ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa. Timo Tulokas
|
|
- Sanna Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa Timo Tulokas Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lämpökynnysmittauksen käyttöarvo diabeettisessa neuropatiassa ja sen korrelaatiota potilaan oireisiin ja tilaan. Sadalleneljälle säännöllisesti diabetespoliklinikassa käyvälle potilaalle tehtiin kaikkien raajojen lämpökynnysmittaukset ja 98:lle myös johtonopeustutkimukset, ja 96 potilasta täytti haastattelulomakkeen. Lämpökynnysmittauksen toistettavuutta tutkittiin 3:lla tyypin 1 diabeetikolla tekemällä tutkimus viisi kertaa neljän viikon välein. Lämpökynnysarvot olivat poikkeavat 6 %:lla tyypin 1 potilaista ja 9 %:lla tyypin 2 potilaista. Vastaavat kylmäkynnysarvot olivat 63 % ja 76 %. Tutkimuksen toistettavuus oli hyvä. Jalkojen lämpökynnyksen variaatiokerroin oli 14 % ja kylmäkynnyksen 15 %. Tutkimus on aikaa vievä ja vaatii potilaalta hyvää yhteistyötä, mutta varsinkin kivuliaissa neuropatiatapauksissa suosittelen sitä ensisijaiseksi menetelmäksi. Perifeerinen neuropatia on tavallinen komplikaatio diabeetikoilla. Se on usein jalkahaavauman tärkein syy ja lisää merkittävästi amputaation riskiä. Se aiheuttaa myös vaikeasti lääkehoidolla hallittavia oireita. Diabeettisen polyneuropatian esiintyvyydestä on ollut hyvin vaihtelevia käsityksiä (Feldman 1994). Esiintyvyys on vaihdellut välillä 1 1 % sen mukaan, onko kysytty vain neuropatiaan viittaavia oireita vai onko tehty tarkkoja neurofysiologisia testejä. Usein on tutkittu vain sairaalapotilaita, joten avohoidossa olevien potilaiden ongelmista ei ole paljon tietoa. Aikaisemmin on julkaistu huolellinen selvitys asiasta (Dyck ym. 1993). Omassa tutkimuksessani kysyttiin neuropatiaan viittaavia oireita, ja tehtiin johtonopeustutkimukset n. ulnariksen, peroneuksen, tibialiksen ja suraliksen osalta. Tulosta pidettiin poikkeavana, jos vähintään kahdessa hermoradassa todettiin poikkeavat arvot. Autonomisen hermoston tutkimisessa mitattiin syvään hengityksen ja Valsalvan testin vaikutusta syketaajuuteen. Tulosten mukaan noin 5 %:lla diabeetikoista esiintyy hermotoiminnan häiriöitä, 15 %:lla on oireita, mutta vain muutamalla prosentilla oireet ovat vaikeita. Useimmiten neuropatia on oireeton. Tämän takia tarvitaan helppokäyttöinen menetelmä neuropatian osoittamiseksi. Neurologit näkevät usein vaikeita oireita aiheuttavia neuropatiatapauksia, mutta diabeetikoita hoitavat kohtaavat usein oireettomia potilaita. Ainoa merkki sairaudesta voi olla tällöin jalkojen lämpöaistimuksen heikkeneminen, jota potilas ei itse ole havainnut. Diabeettinen perifeerinen neuropatia voidaan jakaa suurten ja pienten säikeiden neuropatiaksi. Jälkimmäinen ilmenee myeliinillisten A-δ-säikeiden ja myeliinittömien C-säikeiden toimintahäiriönä. C-säikeet kuljettavat lämpöaistimusta. Kylmän tuntemus välittyy A-δ-säikeiden avulla (Dyck ym. 1987). Tavanomaiset neurofysiologiset testit, jotka mittaavat sensorista ja motorista hermojohtonopeutta, kuvaavat suurten säikeiden 23 Duodecim 113: , 1997 T. Tulokas
2 T a u l u k k o 1. Perustiedot tutkituista. Suluissa olevat luvut ovat keskihajontoja, ellei toisin ole ilmoitettu. Ominaisuus Tyypin 1 Tyypin 2 Verrokit diabeetikot diabeetikot n = 2 n = 91 n = 21 Ikä, v 4 (1.3) 56 (7.7) 42 (9.8) HbA 1c, % (viitealue 4 6) 7.9 (1.4 ) 7.5 (1.8) Diabeteksen kesto, v 17.6 (1.2) 12.3 (5.4) Kyselypisteet (keskiarvo ja jakauma) 4 ( 11) 6 (3 1) 1 Kliinisen tutkimuksen pisteet 2 ( 1) 5 (1 1) 2 (keskiarvo ja jakauma) Miehet/naiset 33/58 6/15 13/7 Painoindeksi, kg/m (3.1) 3.2 (3.7) Insuliiniannos/vrk 5 (15.5) 59 (54.1) Ei retinopatiaa/retinopatia 49/42 9/12 Normoalbuminuria/mikro- tai makroalbuminuria 72/19 12/9 1 p =.5 (Mann Whitney) 2 p =.3 toimintaa. Nämä säikeet käsittävät kuitenkin vain 25 % koko perifeerisen hermoston säikeistöstä (Ward ym. 1997). Diabeetikoilla pienten säikeiden toimintahäiriö on usein ensimmäinen merkki neuropatiasta (Sosenko ym. 1988). Pienten säikeiden tutkimisessa on raajojen lämpökynnysmittaus osoittautunut herkäksi ja helppokäyttöiseksi toteutettavaksi menetelmäksi. Niinpä sitä suositellaan neuropatian vaikeusasteen määritykseen (Kahn 1992, Vinik ym. 1995). Tutkimuksessani pyrin selvittämään, ovatko lämpökynnysarvot poikkeavat valikoimattomassa diabetespoliklinikan aineistossa verrokkeihin nähden ja kuinka löydökset korreloivat potilaiden oireisiin ja neurologiseen tilaan. Lisäksi tutkin, korreloivatko lämpökynnysarvot hermojohtonopeuksien tai diabetekseen liittyvien muiden tekijöitten kanssa ja millainen on lämpökynnysmittausten toistettavuus. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen kutsuttiin kaikki tyypin 1 ja 2 diabetespotilaat, jotka tulivat Lapin keskussairaalan diabetespoliklinikkaan noin 12 kuukauden kuluessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 potilasta. Heidän perustietonsa on esitetty taulukossa 1. Tyypin 1 diabeetikoita oli 91 ja tyypin 2 diabeetikoita 21. Lisäksi tutkittiin 2 tervettä verrokkia. Jalkojen ja käsien lämpökynnysmittaukset tehtiin käyttäen laitetta, joka jäähtyy tai lämpenee virran suunnan mukaan (Thermotest, Somedic AB). Anturin koko on 25 x 5 mm. Potilas pitää anturia kämmentään tai jalkapohjaansa vasten. Anturi lämpenee tai kylmenee 1 C/s. Lämpötilan muutosnopeutta voidan säätää. Nopeus 1 C/s on kuitenkin todettu parhaaksi (Fruhstorfer ym. 1976). Tutkimukset tehtiin äänettömässä huoneessa. Kylminä talvipäivinä raajoja lämmitettiin ennen tutkimuksen alkamista. Ennen tutkimusta myös mitattiin tarkasti raajojen lämpötilat, ja tämän jälkeen mitattiin kymmenen lämpöarvoa, joissa anturin lämpötila nousi 1 C/s. Kun potilas tunsi, että lämpötila on muuttunut, hän painoi kytkintä, jolloin anturin lämpötila palasi lähtöarvoon. Mittaus toistettiin kymmenen kertaa ja näistä laskettiin keskiarvo. Tämän jälkeen tehtiin kylmäkynnysmittaus, jossa anturi kylmeni lähtöarvosta 1 C/s. Kun tutkittava tunsi lämpötilan muuttuneen, hän painoi kytkintä. Myös kylmämittaus toistettiin kymmenen kertaa ja näistä laskettiin keskiarvot. Kaikki raajat tutkittiin samalla tavalla. Viitearvoina käytettiin 2 terveen verrokin mittaustuloksia. Jos diabeetikon arvot poikkesivat näin saaduista viitearvoista, hänen tulostaan pidettiin poikkeavana. Lämpökynnysarvot mitattiin 14 potilaalta; 98:lle tehtiin sekä lämpökynnys- että johtonopeusmittaukset ja 96 potilasta täytti kyselylomakkeen (kuva 1). Lämpökynnysmittausten toistettavuutta tutkittiin 3:llä tyypin 1 diabeetikolla, joilla mittaus toistettiin viisi kertaa neljän viikon välein. Kaikille verrokeille tehtiin lämpökynnysmittaus ja 14:ltä mitattiin hermojohtonopeudet. Lämpökynnys- ja johtonopeusmittauksen teki erikoissairaanhoitaja vastaanoton yhteydessä. Mittaukset kestivät yhteensä noin 1.5 tuntia. Neuropatian oireita tiedusteltiin 15 kysymyksen lomakkeella. Potilaista 96 vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa 231
3 Oirekyselylomake Kyllä Ei Ovatko jalkasi tunnottomat Onko sinulla koskaan polttavaa kipua jaloissasi Ovatko jalkasi kosketusherkät Onko sinulla usein suonenvetoa Onko sinulla pistelevää kipua jaloissasi Sattuuko peiton kosketus Tuntevatko jalkasi kylmän ja kuuman vaihtelun suihkussa Onko sinulla ollut koskaan avonaista haavaumaa jaloissasi Onko lääkärisi kertonut sinulle, että sinulla on diabetekseen liittyvä neuropatia Tunnetko useimmiten itsesi heikoksi Ovatko oireesi pahempia yöllä Sattuuko jalkoihisi, kun kävelet Aistitko jalkapohjasi kävellessä Halkeileeko jalkojesi iho Onko sinulle tehty jalan amputaatiota Pisteet yhteensä K u v a 1. Oirekyselylomake. annettiin pisteitä 15 oireiden runsauden mukaan. Niille, jotka olivat täyttäneet kyselylomakkeen, tehtiin lyhyt neurologinen tutkimus jalkojen osalta. Siinä tutkittiin jalkojen iho, todettiin mahdolliset haavaumat, ihon kuivuus ja mahdolliset kuivuuden aiheuttamat halkeamat. Lisäksi tunnusteltiin a. dorsalis pediksen ja a. tibialis posteriorin sykkeet, akillesheijasteet ja värinäntunto. Tulokset pisteitettiin asteikolla 12. Johtonopeusmittauksissa tutkittiin n. medianuksen motorinen ja sensorinen johtonopeus, n. suraliksen sensorinen johtonopeus ja n. peroneuksen motorinen johtonopeus (Misulis 1993). Nefropatia pisteitettiin asteikolla 1 3, jossa 1 = normoalbuminuria, 2 = mikroalbuminuria ja 3 = makroalbuminuria. Kaikilla potilailla, jotka osallistuivat tutkimukseen, seerumin kreatiniinipitoisuus oli viitealueella. Silmälääkäri oli tarkastanut kaikkien potilaiden silmänpohjat. Hänen lausuntonsa perusteella myös retinopatian vaikeusaste oli pisteitetty asteikolla 1 6, jossa 1 = normaali ja 6 = vaikea näkövamma. HbA 1C -arvo määritettiin elektroforeettisesti (viitealue %). Koska erityisesti kylmäarvot olivat vinosti jakaantuneet, laskettiin lämpökynnys- ja johtonopeusarvoista log e -muunnokset. Näin saatuja arvoja käytettiin ryhmien vertailussa. Verrokeiden log e -muunnetuista arvoista saatiin 95 %:n luottamusvälit antilogaritmimuunnoksen jälkeen. Muuntamattomista arvoista tehdyissä tilastotesteissä käytettiin nonparametrisia Mann Whitneyn ja Spearmanin rank-testejä. Anovan testissä käytettiin log e -muunnettuja arvoja. Ryhmien keskenäinen vertailu tehtiin Fisherin testillä. Merkitsevyysraja oli 5 %. Koska normaaliaineistossa oikean ja vasemman raajan lämpöarvot eivät eronneet merkitsevästi, käytettiin analyyseissa vain oikean puolen arvoja. Tuloksista on ilmoitettu keskiarvo ± SD. Tulokset Glukoositasapaino (HbA 1C ) ei ollut merkitsevästi erilainen tyypin 1 ja 2 potilailla (taulukko 1). Diabetes oli kestänyt tyypin 1 potilailla hieman pitempään. Retinopatian tai nefropatian vaikeusasteessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Jalkojen lämpökynnysarvot olivat suurentuneet 6 %:lla tyypin 1 potilaista ja 9 %:lla tyypin 2 diabeetikoista. Kylmäkynnysarvot olivat näissä ryhmissä suurentuneet 63 %:lla ja 76 %:lla. Tyypin 2 diabeetikoilla kylmä- ja lämpökynnysarvot 232 T. Tulokas
4 C Tyyppi 1 Tyyppi 2 Verrokit Johtonopeus, m/s Tyyppi 1 Tyyppi 2 Verrokit Lämmin oikea jalka Kylmä oikea jalka K u v a 2. Oikean jalan lämpö- ja kylmäkynnysarvot tyyppien 1 ja 2 verrokeilla (keskiarvo +SD). Lämpökynnysarvot olivat kaikissa ryhmissä merkitsevästi erilaiset (tyyppi 1 vs 2 p <.1; kylmäkynnysarvoissa p<.4). N. peroneuksen motorinen johtonopeus N. suraliksen sensorinen johtonopeus K u v a 3. Jalkojen n. peroneuksen motorinen ja n. suraliksen sensorinen johtonopeus (keskiarvo +SD). Tyyppien 1 ja 2 diabeetikoiden välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta kummatkin ryhmät erosivat verrokeista (p<.5). olivat merkitsevästi huonompia kuin tyypin 1 potilailla (kuva 2). Jalkojen johtonopeusarvot olivat pienentyneet molemmissa diabetesryhmissä, mutta ryhmien välillä ei todettu eroa (kuva 3). Kuvassa 4 on esitetty HbA 1C :n ja lämpö- ja kylmäkynnysarvojen riippuvuus diabeteksen tasapainosta. Arvot huononivat, kun HbA 1C ylitti 9 %:n rajan. Diabeteksen kestolla ei ollut vaikutusta lämpö- ja kylmäkynnysarvoihin. Kuitenkin johtonopeusarvot (n. peroneusta lukuun ottamatta) olivat sitä hitaammat, mitä pitempään diabetes oli kestänyt. Tämä oli todettavissa niin tyypin 1 (r =.35; p =.36) kuin tyypin 2 diabeetikoillakin (r =.22; p =.14). Käsien johtonopeusja lämpökynnysarvojen välillä ei ollut korrelaatioita. Jalkojen lämpökynnysarvot korreloivat tyypin 1 diabeetikoilla vain n. peroneuksen motorisen johtonopeuden kanssa (r =.32; p =.8), ei n. suraliksen sensorisen johtonopeuden kanssa. Kylmäkynnysarvot korreloivat sen sijaan tyypin 1 (r =.39; p =.5) ja tyypin 2 (r =.33; p =.1) diabeetikoilla molempien johtonopeusarvojen kanssa. Tyypin 2 potilailla sen sijaan ei todettu lämpö- ja kylmäkynnysarvoissa merkitsevää korrelaatiota. Jalkojen ja käsien lämpö- ja kylmäkynnysarvot korreloivat neuropatiaan viittaavien oireiden kanssa hyvin, kaikki p-arvot olivat <.5 (r =.31.21). Johtonopeusarvoista vain n. suraliksen sensorinen johtonopeus korreloi oireiden kanssa (r =.39, p =.2). Tyypin 2 potilailla oli polyneuropatiaan viittaavia oireita enemmän kuin tyypin 1 diabeetikoilla (taulukko 1). Tyypin 2 potilailla todettiin myös jalkojen kliinisessä tutkimuksessa enemmän löydöksiä; pistejakaumat on esitetty taulukossa 1. Iällä ei ollut verrokkiryhmässä vaikutusta lämpökynnysarvoihin. Tyypin 1 diabeetikoilla iän vaikutus jalkojen lämpöarvoihin ei myöskään ollut merkitsevä mutta kylmäkynnysarvoissa vaikutus oli lähes merkitsevä (p =.8). Myöskään käsiarvoissa ei todettu iän vaikutusta. Tyypin 2 potilailla iän vaikutus jalka-arvoihin oli vielä vähäisempi (p =.16.14). Ikäryhmässä vuotiaat tyypin 2 diabeetikoiden lämpökynnysarvot olivat merkitsevästi huonommat kuin tyypin 1 potilailla (p =.11). Jalkojen lämpökynnysarvojen jakaantuminen eri ikäryhmissä on esitetty kuvassa 5. Taulukossa 2 diabeetikot on jaettu kolmeen ryhmään kyselylomakkeen pisteiden perusteella. Tyypin 2 potilaista kaikilla oli yli kaksi pistettä. Kaikki lämpökynnysmittausten tulokset olivat runsasoireisilla potilailla huonommat, mutta joh- Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa 233
5 C HbA 1c 4 6 % 6 7 % 7 8 % 8 9 % > 9 % Lämmin oikea jalka Kylmä oikea jalka K u v a 4. Lämpö- ja kylmäkynnysarvojen riippuvuus diabeteksen tasapainosta (keskiarvo +SD). Lämpökynnysarvoissa ei todettu ryhmien välillä merkitsevää eroa, mutta kylmäkynnysarvoissa yli 9 %:n tasapainoryhmä erosi merkitsevästi muista (p<.5). C Tyyppi 1 Tyyppi 2 Verrokit > 55 Ikä, v K u v a 5. Jalan lämpökynnysarvot iän mukaan (keskiarvo +SD). Tyypin 1 diabeetikoita oli vuotiaissa seitsemän, vuotiaissa 21, vuotiaissa 34, vuotiaissa 2 ja yli 55-vuotiaissa yhdeksän. Tyypin 2 diabeetikoita oli vuotiaissa 11 ja yli 55-vuotiaissa kymmenen. tonopeusarvoista vain n. suraliksen ja n. medianuksen sensorinen johtonopeus olivat tyypin 2 diabeetikoilla huonommat kuin tyypin 1 potilailla. Johtonopeusarvoista kaikki korreloivat kliinisessä tutkimuksessa annettujen pisteiden kanssa, kun taas vain n. suraliksen sensorinen johtonopeus korreloi oireiden vaikeusasteen kanssa. Lämpökynnysarvot eivät korreloineet nefropatian tai retinopatian vaikeusasteeseen. Tämä koski niin tyypin 1 kuin tyypin 2 potilaita. N. suraliksen sensorisen johtonopeuden korrelaatio retinopatiaan oli sensijaan selvä (r =.25, p<.5). Lämpökynnysmittauksen toistettavuus oli tyydyttävä: käden lämpökynnyksen variaatiokerroin oli 9.8 %, jalan lämpökynnyksen 14.2 %, käden kylmäkynnyksen 11.6 % ja jalan kylmäkynnyksen 14.7 %. Pohdinta Tutkimukseen osallistui runsaat 1 keskussairaalan diabetespoliklinikan potilasta, joiden ainoa valintakriteeri oli osallistumishalukkuus. Aineisto edustaa noin kolmasosaa koko potilasaineistosta. Sekä valintaperusteiden että määrän perusteella potilasaineistoa voidaan pitää edustavana. Lämpökynnys- ja johtonopeustutkimuksen suoritti sama erikoissairaanhoitaja. Tutkimuksen toistettavuus oli hyvä, mutta tutkimus vaatii potilaalta hyvää yhteistyötä. Variaatiokertoimet olivat selvästi pienemmät kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa jalkojen lämpö- ja kylmäkynnysmittauksen variaatiokertoimet ovat olleet 32 ja 65 % (Claus ym. 1993). Tulosten perusteella lämpökynnysarvot ovat poikkeavat suurella osalla diabeetikoita, myös oireettomilla. Tutkimus on hyvin herkkä toteamaan jo varhaisvaiheen muutokset hermojen toiminnassa. Kun lämpökynnystutkimus on yhdistetty värinätutkimukseen, sensitiivisyys on ollut % ja spesifisyys % (Vinik ym. 1996). Koska diabeetikoilla nimenomaan pienet säikeet vaurioituvat ensimmäisinä, tulisi sensorisia tutkimuksia käyttää ensisijaisina elektrofysiologisten tutkimusten asemesta (Jamal ym. 1987). On todettu, että jalkojen lämpökynnysarvot ovat poikkeavat jo diabeteksen puhkeamisvaiheessa 25 %:lla tyypin 1 potilaista (Ziegler ym. 1988). Koska nämä arvot heijastavat pienten säikeiden toimintaa, tulevat niiden muutokset esiin ennen elektrofysiologisten muutosten ilmaantumista. Tässä tutkimuksessa diabeteksen kesto ei korreloinut yhdenkään lämpökynnysmittauksen kanssa, mutta n. peroneuksen motorisia johtono- 234 T. Tulokas
6 T a u l u k k o 2. Kyselypisteet, lämpökynnysarvot ja johtonopeudet (keskiarvot ja keskihajonnat) tyyppien 1 ja 2 diabeetikoilla. Kyselypisteet <3 3 6 >6 Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Tyyppi I Potilaita Oikean jalan kylmäkynnys 2.3 (1.24) 2.7 ( (5.23) p<.5 ryhmä 1 vs 3 Oikean jalan lämpökynnys 7. (4.49) 7.4 (4.3) 12.3 (4.11) p<.5 ryhmä 1 vs 3 Peroneushermon motorinen 42.9 (7.67) 41.8 (6.1) 34.7 (14.44) ns johtonopeus, m/s Suralishermon sensorinen ( 3.41) 36.3 ( 15.7) ( 17.35) p<.5 johtonopeus, m/s ryhmä 1 vs 3 Kliinisen tutkimuksen pisteet 1 ( 4) 2 ( 1) 4 (2 6) p<.5 ryhmä 1 vs 2 ryhmä 1 vs 3 Tyyppi II Potilaita 1 6 Oikean jalan kylmäkynnys 2.86 (2.8) 6.85 (2.78) p<.5 Oikean jalan lämpökynnys 1.8 (6.59) 17.1 (5.67) p<.5 Peroneushermon motorinen johtonopeus, m/s 4. (9.5) (1.6) NS Suralishermon sensorinen johtonopeus, m/s 42.5 (5.23) (16.82) NS Kliinisen tutkimuksen pisteet 4 (1 9) 6 (2 1) NS NS = ero ei merkitsevä peusarvoja lukuun ottamatta kaikki johtonopeusarvot huononivat diabeteksen keston lisääntyessä. Koska ikä ja diabeteksen kesto eivät vaikuttaneet lämpökynnysarvoihin, oli yllättävää, että diabeteksen tasapainon vaikutus oli vähäinen. Vasta HbA 1C -arvon ylittäessä 9 % todettiin sekä käsissä että jaloissa arvojen huononemista. Diabeettinen polyneuropatia on todennäköisesti seurausta hyperglykemian aiheuttamista metabolisista muutoksista ja myöhemmässä vaiheessa mikroverenkierron aiheuttamasta hypoksemiasta (Ward ym. 1997). Tässä tutkimuksessa diabeteksen keston olematon vaikutus lämpökynnysarvoihin oli yllättävä tulos. Toisaalta koska retinopatian katsotaan kuvaavan mikroverenkierron muutoksia, oli myös yllättävää, että retinopatian vaikeusaste ei korreloinut lämpökynnysarvojen kanssa. Lämpökynnysarvot korreloivat hyvin neuropatian aiheuttamien oireiden kanssa. Kliininen tutkimus ja johtonopeusmittaus ovat tässä yhteydessä epäherkkiä menetelmiä (Guy ym. 1985, Valk ym. 1994). Lämpökynnysarvot ennustivat siis hyvin oireiden vaikeusastetta ja johtonopeusarvot jalkojen kliinisiä löydöksiä. Selvin havainto tässä tutkimuksessa olivat tyypin 2 potilaiden huonommat käsien ja jalkojen lämpökynnysarvot verrattuna tyypin 1 diabeetikoihin. Tämä ei selittynyt huonommalla glukoositasapainolla, diabeteksen pidemmällä kestolla eikä vaikeammilla diabetekseen liittyvillä komplikaatioilla. Tyypin 2 potilaat olivat vanhempia, mutta valitettavasti verrokkiryhmään ei sisältynyt eläkeiän ylittäneitä. Tämä on tutkimuksen selvä heikkous, ja myös tyypin 2 potilaiden pieni määrä vähentää tilastollisten päätelmien luotettavuutta. Toisaalta kun tutkittiin erikseen ikäryhmää vuotiaat, oli ero verrokeihin selvä. Kun otetaan huomioon jo aiemmin mainittu iän vä- Lämpökynnysmittaus diabeettisen polyneuropatian tutkimisessa 235
7 häinen vaikutus, on todennäköistä, että tyypin 2 diabeetikoilla neuropatian syntymekanismit ovat erilaiset kuin tyypin 1 potilailla (Sima ym. 1988, Ward ym. 1997). Lämpökynnysarvot ovat poikkeavat suurella osalla diabeetikoista. Selkeää syytä ei tämä tutkimus osoita. Toinen löydös olivat tyypin 2 potilaiden huonommat arvot. On mahdollista, että tyypin 2 potilailla polyneuropatian patofysiologia eroaa tyypin 1 potilaista. Lämpökynnysmittaus on todennäköisesti herkin tutkimus (Korzon-Burakowska ym. 1997), mutta se edellyttää tutkittavilta hyvää yhteistyötä selvitettäessä polyneuropatian esiintyvyyttä ja vaikeusastetta diabeetikoilla. Varsinkin jos oireita hallitsee kipu, sen tulisi olla ensisijainen tutkimusmenetelmä. Kirjallisuutta Claus D, Mustafa C, Vogel W, ym.: Assessment of diabetic neuropathy definition of norm and discrimination of abnormal nerve function. Muscle Nerve 16: , 1993 Dyck P J, Kratz K M, Karnes J L, ym.: The prevalence by staged severity of various types of diabetic neuropathy, retinopathy, and nephropathy in a population-based cohort The Rochester Diabetic Neuropathy Study. Neurology 43: , 1993 Feldman E L, Stevens M J: Clinical testing in diabetic peripheral neuropathy. Can J Neurol Sci 21: S3 S7, 1994 Fruhstorfer H, Lindblom U Schmidt W G: Method for quantitative estimation of thermal thresholds in patients. J Neurol Neurosurg Psychiatry 39: , 1976 Guy R J C, Clark C A, Malcolm P N, ym.: Evaluation of thermal and vibration sensation in diabetic neuropathy. Diabetologia 28: , 1985 Jamal G A, Hansen S, Weir A I, ym.: The neurophysiologic investigation of small fiber neuropathies. Muscle Nerve 1: , 1987 Kahn R: Proceedings of a consensus development conference on standardized measures in diabetic neuropathy. Quantitative sensory testing. Diabetes Care 15: , 1992 Koizon-Burakowska A, Allawi J, Burakowski S, ym.: Cold and hot thermal threshold measurement quantitative method to defect early diabetic neuropathy. (Abstrakti). 4th International Symposium on Diabetic Neuropathy. Leeuwenhorst Congress Center, Noorwijkerhout, the Netherlands 1997 Levy D, Abraham R, Reid G: A comparison of two methods for measuring thermal tresholds in diabetic neuropathy. J Neurol, Neurosurg Psychiatry 52: , 1989 Misulis K E: Essentials of clinical neurophysiology, s Butterworth-Heinemann, 1993 Sima A A F, Nathaniel V, Bril V, ym.: Histopathological heterogeneity on neuropathy in insulin-dependent and non-insulin dependent diabetes, and demonstration of axo-glial dysjunction in human diabetic neuropathy. J Clin Invest 81: , 1988 Sosenko J M, Kato M, Soto R A, ym.: Spesific assessments of warm and cool sensitivities in adult diabetic patients. Diabetes Care 11: , 1988 Valk G D, Grootenhuis P A, Bouter L M, ym.: Complaints of neuropathy related to the clinical and neurophysiological assessment of nerve function in patients with diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 26: 29 34, 1994 Vinik A I, Milicevic Z: Recent advances in the diagnosis and treatment of diabetic neuropathy. Endocrinologist 6: , 1996 Vinik A I, Suwanwalaikorn S, Stansberry K B, ym.: Quantitative measurement of cutaneus perception in diabetic neuropathy. Muscle Nerve 18: , 1995 Ward J D, Tesfae S: Pathogenesis of diabetic neuropathy. Kirjassa: Textbook of diabetes. Vol. 2, s Toim. J Pickup, W Gareth. Blackwell Science, 1997 Ziegler D, Mayer P, Gries F A: Evaluation of thermal, pain, and vibration sensation thresholds in newly diagnosed type I diabetic patients. J Neurol Neurosurg Psychiatry 51: , 1988 TIMO TULOKAS, LL, osastonlääkäri Lapin keskussairaala 9611 Rovaniemi Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa. Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa
Alkuperäistutkimus Monofilamenttikoe diabeettisessa neuropatiassa Outi Valkonen, Matti Erkinjuntti, Björn Falck ja Tapani Rönnemaa Monofilamenttikoe on yleistyvä yksinkertainen kosketustunnon tutkimusmenetelmä.
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
LisätiedotDIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA
Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.
LisätiedotJohdanto. I. TARKKUUS Menetelmä
Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotEspoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson
Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotVaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016
Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotTarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia
Mitä tarkempaa tietoa saan, sitä luottavaisempi olen siitä, että annostelen oikean määrän insuliinia. Jos verensokeritasapainoni paranee, se johtaa matalampaan HbA 1C -arvoon. Nyt verensokerimittareille
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
Lisätiedotmylife Unio : tarkka, luotettava ja käyttäjäystävällinen Uusimmat tutkimustulokset
mylife Unio : tarkka, luotettava ja käyttäjäystävällinen Uusimmat tutkimustulokset Kun verensokerimittareita käytetään oikein, diabeetikot pystyvät niiden avulla hallitsemaan hoitoaan sekä säätelemään
LisätiedotHAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO
HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä
LisätiedotSynnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotSelkäkipupotilaan mittaaminen ja
Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotDIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka
DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
LisätiedotSerratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta
Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotSyventävä tutkielma. Autonomisen neuropatian oireiden esiintyvyys tyypin 1 diabeetikoilla. Annette Hintikka, lääketieteen opiskelija
Syventävä tutkielma Autonomisen neuropatian oireiden esiintyvyys tyypin 1 diabeetikoilla Annette Hintikka, lääketieteen opiskelija Opiskelijanumero: 014027655 Helsingissä 18.03.2019, Tutkielma Luovutus
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotLEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa
LisätiedotDesialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla
Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotDiabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu
26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotInsuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona
Alkuperäistutkimus TIMO SANE, TIMO TULOKAS, PAULA NIKKANEN, PIRJO HEIKKILÄ, ERJA HUTTUNEN JA LEO NISKANEN Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona Insuliinipumppua on käytetty tyypin 1 diabeteksen
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotOhjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015)
Koulutusmateriaali Qutenza-laastari, joka sisältää 8 % kapsaisiinia Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015) Terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetut
LisätiedotKaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.
Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4
Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9
LisätiedotToimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa. BMF syysseminaari Veera Mujunen, EBSCO Health
Toimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa BMF syysseminaari 11.11.2016 Veera Mujunen, EBSCO Health Esimerkkinä DynaMed Plus ja Nursing Reference Center Plus tietokannat Kriittinen
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotSpecsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to
Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotPropedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen
Propedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen Antti Wallgren, CVI Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto 11/2010 2 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentautioppi
LisätiedotKIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut
KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET 2015 Sami Similä / Asiantuntijapalvelut Espoo huhtikuu 2015 1 Sisältö: 1. Johdanto sivu 2 2. Testit ja näytteet sivu 3 3. Tulokset testeittäin sivu 3 3.1 Kuulamylly sivu 3 3.2
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotSpontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta
Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt
LisätiedotTyypin 1 diabetekseen liittyviä mikro- ja
Lasten ja nuorten diabetes Nuoruusikäisten tyypin 1 diabeetikoiden hoidettavat lisäsairaudet Päivi Tossavainen ja Päivi Tapanainen Tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksien lähinnä retinopatian ja pysyvän mikroalbuminurian
LisätiedotAalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotHyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen
Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Lisätiedot