Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa. Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa. Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa Monofilamenttikoe on yleistyvä yksinkertainen kosketustunnon tutkimusmenetelmä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin monofilamenttikokeen suoritustapaa diabeettisen neuropatian arvioinnissa sekä sitä, miten monofilamenttikokeen tulos vastaa neurofysiologisten tutkimusten tuloksia. Tutkimukseen osallistui 33 diabeetikkoa, joilta tutkittiin kosketustunto kymmenestä eri kohdasta molemmista jaloista 10 g:n monofilamentilla. Heille tehtiin lisäksi alaraajojen ENMG-tutkimus sekä värinä- ja lämpötunnon kynnysmittaukset. Mitä enemmän potilaalla todettiin tuntopuutosalueita monofilamenttikokeessa, sitä vaikeampiasteisia olivat neurofysiologiset löydökset. Lievimmät neurofysiologiset poikkeamat eivät kuitenkaan tulleet esiin monofilamenttikokeessa. Kun heikentyneen kosketustunnon kriteerinä käytettiin vähintään yhtä tuntopuutoskohtaa, päädyttiin kolmea kriittistä tutkimuskohtaa käyttämällä samaan lopputulokseen kuin kymmentä testikohtaa käytettäessä. Kolmen kohdan testi soveltuu siis seulontakokeeksi, mutta jos halutaan seurata kosketustunnon kehittymistä, on kymmenen testikohdan käyttö suositeltavaa. Diabetekseen liittyy lisääntynyt riski saada jalkahaavaumia, jotka voivat johtaa jalan amputaatioon. Jalkakomplikaatioiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat neuropatia, makro- ja mikroangiopatia, jalan nivelten vähentynyt liikkuvuus, ulkoiset mekaaniset vauriot sekä sieni- ja bakteeri-infektiot (Suomen diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä 1995, Olmos ym. 1995, Frykberg ym. 1998). Erittäin keskeisenä riskitekijänä pidetään neuropatiaa ja sen aiheuttamaa jalkojen tunnottomuutta (Olmos ym. 1995). Haavaumia ja amputaatioita pystytään vähentämään tehokkaasti säännöllisellä jalkatutkimuksella ja ehkäisevillä toimilla. Siksi on tärkeää havaita tilanteet, joissa potilaalla on suurentunut riski saada jalkakomplikaatio. Toistaiseksi ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita siitä, mitä menetelmiä jalkojen neuropatian tutkimisessa tulisi käyttää. Tavallisesti yhdistetään useita tutkimusmenetelmiä, kuten neuropatiaoireiden arviointia, jalkojen kliinistä tutkimusta ja neurofysiologisia mittauksia. Pienten myeliinillisten hermosäikeiden toimintaa voidaan tutkia kylmäkynnysmittauksella ja myeliinittömien hermosäikeiden toimintaa lämpökynnysmittauksilla (Ziegler ym. 1988, Piha ym. 1993, Tulokas 1997). Suurten hermosäikeiden toimintaa voidaan selvittää äänirautakokeella, värinätunnon kynnysmittauksella, hermojen johtonopeusmittauksilla, jänneheijasteiden tutkimisella ja monofilamenttikokeella. Jänneheijasteiden tutkimista ei pidetä hyvänä menetelmänä, koska tulosten tulkinta on vaikeaa (de Heus-van Putten ym. 1996). Hermonjohtonopeusmittauksen merkitystä vähentää sen vaihteleva saatavuus. Duodecim 2000; 116:

2 Monofilamenttikoe sai jalansijaa neuropatian seulontatutkimuksena 1990-luvun loppupuolella. Kuitenkin jo 1986 Birke ja Sims tutkivat jalkojen tuntoaistia lepra- ja diabetespotilailta, joille oli ilmaantunut jalkahaavauma kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa käytettiin kolmea erikokoista monofilamenttia, joista jalkahaavaumia ennusti parhaiten 5.07/10 g:n monofilamentti. Siksi tätä kokoa pidetään sopivimpana jalkojen kosketustunnon tutkimiseen. Monofilamenttikokeen ja neurofysiologisten laboratoriotutkimusten vastaavuudesta on olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Sosenkon ym. (1990) tutkimuksessa verrattiin erivahvuisilla monofilamenteilla saatavia tuntokynnysarvoja värinätunnon sekä lämpö- ja kylmätunnon kynnysarvoihin. Eri testien sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä verrattaessa monofilamenttitesti osoittautui vähintään yhtä hyväksi ennustamaan jalkahaavaumia kuin värinätunnon kynnysmittaus ja paremmaksi kuin kylmä- ja lämpötunnon kynnysmittaukset. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mistä kohdista jalkoja tulisi tutkia monofilamentilla ja kuinka tulokset tulisi tulkita. Eri tutkijoiden käyttämiä kriteerejä on esitetty taulukossa 1. McGill ym. (1999) tutkivat testikohtien valinnan vaikutusta monofilamenttikokeen tulokseen. Käyttämällä testikohtina päkiää iso- ja pikkuvarpaan kohdalta, saatiin paras sensitiivisyyden ja spesifisyyden yhdistelmä. Pienikin muutos testauskriteereissä lisäsi poikkeavien tulosten määrää huomattavasti. Monofilamentin käyttö perifeerisen sensorisen neuropatian tutkimisessa on yleistymässä (Suomen diabetesliiton neuropatiasuositustyöryhmä 1999). Kuitenkaan ei siis ole olemassa yleisesti hyväksyttyä suositusta siitä, kuinka testi tulisi suorittaa (International Concensus on the Diabetic Foot 1999). Tarkoituksenamme oli selvittää, miten monofilamenttikokeessa testattavien kohtien määrä ja sijainti vaikuttavat testin tulokseen. Halusimme myös saada selville, kuinka hyvin monofilamenttikokeen tulos vastaa neurofysiologisten testien tuloksia. Tarkoituksena oli myös selvittää, voiko monofilamenttikoetta käyttää semikvantitatiivisena tutkimuksena neuropatian asteen määrittämisessä. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistui 33 diabeetikkoa TYKS:n sisätautipoliklinikan diabetes- ja munuaisensiirtovastaanotoilta. Aineisto valittiin siten, että mukana olisi potilaita, joilla ei ole lainkaan polyneuropatiaa, ja myös vaihtelevanasteista polyneuropatiaa potevia. Potilaista 18 oli naisia ja 15 miehiä, ja heidän keski-ikänsä oli 40.3 vuotta. Tyypin 1 diabeetikoita oli joukossa 19 ja tyypin 2 diabeetikoita 13. Yhdellä potilaalla oli alkoholipankreatiitin aiheuttama sekundaaridiabetes. Nefropatian kriteerinä pidettiin kroonista mikroalbuminuriaa tai vaikeampiasteista nefropatiaa. Retinopatian kriteerinä oli laajennetuista pupilleista todettu taustaretinopatia tai vaikeampiasteinen retinopatia. Kuudella potilaalla oli jalkahaavauma tutkimuksen aikaan tai anamneesissa. Taulukko 1. Testauskohtien määrät ja poikkeavuuden kriteerit aiemmissa monofilamentin käyttöä koskevissa tutkimuksissa. Tutkimus Tutkittuja Poikkeavaksi Monofilamenttitestin vertailukohta kohtia katsottu puutoskohtien määrä vähintään Holewski ym. (1988) 12 3 Testitulos terveillä verrokeilla Mueller ym. (1989) 18 1 Testitulos terveillä ikäverrokeilla Rith-Najarian ym. (1992) 16 1 Uusien jalkahaavojen tai amputaatioiden ilmaantuminen Gillis W. Long Hansen s 20 1 Jalkahaavojen esiintyminen Disease Center (1994) Olmos ym. (1995) 6 1 N. peroneukseen annetun ärsykkeen tuntokynnys Plummer ja Albert (1996) 20 1 Testitulos terveillä verrokeilla Adler ym. (1997) 18 1 Testituloksen muuttuminen ajan myötä Litzelman ym. (1997) 6 1 Lämpö- ja kylmätuntokynnykset Frykberg ym. (1998) 6 2 Värinätuntokynnys McGill ym. (1999) 4 1 Värinätuntokynnys 2120 O. Valkonen ym.

3 Kuva 1. Monofilamenttikokeen testauskohdat. Rastilla merkittyjä kohtia käyttämällä saadaan tuntohäiriö selville lähes yhtä luotettavasti kuin käyttämällä kymmentä kohtaa. Poliklinikkakäynnin jälkeen sama tutkija (O.V.) teki potilaille normaalin kliinisen jalkatutkimuksen, jossa tutkittiin molempien jalkojen kosketustuntoaisti 5.07/10 g:n monofilamentilla (Humano Pharm A. G.), patella- ja akillesheijasteet sekä värinätunto 256 Hz:n ääniraudalla isovarpaan tyvijäsenen yläpinnalta, ulkokehräksestä ja sääriluun puolivälistä etupinnalta. Lisäksi tutkittiin jalkojen iho (kovettumat, haavaumat) ja virheasennot. Kliiniset neuropatiapisteet laskettiin em. poikkeavuuksien summana (pois luettuna filamenttikoe; piste kustakin poikkeavuudesta raajaa kohti, eli maksimi 16 pistettä). Tämän lisäksi palpoitiin jalkaterän sykkeet. Monofilamenttikoe suoritettiin siten, että potilas makasi selällään silmät suljettuina ja monofilamentilla kosketettiin kumpaakin jalkaa kymmenestä valitusta kohdasta (kuva 1). Monofilamenttia painettiin kohtisuoraan ihoa vasten sellaisella voimalla, että säie taipui (kuvat 2 ja 3). Kosketus iholla kesti noin sekunnin ajan. Potilas ilmoitti heti, kun tunsi kosketuksen. Arvaamisen mahdollisuus minimoitiin vaihtelemalla sattumanvaraisesti monofilamentin kosketusten välisiä aikoja ja tutkimuskohtien järjestystä. Jos testauskohdassa oli ihon kovettuma, tehtiin koe aivan kovettuman vierestä. Kaikki potilaat tutkittiin samalla monofilamentilla. Monofilamenttikokeesta annettiin pisteitä 0 20 tuntopuutosten lukumäärän mukaan. Potilailta kysyttiin neuropatian oireita mukaillulla (kysymys 10 jätettiin pois) Michigan-lomakkeella (Tulokas 1997). Vastauksista annettiin pisteitä 0 14 oireiden määrän mukaan (piste kustakin oireesta). Potilaat kävivät neurofysiologisissa tutkimuksissa kuukauden kuluessa kliinisestä jalkatutkimuksesta. Heille tehtiin jalkojen lämpö-, kylmä- ja värinätunnon kynnysmittaukset sekä hermonjohtonopeusmittaukset. Ne teki tehtävään koulutettu erikoissairaanhoitaja. Lämpö- ja kylmätunnon kynnysmittaukset tehtiin laitteella, jonka anturi lämpenee tai jäähtyy virran suunnan mukaan (Thermotest, Somedic AB). Anturi sijoitettiin jalan dorsaalipinnalle II ja III metatarsaaliluun keskikohtien väliin. Ennen tutkimusta mitattiin jalkojen lämpötilat. Lämpökynnysmittauksessa anturin lämpötilaa nostettiin nopeudella 1 ºC/s. Kun potilas tunsi lämpötilan muuttuneen, hän painoi kyt- Kuva 2. Kaksi erilaista 10 g:n monofilamenttia. Kuva 3. Monofilamenttikokeen suorittaminen. Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa 2121

4 kintä, jolloin anturin lämpötila palasi lähtöarvoon. Korkein laitteen antama lämpötila oli 15 ºC lähtöarvoa korkeampi. Mittaus toistettiin 5 10 kertaa, ja tuloksista laskettiin keskiarvo. Kylmäkynnysmittaus tehtiin samalla tavalla, mutta siinä anturi jäähtyi nopeudella 1 ºC/s. Matalin mitattu lämpötila oli 20 ºC lähtöarvoa matalampi. Värinätuntokynnysmittaus tehtiin Vibrameter-laitteella (Somedic AB) jalkaterän dorsaalipinnalta I metatarsaaliluun keskikohdasta. Tutkimus toistettiin, kunnes kynnysarvojen toistettavuus oli hyvä, ja neljästä viimeisestä mittaustuloksesta laskettiin keskiarvo. Suurin laitteen antama arvo oli 100 µm. Hermonjohtonopeuksien mittauksessa käytettiin Keypoint-ENMG-laitetta (Dantec Inc.). Sensoriset hermonjohtonopeudet mitattiin pintaelektrodilla antidromisesti. N. suralista stimuloitiin pohkeesta, ja rekisteröintielektrodi oli ulkokehräksen kohdalla. Stimuloivan ja rekisteröivän elektrodin välimatka oli 140 mm. Vasteen amplitudi mitattiin perustasosta vasteen huippuun. Motoriset hermonjohtonopeudet mitattiin pintaelektrodilla ortodromisesti. N. peroneusta stimuloitiin polvitaipeesta ja nilkan alueelta, ja rekisteröintielektrodi oli m. extensor digitorum breviksen päällä. Potilaat jaettiin viiteen ryhmään monofilamenttikokeessa havaittujen tuntopuutoskohtien lukumäärän mukaan. Neurofysiologisten tutkimusten tuloksista laskettiin ikäja pituusvakioidut arvot, jotka on ilmoitettu keskihajontoina normaaliarvoista. Samaan tuntopuutosryhmään kuuluvien potilaiden arvoista laskettiin mediaanit. Monofilamenttikokeen ja neurofysiologisten tutkimusten vertailemiseksi laskettiin Pearsonin korrelaatiokertoimet. Koska neurofysiologisissa testituloksissa ei ollut merkitseviä eroja oikean ja vasemman jalan välillä, käytettiin analyyseissa vain oikean puolen arvoja. Tulokset Perustiedot tutkituista potilaista tuntopuutosryhmittäin on esitetty taulukossa 2. Glukoositasapaino ja diabeteksen kesto eivät korreloineet monofilamenttikokeessa todettujen tuntopuutoskohtien lukumäärän kanssa. Potilaan iällä sen sijaan oli merkitsevä positiivinen korrelaatio (r = +0.46, p = 0.008). Retinopatiaa ja nefropatiaa esiintyi enemmän potilailla, joilla oli runsaasti tuntopuutoksia. Potilaiden oireiden (r = +0.44, p = 0.010) ja kliinisten löydösten (r = +0.69, p < 0.001) määrät korreloivat monofilamenttikokeessa todettujen tuntopuutosten lukumäärän kanssa. Toisaalta 20 %:lla potilaista, joilla ei todettu yhtään kliinistä löydöstä neuropatiasta (0 pistettä), esiintyi kuitenkin vähintään yksi tuntopuutos monofilamenttikokeessa. Neurofysiologisten testien tulokset tuntopuutosryhmittäin on esitetty taulukossa 3. Värinä-, lämpö- ja kylmätuntokynnykset, n. suraliksen ja n. peroneuksen amplitudi sekä n. peroneuksen johtonopeus korreloivat kaikki merkitsevästi monofilamenttikokeessa todettujen tuntopuutosten lukumäärän kanssa. Kaikki tutkitut neurofysiologiset suureet korreloivat merkitsevästi myös kliinisten pisteiden (kaikki r-arvot > 0.63, Taulukko 2. Perustiedot tutkituista tuntopuutosten määrän mukaan. Luvut ovat keskiarvoja tai lukumääriä. Tuntopuutoskohtia Potilaita Miehiä/naisia 3/13 5/1 1/2 4/0 2/2 Ikä, v Pituus, cm Painoindeksi, kg/m Diabetestyyppi, 1/2 12/4 3/3 2/1 0/4 2/1/1 1 Diabeteksen kesto, v HbA 1C, % (viitealue ) Retinopatia (kyllä/ei) 8/8 3/3 2/1 2/2 4/0 Nefropatia (kyllä/ei) 3/13 2/4 2/1 2/2 4/0 Oirekyselypisteet (0 14) Kliiniset pisteet (0 16) Neurofysiologinen neuropatia 11/5 2/4 3/0 4/0 4/0 (kyllä/ei) Aiempi haavauma (kyllä/ei) 0/6 0/6 0/3 2/2 4/0 1 Yhdellä potilaalla oli sekundaaridiabetes 2122 O. Valkonen ym.

5 kaikki p-arvot < 0.001) kanssa. N. peroneuksen amplitudi (r = 0.51, p = 0.003) ja johtonopeus (r = 0.65, p < 0.001) sekä n. suraliksen amplitudi (r = 0.58, p < 0.001) korreloivat myös oirekyselypisteiden kanssa. N. suraliksen johtonopeuksia ei voitu ottaa mukaan tilastolliseen tarkasteluun, koska kahden eniten tuntopuutoksia omaavan ryhmän potilailta ei saatu lainkaan mitattavissa olevia johtonopeusarvoja. Kaikissa neurofysiologisissa testeissä todettiin suurin ero arvoissa toisen (1 3 tuntopuutosta) ja kolmannen (4 10 tuntopuutosta) tuntopuutosryhmän välillä. Neljä tuntopuutoskohtaa tai enemmän ennusti siis suurta määrää patologisia löydöksiä neurofysiologisissa testeissä. Monofilamenttikokeen sensitiivisyyden ja spesifisyyden selvittämiseksi määriteltiin neurofysiologinen neuropatia seuraavasti: Potilaalla katsottiin olevan neurofysiologinen neuropatia, jos ainakin kahden neurofysiologisen testin tulos poikkesi vähintään kahden keskihajonnan verran ikä- ja pituusvakioidusta viitearvosta. Jos monofilamenttitestissä yksikin puutoskohta 20:stä katsottiin poikkeavaksi, oli testin sensitiivisyys 54 % ja spesifisyys 55 %. Mikäli poikkeavuutena pidettiin vähintään kolmea puutoskohtaa, oli sensitiivisyys 50 % ja spesifisyys 66 %. Neljän tai useamman puutoskohdan rajaarvolla sensitiivisyys oli 45 % ja spesifisyys 100 %. Vertasimme käyttämäämme 20 kohdan monofilamenttikoetta Frykbergin (isovarvas, päkiä, kantapää; Frykberg ym. 1998), Litzelmanin (isovarvas, päkiä isovarpaan kohdalta ja pikkuvarvas; Litzelman ym. 1997) ja McGillin (päkiä iso- ja pikkuvarpaan kohdalta; McGill ym. 1999) esittämiin testaustapoihin (taulukko 1). Mikäli yksikin puutoskohta tulkitaan poikkeavuudeksi, antoi Frykbergin testi saman tuloksen kuin 20 kohdan testi, kun taas Litzelmanin ja McGillin testeillä jäi molemmilla neljä poikkeavaa tulosta (24 %) havaitsematta. Pohdinta Tutkimukseen osallistui 33 potilasta, jotka valittiin siten, että mukana oli diabetestyypiltään, taudin kestoltaan ja neuropatian asteeltaan erilaisia potilaita. Vaikka potilasmäärä on pieni, aineistossa ovat edustettuina neuropatian vaikeusasteet oireettomasta vaiheesta aina täysin tunnottomaan jalkaan asti. Tulosten perusteella monofilamenttikokeen ja neurofysiologisten tutkimusten tulokset ovat pääosin sopusoinnussa keskenään. Mitä enemmän monofilamenttikokeessa todettiin tuntopuutoksia, sitä vaikeampiasteisia neurofysiologisia löydöksiä potilailla oli. Aineistossa oli kuitenkin yksittäisiä potilaita, joilla ei havaittu tuntopuutoksia monofilamenttikokeessa, vaikka heillä ilmeni selviä poikkeavuuksia neurofysiologisissa tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa monofilamenttikokeen sensitiivisyys on ollut noin 80 % (Sosenko ym. 1990, McGill ym. 1999), mutta omassa aineistossamme se oli vain noin 50 %. Tämä voi selittyä sillä, että toisin kuin Sosenkon ym. (1990) ja McGillin ym. (1999) tutkimuksissa käyttämissämme neurofysiologisissa neuropatiakriteereissä olivat mukana myös motorisen Taulukko 3. Neurofysiologiset laboratoriolöydökset. Luvut ovat ikä- ja pituusvakioitujen keskihajontojen mediaaneja. r = tuntopuutosluokan ja muiden tutkimusten välinen korrelaatiokerroin. Tuntopuutoskohtia r p Värinätuntokynnys, µm <0.001 Lämpötuntokynnys, C <0.001 Kylmätuntokynnys, C N. suraliksen amplitudi, µv <0.001 N. peroneuksen johtonopeus, m/s N. peroneuksen amplitudi, mv <0.001 Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa 2123

6 peroneushermon johtonopeus ja amplitudi. Monofilamenttikoe ei luonnollisestikaan kerro mitään motorisen hermon tilasta. Potilaan diabeteksen kesto ja glukoositasapaino tutkimuksen aikaan eivät vaikuttaneet monofilamenttikokeen tulokseen. Sen sijaan potilaan ikä korreloi tuntopuutosten määrän kanssa. Retinopatiaa ja nefropatiaa esiintyi enemmän potilailla, joilla todettiin useampia tuntopuutoskohtia monofilamenttikokeessa. Diabeettisen neuropatian kehittyminen on pitkäaikainen prosessi, joka johtuu hyperglykemian aiheuttamista metabolisista muutoksista ja mikroverenkierron häiriöistä (Tulokas 1997). Siksi on yllättävää, ettei diabeteksen kestolla tai glukoositasapainolla ollut vaikutusta tuntopuutosten lukumäärään. Tämä voi selittyä sillä, että potilasaineistoa ei ollut valittu satunnaisotoksena diabeetikkoväestöstä. Lisäksi poikkileikkaustutkimuksessa kerran mitattu HbA1c-arvo ei välttämättä korreloi edeltävien vuosien ja vuosikymmenten aikana vallinneeseen glukoositasapainoon. Retinopatia ja nefropatia kuvastavat mikroverenkierron muutoksia, ja niiden esiintyvyyden yhteys tuntopuutosten määrään oli odotettavissa. Potilaiden neuropatiaoireiden ja kliinisten löydösten lukumäärät olivat yhteydessä sekä tuntopuutosten määrään monofilamenttikokeessa että neurofysiologisten laboratoriolöydösten vaikeusasteeseen. Aiemmin on todettu, että oireiden puuttuminen ei sulje pois neuropatiaa ja että monofilamenttikoetta pidetään tavanomaista kliinistä tutkimusta parempana jalkojen neuropatian tutkimisessa (de Heus-van Putten ym. 1996). Monofilamenttikokeen etu tavanomaiseen kliiniseen tutkimukseen (äänirautakoe, jänneheijasteet, jalan inspektio) verrattuna on semikvantitatiivisuus. Esimerkiksi jänneheijaste voi joko tulla esiin tai puuttua, kun taas monofilamenttikokeella pystytään seuraamaan tarkemmin tuntopuutoskohtien määrän kehittymistä ja tarvittaessa tehostamaan potilaan hoitoa ja jalkahaavaumien ehkäisytoimenpiteitä. Toinen etu on monofilamenttikokeen parempi toistettavuus ja kolmas etu melko hyvä ennustavuus jalkahaavaumariskiä ajatellen (Sosenko ym. 1990). Monofilamenttikokeen spesifisyys verrattuna neurofysiologisesti määriteltyyn neuropatiaan muuttui olennaisesti sen mukaan, mitä pidettiin poikkeavan löydöksen kriteerinä. Kun yksikin tuntopuutos kummassa tahansa jalassa katsottiin patologiseksi löydökseksi, oli spesifisyys vain 55 %. Jalassa voi siis olla yksittäinen tun- Monofilamenttikoe on käyttökelpoinen diabeettisen neuropatian testimenetelmä erityisesti siksi, että se on nopea, toistettava, halpa ja ennustaa hyvin haavaumariskiä. noton kohta esimerkiksi paksuuntuneen ihon takia, vaikka neuropatiaa ei olisikaan. Kuitenkin toistuvasti samassa yksittäisessä kohdassa ilmenevä tuntopuutos saattaa olla ensimmäinen merkki jalan suojaavan tunnon alkavasta häviämisestä. Kun patologisen löydöksen rajaksi asetettiin vähintään neljä tuntopuutosta, oli kokeen spesifisyys 100 %. Kaikissa neurofysiologisissa tutkimuksissa löydösten vaikeusaste kasvoi huomattavasti tuntopuutosten lisääntyessä yli kolmen. Neljää tuntopuutosta monofilamenttikokeessa voitaneenkin pitää selvästi huonontuneen tuntoaistin raja-arvona. Ne potilaat, joilla todetaan 1 3 tuntopuutosta, saattavat hyötyä tiheämmästä monofilamenttiseurannasta. Niitä potilaita, joilla havaitaan neljä tai useampia tuntopuutoksia, tulee seurata erityisen tarkasti diabetesvastaanotolla, ja heille on annettava erityisohjeita jalkavammojen välttämiseksi. Vertasimme käyttämäämme 20 kohdan (kymmenen kohtaa kussakin jalassa) monofilamenttikoetta yksinkertaisempiin testaustapoihin. Kolmen kohdan (isovarvas, päkiä ja kantapää) koe antoi omilla potilaillamme saman tuloksen kuin kymmenen kohdan koe, jos patologisen tuloksen kriteeriksi asetettiin vähintään yksi tuntopuutoskohta. Periaatteessa siis näiden kolmen kohdan testaaminen riittää, ja koe on nopea ja 2124 O. Valkonen ym.

7 helppo tehdä. Mutta koska neurofysiologiset löydökset pahenevat tuntopuutosten lisääntyessä, voi potilaan yksilökohtaisessa seurannassa olla hyötyä kymmenen kohdan seurannasta. Kymmenen kohdan kokeen suorittamiseen kuluva aika on luonnollisesti hieman pitempi, mutta kuitenkin vain noin minuutti jalkaa kohti. Monofilamenttikokeen tulosta tulkittaessa tulee luonnollisesti muistaa, että kyseessä on psykofyysinen menetelmä, kuten kylmä- ja lämpökynnystutkimuksissakin. Potilas voi esimerkiksi ilmoittaa tuntevansa filamentin kosketuksen miellyttääkseen tutkijaa, vaikka ei tosiasiassa sitä tunnekaan. Tällainen virhe voidaan kuitenkin välttää suorittamalla koe tarkasti menetelmäosassa esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Monofilamenttikoe on käyttökelpoinen diabeettisen neuropatian testimenetelmä erityisesti siksi, että se on nopea, toistettava, halpa ja ennustaa hyvin haavaumariskiä. Kokeen tulisikin kuulua kaikkien diabeetikkoja hoitavien yksiköiden rutiinitutkimuksiin potilaiden ns. vuositarkastuksessa. Käytettäessä kymmentä testikohtaa monofilamenttikoe sopii myös neuropatian vaikeusasteen semikvantitatiiviseksi seurantamenetelmäksi. Vaativampiin tieteellisiin tutkimuksiin, esimerkiksi tutkittaessa neuropatian etenemiseen vaikuttavia lääkehoitoja, tarvitaan kuitenkin neurofysiologisen laboratorion tarjoamia tutkimuksia, kuten värinä- ja lämpötunnon kynnysmittauksia ja hermonjohtonopeusmittauksia. Kirjallisuutta Adler AI, Boyko EJ, Ahroni JH, Stensel V, Forsberg RC, Smith DG. Risk factors for diabetic peripheral sensory neuropathy. Diabetes Care 1997;20: Birke JA, Sims DS. Plantar sensory threshold in the ulcerative foot. Lepr Rev 1986;57: Frykberg RG, Lavery LA, Pham H, Harvey C, Harkless L, Veves A. Role of neuropathy and high foot pressure in diabetic foot ulceration. Diabetes Care 1998;21: Gillis W. Long Hansen s Disease Center: Care of the foot in diabetes the Carville approach. Carville, U.S. Govt. Printing Office, deheus-van Putten MA, Schaper NC, Bakker K. The clinical examination of the diabetic foot in daily practise. Diabet Med 1996;13:S55 S57. Holewski JJ, Stress RM, Graf PM, Grunfeld C. Aesthesiometry: quantification of cutaneous pressure sensation in diabetic peripheral neuropathy. J Rehabil Res Dev 1988;25:1 10. International Working Group on the Diabetic Foot: International Consensus on the Diabetic Foot, Amsterdam Litzelman DK, Marriott DJ, Vinicor F. Independent physiological predictors of foot lesions in patients with NIDDM. Diabetes Care 1997; 20: McGill M, Molyneaux L, Spencer R, Heng LF, Yue DK. Possible sources of discrepancies in the use of the Semmes-Weinstein monofilament. Diabetes Care 1999;22: Mueller MJ, Diamond JE, Delitto A, Sinacore DR. Insensitivity, limited joint mobility and plantar ulcers in patients with diabetes mellitus. Phys Ther 1989;69: Olmos PR, Cataland S, O Dorisio TM, Casey CA, Smead WL, Simon SR. The Semmes-Weinstein monofilament as a potential predictor of foot ulceration in patients with noninsulin-dependent diabetes. Am J Med Sci 1995;309: Piha SJ, Halonen J-P, Tamminen T. Association of thermal perception thresholds with cardiovascular autonomic function in diabetes. J Diab Comp 1993;7: Plummer ES, Albert SG. Focused assessment of foot care in older adults. J Am Geriatr Soc 1996; 44: Rith-Najarian SJ, Stolusky T, Gohdes DM. Identifying diabetic patients at high risk for lower-extremity amputation in a primary health care setting. Diabetes Care 1992;15: Sosenko JM, Kato M, Soto R, Bild DE. Comparison of quantitative sensory-threshold measures for their association with foot ulceration in diabetic patients. Diabetes Care 1990;13: Suomen diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä, toim. Diabeetikon jalkojenhoitosuositus. Diabetes ja lääkäri, syyskuu Suomen diabetesliiton neuropatiasuositustyöryhmä, toim. Diabeettinen neuropatia, diagnostiikka- ja hoitosuositus Diabetes ja lääkäri 6/1999. Tulokas T. Lämpökynnysmittaus diabeettisen neuropatian tutkimisessa. Duodecim 1997;113: Ziegler D, Mayer P, Gries FA. Evaluation of thermal, pain, and vibration sensation thresholds in newly diagnosed Type 1 diabetic patients. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1988;51: OUTI VALKONEN, LK TAPANI RÖNNEMAA, professori TYKS:n sisätautien klinikka Kiinamyllynkatu Turku Hyväksytty julkaistavaksi MATTI ERKINJUNTTI, dosentti, erikoislääkäri BJÖRN FALCK, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n kliinisen neurofysiologian osasto Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa 2125

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa. Timo Tulokas

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa. Timo Tulokas ALKUPERÄISTUTKIMUS Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa Timo Tulokas Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lämpökynnysmittauksen käyttöarvo diabeettisessa neuropatiassa ja

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia Mitä tarkempaa tietoa saan, sitä luottavaisempi olen siitä, että annostelen oikean määrän insuliinia. Jos verensokeritasapainoni paranee, se johtaa matalampaan HbA 1C -arvoon. Nyt verensokerimittareille

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

MONIAMMATILLISEN HAAVAKESKUKSEN VAIKUTUS DIABEETTISTEN JALKAINFEKTIOIDEN HOIDOSSA

MONIAMMATILLISEN HAAVAKESKUKSEN VAIKUTUS DIABEETTISTEN JALKAINFEKTIOIDEN HOIDOSSA MONIAMMATILLISEN HAAVAKESKUKSEN VAIKUTUS DIABEETTISTEN JALKAINFEKTIOIDEN HOIDOSSA Miska Laakso Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:6. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:6. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:6 Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 ESIPUHE Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman,

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITO JA JALKATERVEYS KOTIHOIDOSSA

IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITO JA JALKATERVEYS KOTIHOIDOSSA IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITO JA JALKATERVEYS KOTIHOIDOSSA Minna Stolt TtT, jalkaterapeutti (AMK), yliopisto-opettaja Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Vanhustyön vastuunkantajat -kongressi 15.-16.5.2014

Lisätiedot

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Jaana Hotti & Sanna Salminkoski RAKENTEELLISET JA FYSIOLOGISET MUUTOKSET DIABEETIKON JALKATERÄSSÄ Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Huhtikuu 2009 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Propedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen

Propedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen Propedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen Antti Wallgren, CVI Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto 11/2010 2 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentautioppi

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Simo Nortunen¹, Tapio Flinkkilä¹, Olli Savola¹, Sannamari Lepojärvi², Jaakko Niinimäki², Pasi Ohtonen¹, Iikka Lantto¹,

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994

NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994 NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 3/1994. - IJOulun Oulu NIKKELIPROJEKTI 1994 1 JOHDANTO Oulussa

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

AIKUISTYYPIN DIABETESPOTILAAN JALKAHAAVAN ENNALTAEHKÄISY

AIKUISTYYPIN DIABETESPOTILAAN JALKAHAAVAN ENNALTAEHKÄISY AIKUISTYYPIN DIABETESPOTILAAN JALKAHAAVAN ENNALTAEHKÄISY Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Forssa, syksy 2014 Erika Tamminen & Karoliina Mäkitalo TIIVISTELMÄ HAMK Forssa Hoitotyön

Lisätiedot

Diabeetikoiden riskijalkojen tutkiminen ja hoito terveyskeskuksissa

Diabeetikoiden riskijalkojen tutkiminen ja hoito terveyskeskuksissa Jenni Honkanen, Liisi Laitinen, Sanna Talola Diabeetikoiden riskijalkojen tutkiminen ja hoito terveyskeskuksissa Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Marraskuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu 26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2010 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 4. kesäkuuta 2010 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1 Raja-arvo Raja-arvo Raja-arvo kuvaa funktion f arvon f() kättätmistä, kun vaihtelee. Joillakin funktioilla f() muuttuu vain vähän, kun muuttuu vähän. Toisilla funktioilla taas f() hppää tai vaihtelee arvaamattomasti,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY Ote teoksesta: KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ILMANPOISTIMIEN SUORITUSKYKYANALYYSI Tutkimusraportti, joka pohjautuu E.D. Vis van Heemstin MSc-tutkimukseen (TU Delft,

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

DIABETEKSEN AIHEUTTAMA ALARAAJOJEN POLYNEUROPATIA. Opas omaharjoittelun tueksi diabeetikoille

DIABETEKSEN AIHEUTTAMA ALARAAJOJEN POLYNEUROPATIA. Opas omaharjoittelun tueksi diabeetikoille DIABETEKSEN AIHEUTTAMA ALARAAJOJEN POLYNEUROPATIA Opas omaharjoittelun tueksi diabeetikoille Maria Kulmala Laura Nuutinen Opinnäytetyö Elokuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot