Loviisan kaupunki. Talousarvio ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 2

3 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille

4 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kansikuva: Pepe Kallioinen

5 5 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginjohtajan alkusanat 7 Suunnittelun lähtökohdat 8 Talousarvion yhteenveto 17 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet 19 Loviisan vesiliikelaitos 21 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 23 KÄYTTÖTALOUS - LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE Vaalit 32 Tarkastuslautakunta 32 Valtuusto 33 Kaupunginhallitus 33 Yleinen hallinto ja konsernihallinto 34 Perusturvakeskus 48 Sivistyskeskus 71 Tekninen keskus 94 INVESTOINNIT 105 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT 111 LIITTEET 134 Loviisan vesiliikelaitos 135

6 6

7 7 Kaupunginjohtajan alkusanat Vuoden 2014 talousarvio on laadittu kuntien kannalta haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Valtiontalouden tervehdyttämis- ja sopeuttamisohjelman mukaan kuntien toiminnoista tullaan säästämään kaksi miljardia euroa. Tämä edellyttää kunnilta toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi epävarmuus valtionosuuslainsäädännön vaikutuksista kuntien taloudelliseen tilanteeseen lisää epävarmuutta taloudellisessa suunnittelussa. Myös sosiaali- ja terveyshuollon kokonaisuudistuksen tulevat vaikutukset Loviisan toimintaan ovat vielä tässä vaiheessa epävarmoja erityisesti ns. järjestämisvastuun osalta. Selkeämpiä linjauksia asiassa odotetaan keväällä Vuoden 2014 aikana valmistuvat myös Loviisan osalta kuntarakenneselvitykset, joita ovat Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys sekä laajempi, Loviisan, Askolan, Pornainen, Porvoon, Myrskylän ja Sipoon yhteinen kuntarakenneselvitys. Selvityksillä ei ole suoranaista merkittävää vaikutusta ensi vuoden talousarvioon, mutta ne kylläkin työllistävät virkakoneistoa ja myös poliittista ohjausryhmää melkoisesti. Vuoden 2014 talousarviota on lähdetty laatimaan kaupunginhallituksen antaman tiukan talousraamin pohjalta. Samanaikaisesti keskukset ovat laatineet sopeuttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut karsia käyttötalousmenoja ja löytää keinoja palveluprosessien ja hallinnon tehokkuuden lisäämiseksi. Nyt esitettävä talousarvio vastaa kaupunginhallituksen antamaa menoraamia sopeutuksen jälkeen. Talouden haasteisiin varautuminen, henkilöstömitoitukset, palveluverkoston rakenne ja laajuus sekä alati kasvavat käyttötalousmenot ovat aiheuttaneet sen, että kaupungin on kyettävä löytämään rakenteellisia säästöjä noin 5 7 milj. euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Mikäli pysyviin rakenteellisiin uudistuksiin ei päästä, on suunnittelukauden lopussa vaarana, että taseeseen syntynyt ylijäämä loppuu ja taloudellinen puskurivara on loppuun käytetty. Jo nyt näyttää siltä, että vuosien aikana voi syntyä alijäämää peräti noin 5,6 milj. euroa. Vuoden 2014 toimintamenoissa tulee olemaan kasvua noin 1,5 % verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Lukua voidaan pitää maltillisena. Lainakanta kaupungin osalta tulee olemaan euroa/asukas ollen kuitenkin edelleen alempi kuin maassa keskimäärin (2 261 euroa vuonna 2012). Vuoden 2012 tilinpäätöksessä lainakanta oli vain euroa/ asukas. Investointipaineet ovat myös tulevina vuosina suuret ja ensi vuoden osalta Loviisan kaupungin on tarkoitus investoida 12,67 milj. euron edestä. Ensi vuonna suurimmat kohteet ovat suomenkielisen koulukeskuksen urakan loppuunsaattaminen (5,88 milj. euroa) ja Loviisan vesiliikelaitoksen vesisäiliöinvestointi, joka on arvoltaan 1,8 milj. euroa sekä Pernaja-Loviisa runkolinjan loppuun saattaminen. Talouden kiristynyt tilanne ja kunnille asetetut vaateet toimintamenojen hillitsemiseksi ja toimintojen sopeuttamiseksi ovat aiheuttaneet myös paineita siirtää ja priorisoida investointihankkeita. Vaikka haasteet ovat tulevina vuosina moninaiset, Loviisan kaupunki pyrkii kuitenkin löytämään aktiivisesti keinoja elinkeinopolitiikan kehittämiseksi yhteistyössä mm. paikallisten yrittäjien kanssa. Vain etsimällä aktiivisesti keinoja elinkeinopohjan laajentamiseksi, ja sitä kautta vero- ja tulopohjan parantamiseksi, voidaan luoda sellainen Loviisa, joka selviää myös tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Tämä edellyttää myös kustannustehokasta organisaatiorakennetta kaupungin toiminnoissa ja pysyvien rakenteellisten muutosten aikaansaamista. Loviisan kaupungilla on hyvät työntekijät, jotka omalta osaltaan ymmärtävät tulevaisuuden haasteet ja pyrkivät yhteistyössä löytämään keinoja kestävien rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi. Loviisan länsiliittymän alueesta ollaan kehittämässä monipuolista yritysaluetta, jonne houkutellaan erityyppisiä yrityksiä vahvistamaan Loviisan elinkeinorakennetta. Kaupunki selvittää myös mahdollisuuksia toteuttaa erityisesti vuokra-asuntotuotantoa kaupungin alueelle. Pula vuokra-asunnoista voi olla merkittävä este myös yritysten rekrytoidessa henkilöstöä ja Loviisan markkinoidessa itseään houkuttelevana ja viihtyisänä asuin- ja työskentelypaikkakuntana. Loviisa jatkaa hyväksi havaittua yhteistyötä sellaisten eri yhteisöjen kanssa, jotka haluavat toteuttaa valtakunnallisestikin merkittäviä tapahtumia Loviisassa. Uusien matkailuhoukuttimien kehittämiseksi tehdään laajaa yhteistyötä eri yhteisöjen, seurojen ja yrittäjien kanssa. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja

8 8 Suunnittelun lähtökohdat Talousarvioesitys perustuu Loviisan kaupungin valtuuston hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan. Hyväksytty strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisan visiona on hyvinvoiva uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Loviisan kaupunki toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, suvaitsevaisesti ja tasapuolisesti. Toimintaperiaatteina kaikessa toiminnassa on hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus, aloitteellisuus, kaksikielisyys ja asiantuntemus. Toiminnan painopisteet 1. Asiakas ja kuntalainen: Toimivat palvelut, osallisuus ja hyvinvointi Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan ja kuntalaisviestintää tehostetaan. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen ja sijainnin hyödyntäminen. Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista ja virkistystä. Loviisa lisää työpaikkojen ja asukkaiden sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E Henkilöstö ja johtaminen: Toimivat yhteistyö- ja johtamisjärjestelmät sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Loviisassa on luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä. Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. 4. Talous: Terve ja kustannustehokas kuntatalous. Loviisassa on ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous. Kaupungin toiminnan tuottavuutta, toimintatapoja ja kustannustehokkuutta parannetaan.

9 9 Toimintaympäristö ja talousarvio-oletukset Yleinen taloudellinen tilanne Viime vuonna EU-maiden taloustaantuma pysäytti lupaavasti alkaneen julkisten talouksien tasapainottamisen. EU-maiden talousnotkahdus näkyy myös Suomessa. Taantuman vuoksi valtio ja kunnat ovat joutuneet lisäämään lainanottoaan. Hälyttävän suureksi paisunut velanottotarve pakotti Suomen hallituksen uusiin julkisen talouden vakautustoimenpiteisiin ja alkusyksyn aikana pidetyssä budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden taustalla on tavoite kuroa Suomen kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla. Toinen miljardi kurotaan kuntien omilla toimilla, mikä tarkoittaa käytännössä kuntien menorakenteen leikkaamista sekä kunnallisverojen korotuksia. Budjettiriihen toinen miljardi on tarkoitus säästää vähentämällä kuntien tehtäviä. Listaa karsittavista tehtävistä, normeista ja velvoitteista odotetaan marraskuussa. Työllisyyttä, tuottavuutta ja talouden kasvua edistävien toimien avulla valtion talouden kestävyysvajetta arvioidaan alennettavan Etlan arvion mukaan noin 2,3 prosenttiyksiköllä. Samassa yhteydessä etujärjestöt pääsivät sopuun kustannusten nousua hillitsevästä palkkaratkaisusta vuosille Tuotannon supistumisesta ja vaatimattomasta talouskasvusta huolimatta työttömyysaste aleni viime vuonna 0,1 prosenttiyksiköllä. Merkittävin syy työttömyyden alenemiselle oli se, että työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen vuoksi. Työttömyyden arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 8,2 prosentin tasolla, (ETLA, Suhdanne 2013:2) Vuonna 2013 ja 2014 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ETLA:n ennusteen mukaan noin1,7 % per vuosi. (ETLA, Suhdanne 2013:2). Kaupungin asukkaat Heinäkuun 2013 lopussa Loviisan kaupungin asukasmäärä oli henkeä. Tilinpäätökseen 2012 verrattuna asukasluku on kasvanut 1 henkilöllä TP 2011 TP 2012 VÄESTÖN KEHITYS TOT 7/2013 ENN 2013 (TILASTO KESKUS) ENN 2014 (TILASTO KESKUS) ENN 2015 (TILASTO KESKUS) ENN 2016 (TILASTO KESKUS) ENN 2020 (TILASTO KESKUS) LOVIISAN TAVOITE 2020 ASUKKAITA

10 10 Loviisan strateginen asukastavoite vuoteen 2020 mennessä on asukasta. Sen on asukasta enemmän kuin tilastokeskuksen ennuste. Asukasmäärän tulisi kasvaa reilulla 200 asukkaalla vuodessa, jotta strategian mukainen tavoite saavutettaisiin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasmäärämme kasvaa keskimäärin noin 8 henkeä vuodessa. 0-6 v 7-19 v v yli 65-v Ikärakenne-ennuste % 24 % 14 % 55 % Loviisan kaupungin asukkaiden painopiste on työssä käyvässä väestössä vuotiaiden osuus on 55 % koko väestöstä. Viime vuoteen verrattuna työssä käyvien osuus on pienentynyt 1 % :lla. Viime vuonna vastaava luku oli 56 %. Yli 65-vuotiaiden osuus on puolestaan kasvanut 1 % verrattuna viime vuoteen. Loviisan kaupungin ikärakenteen ennustetaankin vanhenevan ja yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 24 %:sta 29 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lasten ja nuorten osuuden ennustetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla. Työpaikat ja työllisyys Elokuussa 2013 Loviisan kokonaistyövoima oli ja työttömyysaste 9,7 %. Vastaava luku elokuussa 2012 oli 8 %. Loviisassa on 73 avointa työpaikkaa. Loviisan työttömyysaste oli alkuvuodesta kolmanneksi korkein koko Uudellamaalla. Työttömyysaste kääntyi kuitenkin kesänaikana laskuun ja elokuussa Loviisa sijoittui Uudenmaan työttömyystilastossa sijalle seitsemän. Elokuussa 2013 työttömyysaste koko Uudellamaalla oli 9,0 %. Loviisasta löytyy työpaikka noin 65 prosentille Loviisassa asuvasta työllisestä työvoimasta ja 35 prosenttia kulkee Loviisasta työpaikoilleen ympäri Suomea, pääsääntöisesti kuitenkin Porvooseen, Helsinkiin, Espooseen ja Kotkaan. Muilta paikkakunnilta Loviisassa käy puolestaan töissä vajaa henkilöä, joista suurin osa tulee Kotkan, Kouvolan, Pyhtään, Porvoon, Helsingin ja Lapinjärven seuduilta.

11 11 Loviisan kaupungin taloudelliset näkymät Tulosennuste 2013 Loviisan kaupungin osavuosikatsauksessa tammi elokuulta 2013 ennustetaan noin miljoonan euron ylijäämää. Ennusteeseen sisältyy Loviisan Vesiliikelaitoksen ennakoitu alijäämäinen tulos. Toimintakulujen ennustetaan ylittävän talousarvion vajaalla miljoonalla eurolla eli noin 0,9 %. Toimintatuottojen puolestaan ennustetaan ylittävän talousarvion noin 1,2 % eli noin eurolla. Tulokseen on vaikuttamassa mm. kuntaliitoksen yhdistymisavustukset 1,3 miljoonaa euroa, hyvät verotulot sekä Kymenlaakson sähkön maksama osinkotulo, joka Fingrid-kaupan johdosta oli poikkeuksellisen suuri. Loppuvuoden kunnallisverojen verotulokehitys on ollut merkittävästi parempi kuin mitä alkuvuosi antoi olettaa. Ansioverotuloja on maksettu valtakunnan tasolla huomattavasti alkuperäistä arviota enemmän, minkä seurauksena verottaja on korjannut kuntien jako-osuuksia kunnille parempaan suuntaan. Verottaja on myös muuttanut tilityskäytäntöjään kunnille edullisempaan suuntaan. Kuluvan vuoden ennakoiden viimeisen osan maksua aikaistetaan ja se tilitetään kunnille jo joulukuussa, kun aikaisemman käytännön mukaan kunnat saivat viimeisen osan tilityksistä vasta seuraavan vuoden puolella. Em. muutokset huomioiden verotulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla. Investointien osalta suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Sataman Pitkälaiturin perusparannusta ei maaperän laadun vuoksi saatu suoritettua loppuun ilman lisätöitä urakoitsijan pitkällisistä yrityksistä huolimatta. Lisätyöt tulevat aiheuttamaan hankkeelle lisäkustannuksia. Hanke valmistuu loppuvuoden aikana. Muut talousarviossa hyväksytyt pienemmät projektit etenevät suunnitelmien mukaisesti. Koskien vesiliikelaitoksen alavesisäiliöhanketta tarkoitus on saada rakennustyöt käyntiin vielä vuodenvaihteeseen mennessä. Lainaa on jo alkuvuodesta nostettu menojen rahoittamiseksi 5,5 miljoonaa euroa. Lainarahan tarve kasvaa vuoden loppuun mennessä vähintään 11 miljoonaan euroon. Lainat asukasta kohden ovat kasvaneet elokuun loppuun mennessä euroon. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2012 oli euroa per asukas. Rahantarve ja rahoituskulut tulevat kasvamaan koulukeskushankkeen etenemisen myötä. Valtiontalouden kehysriihien päätökset, kuntaliitoksen johdosta maksettujen avustusten päättymiset, olemassa olevien kiinteistöjen suuri korjausvelka ja uudet investointitarpeet sekä kaupungin ikääntyvä väestörakenne on haasteellinen yhtälö. On välttämätöntä kehittää tuottavuutta lisääviä ja kustannusten kasvua hillitseviä toimintatapoja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi myös jatkossa. Kaupunginhallitus asetti keväällä 2013 talousarvioraamin, joka sisälsi 2 miljoonan euron säästövaateen talousarviovuodelle Keskusten laatimat tehostamisohjelmat käsiteltiin pidetyssä kaupunginvaltuuston iltakoulussa. Tavoitteena on ohjelmien toimeenpano jo talousarviovuonna 2014 ja tehostamisen jatkaminen koko suunnitelmakauden ajan.

12 12 Loviisan kaupungin toteuma ja tulosennuste 2013 Tammi-elokuu Koko vuosi (1 000 ) Toteuma (kumul.) Talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Ennuste (12 kk) Erotus toteuma/ talousarvio Talousarvio Erotus ennuste/ talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Toimintatuotot ,1 % ,2 % josta sisäiset ,7 % ,4 % josta ulkoiset ,3 % ,2 % Toimintakulut ,0 % ,8 % josta sisäiset ,9 % ,4 % josta ulkoiset ,3 % ,9 % Toimintakate ,6 % ,6 % Verotulot ,2 % ,5 % Valtionosuudet ,4 % ,5 % Rahoitustuotot ja kulut ,6 % ,3 % Vuosikate ,9 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % ,2 % Satunnaiset erät ,0 % ,0 % 0 Tilikauden tulos ,9 % ,1 % Tilinpäätössiirrot ,0 % ,8 % 177 Vähemmistöosuudet ,0 % ,0 % 0 Tilikauden yli-/alijäämä ,5 % ,3 % 1 448

13 13 Verotulot ja valtion osuudet Hallitus on tehnyt päätöksiä budjettiriihissään veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty kunnallisverotuksen veroperusteisiin, yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseen vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Tuloveroprosentti Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Osinkotulojen verotusta muokattiin niin, että aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista, joka vuonna 2013 on Loviisan kaupungissa 19,75 %. Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma on laadittu oletuksella, että tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla. Kiinteistöveroprosentti Hallituksen kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Arvojen määrityksissä ja ajan tasalle saattamisessa lisätään etenkin kuntalaisten ilmoitusvelvollisuuteen liittyvää vastuuta. Talousarvioesitys on laadittu sen pohjalta, että yleinen kiinteistöveroprosentti (1,00 %), vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti (0,50 %) sekä muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti (1,0 %) pidetään vuoden 2013 tasolla. Oheisesta taulukosta selviää Loviisan kaupungin voimassa olevat kiinteistöveroprosentit sekä ehdotus vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi ja kiinteistöverolaissa säädetyt ylä- ja alarajat. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsästä, maatalousmaasta, eikä puolustusvoimain käytössä olevista kiinteistöistä. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. KIINTEISTÖVERO- PROSENTIT arvio VAIHTELUVÄLI KIINTEISTÖVERO- TUOTTO 2014 Yleinen kiinteistövero ,60 1,35 % 1,00 % 1,00 % Vakituisten asuntojen kiinteistövero Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero Voimaloiden kiinteistövero ,32 0,75 % 0,50 % 0,50 % Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti korotettuna enintään 0,6 prosenttiyksiköllä 1,00 % 1,00 % ,60 2,85 % 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt ,00 1,35 % 0,00 % 0,00 % 0 Rakentamattomat rakennuspaikat ,00 3,00% 3,00 % 3,00 % YHTEENSÄ:

14 14 Osuus yhteisöveron tuotosta Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloveroa yhteisöveron muodossa. Yhteisövero lasketaan kunkin yhteisön veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen ja yleishyödyllisten yhdistysten sekä laitosten yhteisöverovelvollisuus koskee vain elinkeinotuloja. Merkittävin yhteisöverontuottoon vaikuttava muutos on päätös alentaa yritysveroa ensi vuoden alusta lähtien. Yhteisöveroprosentti alenee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 miljoonaa euroa sitä alentavasti. Vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 miljoonaa euroa. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Yhteisöverotuotto on merkittävä rahoituserä Loviisan kaupungin talousarviossa. Koska yhteisöverotuotto on riippuvainen yritysten tuloksesta, on sen suuruutta vaikea arvioida etukäteen. Verotulot yhteensä Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pohjautuu oletukselle, että verotuloja saadaan vuonna 2014 yhteensä 64,1 miljoonaa euroa. Verotulojen kehitys Verotulot TP/BS 2012 TA/BG 2013 Ennuste/ Prognos 2013 TA/BG 2014 TS/EP 2015 TS/EP 2016 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero

15 15 Valtionosuudet Valtiontalouden kehysbudjetissa vuodelle 2014 suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Valtio lisää kuntien omarahoitusosuuksia leikkaamalla kuntien saamia valtionosuuksia. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on alustavissa laskelmissa 29,57 % kun se vuonna 2013 oli 30,96 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/ asukas, kun vuonna 2013 omarahoitusosuus oli 3 136,92 euroa/asukas. Kuntien peruspalvelujen omarahoitusosuus kasvaa siten noin 5,5 % asukasta kohden. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien indeksikorotus jätetään kokonaisuudessaan tekemättä tulevalle talousarviovuodelle. Kehysriihessä on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Jäteveron tuotto jaetaan kunnille todennäköisesti asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron tuotoksi kokonaisuutena on vuonna 2014 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Kuntaliitoksen johdosta saatu yhdistymisavustus (1,8 miljoonaa euroa) maksettiin viimeisen kerran vuonna 2012 ja ylimääräinen korvaus kuntaliitoksesta johtuvasta valtionosuuden menettämisestä, 1,3 miljoonaa euroa, maksetaan viimeisen kerran vuonna Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan Loviisan kaupunki tulee saamaan valtionosuuksia vuonna 2014 noin 24,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna tullaan saamaan, 26,3 miljoonaa euroa talousarvioennusteessa Lainanotto ja rahoitustarve Kaupungin lainakanta tilinpäätöksessä 2012 oli 16,4 miljoonaa euroa eli euroa jokaista loviisalaista kohden. Suomenkielinen koulukeskushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja osavuosikatsauksessa uutta lainaa oli otettu jo 5,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että jokaista asukasta kohden lainamäärä oli lisääntynyt 211 euroa. Vuoden loppuun mennessä lainamäärä arvioidaan nousevan noin 24,2 miljoonaan euroon. Loviisan kaupungin investointitarve on liian suuri verrattuna kaupungin tulorahoitukseen. Lainamäärä kasvaa suureksi ja jo suunnitelmakauden lopussa ja vuonna 2016 lainat asukasta kohden ovat yli euroa.

16 16 miljoonia euroja -miljoner euro TP/BS 2012 TA/BG 2013 Investoinnit/Investeringar 3,7 11,7 ENN./ PROG ,1 Poistot + korot/avskrivn. + räntor 4,1 3,5 3,31 Lainasaldo/Lånestock 16, ,2 Investoinnit, poistot, korot ja lainasaldo Investeringar, avskrivningar, räntor och lånestock TA/BG ,9 3,6 34,1 TS/EP ,2 38,7 TS/EP ,6 4,3 45,6 TS/EP ,3 4,3 51 TS/EP ,4 5 49,3 TS/EP ,9 6 48,6 TS/EP ,4 6,6 50 LAINAT /ASUKAS - LÅN /INVÅNARE LAINAT /ASUKAS - LÅN /INVÅNARE TP/BS 2012 TA/BG 2013 ENN./ PROGN TA/BG 2014 TS/EP 2015 TS/EP

17 17 Talousarvion yhteenveto C1 Loviisan kaupunki (ei sis. Loviisan Vesiliikelaitos) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Toimintatuotot yhteensä josta sisäiset Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, TP siirrot Tilikauden yli-/alijäämä Tasapainottamisohjelma vuosille Tasapainottamisohjelman toteuttaminen parantaa vuosikatetta sekä pienentää arvioitua alijäämää ja lainakantaa. Toimintamenojen pysyvä vähentäminen parantaa automaattisesti seuraavan vuoden vuosikatetta. Edellisvuoden kertymän lisäksi kunkin vuoden uudet tasapainotustoimenpiteet parantavat tulosta. Lisäksi tasapainotustoimien ansiosta lainatarve ja siten myös korkokulut vähenevät. Investointiohjelman karsinta vaikuttaa tulokseen korkokuluja ja poistoja vähentävästi. Tasapainottamista vaikeuttaa yhdistymisavustusten loppuminen, merkittävät leikkaukset valtionosuuksiin sekä verotulojen aiempaan nähden hidas kasvu. Myös raskas investointiohjelma lisää talouspaineita ja syö tasapainotustoimenpiteillä saavutettavia kustannussäästöjä.

18 18 TOIMENPITEET Kustannusvaikutus 2014 Kustannusvaikutus 2015 Kustannusvaikutus 2016 Kokonaisvaikutus Kotihoidon uudelleenorganisointi; oma toiminta + toiminnanohjausjärjestelmä Hammashuollon uudelleenorganisointi; toiminta keskitetään pääterveysasemalle Avohuollon ja neuvolavastaanottojen uudelleenorganisointi; v Tesjoki, Valko ja Liljendal keskitetään ja v Ruotsinpyhtää Vuodeosastotoiminnan tehostaminen; 2014 supistettu toiminta kesällä, 2015 vuodepaikkojen vähentäminen Perusterveydenhuollon henkilöstön eläköitymiset ja toim. tehostaminen Erikoissairaanhoito oma tuottavuusohjelma per vuosi 1% Mielenterveyspalveluiden asumispalvelut; kuntoutettavaan työhön panostetaan Laboratorio- ja röntgenpalveluiden tehostaminen Perusturvakeskus yhteensä Muutokset kouluverkossa, opetushenkilöstön eläköitymiset Tuntikehysleikkaus; perusopetus ja lukiot Senson toiminta lakkautetaan Sivistyskeskuksen sijaisjärjestelyt, määräaikaiset työsuhteet Liikuntahallin vahtimestaripalvelut sisäisin järjestelyin Kirjastoverkko; 2014 Valko, 2015 Ruotsinpyhtää osa-aikajärjestelyjä Muutokset johtokuntarakenteissa Päivähoitoyksiköiden siirtyminen vuokratiloista Reuna-alueiden oppilaskuljetukset Muut toimenpiteet; sup. Kulttuuritoiminta, työkäytäntöjen tehostaminen Sivistyskeskus yhteensä Teknisen keskuksen töiden uudelleen organisointi Kasvihuone Alueiden hoidon uudelleen järjestelyä Katuvalaistus ja hoitoluokitukset Tekninen keskus yhteensä Yleisen ja konsernihallinnon eläköitymiset ja töiden uudelleen organisoinnit Ilmoitukset ja sähköiset esityslistat Yleinen hallinto ja konsernihallinto yhteensä Yhteensä Säästövaade Erotus

19 19 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useampien juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisöt). Kuntakonsernin tilinpäätökseen yhdistellään myös osuudet osakkuusyhteisöjen voitosta ja tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on merkittävä omistusosuus, mutta joissa edellä mainittua määräysvaltaa ei ole. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Loviisa-konserni KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS LOVIISAN KAUPUNKI Tytäryhteisöt/ Ulk. juridinen konserni Sisäinen konserni Konserniin kuulumattomat Kaup. palvelua tuottavat yhtiöt TYTÄRYHTEISÖT (omistusosuus-%) Liljendal Värme (99 %) Fast.Ab Wahlborg Kiint.Oy (95,23 %) Fast.Ab Liljendal bostäder (100 %) Bost.Ab Liljendal Åstrand as (100 %) Fast.Ab Neutronborg Kiint. Oy (100 %) Fast Ab Siknätet Kiint. Oy (100 %) As.Oy Loviisan Vatro Bost.. Ab (100 %) Rauhalan liiketalo kesk. Oy (61,6 %) Fast.Ab Lov-As Kiint. Oy (62,5 %) Fast.Ab Stenborg Kiint. Oy (54,5 %) Kiint.Oy Ruotsinp. Vuokrat. (100 %) Ruotsinp. Eläkeläisas. Säätiö (100 %) Tesjoen Liikekulma KK Oy (83,8 %) Ruotsinpyhtään Kauppakulma (56,92 %) Fast.Ab Pernå bostäder (100 %) Pensionärshusstiftelsen i Pernå rf. (100 %) Loviisan liikuntahallisäätiö (100 %) Fast.Ab Talludden (71,1 %) Loviisanseudun Vesi Oy (81,05 %) Fast.Ab Lugnet (51 %) LOVIISA PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSKESKUS TEKNINEN KESKUS YLEINEN- JA KONSERNIHALLINTO Talousarviosta erillään VESILIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄT (peruspo-%) - Hels. ja Uud. Sairaanh.piiri (0,96 %) - Kårkulla samkommun (3,12 %) - Eteva Ky (1,42 %) - Inveon (25,5 %) - Itä-Uud. Koulutus ky (15,4 %) - Uudenmaan liitto (1,02 %) OSAKKUUSYHTEISÖT (om.osuus-%) -Bost.Ab Mickelsbo (31,9 %) - Fast.Ab Mariegatan 12 (31,2 %) - Kiint.Oy Petjärvenrivi (40 %) - As.Oy Ruots. Koivulanrinne (40,3 %) - Fast.Ab Forsby Center (34,0 %)

20 20 Loviisan kaupungilla on konserniohje, jossa määritellään konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Konserniohjeet koskevat Loviisan kaupunkia ja tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että heidän on tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteita ja määritellä periaatteita tytäryhteisöjen toiminnan ja ohjauksen valvonnasta. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kaupungin tilinpäätöksessä on selonteko asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Loviisan kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat pääosin kiinteistöyhteisöjä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin vuokra-asuntotarjonnasta. Lisäksi konserniin kuuluu säätiöitä, joiden tehtävät pohjautuvat sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin. Konserniin kuuluu myös Oy Loviisanseudun Vesi, joka omistetaan yhdessä Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa. Oy Loviisanseudun Vesi on voittotavoittelematon käyttöveden hankinnasta vastaava yhtiö. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Kuntakonsernin tavoitteena ovat: 1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen säännölliseen konserniraportointiin. - Tytäryhteisöjen kirjanpitojen homogenisointi, kirjanpitotietojen vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ja liittäminen osaksi kaupungin osavuosikatsauksia. 2. Toimenpideohjelma kiinteistöyhteisöjen talouden tasapainottamiseksi ja tervehdyttämiseksi. - Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso pysyy markkinavuokrien alapuolella. - Tavoitteena on käynnistää uudisrakennustuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. - Selvitetään ja hyödynnetään ARA:lta ja Valtionkonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet ja tuet. 3. Palvelutalo Esplanadin aseman määrittely kaupunkikonserniin nähden. - Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa. 4. Oy Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitoksen toimintojen yhdistäminen ja mahdollinen fuusio yhdeksi kokonaisuudeksi. - Loviisan Vesiliikelaitoksen on lisättävä tuottavuutta siten, että veden asiakashinta ei nouse kohtuuttomasti. - Alueellista vesihuoltoa kehitetään etenkin Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa.

21 21 Loviisan Vesiliikelaitos Loviisan Vesiliikelaitos toimii kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kuntalaissa sekä liikelaitoksen johtosäännöllä. Vesiliikelaitoksella on oma johtokunta ja asiat johtokunnalle esittelee vesihuoltopäällikkö. Johtokunta päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa (kuntalaki 87 c ). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy kuntalain mukaisesti johtokunta. Johtokunta myös päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Johtokunnan esitys talousarvioksi on talousarviokirjan liitteenä. Valtuusto asettaa liikelaitokselle tuottotavoitteet ja hyväksyy mahdolliset vesiliikelaitokselle annettavat takaukset ja muut avustukset, mikäli vesiliikelaitos ei pysty niitä omalla tulonmuodostuksellaan kattamaan. Vesiliikelaitoksen talousarvioesitys sisältää investointi- ja rahoitussuunnitelman. Kaikki investoinnit rahoitetaan lainanotolla ja mahdollisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuella, jota vesiliikelaitos hakee. Vuodelle 2014 Loviisan Vesiliikelaitoksen rahoituslaskelmassa pitkäaikaista lainaa esitetään otettavaksi 4,0 miljoonaa euroa. Johtosäännön mukaisesti valtuusto antaa Loviisan Vesiliikelaitoksen johtokunnalle luvan nostaa lainaa maksimissaan rahoitussuunnitelmassa esitetyn euromäärän verran ja päättää samanaikaisesti, että vesiliikelaitoksen kaikki lainat kilpailutetaan yhdessä kaupungin talousarviolainojen kanssa. Kaupungin lainojen kilpailutuksesta vastaa talousjohtaja. Loviisan Vesiliikelaitoksen tulee tavoitella tasapainoista tulosta vuosittain koko suunnitelmakaudella Tuottavuutta on lisättävä ja toimintoja edelleen aktiivisesti kehitettävä. Hinnankorotusten on oltava erittäin maltillisia.

22 22

23 23 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT

24 24 Loviisan kaupunki TULOSLASKELMA, ulkoinen TILINPÄÄTÖS 2012 TALOUSARVIO 2013 ENNUSTE 2013 RAAMI 2014 TALOUSARVIO 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Tasapainoitusohjelma Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Sunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Vuosikate, euro/asukas Kertynyt yli-/alijäämä Oletetaan, että vesiliikelaitoksen tulos +/-0 Asukasmäärä vuoden lopussa*) *) Tilastokeskus

25 25 Loviisan kaupunki RAHOITUSOSA Toiminnan rahavirta TILIN- PÄÄTÖS 2012 TALOUS- ARVIO 2013 ENNUSTE 2013 RAAMI 2014 TALOUS- ARVIO 2014 TS 2015 TS 2016 Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Tavoitteet ja tunnusluvut Lainanhoitokate 1,7 0,8 1,2 0,5 0,1 0,5 0,3 Kassan riittävyys 18 Lainat/asukas Lainakanta (1 000 ) Sitova kaupunginvaltuustoon nähden.

26 26 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMISEEN LOVIISAN KAUPUNKI Talousarvio 2014 Eliminoinnit Kaupungin tuloslaskelmaosa Kaupungin tuloslask.osa Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset ml. liikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset Myyntituotot, sisäiset Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset, kaupungilta 0 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset 0 Avustukset Avustukset liikelaitokselle 0 Muut toimintakulut Muut toimintakulut, sisäiset Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus peruspääomasta 0 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KAUPUNGIN RAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

27 27 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ULKOINEN Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit N Tarkastuslautakunta N 35 Valtuusto N 111 Kaupunginhallitus N Yleinen hallinto ja konsernihallinto N Perusturvakeskus N Sivistyskeskus N Tekninen keskus N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B 13 Muut rahoitustuotot B Korkokulut B 712 Muut rahoituskulut B 7 Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA Yleinen hallinto ja konsernihallinto yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B 145 Perusturvakeskus yli euron hankkeet yhteensä B 550 alle euron hankkeet yhteensä B 276 Sivistyskeskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B 275 Tekninen keskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVIO YHTEENSÄ ) N = Sitova nettomääräraha/-tuloarvio kaupunginvaltuustoon nähden B = Sitova bruttomääräraha/-tuloarvio kaupunginvaltuustoon nähden

28 28 Keskusten yhteenveto määrärahoista ja tuloarviosta C6 C8 C10 C11 C5 C Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2013 Ennuste 2014 Talousarvio VAALIT Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNGINVALTUUSTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNGINHALLITUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen PERUSTURVAKESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen

29 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2013 Ennuste 2014 Talousarvio C40 SIVISTYSKESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen C60 TEKNINEN KESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNKI YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen VESILIIKELAITOS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNKI + VESILIIKELAITOS YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen

30 30 LOVIISAN KAUPUNKI - LOVISA STAD, ulkoiset - externa (ml. liikelaitos/inkl. affärsverket) TALOUSARVION TUNNUSLUVUT - BUDGETENS NYCKELTAL TP 2012 BS 2012 TA 2013 BG 2013 Ennuste Prognos TA 2014 BG 2014 Asukasluku - Invånarantal Veroprosentti - Skattesats 19,75 19,75 19,75 19,75 Käyttömenot milj. - Driftsutgifter mn 110,5 111,2 112,6 112,2 muutos% - förändrings% ,9 1,5 Käyttömenot/asukas - Driftsutgifter/invånare Käyttötulot milj. - Driftsinkomster mn 26,9 23,8 24,2 24,5 muutos% - förändrings% ,0-9,0 Toimintakate milj. - Verksamhetsbidrag mn 83,6 87,4 87,9 87,7 muutos% - förändrings% ,2 4,9 Toimintakate /asukas - Verksamhetsbidrag /invånare Verotulot yht. milj. - Skatteintäkter totalt mn 62,2 64,1 64,4 64,1 Verotulot /asukas - Skatteintäkter /invånare Valtionosuudet milj. - Statsandelar mn 25,8 25,9 26,3 24,6 Valtionosuudet /asukas - Statsandelar /invånare Vuosikate milj. - Årsbidrag mn 5,5 3,3 4,3 1,8 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare Vuosikate/poisto % - Årsbidrag i % av avskrivningar 126,4 92, Investoinnin netto milj. -Investeringar netto mn 4,6 14,1 11,1 12,1 Investoinnit /asukas - Investeringar /invånare Lainakanta milj. - Lånestock mn 16,4 26,0 24,3 37,9 Lainakanta /asukas - Lånestock /invånare Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 1,7 0,6 0,8 0,2

31 31 KÄYTTÖTALOUS LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014

32 32 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja EU-vaalit järjestetään vuonna 2014, eduskuntavaalit v ja kunnallisvaalit v Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Tarkastuslautakunta JHTT:n tilintarkastus hoidetaan sopimuspohjalta BDO Audiator Oy:n kanssa. Tarkastuspäiviä on Lautakuntatyöskentelyyn varataan 7 tarkastuspäivää. Tarkastuspalvelut on kilpailutettu keväällä 2013 ja sopimus on voimassa v Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen

33 33 Valtuusto Valtuustossa on 59 jäsentä toimintakaudella Valtuuston kokouksia pidetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja valtuuston iltakouluja järjestetään tarvittaessa. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ja heillä on läsnäolo-, sekä puheoikeus kokouksissa. Kaupunginhallituksen tavoitteena on kehittää toimintaa strategisempaan suuntaan. Kaupunginhallitus siirtyy sähköisiin esityslistoihin alkuvuodesta Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen