PROFILES uutiskirje 6

Transkriptio

1 08/2014 PROFILES uutiskirje 6 PROFILES on Euroopan unionin Tiede yhteiskunnassa -ohjelman hanke, jossa kehitetään luonnontieteiden opetusta opettajien, opettajankouluttajien ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Tämä on Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osaston PROFILES-uutiskirje 6. 1 Sisällys 2 PROFILES-PROJEKTIN TUOMIA HYÖTYJÄ JA VAIKUTUKSIA OPPILAIDEN MOTIVAATIOON OPPILAIDEN MOTIVAATIO PROFILES-OPISKELUSSA TŠEKKILÄISTEN KOKEMUKSIA PROFILES RUOTSISSA TULEVAT TAPAHTUMAT OTA YHTEYTTÄ... 5 Julkaisu: PROFILES uutiskirje 6: Mikko Niittyaho & Ilpo Jäppinen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Itä-Suomen yliopisto Joensuu 1/5

2 2 PROFILES-projektin tuomia hyötyjä ja vaikutuksia oppilaiden motivaatioon Tunnuslause Luonnontieteiden avulla opettaminen otetaan vakavasti PROFILES-hankkeessa. Samalla hankkeen kumppanit ovat kiinnostuneita selvittämään, miten oppilaat hyötyvät osallistumisestaan PROFILES-tyyppiselle oppitunnille. Päällimmäinen kysymys onkin: Kuinka oppilaat arvioivat PROFILES tyyppisen oppitunnin oppimisympäristön motivoivan heitä? Tähän yritetään saada vastauksia tarkastelemalla mm. oppilaiden tyytyväisyyttä luonnontieteen oppitunteihin. Mikäli oppilaat ovat tyytyväisiä luonnontieteen oppitunteihin, he ovat myös motivoituneita oppimaan luonnontieteitä. Tästä voidaan päätellä PROFILES-tyyppisten oppituntien lisäävään oppilaiden hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Asian mittaamiseksi Claus Bolte on kehittänyt siihen sopivan kyselyn MoLE:n (Motivational Learning Environment, josta käytetään lyhennettä MoLE) Kyselyn avulla mitataan kahta ulottuvuutta. Ensimmäisenä ulottuvuutena ovat oppilaiden käsitykset ja määritelmät luonnontieteen oppitunneista, missä tarkastellaan seuraavia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä (Kuvio 1): tyytyväisyys, helppotajuisuus, aiheeseen perehdyttäminen, otsikon merkitys, oppilaan mahdollisuudet osallistua, ryhmätyöskentely sekä yksittäisen oppilaan halu osallistua. Toisena ulottuvuutena ovat oppilaiden toiveet luonnontieteen oppitunneista. Opettajan ei siis pitäisi tyytyä vain selvittämään millaisena oppilaat näkevät luonnontieteenoppitunnit, vaan hänen tulisi myös selvittää millaisia oppilaat haluaisivat niiden olevan. Näiden seikkojen pohjalta kehitettiin MoLE. Se keskittyy oppilaiden motivaatioon tarkastelemiseen, heidän käsitysten (Todellisuuden) näkökulmasta ja toisaalta taas toiveiden (Ideaalin) pohjalta. Mikäli tiedetään oppilaiden toiveet (Ideaali) ja heidän käsityksensä (Todellisuus) luonnontieteen oppitunneista, voi opettaja sen avulla selvittää mitä oppitunneilla on tehty oikein ja missä osa-alueissa olisi vielä parannettavaa. Näin luonnontieteen oppitunneista saataisiin vieläkin mielekkäämpiä. MoLEkyselyn avulla opettaja voi myös selvittää muita asioita, kuten tyttöjen ja poikien, koulutusasteen sekä lahjakkaiden ja haasteellisen motivaation omaavien oppilaiden välisiä käsityksiä luonnontieteen oppitunneista. Kyselyä voi hyödyntää kaikissa PROFILES opiskelukokonaisuuksissa. Kuva 1: Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä 2/5

3 3 Oppilaiden motivaatio PROFILES-opiskelussa Tšekkiläisten kokemuksia Nykypäivän yhteiskunnassa koulutukselta vaaditaan yhä enemmän. Sen tulisi pyrkiä tuottamaan oppilaille tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä. Tällaisia taitoja ovat kriittinen ajattelu, tiedon analysointi ja yhdistely, ongelmanratkaisu, ryhmätyöskentelytaidot sekä itseoppiminen. Jotta tällaisia taitoja opittaisiin, tarvitaan sopivia opetusmenetelmiä. On tärkeää kasvattaa oppilaiden motivaatiota luonnontieteitä kohtaan. Se kuitenkin osoittautuu usein hankalaksi opettajille. Tšekeissä opettajat kamppailevat oppilaiden heikon motivaation kanssa. PISA-tutkimusten mukaan tšekkiläiset oppilaat kokevat oppitunnit tylsiksi. Opettajat kertovat oppilaiden usein myös ajattelevan, että he eivät hyödy oppimistaan asioista mitään. PROFILES-opiskelukokonaisuuksista haetaankin apua tähän ongelmaan, sillä opiskelukokonaisuuksissa luonnontieteelliset ongelmat perustuvat arkipäivään. Tällä tavoin pyritään lisäämään oppilaiden motivaatiota. PROFILES-opiskelukokonaisuudet pyrkivät luomaan sopivan kokonaisuuden motivaation kannalta, sillä oppilaan kognitiivisiin taitoihin vaikuttavat lähinnä heidän kokemuksensa koulussa sekä heidän mielestään kiinnostaviksi koetut asiat. Tämän vuoksi tšekeissä hyödynnettiin MoLE-kyselyä, jonka avulla suoritettiin kysely PROFILESopiskelukokonaisuuksien vaikutuksia oppilaiden motivaatioon. Kyselyyn osallistui 634 oppilasta. Oppilaat pääsivät kertomaan mielipiteensä oppituntien suhteesta arkipäivään sekä yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeistä asioista. Kysely suoritettiin kouluvuoden alussa, sekä opintokokonaisuuksien jälkeen. Ensimmäisen kyselyn tulosten pohjalta voitiin sanoa, että oppilaat kokivat luonnontieteiden vaikutuksen tärkeäksi osaksi yhteiskunnan kannalta, mutta eivät heidän arkipäivän kannalta. Kuitenkin oppilaat haluaisivat käsitellä oppitunneilla asioita, jotka koskettavat heitä arjessa. Merkittäviä eroja löytyi, kun kysely tehtiin PROFILES-opiskelukokonaisuuksien jälkeen. Tuloksissa ilmeni, että oppilaat kokivat opetuksen koskettavan heidän arkea enemmän kuin edellisellä mittauksella. Tehty tutkimus lujittaa kansainvälistä näkemystä siitä, että arkipäivän ongelmat motivoivat ja inspiroivat oppilaita luonnontieteiden opiskeluun. Ristiriita on havaittavissa sen välillä mitä Tšekeissä opetetaan ja mitä oppilaat haluaisivat opetettavan. Oppilaiden huonot kokemukset luonnontieteiden opetuksessa näkyvät siinä, että niiden opiskelu esimerkiksi yliopistossa ei kiinnosta. Tämä tulisikin pitää mielessä, kun suunnitellaan uusia opetusmenetelmiä. 3/5

4 4 PROFILES Ruotsissa Karlstadin yliopisto Ruotsissa liittyi PROFILES-hankkeeseen helmikuussa Ruotsissa toimivan PROFILES-ryhmän saavutukset näkyvät opettajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen -ohjelmassa (Continuous Professional Development, josta käytetään lyhennettä CPD) sekä tutkimuksessa oppilaiden saamista taidoista PROFILES-opetuksen johdosta. CPD-ohjelma antaa opettajille mahdollisuuden osallistua yhteiseen prosessiin, jossa painotetaan koulukulttuuria ja hyödynnetään opettajien näkemyksiä luonnontieteiden opetuksesta. Se myös haastaa keskeisten sisältöjen merkityksen perinteisissä opetuskäytännöissä. Tämän vuoksi perinteisen opetuksen selkeää reflektointia, verraten tutkimukselliseen lähestymistapaan, on tarpeellista tehdä suunniteltaessa PROFILES-opiskelukokonaisuuksia. Päästrategiana on yhdistää laboratoriotyöskentelyä sekä opettajien reflektoinnin pohjalta suunniteltua tutkimuksellista lähestymistapaa luonnontieteiden opetuksessa. CPD-ohjelman aikana joukolle opettajia esiteltiin PROFILES-hankkeen kolmivaihemalli. Ohjelma kesti yhteensä 40 tuntia, joka jakautui läpi kouluvuoden muutamalle päivälle. Tähän osallistuneet opettajat jaettiin pienryhmiin, jossa heidän tuli suunnitella PROFILES opiskelukokonaisuus. Tämän aikana opettajilla oli myös aikaa reflektoida omia perinteisiä opetuskäytäntöjä sekä tutkimuksellisen lähestymistavan pääkohtia, jotka näkyvät Ruotsin opetussuunnitelmassa. Tuloksista voitiin päätellä, että Ruotsin malli CPD-ohjelmasta on toteuttamiskelpoinen. Uusien ja vanhojen ideoiden yhdistäminen vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa toimiakseen. Oppilaiden kokemuksia PROFILES-kolmivaihemallista tutkittiin CSI-opintokokonaisuuden avulla. Kokemuksien selvittämiseen käytettiin kyselyä, johon osallistui 105 oppilasta. Kysely pohjautui MoLekyselyyn ja se koostui kolmesta osiosta, joita vertailtiin keskenään. Kyseessä oli ideaalin oppitunnin, normaalin luonnontieteen oppitunnin sekä CSI- opintokokonaisuuden vertailu. Tuloksista nostettiin esille se, että CSI opintokokonaisuus koettiin paremmaksi kuin normaali luonnontieteen oppitunti. Merkittäviä eroja ei ollut vertailtaessa ideaalin oppitunnin sekä CSIopiskelukokonaisuuden välillä. Kuitenkaan oppilaat eivät kokeneet opiskelun koskettavan jokapäiväistä arkielämää. Tuloksissa voitiin päätellä, että mielenkiinto luonnontieteitä kohtaan parani opiskelukokonaisuuden ansiosta. Yllättävää oli se, että oppilaat eivät ideaalissa oppitunnissa kokeneet tarpeelliseksi aiheen liittämistä yhteiskuntaan. Tämä voi selittyä tutkittavien iän perusteella. Ideaalia oppituntia pohdittaessa oppilaat haluaisivat sen liittyvän arkeen. Tuloksiin saattoi mahdollisesti vaikuttaa se, että oppimisympäristö oli oikea laboratorio, joka on hyvin lähellä oikeata rikoslaboratoriota. CSI-opiskelukokonaisuus onnistui myös herättämään oppilaiden mielenkiinnon laboratoriotyötä kohtaan. Yhteenvetona CSI-opiskelukokonaisuus koettiin kyselyn perusteella onnistuneeksi. Kyselyn perusteella havaittiin myös, että opiskelukokonaisuus on mahdollista toteuttaa lyhyessä ajassa vaikkakin usein opettajat kokevat opintokokonaisuuksien olevan liian aikaa vieviä. 4/5

5 5 Tulevat tapahtumat PROFILES-yhtymä kutsuu kaikki kiinnostuneet kollegat toiseen kansainväliseen konferenssiin luonnontieteellisten tutkimuksellisten opetusmenetelmien voimistamiseksi. Konferenssi pidetään elokuuta PROFILES-hankkeen ansioita ja tuloksia tullaan esittelemään osakkaille ja konferenssiin osallistuville tahoille. Erityisesti Euroopan komission seitsemännen puiteohjelman samankaltaisten projektien kollegat ovat tervetulleita jakamaan omia tuloksiaan konferenssiin. Kaikki osallistujat voivat osallistua pieneen näyttelyyn PROFILES-konferenssin yhteydessä. Lisää tietoa tulevasta konferenssista löytyy osoitteesta: 6 Ota yhteyttä Suomea PROFILES-hankkeessa edustaa Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Hankkeen koordinaattorina toimii professori Tuula Keinonen. Mukana tutorin roolissa ovat myös Kari Sormunen, Anu Hartikainen-Ahia, Sirpa Kärkkäinen ja Sari Havu- Nuutinen. Hankkeen viestintää ja käytännön asioita hoitaa Ilpo Jäppinen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@uef.fi, paitsi sirpa.a.karkkainen@uef.fi. Voit myös soittaa: Tuula Keinonen Hankkeen kotisivut: Hankkeen Facebook sivut: Hankkeen ryhmä Facebookissa: 13/ Kuva 2. PROFILES-yhteyshenkilöt Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa. 5/5