettavia riskejä). Jos taas lintujen alkuperä on tavanomaisesta tuotannosta, laitumella käytettävä rehu on samaa kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla kalkkunoilla ja tällöin rehun hankinta on helpompaa. Kalkkunoille kannattaa tarjota kokoviljaa 6 viikon iästä lähtien lisäten viljan osuutta tasaisesti iän myötä. Kokoviljaksi suositellaan aluksi vehnää ja myöhemmin myös kauraa. Tehdasrehuun lisätään kokoviljaa valmistajan suositusten mukainen määrä. Rehun saastumisen estämiseksi ruokinta kannattaa tehdä sisätiloissa ja laidunsuojassa. Ruokintapaikkojen keskittäminen sisätiloihin houkuttelee vähemmän haittaeläimiä kuten jyrsijöitä ja luonnonvaraisia lintuja. Mikäli laitumella on isompi määrä (useita satoja) kalkkunoita, rehun- ja vedensaantia kannattaa automatisoida. Jos suoja on kiinteä rakennus, voidaan asentaa pysyviä ratkaisuja. Laitumella olevaan suojaan kannattaa miettiä vesi- ja rehulinjoja, joihin on mahdollista saada juokseva vesi esim. letkulla talouskeskuksesta. Rehun jakeluun voidaan asentaa ruokintalinja pudotussuppiloineen, johon rehua voi laskea isommasta siilosta tai vastaavasta. Rehulinjan automaattinen täyttö edellyttää sähkön saantia laidunalueelle. Talouskeskuksesta voidaan siirtää sähköä rehulinjan spiraaliin moottorille tai laidunalueella tarvittavaa sähköenergiaa on myös mahdollista kerätä esimerkiksi aurinkopaneeleilla akkulatureihin ja energiaa voidaan hyödyntää rehunjakelussa (katso sivu 9). Jos laidunsuoja on paikassa, johon ei saa juoksevaa vettä ja sähköä, on erittäin tärkeää huolehtia, että puhdasta ja raikasta vettä ja rehua on saatavilla. Näitä asioita on tarkistettava useita kertoja päivässä: veden saanti on varmistettava ja rehua on lisättävä tarvittaessa. Kuva 15 ja 16. Kiinteässä laidunsuojassa on pysyviä laiteratkaisuja. Etenkin helteellä kiinteät laiteratkaisut helpottavat veden saannin varmistusta. Ruokinta- ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Niiden sijoittamien riittävän kauas mahdollisista orsista ehkäisee ulosteen joutumista tarjolla olevaan rehuun ja veteen. Juoma-astiat on pestävä päivittäin ja mahdollisen vesisäilön veden laatuun on panostettava. Rehukupeissa olevan rehun puhtaudesta on pidettävä myös huoli. 13

14 Ruokinta- ja juomapisteiden korkeus maasta tulee olla linnun selän korkeudella ja niitä tulee korottaa lintujen kasvun mukaan. Oikea korkeus ennaltaehkäisee myös ulosteen joutumista ruokinta- ja juoma-astioihin. Laitumelta kalkkunoiden on mahdollista saada lisäproteiinia hyönteisten, matojen yms. muodossa. Ulkoilulla on myönteinen vaikutus kalkkunoiden hyvinvointiin ja vastustuskykyyn mm. lisääntyneen liikunnan ja paremman ilmanlaadun ansiosta. Kuva 17. Laitumelta kalkkunat löytävät mm. matoja, jotka ovat lisäproteiinin lähteitä. Rehut kannattaa kuitenkin suunnitella siten, että niiden ravintoarvot vastaavat kalkkunan vaatimuksia. 14

15 Riskien hallinta laitumella Ulkoilevat kalkkunat altistuvat helpommin luonnonlintujen ja jyrsijöiden levittämille taudinaiheuttajille. Myös maaperässä voi olla kalkkunoille haitallisia taudinaiheuttajia Muita tautiriskitekijöitä liittyy mm. eläinsuojiin ja ruokintaan. Laiduntavien lintujen tautisuojaus on haasteellisempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa olevien kalkkunoiden. Laiduntavien kalkkunoiden tautiriskejä pystytään rajoittamaan riskinhallintakeinoilla, mm. haittaeläintorjunnalla, rokottamalla, laidunkierrolla ja pitämällä linnut sisätiloissa luonnonlintujen kevätmuuton aikana. Kalkkunoiden pitäminen sisätiloissa öisin ja lisärehun antaminen ainoastaan suojassa ovat myös riskinhallintaa. Monet tautiriskit voidaan välttää panostamalla järkevästi riskienhallintaan. Aivan kuten sisätiloissa, tautisulkujen ylläpito on tärkeää myös laitumella. Mikäli samalla tilalla on tavanomaisessa tuotannossa kasvatettavia kalkkunoita sekä laidunkalkkunoita, tautisulun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Lisäksi laidunlintuja hoitavien yhteyksiä muihin siipikarjatiloihin sekä harraste- ja luonnonvaraisiin lintuihin tulee välttää. Laidunalueen valinta on tärkeä Laidunalueella ei saisi lähivuosina olla ollut mustapäätautiin sairastuneita lintuja. Mustapäätauti (Histomonas meleagridis) on vakava uhka laiduntaville kalkkunoille, etenkin jos alueella pidetään tai on aikaisemmin pidetty tautiin sairastuneita ulkoilevia kanalintuja. Koska tauti leviää nopeasti parvessa ja tautia vastaan ei ole saatavissa tehokasta lääkettä, voi mustapäätauti lyhyessä ajassa tehdä kalkkunantuotannon saastuneella tilalla mahdottomaksi vuosiksi eteenpäin. Panosta alkukasvatukseen (katso sivu 5) Kalkkunoiden alkukasvatuksen merkitystä ei voi ikinä korostaa liikaa. Tasaisella hyvän höyhenpeitteen omaavalla parvella on aina parhaat edellytykset menestyä kaikenlaisissa olosuhteissa. Luonnonelementit kuten kylmyys, kuumuus ja kosteus voivat heikentää kalkkunoiden vastustuskykyä ja ääriolosuhteissa aiheuttaa jopa kuolleisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kalkkunoilla on jo kunnollinen höyhenpeite ja riittävä vastustuskyky niiden siirtyessä laitumelle. Kun höyhenpeite on tarpeeksi paksu, se toimii viileillä ja sateisilla ilmoilla sadetakkina. Jos höyhenpeite ei ole tarpeeksi paksu, kalkkunan kehon lämpötila voi laskea liian alhaiseksi ja aiheuttaa hypotermian. Kalkkunan immuunijärjestelmän kehittymistä edes auttaa alkukasvatuksen optimaaliset olosuhteet (immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt 6 viikon iässä ja sen kehittyminen voi kestää jopa 8 12 viikkoa). Tautisulku Tautisulun merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Sen ylläpito on tärkeää laidunkasvatuksessa. Jos samalla tilalla on tavanomaisessa tuotannossa kasvatettavia kalkkunoita sekä laidunkalkkunoita, tautisulun ja sen oikeaoppisen käytön avulla vähennetään ristikontaminaation varaa sisäkasvatuslintujen ja laidunlintujen välillä. 15

16 Kuva 18 ja 19. Esimerkkikuvat hyvin toteutetusta tautisulusta laidunalueelle. Tässä kulku laitumelle tapahtuu kuvassa olevan parakin kautta. Parakissa vaihdetaan jalkineet ja pukeudutaan suojavarusteisiin sekä desinfioidaan kädet. Rokottaminen sikaruusua vastaan on suositeltavaa Tavanomaisessa suomalaisessa kalkkunankasvatuksessa ei lintuja rokoteta säännöllisesti. Kalkkunat ovat herkkiä Erysipelothrix rhusiopathiae -bakteerin aiheuttamalle sikaruusulle. Koska bakteeria esiintyy yleisesti maaperässä, laiduntavat kalkkunat on syytä rokottaa tautia vastaan. Rokotus tapahtuu kaksi kertaa injektiona nahan alle (ensimmäisen kerran 6 viikon iässä juuri ennen laitumelle laskemista ja toisen kerran 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta). Suomessa ei tällä hetkellä ole kalkkunoille rekisteröityä sikaruusurokotetta. Rokotteelle on siis anottava erityislupa ja tästä syystä asiasta kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä eläinlääkäriin. Kuva 20. Kalkkunan sikaruusurokote injektoidaan linnun niskanahan alle. 16

17 Rehut ja vesi laidunsuojan sisälle Linnut ja jyrsijät voivat myös saastuttaa laitumen ja laidunsuojat sekä rehun. Näitä taudinaiheuttajia ovat salmonella (Salmonella spp) ja kampylo (Campylobacter spp). Nämä eivät yleensä aiheuta kalkkunoissa oireita, mutta ovat vakavia uhkia elintarvikehygieniaan, sillä ne sairastuttavat yleensä ihmisiä. Luonnoneläimet voivat levittää salmonellaa saman alueen parvien välillä. Jyrsijät voivat erittää suuria määriä Salmonella-bakteereja ulosteessaan. Salmonella-bakteerit säilyvät hyvin pitkään elinkelpoisina ympäristössä. Luonnonlintuja pidetään tärkeinä Campylobacter-lähteinä etenkin ulkoilevalle siipikarjalle. Luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös tuotantoeläimet voivat toimia tartunnanlähteinä. Muiden tuotantoeläinten toimiminen tartunnanlähteinä on otettava huomioon etenkin niillä tiloilla, joilla pidetään useita eläinlajeja. Esimerkiksi EHEC-tartuntojen (enterohemorraginen Escherichia coli) leviäminen kalkkunoihin olisi haitallista. Kuva 21. Luonnonlintujen ja muiden haittaeläinten altistavaa vaikutusta on vaikeampaa pitää poissa ulkoilevilta kalkkunoilta kuin sisätiloissa olevilta. Ruokinnan pitäminen suojassa on kuitenkin selkeä keino vähentää luonnonlintuja laidunalueella. Kalkkunat yöksi suojaan Petoeläimet ovat vaaroja, joilta kalkkunoita ei voida laidunolosuhteissa pitää täysin turvassa ja siksi niiden aiheuttamilta vahingoilta voi olla vaikea suojautua täysin, etenkin kalkkunoiden ollessa vielä pieniä. Kuva 22. Kalkkunat hakeutuvat iltaisin itse laidunsuojaan, jossa niille on tarjolla suojan lisäksi rehua ja raikasta vettä. Linnut voi myös kerätä yöksi suojaan, mikäli ne eivät siirry sinne omatoimisesti. Suojan ulosmenoaukot voi sulkea yöksi. 17

18 Kalkkunoiden pitäminen sisällä lintujen kevätmuuton aikana maaliskuun alusta toukokuun loppuun Luonnonlinnut voivat levittää vakavia lintutauteja, kuten lintuinfluenssaa ja Newcastlen tautia. Lintuinfluenssaa esiintyy ensisijaisesti vesilinnuilla kuten hanhilla, sorsilla ja lokeilla, jotka toimivat taudin levittäjinä. Lintuinfluenssavaaran pienentämiseksi on voimassa lakisääteinen riskinhallintakeino: siipikarjaa ei saa pitää ulkona lintujen kevätmuuton aikana maaliskuun alusta toukokuun loppuu, ellei ulkotarhoja ole suojattu siten, etteivät luonnonvaraiset vesilinnut pääse kosketuksiin kalkkunoiden kanssa (MMM 386/2006, MMM 81/2011, Evira 2013, Evira 2014c). Jos siipikarjaa ei pidetä sisätiloissa, omistajan on ilmoitettava asiasta paikalliselle kunnaneläinlääkärille (Evira 2014c). Alueilla, joilla lintuinfluenssaa esiintyy, luonnonlintujen syysmuutto on vielä suurempi riskitekijä ulkoilevalle siipikarjalle kuin kevätmuutto. Ennen syysmuuttoa suuria määriä virukselle alttiita nuoria lintuja kerääntyy ja infektoituu, jolloin ne levittävät virusta laajalti syysmuuton alkaessa. Paras tapa suojata siipikarjaparvi lintuinfluenssalta epidemian yhteydessä on siirtää linnut sisätiloihin. Tämä kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa siten, että laidunkaudella tarvittaessa on käytettävissä riittävästi sisätilaa. 18

19 Laidunkalkkunoiden hoito, kiinniotto ja lastaus Laitumella kasvatettavien kalkkunauntuvikkojen saapuminen tilalle kannattaa ajoittaa siten, että ne ovat laidunikäisiä siinä vaiheessa, kun laidunnus on mahdollista kesäkuun alussa. Laidunalaa tulee olla vähintään 4 m 2 /kalkkuna. Jo ennen kalkkunoiden saapumista, kannattaa asettaa selkeä tavoite lintujen loppupainolle/teuraspainolle. Kalkkunoiden teurastuksen ajankohta kannattaa varata tavoitellun kasvun ja teuraspainon mukaan. Laidunkalkkunoiden alkuhoito tapahtuu samoin kuin tavanomaisten kalkkunoiden. Parven alkuunlähtö on erittäin tärkeää, sillä silloin luodaan pohja parven menestymiselle. Kalkkunoiden kasvukehitystä seurataan säännöllisesti. Punnituksessa voidaan käyttää automaattivakaa sen toiminta on kuitenkin tarkistettava käsipunnitusten avulla. Punnituksia tehdään vähintään kerran viikossa ja punnittavien lintujen otos on oltava riittävän suuri (vähintään 50 lintua). Painokehityksen avulla voidaan kalkkunoiden ruokintaa hienosäätää mm. viljan osuutta vähentämällä tai lisäämällä. Kuva 23. Laidunsuojaan on asennettu automaattivaaka, jonka avulla lintujen painokehitystä seurataan. Kalkkunoiden laitumelle siirtäminen tehdään lintujen tutustuttamisella (katso sivu 12). Laidunsuojan maksimitäyttö on 30 elopainokiloa/ m 2. Laidunsuojan alusta on pidettävä kuivana lisäämällä sinne säännöllisesti ja tarpeen mukaan kuiviketta (olkea/heinää). Laitumella ja laidunsuojassa tehdään tarkistuskierroksia vähintään 2 kertaa vuorokaudessa. Mahdolliset kuolleet linnut ja muut kuolleet eläimet viedään alueelta pois välittömästi. Mikäli kuolleita kalkkunoita löytyy yhden päivän aikana useita, kuolleisuuden syy on selvitettävä lähettämällä lintuja Eviraan tutkittavaksi ja kuolleisuudesta on ilmoitettava eläinlääkärille (terveydenhuoltoeläinlääkäri tai kunnaneläinlääkäri). 19

20 Muutaman kesän kokemusten perusteella todettiin, että lastauksen valmistelu kannattaa tehdä yön hämärimpänä/pimeimänä aikana. Normaalisti kalkkunat hakeutuvat yöksi tai ne ajetaan illalla laidunsuojaan. Linnut saadaan houkuteltua suojaan, kun sinne jätetään valot päälle muutama taskulamppu roikkumaan suojaan houkuttelemaan kalkkunat ihmettelemään valonlähdettä. Tämän jälkeen laidunsuojan ulosmenoaukot suljetaan kiinniotto ja lastaus voidaan aloittaa tuomalla kuljetuspäällykset kalkkunoiden lähettyville suojan sisälle. 20

21 Lähteet ja lisämateriaali Evira ja MTT 2014: Eläintautivaarat ja tautisuojaus kalkkunoiden luomutuotannossa ja laiduntamisessa. Satafood Kehittämisyhdistys ry 2014: Loppuraportti Luomukalkkunan tuotannon käynnistäminen. The Livestock Conservancy: Heritage Turkey Manual. Antony Guillaume, Aviagen Turkeys, Esitys Kalkkunoiden hoidosta Länsi-Kalkkuna Oy: Kalkkunakasvattajan käsikirja. 21

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet Location ID: Pesän rakennus Päivämäärä: Onko lämpötila varjotalossa/pesässä sopiva? Vuodenaika Eläimet Kevät Syksy Rakenteet Suomensupi Minkki Sinikettu Hopeakettu Varjotaloja (kpl): Halleja (kpl): Aita

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin) Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen - Hankkeen

Lisätiedot

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettävää siipikarjaa ja siirrettäviä siipikarjan

Lisätiedot

Ohjeita kotitarvekanojen pitoon

Ohjeita kotitarvekanojen pitoon Ohjeita kotitarvekanojen pitoon KANAT Eviran muistilista kanojen pitäjälle: 1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen 2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA 2016 Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään

Lisätiedot

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuus Toimintatavat, jotka ehkäisevät tarttuvien tautien tuloa

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Mikkeli 1.10.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa Dr Jérôme NOIRAULT Suomessa sääolosuhteet ovat erittäin ankarat. Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa ja kesällä on kuuma. Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamatta energiaa:

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa Tehokas jyrsijöiden torjunta Jyrsijät voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä tilalla. Ne voivat vahingoittaa mm. rakenteita, kaapeleita ja muita

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen)

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen) Broilereiden suojelua koskevat säädökset ja niiden valvonta Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Koulutuspäivät

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin, Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta Stina Hakulin, 28.9.2016 SALMONELLAN TORJUNTA REHUTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Ankara vastuu Salmonellariskit rehuteollisuuden näkökulmasta Raaka-aineet

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautatuberkuloosin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautatuberkuloosin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 27/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2305/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa Nautaeläinten tuberkuloosista vastustamisesta annettu

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia 25.10.2014 MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi 1 Honkatukia Säilytysohjelma osa maa- ja metsätalousministeriön kansallista eläingeenivaraohjelmaa Tavoitteena turvata alkuperäisen ja uhanalaisen

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot seuraavilta osaalueilta Eläinten

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS, SIIPIKARJA Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI Tilakäyntipäivämäärä: / / Edellisten parvien tuotanto- ja teurastulokset on toimitettu tiedoksi eläinlääkärille. Edellisten tuotantoerien tuotanto- ja teurastuloksista tehdyt

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mehiläistarhojen suojaus sähköaidoilla

Mehiläistarhojen suojaus sähköaidoilla Mehiläistarhojen suojaus sähköaidoilla Aitapaketti sisältää: 1 kpl akku / verkkovirtapaimen Olli 122 B tai vaihtoehtoisesti akku / verkkovirtapaimen Olli 9.07 B varustettuna aurinkokennolla 2 kpl maadoitussauva

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2005/0063(CNS) 19.7.2005 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja

Lisätiedot

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI Keskustelutilaisuus Kiteellä 28.10.2015 Elina Felin Ympäristöterveydenhuollon johtaja Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus bruselloosin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus bruselloosin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 19/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2297/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa Nautaeläinten bruselloosin vastustamisesta annettu maa-

Lisätiedot

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Esittely Mikolan tila Laitilassa Erikoistuttu kananmunantuotantoon vuonna 1970, jolloin rakennettu häkkikanala

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Munintakanojen terveys Ylitarkastaja Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet ja EU:n hyväksymä kansallinen valvontaohjelma

Lisätiedot

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen tarttuvan gastroenteriitin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen tarttuvan gastroenteriitin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 26/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2304/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 20.3.2013 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Kokemuksia yhdestä tarkastuksesta tarkastuksen kulku mitä vaadittiin

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Mynämäki

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Mynämäki ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info 20.1.2017 Mynämäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman. Lähde: Mavi, MMM, Evira EHK 2015-2016 VARSINAIS-SUOMESSA Hyvinvointikorvausta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Aujeszkyn taudin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Aujeszkyn taudin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2296/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa Aujeszkyn taudin vastustamisesta sikaloissa annettu

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

ROD -tyypin Sulkusyötin

ROD -tyypin Sulkusyötin Standardi: Q/HFJ02027-2000 ROD -tyypin Sulkusyötin KÄYTTÖOHJE Suomen Imurikeskus Oy Puh. 02-576 700-1 - SISÄLTÖ 1. RAKENNE... 3 2. TOIMINTAPERIAATE JA KÄYTTÖTARKOITUS4 3. TUOTTEEN PIIRTEET... 4 4. TYYPPISELITYS...

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset D 45 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 13/EEO/2004 Päivämäärä Dnro 30.12.2004 5550/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2005- toistaiseksi Kumoaa/Muuttaa - Valtuutussäännökset Eläintautilaki

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

Toukokuu 2008 TUOTEKUVAUS MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY - HIONTA MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY PUHDISTUS. Epoksi täytepohjamaali

Toukokuu 2008 TUOTEKUVAUS MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY - HIONTA MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY PUHDISTUS. Epoksi täytepohjamaali GLOBAL REFINISH SYSTEM Toukokuu 2008 Epoksi täytepohjamaali Kovete TUOTEKUVAUS on VOC yhteensopiva, hiottava, 2K epoksi täytepohjamaali. Helppokäyttöinen, hyvin hiottavissa ja erinomaiset tartuntaominaisuudet

Lisätiedot

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rehujen salmonellavalvonta Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ensisijainen vastuu yrityksellä Yrityksellä on ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Muuttaa. Valtuutussäännökset

Muuttaa. Valtuutussäännökset MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 27/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2483/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Suu- ja sorkkataudin vastustamisesta 31 päivänä

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot