JHS XXX Toimipaikkatieto

Transkriptio

1 JHS XXX Toimipaikkatieto Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Viittaukset Termit ja lyhenteet Toimipaikka- ja lähikäsitteiden määritelmät Opastavat tiedot Liitteet Johdanto Tässä suosituksessa määritetään toimipaikkakäsitteen sisältö ja sen käyttöala. Lisäksi suosituksessa määritetään toimipaikkatermiä merkitykseltään lähellä olevien termien sisältö terminologisen päällekkäisyyden välttämiseksi. Tavoitteena on, että erilaisia toimintamalleja voitaisiin vertailla ja analysoida (myös sektorirajojen yli) riippumatta siitä, mikä taho tuottaa palvelun. Toimipaikkakäsitteen standardointi ja standardin mukainen tiedon tuotanto parantaa toimipaikkaan kohdennettujen tietojen vertailukelpoisuutta ja päätöksenteossa käytettävän tiedon laatua sekä vähentää tiedon ylläpitoon liittyviä ongelmia. Yhdenmukaisen toimipaikkatiedon avulla monipuolistetaan ja tehostetaan tietojen käyttöä. Toimipaikkakäsitteen standardoidulla käytöllä koko julkishallinto on yhteensopiva yrityspuolen kanssa toimipaikkakäsitteen osalta. Suosituksen rakenteessa kuvataan ensin suosituksen soveltamisala sekä kerrotaan työssä käytetyt viittaukset sekä termit ja lyhenteet. Luvussa 5 on kuvattu toimipaikan ja sen lähikäsitteiden määritelmät koko julkishallintoa koskien. Tukimateriaalissa on esitetty kuntasektoria koskeva käsitemalli toimipaikkatiedon linkittymisestä muihin toiminta- ja kustannustietoihin. Samaa käsitemallia on mahdollista soveltaa myös kuntasektorin ulkopuolella tehtävä- ja lakiulottuvuus pois lukien. Liitteessä 1 kuvataan toimipaikkayksikön jatkuvuussääntöjä muutostilanteissa julkishallinnon toimipaikkoja koskien. Suositus on tuotettu osana hallitusohjelman Kuntatieto-ohjelmaa, joka käynnistyi vuonna Kuntatietoohjelman päätavoitteita ovat kuntien ja kuntayhtymien tietohuoltoa kehittämällä aikaan saada yhteisesti sovitut, suosituksilla ja tarvittavilla normeilla tuetut käytännöt kuntien talous- ja toimintatietojen kansallisessa tietotuotannossa ja tietojen jakelussa. Kuntien toiminta ja taloustietojen tarkastelu toiminnallisten kokonaisuuksien näkökulmasta edellyttää olemassa olevien toimipaikkamääritysten harmonisointia sekä siihen liittyvien luokitusten päivittämistä ja standardointia. 2 Soveltamisala Suosituksen kohderyhmänä on koko julkinen hallinto. Suosituksessa on kuntia sekä kuntayhtymiä koskevia sovellutusohjeita. Toimipaikan soveltamisalaksi on määritelty kuntia ja kuntayhtymiä koskien: 1/5

2 Palvelujen järjestäminen (ohjataan palvelu sinne, missä käyttäjä saa siitä suurimman hyödyn), talouden ja toiminnan suunnittelu, liikennesuunnittelu, karttapalvelut, paikkatieto. Palveluverkon suunnittelu/ohjaus (mitä tarvitaan ja minne) karttapalvelut, paikkatieto. Palvelujen arviointi (saavutettavuus, saatavuus) karttapalvelut, paikkatieto, huomioitava, millä tasolla palvelutuotantoa mitataan. Sisäinen ja ulkoinen vertailukehittäminen. Toimivaltaisen viranomaisen päätteleminen (toimipaikan sijaintitiedon perusteella tiedetään, kuka on toimivaltainen viranomainen toimipaikkaan liittyvissä asioissa). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkeää on yhteensovitus (eri järjestelmät, eri toimipaikkarekisterit) sekä automaattiset prosessit. Tilastointi, valtion ohjaus ja tutkimus (esim. henkilöstö-, palkka- ja toimipaikkarakennetietoja toimipaikkatasolla, työssäkäyntialueiden muodostamiseksi, tulevaisuudessa kustannukset ja tuotokset toimipaikkatasolla vertailukehittämistä varten). Toimipaikan soveltamisala valtionhallintoa koskien: Tilastointi, valtion ohjaus ja tutkimus Sisäinen ja ulkoinen vertailukehittäminen Toimivaltaisen viranomaisen päätteleminen. Suosituksen kohderyhmiä ovat: Valtionhallinto Kunnat, kuntayhtymät ja kuntien palvelutarjoajat, jotka tuottavat toimipaikkaista tietoa suosituksen perusteella. Lisäksi ne hyödyntävät syntyvää tietoa vertaillessaan ja analysoidessaan palvelujen toteuttamista. Julkishallinnon toiminnan ja prosessien kehittäjät Julkishallinnon tietojärjestelmien kehittäjät Järjestelmäkehityshankkeiden vetäjät ja asiantuntija. 3 Viittaukset Suositustekstissä olevat viittaukset lakeihin, normeihin ja säädöksiin: Kuntalaki /365 Tilastoyksikköasetus (ETY) 696/93. Suositukseen liittyviä muita suosituksia ovat: Toimipaikan identiteetin ylläpitäjän ja identiteettitunnisteen määräytymisperusteessa on huomioitu JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus. Suositusta laadittaessa on tehty yhteistyötä JHS Kuntien tililuettelo ja JHS Kuntien ja kuntayhtymien tehtäväja palveluluokitus -hankkeiden kanssa ja näiden keskinäiset rajapinnat on huomioitu käsitemallinnuksessa. Työssä on hyödynnetty myös Valtioneuvoston julkisessa termipankissa Valterissa julkaistua Kuntasanastoa. Sanasto on laadittu valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian, Suomen Kuntaliiton ja Kotimaisten kielten keskuksen yhteistyönä. 2/5

3 4 Termit ja lyhenteet metatieto fi metatieto, liitännäistieto, kuvailutieto tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostakin tietovarannosta tai sisältöyksiköstä 5 Toimipaikka- ja lähikäsitteiden määritelmät Toimipaikka Toimipaikka on fyysinen paikka, jossa yhteisö, yritys tai yritystyyppinen yksikkö tai näiden osa sijaitsee. Toimipaikassa tuotetaan pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluita. Toimipaikassa on henkilöstöä. Yhdestä fyysisestä paikasta voidaan toiminnan luonteen perusteella erottaa useampi toimipaikka. Toiminnan luonne on luokiteltu toimialaluokituksessa. Toimipaikan sijainti määritellään osoitetiedon perusteella, osoitetiedon ylläpidosta vastaavat kunnat. Synonyymina Tilastoyksikköasetuksen (ETY) 696/93 virallinen käännösmääritelmä paikalliselle toimialayksikölle: Yhden yhteisön, yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotanto- tai palveluyksikkö. Huomautus: Useimmat yritykset ja yhteisöt ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurilla yhteisöillä tai yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi toimipaikat voivat toimia eri aloilla. Synonyymi: paikallinen toimialayksikkö. Toimialayksikkö Toimialayksikkö on pääasiallisesti yhdellä toimialalla toimiva yhteisö/yritys tai yhteisön/yrityksen osa. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen fyysiseen paikkaan tai alueeseen, vaan toimialayksikkö kattaa yhteisön/yrityksen kaikki tiettyyn toimialaan kuuluvat toimipaikat. Jokaisella yhteisöllä/yrityksellä on vähintään yksi toimialayksikkö, mutta yhteisöllä/yrityksellä voi olla myös useita toimialayksiköitä. Lähde: Tilastoyksikköasetus (ETY) 696/93. Kunta Paikallistasolla toimiva julkisyhteisö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä sekä verotusoikeus ja jonka asukkaat valitsevat vaaleilla ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. Kunnalla on oma Y-tunnus ja kuntanumero. Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto. Kuntayhtymä Kuntayhtymä on kahden tai useamman kunnan perustama julkisyhteisö, joka hoitaa kuntien sille antamia tehtäviä. Kuntayhtymä on julkisoikeudellinen oikeushenkilö ja merkittävä kuntien yhteistoimintamuoto. Kunnat vastaavat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kuntayhtymien rahoituksesta. Kuntayhtymä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoinen. Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on joko yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Kuntayhtymällä on oma Y-tunnus. 3/5

4 Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen liikelaitos on kunnan toimialalla toimiva liikelaitos, jonka kunta tai kuntayhtymä on perustanut omaan organisaatioonsa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnallinen liikelaitos voi olla kunnan liikelaitos tai kuntayhtymän liikelaitos. Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos ja kuntayhtymän perustamasta kuntayhtymän liikelaitos. Liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos. Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitokset eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä vaan osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota. Kunta ja kuntayhtymä vastaavat siten liikelaitostensa velvoitteista ja vastuista. Kuntien ja kuntayhtymien yhdessä perustamasta kuntayhtymästä, jonka tehtävänä on kunnallisen liikelaitoksen ylläpitäminen, käytetään nimitystä liikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Tällaisen liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan liikelaitos-, kuntayhtymän liikelaitos- sekä liikelaitoskuntayhtymä -nimitystä voi käyttää vain sellainen kunnallinen liikelaitos, joka on perustettu kuntalain mukaiseksi liikelaitokseksi. Lähde: Kuntalaki /365, Kuntasanasto Kuntakonserni Kunnan ja sen tytäryhteisöjen muodostama kokonaisuus, jossa kunta käyttää määräysvaltaa. Kuntakonserniin kuuluvat myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisöt käyttävät määräysvaltaa. Kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä voivat olla esim. osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. Kunnan tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt toimielimet, viranhaltijat tai luottamushenkilöt. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon toimintaa ohjaa valtuusto. Palveluntuottaja; toimittaja Palvelunantaja, joka toteuttaa palvelun tai palvelut asiakkaalle. Huomautus: Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakas saa palvelusuunnitelman mukaiset palvelut ja että palvelut vastaavat palveluntuottamiselle asetettuja tavoitteita. Palveluntuottaja voi olla organisaatio tai sen osa (esim. toimintayksikkö, palveluyksikkö) tai yksittäinen henkilö. Julkiset palveluntuottajat toimivat palvelunjärjestäjän toimeksiannosta, mutta yksityiset palveluntuottajat voivat toimia myös ilman palvelunjärjestäjän toimeksiantoa. Palvelutasoluokituksessa palveluntuottajasta käytetään myös termiä toimittaja. Lähde: JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus. Palvelunjärjestäjä Palvelunantaja, joka vastaa palvelujen toteutumisesta ja niihin liittyvistä kustannuksista. Huomautus: Palvelunjärjestäjänä on kunta, kuntayhtymä tai valtio (yhteistoiminta-alue). Palvelunjärjestäjällä on tiettyyn palveluun liittyen yleinen tai erityinen palvelujen järjestämisvelvollisuus. Palvelun järjestäjä ohjaa palvelutuotantoa sopimusohjauksen avulla. Palvelunjärjestäjäorganisaatio voi toimia myös palveluntuottajana. 4/5

5 Lähde: Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto (2011). Palvelupiste Palvelupiste on yhteisön tai yrityksen osa tai se voi olla myös monen toimijan yhteinen. Palvelupiste on palvelua tarjoava paikka, jossa on välitön asiakaspalvelutilanne. Palvelupisteessä voi käyttää paikallista, sähköistä tai puhelinpalvelukanavaa. Palvelupiste kertoo käyttäjälleen palvelun tavoitettavuustiedon, ja palvelupistetiedoista voidaan muodostaa palvelukartta. Toimipaikassa voi sijaita palvelupiste. Palvelupisteen toiminta ei vaadi henkilöstöä. Toimintayksikkö Toimintayksikkö on organisaatio tai sen osa, joka on hallinnollisesti ja taloudellisesti vastuussa tehtäviensä hoitamisesta. Huomautus: Toimintayksikköä käytetään organisaation sisäisessä toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja johtamisessa. Toimintayksikkö ei ole välttämättä paikkaan sidottu kokonaisuus tai se voi muodostua useammasta toimipaikasta. Yksi tai useampi toimintayksikkö muodostaa tuotantoalueen. Tulosalue Taloushallinnossa käytetty termi, joka kuvaa organisaatiota tai organisaation osaa, jonka taloudellista toimintaa halutaan seurata omana kokonaisuutenaan. Metatiedot Tilastokeskuksessa voimassa oleva toimialaluokitus. Myöhemmin Kuntatieto-ohjelmassa JHS-suositukseksi tehtävät Tehtäväluokitus ja palveluluokitus. 6 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: jhs-sihteeri@jhs-suositukset.fi. JHS-järjestelmän verkkosivut: 7 Liitteet Liite 1. Toimipaikkatiedon muodostamisen pysyvyyssäännöt julkishallinnon toimipaikkoja koskien 5/5