72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 72, TEK :30 Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus

2 Nivalan kaupungin hyvinvointikertomus, vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuosille

3 Sisältö Hyvinvointikertomuksen tausta... 3 Kertomuksen vastuutaho... 3 OSA I Hyvinvointitiedon arviointi Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedosta... 8 OSA II Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat, suunnitelmat Muutos Nyt hyvinvointisopimus Muut hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat /suunnitelmat Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (HYTE) työryhmä Suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi tulevana vuonna 2015 sekä suunnitelmavuosina Yhteenveto LIITE LÄHTEET... 15

4 Hyvinvointikertomuksen tausta Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus (TH laki 12 ). Terveydenhuoltolaki / Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoimintaalueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Tämä raportti on valtuustolle vuosittain raportoitava hyvinvointikertomus ja ensimmäinen laatuaan Nivalassa. Tavoitteena on myös, että hyvinvointikertomus kehitetään osaksi kaupungin strategista johtamista eli kertomuksen avulla kootaan oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Nivalan kaupunkistrategiassa on määritetty, että hyvinvointikertomus otetaan osaksi kunnan johtamista. Nykyisessä kuntalaissa hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeiseksi kunnan tehtäväksi. Hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty STM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköisen hyvinvointikertomuksen välinettä ( Kertomuksen vastuutaho Kertomuksen toteuttamisen vastuutahona ovat toimineet Nivalan kaupungin johtoryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri toimialojen asiantuntijanäkemykset. Hyvinvointikertomus on valmisteltu osana vuoden 2015 talousarvion ja vuosien toimintasuunnitelman valmistelua. Kuntien kannalta, talouden tiuketessa, on entistä olennaisempaa seurata, mitä vaikutuksia kuntien eri

5 toiminnoista aiheutuu, ei vain, sitä miten paljon rahaa johonkin toimintaan on käytetty. Tässä työssä hyvinvointikertomuksen käyttö sekä poikkihallinnollinen toimintatapa ovat merkittäväksi avuksi. (T. Kietäväinen, Matkalla hyvinvointiin, s.3). Hyvinvointikertomuksen laatiminen vaatii poikkihallinnollista näkemystä ja yhteistyötä. Nivalan kaupungissa hyvinvointikertomusta ovat valmistelleet kaupungin johtoryhmä ja Hyte. Lautakunnat ja kaupunginhallitus ovat ottaneet kantaa hyvinvointikertomuksen johtopäätöksiin sekä toimenpiteisiin talousarvion ja toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Myös sosiaali ja terveydenhuollon neuvottelukunta on käsitellyt hyvinvointikertomusta pitämässään kokouksessa sekä korostanut kertomuksen merkitystä. OSA I 1.Hyvinvointitiedon arviointi Nivalan kaupungin hyvinvointikertomustietoja on verrattu alueen lähikuntiin. Vertailualueiksi on valittu Ylivieskan, Kalajoen, Haapajärven kaupungit sekä Sievin kunta. Indikaattorit on jaoteltu: 1.1 kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 1.2 kaikki ikäryhmät 1.3 lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 1.4 nuoret ja nuoret aikuiset 1.5 työikäiset 1.6 ikäihmiset. Indikaattoreiksi on valittu sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattorit. Indikaattorit on otettu soraan sähköisestä hyvinvointikertomuksesta. Indikaattorien taustatiedot löytyvät sähköisestä hyvinvointikertomuksesta ( Nivalan kaupungin luottamushenkilöille sekä henkilöstölle voidaan antaa käyttöoikeudet.

6 Seuraavassa taulukossa on kuvattu indikaattorien merkkien selitykset. Taulukko 1. Merkkien selitykset. Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu 1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Kala Yliv Siev Haap Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö (2013) Info Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde, demografinen (2013) Info 72,6 67,1 59,7 76,2 66,5 Kunnan rakenteet, Väestöennuste 2030 (2012) Info ??? talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2013) Info 9,6 2,4 6,6 17,5 3,5 Kunnan rakenteet, Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 6,3 15,1 11, ,8 talous ja elinvoima asukasta (2013) Info Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapsiperheet, % perheistä (2013) Info 44,2 38,3 42,8 47,9 41,2 Kunnan rakenteet, Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) 15,8 12,4 15,9 10,7 17 talous ja elinvoima Info Kunnan rakenteet, Yhden hengen asuntokunnat, % 36,1 32,5 39,1 33,9 37,9 talous ja elinvoima asuntokunnista (2013) Info Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Työlliset, % väestöstä (2012) Info 37,4 40,4 41,5 35,3 37,4 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Koulutustasomittain (2012) Info

7 1.2. Kaikki ikäryhmät Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Kala Yliv Haap Siev Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 57,6 63,5 53,2 55,6 62,7??? Info Terveys ja toimintakyky Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Info 117,4 102,6 107,6 130,8 118,4 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2013) Info 5,7 4,1 5,4 3,9 5,4 Tasaarvo ja oikeudenmukaisuus Ginikerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) Info 22,6 23,4 24,2 23,7 28,4 Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / asukasta 0,5??? (2010) Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info 16,9 12, ,8 18,7 Kuntalaisten palvelut Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Info 47,1 70,6 76,6 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv HaapSiev Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info 9, Henkinen Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9.??? hyvinvointi luokan oppilaista (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 23,1 15,2 12,9 13,6 11,8 toimintakyky % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista 22,3 17,6 19,7 12,7 14,2 (2013) Info Asuminen ja Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 39,8 33,9 28,638,5 46,5 ympäristö lapsiasuntokunnista (2013) Info Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info 19,9 12,9 16,6 21,8 23,6 Kuntalaisten palvelut Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18vuotiasta (2013) Info 102,7 96,4 80,9 65,6 24,9

8 1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv SievHaap Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info 6,1 5,3 6,9 Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info 16,3 2,3 11,9 Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 24vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 1,7 0,7 1,3 2,3 0,7 Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Info Asuminen ja Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. ympäristö vuoden opiskelijoista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24vuotiaat palvelut / vastaavanikäistä (2012) Info 19,3 24,8 18,2 28,8 23,9 26,8 10 7,7 7,2 11,8 7,4 34,4 36,1 35,7 2,9 0,9 2,5 1,4 2 0??? 1.5. Työikäiset Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv SievHaap Henkinen Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 21,2 18,1 23, ,1 hyvinvointi 64vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Info Terveys ja Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64vuotiaat, % 10,8 9,1 9,6 12,2 14,4 toimintakyky vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % ,6 3,3 3,9 3,1 3,1 vuotiaista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 1,4 0,8 1,4 1,3 1,4 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64vuotiaat 3,6 3,2 2,2 2,4 palvelut / vastaavanikäistä (2012) Info

9 1.6. Ikäihmiset Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv SievHaap Henkinen hyvinvointi Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 136,9 98,1 113, ,7 Terveys ja toimintakyky Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 76 68,8 71, ,9 Asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 87,4 88, ,7 87,8 Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 2,5 2 2,1 3,2 3,6 Kuntalaisten palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 17,2 18,2 17,3 24,3 19,8 1.7 Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedosta kokouksessaan johtoryhmä on analysoinut edellä luvuissa esitettyjä hyvinvointikertomuksen tilastotietoja. Tilastotietojen perusteella esille nousevat mm. seuraavat teemat, joita kaupungin on edelleen kehitettävä: 1) paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittäminen 2) syrjäytyminen pitkäaikaisine vaikutuksineen ja em. tekijöihin puuttuminen. Edellä mainittuja tekijöitä on edistetty ja huomioitu muutoinkin kaupungin sekä tytäryhtiöiden toiminnassa jo aiempina vuosina, mutta myös talousarviovuoden 2014 aikana. Näihin asioihin panostaminen hillitsee kaupungin menojen kasvua (sote menot), mutta onnistuessaan laajentaa kaupungin tulopohjaa (verotulot). Yhteenveto ja johtopäätökset tarkentuvat talousarvio 2015 prosessin edetessä mm. lautakuntakäsittelyjen yhteydessä. (Vuoden 2014 aikana toteutettuja paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. Nivalan Liikuntakeskus Oy:n toimintojen kehittäminen (keilahalli, tekonurmikenttä) sekä monipuolisista liikuntapaikoista huolehtiminen. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu liikuntapaikkojen kehittämiseen euroa. Jokilatvan opisto järjestää runsaasti monipuolisia kursseja kuten myös musiikkiopisto. Nivalassa seuratoiminta on aktiivista. Kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisia mm. lähiliikuntaalueiden, joissa on hyvin hyödynnetty Leader rahoitusta, kehittämisessä sivukylillä. Kaupunki on huolehtinut monipuolisesta tonttipolitiikasta. Uusia huoneistoja mennessä on valmistunut 50 kpl (vastaava luku v tilinpäätöksessä 97 kpl). Nivalan Teollisuuskylä Oy on huolehtinut yritysten tarvitsemista kiinteistöistä. Mm. vuonna 2014 Teollisuuskylään on valmistuu 5 hallia yritysten toimitiloiksi..

10 Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi ja sen pitkäaikaisvaikutusten minimoimiseksi vuoden 2014 aikana on käynnistetty mm. Työpajasäätiön valmistelut. Työpajatoiminta sekä Tartu tilaisuuteen toiminta tukevat osaltaan säätiön toiminnan käynnistämistä ) OSA II 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvointikertomus on nostettu esille hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Strategisiksi päämääriksi on määritetty 1. yrittäjyyteen kannustava kaupunki, 2. tasapainoisesti kehittyvä maaseutukaupunki, 3. laadukkaiden palvelujen ja monipuolisten asumismahdollisuuksien kaupunki 4. hyvinvointiin panostava kaupunki, 5. tasapainoinen kuntatalous sekä 6. strategiset hankkeet. Nivalan kaupunkistrategian mukaisesti Nivalan kaupunki haluaa panostaa hyvinvointiin ja tällä osaalueella tavoitteina ovat 1. kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen sekä 2. yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistäminen. Strategiassa määritetään, että mm. hyvinvointikertomus otetaan osaksi kunnan johtamista, panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin (varhainen puuttuminen, tuetaan turvallista arkea kotona, erityisesti panostetaan vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin), kaupunki järjestää hyvät harrastus ja liikuntamahdollisuudet kaikenikäisille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, työllisyyden ja työllistämisen edistäminen. Yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistämisen osalta tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan turvaverkon tiivistäminen sekä kuntalaisten omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Menetelminä ovat kolmannen sektorin aktivoiminen, kaupungin ja eri yhteisöjen yhteistyö palveluiden järjestämisessä sekä yhteisöllisyyden hyödyntäminen hankkeissa, yhteisten tilojen käytön edistäminen, uusien asukkaiden vastaanottaminen kaupungin toimesta. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistämisen osalta kaupunkistrategiassa seurannan mittareiksi on määritetty mm. hyvinvointikertomuksen indikaattorit. Nivalan kaupungin kaupunkisstrategia osoitteessa

11 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat, suunnitelmat 3.1 Muutos Nyt hyvinvointisopimus Nivalan kaupunki on allekirjoittanut Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen Muutos Nyt hyvinvointisopimuksessa todetaan seuraavaa "Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme". Tavoitteena on, että vuonna 2017 olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen ovat allekirjoittaneet alueelliset hyvinvoinnin kehittäjä ja edistäjätahot kuten PohjoisSuomen aluehallintovirasto, PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois Pohjanmaan liitto sekä PohjoisPohjanmaan kunnat. Sopimus on kumppanuussopimus, jossa sopimusosapuolet ilmaisevat halunsa edistää ja kehittää PohjoisPohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen alueittain ja kunnittain toteutettavan yhteisen hyvinvointiohjelman puitteissa vuosina Hyvinvointiohjelman strategiset päämäärät Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja tavat kehittyvät 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut, palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, jolla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiaosaajien saatavuus on turvattu; koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista. Muutos Nyt yhteistyötahojen PohjoisPohjanmaan liiton, PohjoisSuomen aluehallintoviraston, PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Näitä ovat Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka, jossa vastuutahona PohjoisSuomen aluehallintovirasto), videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli (jossa vastuutahona PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiri) sekä kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi (Lapset puheeksi, jossa vastuutahona terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Hyvinvointiohjelman hallinnoinnista PohjoisPohjanmaalla vastaa PohjoisPohjanmaan liitto. Muutos nyt hyvinvointisopimus osoitteessa

12 3.2 Muut hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat /suunnitelmat Alla on luettelomaisesti kuvattu hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat. Ko. suunnitelmat ja ohjelmat löytyvät osoitteesta /xxxxxxxx. Nivalan kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Nivalan kaupunkistrategia vuosille Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma ( , 16) Lapsiasiainneuvoston raportti ( ) Lapsiasiainneuvoston raportti ( ) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille ( ) Työpajasäätiön säädepääoman varaaminen sekä omarahoitus/työpajasäätiö Kouluterveyskyselyn tulokset v merkitty tietoon saaduksi ( ) Kaupunginhallituksen hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Lautakuntien hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Alueelliset maaseutupalvelut sekä lomituspalvelulautakunta

13 3.3 Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (HYTE) työryhmä Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä (Hyte) on aktiivinen taho paikallisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tietoisuuden ja toiminnan edistämisessä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on tehdä ehdotus vuosittaisista konkreettisista toiminnan painopistealueista ja niihin käytettävistä voimavaroista. Työryhmän tehtävänä on: 1) laatia terveyden edistämisen toimintasuunnitelma sekä tehdä ehdotus vuosittaisista konkreettisista toiminnan painopistealueista ja niihin käytettävistä voimavaroista. 2) järjestää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta kuntajohdolle, luottamushenkilöille ja henkilöstölle 3) kartoittaa hyvinvointisopimuksen liiteosassa mainittujen toimenpidesuositusten käyttöönoton tavan ja laajuuden sekä laatii hyvinvointikertomuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteyteen. Jäseninä työryhmässä ovat Eine Hosio, (pj.), Timo Alatalo (vpj.), Suvi Vainio, Jarmo Kivioja, Riitta Kiviniemi, Maija Jyrkkä, Kaarina Pyykkönen, Eero Erkkilä, Eila Konttila, Juha Aitto Oja (siht.). Asiantuntijajäseninä työryhmässä ovat Kaisa Alasaari, Jukka Turunen, Mika Kesomaa, Esa Laakkonen ja Teija Poikkimäki. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän konkreettisia toimia vuodelle 2014 ovat mm: sähköisen hyvinvointikertomuksen laatiminen yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden kanssa Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen allekirjoitettujen toimintamallien käyttöönoton tukeminen. Ko. sopimuksen allekirjoittamisen kautta kunnalla on mahdollisuus saada hyvinvontityöhön hyviä käytäntöjä kuten Lapset puheeksi menetelmä sekä Pakka toimintamalli. Vuodelle 2014 hyte työryhmän toimintaan on varattu 7000 euroa. Vuonna 2014 hyte työryhmä on toteuttanut tai ollut yhteistyökumppanina seuraavissa tapahtumissa: Hyte työryhmän toiminnasta tietoa osoitteessa:

14 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi tulevana vuonna 2015 sekä suunnitelmavuosina Seuraavassa on kuvattu luettelomaisesti (toimialan/lautakunnan painottamassa tärkeysjärjestyksessä. 1. tärkein, 2. toiseksi tärkein jne.) Nivalan kaupungin talousarvion ja toimintasuunnitelman toimenpiteet, jotka toteuttavat paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittämistä ja syrjäytymiseen pitkäaikaisine vaikutuksineen ja em. tekijöihin puuttumista. Nivalan kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat: Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta

15 Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä sähköisen hyvinvointikertomuksen jatkuva kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden kanssa Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen allekirjoitettujen toimintamallien käyttöönoton kehityksen ja toiminnan tukeminen. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen kautta kunnalla on mahdollisuus saada hyvinvointityöhön hyviä käytäntöjä kaksiportaiseen Lapset puheeksi menetelmään sekä Pakka toimintamalliin valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen kuten Liikkuja viikko, Vanhusten kävelyviikko, Parkinson kävely Suomessa 20.9., joka on osa eurooppalaista kävelytapahtumaa, Liikenneturvan tempaukset jatketaan hyviksi havaittuja kuntalaisia liikuttaneita kampanjoita kuten kylien välinen pyöräilykampanja sekä suunnitellaan jatkumoa koko perheen rastireitti tyyppiselle tapahtumalle, jossa hyte työryhmä oli mukana jatketaan hyvää yhteistyötä kaupungin tytäryhtiön Nivalan Liikuntakeskus Oy:n kanssa lisätään psyykkisen hyvinvoinnin huomiointia myös tulevalla toimikaudella esim. luennoin ja kulttuuritapahtumin taidepolku Nivalan keskustassa kaarisiltojen ympäristössä tuottaa kuntalaisille taideelämyksen rantamaisemassa jälleen tulevana vuonna tuetaan yhteisöllisyyttä huomioimalla kuntalaiset vauvasta vaariin sekä sivukylien asukkaat yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa lisätään edelleen yhteistyötä järjestöjen, seurojen ja Sote toimikunnan kanssa sekä etsitään lisää yhteistyökumppaneita myös elinkeinoharjoittajista. Nivalan Liikuntakeskus Oy: 5. Yhteenveto toimenpiteistä, joilla tuetaan luvussa 1.7 havaittuja tekijöitä hyvinvointikertomuksen hyödyntämisestä ja työstämisen toimintamallista jatkossa Tähän mennessä yli 130 kuntaa eli yli 40 %ia Mannersuomen kunnista, on valmistellut vähintään yhden hyvinvointikertomuksen. Useissa kunnissa kertomus on noussut tärkeäksi osaksi kunnan strategista johtamista sekä talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kertomuksia on yhdistetty kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja arviointiin sekä hallinnonalojen käyttösuunnitelmiin ja käytännön työhön. (Lähde.Matkalla hyvinvontiin, s.11).

16 LIITE Valtakunnalliset hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät teemaviikot. LÄHTEET Matkalla hyvinvointiin. Kaste. Terveempi PohoisSuomi hankkeen julkaisu