Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa. Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa. Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa Monofilamenttikoe on yleistyvä yksinkertainen kosketustunnon tutkimusmenetelmä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin monofilamenttikokeen suoritustapaa diabeettisen neuropatian arvioinnissa sekä sitä, miten monofilamenttikokeen tulos vastaa neurofysiologisten tutkimusten tuloksia. Tutkimukseen osallistui 33 diabeetikkoa, joilta tutkittiin kosketustunto kymmenestä eri kohdasta molemmista jaloista 10 g:n monofilamentilla. Heille tehtiin lisäksi alaraajojen ENMG-tutkimus sekä värinä- ja lämpötunnon kynnysmittaukset. Mitä enemmän potilaalla todettiin tuntopuutosalueita monofilamenttikokeessa, sitä vaikeampiasteisia olivat neurofysiologiset löydökset. Lievimmät neurofysiologiset poikkeamat eivät kuitenkaan tulleet esiin monofilamenttikokeessa. Kun heikentyneen kosketustunnon kriteerinä käytettiin vähintään yhtä tuntopuutoskohtaa, päädyttiin kolmea kriittistä tutkimuskohtaa käyttämällä samaan lopputulokseen kuin kymmentä testikohtaa käytettäessä. Kolmen kohdan testi soveltuu siis seulontakokeeksi, mutta jos halutaan seurata kosketustunnon kehittymistä, on kymmenen testikohdan käyttö suositeltavaa. Diabetekseen liittyy lisääntynyt riski saada jalkahaavaumia, jotka voivat johtaa jalan amputaatioon. Jalkakomplikaatioiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat neuropatia, makro- ja mikroangiopatia, jalan nivelten vähentynyt liikkuvuus, ulkoiset mekaaniset vauriot sekä sieni- ja bakteeri-infektiot (Suomen diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä 1995, Olmos ym. 1995, Frykberg ym. 1998). Erittäin keskeisenä riskitekijänä pidetään neuropatiaa ja sen aiheuttamaa jalkojen tunnottomuutta (Olmos ym. 1995). Haavaumia ja amputaatioita pystytään vähentämään tehokkaasti säännöllisellä jalkatutkimuksella ja ehkäisevillä toimilla. Siksi on tärkeää havaita tilanteet, joissa potilaalla on suurentunut riski saada jalkakomplikaatio. Toistaiseksi ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita siitä, mitä menetelmiä jalkojen neuropatian tutkimisessa tulisi käyttää. Tavallisesti yhdistetään useita tutkimusmenetelmiä, kuten neuropatiaoireiden arviointia, jalkojen kliinistä tutkimusta ja neurofysiologisia mittauksia. Pienten myeliinillisten hermosäikeiden toimintaa voidaan tutkia kylmäkynnysmittauksella ja myeliinittömien hermosäikeiden toimintaa lämpökynnysmittauksilla (Ziegler ym. 1988, Piha ym. 1993, Tulokas 1997). Suurten hermosäikeiden toimintaa voidaan selvittää äänirautakokeella, värinätunnon kynnysmittauksella, hermojen johtonopeusmittauksilla, jänneheijasteiden tutkimisella ja monofilamenttikokeella. Jänneheijasteiden tutkimista ei pidetä hyvänä menetelmänä, koska tulosten tulkinta on vaikeaa (de Heus-van Putten ym. 1996). Hermonjohtonopeusmittauksen merkitystä vähentää sen vaihteleva saatavuus. Duodecim 2000; 116:

2 Monofilamenttikoe sai jalansijaa neuropatian seulontatutkimuksena 1990-luvun loppupuolella. Kuitenkin jo 1986 Birke ja Sims tutkivat jalkojen tuntoaistia lepra- ja diabetespotilailta, joille oli ilmaantunut jalkahaavauma kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa käytettiin kolmea erikokoista monofilamenttia, joista jalkahaavaumia ennusti parhaiten 5.07/10 g:n monofilamentti. Siksi tätä kokoa pidetään sopivimpana jalkojen kosketustunnon tutkimiseen. Monofilamenttikokeen ja neurofysiologisten laboratoriotutkimusten vastaavuudesta on olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Sosenkon ym. (1990) tutkimuksessa verrattiin erivahvuisilla monofilamenteilla saatavia tuntokynnysarvoja värinätunnon sekä lämpö- ja kylmätunnon kynnysarvoihin. Eri testien sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä verrattaessa monofilamenttitesti osoittautui vähintään yhtä hyväksi ennustamaan jalkahaavaumia kuin värinätunnon kynnysmittaus ja paremmaksi kuin kylmä- ja lämpötunnon kynnysmittaukset. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mistä kohdista jalkoja tulisi tutkia monofilamentilla ja kuinka tulokset tulisi tulkita. Eri tutkijoiden käyttämiä kriteerejä on esitetty taulukossa 1. McGill ym. (1999) tutkivat testikohtien valinnan vaikutusta monofilamenttikokeen tulokseen. Käyttämällä testikohtina päkiää iso- ja pikkuvarpaan kohdalta, saatiin paras sensitiivisyyden ja spesifisyyden yhdistelmä. Pienikin muutos testauskriteereissä lisäsi poikkeavien tulosten määrää huomattavasti. Monofilamentin käyttö perifeerisen sensorisen neuropatian tutkimisessa on yleistymässä (Suomen diabetesliiton neuropatiasuositustyöryhmä 1999). Kuitenkaan ei siis ole olemassa yleisesti hyväksyttyä suositusta siitä, kuinka testi tulisi suorittaa (International Concensus on the Diabetic Foot 1999). Tarkoituksenamme oli selvittää, miten monofilamenttikokeessa testattavien kohtien määrä ja sijainti vaikuttavat testin tulokseen. Halusimme myös saada selville, kuinka hyvin monofilamenttikokeen tulos vastaa neurofysiologisten testien tuloksia. Tarkoituksena oli myös selvittää, voiko monofilamenttikoetta käyttää semikvantitatiivisena tutkimuksena neuropatian asteen määrittämisessä. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistui 33 diabeetikkoa TYKS:n sisätautipoliklinikan diabetes- ja munuaisensiirtovastaanotoilta. Aineisto valittiin siten, että mukana olisi potilaita, joilla ei ole lainkaan polyneuropatiaa, ja myös vaihtelevanasteista polyneuropatiaa potevia. Potilaista 18 oli naisia ja 15 miehiä, ja heidän keski-ikänsä oli 40.3 vuotta. Tyypin 1 diabeetikoita oli joukossa 19 ja tyypin 2 diabeetikoita 13. Yhdellä potilaalla oli alkoholipankreatiitin aiheuttama sekundaaridiabetes. Nefropatian kriteerinä pidettiin kroonista mikroalbuminuriaa tai vaikeampiasteista nefropatiaa. Retinopatian kriteerinä oli laajennetuista pupilleista todettu taustaretinopatia tai vaikeampiasteinen retinopatia. Kuudella potilaalla oli jalkahaavauma tutkimuksen aikaan tai anamneesissa. Taulukko 1. Testauskohtien määrät ja poikkeavuuden kriteerit aiemmissa monofilamentin käyttöä koskevissa tutkimuksissa. Tutkimus Tutkittuja Poikkeavaksi Monofilamenttitestin vertailukohta kohtia katsottu puutoskohtien määrä vähintään Holewski ym. (1988) 12 3 Testitulos terveillä verrokeilla Mueller ym. (1989) 18 1 Testitulos terveillä ikäverrokeilla Rith-Najarian ym. (1992) 16 1 Uusien jalkahaavojen tai amputaatioiden ilmaantuminen Gillis W. Long Hansen s 20 1 Jalkahaavojen esiintyminen Disease Center (1994) Olmos ym. (1995) 6 1 N. peroneukseen annetun ärsykkeen tuntokynnys Plummer ja Albert (1996) 20 1 Testitulos terveillä verrokeilla Adler ym. (1997) 18 1 Testituloksen muuttuminen ajan myötä Litzelman ym. (1997) 6 1 Lämpö- ja kylmätuntokynnykset Frykberg ym. (1998) 6 2 Värinätuntokynnys McGill ym. (1999) 4 1 Värinätuntokynnys 2120 O. Valkonen ym.

3 Kuva 1. Monofilamenttikokeen testauskohdat. Rastilla merkittyjä kohtia käyttämällä saadaan tuntohäiriö selville lähes yhtä luotettavasti kuin käyttämällä kymmentä kohtaa. Poliklinikkakäynnin jälkeen sama tutkija (O.V.) teki potilaille normaalin kliinisen jalkatutkimuksen, jossa tutkittiin molempien jalkojen kosketustuntoaisti 5.07/10 g:n monofilamentilla (Humano Pharm A. G.), patella- ja akillesheijasteet sekä värinätunto 256 Hz:n ääniraudalla isovarpaan tyvijäsenen yläpinnalta, ulkokehräksestä ja sääriluun puolivälistä etupinnalta. Lisäksi tutkittiin jalkojen iho (kovettumat, haavaumat) ja virheasennot. Kliiniset neuropatiapisteet laskettiin em. poikkeavuuksien summana (pois luettuna filamenttikoe; piste kustakin poikkeavuudesta raajaa kohti, eli maksimi 16 pistettä). Tämän lisäksi palpoitiin jalkaterän sykkeet. Monofilamenttikoe suoritettiin siten, että potilas makasi selällään silmät suljettuina ja monofilamentilla kosketettiin kumpaakin jalkaa kymmenestä valitusta kohdasta (kuva 1). Monofilamenttia painettiin kohtisuoraan ihoa vasten sellaisella voimalla, että säie taipui (kuvat 2 ja 3). Kosketus iholla kesti noin sekunnin ajan. Potilas ilmoitti heti, kun tunsi kosketuksen. Arvaamisen mahdollisuus minimoitiin vaihtelemalla sattumanvaraisesti monofilamentin kosketusten välisiä aikoja ja tutkimuskohtien järjestystä. Jos testauskohdassa oli ihon kovettuma, tehtiin koe aivan kovettuman vierestä. Kaikki potilaat tutkittiin samalla monofilamentilla. Monofilamenttikokeesta annettiin pisteitä 0 20 tuntopuutosten lukumäärän mukaan. Potilailta kysyttiin neuropatian oireita mukaillulla (kysymys 10 jätettiin pois) Michigan-lomakkeella (Tulokas 1997). Vastauksista annettiin pisteitä 0 14 oireiden määrän mukaan (piste kustakin oireesta). Potilaat kävivät neurofysiologisissa tutkimuksissa kuukauden kuluessa kliinisestä jalkatutkimuksesta. Heille tehtiin jalkojen lämpö-, kylmä- ja värinätunnon kynnysmittaukset sekä hermonjohtonopeusmittaukset. Ne teki tehtävään koulutettu erikoissairaanhoitaja. Lämpö- ja kylmätunnon kynnysmittaukset tehtiin laitteella, jonka anturi lämpenee tai jäähtyy virran suunnan mukaan (Thermotest, Somedic AB). Anturi sijoitettiin jalan dorsaalipinnalle II ja III metatarsaaliluun keskikohtien väliin. Ennen tutkimusta mitattiin jalkojen lämpötilat. Lämpökynnysmittauksessa anturin lämpötilaa nostettiin nopeudella 1 ºC/s. Kun potilas tunsi lämpötilan muuttuneen, hän painoi kyt- Kuva 2. Kaksi erilaista 10 g:n monofilamenttia. Kuva 3. Monofilamenttikokeen suorittaminen. Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa 2121

4 kintä, jolloin anturin lämpötila palasi lähtöarvoon. Korkein laitteen antama lämpötila oli 15 ºC lähtöarvoa korkeampi. Mittaus toistettiin 5 10 kertaa, ja tuloksista laskettiin keskiarvo. Kylmäkynnysmittaus tehtiin samalla tavalla, mutta siinä anturi jäähtyi nopeudella 1 ºC/s. Matalin mitattu lämpötila oli 20 ºC lähtöarvoa matalampi. Värinätuntokynnysmittaus tehtiin Vibrameter-laitteella (Somedic AB) jalkaterän dorsaalipinnalta I metatarsaaliluun keskikohdasta. Tutkimus toistettiin, kunnes kynnysarvojen toistettavuus oli hyvä, ja neljästä viimeisestä mittaustuloksesta laskettiin keskiarvo. Suurin laitteen antama arvo oli 100 µm. Hermonjohtonopeuksien mittauksessa käytettiin Keypoint-ENMG-laitetta (Dantec Inc.). Sensoriset hermonjohtonopeudet mitattiin pintaelektrodilla antidromisesti. N. suralista stimuloitiin pohkeesta, ja rekisteröintielektrodi oli ulkokehräksen kohdalla. Stimuloivan ja rekisteröivän elektrodin välimatka oli 140 mm. Vasteen amplitudi mitattiin perustasosta vasteen huippuun. Motoriset hermonjohtonopeudet mitattiin pintaelektrodilla ortodromisesti. N. peroneusta stimuloitiin polvitaipeesta ja nilkan alueelta, ja rekisteröintielektrodi oli m. extensor digitorum breviksen päällä. Potilaat jaettiin viiteen ryhmään monofilamenttikokeessa havaittujen tuntopuutoskohtien lukumäärän mukaan. Neurofysiologisten tutkimusten tuloksista laskettiin ikäja pituusvakioidut arvot, jotka on ilmoitettu keskihajontoina normaaliarvoista. Samaan tuntopuutosryhmään kuuluvien potilaiden arvoista laskettiin mediaanit. Monofilamenttikokeen ja neurofysiologisten tutkimusten vertailemiseksi laskettiin Pearsonin korrelaatiokertoimet. Koska neurofysiologisissa testituloksissa ei ollut merkitseviä eroja oikean ja vasemman jalan välillä, käytettiin analyyseissa vain oikean puolen arvoja. Tulokset Perustiedot tutkituista potilaista tuntopuutosryhmittäin on esitetty taulukossa 2. Glukoositasapaino ja diabeteksen kesto eivät korreloineet monofilamenttikokeessa todettujen tuntopuutoskohtien lukumäärän kanssa. Potilaan iällä sen sijaan oli merkitsevä positiivinen korrelaatio (r = +0.46, p = 0.008). Retinopatiaa ja nefropatiaa esiintyi enemmän potilailla, joilla oli runsaasti tuntopuutoksia. Potilaiden oireiden (r = +0.44, p = 0.010) ja kliinisten löydösten (r = +0.69, p < 0.001) määrät korreloivat monofilamenttikokeessa todettujen tuntopuutosten lukumäärän kanssa. Toisaalta 20 %:lla potilaista, joilla ei todettu yhtään kliinistä löydöstä neuropatiasta (0 pistettä), esiintyi kuitenkin vähintään yksi tuntopuutos monofilamenttikokeessa. Neurofysiologisten testien tulokset tuntopuutosryhmittäin on esitetty taulukossa 3. Värinä-, lämpö- ja kylmätuntokynnykset, n. suraliksen ja n. peroneuksen amplitudi sekä n. peroneuksen johtonopeus korreloivat kaikki merkitsevästi monofilamenttikokeessa todettujen tuntopuutosten lukumäärän kanssa. Kaikki tutkitut neurofysiologiset suureet korreloivat merkitsevästi myös kliinisten pisteiden (kaikki r-arvot > 0.63, Taulukko 2. Perustiedot tutkituista tuntopuutosten määrän mukaan. Luvut ovat keskiarvoja tai lukumääriä. Tuntopuutoskohtia Potilaita Miehiä/naisia 3/13 5/1 1/2 4/0 2/2 Ikä, v Pituus, cm Painoindeksi, kg/m Diabetestyyppi, 1/2 12/4 3/3 2/1 0/4 2/1/1 1 Diabeteksen kesto, v HbA 1C, % (viitealue ) Retinopatia (kyllä/ei) 8/8 3/3 2/1 2/2 4/0 Nefropatia (kyllä/ei) 3/13 2/4 2/1 2/2 4/0 Oirekyselypisteet (0 14) Kliiniset pisteet (0 16) Neurofysiologinen neuropatia 11/5 2/4 3/0 4/0 4/0 (kyllä/ei) Aiempi haavauma (kyllä/ei) 0/6 0/6 0/3 2/2 4/0 1 Yhdellä potilaalla oli sekundaaridiabetes 2122 O. Valkonen ym.

5 kaikki p-arvot < 0.001) kanssa. N. peroneuksen amplitudi (r = 0.51, p = 0.003) ja johtonopeus (r = 0.65, p < 0.001) sekä n. suraliksen amplitudi (r = 0.58, p < 0.001) korreloivat myös oirekyselypisteiden kanssa. N. suraliksen johtonopeuksia ei voitu ottaa mukaan tilastolliseen tarkasteluun, koska kahden eniten tuntopuutoksia omaavan ryhmän potilailta ei saatu lainkaan mitattavissa olevia johtonopeusarvoja. Kaikissa neurofysiologisissa testeissä todettiin suurin ero arvoissa toisen (1 3 tuntopuutosta) ja kolmannen (4 10 tuntopuutosta) tuntopuutosryhmän välillä. Neljä tuntopuutoskohtaa tai enemmän ennusti siis suurta määrää patologisia löydöksiä neurofysiologisissa testeissä. Monofilamenttikokeen sensitiivisyyden ja spesifisyyden selvittämiseksi määriteltiin neurofysiologinen neuropatia seuraavasti: Potilaalla katsottiin olevan neurofysiologinen neuropatia, jos ainakin kahden neurofysiologisen testin tulos poikkesi vähintään kahden keskihajonnan verran ikä- ja pituusvakioidusta viitearvosta. Jos monofilamenttitestissä yksikin puutoskohta 20:stä katsottiin poikkeavaksi, oli testin sensitiivisyys 54 % ja spesifisyys 55 %. Mikäli poikkeavuutena pidettiin vähintään kolmea puutoskohtaa, oli sensitiivisyys 50 % ja spesifisyys 66 %. Neljän tai useamman puutoskohdan rajaarvolla sensitiivisyys oli 45 % ja spesifisyys 100 %. Vertasimme käyttämäämme 20 kohdan monofilamenttikoetta Frykbergin (isovarvas, päkiä, kantapää; Frykberg ym. 1998), Litzelmanin (isovarvas, päkiä isovarpaan kohdalta ja pikkuvarvas; Litzelman ym. 1997) ja McGillin (päkiä iso- ja pikkuvarpaan kohdalta; McGill ym. 1999) esittämiin testaustapoihin (taulukko 1). Mikäli yksikin puutoskohta tulkitaan poikkeavuudeksi, antoi Frykbergin testi saman tuloksen kuin 20 kohdan testi, kun taas Litzelmanin ja McGillin testeillä jäi molemmilla neljä poikkeavaa tulosta (24 %) havaitsematta. Pohdinta Tutkimukseen osallistui 33 potilasta, jotka valittiin siten, että mukana oli diabetestyypiltään, taudin kestoltaan ja neuropatian asteeltaan erilaisia potilaita. Vaikka potilasmäärä on pieni, aineistossa ovat edustettuina neuropatian vaikeusasteet oireettomasta vaiheesta aina täysin tunnottomaan jalkaan asti. Tulosten perusteella monofilamenttikokeen ja neurofysiologisten tutkimusten tulokset ovat pääosin sopusoinnussa keskenään. Mitä enemmän monofilamenttikokeessa todettiin tuntopuutoksia, sitä vaikeampiasteisia neurofysiologisia löydöksiä potilailla oli. Aineistossa oli kuitenkin yksittäisiä potilaita, joilla ei havaittu tuntopuutoksia monofilamenttikokeessa, vaikka heillä ilmeni selviä poikkeavuuksia neurofysiologisissa tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa monofilamenttikokeen sensitiivisyys on ollut noin 80 % (Sosenko ym. 1990, McGill ym. 1999), mutta omassa aineistossamme se oli vain noin 50 %. Tämä voi selittyä sillä, että toisin kuin Sosenkon ym. (1990) ja McGillin ym. (1999) tutkimuksissa käyttämissämme neurofysiologisissa neuropatiakriteereissä olivat mukana myös motorisen Taulukko 3. Neurofysiologiset laboratoriolöydökset. Luvut ovat ikä- ja pituusvakioitujen keskihajontojen mediaaneja. r = tuntopuutosluokan ja muiden tutkimusten välinen korrelaatiokerroin. Tuntopuutoskohtia r p Värinätuntokynnys, µm <0.001 Lämpötuntokynnys, C <0.001 Kylmätuntokynnys, C N. suraliksen amplitudi, µv <0.001 N. peroneuksen johtonopeus, m/s N. peroneuksen amplitudi, mv <0.001 Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa 2123

6 peroneushermon johtonopeus ja amplitudi. Monofilamenttikoe ei luonnollisestikaan kerro mitään motorisen hermon tilasta. Potilaan diabeteksen kesto ja glukoositasapaino tutkimuksen aikaan eivät vaikuttaneet monofilamenttikokeen tulokseen. Sen sijaan potilaan ikä korreloi tuntopuutosten määrän kanssa. Retinopatiaa ja nefropatiaa esiintyi enemmän potilailla, joilla todettiin useampia tuntopuutoskohtia monofilamenttikokeessa. Diabeettisen neuropatian kehittyminen on pitkäaikainen prosessi, joka johtuu hyperglykemian aiheuttamista metabolisista muutoksista ja mikroverenkierron häiriöistä (Tulokas 1997). Siksi on yllättävää, ettei diabeteksen kestolla tai glukoositasapainolla ollut vaikutusta tuntopuutosten lukumäärään. Tämä voi selittyä sillä, että potilasaineistoa ei ollut valittu satunnaisotoksena diabeetikkoväestöstä. Lisäksi poikkileikkaustutkimuksessa kerran mitattu HbA1c-arvo ei välttämättä korreloi edeltävien vuosien ja vuosikymmenten aikana vallinneeseen glukoositasapainoon. Retinopatia ja nefropatia kuvastavat mikroverenkierron muutoksia, ja niiden esiintyvyyden yhteys tuntopuutosten määrään oli odotettavissa. Potilaiden neuropatiaoireiden ja kliinisten löydösten lukumäärät olivat yhteydessä sekä tuntopuutosten määrään monofilamenttikokeessa että neurofysiologisten laboratoriolöydösten vaikeusasteeseen. Aiemmin on todettu, että oireiden puuttuminen ei sulje pois neuropatiaa ja että monofilamenttikoetta pidetään tavanomaista kliinistä tutkimusta parempana jalkojen neuropatian tutkimisessa (de Heus-van Putten ym. 1996). Monofilamenttikokeen etu tavanomaiseen kliiniseen tutkimukseen (äänirautakoe, jänneheijasteet, jalan inspektio) verrattuna on semikvantitatiivisuus. Esimerkiksi jänneheijaste voi joko tulla esiin tai puuttua, kun taas monofilamenttikokeella pystytään seuraamaan tarkemmin tuntopuutoskohtien määrän kehittymistä ja tarvittaessa tehostamaan potilaan hoitoa ja jalkahaavaumien ehkäisytoimenpiteitä. Toinen etu on monofilamenttikokeen parempi toistettavuus ja kolmas etu melko hyvä ennustavuus jalkahaavaumariskiä ajatellen (Sosenko ym. 1990). Monofilamenttikokeen spesifisyys verrattuna neurofysiologisesti määriteltyyn neuropatiaan muuttui olennaisesti sen mukaan, mitä pidettiin poikkeavan löydöksen kriteerinä. Kun yksikin tuntopuutos kummassa tahansa jalassa katsottiin patologiseksi löydökseksi, oli spesifisyys vain 55 %. Jalassa voi siis olla yksittäinen tun- Monofilamenttikoe on käyttökelpoinen diabeettisen neuropatian testimenetelmä erityisesti siksi, että se on nopea, toistettava, halpa ja ennustaa hyvin haavaumariskiä. noton kohta esimerkiksi paksuuntuneen ihon takia, vaikka neuropatiaa ei olisikaan. Kuitenkin toistuvasti samassa yksittäisessä kohdassa ilmenevä tuntopuutos saattaa olla ensimmäinen merkki jalan suojaavan tunnon alkavasta häviämisestä. Kun patologisen löydöksen rajaksi asetettiin vähintään neljä tuntopuutosta, oli kokeen spesifisyys 100 %. Kaikissa neurofysiologisissa tutkimuksissa löydösten vaikeusaste kasvoi huomattavasti tuntopuutosten lisääntyessä yli kolmen. Neljää tuntopuutosta monofilamenttikokeessa voitaneenkin pitää selvästi huonontuneen tuntoaistin raja-arvona. Ne potilaat, joilla todetaan 1 3 tuntopuutosta, saattavat hyötyä tiheämmästä monofilamenttiseurannasta. Niitä potilaita, joilla havaitaan neljä tai useampia tuntopuutoksia, tulee seurata erityisen tarkasti diabetesvastaanotolla, ja heille on annettava erityisohjeita jalkavammojen välttämiseksi. Vertasimme käyttämäämme 20 kohdan (kymmenen kohtaa kussakin jalassa) monofilamenttikoetta yksinkertaisempiin testaustapoihin. Kolmen kohdan (isovarvas, päkiä ja kantapää) koe antoi omilla potilaillamme saman tuloksen kuin kymmenen kohdan koe, jos patologisen tuloksen kriteeriksi asetettiin vähintään yksi tuntopuutoskohta. Periaatteessa siis näiden kolmen kohdan testaaminen riittää, ja koe on nopea ja 2124 O. Valkonen ym.

7 helppo tehdä. Mutta koska neurofysiologiset löydökset pahenevat tuntopuutosten lisääntyessä, voi potilaan yksilökohtaisessa seurannassa olla hyötyä kymmenen kohdan seurannasta. Kymmenen kohdan kokeen suorittamiseen kuluva aika on luonnollisesti hieman pitempi, mutta kuitenkin vain noin minuutti jalkaa kohti. Monofilamenttikokeen tulosta tulkittaessa tulee luonnollisesti muistaa, että kyseessä on psykofyysinen menetelmä, kuten kylmä- ja lämpökynnystutkimuksissakin. Potilas voi esimerkiksi ilmoittaa tuntevansa filamentin kosketuksen miellyttääkseen tutkijaa, vaikka ei tosiasiassa sitä tunnekaan. Tällainen virhe voidaan kuitenkin välttää suorittamalla koe tarkasti menetelmäosassa esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Monofilamenttikoe on käyttökelpoinen diabeettisen neuropatian testimenetelmä erityisesti siksi, että se on nopea, toistettava, halpa ja ennustaa hyvin haavaumariskiä. Kokeen tulisikin kuulua kaikkien diabeetikkoja hoitavien yksiköiden rutiinitutkimuksiin potilaiden ns. vuositarkastuksessa. Käytettäessä kymmentä testikohtaa monofilamenttikoe sopii myös neuropatian vaikeusasteen semikvantitatiiviseksi seurantamenetelmäksi. Vaativampiin tieteellisiin tutkimuksiin, esimerkiksi tutkittaessa neuropatian etenemiseen vaikuttavia lääkehoitoja, tarvitaan kuitenkin neurofysiologisen laboratorion tarjoamia tutkimuksia, kuten värinä- ja lämpötunnon kynnysmittauksia ja hermonjohtonopeusmittauksia. Kirjallisuutta Adler AI, Boyko EJ, Ahroni JH, Stensel V, Forsberg RC, Smith DG. Risk factors for diabetic peripheral sensory neuropathy. Diabetes Care 1997;20: Birke JA, Sims DS. Plantar sensory threshold in the ulcerative foot. Lepr Rev 1986;57: Frykberg RG, Lavery LA, Pham H, Harvey C, Harkless L, Veves A. Role of neuropathy and high foot pressure in diabetic foot ulceration. Diabetes Care 1998;21: Gillis W. Long Hansen s Disease Center: Care of the foot in diabetes the Carville approach. Carville, U.S. Govt. Printing Office, deheus-van Putten MA, Schaper NC, Bakker K. The clinical examination of the diabetic foot in daily practise. Diabet Med 1996;13:S55 S57. Holewski JJ, Stress RM, Graf PM, Grunfeld C. Aesthesiometry: quantification of cutaneous pressure sensation in diabetic peripheral neuropathy. J Rehabil Res Dev 1988;25:1 10. International Working Group on the Diabetic Foot: International Consensus on the Diabetic Foot, Amsterdam Litzelman DK, Marriott DJ, Vinicor F. Independent physiological predictors of foot lesions in patients with NIDDM. Diabetes Care 1997; 20: McGill M, Molyneaux L, Spencer R, Heng LF, Yue DK. Possible sources of discrepancies in the use of the Semmes-Weinstein monofilament. Diabetes Care 1999;22: Mueller MJ, Diamond JE, Delitto A, Sinacore DR. Insensitivity, limited joint mobility and plantar ulcers in patients with diabetes mellitus. Phys Ther 1989;69: Olmos PR, Cataland S, O Dorisio TM, Casey CA, Smead WL, Simon SR. The Semmes-Weinstein monofilament as a potential predictor of foot ulceration in patients with noninsulin-dependent diabetes. Am J Med Sci 1995;309: Piha SJ, Halonen J-P, Tamminen T. Association of thermal perception thresholds with cardiovascular autonomic function in diabetes. J Diab Comp 1993;7: Plummer ES, Albert SG. Focused assessment of foot care in older adults. J Am Geriatr Soc 1996; 44: Rith-Najarian SJ, Stolusky T, Gohdes DM. Identifying diabetic patients at high risk for lower-extremity amputation in a primary health care setting. Diabetes Care 1992;15: Sosenko JM, Kato M, Soto R, Bild DE. Comparison of quantitative sensory-threshold measures for their association with foot ulceration in diabetic patients. Diabetes Care 1990;13: Suomen diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä, toim. Diabeetikon jalkojenhoitosuositus. Diabetes ja lääkäri, syyskuu Suomen diabetesliiton neuropatiasuositustyöryhmä, toim. Diabeettinen neuropatia, diagnostiikka- ja hoitosuositus Diabetes ja lääkäri 6/1999. Tulokas T. Lämpökynnysmittaus diabeettisen neuropatian tutkimisessa. Duodecim 1997;113: Ziegler D, Mayer P, Gries FA. Evaluation of thermal, pain, and vibration sensation thresholds in newly diagnosed Type 1 diabetic patients. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1988;51: OUTI VALKONEN, LK TAPANI RÖNNEMAA, professori TYKS:n sisätautien klinikka Kiinamyllynkatu Turku Hyväksytty julkaistavaksi MATTI ERKINJUNTTI, dosentti, erikoislääkäri BJÖRN FALCK, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n kliinisen neurofysiologian osasto Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa 2125

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012 Korrelaatiokerroin Hanna Heikkinen 23. toukokuuta 2012 Matemaattisten tieteiden laitos Esimerkki 1: opiskelijoiden ja heidän äitiensä pituuksien sirontakuvio, n = 61 tyttären pituus (cm) 155 160 165 170

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Tehtävät 1/10. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät 1/10. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Tehtävien

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994

NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994 NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 3/1994. - IJOulun Oulu NIKKELIPROJEKTI 1994 1 JOHDANTO Oulussa

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto 5.4.2016 Johdanto Älykkäässä katuvalaistuksessa valaistustasoa säädetään valaistuksen

Lisätiedot

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut 10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut D1. Eräässä kokeessa verrattiin kahta sademäärän mittaukseen käytettävää laitetta. Kummallakin laitteella mitattiin sademäärät 10 sadepäivän aikana. Mittaustulokset

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op)

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) Aalto-yliopisto 2016 Käytannön järjestelyt Luennot: Luennot ma 4.1. (sali E) ja ti 5.1 klo 10-12 (sali C) Luennot 11.1.-10.2. ke 10-12 ja ma 10-12

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden, ja ylihoitajien kokous Turku 19.9.2005 Pälvi Kaukonen, yl, PSHP Hoidon perusteiden arviointilomake 5-15 -vuotiaille Valtakunnallisena

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa 26.9.2016 Annemari Käräjämäki Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Työantajat Vaasan keskussairaala,

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista: 53

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen anton.mallasto@aalto.fi. 1. 2. Muista. Ryhmän G aliryhmä H on normaali aliryhmä, jos ah = Ha kaikilla a G. Toisin

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot