Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Transkriptio

1 Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Puh ,

2 Esitelmän sisältö ja näkökulma Kuntien tuottavuuspolitiikan makro ja mikro: julkisen talouden kestävyysvaje pirullisena ongelmana Suomalaisen kestävyysvajeongelman päätössykli Makron ongelmista: kestävyysvajeen määrittämisen probleema julkisessa taloudessa Makrosta mikroon: tuottavuuden instrumentit ja niiden vaikutukset Päätöksenteon ja johtamisen näkökulma Kuntatalouden tuottavuuden teoria ja käytäntö

3 Yhteiskunnan demografinen muutos (Tilastokeskus, 2009) 3

4 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan (Tilastokeskus, heinäkuu 2012) Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan 65 vuotta täyttäneitä asui Suomessa vakituisesti heinäkuun lopussa henkilöä. Heistä selvä enemmistö eli on naisia. 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti neljännesmiljoonan vuonna 1944 ja puoli miljoonaa saavutettiin vuonna

5 Kestävyysvajeen ongelman luonne Monitulkintaiset (ambiguous) ongelmat Pirulliset (wicked) ongelmat Päätöksentekijän kolme kysymystä Mikä ongelma itse asiassa on? (ongelman määrittelyn monitulkintaisuus) Miten ongelman ratkaisuun voidaan vaikuttaa? (syy-seuraussuhteiden monitulkintaisuus) Miten arvioida ongelman ratkaisujen tuloksellisuutta? (arvioinnin monitulkintaisuus) 5

6 Suomalaisen kestävyysvajeongelman päätössykli 1. Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä ikärakenteen muutos. Julkisessa taloudessa ja, erityisesti, kuntataloudessa on kestävyysvajeen ongelma, joka tarkoittaa julkisen talouden heikentynyttä kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelut. 2. Kehitystä pyritään hallitsemaan toimintapolitiikoilla, joista keskeisiä ovat veronkorotukset, julkisten menojen leikkaaminen ja tuottavuuden parantaminen. Oleellista on näiden ajallinen painotus. 3. Tuottavuuden parantamisen keskeisiä instrumentteja ovat kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokset, uudenlaiset palvelutuotantomallit, tietotekniikan laajempi hyödyntäminen ja uudistuva johtaminen. 4. Tuottavuusinstrumenttien käytön oletetaan parantavan julkisten palvelujen tuottavuutta, ja siten osittain ratkaisevan kestävyysvajeen ongelmaa. 6

7 Suomalaisen kestävyysvajeongelman päätössykli Tuottavuuden parantamisen vaikutukset Kestävyysvaje Tuottavuusinstrumenttien käyttö (kuntaliitokset, tietotekniikka, johtaminen) Tuottavuuden parantaminen 7

8 Kestävyysvajeen ongelma Miten paljon julkisen talouden tasapainoa tulisi kohentaa joko veroja korottamalla ja/tai menoja karsimalla, jotta julkinen talous olisi kestävällä, pitkän aikavälin budjettirajoituksen edellyttämällä pohjalla? Kestävyysvaje erotuksena kestävyyden turvaavan rahoitustasapainon ja lähtötilanteen rakenteellisen rahoitustasapainon välillä (VM 2010) Kriittiset tulkinnat (vrt. erityisesti Haaparanta 2011) Herkkyysanalyysit puuttuvat; politiikan sisällöt muuttuvat (painotus ei menojen leikkauksessa, vaan menojen kasvuvauhdin hillinnässä) VM painottaa liiaksi velkasuhteen kasvua, pitäisi painottaa enemmän tulevien julkisten menojen (pl. korkomenot) ja tulojen nykyarvoa (tarkkaan nykyarvojen nettoa) Velkasuhde kertoo menneiden sukupolvien velkataakan, ei tosiasiallisesti tuleville sukupolville koituvaa sitoumusten lisäysten taakkaa Laskelmat eivät sisällä vaikutuksia sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen (vaikka aikaväli on vuosikymmeniä) Suuri osa menojen kasvupaineista on väliaikaista, mitä ei ole erikseen laskelmissa huomioitu

9 Kestävyysvaje ja erilaiset olettamukset (VM 2010) Herkkyyslaskelma Perusuran oletus Kestävyysvaje pienenisi 1 prosenttiyksiköllä, jos muutos perusuraan olisi Yleisen tuottavuuden nousu Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä Maahanmuuton lisääminen Syntyvyyden nousu (hedelmällisyysluku) Sijoitusten tuottoasteen muutos 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v 0 +0,25 %-yksikköä / v 2 vuotta +1 vuosi / v / v 1,85 +0,5 4 % +0,9 %-yksikköä

10 Makrosta mikroon: otsikoita kestävyysvajeen konkretiasta OECD: Suomen talouden kestävyysvaje edellyttää nopeita säästöpäätöksiä, STT Kestävyysvajetta ei näy kylän raitilla ainakaan vielä, Kuntalehti Kuka tietää, mitä on kestävyysvaje? Aamulehti Kuinka kestävyysvaje nitistetään, YLE Kestävyysvaje uhkaa meitä kaikkia? Tietoviikko

11 Tuottavuusajattelun ja käsitteen kahtalainen luonne: makron ja mikron ristiriita (I) Productivity isn t everything, but in the long run it is almost everything. A country s ability to improve its standard of living over time depends almost entirely on its ability to raise its output per worker. (Paul Krugman, The Age of Diminishing Expectations (1994)) Mikä tuottavuus? Mikä tuotos?

12 Tuottavuuden parantamisen käytännön teoriat: makron ja mikron ristiriita (II) Luovat taloudelliset ja poliittishallinnolliset olosuhteet käytölle Ohjeistavat käyttöä määrittämällä hyväksyttävän toiminnan Resurssit Sosiaaliset normit Tulkintaviitekehykset Paikallisten johtamisongelmien ratkaisut Käytön heuristiikat Käyttö tuloksellisuusmallinnuksessa Käytön sosiaalinen koodisto Muodostavat oletettujen syy-seuraussuhteiden järjestelmän, käytännön teorian Käytön puitteet ja olosuhteet Määrittävät paikalliset ratkaisut käytön projektien ongelmiin 12

13 Esimerkkinä kuntarakennemuutokset Instrumentti on pitkän aikavälin instrumentti Liitosprosessi oleellista tuottavuusvaikutusten aikaväli Tuottavuusvaikutukset, siirtymät, organisaatiorakenteiden yhteenliittymät Kestävyysvajeajattelu ei kykene tavoittamaan Instrumentti sisältää epävarmuuksia Riippuu monista toimijoista ja ulkoisista olosuhteista Vrt. yhteistyön lisääminen: potentiaali pienempi, mutta myös riskit pienemmät Instrumentin käytön vaikutukset, oppiminen

14 Lopuksi Ongelma olemassa, ongelmien ja ratkaisujen analyysissa kehittämisen varaa Kuntajohtamisen implikaatiot: mitä pääteltävä? Tuottavuusinstrumenttien hyödyntäminen ja käyttö Rakenteellisten ratkaisujen taustalla Julkisen ja yksityisen uudenlainen rajapinta Kansalaisen ja hallinnon uudenlainen rajapinta Kansalaisen ja oman elämän uudenlainen rajapinta Kansalaisen panos yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä 14