Tervetuloa neljännen PROFILES -uutiskirjeen pariin!

Transkriptio

1 Tervetuloa neljännen PROFILES -uutiskirjeen pariin! PROFILES on Euroopan Unionin Tiede yhteiskunnassa - ohjelman hanke, jossa kehitetään luonnontieteiden opetusta opettajien, opettajankouluttajien ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Sisältö Kooste kevään 2013 lähijaksoista... 2 Opettajan omistajuus: Raportti Mertalan koulusta... 2 Focus group discussion (FGD) menetelmänä... 3 Delphi-tutkimuksen kolmannen vaiheen tuloksia... 3 Ota yhteyttä!... 5 Tulevat tapahtumat... 5

2 Kooste kevään 2013 lähijaksoista Helmikuu 2013: PROFILES lähijakso alkoi yhteisellä keskustelulla, jonka aikana käytiin läpi kokemuksia opetuskokeiluiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Antti Lehtonen, edellisen vuoden koulutukseen osallistunut opettaja, kertoi omista kokemuksistaan muiden opettajien ohella. Paikalla oli myös kalifornialainen opettaja Janet English El Toro koulusta. Hän on kiinnostunut ongelmanratkaisusta luonnontieteen opetuksessa ja vierailee suomalaisissa kouluissa asian tiimoilta. Koulutukseen osallistuneita opettajia pyydettiin vastaamaan asiaa kartoittavaan alustavaan kyselyyn. Opettajat pääsivät perehtymään sähköisiin oppimisympäristöihin, joita voidaan käyttää tutkivan oppimisen apuna erityisesti aineiston keräämisen, analyysin ja raportoinnin osalta. Koulutuksen päätyttyä kokoonnuimme yhdessä lämpimien juomien ääreen ja keskustelimme päivän aiheista. Janet English kertoi opettamisesta omassa koulussaan Kaliforniassa ja jakoi kokemuksia oppilaitten kohtaamisesta luokassa. Opettajat saivat lopuksi ohjeita seuraavaksi alkavalle etäjaksolle. Huhtikuu 2013: Lukuvuoden viimeisen lähijakson aikana opettajat pohtivat vielä pienryhmässä ohjeistuksen avulla millaisia haasteita liittyy hyvän skenaarion laatimiseen ja siirtymiseen skenaariosta tutkimusvaiheeseen. Myös sisältöjen oppiminen otettiin huomioon, kun mietittiin opetuskokonaisuuksien haasteita. Keskustelussa keskityttiin myös miettimään, kuinka opiskelukoko-naisuuksissa onnistuttiin siirtymisessä tutkimus- ja päätöksentekovaiheessa. Koulutukseen osallistuneet opettajat vastasivat vielä sähköiseen kyselyyn omasta oppimisestaan. Lähijaksolla tutustuttiin myös Scifest -tapahtumaan. Lähijakson lopuksi opettajat suunnittelivat verkostoitumista eri tasoilla, kuten koulun, kunnan, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Uutiskirjeen lopusta saat linkin hankkeen facebook -sivuille ja ryhmään. Opettajan sitoutuminen: Raportti Mertalan koulusta Mertalan koulusta osallistui kaksi perusopetuksen vuosiluokkien fysiikan ja kemian opettajaa PROFILES koulutukseen lukuvuonna Koulutuksen aikana he muokkasivat silloisista PARSEL moduuleista PROFILES opiskelukokonaisuuksia. Ensimmäisen kokeilun jälkeen he suunnittelivat neljä uutta opiskelukokonaisuutta Mertalan koulussa ja opettivat näitä PROFILES kolmivaihe mallia käyttäen. He muokkasivat myös kaksi aikaisemmin suunniteltua opiskelukokonaisuutta omaan opetukseen sopivaksi. Koulutuksen jälkeen opettajat ryhtyivät kouluttamaan kollegoitaan omassa työyhteisössä. Seuraavaksi on tarkoitus tarkastella heidän sitoutumistaan PROFILES opiskelukokonaisuuksiin. Opettajien kokemuksia selvitettiin haastattelun avulla ja esille nousi seuraavia ajatuksia. Skenaarioon liittyen opettajat pitivät tärkeänä, että se herättää oppilaan mielenkiinnon ja motivaation. Ja siksi sen suunnittelu osoittautuikin haastavaksi. Opettajat kertoivat, että tutkimusvaiheessa oppilaat tekevät ongelmanratkaisua ja tutkimusta aiheeseen liittyen. Vesiprojektin tutkimusvaiheeseen liittyi myös kenttätyöskentelyä. Opettajien mielestä PPROFILES koulutus auttoi heitä ymmärtämään erityisesti päätöksentekovaiheen merkityksen.

3 Focus group discussion (FGD) menetelmänä FGD menetelmällä selvitettiin ensisijaisesti opettajien käsitystä 3-vaiheisesta PROFILES mallista. Ensimmäisessä lähijaksossa opettajat keskustelivat seuraavista teemoista: Mitä haasteita sisältyy skenaarion luomiseen ja skenaariosta tutkimus-vaiheeseen siirtymiseen. Opettajat pohtivat miten sisältöjen oppiminen voitaisiin varmistaa ja miten tutkimusvaiheessa opittua tietoa voidaan soveltaa päätöksentekovaiheeseen. Opettajat pohtivat myös oppilaiden eriäviä mielenkiinnonkohteita ja sitä, että onko mahdollista ylipäätään keksiä kaikkia motivoiva skenaariovaihe. Skenaarion täytyy olla luonnollinen lähtökohta opiskeluun ja turhan monimutkainen lähtötilanne ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Opettajat olivat epävarmoja oppilaiden aloitekyvystä, jota tarvittaisiin siirryttäessä 3-vaihemallin vaiheiden välillä. Opettajat tarvitsevat ohjausta skenaarion suunnitteluun, siirtymävaiheisiin ja oppilaiden aloitekyvyn herättämiseen. Delphi-tutkimuksen kolmannen vaiheen tuloksia Tutkimuksen toisessa vaiheessa osallistujilla oli mahdollisuus ilmaista kantansa ensimmäisen vaiheen vastausten perusteella muodostettuun toivottuun luonnontieteiden opetukseen. Osallistujia pyydettiin arvioimaan kuinka laajasti löydetyt tapahtumat, sisällöt ja valmiudet toteutuvat nykyään kouluopetuksessa ja toisaalta mitä he pitävät tärkeinä. Osallistujia pyydettiin myös valitsemaan vähintään yksi yhdistelmä tapahtumista, sisällöistä ja valmiuksista. Toisen vaiheen vastauksista etsittiin ryhmittelyanalyysin avulla näkemyksiä toivotusta luonnontieteiden opetuksesta. Näitä näkemyksiä muodostui kolme. Kolmannessa vaiheessa osallistujat (Taulukko 1) arvioivat henkilökohtaisesti näitä kolmea näkemystä. Arviointi tapahtui sen perusteella miten tärkeänä he pitävät kutakin näkemystä ja miten arvioivat sen toteutuvan nykyisessä opiskelussa koulutuksen eri tasoilla. Näkemystä I (Sellaisen luonnontieteellisen tiedon opiskelu, jota tarvitaan luonnossa liikkumisessa ja selviämisessä, kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa.) pidettiin kaikkein tärkeimpänä näkemyksenä kaikilla muilla koulutuksen tasoilla kuin korkeakouluissa. Näissä näkemys III (Luonnontieteellistä ymmärrystä lisäävä opiskelu, jossa tärkeää on tieteidenvälisyys sekä luonnontieteiden menetelmien ja käsitteiden opiskelu. Tavoitteena on oppilaan älyllinen kehittyminen.) oli tärkeimpänä pidetty. Näkemystä I pidettiin käytännössä vallitsevana peruskoulussa, mutta näkemystä II (Opiskelu, jonka lähtökohtana ovat kiinnostavat mediassa olevat aiheet, koulussa tapahtuvat tilanteet tai erilaiset onnettomuudet. Luonnontieteiden opiskelu edistää työelämässä tarvittavia ongelmanratkaisutaitoja.) pidettiin eniten toteutuneena lukiossa ja korkeakoulutuksessa. Opettajat, opettajankouluttajat ja tieteentekijät arvioivat kaikkia näkemyksiä tärkeämmäksi kaikilla koulutuksen tasoilla kuin lukiolaiset. Lukiolaisista tärkein on näkemys I peruskoulussa, näkemys II lukiossa ja III korkeakouluissa. Opettajien mielestä näkemys I on tärkein peruskoulussa, näkemys III lukiossa ja korkeakouluissa. Muut ryhmät pitivät näkemystä I tärkeimpänä koulutuksen alemmilla tasoilla ja näkemystä III ylemmillä koulutuksen tasoilla. Käytännössä kaikki osallistujaryhmät katsoivat, että peruskoulussa näkemys I on eniten toteutettu, lukiossa ja korkeakouluissa puolestaan

4 näkemys III. Kaikkia näkemyksiä pidettiin tärkeinä ja näyttää siltä, että näiden kolmen näkemyksen yhdistelmä olisi mielekäs luonnontieteiden opetukseen, opetukseen jota voisi pitää kasvatuksena luonnontieteiden avulla. Kaikkien osallistujien näkemysten arvottaminen on esitetty alla olevassa kuviossa (kuvio 1). Taulukko1: Kolmannen vaiheen tutkimukseen osallistui kaikkiaan 100 henkilöä, joiden jakauma on esitetty alla olevassa taulukossa. Opiskelijat Opettajat Opettajat yhteensä Opettajaopiskelijat Opettajankouluttajat Tutkijat Osallistujien määrä kierroksella 3 Osallistujien määrä kierroksella 3, osallistuvat myös kierrokseen 2 Osallistumisaste kierrosten 62% 100% 94% 96% 92% 68% 79% 2 ja 3 välillä Uudet osallistujat kierroksella 3 Kaikille kierroksille osallistuvien lukumäärä Osallistumisaste 21% 15% 64% 34% 88% 59% 39% Yhteensä 6,00 5,00 Näkemyksen I tärkeys 4,00 Näkemyksen I toteutuminen Näkemyksen II tärkeys 3,00 Näkemyksen II toteutuminen Näkemyksen III tärkeys 2,00 Näkemyksen III toteutuminen Ero (tärkeys-toteutuminen) Näkemys I 1,00 Ero (tärkeys-toteutuminen) Näkemys II Ero (tärkeys-toteutuminen) Näkemys III 0,00 Perusasteen vuosiluokat Perusasteen vuosiluokat Lukio Korkeakoulu Kuvio 1: Kaikkien osallistujien arvottamat näkemykset.

5 Ota yhteyttä! Suomea PROFILES -hankkeessa edustaa Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Hankkeen koordinaattorina toimii professori Tuula Keinonen. Mukana tuutorin roolissa ovat myös Kari Sormunen, Anu Hartikainen-Ahia, Sirpa Kärkkäinen ja Sari Havu-Nuutinen. Hankkeen viestintää ja käytännön asioita hoitaa Ilpo Jäppinen. Kuva: PROFILES yhteyshenkilöt Itä- Suomen yliopistolla Joensuussa Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paitsi Voit myös soittaa: Tuula Keinonen Hankkeen kotisivut: Hankkeen facebooksivut: Hankkeen ryhmä facebookissa: Tulevat tapahtumat Seuraavaksi on tulossa toinen opettajakonferenssi Berliinissä syyskuussa 2014.