Loviisan kaupunki. Talousarvio ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 2

3 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille

4 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kansikuva: Pepe Kallioinen

5 5 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginjohtajan alkusanat 7 Suunnittelun lähtökohdat 8 Talousarvion yhteenveto 17 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet 19 Loviisan vesiliikelaitos 21 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 23 KÄYTTÖTALOUS - LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE Vaalit 32 Tarkastuslautakunta 32 Valtuusto 33 Kaupunginhallitus 33 Yleinen hallinto ja konsernihallinto 34 Perusturvakeskus 46 Sivistyskeskus 70 Tekninen keskus 93 INVESTOINNIT 105 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT 111 LIITTEET 134 Loviisan vesiliikelaitos 135

6 6

7 7 Kaupunginjohtajan alkusanat Vuoden 2015 talousarvio on laadittu kuntien kannalta haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Lukuisat laajamittaiset uudistukset ja maan hallituksen sopimat menojen kehysleikkaukset tulevat vääjäämättä vaikuttamaan kuntien taloudelliseen asemaan. Kuntien tehtävien karsinta ei myöskään näytä johtavan kuntien kannalta tyydyttävään tilanteeseen. Loviisan kaupunki on myös omassa toiminnassaan asettanut tavoitteeksi noin kahden miljoonan euron säästöt vuotuisissa käyttömenoissaan. Vuoden 2015 osalta kaupunginhallitus on lisäksi edellyttänyt, että säästöstä puolet, eli miljoona euroa, toteutetaan henkilöstömenoja pienentämällä. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä tämä on huomioitu ja henkilöstömenot ovat miljoona euroa asetettua raamia pienemmät. Loviisan kaupunki on jo vuoden 2014 aikana aktiivisesti selvittänyt mahdollisuuksia rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi tavoitteenaan kustannustehokkuus ja käyttömenojen kasvun hillintä. Tätä työtä on tehty muun muassa USO2-hankkeen (Uuden sukupolven organisaatiot) tiimoilta. Työ jatkuu myös vuonna 2015, jolloin selvitetään lisäksi kaupunkiorganisaation rakennetta kokonaisuudessaan ja yritetään löytää toiminnan kannalta mahdollisimman hyvät ja tehokkaat ratkaisut. Vuoden 2015 toimintamenot ovat kolme miljoonaa euroa pienemmät kuin talousarvio 2014, joten käynnissä olevaa tehostamis- ja sopeuttamisohjelmaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2015 lainamäärä per asukas nousee euroon, kun se vielä tilinpäätöksessä 2013 oli vain euroa asukasta kohden. Lainakanta nousee siis merkittävästi ollen vajaat 36,7 miljoonaa euroa, kun se tilinpäätöksessä 2013 oli puolet tästä, eli noin 18,2 miljoona euroa. Investoinnit vuodelle 2015 ovat yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ja investointitarpeet suunnitelmakaudelle ovat myös korkeat. Tämän talousarvioesityksen tulos jää 1,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämäisestä tuloksesta huolimatta taseessa tulee olemaan vielä noin 10,1 miljoonaa euroa ylijäämää. Tästä huolimatta hyvin aloitettua tehostamis- ja sopeuttamisohjelmaa tulee jatkaa myös talousarvion suunnittelukaudella, jotta kaupungin talous saataisiin vakiinnutettua kestävämmälle pohjalle, eikä taseeseen kertynyttä ylijäämää vaarannettaisi liian suurella kulurakenteella. Viimeistään keväällä 2015 tehdään myös kuntarakenneselvityksiin liittyvät päätökset Loviisan osalta. Loviisan kaupunki arvioi tehtyihin selvityksiin perustuen, jatketaanko itsenäisenä kuntana, yhdistyneenä Lapinjärven kanssa vai osana laajempaa Itä-Uudenmaan kuntajoukkoa. Haasteita tuleville vuosille tulee riittämään. Valtionosuusuudistus tulee merkitsemään Loviisalle vähentyneitä valtionosuuksia vuositasolla noin 1,9 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lopullista kustannusvaikutusta on vielä hankala täsmällisesti arvioida, mutta hyvin todennäköistä on, ettei vuotuinen kustannustaso tule laskemaan. Vaikka taloudelliset haasteet tulevat vaikuttamaan kaupungin toimintaan, on kuitenkin tärkeätä panostaa myös kehittämistyöhön. Ilman kehittämistyötä ja uusien toimivien yhteistyömahdollisuuksien ja ratkaisujen etsimistä ajamme kaupunkia organisaationa entistä tukalampaan taloudelliseen tilanteeseen. Työtä elinkeinoelämän kehittämiseksi tulee jatkaa tavoitteena uudet työpaikat ja yritystoiminnan kehittyminen. Erityisesti ns. Länsiportin alue on tässä mielessä avainasemassa. Uutena vuokra-asuntotilannetta helpottavana toimenpiteenä, joka auttaa myös yritysten henkilöstörekrytoinneissa, on kaupungin panostus vuokra-asuntoyhtiöiden pääomitukseen. Kaupunki on vuoden 2015 talousarvioesityksessä varautunut käyttämään euroa asuntotuotannon edistämiseen pääomasijoituksena. Hyvää ja vakiintunutta yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka järjestävät valtakunnallisestikin kiinnostavia tapahtumia Loviisassa, jatketaan myös vuonna Uutena ja mielenkiintoisena avauksena on Anneli ja Onneli -elokuvan kautta saatu valtakunnallinen huomio ja sen myötä kasvaneet mahdollisuudet saada erityyppisiä kuvauksia Loviisaan. Tätäkin kehitystä on hyvä vahvistaa, sillä Loviisa pystyy tarjoamaan myös paljon tarvittavaa taustainfrastruktuuria ja tukipalveluita elokuvien ja mainosten tuottamiselle Loviisassa. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja

8 8 Suunnittelun lähtökohdat Talousarvioesitys vuodelle 2015 perustuu edelleen Loviisan kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan. Hyväksytty strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Koko kuntasektorilla, kuten myös Loviisan kaupungin toimintaympäristössä, on tapahtumassa merkittäviä muutoksia sekä palveluiden järjestämisen että resurssien riittävyyden näkökulmasta. Loviisan kaupungin voimassaolevan strategian toimivuutta on siten välttämätöntä päivittää ja uudelleenarvioida. Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisan visiona on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Loviisan kaupunki toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, suvaitsevaisesti ja tasapuolisesti. Toimintaperiaatteina kaikessa toiminnassa on hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus, aloitteellisuus, kaksikielisyys ja asiantuntemus. Toiminnan painopisteet 1. Asiakas ja kuntalainen: Toimivat palvelut, osallisuus ja hyvinvointi. Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan ja kuntalaisviestintää tehostetaan. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen ja sijainnin hyödyntäminen. Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista ja virkistystä. Loviisa lisää työpaikkojen ja asukkaiden sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E Henkilöstö ja johtaminen: Toimivat yhteistyö- ja johtamisjärjestelmät sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Loviisassa on luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä. Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. 4. Talous: Terve ja kustannustehokas kuntatalous. Loviisassa on ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous. Kaupungin toiminnan tuottavuutta, toimintatapoja ja kustannustehokkuutta parannetaan.

9 9 Toimintaympäristö ja talousarvio-oletukset Yleinen taloudellinen tilanne Julkisyhteisöt länsimaissa ovat toipumassa hitaasti kuusi vuotta sitten puhjenneesta maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla valtion ja kuntien rahoitusvajeet ovat kuitenkin kasvaneet edelleen ja loppuvuonna tilanteen ei uskota muuttuvan. Heikon suhdannevaiheen takia veropohjien kehitys on pysähtynyt ja julkiset menot jatkavat kasvuaan. Kansantalouden tilinpidon luvuissa ei voida vielä havaita hallituksen toimenpiteitä valtion menojen kasvun hillitsemiseksi. Valtion ja kuntien menot kasvoivat vuosina keskimäärin 3,5 prosenttiyksikköä vuodessa, eli 2 prosenttiyksikköä kokonaistuotannon nimellistä kasvua ripeämmin. Tänä ja ensi vuonna valtion menojen kasvun arvioidaan hidastuvan vajaaseen 2 prosenttiin, mikäli aiemmin tehdyt ja lähivuosille kaavaillut säästötoimenpiteet toteutuvat sopeutusohjelman mukaisesti. Kuntatalouden tilinpäätökset vuonna 2014 tulevat näyttämään todellisuutta positiivisemmilta, sillä tilinpäätöksiin vaikuttaa kuntia koskeva velvoite yhtiöittää kilpailevilla markkinoilla toimivat toiminnot. Kuntaliiton arvion mukaan yhtiöittämisvelvoite parantaa kuntien tuloksia kirjanpidollisen voiton kautta jopa miljardilla eurolla. Loviisan kaupungin kirjaama kirjonpidollinen voitto satamatoiminnan yhtiöittämisestä tulee olemaan noin 5,5 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä Silti kaupungin tulosennuste 1 8/2014 jää vain 2,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kuntien talousarvioihin vuodelle 2015 vaikuttava merkittävin valtion tekemä uudistus on kuntien vastuun lisääminen pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Kuntaliiton arvion mukaan uudistuksella on radikaaleja vaikutuksia kuntien menoihin. Laskelmien mukaan sen vaikutus koko kuntatalouteen on noin 220 miljoonaa euroa. Hallituksen kaavailujen mukaan yhteisöveron jako-osuutta tullaan työttömyystilastojen perusteella korottamaan 75 miljoonaa euroa. Kompensaatio tasoittaa kustannusten kasvua, mutta silti kustannukset tulevat kasvamaan. Loviisan kaupungissa kustannukset voivat Kelalle maksettavien sakkopäivien muodossa kaksinkertaistua 1,3 miljoonaan euroon, mikäli asiaan ei tarmokkaasti puututa. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus tulee olemaan yksi historian merkittävimmistä muutoksista, joka näkyy talousarviossa jo suunnitelmakaudella Asioiden valmistelu on vielä hyvin keskeneräistä ja suunnittelutyö talousarvion suunnitelmavuodelle 2017 on lähes mahdotonta. Näyttää kuitenkin siltä, että perusturvakeskuksen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan pois kaupungin organisaatiosta. Noin 37 % tuki- ja hallintopalveluista on kohdistunut perusturvaan. Tämä osa kaupungin tuottamista tuki- ja hallintopalveluista tulee jatkossa myös tarkastelun kohteeksi. Ennakkotietojen mukaan työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 0,7 %, kun se edellisvuonna supistui 1,6 %. Palkkaratkaisu on maltillinen ja palkkakehityksen arvioidaan jäävän kilpailijamaita alhaisemmalle tasolle. Kustannuskilpailukyvyn lievä koheneminen parantaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Työllisyys on supistunut yhtäjaksoisesti kaksi vuotta ja työpaikkojen määrän oletetaan vähenevän ensi vuoden alkupuoliskolle saakka. Vientimarkkinat elpyvät hitaasti ja kiristyvä verotus syö kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Vuonna 2015 ulkoisen kustannuspaineen arvioidaan pysyvän vaimeana. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan tänä vuonna keskimäärin noin 1 %. Korkojen ennustetaan pysyvän edelleen matalina. (ETLA, Suhdanne 2014:2).

10 10 Kaupungin asukkaat Elokuun 2014 lopussa Loviisan kaupungin asukasmäärä oli Verrattuna asukasluku oli elokuussa 2014 vähentynyt 39 henkilöllä (- 0,26 %) VÄESTÖN KEHITYS TOT 8/2014 ENN 2014 (TILASTO KESKUS) ENN 2015 (TILASTO KESKUS) ENN 2016 (TILASTO KESKUS) ENN 2017 (TILASTO KESKUS) ENN 2020 (TILASTO KESKUS) LOVIISAN TAVOITE 2020 ASUKKAITA Loviisan strateginen asukastavoite vuoteen 2020 mennessä on edelleen asukasta. Tavoite on asukasta enemmän kuin tilastokeskuksen ennuste, ja strategiaa onkin tarkoitus päivittää vuoden 2015 aikana. Ikärakenne-ennuste v 7-19 v v yli 65-v 0-6 v 7-19 v v yli 65-v 7 % 7 % 25 % 14 % 28 % 13 % 54 % 52 % Loviisan kaupungin asukkaiden painopiste on työssäkäyvässä väestössä vuotiaiden osuus on 54 % koko asukasluvusta. Huomioitavaa on, että työikäisten osuus näyttää pienenevän noin 1 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2012 työikäisten osuus oli 56 %. Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut samassa suhteessa. Loviisan kaupungin ikärakenteen ennustetaankin nousevan ja yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 24 %:sta 28 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lasten ja nuorten osuuden ennustetaan pysyvän suunnilleen samalla, yli 20 %:n tasolla.

11 11 Työpaikat ja työllisyys Heinäkuussa 2014 Loviisan kokonaistyövoima oli henkilöä ja työttömyysaste 11,6 %. Vastaava luku heinäkuussa 2013 oli 10,9 %. Loviisassa on tällä hetkellä, syyskuussa 2014, avoimia työpaikkoja yhteensä 75. Heinäkuussa 2014 Uudenmaan työttömyysaste oli 11,2 %. Loviisan työttömyysaste on noussut vuoden aikana ja Loviisa sijoittui Uudenmaan työttömyystilastossa kahdeksannelle sijalle. Loviisan työpaikkaomavaraisuus on noin 83 %. Loviisassa asuvasta työllisestä työvoimasta henkilöä kulkee työpaikoilleen muille paikkakunnille ja muilta paikkakunnilta Loviisassa käy puolestaan töissä noin henkilöä, pääosin Kotkan, Kouvolan, Pyhtään, Porvoon, Helsingin ja Lapinjärven seuduilta. Loviisan kaupungin taloudelliset näkymät Tulosennuste 2014 Loviisan kaupungin osavuosikatsauksessa tammi elokuulta 2014 ennustetaan noin 2,4 miljoonan euron ylijäämää. Merkittävimmät asiat, jotka vaikuttavat vuoden 2014 tulosennusteeseen, ovat sataman yhtiöittämisestä saatu kirjanpidollinen 5,5 miljoonan euron voitto sekä verotulot, joiden ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,6 miljoonalla eurolla. Vanhojen kaatopaikkamaiden parantamiseen varautuminen aiheuttaa euron menolisäyksen, joka tullaan huomioimaan tulosvaikutteisesti tilinpäätöksessä Lisäksi liikuntahallisäätiön purkamisesta aiheutuu Loviisan kaupungille noin 0,5 miljoonan euron alaskirjaus velkasaamisiin.

12 12 Loviisan kaupungin toteuma ja tulosennuste 2014 Tammi-elokuu Koko vuosi (1 000 ) Toteuma (kumul.) Talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Ennuste (12 kk) Erotus toteuma/ talousarvio Talousarvio Erotus ennuste/ talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Toimintatuotot ,0 % ,8 % josta sisäiset ,5 % ,9 % josta ulkoiset ,3 % ,2 % Toimintakulut ,7 % ,8 % josta sisäiset ,1 % ,9 % josta ulkoiset ,0 % ,8 % Toimintakate ,6 % ,7 % Verotulot ,5 % ,5 % Valtionosuudet ,8 % ,7 % Rahoitustuotot ja kulut ,9 % ,4 % Vuosikate ,4 % ,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % ,5 % Satunnaiset erät ,0 % ,0 % -64 Tilikauden tulos ,5 % ,9 % Tilinpäätössiirrot ,0 % ,0 % -323 Vähemmistöosuudet ,0 % ,0 % 0 Tilikauden yli-/alijäämä ,5 % ,9 % Kaupunginhallitus asetti keväällä 2014 talousarvioraamin, joka sisälsi kahden miljoonan euron säästövaateen talousarviovuodelle Säästövaateesta miljoonan euron olisi kohdistuttava henkilöstömenoihin. Edellisen vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä laaditut tehostamisohjelmat on toimeenpantu keskuksissa ja tehostamistoimenpiteet yhdessä luonnollisen poistuman kanssa ovat johtaneet säästötavoitteen saavuttamiseen kokonaisuudessaan. Valtiontalouden kehysriihien päätökset, olemassa olevien kiinteistöjen suuri korjausvelka ja uudet investointitarpeet sekä kaupungin ikääntyvä väestörakenne on haasteellinen yhtälö. On välttämätöntä kehittää tuottavuutta lisääviä ja kustannusten kasvua hillitseviä toimintatapoja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi myös jatkossa. Riittäviä säästöjä ei tulevaisuudessa tulla saavuttamaan ilman rakenteellisia muutoksia.

13 13 Verotulot ja valtion osuudet Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty kunnallisverotuksen veroperusteisiin, yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseen vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Tuloveroprosentti Budjettiriihessä päätettiin kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöönotosta. Loviisan ennakonpidätyksen alaisten tulojen kehitys on ollut laskeva myös vuosina 2012 ja 2013, mikä tarkoittaa kaupungille pienempää jako-osuutta. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista, joka on ollut vuodesta 2011 Loviisan kaupungissa 19,75 %. Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma on laadittu oletuksella, että tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla vuosina 2015 ja Vuodelle 2017 on laskettu 0,5 %:n korotus. Osuus yhteisöveron tuotosta Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloveroa yhteisöveron muodossa. Yhteisövero lasketaan kunkin yhteisön veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen ja yleishyödyllisten yhdistysten sekä laitosten yhteisöverovelvollisuus koskee vain elinkeinotuloja. Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron jako-osuus muuttuu erinäisten veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirretään työmarkkinatuen rahoitusvastuu ja sitä kompensoidaan myös yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Näiden muutosten jälkeen kuntaryhmän osuudeksi on vuonna 2015 arvioitu muodostuvan 36,26 % ja verovuonna 2016 esitetään jako-osuudeksi 30,31 %. Yhteisöveroprosentti aleni 24,5 %:sta 20 %:iin vuonna Yhteisöverotuotto on merkittävä rahoituserä Loviisan kaupungin talousarviossa. Koska yhteisöverotuotto on riippuvainen yritysten tuloksesta, on sen suuruutta vaikea arvioida etukäteen. Kiinteistöveroprosentti Hallituksen kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäksi niiden todellisia arvoja. Arvojen määrityksissä ja ajan tasalle saattamisessa lisätään etenkin kuntalaisten ilmoitusvelvollisuuteen liittyvää vastuuta. Talousarvioesitys on laadittu sen pohjalta, että yleinen kiinteistöveroprosentti (1,00 %), vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti (0,50 %) ja muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti (1,0 %) pidetään vuoden 2013 tasolla. Loviisan kaupungin osalta verotusarvojen odotetaan nousevan noin 0,4 %.

14 14 Oheisesta taulukosta selviävät Loviisan kaupungin voimassa olevat kiinteistöveroprosentit, ehdotus vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi sekä kiinteistöverolaissa säädetyt ylä- ja alarajat KIINTEISTÖVERO- PROSENTIT 2014 verotusarvo 2015 arvio VAIHTELUVÄLI KIINTEISTÖVERO- TUOTTO 2013 Yleinen kiinteistövero ,80 1,55 % 1,00 % 1,00 % Vakituisten asuntojen kiinteistövero ,37 0,8 % 0,50 % 0,50 % Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero *) 1,00 % 1,00 % Voimaloiden kiinteistövero ,60 2,85 % 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt ,00 1,35 % 0,00 % 0,00 % 0 Rakentamattomat rakennuspaikat ,00 3,00% 3,00 % 3,00 % YHTEENSÄ: Lakimuutos on astunut voimaan : *) Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai, jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. Verotulot yhteensä Talousarvio vuodelle 2014 pohjautuu oletukselle, että verotuloja saadaan yhteensä 64,1 miljoonaa euroa, mutta verotuloennuste on 1,6 miljoonaa euroa vähemmän. Talousarviossa vuodelle 2015 on verotulojen laskettu alenevan noin miljoonalla eurolla verrattuna talousarvioon Verotulojen kehitys Verotulot Ennuste/ TP/BS 2013 TA/BG 2014 Prognos 2014 TA/BG 2015 TS/EP 2016 TS/EP 2017 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero

15 15 Valtionosuudet Kaupungin valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu Keskeiset perusperiaatteet säilyvät ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuus säilyy nykyisellään. Valtionosuusuudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Loviisan kaupungille tasauserä vuodelle 2015 on noin 1,0 miljoona euroa. Valtio lisää kuntien omarahoitusosuuksia leikkaamalla kuntien saamia valtionosuuksia. Kaikkiaan valtiontalouden kehysriihien leikkauspäätösten vaikutus on vuosina noin 277 euroa/ asukas. Loviisan kaupungille tämä tarkoittaa noin 4,3 miljoonan euron valtionosuuden menetystä. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on alustavissa laskelmissa 25,42 %, kun se vuonna 2013 oli 30,96 %, ja kunnan omarahoitusosuus 3 522,51 euroa/ asukas, kun vuonna 2013 omarahoitusosuus oli 3 136,92 euroa/asukas. Kuntien peruspalvelujen omarahoitusosuus on kasvanut kahdessa vuodessa 12,3 % asukasta kohden. Opetus- ja kulttuuriministeriön säästöt kohdistuvat mm lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Vuodelle 2015 tehdään normaalit indeksikorotukset, mutta yksikköhintoja leikataan. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan Loviisan kaupunki tulee saamaan valtionosuuksia vuonna 2015 noin 24 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna tullaan saamaan (24,8 miljoonaa euroa talousarvioennusteessa 2014) Statsandelar Ennuste/ TP/BS 2013 TA/BG 2014 Prognos 2014 TA/BG 2015 TS/EP 2016 TS/EP 2017 Opetus- - Undervisning o kultur Tasausjärjestelmä - Utjämningssystem Peruspalv. valt.os. - Basserv. statsandel

16 16 Lainanotto ja rahoitustarve Kaupungin lainakanta tilinpäätöksessä 2013 oli 18,2 miljoonaa euroa, eli euroa jokaista loviisalaista kohden. Suomenkielisen koulukeskuksen hanke on valmistunut suunnitelmien mukaisesti ja talousarvion mukaista lainaa on otettu tilikauden 2014 aikana 6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että jokaista asukasta kohden lainamäärä oli lisääntynyt 386 euroa. Vuoden loppuun mennessä lainamäärän arvioidaan nousevan noin 30 miljoonaan euroon. Loviisan kaupungin investointitarve on varsin mittava verrattuna kaupungin tulorahoitukseen. Lainamäärä kasvaa suureksi ja jo suunnitelmakauden lopussa ja vuonna 2017 lainat asukasta kohden ovat euroa. Investoinnit, poistot, korot ja lainasaldo (ilman liikelaitosta) miljoonaa euroa/miljoner euro TP/BS 2013 TA/BG 2014 ENN./ PROG- NOS 2014 Investoinnit/Investeringar 9,3 7,8 12 7,4 9,5 7,9 4,9 2,7 5,0 6,6 Poistot + korot/avskrivn. + räntor 3,2 3,6 3,3 3,4 4,1 4,4 4,4 4,4 4,5 4,5 Lainasaldo/Lånestock 18,2 30,1 30,1 36,7 44,9 51,2 52,1 52,1 54,9 57,5 TA/BG 2015 TS/EP 2016 TS/EP 2017 TS/EP 2018 TS/EP 2019 TS/EP 2020 TS/EP 2021 LAINAT /ASUKAS - LÅN /INVÅNARE LAINAT/LÅN /ASUKAS/INVÅNARE TP/BS 2013 TA/BG 2014 ENN./ PROGN TA/BG 2015 TS/EP 2016 TS/EP

17 17 Talousarvion yhteenveto 211AA Loviisan kaupunki (ei sis. Loviisan Vesiliikelaitos) TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 muutoksineen TALOUSARVIO 2015 TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TALOUS- SUUNNITELMA 2017 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot josta sisäiset Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, TP siirrot Tilikauden yli-/alijäämä Tasapainottamisohjelma vuosille Tasapainottamisohjelman toteuttaminen parantaa vuosikatetta sekä pienentää arvioitua alijäämää ja lainakantaa. Toimintamenojen pysyvä vähentäminen parantaa automaattisesti seuraavan vuoden vuosikatetta. Edellisvuoden kertymän lisäksi kunkin vuoden uudet tasapainotustoimenpiteet parantavat tulosta. Lisäksi tasapainotustoimien ansiosta lainatarve ja siten myös korkokulut vähenevät. Investointiohjelman karsinta vaikuttaa tulokseen korkokuluja ja poistoja vähentävästi. Tasapainottamista vaikeuttaa yhdistymisavustusten loppuminen, merkittävät leikkaukset valtionosuuksiin sekä verotulojen aiempaan nähden hidas kasvu. Myös raskas investointiohjelma lisää talouspaineita ja syö tasapainotustoimenpiteillä saavutettavia kustannussäästöjä.

18 18 TOIMENPITEET Rahoitusvaikutus 2014 Rahoitusvaikutus 2015 Rahoitusvaikutus 2016 Kokonaisvaikutus Kotihoidon uudelleenorganisointi; oma toiminta + toiminnanohjausjärjestelmä Hammashuollon uudelleenorganisointi; toiminta keskitetään pääterveysasemalle Avohuollon ja neuvolavastaanottojen uudelleenorganisointi; Tesjoki, Valko ja Liljendal keskitetään 2014 ja Ruotsinpyhtää Vuodeosastotoiminnan tehostaminen; supistettu toiminta kesällä 2014, vuodepaikkojen vähentäminen Perusterveydenhuollon henkilöstön eläkkeelle jäännit ja toiminnan tehostaminen Erikoissairaanhoito; oma tuottavuusohjelma, 1 %/vuosi Mielenterveyspalveluiden asumispalvelut; kuntoutettavaan työhön panostetaan Elintarvikelaboratorion lakkauttaminen Laboratorio- ja röntgenpalveluiden tehostaminen Perusturvakeskus yhteensä Tuntikehysleikkaus; kevät Tuntikehyksen tarkastelu (vl 7 9), syksy Lovisa Gymnasiumin rehtoruusjärjestelyt, syksy Suomenkielisen koulukeskuksen rehtoruusjärjestelyt, syksy Senson toiminta lakkautetaan Varhaiskasvatuksen hallinnossa eläköityminen. Työtehtävät järjestetään uudelleen Lasten viikonloppuhoidon keskittäminen Sivistyskeskuksen sijaisjärjestelyt, määräaikaiset työsuhteet Liikuntahallin vahtimestaripalvelut sisäisin järjestelyin Kirjastoverkko; eläkkeelle siirtymiset kirjastotoimessa Koulujen ja lukioiden johtokuntien lakkauttaminen Päivähoitoyksiköiden siirtyminen pois vuokratiloista Reuna-alueiden oppilaskuljetukset Muut toimenpiteet; supistettu kulttuuritoiminta, työkäytäntöjen tehostaminen Sivistyskeskus yhteensä Teknisen keskuksen töiden uudelleenorganisointi Kasvihuone Alueiden hoidon uudelleenjärjestely Käytöstä poistetut rakennukset Energiasäästö, rakennukset Katuvalaistus ja hoitoluokitukset Muita pieniä toimenpiteitä Tekninen keskus yhteensä Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon eläkkeelle jäännit ja töiden uudelleenorganisoinnit Ilmoitukset ja sähköiset esityslistat Yleinen hallinto ja konsernihallinto yhteensä Yhteensä Säästövaade Erotus

19 19 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useampien juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisöt). Kuntakonsernin tilinpäätökseen yhdistellään myös osuudet osakkuusyhteisöjen voitosta ja tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on merkittävä omistusosuus, mutta joissa edellä mainittua määräysvaltaa ei ole. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Loviisa-konserni KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS LOVIISAN KAUPUNKI Tytäryhteisöt/ Ulk. juridinen konserni Sisäinen konserni Konserniin kuulumattomat Kaup. palvelua tuottavat yhtiöt TYTÄRYHTEISÖT (omistusosuus-%) Liljendal Värme (99 %) Fast.Ab Wahlborg Kiint.Oy (95,23 %) Fast.Ab Liljendal bostäder (100 %) Bost. Ab Liljendal Åstrand as (100 %) Fast. Ab Neutronborg Kiint. Oy (100 %) Fast. Ab Siknätet Kiint. Oy (100 %) As.Oy Loviisan Vatro Bost.. Ab (100 %) Rauhalan liiketalo kesk. Oy (61,6 %) Fast. Ab Lov-AsKiint. Oy (62,5 %) Fast. Ab Stenborg Kiint. Oy (54,5 %) Kiint. Oy Ruotsinp. Vuokrat. (100 %) Ruotsinp. Eläkeläisas. Säätiö (100 %) Tesjoen Liikekulma KK Oy (83,8 %) Ruotsinpyhtään Kauppakulma (56,92 %) Fast. Ab Pernå bostäder (100 %) Pensionärshusstiftelsen i Pernå rf. (100 %) Loviisan liikuntahallisäätiö (100 %) Fast.Ab Talludden (71,1 %) Loviisanseudun Vesi Oy (81,04 %) Fast.Ab Lugnet (51 %) LOVIISA PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSKESKUS LOVIISAN SATAMA OY TEKNINEN KESKUS YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO LOVIISAN VESILIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄT (peruspääoma-%) - Hels. ja Uud. Sairaanh.piiri (0,96 %) - Kårkulla samkommun (3,12 %) - Eteva Ky (1,42 %) - Inveon (25,5 %) - Itä-Uudenmaan Koulutus Ky (15,41 %) - Uudenmaan liitto (1,02 %) OSAKKUUSYHTEISÖT (omist.osuus-%) -Bost.Ab Mickelsbo (31,9 %) - Fast.Ab Mariegatan 12 (31,2 %) - Kiint.Oy Petjärvenrivi (40 %) - As.Oy Ruots. Koivulanrinne (40,3 %) - Fast.Ab Forsby Center (34,0 %)

20 20 Loviisan kaupungilla on konserniohje, jossa määritellään konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Konserniohjeet koskevat Loviisan kaupunkia ja tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että heidän on tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteita ja määritellä periaatteita tytäryhteisöjen toiminnan ja ohjauksen valvonnasta. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kaupungin tilinpäätöksessä on selonteko asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Loviisan kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat pääosin kiinteistöyhteisöjä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin vuokra-asuntotarjonnasta. Lisäksi konserniin kuuluu säätiöitä, joiden tehtävät pohjautuvat sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin. Konserniin kuuluu myös Oy Loviisanseudun Vesi, joka omistetaan yhdessä Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa. Oy Loviisanseudun Vesi on voittoa tavoittelematon, käyttöveden hankinnasta vastaava yhtiö. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Kuntalakiluonnoksessa (luonnos hallituksen esitykseksi ) on vahvistettu kuntakonserninäkökulmaa, minkä osoituksena kunnan tulee talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksyä kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Myös kuntatalouden tunnusluvut (119 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely) lasketaan kuntakonsernin tilinpäätösluvuista, jolloin kuntakonsernin talouden kehitystä on syytä seurata myös tilikauden aikana. Laadukas konserniohjaus ja -valvonta edellyttävät tehokasta ja tarkoituksenmukaista konsernirakennetta sekä seurannan mahdollistavaa raportointijärjestelmää. Kuntakonsernin tavoitteena ovat: 1. Kiinteistöyhteisöjen fuusioiminen. Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso pysyy markkinavuokrien alapuolella. 2. Loviisan seudun palvelutalosäätiön aseman määrittely kaupunkikonserniin nähden. Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa. 3. Pitkän aikavälin investointisuunnitelman laatiminen ja yhteensovittaminen Loviisan Vesiliikelaitoksen, Loviisanseudun Vesi Oy:n ja omistajakuntien kanssa. 4. Omistajapoliittisten linjausten määrittely suhteessa konserniyhtiöihin. 5. Konserniohjeiden päivitys. 6. Raportointijärjestelmän määritteleminen ja käyttöönoton valmistelu kuntalakiuudistuksen tuomat velvoitteet huomioon ottaen.

21 21 Loviisan Vesiliikelaitos Loviisan Vesiliikelaitos toimii kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kuntalaissa sekä liikelaitoksen johtosäännöllä. Vesiliikelaitoksella on oma johtokunta ja asiat johtokunnalle esittelee vesihuoltopäällikkö. Johtokunta päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa (kuntalaki 87 c ). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy kuntalain mukaisesti johtokunta. Johtokunta myös päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Johtokunnan esitys talousarvioksi on talousarviokirjan liitteenä. Valtuusto asettaa liikelaitokselle tuottotavoitteet ja hyväksyy mahdolliset vesiliikelaitokselle annettavat takaukset ja muut avustukset, mikäli vesiliikelaitos ei pysty niitä omalla tulonmuodostuksellaan kattamaan. Vesiliikelaitoksen talousarvioesitys sisältää investointi- ja rahoitussuunnitelman. Kaikki investoinnit rahoitetaan lainanotolla ja mahdollisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuella, jota vesiliikelaitos hakee. Vuodelle 2015 Loviisan Vesiliikelaitoksen rahoituslaskelmassa pitkäaikaista lainaa esitetään otettavaksi 3,0 miljoonaa euroa. Johtosäännön mukaisesti valtuusto antaa Loviisan Vesiliikelaitoksen johtokunnalle luvan nostaa lainaa maksimissaan rahoitussuunnitelmassa esitetyn euromäärän verran ja päättää samanaikaisesti, että vesiliikelaitoksen kaikki lainat kilpailutetaan yhdessä kaupungin talousarviolainojen kanssa. Kaupungin lainojen kilpailutuksesta vastaa talousjohtaja. Loviisan Vesiliikelaitoksen tulee tavoitella tasapainoista tulosta vuosittain koko suunnitelmakaudella Tuottavuutta on lisättävä ja toimintoja edelleen aktiivisesti kehitettävä. Hinnankorotusten on oltava maltillisia.

22 22

23 23 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT

24 24 Loviisan kaupunki TULOSLASKELMA, ulkoinen TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 ENNUSTE 8/2014 RAAMI 2015 TA 2015 TALOUS- SUUNN TALOUS- SUUNN Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Tasapainoitusohjelma Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Sunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Vuosikate, euro/asukas Kertynyt yli-/alijäämä Oletetaan, että vesiliikelaitoksen tulos +/-0 Asukasmäärä vuoden lopussa*) *) Tilastokeskus

25 25 Loviisan kaupunki RAHOITUSOSA Toiminnan rahavirta TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 ENNUSTE 8/2014 RAAMI 2015 TA 2015 TALOUS- SUUNN TALOUS- SUUNN Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Tavoitteet ja tunnusluvut Lainanhoitokate 2,3 0,1 1,6 0,2-0,1 0,1 0,3 Kassan riittävyys 22 Lainat/asukas Lainakanta (1 000 ) Sitova kaupunginvaltuustoon nähden.

26 26 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMISEEN Kaupungin LOVIISAN KAUPUNKI Talousarvio 2015 Eliminoinnit tuloslaskelmaosa Kaupungin tuloslask.osa Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset ml. liikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset Myyntituotot, sisäiset Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset, kaupungilta Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset Avustukset Avustukset liikelaitokselle Muut toimintakulut Muut toimintakulut, sisäiset Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KAUPUNGIN RAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

27 27 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ULKOINEN Sitovuus *) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit N Tarkastuslautakunta N Valtuusto N Kaupunginhallitus N Yleinen hallinto ja konsernihallinto N Perusturvakeskus N Sivistyskeskus N Tekninen keskus N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA Yleinen hallinto ja konsernihallinto yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B Perusturvakeskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B Sivistyskeskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B Tekninen keskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVIO YHTEENSÄ *) N = Sitova nettomääräraha/-tuloarvio kaupunginvaltuustoon nähden B = Sitova bruttomääräraha/-tuloarvio kaupunginvaltuustoon nähden

28 28 Keskusten yhteenveto määrärahoista ja tuloarviosta C6 C8 C10 C11 C5 C Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2014 Ennuste 2015 Talousarvio VAALIT Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNGINVALTUUSTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNGINHALLITUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset 80 Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO*) Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen PERUSTURVAKESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen

29 Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2014 Ennuste 2015 Talousarvio C40 SIVISTYSKESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen C60 TEKNINEN KESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNKI YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen VESILIIKELAITOS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNKI + VESILIIKELAITOS YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen *työllisyyspalvelut on vertailutiedossa mukana TP 2013 ja TA 2014

30 30 LOVIISAN KAUPUNKI - LOVISA STAD, ulkoiset - externa (ml. liikelaitos/inkl. affärsverket) TALOUSARVION TUNNUSLUVUT BUDGETENS NYCKELTAL TP 2013 BS 2013 TA 2014 BG 2014 Ennuste Prognos TA 2015 BG 2015 Asukasluku - Invånarantal Veroprosentti - Skattesats 19,75 19,75 19,75 19,75 Käyttömenot milj. - Driftsutgifter mn 110,5 112,2 111,4 109,2 muutos% - förändrings% ,8-1,2 Käyttömenot/asukas - Driftsutgifter/invånare Käyttötulot milj. - Driftsinkomster mn 25,7 24,5 24,5 22,5 muutos% - förändrings% ,6-12,4 Toimintakate milj. - Verksamhetsbidrag mn 84,8 87,7 86,9 86,7 muutos% - förändrings% ,5 2,2 Toimintakate /asukas - Verksamhetsbidrag /invånare Verotulot yht. milj. - Skatteintäkter totalt mn 65,4 64,1 62,5 63,1 Verotulot /asukas - Skatteintäkter /invånare Valtionosuudet milj. - Statsandelar mn 26,2 24,6 24,8 24,0 Valtionosuudet /asukas - Statsandelar /invånare Vuosikate milj. - Årsbidrag mn 8,2 1,7 6,5 1,3 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare Vuosikate/poisto % - Årsbidrag i % av avskrivningar ,1 176,6 35 Investoinnin netto milj. - Investeringar netto mn 9,1 12,1 15,3 10,4 Investoinnit /asukas - Investeringar /invånare Lainakanta milj. - Lånestock mn 18,2 32,2 32,2 39,4 Lainakanta /asukas - Lånestock /invånare Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 2,3 0,5 0,5 0,1

31 31 KÄYTTÖTALOUS LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2015

32 32 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2015 ja kunnallisvaalit v Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 muutoksineen TALOUSARVIO 2015 TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TALOUS- SUUNNITELMA 2017 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Tarkastuslautakunta JHTT:n tilintarkastus hoidetaan sopimuspohjalta BDO Audiator Oy:n kanssa. Tarkastuspäiviä on Lautakuntatyöskentelyyn varataan 7 tarkastuspäivää. Tarkastuspalvelut on kilpailutettu keväällä 2013 ja sopimus on voimassa v Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 muutoksineen TALOUSARVIO 2015 TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TALOUS- SUUNNITELMA 2017 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen