Kielikoulutuspoliittinen projekti (KIEPO)
|
|
- Kaija Anita Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kielikoulutuspoliittinen projekti (KIEPO) Tiedotustilaisuus Helsinki, Tieteiden talo
2 Projekti pähkinänkuoressa Selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan nykytilaa, perusteita ja tavoitteita Tekee kehittämisehdotuksia kielikoulutuksen uudistamisesta Pyrkii vaikuttamaan kieleen, kielitaitoon, kielenoppimiseen ja monikielisyyteen liittyviin asenteisiin ja käsityksiin Tarkastelee kieltä mahdollisimman laaja-alaisesti
3 Projektin toimintatapa Projektin johto ja koordinointi (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto) Projektiryhmä (22 asiantuntijaa) Työryhmät Teemaseminaarit Asiantuntijoiden kuuleminen Suositusten ja toimenpide-ehdotusten laatiminen
4 Toimintaympäristön muutoksia Globalisaatio ja kansainvälistyminen Tietoyhteiskuntakehitys Teknologinen kehitys Liittyminen Euroopan Unioniin Suomen monikulttuuristuminen Työelämän ja asiantuntijuuden muutokset Demografiset muutokset KIELIKOULUTUS Koulutusjärjestelmien muutokset Kielitaidon arviointijärjestelmien uudistukset Kielitaitokäsityksen muutokset Alan uusin tutkimustieto
5 Kansainvälisiä ja kansallisia linjauksia Euroopan unioni Valkoinen kirja (1995) Komission toimintaohjelma (2003) Monikielisyys-komissaari ja monikielisyyden puitestrategia (2005) Euroopan neuvosto Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys (EVK) ja Eurooppalainen kielisalkku (EKS) Pohjoismaiden ministerineuvosto Kielipoliittinen ohjelma (2006) Kansallisten kielten tutkimuslaitosten yhteistyöelin (EFNIL) Kotimaiset strategiat ja kehittämishankkeet Vuosikymmenien työ kielikoulutuksen kehittämiseksi
6 Keskeiset kysymykset Miten kielikoulutus tulisi organisoida? Miten yhteiskunnan ja yksilöiden toimiva monikielisyys ja kielitaitovaranto voitaisiin turvata? Miten kielikoulutusta voidaan kehittää yhdenvertaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmista? Miten kielitaidon opetusta ja arviointia tulisi kehittää? Miten opettajien koulutusta tulisi kehittää? Miten kielikoulutuspoliittinen suunnittelu ja päätöksenteko tulisi organisoida?
7 Kielikoulutuksen kehittämisen haasteita Monella tasolla säädeltyä Toimijoita lukuisia Kenttä sirpaleinen Kokonaissuunnittelu vähäistä Vastuu jakaantunut monelle taholle Ketjumainen: muutos yhdellä tasolla johtaa lukuisiin muutoksiin muilla tasoilla Eri intressiryhmien tavoitteet osin vaikeasti yhteen sovitettavissa
8 EU Euroopan neuvosto YK Unesco Lääninhallitukset Kuntaliitto Oppilaitokset Opettajat Eduskunta Kunnat Kustantamot Vanhemmat Opetusministeriö Opetushallitus Opiskelijat Esimerkkejä vaikuttajista Työnantajat Muut ministeriöt Tutkintolautakunnat Ammattijärjestöt Eri intressiryhmät ja järjestöt Ammattiliitot Media
9 Nykytilaa: positiivisia merkkejä Lisääntynyt panostus kielikoulutukseen Kielikoulutus pakollisena osana kaikilla koulutusasteilla Aikuisväestöstä 75 % sanoo osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä, 60 % kahta ja 25 % kolmea kieltä Vieraat kielet myös työkielenä englannista tullut toinen kieli Kielenopetuksen alku on varhentunut Englannin osaamisen taso on noussut perusasteen päättövaiheessa Kielikylpyopetusta ja vieraalla kielellä opettamista on kehitetty Kansainväliset opinto-ohjelmat ja vaihto-opiskelu ovat lisääntyneet Suomen kielitaitovaranto on kasvanut Kielitaidon merkitys ymmärretään 72 % aikuisista sanoo kaipaavansa lisää kielikoulutusta tosin vain 8 % osallistuu siihen
10 Keskeisiä kehittämishaasteita Kielikoulutuksen jatkumo ei toteudu varhaiskasvatuksesta työelämään Äidinkielen ja vieraiden kielten opetus eivät ole riittävästi yhteydessä toisiinsa Kielitaitovaranto on vaarassa supistua, sillä kielivalinnat ovat yksipuolistuneet kaikilla koulutusasteilla Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) oppimistulokset ovat heikkoja Äidinkielen taidoissa erityisesti kirjoittamistaidoissa on selviä puutteita Suomi (ja ruotsi) toisena kielenä opetuksen ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asema ei ole vakiintunut
11 Kielikoulutuksen yhdenvertaisuus ja alueellinen tasa-arvo eivät toteudu Kielikoulutuksen resursseja ei hyödynnetä kyllin tehokkaasti Monimediaisia ja joustavia opiskelumuotoja ei hyödynnetä riittävästi Opettajien ja muiden kieliasiantuntijoiden koulutus ei riittävästi vastaa tulevaisuuden haasteisiin Kielten oppimisen, opettamisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimukseen ei panosteta riittävästi eikä uusinta tutkimustietoa hyödynnetä systemaattisesti Kielikoulutuspoliittinen suunnittelu ja päätöksenteko on pirstaleista ja näköalatonta
12 Visio suomalaisesta kielikoulutuksesta Edistää sekä yksilön että yhteiskunnan monikielisyyttä Tukee sosiaalista ja yhteiskunnallista voimaantumista Periaatteena elinikäinen oppiminen, jatkuvuus, joustavuus, yhdenvertaisuus On kokonaisuus, joka yhdistää äidinkielet ja muut kielet niitä vastakkain asettamatta. KIELIKOULUTUS Perustuu toiminnalliseen kielikäsitykseen Hyödyntää systemaattisesti alan tutkimustietoa. On suunniteltu ja organisoitu ammattimaisesti kokonaisuutena
13 Kielenoppimisen elinikäinen polku? Informaalit oppimisympäristöt työ aikuiskoulutus Äidinkieli Muut kielet koti ja lähipiiri yhteisöt esiopetus varhaiskasvatus vapaa-aika perusaste toinen aste korkea-aste Formaalit oppimisympäristöt Mitä kieliä? Miten opiskellen? Mihin taitotasoon saakka? Kenen järjestämänä? Kenen kustantamana? Miten todennettuna?
14 Kielikoulutuksen jatkumon turvaaminen Eri koulutusasteiden ja eri kielten opetussuunnitelmia uudistetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja muodostavat jatkumon nykyistä paremmin Kielikasvatus aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Hyödynnetään Kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yhteistä eurooppalaista viitekehystä (EVK) ja soveltuvin osin Eurooppalaista kielisalkkua kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa kielissä Koulutusasteelta toiselle siirryttäessä otetaan huomioon aikaisempi kielikasvatus ja kielikoulutus ja kehitetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisprosesseja Varhaiskasvattajien ja eri koulutusasteiden opettajien koulutusta uudistetaan jatkumo- ja kielikasvatusajattelun mukaisesti
15 Monikielisyyden ja laajan kielitaitovarannon turvaaminen Kaventuneet kielivalinnat A1-kielen valinnat vuonna 2005 englanti 89,5%, suomi 5,5 %, saksa 1,4 %, ruotsi 1,1 %, ranska 0,8 %, venäjä 0,2 %. Nykyisen kieliohjelman tukitoimet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ryhmäkokojen pienentäminen, kielistrategiat, vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylvyn mahdollistaminen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö jne. Vaihtoehtoja nykyiselle kieliohjelmalle Yksikielinen suomenkielinen kielikoulutus Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opetusratkaisut Vahvuudet, heikkoudet, vaikutukset Vaihtoehtojen pilotointi
16 Vaihtoehto A Pohjana nykyinen kieliohjelma. Muutetaan yhteisten kielten ajankohtaa ja tuntijakoa Alakoulussa kaksi yhteistä kieltä (tarjonnasta), yksi kielistä ruotsi yhteinen K1 viimeistään 3. lk 12 vvt (456 t/vuosi) yhteinen K2: viimeistään 5. lk 10 vvt (380 t/vuosi) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K3, K4 jne. 4 vvt (152 t/vuosi)
17 Vaihtoehto B Pohjana nykyinen kieliohjelma. Muutetaan yhteisten kielten ajankohtaa ja tuntijakoa kuten vaihtoehdossa A. Alakoulussa kaksi yhteistä kieltä (tarjonnasta), yksi kielistä ruotsi yhteinen K1 viimeistään 3. lk 12 vvt (456 t/vuosi) yhteinen K2: viimeistään 5. lk 10 vvt (380 t/vuosi) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K3, K4 jne. 4 vvt (152 t/vuosi, yläkoulu) Ero vaihtoehtoon A: Lukiokoulutuksessa kolmas yhteinen kieli
18 Vaihtoehto C Pohjana nykyinen ohjelma Muutetaan kielten ajankohtaa mutta säilytetään tuntijako ennallaan. Alakoulussa yksi yhteinen ja yksi valinnainen kieli yhteinen K1: viimeistään 3. lk 16 vvt (608 t/vuosi) valinnainen K2: viimeistään 5. lk 12 vvt (456 t/vuosi) Yläkoulussa toinen yhteinen kieli, joka on jokin naapurimaan kieli: ruotsi (ellei jo K1 tai K2), venäjä, norja tai viro yhteinen K3: yläkoulun 7. lk 6 vvt (228 t/vuosi, yläkoulu) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K4, K5 jne. 4 vvt (152 t/vuosi, yläkoulu)
19 Vaihtoehto D Kaikissa valinnoissa (yhteiset ja valinnaiset kielet) kieli on opiskelijan päätettävissä. yhteinen K1 alakoulussa 12 vvt (456 t/vuosi) yhteinen K2: alakoulussa 10 vvt (380 t/vuosi) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K3, K4 jne. 4 vvt (152 t/vuosi, yläkoulu) Subjektiivinen oikeus ruotsin opiskeluun missä vaiheessa tahansa.
20 Vaihtoehto E Kaikilla perusopetuksen oppilailla on kolme yhteistä kieltä: kaksi kieltä alakoulusta alkaen (K1 ja K2) ja kolmas (K3) yläkoulusta alkaen. Yhteinen K2-kieli kaikilla ruotsi, muut valinnat vapaita. yhteinen K1: viimeistään 3. lk 14 vvt (532 t/vuosi) yhteinen K2: viimeistään 6. lk 8 vvt (304 t/vuosi) yhteinen K3: viimeistään 7. lk 6 vvt (228 t/vuosi)
21 Kieliohjelmissa huomioitava Kaksikielisten oppilaiden mahdollisuus opiskella kahta kieltä äidinkielen laajuisina opintoina Maahanmuuttajaoppilaiden mahdollisuudet opiskella suomi (ruotsi) toisena kielenä -opintoja sekä omaa äidinkieltään Suppean vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen huomioiminen osana kieliohjelmaa Laajaan vieraskieliseen opetukseen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden mahdollisuudet opiskella vieraan kielen/kielikylpykielen opintoja äidinkielenomaisesti
22 Yliopistojen kielikeskukset ja ammattikorkeakoulujen kieltenopetus Kieli- ja viestintäopinnot osana asiantuntijuutta Monipuolisen kielivalikoiman takaaminen Vieraskielisen opetuksen tukeminen (opiskelijat ja opettajat) Toisen kotimaisen kielen heikko lähtötaso Lisäresurssit vai taitotasomääritysten alentaminen? Kielikoulutuksen perustehtävä korkeakouluissa?
23 Kieliasiantuntijoiden koulutus Kielten ainelaitosten profiloituminen Esim. opettajankoulutus, kääntäjien ja tulkkien koulutus, muiden kieli- ja kulttuuriasiantuntijoiden koulutus. Kielistrategia jokaiseen korkeakouluun Tulevaisuuden kieliasiantuntijuus: tutkintojen sisällöt Vieraskielisen opetuksen kehittäminen myös muilla kielillä kuin englanniksi Jatkokoulutuksen tarpeet ja painotukset, tohtoritarpeen selvittäminen
24 Opettajankoulutus Rakenteellinen kehittäminen Opettajatarve eri koulutusasteilla, resurssien kohdentaminen Laaja-alainen harjoittelu Pedagoginen kehittäminen monimuotoistuva ja monikulttuurinen opetus ja oppiminen, joustavat oppimisen ja opetuksen mallit tutkiva ote Täydennyskoulutus Perus- ja täydennyskoulutuksesta johdonmukainen jatkumo Täydennyskoulutus yhteisön ja yksilön kehittäjänä
25 Kielitaidon arviointi Kielitaidon arviointitietoa ja taitoa on kasvatettava Kielitaito tulee nähdä jatkumona varhaiskasvatuksesta työelämään Opetuksen ja arvioinnin tulee perustua toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen Oppijan taidot ja tarpeet voivat vaihdella paljonkin eri taitoalueilla, mikä on otettava huomioon opetuksessa ja arvioinnissa Arvioinnin on oltava suhteessa oppijan omaan osaamiseen, ei muiden osaamiseen Suullisen kielitaidon asemaa tulee vahvistaa kieltenopetuksessa
26 Maahanmuuttajien kielikoulutus Suomi (ruotsi) toisena kielenä: ei vain kielenoppimista vaan myös oppimaan oppimista Kielikoulutus varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja työelämän tarpeisiin S2-opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen vankentaminen kaikilla koulutusasteilla Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, jatkoopinnot, yhteiskuntaan integroituminen ja työllistyminen Erityisryhmät: (luku- ja kirjoitustaidottomat, akateemiset maahanmuuttajat, myöhään opintopolulle tulevat nuoret ym.)
27 Alkuperäiskansat sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöt Saamelaiset Saamelaisopetus laajennetaan koskemaan myös kotiseutualueen ulkopuolella annettavaa opetusta Tuetaan inarin- ja koltansaamen kieliä kaikilla koulutusasteilla muun muassa laatimalla oppimateriaalia ja kouluttamalla äidinkielisiä opettajia Romanit Romanikielen opetusta ja suomen kielen opetusta vahvistetaan jo varhaiskasvatuksessa Koulutetaan uusia romanikielen opettajia perustamalla romanikielenopettajien erityisohjelma Viittomakieliset Käynnistetään viittomakielinen lastentarhan-opettajakoulutus Toteutetaan systemaattinen viittomakielinen oppimateriaalituotanto kaikille koulutusasteille Elvytetään suomenruotsalaisen viittomakielen asemaa ja kehitetään viittomakielisten maahanmuuttajien suomalaisen viittomakielen ja suomen tai ruotsin kielen opiskelua
28 Kielikoulutuksen organisointi Selkiytetään opetusministeriön, Opetushallituksen, Koulutuksen arviointineuvoston ja -sihteeristön sekä muiden alan toimijoiden vastuita ja toimenkuvia Perustetaan opetusministeriöön kielikoulutuksen erikoisasiantuntijan virka Suomen kielikoulutuspolitiikan koordinointi, aktiivinen osallistuminen EU:n, Euroopan neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston linjauksiin Perustetaan kielikoulutuspolitiikan tutkimukseen keskittyvä yksikkö Kansalliset selvitykset ja tutkimukset, kielikoulutuksen vaikuttavuuden arviointi Perustetaan käytännön kieltenopetukseen, vieraskieliseen opetukseen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetukseen kehittämiseen ja tukemiseen erikoistunut yksikkö Kehittämishankkeet, tiedotus- ja konsultointipiste, oppimateriaalituki
29 Kielikoulutuksen suunta Pitkäjänteinen suunnittelu Valtakunnallinen koordinointi Alueellisten ratkaisujen mahdollistaminen Arviointi kielikoulutuksen jatkuvuuden kulmakivenä Elinikäinen oppiminen Kielikasvatuksen ja kielenopetuksen varhentaminen Kieliä voi oppia myös aikuisena Kielitaitoprofiilit Erilaisten taitojen ja tarpeiden huomioiminen Työelämän kielitaitotarpeet ja kansallisen kielitaitovarannon ennakointi
Kielikoulutuksen valtakunnallinen seminaari
Kielikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Näkökulmia ja vaihtoehtoja Suomen kielikoulutuksen kehittämiseksi 25.1.2007, Helsinki, Säätytalo Projekti pähkinänkuoressa selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan
LisätiedotKIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)
Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Opettajankoulutusfoorumin seminaari: Tutkimusperustainen ja kansainvälinen opettajankoulutus Jyväskylä
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotKielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006
Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Selvityksen julkistustilaisuus Helsinki 13.12.2017 Miksi selvitys on ollut tarpeen? Kouluissa opiskellaan
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet Riitta Pyykkö Seminarium för svenskspråkiga bildningdirektörer, undervisningschefer och övriga utbildningsordnare Helsinki 6.2.2018
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotKielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus kunnissa hajanaisesta toiminnasta opetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen
Kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus kunnissa hajanaisesta toiminnasta opetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Taina Saarinen, Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKoulu kansallisen kielitaitovarannon
Koulu kansallisen kielitaitovarannon tuottajana Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Venäjä-foorumi Oulussa www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Kielitaidon tarve Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi Asia: 27/010/2018 Kielikoulutuspolitiikan verkoston lausunto luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet. Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.2018 Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Globalisaatio Toiminta-alueemme on
LisätiedotTyöelämä muuttuu monipuolisen
Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat
LisätiedotKANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto
KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotKielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille
Paasitorni 24.11.2016 Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille Työpaja B, Perusopetus Terhi Seinä, Annamari Kajasto Paasitorni 24.11.2016 Työpajan sisältö 14.30 Alkusanat,
LisätiedotVarhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto
Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotKielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa
Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotKieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn
LisätiedotKiinan kielen kasvava merkitys
Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotArviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotKoulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma
Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotLähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa
LisätiedotAjankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet
Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen ja kansainvälisten koulujen kehittämispäivät 3.-4.8.2011 Opetushallitus Opetusneuvos Kristiina Ikonen Kielitivoli
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotAloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä
Valtuusto 47 22.05.2017 Suomenkielinen 4 05.02.2019 koulutusjaosto Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotPerusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
LisätiedotKielten oppiminen Imatralla
Kielten oppiminen Imatralla Kieltenopetuksen kehitysryhmä Sanna Kapanen, kielten opettaja, Vuoksenniskan koulukeskus Marjatta Koskensalo, rehtori, Kosken koulukeskus Jaana Oravuo, luokanopettaja, Kosken
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotVIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA
VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA Annamari Kajasto, FM, ruotsin ja englannin opettaja Helsinki Congress Paasitorni 15.4.2015 TYÖPAJAN SISÄLTÖ 1. Toinen
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
LisätiedotOulun kaupungin kieliohjelma
Oulun kaupungin kieliohjelma Lähtökohdat Oulun kaupungin kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja se on osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Kieliohjelman tavoitteena
LisätiedotKaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto
Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotVieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden
LisätiedotKieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa
Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotPerusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?
LisätiedotKIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä
KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin
LisätiedotMarraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,
+
LisätiedotKaikille kieliä keväästä 2020 Vl:n 1-2 A1-kielen opsperusteiden. Jyväskylä
Kaikille kieliä keväästä 2020 Vl:n 1-2 A1-kielen opsperusteiden muutostyö Jyväskylä 9.4.2019 Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta koskevien valtionavustusten yhteinen haku avattu
LisätiedotS 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
LisätiedotPukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015
Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,
LisätiedotKuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun
Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun Kuntaliiton tiedotustilaisuus 20.4.2018 Johtaja Terhi Päivärinta KOULUTUS ON JATKUMO Kunta vastaa eri palveluiden järjestämisestä.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (7) 148 Lausunto kaupunginhallitukselle ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmän raportista ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen parantamiseksi eri koulutusasteilla
LisätiedotKOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA
ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA
Lisätiedot10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia
LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen
LisätiedotSUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / /
Opetus- ja kulttuuriministeriö SUK L 0 7. 02. 2014 no. / / SUOMEN KIELTENOPETTAJIEN LIITTO SUKOL RY:N LAUSUNTO LUKIO KOULUTUKSEN YLEISIÄ VALTAKUNNALLISIA TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotEnsimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotAloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä
Valtuusto 30 25.03.2019 Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että:
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
Lisätiedot