Ammatillinen edunvalvonta. Opas erikoissairaanhoitoon

Transkriptio

1 Ammatillinen edunvalvonta Opas erikoissairaanhoitoon

2 Johdanto Hei erikoissairaanhoidossa työskentelevä superilainen! Ammatillisen edunvalvonnan opas on käsikirja ammatillisen toiminnan kehittämiseksi ja superilaisten aseman vahvistamiseksi ja lisäämiseksi erikoissairaanhoidossa. Opasta apuna käyttäen jokainen superilainen voi osallistua ja vaikuttaa oman yksikkönsä henkilöstörakenteen suunnitteluun ja siitä käytävään keskusteluun. Ammatillisen edunvalvonnan tavoitteina on Tämä opas on tarkoitettu erikoissairaanhoidossa työskentelevien superilaisten ammatillisen edunvalvonnan avuksi. Ammatillisen edunvalvonnan tavoitteena on turvata ammatillinen kehittyminen ja varmistaa jäsenten työllistyminen moni- puolisesti erikoissairaanhoidon tehtäviin sekä lähihoitajakoulutuksen kehittäminen työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi tavoitteena on ennakoida alan tulevai- suutta ja vaikuttaa erikoissairaanhoitoon sekä opetusalan kehittymiseen. Toivon, että tätä opasta käytetään mahdollisimman paljon. Opasta voi monistaa ja jakaa, mutta ainoastaan superilaisten käyttöön. Mikäli Sinulla on oppaaseen kommentoitavaa tai muuten haluat keskustella ammatillisesta edunvalvonnasta, ota yhteyttä SuPerin kehittämisyksikköön 1. kaksiportaisen henkilöstörakenteen vahvistaminen erikoissairaanhoidossa 2. superilaisen osaamisen laaja-alainen käyttö 3. uusien tehtäväalueiden luominen superilaisille jäsenille 4. vaikuttaminen erikoissairaanhoidon kehittämiseen. Jokaisella superilaisella on mahdollisuus vaikuttaa henkilöstösuunnitteluun omassa työyksikössään. Ammattiosaston tehtävä on seurata työpaikkojen henkilöstösuunnittelua, esittää kannanottoja ja käydä tarpeelliset neuvottelut. Ammattiosaston tulee luoda asialliset neuvottelusuhteet yhteistyökumppaneihin yhteistoiminnan tukemiseksi. Tarkoituksena on, että tätä opasta päivitetään jäsenten palautteen perusteella. Innokkaita lukuhetkiä! Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer 1 Sinä voit vaikuttaa 1.1 Huolehdi ammattitaidostasi Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan tämän päivän toimenpiteillä. Oman osaamisen kehittäminen jokapäiväisessä työssä on lähtökohta menestymiselle työpaikalla. Jokaisen on tärkeä seurata oman alansa kehittymistä ja kasvattaa omaa tietotaitoaan. Työn ohella säännöllinen ja suunnitelmallinen täydennyskoulutus on yksi tapa kartuttaa omaa osaamista. Työpaikan suunnitelmista, kehittämistoiminnasta ja uudenlaisista työkäytännöistä saa tietoa osallistumalla erilaisten kehittämis- yms. työryhmien toimintaan ja tekemällä aloitteita. Superilaisten yhteistyö työpaikoilla, valmius oman työn kehittämiseen ja tehtäväalueen laajentamiseen sekä uusien tehtävien vastaanottaminen vahvistavat koko ammattikunnan asemaa. 2 3

3 1.2 Vaikuta työpaikallasi Erikoissairaanhoidon työpaikat ovat jatkuvassa muutoksessa. Useimmiten muutoksen alku on huomaamaton; pieniltä vaikuttavat päätökset voivat johtaa merkittäviin muutoksiin tulevaisuudessa. Täydennyskoulutuksen rajoittaminen voi johtaa puutteisiin osaamisessa, joka puolestaan voi johtaa lähihoidon tehtäväkentän kaventamiseen ja myöhemmin virkojen/toimien vähentämiseen. Yhden sijaisuuden täyttäminen toisen koulutuksen omaavalla antaa tilaisuuden työn muokkaamiseen sijaisen koulutuksen ja ammattitaidon mukaisesti, jolloin perusteet virkamuutokselle on luotu. Jokaisen superilaisen toiminta arkipäivän ammattityössä vaikuttaa siihen, minkälaisia henkilöstösuunnitelmia ja muutoksia työpaikoilla tehdään. Tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeätä miettiä, miten ja milloin otetaan kantaa asioiden valmisteluun. Työsuojeluasioita on aina käsiteltävä yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kesken siten, kuin asiasta on lailla ja sopimuksilla sovittu. Työssä kuormittuminen tulee selvittää, ja työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. Sellaisessa työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työ ja työolosuhteet järjestettävä niin, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet mahdollisuuksien mukaan voidaan ehkäistä ennakolta. Yksin työskenneltäessä on huolehdittava siitä, että haitta ja vaaratilanteet vältetään tai niitä vähennetään ja yhteydenpitomahdollisuudet turvataan. Yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön, jos tämä on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista hänen terveytensä suojelemiseksi. 1.3 Työturvallisuus kaikkien asiana Työturvallisuuden tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaaminen ja ylläpitäminen. Tarkoituksen toteuttamiseksi tulee parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia fyysisiä ja henkisiä haittoja. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijän turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä, tunnistettava ja mahdollisuuksien mukaan poistettava työpaikan haitta- ja vaaratekijät. Työnantajalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma ja selvitys haitta- ja vaaratekijöiden edellyttämistä toimenpiteistä. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muulloinkin huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava käytettävissä olevin keinoin myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työpaikalla. Hänen tulee myös itse mahdollisuuksien mukaan poistaa havaitsemansa ja ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Lisäksi työpaikalla ei saa häiritä tai kohdella epäasiallisesti toisia työntekijöitä. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. 2 Ammattiosasto vaikuttamisen välineenä 2.1 Ammattiosaston tehtävät Ammattiosaston tehtävänä on toimia ammatillisen edunvalvonnan asiantuntijana pitää yhteyttä jokaiseen ammattiosaston työpaikkaan ohjata ja neuvoa jäseniä ammatillisten asioiden hoitamisessa tehdä aloitteita ja kehittämissuunnitelmia huolehtia superilainen yhdysjäsen jokaiseen työyksikköön suunnitella ammattiosaston ammatillista toimintaa toimia keskustelun herättäjänä ammattiin liittyvissä kysymyksissä. 2.2 Ammatillisen toiminnan neljä osa-aluetta 1. Ennaltaehkäisevä työ, jolloin seurataan sosiaali- ja terveysalan suunnitelmia ja kehittämistä sairaanhoitopiirissä. Työyksiköissä tulee seurata superilaisten vakanssien vapautumista eläköitymisen tai muun luonnollisen poistuman vuoksi. 4 5

4 2. Esittelyvaihe Esitykset henkilöstösuunnitelmiin lähtevät aina työyksiköistä, jolloin yksikön kehittämissuunnitelmat ja osaamistarpeet huomioiden tehdään esitykset henkilöstön mahdollisesta lisätarpeesta. Työyksikön tehtävät ja osaamistarpeet ovat henkilöstörakenteen peruste. Tarvittaessa tässä vaiheessa ammattiosaston pitää käydä neuvottelut esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden kanssa. 3. Päätösvaihe Sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto päättävät toiminta- ja taloussuunnitelman, mitä ennen ammattiosastolla on mahdollisuus vaikuttaa päättäjiin joko henkilökohtaisesti tai kirjelmin. 4. Jälkitoimet ja seuranta Päätösten toteutuminen käytännössä, ja niiden vaikutusten seuranta, on tärkeä tehtävä tulevia suunnitelmia tehtäessä. Hyvän neuvotteluilmapiirin luomiseksi on hyvä muistaa niitä henkilöitä, jotka ovat olleet edesauttamassa tavoitteittemme toteutumista. Henkilöstösuunnitelmien seuranta on pitkäjänteistä ja jokavuotista työtä. Siksi kannattaa pitää yllä hyviä neuvottelusuhteita. 2.3 Ammattiosaston toimintasuunnitelma Ammatillisen toiminnan tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuutta tukea ja vahvistaa kaikkien superilaisten ammatti-identiteettiä ja ammatissa kehittymistä vahvistaa superilaisten asemaa työpaikoilla kehittää lähihoitajakoulutusta paikallisesti. Tulevan vuoden ammatillista toimintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon paikalliset haasteet ja koko sosiaali- ja terveysalan kehittyminen. Suunnitelmassa tulee näkyä, miten kartoitetaan ammattiosaston kaikkien työpaikkojen olosuhteet ja osaamistarpeet sekä mitkä ovat yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Suunnitelmassa on otettava huomioon, miten jäsenet valmennetaan ottamaan kantaa työpaikan henkilöstösuunnitelmiin. Lisäksi pitää tehdä suunnitelma viranhaltija- ja päättäjätapaamisiin sekä yhteydenpitoon oppilaitoksiin. Tilaa pitää olla myös akuuteille neuvottelutarpeille. 2.4 Avainasemassa työpaikkojen yhdysjäsenet Jokaisessa työyksikössä tulee olla superilainen yhdysjäsen. Hän toimii tiedottajana ja yhteyshenkilönä superilaisten erityiskysymyksissä. Yhdysjäsenen tehtävänä on huolehtia omalta osaltaan yhteistyöstä ammatillisessa edunvalvonnassa. Erilaiset kehittämis-, laatu- tai muut työryhmät ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa oman ammatin asemaan työyksikössä. Yhdysjäsen myös välittää mahdolliset virka-/ toimimuutossuunnitelmat ja muut ammatin liittyvät asiat. 2.5 Laaja jäsenpohja luo edellytykset tehokkaalle ammatilliselle edunvalvonnalle SuPerin jäsenmäärä on noussut koko liiton historian ajan. Meitä superilaisia on jo yli Tällaisesta kasvusta voimme olla ylpeitä. SuPerissa on vetovoimaa. Superilaiset ovat koulutustasoltaan, tehtäviltään, ammattiasemaltaan ja palkkaukseltaan yhtenäinen ammattiryhmä. Superilaiset ja SuPer yhdessä pystyvät ajamaan yhtenäisen jäsenkunnan etuja. SuPerin jäsenyys tarjoaa perustan jäsenten sosiaaliselle samaistumiselle. SuPerin vahvuutena onkin tasapuolisuus kaikkien sen jäsenten etujen ajamisessa. Jokainen superilainen luo omalla toiminnallaan mielikuvaa superilaisuudesta. SuPer-Opot tapaavat opiskelijoita oppilaitoksissa ammatti- ja järjestötietoustunneilla. Jäsenet kohtaavat lähihoitajaopiskelijoita työpaikoilla. Jokainen kontakti tarjoaa tilaisuuden kertoa jäsenyydestä ja superilaisesta toiminnasta. Mitä ihmisläheisemmin pystymme tämän tekemään, sitä paremmin voimme onnistua myös jäsenhankinnassa. Tavoite on yhteinen: kaikki lähihoitajaopiskelijat liittyvät opiskelijajäseniksi ja kaikki lähihoitajat varsinaisiksi jäseniksi. Tämä luo vankan pohjan myös muiden koulutasoisen koulutuksen saavien/saaneiden järjestäytymiselle SuPeriin. SuPer tarjoaa vahvan tuen työelämän myllerryksessä. Ammatillisen edunvalvonnan onnistumisen tae on, että mahdollisimman moni sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittanut ja alalle opiskeleva valitsee SuPerin edunvalvontajärjestökseen. Suosittele rohkeasti SuPeria nykyisille ja tuleville ammattitovereillesi. Yhdessä olemme enemmän. Esimerkiksi kuukausittain pidettävän hallituksen kokouksen yhteyteen voi kutsua johtavan viranhaltijan kertomaan ajankohtaisista suunnitelmista tai toimenpiteistä esimerkiksi henkilöstösuunnitelmista, organisaatiouudistuksista, tms. 6 7

5 2.6 Erilaiset työryhmät Monissa työpaikoissa on erilaisia ammatillisia kehittämishankkeita, joita varten on perustettu omat työryhmänsä. Jotta superilaisten ja lähihoidon näkemys tulee työryhmissä esille, superilaisten on esitettävä oma edustajansa työryhmän jäseneksi. Esimerkiksi asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen suunnittelua varten voidaan perustaa työryhmiä, jossa on työnantajan, palvelujen käyttäjien ja henkilöstön edustus. Tällaisiin työryhmiin kannattaa superilaisen ilmoittaa halukkuutensa. 2.7 Ammattiosastojen ja päättäjien yhteistyö tuottaa tuloksia Erikoissairaanhoidon työpaikat ovat jatkuvassa myllerryksessä. Toimintoja järjestellään uudelleen, tehtäväjakoja muutetaan ja henkilöstörakenteita tarkistetaan. Kaikki tämä vaikuttaa superilaisten työskentelyedellytyksiin. Luomalla säännölliset suhteet keskeisiin virkamiehiin ja päättäjiin saadaan tietoa suunnitelmista ja hankkeista osoitetaan ammattiryhmän aktiivisuutta toiminnan kehittämiseen päästään vaikuttamaan suoraan virkamiehiin ja päättäjiin saadaan uusia virikkeitä toimintaan laajennetaan ammattiosaston suhdeverkostoa helpotetaan epävirallisimpien suhteiden hoitamista jatkossa lisätään ammattikunnan uskottavuutta ja luotettavuutta. Keskeisiä asioita ovat mm. tulevan ja tulevien vuosien toiminnan muutokset henkilöstörakennesuunnitelmat ja henkilöstöjärjestelyt tehtäväjaot, osaamisen käyttö ja kehittäminen vakanssien täyttö ja sijaisuusjärjestelyt yhteistyön kehittäminen virkamiesten ja superilaisten välillä. Superilaisten kannalta keskeisiä viranhaltijoita ovat esimerkiksi hallintoylihoitajat, ylihoitajat ja henkilöstöpäälliköt. Lisäksi kannattaa vaikuttaa mm. sairaanhoitopiirin hallituksen jäseniin. Tavoitteena on, että kukin ammattiosasto järjestää säännöllisesti hallituksen kokouksen yhteyteen tapaamisen jonkun edellä mainitun henkilön kanssa. Tapaaminen järjestetään työpaikan ulkopuolella. Tarjoiluksi riittää normaali kahvitarjoilu. Kutsut Ammattiosaston puheenjohtaja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä kutsuttavaan virkamieheen ja kertoo hänelle, että superilaiset ovat halukkaita kuulemaan toimialueen kehittämissuunnitelmista ja niiden vaikutuksista henkilöstöön. Samalla superilaiset voivat kertoa näkemyksiään nykyisestä toiminnasta ja esittää omia kehittämisehdotuksiaan. Tarkoituksena on myös yhteistyön kehittäminen. Kutsuttavalle ilmoitetaan, että paikalla on ammattiosaston hallitus. Myös yhdysjäsenet on hyvä kutsua paikalle. Ennen kutsun esittämistä ammattiosaston hallituksessa kannattaa sopia muutamia vaihtoehtoisia aikoja tapaamiselle, jotta tapaamisajan saa sovituksi yhdellä kertaa. Tapaamisen kulku Ammattiosaston puheenjohtaja toivottaa vieraan ja jäsenet tervetulleiksi vaikkapa seuraavasti: Ylihoitaja Maija Manninen, olemme iloisia, että olemme saaneet sinut tähän ammattiosastomme tilaisuuteen. Odotamme innostuneina sitä, että kerrot meille työpaikkamme tulevasta toiminnasta ja siitä miten me itse kukin voimme yhdessä vaikuttaa asioihin. Meillähän on yhteinen tavoite: hyvän hoidon tarjoaminen potilaille. Toivon ja uskon, että tämä tilaisuus antaa meille kaikille hyödyllistä tietoa omaa työtämme varten. Vielä kerran tervetuloa. Ole hyvä, puheenvuoro on sinun. Sen mukaan miten vieras toivoo, kysymyksiä voi tehdä puheenvuoron aikana tai sen jälkeen. Tarkoituksena on, että ammattiosaston jäsenet valmistautuvat etukäteen tekemään kysymyksiä ja esittämään mielipiteitään. Tärkeää on säilyttää myönteinen ilmapiiri silloinkin, kun asioista ollaan eri mieltä. Tällä luodaan pohjaa tulevalle kehittyvälle yhteistyölle. Tilaisuuden päättäminen Tapaamisen lopuksi sovitaan siitä, miten esille tulleissa asioissa toimitaan. Ammattiosaston puheenjohtaja kiittää vierasta, korostaa tapaamisen kautta saadun tiedon tärkeyttä ja toivoo myös vieraan saaneen tarpeellisia eväitä omalle toiminnalleen. Puheenjohtaja esittää toivomuksen, että vieras ja ammattiosaston edustajat ottavat toisiinsa yhteyttä milloin tahansa yhdessä keskusteltavaa asiaa ilmenee. Tällä tavoin mahdolliset epäselvyydet saadaan hoidetuksi mahdollisimman nopeasti. Lopuksi kiitetään kaikkia mukana olleita ja toivotetaan hyvää yhteistyötä jatkossa. Jälkihoito Vierasta kannattaa muistaa jälkeenpäin esimerkiksi kiitoskortilla tai käymällä henkilökohtaisesti kiittämässä. Tämäkin luo pohjaa yhteyksien luomiselle. 8 9

6 Palautekeskustelu Ammattiosaston samassa tai seuraavassa kokouksessa kannattaa käydä läpi tapaamisen kulku. Miten tapaaminen yleisesti sujui? Millainen oli ilmapiiri? Mitä superilaisille tärkeitä asioita tuli esille? Mitkä asiat mahdollisesti yllättivät? Millaista yhteistyöhalukkuutta vieras osoitti? Miten hän suhtautui superilaisiin ja heidän mielipiteisiinsä? Mitkä asiat vaativat ammattiosastolta jatkotoimenpiteitä ja miten asiassa edetään? Yhteiseen onnistumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Seuraava tapaaminen Yhden kerran järjestetty tapaaminen antaa hyvän pohjan seuraaville tapaamisille. Itse kukin saa lisää rohkeutta toimintaan. Epävirallisetkin suhteet hoituvat aikaisempaa paremmin. Superilaiset saavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa työhönsä vaikuttavista asioista, mahdollisia kannanottoja varten. Yhdessä voi saada onnistumisen kokemuksia, joista on mukava kertoa myös muille jäsenille. SuPerin vetovoimaisuus liittona lisääntyy. Mistä apua? Liiton toimisto antaa apua ja opastusta kaikissa tapaamisiin liittyvissä asioissa. Jos tapaaminen ei tästä huolimatta omin voimin järjesty, mukaan voi pyytää liiton toimihenkilöä tai liittohallituksen jäsentä. 2.8 Kannanottaminen vakanssimuutosesitykseen Jos välittömällä yhteistoiminnalla työyksikössä ei ole päästy superilaisia tyydyttävään ratkaisuun, on jatkoneuvottelujen tueksi laadittava kirjallinen kannanotto. Vakanssimuutosesityksen perustelujen saaminen kirjallisina on tärkeätä kannanoton muotoilemiseksi. Samalla selviää, missä vaiheessa vakanssimuutosta ollaan käsittelemässä (= kenelle kannanotto osoitetaan) ja mikä on käsittelyn aikataulu (= miten nopeasti asiassa on edettävä). Esimerkki asioista, joiden on syytä löytyä kirjallisesta kannanottosta: 1. Aluksi ilmoitetaan vastustava kanta esitettyyn vakanssimuutokseen. 2. Sitten käydään erikseen läpi jokainen esitetty perustelu: Mitä vakanssimuutos merkitsee jokapäiväisessä työssä, kenen työ muuttuu ja miten? Omat perustelut sille, miksi se ei ole riittävä peruste viran muuttami selle (perustelut omasta käytännön työstä). Samalla voidaan esittää oma kehittämisehdotus. Näissä asioissa keskeisiä tiedonlähteitä ovat työyksikön superilaiset työntekijät. 3. Lopuksi ilmoitetaan se henkilö, jolta asiassa saa lisätietoja sekä hänen yhteystietonsa. 4. Kannanoton päiväävät ja allekirjoittavat ammattiosaston viralliset nimenkirjoittajat. Huom! TNJ:n luottamusmiehen ei pidä allekirjoittaa vakanssimuutoskannanottoa luottamusmiehen asemassa. Koska vakanssimuutosesitykset ovat yrityksiä vastata henkilöstön muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin, pitäisi vastustavassakin kannanotossa olla kehittämismyönteinen sävy. Kannanottohan on superilaisten ehdotus työn ja työjärjestelyjen kehittämiseksi. Kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää monenlaista asiantuntemusta. Erilaisen koulutuksen ja ammattipätevyyden omaavat henkilöt täydentävät toinen toisensa ammattitaitoa. Hyvä lopputulos syntyy moniammatillisen työryhmän todellisesta yhteistyöstä ja toisten ammattitaidon kunnioittamisesta

7 2.9 Taustatiedot neuvottelijoille Eläkkeelle jäämässä olevat On hyvä koota tiedot jäsenistön iästä ja sen myötä tiedot eläkkeelle siirtyvistä. Tietojen avulla voi lähimmän esimiehen kanssa selvittää vakanssien/tehtävien täyttösuunnitelmat. Kaikkien vakanssien määrä ja niiden täyttövaihe Eläkkeelle jäävien lisäksi vakansseja vapautuu muualle siirtyvien myötä. Myös työmäärä, tehtävät ja henkilöstörakenne yksikössä voivat muuttua. Siksi on tärkeää seurata kaikkien vakanssien määrää ja muutoksia. Jos tehtävään valitaan epäpätevä hakija, on valinnan perustelut syytä selvittää esimerkiksi työhönottajalta. Määräaikaiset Määräaikaisten määrä suhteessa pysyvän henkilöstön määrään on tärkeä tieto. On myös seurattava, teetetäänkö pysyväisluonteista työtä määräaikaisvoimin. Kolmas määräaikaisia koskeva tieto on määräaikaisuuden kesto ja pätkimistapa. Jos vakinaisena hoidettuun tehtävään valitaan määräaikainen, on syyt selvitettävä. Tilapäinen työvoima Tilapäisellä työvoimalla tarkoitetaan tässä opiskelijoita ja oppisopimuksella tai työllistämistuella työskenteleviä. Myös heidän määräänsä ja tehtäviään on syytä seurata. Tähän liittyvät myös vakinaisen henkilöstön työmäärän vaihtelut heidän toimiessaan työnohjaajana. Työttömät Paikkakunnan ja lähikuntien työttömien määrä ammateittain ja koulutuksen mukaan selviää lähimmästä työ- ja elinkeinotoimistosta. Tämä tieto saattaa olla tarpeen neuvotteluissa, kun on kyse vaikkapa koulutetun työvoiman saatavuudesta. Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätöksestä voi löytää hyvin käyttökelpoista tietoa. On hyvä olla perillä siitä mitä tietoja sinne kulloinkin kerätään. Esimerkiksi muutokset sairastavuudessa ovat peruste selvittää niiden syitä Tempaise ja tiedota SuPeria ja superilaisia on tehtävä tunnetuksi päättäjille, potilaille ja heidän omaisilleen sekä suurelle yleisölle. Näin nostetaan lähihoitajien, perushoitajien ja muiden superilaisten työtä yleiseen tietouteen. Tämä on tärkeää mm. virkamuutoksiin vaikutettaessa. Hyvä tapa tehdä superilaisuutta tutuksi on järjestää omalla paikkakunnalla jokin tapahtuma tai tempaus. Jokainen ammattiosasto päättää itse, millä tavalla se haluaa näkyä. Kun päätös on tehty, on asiasta tiedotettava. Tempauksen järjestelyt Päätä mitä ja missä tapahtuu ja miksi. Mieti mitä tempauksella halutaan sanoa ja kehen sillä halutaan vaikuttaa. Päätä ajankohta hyvissä ajoin etukäteen, jotta järjestelyihin jää riittävästi aikaa. Selvitä tarvitaanko tempaukseen lupa. Tee lista tapahtuman järjestlytehtävistä ja niiden hoitajista. Selvitä mitä tiedotusvälineitä paikkakunnallasi on, tee lista niiden yhteystie doista. Selvitä onko tiedotusvälineissä ilmaisia menokalentereita tai vastaavia, joihin tiedot saisi näkyville maksutta. Selvitä maksullisen ilmoittelun tarve. Mieti olisiko aihetta lehdissä julkaistaville mielipidekirjoituksille. Kutsu Kutsu kaikkien tiedotusvälineiden edustajat käymään tempauksessanne. Kutsun voit toimittaa kirjeenä, sähköpostina, faksina, puhelimitse tai käymällä tapaamassa kutsuttavia. Kutsu on hyvä toimittaa myös kirjallisesti, vaikka esittäisitkin kutsun puhelimitse. Kutsusta tulee selvitä ainakin seuraavat tiedot: mitä tapahtuu missä tapahtuu milloin tapahtuu miksi tapahtuu (lyhyesti tietoa tempauksen aiheesta ja SuPerista) yhteyshenkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja puhelimitse ennen tilaisuutta, sen aikana ja sen jälkeen. Varmista, että ihmiset todella ovat tavoitettavissa puhelinnumeroistaan. Tiedote Tempaustilanteessa on hyvä olla olemassa tietoja paperilla. Kirjoita paperille selkeästi, lyhyesti ja mielenkiintoa herättävästi tempauksen keskeiset asiat ja asiasta tietävien henkilöiden yhteystiedot. Tiedotetta kannattaa monistaa jaet

8 tavaksi paikalla, ja sitä voi lähettää tiedotusvälineille myös tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Muista laittaa tiedotteeseen yhteystietosi, jotta toimittajat voivat tarvittaessa kysyä sinulta lisätietoja. Tempauksen aikana Varmista, että paikallaolijat ovat varautuneet siihen, että paikalle tulee toimittaja. Näin ne osaavat kysyttäessä kertoa mistä tapahtumassa on kysymys, sekä suostuvat valokuvattaviksi ja haastateltaviksi. Mieti etukäteen, mitä tiedotusvälineille kerrotaan. Tempauksen jälkeen Pidä säännöllisesti yhteyttä tiedotusvälineisiin. Voit soittaa tutulle/puolitutulle toimittajalle ja kertoa esimerkiksi mitä uutta alalla tapahtuu tai antaa tietoa ammattiosaston tuoreimmista kannanotoista. Perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle täyttyy seuraavissa tilanteissa: työn luonne (työ on sekä määrällisesti että ajallisesti rajallista, esim. projektityö) sijaisuus (ylivoimaisesti yleisin peruste hoitoalalla) harjoittelu muu näihin rinnastettava syy. Sijaisen tarve on hoitoalalla ylivoimaisesti yleisin syy määräaikaisen sopimuksen tekemiselle. Kun vakituinen työntekijä on esimerkiksi vanhempainvapaalla, sairauslomalla tai vuosilomalla, tarvitaan usein sijainen hoitamaan poissaolevan vakituisen työntekijän työtehtäviä. Tällöin työnantaja on oikeutettu tekemään sijaisen kanssa määräaikaisen työsopimuksen vakituisen vapaan ajaksi. Määräaikaisuuden peruste on yksilöitävä työstä poissaolevan vakinaisen työntekijän ja tämän työtehtävien mukaan. Hoitoalalla jatkuvasti noin neljännes koko työvoimasta on sijaisia tai määräaikaisia. Työsopimuslain perusteluissa kuitenkin kielletään määräaikaisen työsopimuksen tekeminen työnantajan aloitteesta, mikäli työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. 3 Sairaanhoitopiiri työnantajana 3.1 Määräaikaiset työsuhteet ja määräaikaisten vakinaistaminen Työsopimuslaissa työsopimuksen kestoajasta säädetään, että työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimusten päätyyppinä voidaan siis pitää toistaiseksi voimassa olevia eli vakituisia työsuhteita. Näin työntekijällä on irtisanomissuoja ja hän voi itse päättää, kuinka pitkään haluaa pysyä kyseisessä työsuhteessa, ts. hänellä on oikeus irtisanomisajan jälkeen päättää työsuhteensa. Sen sijaan työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, muutoin kuin painavien ja asiallisten syiden vallitessa. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia työnantajan aloitteesta ainoastaan, mikäli siihen on olemassa perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Mitään sääntöä ei ole siitä, kuinka pitkään työnantaja voi solmia saman työntekijän kanssa määräaikaisia työsopimuksia. Jokainen tapaus pitää arvioida kokonaisuutena. Yksittäisessä tapauksessa on otettava huomioon esimerkiksi työnantajan tietoisuus työvoiman tarpeen kehittymisestä. Mikäli työnantaja päättää vakinaistaa määräaikaisia työsuhteita, koituu vakinaistaminen sen sijaisen hyväksi joka on tietyn ajanjakson - joko lyhyemmän tai pidemmän ajan - toiminut määräaikaisena työntekijänä. Tällöin työnantaja tavallaan myöntää, että kyseessä on pysyvä työvoiman tarve, jolloin on aiheellista solmia työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Sijaisen kannalta tilanne on toinen, jos työnantaja ilmoittaa vapautuvista työpaikoista, ts. lisää vakituisten työntekijöiden määrää. Työnantajalla on periaatteessa oikeus valita pätevistä hakijoista haluamansa työntekijä. Tällöin voi olla mahdollista, että se työntekijä, joka on ollut määräaikaisena vastaavissa tehtävissä, ei tulekaan valituksi. Määräaikainen työsopimus ei ole kummankaan osapuolen irtisanottavissa, mikäli irtisanomisoikeudesta ei ole työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Määräaikainen työsuhde on voimassa sovitun määräajan, ja se päättyy tämän määräajan jälkeen ilman mitään erillistä sopimista, elleivät osapuolet sovi uuden määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta

9 Erikoissairaanhoidossa työskentelevät SuPerin jäsenet ovat työsuhteisia. Tämä johtuu perustuslain määräyksestä, jonka mukaan ainoastaan julkista valtaa käyttävät työntekijät ovat virkasuhteissa. Virkasuhteisten osalta ovat kuitenkin voimaan tulleen kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain mukaan voimassa vastaavanlaiset säännökset määräaikaisista virkasuhteista kuin työsopimuslaissa on työsuhteisten osalta säädetty. 3.2 Yhteistoimintamenettelyn hyödyntäminen Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( /449) tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan/kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Henkilöstön edustajia edustuksellisissa yhteistyöelimissä voivat olla pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai jokin muu neuvottelujärjestön nimeämä henkilö. koskevat suunnitelmat ja muutokset käsitellään sekä työpaikkakokouksissa että edustuksellisissa yhteistoimintaelimissä. 3.3 Luottamusmiehen tehtävistä Luottamusmies edustaa jäseniä suhteessa työnantajaan. Luottamusmiehen päätehtävänä on huolehtia siitä, että työ- ja virkaehtosopimusten sopimusmääräyksiä noudatetaan oikein. Luottamusmies toimii jäsenten edustajana työpaikalla useissa muissakin edunvalvonta-asioissa ja tilanteissa. Keskeistä on, että luottamusmies saa riittävästi tietoja työnantajaltaan valmisteilla olevista ja päätetyistä asioista sekä välittää tietoja jäsenten ja työnantajan välillä. Järjestötyön kannalta on usein tarkoituksenmukaista, että luottamusmies edustaa jäsenistöä myös yhteistoimintamenettelyssä ja työpaikan kehittämishankkeissa. Luottamusmiehen on hyvä osallistua oman ammattiosastonsa hallitusten kokouksiin. Ammattiosastojen tehtävät ovat sikäli luottamusmiestehtäviä laajaalaisempia, että niissä toimitaan myös ammatillisen edunvalvonnan hyväksi. Luottamusmiehellä on ammatillisissa asioissa tiedonvälittäjän rooli. Varsinaisena toimijana on ammattiosasto. Yhteistoimintamenettelyn asiapiiriin kuuluvat mm. henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa lomautusta tai irtisanomista koskevat kysymykset henkilöstöhallinnon periaatteet taloudelliset kysymykset henkilöstön kehittämisen periaatteet tiedotuksen periaatteet työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet ja työsuojelu aloitetoiminta ja henkilöstöpalvelut. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline; valmisteilla olevat asiat on keskusteltava aina niiden työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu myös välitön yhteistoiminta mm. työpaikkakokoukset. Yksittäistä työntekijää koskevat asiat käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja esimiehen välillä. SuPerin mielestä yhteistoimintasopimuksen asiapiirissä listattu olennaiset muutokset työtehtävissä ja töiden järjestelyissä tarkoittaa myös henkilöstörakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Siksi työyksiköissä tulee vaatia, että henkilöstöä 4 Hoitotyön monet muodot 4.1 Lääkehoito Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2005 turvallisen lääkehoidon oppaan, jonka tarkoituksena on ollut yhtenäistää lääkehoidon toteutumisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä vastuunjako ja lupakäytännöt sekä määrittää vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan esimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on velvollisuus osallistua työnantajan järjestämään täydennys- ja 16 17

10 muuhun lisäkoulutukseen, jonka avulla ylläpidetään ammattitaitoa. Riittävällä lisäkoulutuksella työntekijä saavuttaa toimintayksikön lääkehoidon vaativuuden näkökulmasta vaadittavan osaamisen tason. Lähi- ja perushoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Lisäksi he voivat pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, kun työntekijän osaaminen on varmistettu, hänet on perehdytetty tehtävään ja hänelle on myönnetty kirjallinen lupa tehtävän suorittamiseen. Lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän nestepussin ja hätätilanteessa aloittaa nestehoidon, mikäli laillistettua, lääkehoidon koulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. Lääkehoidon koulutusta saanut nimikesuojattu ammattihenkilö voi antaa myös sydänpysähdyksen yhteydessä käytettävää adrenaliinia, suonensisäisesti plasman korvausnestettä ja glukoosiliuosta, mikäli laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. Lisäksi lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat osallistua luonnollista tietä annettavan PKV-lääkehoidon toteuttamiseen. Näissä tapauksissa edellytetään osaamisen säännöllistä varmistamista, riittävää lisäkoulutusta sekä toimintayksikössä myönnettävää kirjallista lupaa. Lääkehoitoon oikeuttava lupa on toimintayksikkökohtainen. Lääkehoitosuunnitelmassa otetaan huomioon luvan laajuus, sillä lupa voi olla myös työyksikkö-, lääke- tai potilaskohtainen. Teoreettinen osaaminen varmistetaan säännöllisesti kirjallisella kokeella ja käytännön osaamisen näytöllä, esimerkiksi 2 5 vuoden välein toiminta- ja/tai työyksikön lääkehoidon tarpeiden ja vaativuuden mukaisesti. Lääkehoitoa toteuttava työntekijä vastaa omasta toiminnastaan lääkehoitoa toteuttaessaan, ja työnantaja vastaa toiminnan asianmukaisuudesta. 4.2 Tehtäväsiirrot Kansallisen terveysprojektin johtoryhmä on esittänyt terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjaon tarkistamista muun muassa erikoissairaanhoidossa. Sosiaali- ja terveydenhuollolle on tyypillistä työvoimavaltaisuus, asiakkaiden ja potilaiden kohoava vaatimustaso sekä lisääntyvä palveluiden kysyntä. Samaan aikaan kilpailu työvoimasta kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Työvoiman riittävyyttä ja osaamisen tarkoituksenmukaista käyttöä voidaan parantaa muuttamalla organisaatioiden toimintatapoja ja eri ammattiryhmien välistä työnjakoa. Terveyspalvelut muodostavat erityisen toimialan siinä suhteessa, että viranomaiset ovat perinteisesti säädelleet alan ammatinharjoittamista. Terveydenhuollon ammattien sääntelyn tarkoituksena on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun sekä terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden takaaminen. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ei ole määritelty tehtäviä, joita terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat suorittaa. Poikkeuksena ovat lääkärit ja hammaslääkärit, joiden erityisinä oikeuksina säädetään potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvän hoidon määräämisestä. Muiden osalta tehtävät määräytyvät pääosin koulutuksen perusteella. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia toinen toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Kehitys erikoissairaanhoidossa pitäisi johtaa eri ammattiryhmien välisten rajaaitojen madaltumiseen ja joustavaan työnjakoon. SuPer pitää tärkeänä sitä, että koko ketju tehtävien siirtämisessä, lääkäreiltä sairaanhoitajille ja sairaanhoitajilta lähi- ja perushoitajille viedään läpi. Sairaanhoitajien ja lähi- ja perushoitajien kohdalla on enemmänkin kysymys työnjaosta kuin tehtävien siirtämisestä. Työnjaon kehittämisen ja tehtäväkuvien laajentamisen yhteydessä tulee tarkistaa myös mahdollinen lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve, joka usein voidaan toteuttaa toimipaikkakoulutuksena. Työnjaon kehittäminen koskee kaikkia terveydenhuollon ammattityöntekijöitä siksi superilaisten tulee olla aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämishankkeissa. 4.3 Työkierto tuuletusta ja uusia haasteita! Työnkierto on suunnitelmallista ja määräaikaista tehtävien vaihtamista, siirtymistä omista vakinaisista tehtävistä toisiin tehtäviin. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden pitkään jatkuneen työputken katkaisemiseen, tehtävien monipuolistamiseen tai työyksiköiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Työkierron tavoitteena on parantaa henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa, lisätä työmotivaatiota ja tehtävien kiinnostavuutta sekä vaihtelua, kehittää tuloksellisuutta ja parantaa laatua, siirtää osaamista ja voimavaroja sinne, missä niistä kulloinkin on suurin hyöty, lisätä muutosvalmiutta ja uudistaa työelämää sekä hallintokulttuuria. Toteuttamisen periaatteet 1. Työnkierron tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 2. Työkierto on osa henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmaa, joka on 18 19

11 esillä esimiehen ja alaisen välisissä kehityskeskusteluissa. 3. Työkierron edellytysten luominen on ensisijassa työnantajan tehtävä. 4. Työkierron perusteista, tavoitteista ja tarpeista on käytävä riittävä keskustelu kiertoon mahdollisesti osallistuvan henkilöstön kanssa jo suunnitelmien alkuvaiheessa. Tavoitteena on motivoida henkilökuntaa ja päätyä yhdessä näkemään työkierron hyöty työyhteisölle. 5. Ennen työkierron aloittamista on tiedotettava lopullinen työnkiertosuunnitelma. 6. Virkavapaata tai työlomaa myönnetään sovittava määrä. 7. Työkiertoon osallistuvan varsinainen palkka ei alene eikä eläkkeen tai vuosiloman ansainta muutu. 8. Palkkauksesta sovitaan ennen työkierron alkua. 9. Työntekijälle turvataan paluu työkierron päätyttyä entisiin tehtäviin. 10.Työkierrosta hankittua tietoa ja kokemusta käytetään hyväksi mahdollisessa tehtävän uudelleen muotoilussa ja toiminnan kehittämisessä. Pääsääntöisesti työkierto tulee toteuttaa vapaaehtoisesti, mutta aina se ei ole mahdollista. Luonnollisesti muutos mahdollisesti erilainen työ uudessa ympäristössä saattaa aiheuttaa vastustusta. Superilaisten hyvä ammattitaito, koulutus ja kokemus ovat vahvuutena monenlaisissa työyhteisöissä. Monilla työnkiertoon osallistuneilla on positiivisia kokemuksia. Työhön on tullut vaihtelua ja monipuolisuutta. On hyvä nähdä miten eri työyksiköissä toimitaan. Ammattitaito on laajentunut ja ammatti-identiteetti vahvistunut. Lähihoitaja työskentelee elämänkulun eri vaiheissa olevien asiakkaiden ja potilaiden parissa, ja hänen tehtävänsä on toiminnallaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hän toimii voimavaralähtöisesti, yksilöllisesti ja tasavertaisesti arjen tilanteissa. Lähihoitaja edesauttaa asiakasta ja potilaita toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä terveellisissä elintavoissa. Lähihoitaja hyödyntää työssään laaja-alaista sosiaali- ja terveysalan osaamista eri toimintaympäristöissä ja työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheisten kanssa. Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin tehtäviin. Lähihoitajalla on koulutuksen mukana hankittua erikoistuneempaa osaamista. Ammatillisen perustutkinnon perusteet ovat yhteiset nuorille ja aikuisille, vain tutkinnon muodostuminen ja suorittamisen tapa on erilainen. 5.2 Lähihoitajaksi ammatillisella peruskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto peruskoulutuksena muodostuu seuraavista tutkinnon osista: ammatilliset tutkinnon osat 90 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 opintoviikkoa vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyy vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista, vähintään 5 opintoviikkoa yrittäjyyttä ja opinnäyte, jonka laajuus on vähintään 2 opintoviikkoa. 5 Koulutus 5.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Ammatillisten perustutkintojen perusteet on uudistettu. Uudet sosiaali- ja terveysalan tutkinnon perusteet tulivat voimaan Vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan (2001) aloitettu koulutus tai näyttötutkinto on mahdollista suorittaa loppuun niiden mukaisesti. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ohjaavat ammatillisen perustutkinnon perusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitajan tutkinto, tuottaa kelpoisuuden toimia valitusta koulutusohjelmasta/ osaamisalasta riippumatta laajasti koko sosiaali- ja terveysalalla toisen asteen tutkintoa edellyttävissä tehtävissä. Lähihoitajakoulutusta järjestävät toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä aikuiskoulutuskeskukset. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/ 1998, 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, joka perustuu voimassaoleviin perustutkinnon perusteisiin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijat näyttävät opiskelun aikana käytännön työtilanteissa työelämän edellyttämää ammattitaitoa tutkinnon perusteiden mukaan. Koulutus kestää kolme (3) vuotta. Tutkintotodistus muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta

12 5.3 Lähihoitajaksi näyttötutkinnolla Näyttötutkintona suoritettavaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ohjaavat ammatillisen perustutkinnon perusteet (määräys 17/11/2010). Näyttötutkintona suoritetun tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyttötutkintojärjestelmään, jossa lähtökohtana on henkilön ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta. Näyttötutkinnon tavoitteena on mahdollistaa aikuisille joustavat järjestelyt suorittaa tutkintoja ja tarvittaessa uudistaa työelämän edellyttämää ammattitaitoa. Näyttötutkinnon suorittamisaika riippuu tutkinnon suorittajan aikaisemmasta työja opiskeluhistoriasta. Näyttötutkinto henkilökohtaistetaan kolmessa eri vaiheessa: näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen hakeutuminen näyttötutkinnon suorittaminen tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus- neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Näyttötutkinnon suorittajalle on voinut kertyä ammatillista osaamista eri tavoin: valmistavan koulutuksen, työkokemuksen, aikaisempien opintojen, tai muun esim. harrastustoiminnan kautta. Lisätietoa näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta saa parhaiten paikalliselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Näyttötutkinto suoritetaan tekemällä työtä aidoissa työtilanteissa, ja ammatin edellyttämää osaamista arvioivat työelämässä työntekijöiden, työnantajien ja opetusalan edustajat. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotodistuksen näyttötutkinnosta antaa alan valtakunnallinen tutkintotoimikunta. Monet näyttötutkinnon suorittajista osallistuvat valmistavaan koulutukseen ja suorittavat näyttötutkinnon sen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa, kuten lähihoitajan ammatissa, edellytetään, että tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen. Jos tutkinnonsuorittajalla ei ole aikaisempaa alan tutkintoa, tulee hänen kohdallaan valmistavan koulutuksen kattaa vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista osista. 5.4 Lähihoitajaksi oppisopimuksella Oppisopimus on yksi koulutuksen järjestämismuoto ja tapa suorittaa lähihoitajan tutkinto. Oppisopimus on normaali, määräaikainen työsuhde, jossa noudatetaan työsopimuslakia ja työehtosopimuksia sekä työntekijöitä koskevia säädöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta työsuojelusta. Oppisopimus tapahtuu pääosin työssä, työpaikan käytännön työtehtävien yhteydessä, johon aina liittyy ammatillisessa oppilaitoksessa annettava teoriaopetus. Oppisopimuskoulutukseen voi hakeutua peruskoulun suorittanut ja 15 vuotta täyttänyt. Myös aikaisemmin suoritettu vastaava oppimäärä hyväksytään. Oppisopimustyönantajan tärkein tehtävä on tarjota oppisopimusopiskelijalle mahdollisuus tehdä ammattiin kuuluvia tehtäviä monipuolisesti ja nimetä opiskelijalle työtä ohjaava työpaikkakouluttaja. Työnantajan tulee turvata opiskelijalle mahdollisuus työaikana osallistua tietopuoliseen opetukseen oman opiskeluohjelman mukaisesti. Oppisopimusopiskelijan vastuuseen kuuluu perehtyä huolellisesti omiin tutkintovaatimuksiinsa ja noudattaa yhdessä laadittua henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, osallistua teoriaopetukseen ja suorittaa opiskeluun liittyvät erilaiset tehtävät. Opiskelijalla itsellään on päävastuu omasta oppimisestaan. Opiskelijan velvollisuus on osallistua näyttöihin. 5.5 Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden rekisteröinti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira rekisteröi lähihoitajatutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (L 559/1994) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (L 669/2008) mukaisesti. Rekisteröinti tehdään tutkintotodistuksen perusteella. Koulutuksen (tutkinnon) järjestäjä ilmoittaa lähihoitajatutkinnon suorittaneet Valviraan Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998) 24 :n mukaan. Tutkinnon suorittanut saa rekisteröinnistään maksullisen todistuksen. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lain sisältö on yhteen sovitettu potilaan oikeuksia ja asemaa säätelevän lain kanssa

13 Oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä on Suomen kansalaisella tai ulkomaalaisella, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan koulutuksen. Myös lähihoitajan ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona suoritettu pätevyys antaa oikeuden nimikesuojattuna terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaalija terveysministeriölle, joka voi antaa yleisiä terveydenhuoltohenkilöstön toimintaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. 5.6 Täydennyskoulutus ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Yhteiskunnallisten muutosten ja hoitotyön tutkimustulosten seurauksena hoitotyön luonne muuttuu ja kehittyy koko ajan. Työ asettaa tekijälleen uusia vaatimuksia. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan suunnitelmallista ja jatkuvaa täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi, laajentamiseksi ja syventämiseksi. Täydennyskoulutusta voidaan järjestää työpaikkakoulutuksena tai osallistumalla erilaiseen lyhyt- tai pitkäkestoiseen koulutukseen. Täydennyskoulutuksen avulla tuotetaan hyvinvointia työhön sekä huolehditaan henkilöstön osaamisesta, jaksamisesta ja työn mielekkyydestä. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä täydennyskoulutusvelvollisuus määritellään siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Työnantajan velvollisuutena on luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain uudistus, jonka mukaan työnantajien tulee huolehtia henkilöstön riittävästä osallistumisesta täydennyskoulutukseen. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki määrittelevät, että peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvista riippuen henkilöt osallistuvat riittävästi täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä koulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä ja seurannasta. Täydennyskoulutuksen määrällisenä lähtökohtana on 3 10 koulutuspäivää vuodessa. SuPer järjestää jäsenilleen ammatillista koulutusta. Vuosittain järjestetään kaksipäiväiset ammatilliset opintopäivät molemmilla kotimaisilla kielillä, lisäksi eri puolella Suomea järjestetään erilaisia ammatillisia koulutuspäiviä. 5.7 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Näyttötutkintoina suoritettavia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voi myös käyttää täydennyskoulutuksena osaamisensa syventämiseen tai laajentamiseen. Ammattitutkinnossa osaamisvaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy suoriutumaan tutkinnosta. Erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy suoriutumaan tutkinnosta. Näihin tutkintoihin sisältyy tutkinnon osittain suoritettavat näytöt aidoissa työyksiköissä. 6 Yleisimmät perustelut vakanssimuutoksille erikoissairaanhoidossa 1. Lyhki ja Päiki Lyhyt- ja päiväkirurgian käyttö vähentää perushoitoa yksittäisen henkilön kohdalla. Samalla kuitenkin potilasmäärät lisääntyvät, jolloin potilaiden sisäänja uloskirjoitus sekä ohjaus ja neuvonta lisäävät hoitohenkilökunnan työn määrää. Perus- ja lähihoitajat osallistuvat myös potilaiden tarkkailuun ja seurantaan. Lyhytkirurgisia potilaita saatetaan kuitenkin siirtää vuodeosastolle, missä heidän hoitamisensa on kokonaisvaltaista moniammatillisen työryhmän työtä, josta perustason hoitotyö muodostaa olennaisen osan. 2. Monisairaat asiakkaat Asiakas voi olla yksittäinen henkilö tai koko perhe. Asiakkaat ovat kaiken ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä. Usein sairauden taustalla on monenlaisia haasteita, kuten esim. toimeentulo-, mielenterveys- tai päihdeongelmia

14 Superilaisten koulutus on niin laaja-alainen ja korkeatasoinen, että se antaa valmiudet työskennellä erilaisten asiakkaiden kanssa. Tarvittaessa työnantaja voi järjestää henkilöstölle täydennyskoulutusta ja perehdyttämistä. Viran/toimen muuttaminen ei ole ratkaisu monisairaiden asiakkaiden hoitamiseen ja kohtaamiseen. 3. Potilaiden ohjaus ja neuvonta lisääntynyt Ohjaus ja neuvonta edellyttävät hyviä vuorovaikutustaitoja. Käytännön kokemus on osoittanut, että asiakkaan on helpointa kohdata lähihoidon työntekijä ja saada ohjeet häneltä. Mikäli työnantaja edellyttää opetuksellisia taitoja potilastyössä voidaan sitä varten järjestää henkilöstölle työpaikkakoulutusta. 4. Hoitotyön laadun kehittäminen Hoitotyö on moniammatillista yhteistyötä, jossa eri henkilöiden tiedot taidot ja kokemus täydentävät toinen toisiaan. Hoitotyön laadun kehittämiseen osallistuu jokainen työyksikön työntekijä. Lähteet Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/94 Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista /804 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /725 Kansanterveyslaki /66 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Kunnallinen työmarkkinalaitos 2003: Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla Opetushallitus 2010: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 2010 Määräys 17/011/2010. Työsopimuslaki /55 Työturvallisuuslaki / Erikoistoimenpiteet lisääntyneet Tässä kannattaa selvittää yksilöidysti mitkä erikoistoimet ovat lisääntyneet ja kuinka paljon. Samoin tulee selvittää, mitkä ovat uudet tai muuttuneet tehtävät, joita perushoitaja, lähihoitaja tai muu superilainen ei voi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tehdä. Sekä työnantajan että henkilöstön edun mukaista on, että kaikkien työntekijöiden ammattitaito otetaan tehokkaaseen käyttöön työpaikoilla. Lisäksi kannattaa muistuttaa: Me superilaiset arvostamme ammattiamme ja olemme valmiita kehittämään sitä laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. 6 Perushoitajien kouluttautuminen sairaanhoitajaksi Terveydenhoitohenkilöstö-toimikunta toteaa mietinnössään (1992:17), että käytännön opiskelu työssä ollessa on tarkoituksenmukaista ja mielekästä, mutta se ei saa johtaa siihen, että opiskelun aikana virka muutetaan koulutusta vastaavaksi. Kyseisessä toimikunnassa olivat mukana valtiovallan, opetushallinnon sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat. 7 Palkkaerot Tilastokeskuksen vuoden 2009 tilaston mukaan sairaanhoitajan ja lähi- ja perushoitajan keskimääräinen palkkaero kuukaudessa on noin 300 euroa. Työnantajalle sairaanhoitaja maksaa vuodessa noin 5000 euroa enemmän kuin lähi- tai perushoitaja

15 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Ratamestarinkatu Helsinki Puhelin (09) Faksi (09)