Ammatillinen edunvalvonta. Opas erikoissairaanhoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillinen edunvalvonta. Opas erikoissairaanhoitoon"

Transkriptio

1 Ammatillinen edunvalvonta Opas erikoissairaanhoitoon

2 Johdanto Hei erikoissairaanhoidossa työskentelevä superilainen! Ammatillisen edunvalvonnan opas on käsikirja ammatillisen toiminnan kehittämiseksi ja superilaisten aseman vahvistamiseksi ja lisäämiseksi erikoissairaanhoidossa. Opasta apuna käyttäen jokainen superilainen voi osallistua ja vaikuttaa oman yksikkönsä henkilöstörakenteen suunnitteluun ja siitä käytävään keskusteluun. Ammatillisen edunvalvonnan tavoitteina on Tämä opas on tarkoitettu erikoissairaanhoidossa työskentelevien superilaisten ammatillisen edunvalvonnan avuksi. Ammatillisen edunvalvonnan tavoitteena on turvata ammatillinen kehittyminen ja varmistaa jäsenten työllistyminen moni- puolisesti erikoissairaanhoidon tehtäviin sekä lähihoitajakoulutuksen kehittäminen työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi tavoitteena on ennakoida alan tulevai- suutta ja vaikuttaa erikoissairaanhoitoon sekä opetusalan kehittymiseen. Toivon, että tätä opasta käytetään mahdollisimman paljon. Opasta voi monistaa ja jakaa, mutta ainoastaan superilaisten käyttöön. Mikäli Sinulla on oppaaseen kommentoitavaa tai muuten haluat keskustella ammatillisesta edunvalvonnasta, ota yhteyttä SuPerin kehittämisyksikköön 1. kaksiportaisen henkilöstörakenteen vahvistaminen erikoissairaanhoidossa 2. superilaisen osaamisen laaja-alainen käyttö 3. uusien tehtäväalueiden luominen superilaisille jäsenille 4. vaikuttaminen erikoissairaanhoidon kehittämiseen. Jokaisella superilaisella on mahdollisuus vaikuttaa henkilöstösuunnitteluun omassa työyksikössään. Ammattiosaston tehtävä on seurata työpaikkojen henkilöstösuunnittelua, esittää kannanottoja ja käydä tarpeelliset neuvottelut. Ammattiosaston tulee luoda asialliset neuvottelusuhteet yhteistyökumppaneihin yhteistoiminnan tukemiseksi. Tarkoituksena on, että tätä opasta päivitetään jäsenten palautteen perusteella. Innokkaita lukuhetkiä! Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer 1 Sinä voit vaikuttaa 1.1 Huolehdi ammattitaidostasi Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan tämän päivän toimenpiteillä. Oman osaamisen kehittäminen jokapäiväisessä työssä on lähtökohta menestymiselle työpaikalla. Jokaisen on tärkeä seurata oman alansa kehittymistä ja kasvattaa omaa tietotaitoaan. Työn ohella säännöllinen ja suunnitelmallinen täydennyskoulutus on yksi tapa kartuttaa omaa osaamista. Työpaikan suunnitelmista, kehittämistoiminnasta ja uudenlaisista työkäytännöistä saa tietoa osallistumalla erilaisten kehittämis- yms. työryhmien toimintaan ja tekemällä aloitteita. Superilaisten yhteistyö työpaikoilla, valmius oman työn kehittämiseen ja tehtäväalueen laajentamiseen sekä uusien tehtävien vastaanottaminen vahvistavat koko ammattikunnan asemaa. 2 3

3 1.2 Vaikuta työpaikallasi Erikoissairaanhoidon työpaikat ovat jatkuvassa muutoksessa. Useimmiten muutoksen alku on huomaamaton; pieniltä vaikuttavat päätökset voivat johtaa merkittäviin muutoksiin tulevaisuudessa. Täydennyskoulutuksen rajoittaminen voi johtaa puutteisiin osaamisessa, joka puolestaan voi johtaa lähihoidon tehtäväkentän kaventamiseen ja myöhemmin virkojen/toimien vähentämiseen. Yhden sijaisuuden täyttäminen toisen koulutuksen omaavalla antaa tilaisuuden työn muokkaamiseen sijaisen koulutuksen ja ammattitaidon mukaisesti, jolloin perusteet virkamuutokselle on luotu. Jokaisen superilaisen toiminta arkipäivän ammattityössä vaikuttaa siihen, minkälaisia henkilöstösuunnitelmia ja muutoksia työpaikoilla tehdään. Tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeätä miettiä, miten ja milloin otetaan kantaa asioiden valmisteluun. Työsuojeluasioita on aina käsiteltävä yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kesken siten, kuin asiasta on lailla ja sopimuksilla sovittu. Työssä kuormittuminen tulee selvittää, ja työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. Sellaisessa työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työ ja työolosuhteet järjestettävä niin, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet mahdollisuuksien mukaan voidaan ehkäistä ennakolta. Yksin työskenneltäessä on huolehdittava siitä, että haitta ja vaaratilanteet vältetään tai niitä vähennetään ja yhteydenpitomahdollisuudet turvataan. Yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön, jos tämä on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista hänen terveytensä suojelemiseksi. 1.3 Työturvallisuus kaikkien asiana Työturvallisuuden tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaaminen ja ylläpitäminen. Tarkoituksen toteuttamiseksi tulee parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia fyysisiä ja henkisiä haittoja. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijän turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä, tunnistettava ja mahdollisuuksien mukaan poistettava työpaikan haitta- ja vaaratekijät. Työnantajalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma ja selvitys haitta- ja vaaratekijöiden edellyttämistä toimenpiteistä. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muulloinkin huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava käytettävissä olevin keinoin myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työpaikalla. Hänen tulee myös itse mahdollisuuksien mukaan poistaa havaitsemansa ja ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Lisäksi työpaikalla ei saa häiritä tai kohdella epäasiallisesti toisia työntekijöitä. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. 2 Ammattiosasto vaikuttamisen välineenä 2.1 Ammattiosaston tehtävät Ammattiosaston tehtävänä on toimia ammatillisen edunvalvonnan asiantuntijana pitää yhteyttä jokaiseen ammattiosaston työpaikkaan ohjata ja neuvoa jäseniä ammatillisten asioiden hoitamisessa tehdä aloitteita ja kehittämissuunnitelmia huolehtia superilainen yhdysjäsen jokaiseen työyksikköön suunnitella ammattiosaston ammatillista toimintaa toimia keskustelun herättäjänä ammattiin liittyvissä kysymyksissä. 2.2 Ammatillisen toiminnan neljä osa-aluetta 1. Ennaltaehkäisevä työ, jolloin seurataan sosiaali- ja terveysalan suunnitelmia ja kehittämistä sairaanhoitopiirissä. Työyksiköissä tulee seurata superilaisten vakanssien vapautumista eläköitymisen tai muun luonnollisen poistuman vuoksi. 4 5

4 2. Esittelyvaihe Esitykset henkilöstösuunnitelmiin lähtevät aina työyksiköistä, jolloin yksikön kehittämissuunnitelmat ja osaamistarpeet huomioiden tehdään esitykset henkilöstön mahdollisesta lisätarpeesta. Työyksikön tehtävät ja osaamistarpeet ovat henkilöstörakenteen peruste. Tarvittaessa tässä vaiheessa ammattiosaston pitää käydä neuvottelut esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden kanssa. 3. Päätösvaihe Sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto päättävät toiminta- ja taloussuunnitelman, mitä ennen ammattiosastolla on mahdollisuus vaikuttaa päättäjiin joko henkilökohtaisesti tai kirjelmin. 4. Jälkitoimet ja seuranta Päätösten toteutuminen käytännössä, ja niiden vaikutusten seuranta, on tärkeä tehtävä tulevia suunnitelmia tehtäessä. Hyvän neuvotteluilmapiirin luomiseksi on hyvä muistaa niitä henkilöitä, jotka ovat olleet edesauttamassa tavoitteittemme toteutumista. Henkilöstösuunnitelmien seuranta on pitkäjänteistä ja jokavuotista työtä. Siksi kannattaa pitää yllä hyviä neuvottelusuhteita. 2.3 Ammattiosaston toimintasuunnitelma Ammatillisen toiminnan tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuutta tukea ja vahvistaa kaikkien superilaisten ammatti-identiteettiä ja ammatissa kehittymistä vahvistaa superilaisten asemaa työpaikoilla kehittää lähihoitajakoulutusta paikallisesti. Tulevan vuoden ammatillista toimintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon paikalliset haasteet ja koko sosiaali- ja terveysalan kehittyminen. Suunnitelmassa tulee näkyä, miten kartoitetaan ammattiosaston kaikkien työpaikkojen olosuhteet ja osaamistarpeet sekä mitkä ovat yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Suunnitelmassa on otettava huomioon, miten jäsenet valmennetaan ottamaan kantaa työpaikan henkilöstösuunnitelmiin. Lisäksi pitää tehdä suunnitelma viranhaltija- ja päättäjätapaamisiin sekä yhteydenpitoon oppilaitoksiin. Tilaa pitää olla myös akuuteille neuvottelutarpeille. 2.4 Avainasemassa työpaikkojen yhdysjäsenet Jokaisessa työyksikössä tulee olla superilainen yhdysjäsen. Hän toimii tiedottajana ja yhteyshenkilönä superilaisten erityiskysymyksissä. Yhdysjäsenen tehtävänä on huolehtia omalta osaltaan yhteistyöstä ammatillisessa edunvalvonnassa. Erilaiset kehittämis-, laatu- tai muut työryhmät ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa oman ammatin asemaan työyksikössä. Yhdysjäsen myös välittää mahdolliset virka-/ toimimuutossuunnitelmat ja muut ammatin liittyvät asiat. 2.5 Laaja jäsenpohja luo edellytykset tehokkaalle ammatilliselle edunvalvonnalle SuPerin jäsenmäärä on noussut koko liiton historian ajan. Meitä superilaisia on jo yli Tällaisesta kasvusta voimme olla ylpeitä. SuPerissa on vetovoimaa. Superilaiset ovat koulutustasoltaan, tehtäviltään, ammattiasemaltaan ja palkkaukseltaan yhtenäinen ammattiryhmä. Superilaiset ja SuPer yhdessä pystyvät ajamaan yhtenäisen jäsenkunnan etuja. SuPerin jäsenyys tarjoaa perustan jäsenten sosiaaliselle samaistumiselle. SuPerin vahvuutena onkin tasapuolisuus kaikkien sen jäsenten etujen ajamisessa. Jokainen superilainen luo omalla toiminnallaan mielikuvaa superilaisuudesta. SuPer-Opot tapaavat opiskelijoita oppilaitoksissa ammatti- ja järjestötietoustunneilla. Jäsenet kohtaavat lähihoitajaopiskelijoita työpaikoilla. Jokainen kontakti tarjoaa tilaisuuden kertoa jäsenyydestä ja superilaisesta toiminnasta. Mitä ihmisläheisemmin pystymme tämän tekemään, sitä paremmin voimme onnistua myös jäsenhankinnassa. Tavoite on yhteinen: kaikki lähihoitajaopiskelijat liittyvät opiskelijajäseniksi ja kaikki lähihoitajat varsinaisiksi jäseniksi. Tämä luo vankan pohjan myös muiden koulutasoisen koulutuksen saavien/saaneiden järjestäytymiselle SuPeriin. SuPer tarjoaa vahvan tuen työelämän myllerryksessä. Ammatillisen edunvalvonnan onnistumisen tae on, että mahdollisimman moni sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittanut ja alalle opiskeleva valitsee SuPerin edunvalvontajärjestökseen. Suosittele rohkeasti SuPeria nykyisille ja tuleville ammattitovereillesi. Yhdessä olemme enemmän. Esimerkiksi kuukausittain pidettävän hallituksen kokouksen yhteyteen voi kutsua johtavan viranhaltijan kertomaan ajankohtaisista suunnitelmista tai toimenpiteistä esimerkiksi henkilöstösuunnitelmista, organisaatiouudistuksista, tms. 6 7

5 2.6 Erilaiset työryhmät Monissa työpaikoissa on erilaisia ammatillisia kehittämishankkeita, joita varten on perustettu omat työryhmänsä. Jotta superilaisten ja lähihoidon näkemys tulee työryhmissä esille, superilaisten on esitettävä oma edustajansa työryhmän jäseneksi. Esimerkiksi asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen suunnittelua varten voidaan perustaa työryhmiä, jossa on työnantajan, palvelujen käyttäjien ja henkilöstön edustus. Tällaisiin työryhmiin kannattaa superilaisen ilmoittaa halukkuutensa. 2.7 Ammattiosastojen ja päättäjien yhteistyö tuottaa tuloksia Erikoissairaanhoidon työpaikat ovat jatkuvassa myllerryksessä. Toimintoja järjestellään uudelleen, tehtäväjakoja muutetaan ja henkilöstörakenteita tarkistetaan. Kaikki tämä vaikuttaa superilaisten työskentelyedellytyksiin. Luomalla säännölliset suhteet keskeisiin virkamiehiin ja päättäjiin saadaan tietoa suunnitelmista ja hankkeista osoitetaan ammattiryhmän aktiivisuutta toiminnan kehittämiseen päästään vaikuttamaan suoraan virkamiehiin ja päättäjiin saadaan uusia virikkeitä toimintaan laajennetaan ammattiosaston suhdeverkostoa helpotetaan epävirallisimpien suhteiden hoitamista jatkossa lisätään ammattikunnan uskottavuutta ja luotettavuutta. Keskeisiä asioita ovat mm. tulevan ja tulevien vuosien toiminnan muutokset henkilöstörakennesuunnitelmat ja henkilöstöjärjestelyt tehtäväjaot, osaamisen käyttö ja kehittäminen vakanssien täyttö ja sijaisuusjärjestelyt yhteistyön kehittäminen virkamiesten ja superilaisten välillä. Superilaisten kannalta keskeisiä viranhaltijoita ovat esimerkiksi hallintoylihoitajat, ylihoitajat ja henkilöstöpäälliköt. Lisäksi kannattaa vaikuttaa mm. sairaanhoitopiirin hallituksen jäseniin. Tavoitteena on, että kukin ammattiosasto järjestää säännöllisesti hallituksen kokouksen yhteyteen tapaamisen jonkun edellä mainitun henkilön kanssa. Tapaaminen järjestetään työpaikan ulkopuolella. Tarjoiluksi riittää normaali kahvitarjoilu. Kutsut Ammattiosaston puheenjohtaja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä kutsuttavaan virkamieheen ja kertoo hänelle, että superilaiset ovat halukkaita kuulemaan toimialueen kehittämissuunnitelmista ja niiden vaikutuksista henkilöstöön. Samalla superilaiset voivat kertoa näkemyksiään nykyisestä toiminnasta ja esittää omia kehittämisehdotuksiaan. Tarkoituksena on myös yhteistyön kehittäminen. Kutsuttavalle ilmoitetaan, että paikalla on ammattiosaston hallitus. Myös yhdysjäsenet on hyvä kutsua paikalle. Ennen kutsun esittämistä ammattiosaston hallituksessa kannattaa sopia muutamia vaihtoehtoisia aikoja tapaamiselle, jotta tapaamisajan saa sovituksi yhdellä kertaa. Tapaamisen kulku Ammattiosaston puheenjohtaja toivottaa vieraan ja jäsenet tervetulleiksi vaikkapa seuraavasti: Ylihoitaja Maija Manninen, olemme iloisia, että olemme saaneet sinut tähän ammattiosastomme tilaisuuteen. Odotamme innostuneina sitä, että kerrot meille työpaikkamme tulevasta toiminnasta ja siitä miten me itse kukin voimme yhdessä vaikuttaa asioihin. Meillähän on yhteinen tavoite: hyvän hoidon tarjoaminen potilaille. Toivon ja uskon, että tämä tilaisuus antaa meille kaikille hyödyllistä tietoa omaa työtämme varten. Vielä kerran tervetuloa. Ole hyvä, puheenvuoro on sinun. Sen mukaan miten vieras toivoo, kysymyksiä voi tehdä puheenvuoron aikana tai sen jälkeen. Tarkoituksena on, että ammattiosaston jäsenet valmistautuvat etukäteen tekemään kysymyksiä ja esittämään mielipiteitään. Tärkeää on säilyttää myönteinen ilmapiiri silloinkin, kun asioista ollaan eri mieltä. Tällä luodaan pohjaa tulevalle kehittyvälle yhteistyölle. Tilaisuuden päättäminen Tapaamisen lopuksi sovitaan siitä, miten esille tulleissa asioissa toimitaan. Ammattiosaston puheenjohtaja kiittää vierasta, korostaa tapaamisen kautta saadun tiedon tärkeyttä ja toivoo myös vieraan saaneen tarpeellisia eväitä omalle toiminnalleen. Puheenjohtaja esittää toivomuksen, että vieras ja ammattiosaston edustajat ottavat toisiinsa yhteyttä milloin tahansa yhdessä keskusteltavaa asiaa ilmenee. Tällä tavoin mahdolliset epäselvyydet saadaan hoidetuksi mahdollisimman nopeasti. Lopuksi kiitetään kaikkia mukana olleita ja toivotetaan hyvää yhteistyötä jatkossa. Jälkihoito Vierasta kannattaa muistaa jälkeenpäin esimerkiksi kiitoskortilla tai käymällä henkilökohtaisesti kiittämässä. Tämäkin luo pohjaa yhteyksien luomiselle. 8 9

6 Palautekeskustelu Ammattiosaston samassa tai seuraavassa kokouksessa kannattaa käydä läpi tapaamisen kulku. Miten tapaaminen yleisesti sujui? Millainen oli ilmapiiri? Mitä superilaisille tärkeitä asioita tuli esille? Mitkä asiat mahdollisesti yllättivät? Millaista yhteistyöhalukkuutta vieras osoitti? Miten hän suhtautui superilaisiin ja heidän mielipiteisiinsä? Mitkä asiat vaativat ammattiosastolta jatkotoimenpiteitä ja miten asiassa edetään? Yhteiseen onnistumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Seuraava tapaaminen Yhden kerran järjestetty tapaaminen antaa hyvän pohjan seuraaville tapaamisille. Itse kukin saa lisää rohkeutta toimintaan. Epävirallisetkin suhteet hoituvat aikaisempaa paremmin. Superilaiset saavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa työhönsä vaikuttavista asioista, mahdollisia kannanottoja varten. Yhdessä voi saada onnistumisen kokemuksia, joista on mukava kertoa myös muille jäsenille. SuPerin vetovoimaisuus liittona lisääntyy. Mistä apua? Liiton toimisto antaa apua ja opastusta kaikissa tapaamisiin liittyvissä asioissa. Jos tapaaminen ei tästä huolimatta omin voimin järjesty, mukaan voi pyytää liiton toimihenkilöä tai liittohallituksen jäsentä. 2.8 Kannanottaminen vakanssimuutosesitykseen Jos välittömällä yhteistoiminnalla työyksikössä ei ole päästy superilaisia tyydyttävään ratkaisuun, on jatkoneuvottelujen tueksi laadittava kirjallinen kannanotto. Vakanssimuutosesityksen perustelujen saaminen kirjallisina on tärkeätä kannanoton muotoilemiseksi. Samalla selviää, missä vaiheessa vakanssimuutosta ollaan käsittelemässä (= kenelle kannanotto osoitetaan) ja mikä on käsittelyn aikataulu (= miten nopeasti asiassa on edettävä). Esimerkki asioista, joiden on syytä löytyä kirjallisesta kannanottosta: 1. Aluksi ilmoitetaan vastustava kanta esitettyyn vakanssimuutokseen. 2. Sitten käydään erikseen läpi jokainen esitetty perustelu: Mitä vakanssimuutos merkitsee jokapäiväisessä työssä, kenen työ muuttuu ja miten? Omat perustelut sille, miksi se ei ole riittävä peruste viran muuttami selle (perustelut omasta käytännön työstä). Samalla voidaan esittää oma kehittämisehdotus. Näissä asioissa keskeisiä tiedonlähteitä ovat työyksikön superilaiset työntekijät. 3. Lopuksi ilmoitetaan se henkilö, jolta asiassa saa lisätietoja sekä hänen yhteystietonsa. 4. Kannanoton päiväävät ja allekirjoittavat ammattiosaston viralliset nimenkirjoittajat. Huom! TNJ:n luottamusmiehen ei pidä allekirjoittaa vakanssimuutoskannanottoa luottamusmiehen asemassa. Koska vakanssimuutosesitykset ovat yrityksiä vastata henkilöstön muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin, pitäisi vastustavassakin kannanotossa olla kehittämismyönteinen sävy. Kannanottohan on superilaisten ehdotus työn ja työjärjestelyjen kehittämiseksi. Kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää monenlaista asiantuntemusta. Erilaisen koulutuksen ja ammattipätevyyden omaavat henkilöt täydentävät toinen toisensa ammattitaitoa. Hyvä lopputulos syntyy moniammatillisen työryhmän todellisesta yhteistyöstä ja toisten ammattitaidon kunnioittamisesta

7 2.9 Taustatiedot neuvottelijoille Eläkkeelle jäämässä olevat On hyvä koota tiedot jäsenistön iästä ja sen myötä tiedot eläkkeelle siirtyvistä. Tietojen avulla voi lähimmän esimiehen kanssa selvittää vakanssien/tehtävien täyttösuunnitelmat. Kaikkien vakanssien määrä ja niiden täyttövaihe Eläkkeelle jäävien lisäksi vakansseja vapautuu muualle siirtyvien myötä. Myös työmäärä, tehtävät ja henkilöstörakenne yksikössä voivat muuttua. Siksi on tärkeää seurata kaikkien vakanssien määrää ja muutoksia. Jos tehtävään valitaan epäpätevä hakija, on valinnan perustelut syytä selvittää esimerkiksi työhönottajalta. Määräaikaiset Määräaikaisten määrä suhteessa pysyvän henkilöstön määrään on tärkeä tieto. On myös seurattava, teetetäänkö pysyväisluonteista työtä määräaikaisvoimin. Kolmas määräaikaisia koskeva tieto on määräaikaisuuden kesto ja pätkimistapa. Jos vakinaisena hoidettuun tehtävään valitaan määräaikainen, on syyt selvitettävä. Tilapäinen työvoima Tilapäisellä työvoimalla tarkoitetaan tässä opiskelijoita ja oppisopimuksella tai työllistämistuella työskenteleviä. Myös heidän määräänsä ja tehtäviään on syytä seurata. Tähän liittyvät myös vakinaisen henkilöstön työmäärän vaihtelut heidän toimiessaan työnohjaajana. Työttömät Paikkakunnan ja lähikuntien työttömien määrä ammateittain ja koulutuksen mukaan selviää lähimmästä työ- ja elinkeinotoimistosta. Tämä tieto saattaa olla tarpeen neuvotteluissa, kun on kyse vaikkapa koulutetun työvoiman saatavuudesta. Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätöksestä voi löytää hyvin käyttökelpoista tietoa. On hyvä olla perillä siitä mitä tietoja sinne kulloinkin kerätään. Esimerkiksi muutokset sairastavuudessa ovat peruste selvittää niiden syitä Tempaise ja tiedota SuPeria ja superilaisia on tehtävä tunnetuksi päättäjille, potilaille ja heidän omaisilleen sekä suurelle yleisölle. Näin nostetaan lähihoitajien, perushoitajien ja muiden superilaisten työtä yleiseen tietouteen. Tämä on tärkeää mm. virkamuutoksiin vaikutettaessa. Hyvä tapa tehdä superilaisuutta tutuksi on järjestää omalla paikkakunnalla jokin tapahtuma tai tempaus. Jokainen ammattiosasto päättää itse, millä tavalla se haluaa näkyä. Kun päätös on tehty, on asiasta tiedotettava. Tempauksen järjestelyt Päätä mitä ja missä tapahtuu ja miksi. Mieti mitä tempauksella halutaan sanoa ja kehen sillä halutaan vaikuttaa. Päätä ajankohta hyvissä ajoin etukäteen, jotta järjestelyihin jää riittävästi aikaa. Selvitä tarvitaanko tempaukseen lupa. Tee lista tapahtuman järjestlytehtävistä ja niiden hoitajista. Selvitä mitä tiedotusvälineitä paikkakunnallasi on, tee lista niiden yhteystie doista. Selvitä onko tiedotusvälineissä ilmaisia menokalentereita tai vastaavia, joihin tiedot saisi näkyville maksutta. Selvitä maksullisen ilmoittelun tarve. Mieti olisiko aihetta lehdissä julkaistaville mielipidekirjoituksille. Kutsu Kutsu kaikkien tiedotusvälineiden edustajat käymään tempauksessanne. Kutsun voit toimittaa kirjeenä, sähköpostina, faksina, puhelimitse tai käymällä tapaamassa kutsuttavia. Kutsu on hyvä toimittaa myös kirjallisesti, vaikka esittäisitkin kutsun puhelimitse. Kutsusta tulee selvitä ainakin seuraavat tiedot: mitä tapahtuu missä tapahtuu milloin tapahtuu miksi tapahtuu (lyhyesti tietoa tempauksen aiheesta ja SuPerista) yhteyshenkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja puhelimitse ennen tilaisuutta, sen aikana ja sen jälkeen. Varmista, että ihmiset todella ovat tavoitettavissa puhelinnumeroistaan. Tiedote Tempaustilanteessa on hyvä olla olemassa tietoja paperilla. Kirjoita paperille selkeästi, lyhyesti ja mielenkiintoa herättävästi tempauksen keskeiset asiat ja asiasta tietävien henkilöiden yhteystiedot. Tiedotetta kannattaa monistaa jaet

8 tavaksi paikalla, ja sitä voi lähettää tiedotusvälineille myös tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Muista laittaa tiedotteeseen yhteystietosi, jotta toimittajat voivat tarvittaessa kysyä sinulta lisätietoja. Tempauksen aikana Varmista, että paikallaolijat ovat varautuneet siihen, että paikalle tulee toimittaja. Näin ne osaavat kysyttäessä kertoa mistä tapahtumassa on kysymys, sekä suostuvat valokuvattaviksi ja haastateltaviksi. Mieti etukäteen, mitä tiedotusvälineille kerrotaan. Tempauksen jälkeen Pidä säännöllisesti yhteyttä tiedotusvälineisiin. Voit soittaa tutulle/puolitutulle toimittajalle ja kertoa esimerkiksi mitä uutta alalla tapahtuu tai antaa tietoa ammattiosaston tuoreimmista kannanotoista. Perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle täyttyy seuraavissa tilanteissa: työn luonne (työ on sekä määrällisesti että ajallisesti rajallista, esim. projektityö) sijaisuus (ylivoimaisesti yleisin peruste hoitoalalla) harjoittelu muu näihin rinnastettava syy. Sijaisen tarve on hoitoalalla ylivoimaisesti yleisin syy määräaikaisen sopimuksen tekemiselle. Kun vakituinen työntekijä on esimerkiksi vanhempainvapaalla, sairauslomalla tai vuosilomalla, tarvitaan usein sijainen hoitamaan poissaolevan vakituisen työntekijän työtehtäviä. Tällöin työnantaja on oikeutettu tekemään sijaisen kanssa määräaikaisen työsopimuksen vakituisen vapaan ajaksi. Määräaikaisuuden peruste on yksilöitävä työstä poissaolevan vakinaisen työntekijän ja tämän työtehtävien mukaan. Hoitoalalla jatkuvasti noin neljännes koko työvoimasta on sijaisia tai määräaikaisia. Työsopimuslain perusteluissa kuitenkin kielletään määräaikaisen työsopimuksen tekeminen työnantajan aloitteesta, mikäli työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. 3 Sairaanhoitopiiri työnantajana 3.1 Määräaikaiset työsuhteet ja määräaikaisten vakinaistaminen Työsopimuslaissa työsopimuksen kestoajasta säädetään, että työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimusten päätyyppinä voidaan siis pitää toistaiseksi voimassa olevia eli vakituisia työsuhteita. Näin työntekijällä on irtisanomissuoja ja hän voi itse päättää, kuinka pitkään haluaa pysyä kyseisessä työsuhteessa, ts. hänellä on oikeus irtisanomisajan jälkeen päättää työsuhteensa. Sen sijaan työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, muutoin kuin painavien ja asiallisten syiden vallitessa. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia työnantajan aloitteesta ainoastaan, mikäli siihen on olemassa perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Mitään sääntöä ei ole siitä, kuinka pitkään työnantaja voi solmia saman työntekijän kanssa määräaikaisia työsopimuksia. Jokainen tapaus pitää arvioida kokonaisuutena. Yksittäisessä tapauksessa on otettava huomioon esimerkiksi työnantajan tietoisuus työvoiman tarpeen kehittymisestä. Mikäli työnantaja päättää vakinaistaa määräaikaisia työsuhteita, koituu vakinaistaminen sen sijaisen hyväksi joka on tietyn ajanjakson - joko lyhyemmän tai pidemmän ajan - toiminut määräaikaisena työntekijänä. Tällöin työnantaja tavallaan myöntää, että kyseessä on pysyvä työvoiman tarve, jolloin on aiheellista solmia työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Sijaisen kannalta tilanne on toinen, jos työnantaja ilmoittaa vapautuvista työpaikoista, ts. lisää vakituisten työntekijöiden määrää. Työnantajalla on periaatteessa oikeus valita pätevistä hakijoista haluamansa työntekijä. Tällöin voi olla mahdollista, että se työntekijä, joka on ollut määräaikaisena vastaavissa tehtävissä, ei tulekaan valituksi. Määräaikainen työsopimus ei ole kummankaan osapuolen irtisanottavissa, mikäli irtisanomisoikeudesta ei ole työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Määräaikainen työsuhde on voimassa sovitun määräajan, ja se päättyy tämän määräajan jälkeen ilman mitään erillistä sopimista, elleivät osapuolet sovi uuden määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta

9 Erikoissairaanhoidossa työskentelevät SuPerin jäsenet ovat työsuhteisia. Tämä johtuu perustuslain määräyksestä, jonka mukaan ainoastaan julkista valtaa käyttävät työntekijät ovat virkasuhteissa. Virkasuhteisten osalta ovat kuitenkin voimaan tulleen kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain mukaan voimassa vastaavanlaiset säännökset määräaikaisista virkasuhteista kuin työsopimuslaissa on työsuhteisten osalta säädetty. 3.2 Yhteistoimintamenettelyn hyödyntäminen Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( /449) tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan/kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Henkilöstön edustajia edustuksellisissa yhteistyöelimissä voivat olla pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai jokin muu neuvottelujärjestön nimeämä henkilö. koskevat suunnitelmat ja muutokset käsitellään sekä työpaikkakokouksissa että edustuksellisissa yhteistoimintaelimissä. 3.3 Luottamusmiehen tehtävistä Luottamusmies edustaa jäseniä suhteessa työnantajaan. Luottamusmiehen päätehtävänä on huolehtia siitä, että työ- ja virkaehtosopimusten sopimusmääräyksiä noudatetaan oikein. Luottamusmies toimii jäsenten edustajana työpaikalla useissa muissakin edunvalvonta-asioissa ja tilanteissa. Keskeistä on, että luottamusmies saa riittävästi tietoja työnantajaltaan valmisteilla olevista ja päätetyistä asioista sekä välittää tietoja jäsenten ja työnantajan välillä. Järjestötyön kannalta on usein tarkoituksenmukaista, että luottamusmies edustaa jäsenistöä myös yhteistoimintamenettelyssä ja työpaikan kehittämishankkeissa. Luottamusmiehen on hyvä osallistua oman ammattiosastonsa hallitusten kokouksiin. Ammattiosastojen tehtävät ovat sikäli luottamusmiestehtäviä laajaalaisempia, että niissä toimitaan myös ammatillisen edunvalvonnan hyväksi. Luottamusmiehellä on ammatillisissa asioissa tiedonvälittäjän rooli. Varsinaisena toimijana on ammattiosasto. Yhteistoimintamenettelyn asiapiiriin kuuluvat mm. henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa lomautusta tai irtisanomista koskevat kysymykset henkilöstöhallinnon periaatteet taloudelliset kysymykset henkilöstön kehittämisen periaatteet tiedotuksen periaatteet työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet ja työsuojelu aloitetoiminta ja henkilöstöpalvelut. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline; valmisteilla olevat asiat on keskusteltava aina niiden työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu myös välitön yhteistoiminta mm. työpaikkakokoukset. Yksittäistä työntekijää koskevat asiat käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja esimiehen välillä. SuPerin mielestä yhteistoimintasopimuksen asiapiirissä listattu olennaiset muutokset työtehtävissä ja töiden järjestelyissä tarkoittaa myös henkilöstörakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Siksi työyksiköissä tulee vaatia, että henkilöstöä 4 Hoitotyön monet muodot 4.1 Lääkehoito Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2005 turvallisen lääkehoidon oppaan, jonka tarkoituksena on ollut yhtenäistää lääkehoidon toteutumisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä vastuunjako ja lupakäytännöt sekä määrittää vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan esimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on velvollisuus osallistua työnantajan järjestämään täydennys- ja 16 17

10 muuhun lisäkoulutukseen, jonka avulla ylläpidetään ammattitaitoa. Riittävällä lisäkoulutuksella työntekijä saavuttaa toimintayksikön lääkehoidon vaativuuden näkökulmasta vaadittavan osaamisen tason. Lähi- ja perushoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Lisäksi he voivat pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, kun työntekijän osaaminen on varmistettu, hänet on perehdytetty tehtävään ja hänelle on myönnetty kirjallinen lupa tehtävän suorittamiseen. Lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän nestepussin ja hätätilanteessa aloittaa nestehoidon, mikäli laillistettua, lääkehoidon koulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. Lääkehoidon koulutusta saanut nimikesuojattu ammattihenkilö voi antaa myös sydänpysähdyksen yhteydessä käytettävää adrenaliinia, suonensisäisesti plasman korvausnestettä ja glukoosiliuosta, mikäli laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. Lisäksi lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat osallistua luonnollista tietä annettavan PKV-lääkehoidon toteuttamiseen. Näissä tapauksissa edellytetään osaamisen säännöllistä varmistamista, riittävää lisäkoulutusta sekä toimintayksikössä myönnettävää kirjallista lupaa. Lääkehoitoon oikeuttava lupa on toimintayksikkökohtainen. Lääkehoitosuunnitelmassa otetaan huomioon luvan laajuus, sillä lupa voi olla myös työyksikkö-, lääke- tai potilaskohtainen. Teoreettinen osaaminen varmistetaan säännöllisesti kirjallisella kokeella ja käytännön osaamisen näytöllä, esimerkiksi 2 5 vuoden välein toiminta- ja/tai työyksikön lääkehoidon tarpeiden ja vaativuuden mukaisesti. Lääkehoitoa toteuttava työntekijä vastaa omasta toiminnastaan lääkehoitoa toteuttaessaan, ja työnantaja vastaa toiminnan asianmukaisuudesta. 4.2 Tehtäväsiirrot Kansallisen terveysprojektin johtoryhmä on esittänyt terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjaon tarkistamista muun muassa erikoissairaanhoidossa. Sosiaali- ja terveydenhuollolle on tyypillistä työvoimavaltaisuus, asiakkaiden ja potilaiden kohoava vaatimustaso sekä lisääntyvä palveluiden kysyntä. Samaan aikaan kilpailu työvoimasta kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Työvoiman riittävyyttä ja osaamisen tarkoituksenmukaista käyttöä voidaan parantaa muuttamalla organisaatioiden toimintatapoja ja eri ammattiryhmien välistä työnjakoa. Terveyspalvelut muodostavat erityisen toimialan siinä suhteessa, että viranomaiset ovat perinteisesti säädelleet alan ammatinharjoittamista. Terveydenhuollon ammattien sääntelyn tarkoituksena on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun sekä terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden takaaminen. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ei ole määritelty tehtäviä, joita terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat suorittaa. Poikkeuksena ovat lääkärit ja hammaslääkärit, joiden erityisinä oikeuksina säädetään potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvän hoidon määräämisestä. Muiden osalta tehtävät määräytyvät pääosin koulutuksen perusteella. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia toinen toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Kehitys erikoissairaanhoidossa pitäisi johtaa eri ammattiryhmien välisten rajaaitojen madaltumiseen ja joustavaan työnjakoon. SuPer pitää tärkeänä sitä, että koko ketju tehtävien siirtämisessä, lääkäreiltä sairaanhoitajille ja sairaanhoitajilta lähi- ja perushoitajille viedään läpi. Sairaanhoitajien ja lähi- ja perushoitajien kohdalla on enemmänkin kysymys työnjaosta kuin tehtävien siirtämisestä. Työnjaon kehittämisen ja tehtäväkuvien laajentamisen yhteydessä tulee tarkistaa myös mahdollinen lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve, joka usein voidaan toteuttaa toimipaikkakoulutuksena. Työnjaon kehittäminen koskee kaikkia terveydenhuollon ammattityöntekijöitä siksi superilaisten tulee olla aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämishankkeissa. 4.3 Työkierto tuuletusta ja uusia haasteita! Työnkierto on suunnitelmallista ja määräaikaista tehtävien vaihtamista, siirtymistä omista vakinaisista tehtävistä toisiin tehtäviin. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden pitkään jatkuneen työputken katkaisemiseen, tehtävien monipuolistamiseen tai työyksiköiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Työkierron tavoitteena on parantaa henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa, lisätä työmotivaatiota ja tehtävien kiinnostavuutta sekä vaihtelua, kehittää tuloksellisuutta ja parantaa laatua, siirtää osaamista ja voimavaroja sinne, missä niistä kulloinkin on suurin hyöty, lisätä muutosvalmiutta ja uudistaa työelämää sekä hallintokulttuuria. Toteuttamisen periaatteet 1. Työnkierron tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 2. Työkierto on osa henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmaa, joka on 18 19

11 esillä esimiehen ja alaisen välisissä kehityskeskusteluissa. 3. Työkierron edellytysten luominen on ensisijassa työnantajan tehtävä. 4. Työkierron perusteista, tavoitteista ja tarpeista on käytävä riittävä keskustelu kiertoon mahdollisesti osallistuvan henkilöstön kanssa jo suunnitelmien alkuvaiheessa. Tavoitteena on motivoida henkilökuntaa ja päätyä yhdessä näkemään työkierron hyöty työyhteisölle. 5. Ennen työkierron aloittamista on tiedotettava lopullinen työnkiertosuunnitelma. 6. Virkavapaata tai työlomaa myönnetään sovittava määrä. 7. Työkiertoon osallistuvan varsinainen palkka ei alene eikä eläkkeen tai vuosiloman ansainta muutu. 8. Palkkauksesta sovitaan ennen työkierron alkua. 9. Työntekijälle turvataan paluu työkierron päätyttyä entisiin tehtäviin. 10.Työkierrosta hankittua tietoa ja kokemusta käytetään hyväksi mahdollisessa tehtävän uudelleen muotoilussa ja toiminnan kehittämisessä. Pääsääntöisesti työkierto tulee toteuttaa vapaaehtoisesti, mutta aina se ei ole mahdollista. Luonnollisesti muutos mahdollisesti erilainen työ uudessa ympäristössä saattaa aiheuttaa vastustusta. Superilaisten hyvä ammattitaito, koulutus ja kokemus ovat vahvuutena monenlaisissa työyhteisöissä. Monilla työnkiertoon osallistuneilla on positiivisia kokemuksia. Työhön on tullut vaihtelua ja monipuolisuutta. On hyvä nähdä miten eri työyksiköissä toimitaan. Ammattitaito on laajentunut ja ammatti-identiteetti vahvistunut. Lähihoitaja työskentelee elämänkulun eri vaiheissa olevien asiakkaiden ja potilaiden parissa, ja hänen tehtävänsä on toiminnallaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hän toimii voimavaralähtöisesti, yksilöllisesti ja tasavertaisesti arjen tilanteissa. Lähihoitaja edesauttaa asiakasta ja potilaita toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä terveellisissä elintavoissa. Lähihoitaja hyödyntää työssään laaja-alaista sosiaali- ja terveysalan osaamista eri toimintaympäristöissä ja työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheisten kanssa. Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin tehtäviin. Lähihoitajalla on koulutuksen mukana hankittua erikoistuneempaa osaamista. Ammatillisen perustutkinnon perusteet ovat yhteiset nuorille ja aikuisille, vain tutkinnon muodostuminen ja suorittamisen tapa on erilainen. 5.2 Lähihoitajaksi ammatillisella peruskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto peruskoulutuksena muodostuu seuraavista tutkinnon osista: ammatilliset tutkinnon osat 90 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 opintoviikkoa vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyy vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista, vähintään 5 opintoviikkoa yrittäjyyttä ja opinnäyte, jonka laajuus on vähintään 2 opintoviikkoa. 5 Koulutus 5.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Ammatillisten perustutkintojen perusteet on uudistettu. Uudet sosiaali- ja terveysalan tutkinnon perusteet tulivat voimaan Vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan (2001) aloitettu koulutus tai näyttötutkinto on mahdollista suorittaa loppuun niiden mukaisesti. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ohjaavat ammatillisen perustutkinnon perusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitajan tutkinto, tuottaa kelpoisuuden toimia valitusta koulutusohjelmasta/ osaamisalasta riippumatta laajasti koko sosiaali- ja terveysalalla toisen asteen tutkintoa edellyttävissä tehtävissä. Lähihoitajakoulutusta järjestävät toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä aikuiskoulutuskeskukset. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/ 1998, 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, joka perustuu voimassaoleviin perustutkinnon perusteisiin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijat näyttävät opiskelun aikana käytännön työtilanteissa työelämän edellyttämää ammattitaitoa tutkinnon perusteiden mukaan. Koulutus kestää kolme (3) vuotta. Tutkintotodistus muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta

12 5.3 Lähihoitajaksi näyttötutkinnolla Näyttötutkintona suoritettavaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ohjaavat ammatillisen perustutkinnon perusteet (määräys 17/11/2010). Näyttötutkintona suoritetun tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyttötutkintojärjestelmään, jossa lähtökohtana on henkilön ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta. Näyttötutkinnon tavoitteena on mahdollistaa aikuisille joustavat järjestelyt suorittaa tutkintoja ja tarvittaessa uudistaa työelämän edellyttämää ammattitaitoa. Näyttötutkinnon suorittamisaika riippuu tutkinnon suorittajan aikaisemmasta työja opiskeluhistoriasta. Näyttötutkinto henkilökohtaistetaan kolmessa eri vaiheessa: näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen hakeutuminen näyttötutkinnon suorittaminen tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus- neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Näyttötutkinnon suorittajalle on voinut kertyä ammatillista osaamista eri tavoin: valmistavan koulutuksen, työkokemuksen, aikaisempien opintojen, tai muun esim. harrastustoiminnan kautta. Lisätietoa näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta saa parhaiten paikalliselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Näyttötutkinto suoritetaan tekemällä työtä aidoissa työtilanteissa, ja ammatin edellyttämää osaamista arvioivat työelämässä työntekijöiden, työnantajien ja opetusalan edustajat. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotodistuksen näyttötutkinnosta antaa alan valtakunnallinen tutkintotoimikunta. Monet näyttötutkinnon suorittajista osallistuvat valmistavaan koulutukseen ja suorittavat näyttötutkinnon sen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa, kuten lähihoitajan ammatissa, edellytetään, että tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen. Jos tutkinnonsuorittajalla ei ole aikaisempaa alan tutkintoa, tulee hänen kohdallaan valmistavan koulutuksen kattaa vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista osista. 5.4 Lähihoitajaksi oppisopimuksella Oppisopimus on yksi koulutuksen järjestämismuoto ja tapa suorittaa lähihoitajan tutkinto. Oppisopimus on normaali, määräaikainen työsuhde, jossa noudatetaan työsopimuslakia ja työehtosopimuksia sekä työntekijöitä koskevia säädöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta työsuojelusta. Oppisopimus tapahtuu pääosin työssä, työpaikan käytännön työtehtävien yhteydessä, johon aina liittyy ammatillisessa oppilaitoksessa annettava teoriaopetus. Oppisopimuskoulutukseen voi hakeutua peruskoulun suorittanut ja 15 vuotta täyttänyt. Myös aikaisemmin suoritettu vastaava oppimäärä hyväksytään. Oppisopimustyönantajan tärkein tehtävä on tarjota oppisopimusopiskelijalle mahdollisuus tehdä ammattiin kuuluvia tehtäviä monipuolisesti ja nimetä opiskelijalle työtä ohjaava työpaikkakouluttaja. Työnantajan tulee turvata opiskelijalle mahdollisuus työaikana osallistua tietopuoliseen opetukseen oman opiskeluohjelman mukaisesti. Oppisopimusopiskelijan vastuuseen kuuluu perehtyä huolellisesti omiin tutkintovaatimuksiinsa ja noudattaa yhdessä laadittua henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, osallistua teoriaopetukseen ja suorittaa opiskeluun liittyvät erilaiset tehtävät. Opiskelijalla itsellään on päävastuu omasta oppimisestaan. Opiskelijan velvollisuus on osallistua näyttöihin. 5.5 Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden rekisteröinti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira rekisteröi lähihoitajatutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (L 559/1994) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (L 669/2008) mukaisesti. Rekisteröinti tehdään tutkintotodistuksen perusteella. Koulutuksen (tutkinnon) järjestäjä ilmoittaa lähihoitajatutkinnon suorittaneet Valviraan Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998) 24 :n mukaan. Tutkinnon suorittanut saa rekisteröinnistään maksullisen todistuksen. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lain sisältö on yhteen sovitettu potilaan oikeuksia ja asemaa säätelevän lain kanssa

13 Oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä on Suomen kansalaisella tai ulkomaalaisella, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan koulutuksen. Myös lähihoitajan ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona suoritettu pätevyys antaa oikeuden nimikesuojattuna terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaalija terveysministeriölle, joka voi antaa yleisiä terveydenhuoltohenkilöstön toimintaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. 5.6 Täydennyskoulutus ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Yhteiskunnallisten muutosten ja hoitotyön tutkimustulosten seurauksena hoitotyön luonne muuttuu ja kehittyy koko ajan. Työ asettaa tekijälleen uusia vaatimuksia. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan suunnitelmallista ja jatkuvaa täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi, laajentamiseksi ja syventämiseksi. Täydennyskoulutusta voidaan järjestää työpaikkakoulutuksena tai osallistumalla erilaiseen lyhyt- tai pitkäkestoiseen koulutukseen. Täydennyskoulutuksen avulla tuotetaan hyvinvointia työhön sekä huolehditaan henkilöstön osaamisesta, jaksamisesta ja työn mielekkyydestä. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä täydennyskoulutusvelvollisuus määritellään siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Työnantajan velvollisuutena on luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain uudistus, jonka mukaan työnantajien tulee huolehtia henkilöstön riittävästä osallistumisesta täydennyskoulutukseen. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki määrittelevät, että peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvista riippuen henkilöt osallistuvat riittävästi täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä koulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä ja seurannasta. Täydennyskoulutuksen määrällisenä lähtökohtana on 3 10 koulutuspäivää vuodessa. SuPer järjestää jäsenilleen ammatillista koulutusta. Vuosittain järjestetään kaksipäiväiset ammatilliset opintopäivät molemmilla kotimaisilla kielillä, lisäksi eri puolella Suomea järjestetään erilaisia ammatillisia koulutuspäiviä. 5.7 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Näyttötutkintoina suoritettavia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voi myös käyttää täydennyskoulutuksena osaamisensa syventämiseen tai laajentamiseen. Ammattitutkinnossa osaamisvaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy suoriutumaan tutkinnosta. Erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy suoriutumaan tutkinnosta. Näihin tutkintoihin sisältyy tutkinnon osittain suoritettavat näytöt aidoissa työyksiköissä. 6 Yleisimmät perustelut vakanssimuutoksille erikoissairaanhoidossa 1. Lyhki ja Päiki Lyhyt- ja päiväkirurgian käyttö vähentää perushoitoa yksittäisen henkilön kohdalla. Samalla kuitenkin potilasmäärät lisääntyvät, jolloin potilaiden sisäänja uloskirjoitus sekä ohjaus ja neuvonta lisäävät hoitohenkilökunnan työn määrää. Perus- ja lähihoitajat osallistuvat myös potilaiden tarkkailuun ja seurantaan. Lyhytkirurgisia potilaita saatetaan kuitenkin siirtää vuodeosastolle, missä heidän hoitamisensa on kokonaisvaltaista moniammatillisen työryhmän työtä, josta perustason hoitotyö muodostaa olennaisen osan. 2. Monisairaat asiakkaat Asiakas voi olla yksittäinen henkilö tai koko perhe. Asiakkaat ovat kaiken ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä. Usein sairauden taustalla on monenlaisia haasteita, kuten esim. toimeentulo-, mielenterveys- tai päihdeongelmia

14 Superilaisten koulutus on niin laaja-alainen ja korkeatasoinen, että se antaa valmiudet työskennellä erilaisten asiakkaiden kanssa. Tarvittaessa työnantaja voi järjestää henkilöstölle täydennyskoulutusta ja perehdyttämistä. Viran/toimen muuttaminen ei ole ratkaisu monisairaiden asiakkaiden hoitamiseen ja kohtaamiseen. 3. Potilaiden ohjaus ja neuvonta lisääntynyt Ohjaus ja neuvonta edellyttävät hyviä vuorovaikutustaitoja. Käytännön kokemus on osoittanut, että asiakkaan on helpointa kohdata lähihoidon työntekijä ja saada ohjeet häneltä. Mikäli työnantaja edellyttää opetuksellisia taitoja potilastyössä voidaan sitä varten järjestää henkilöstölle työpaikkakoulutusta. 4. Hoitotyön laadun kehittäminen Hoitotyö on moniammatillista yhteistyötä, jossa eri henkilöiden tiedot taidot ja kokemus täydentävät toinen toisiaan. Hoitotyön laadun kehittämiseen osallistuu jokainen työyksikön työntekijä. Lähteet Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/94 Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista /804 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /725 Kansanterveyslaki /66 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Kunnallinen työmarkkinalaitos 2003: Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla Opetushallitus 2010: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 2010 Määräys 17/011/2010. Työsopimuslaki /55 Työturvallisuuslaki / Erikoistoimenpiteet lisääntyneet Tässä kannattaa selvittää yksilöidysti mitkä erikoistoimet ovat lisääntyneet ja kuinka paljon. Samoin tulee selvittää, mitkä ovat uudet tai muuttuneet tehtävät, joita perushoitaja, lähihoitaja tai muu superilainen ei voi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tehdä. Sekä työnantajan että henkilöstön edun mukaista on, että kaikkien työntekijöiden ammattitaito otetaan tehokkaaseen käyttöön työpaikoilla. Lisäksi kannattaa muistuttaa: Me superilaiset arvostamme ammattiamme ja olemme valmiita kehittämään sitä laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. 6 Perushoitajien kouluttautuminen sairaanhoitajaksi Terveydenhoitohenkilöstö-toimikunta toteaa mietinnössään (1992:17), että käytännön opiskelu työssä ollessa on tarkoituksenmukaista ja mielekästä, mutta se ei saa johtaa siihen, että opiskelun aikana virka muutetaan koulutusta vastaavaksi. Kyseisessä toimikunnassa olivat mukana valtiovallan, opetushallinnon sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat. 7 Palkkaerot Tilastokeskuksen vuoden 2009 tilaston mukaan sairaanhoitajan ja lähi- ja perushoitajan keskimääräinen palkkaero kuukaudessa on noin 300 euroa. Työnantajalle sairaanhoitaja maksaa vuodessa noin 5000 euroa enemmän kuin lähi- tai perushoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013

Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013 Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013 Käytännön esimerkit ja mitä niistä olisi opittavaa? Tarkastuskohteet ja päätökset;

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot