Kielikoulutuksen valtakunnallinen seminaari

Transkriptio

1 Kielikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Näkökulmia ja vaihtoehtoja Suomen kielikoulutuksen kehittämiseksi , Helsinki, Säätytalo

2 Projekti pähkinänkuoressa selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan nykytilaa, perusteita ja tavoitteita tekee kehittämisehdotuksia kielikoulutuksen uudistamisesta pyrkii vaikuttamaan kieleen, kielitaitoon, kielenoppimiseen ja monikielisyyteen liittyviin asenteisiin ja käsityksiin tarkastelee kieltä mahdollisimman laajaalaisesti

3 Projektin toimintatapa Projektin johto ja koordinointi (SOLKI, JY) Projektiryhmä (22 asiantuntijaa) Työryhmät - Perusasteen ja toisen asteen kielikoulutus - Korkeakoulujen kielikoulutus - Opettajankoulutus - Työelämän kielitaitotarpeet ja kielikoulutus - Kansallinen kielivaranto - Kielikoulutuksen organisointi ja talous Teemaseminaarit Asiantuntijoiden kuuleminen Raportin ja toimenpide-ehdotusten laatiminen

4 Lähtökohtia ja haasteita Globalisaatio, monikielisyys, identiteetit Muuttuneet kieli-, kielitaito- ja oppimiskäsitykset Koulutuspoliittiset ratkaisut Taloudellinen ja demografinen kehitys Suomessa Kielikoulutuksen tavoitteet ja strategiat organisointi ja talous toteutus eri kouluasteilla Kielitaidon tarve ja vaatimukset Eri kielten asema, kielivaranto Opetuksen ja kielitaidon arvioinnin käytänteet koulutus Kielikoulutuksen tulokset Opettajien ja muiden kieliasiantuntijoiden NYKYTILAN ARVIOINTI, ENNAKOINTI JA EHDOTUKSET

5 Kielikoulutuksen kehittämisen haasteita Monella tasolla säädeltyä Toimijoita lukuisia Kenttä sirpaleinen Kokonaissuunnittelu vähäistä Vastuu jakaantunut monelle taholle Ketjumainen: muutos yhdellä tasolla johtaa lukuisiin muutoksiin muilla tasoilla Eri intressiryhmien tavoitteet osin vaikeasti yhteen sovitettavissa

6 EU Euroopan neuvosto YK Unesco Lääninhallitukset Kuntaliitto Oppilaitokset Opettajat Eduskunta Kunnat Kustantamot Vanhemmat Opetusministeriö Opetushallitus Opiskelijat Esimerkkejä vaikuttajista Työnantajat Muut ministeriöt Tutkintolautakunnat Ammattijärjestöt Eri intressiryhmät ja järjestöt Ammattiliitot Media

7 Nykytilaa: positiivisia merkkejä Lisääntynyt panostus kielikoulutukseen Kielikoulutus pakollisena osana kaikilla koulutusasteilla Aikuisväestöstä 75 % sanoo osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä, 60 % kahta ja 25 % kolmea kieltä Vieraat kielet myös työkielenä englannista tullut toinen kieli Kielenopetuksen alku on varhentunut. Englannin osaamisen taso on noussut perusasteen päättövaiheessa Kielikylpyopetusta ja vieraalla kielellä opettamista on kehitetty Kansainväliset opinto-ohjelmat ja vaihto-opiskelu ovat lisääntyneet Kielitaidon merkitys ymmärretään 72 % aikuisista sanoo kaipaavansa lisää kielikoulutusta tosin vain 8 % osallistuu siihen

8 Nykytilaa: kielteisiä merkkejä Opiskelijoiden määrä kasvanut, mutta opiskeluaika supistunut. Hallinnolliset ratkaisut rajoittavat. Perusasteen kielivalinnat eivät ole monipuolistuneet päinvastoin. Kurssimuotoisuus yksipuolistaa opiskelua lukiossa. Yo-tutkinnon hajautus vähentänyt kieltenopiskelua. Kielitaidon arvioinnissa on kehitettävää. Eri kouluasteiden ja eri kielten opetussuunnitelmat eivät muodosta jatkumoa. Ruotsin kielen osaamistason merkittävä heikkeneminen Äidinkielen kirjoittamistaitojen heikkeneminen Alueelliset erot taidoissa ovat suuria. Sukupuolten väliset erot kielivalinnoissa korostuvat. Akateeminen asiantuntijuus englanninkielistyy. Ns. harvinaisten kielten (kiina, japani, arabia) osaajia vähän.

9 Visio kielikoulutuksesta Suomessa Kielikoulutus edistää sekä yhteiskunnan monikielisyyttä (multiligualism) että yksilöiden monikielisyyttä (plurilingualism). Yksilön ja yhteiskunnan kielivarantoon kuuluvat sekä äidinkielet että muut kielet. Kielten vastakkainasettelua on kartettava.

10 Visio kielikoulutuksesta Suomessa Kielikoulutuspolitiikka liittyy kiinteästi sosiaalisen osallisuuden tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kielikoulutuksen suunnittelu perustuu elinikäisen oppimisen ja yhdenvertaisuuden periaatteille. Koulutuksen jatkuvuus ja joustavuus turvataan. Kielikoulutuspoliittinen päätöksenteko ja kehittämistyö on koordinoitua, ammattimaista ja perustuu tutkimukseen.

11 Kielikoulutuksen polku? työelämä vapaa-aika Äidinkieli Muut kielet toinen aste korkea-aste koti esiopetus varhaiskasvatus perusaste Mitä kieliä? Miten opiskellen? Mihin taitotasoon saakka? Kenen järjestämänä? Kenen kustantamana? Miten todennettuna?

12 Kieliohjelma (perusopetus ja toinen aste) Mitä kieliä? Milloin? Kuinka paljon? Mikä tavoite? Millä tavalla? Äidinkieli/-kielet? Suomi/ruotsi toisena kielenä? Kuka opettaa? Mitä ja miten arvioidaan?

13 Nykyinen kieliohjelma Aste/ perusopetus lukio ammatillinen kieli Yhteiset A1 B1 16 vvt 6 vvt ov (A1 tai B2/3) 1 ov Valinnaiset A2 B2 B3 12 vvt 6 vvt A-kieli; ks yllä (Yhdistyy B3- ryhmään) ov; 10 ov

14 Vaihtoehto A (1+2) Pohjana nykyinen ohjelma, muutetaan Yhteisten kielten ajankohtaa (3. lk ja 5. lk?) Tuntijakoa (12/14vvt, 10 vvt?) Alakoulussa kaksi kieltä (tarjonnasta), yksi kielistä toinen kotimainen Yläkoulussa ja toisella asteella valittavissa lisää

15 Vaihtoehto B (1-2+2) Nykyinen ohjelma, muutetaan Yhteisten kielten ajankohtaa (3. lk ja 5. lk) Tuntijakoa (12/14vvt, 10 vvt) Kaikilla 2 kieltä alakoulusta lähtien, mutta molemmat valittavissa vapaasti tarjonnasta Kahden äidinkielen mahdollisuus (simultaanisti kaksikieliset lapset) Kielikylpykouluissa 1-2+2: opetuskielet äidinkielioppimäärän ja aineenopetuksen puitteissa Toinen kotimainen kieli ei olisi pakollinen perusopetuksessa, mutta oppilaalla olisi subjektiivinen oikeus toisen kotimaisen kielen opiskeluun Valinnaisia kieliä yläkoulussa ja toisella asteella

16 Vaihtoehto C (1+2+1) Kuten vaihtoehto A, mutta Lukiossa kaikille opiskelijoille lisäksi yhteinen kieli, joka voisi olla yläkoulussa valitun kielen jatko tai uusi kieli Ammatillinen toinen aste: vain valinnaisena (kuten nykyisin) Riippumatta vaihtoehdosta tarvitaan erityisiä tukitoimia monikielisyyden vahvistamiseksi.

17 Korkeakoulut: ainelaitokset kielistrategia jokaiseen korkeakouluun rakenteellinen kehittäminen: ei samaa jokaisessa yliopistossa, nykyistä voimakkaampi profiloituminen ja verkottuminen tulevaisuuden kieliasiantuntijuus: tutkintojen sisällöt (kielet myös sivuaineina!), aineyhdistelmät, HOPS jatkokoulutuksen tarpeet ja painotukset selvitettävä

18 Kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut monipuolisen kielivalikoiman takaaminen vieraskielisen opetuksen tukeminen (opiskelijat ja opettajat) toinen kotimainen kieli korkeakouluopinnoissa vaihtoehdot a) nykykäytäntö + selkeä resurssilisäys b) mahdollisuus suorittaa viitekehyksen B1-taitotason mukainen oman alan tyydyttävä puheen ja luetun ymmärtämisen taidon tutkinto c) subjektiivinen oikeus valita tutkinnon toiseksi kieleksi joko toinen kotimainen kieli tai toinen vieras kieli taitotasolla B1

19 Opettajankoulutus Opettajankoulutuksen rakenteet Opettajankoulutuksen väylät: Suoravalinta ja monialaiset opettajanopinnot Laaja-alainen harjoittelu (opettajuuden määrittäminen nykyistä laajemmin) S2-opettajakelpoisuus ja koulutus Pedagoginen kehittäminen Monimuotoistuva Monikulttuuristuva OPETUS JA OPPIMINEN Heterogeenistuva Tutkiva ote kautta OPS:n

20 Opettajankoulutus Kielenopettajan ammatillinen kehittyminen Perus- ja täydennyskoulutuksesta johdonmukainen jatkumo (jatkuvuus, saavutettavuus ja laatu) koulutustarpeen, koulutustarjonnan ja toteutuneen koulutuksen systemaattinen seuranta ja arviointi Täydennyskoulutus yhteisön JA yksilön kehittäjänä pysyvä, yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettava koulutusjärjestelmä (opettajan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma) ja koulun kehittämisen tavoitteet ja visiot)

21 Aikuiskoulutus Kielikoulutustarjonnan tulisi mahdollistaa aikuisten opiskelu erilaisissa elämäntilanteissa sekä työssä, työn ohella ja vapaa-aikana, tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta, eteneminen omista tarpeista ja tavoitteista lähtien elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.

22 Aikuiskoulutus alueellinen ja seudullinen yhteistyö kieltenopetuksen monimuotoistaminen osallistujapohjan laajentaminen opettajien saatavuus opettajankoulutus Eurooppalainen viitekehys ja kielisalkku

23 Miten globalisaatio muuttaa työelämää? ammatillinen ja maantieteellinen liikkuvuus lisääntyy suomalaiset maailmalla, ulkomaalaisia Suomessa => tarvitaan monipuolisia kieli- ja viestintätaitoja ja kykyä ymmärtää eri kulttuureita, vuorovaikutustaidot ja äidinkielen laaja-alainen hallinta korostuvat kielitaitotarpeet muuttuvat: ehdoton englanti, tarpeellinen ruotsi ja muut pohjoismaiset kielet, hyödyllinen venäjä, eksoottinen kiina ja japani, moniosaajan espanja, kauaskatseisen arabia motivaatio vs. pakko opiskella ( survival ), elinikäinen oppiminen - koskaan ei liian myöhäistä!

24 Vastaako nykyinen kieltenopetus työelämän tarpeita? mitä vieraita kieliä työelämässä todellisuudessa tarvitaan? minkälaista kielitaitoa tarvitaan? mitkä ovat tulevaisuuden työelämässä käytetyt kielet? miten kielitaito huomioidaan rekrytointitilanteessa? mikä merkitys kielitaidolla on uralla etenemisessä ja uravalinnoissa/ammatillisessa kehityksessä? mitä pitäisi oppia koulussa, mitä voi oppia myöhemmin? kenen vastuulla on työelämän kielikoulutus? mitä työperäisen maahanmuuton lisääminen tarkoittaa kielikoulutuksen näkökulmasta? miten kielikoulutusta pitäisi muuttaa?

25 Tulevaisuuden työntekijä joustava moniosaaja erikoistunut generalisti sosiaalinen vaikuttaja kodikas maailmankiertäjä monikulttuurinen ja kielinen nopeasti uudelleen koulutettavissa

26 Maahanmuuttajien kielikoulutus, varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle monikielisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus osaksi varhaiskasvattajien peruskoulutusta suomi (ruotsi) toisena kielenä -opetukselle annetaan lainsäädännöllisesti itsenäisen oppiaineen asema oman äidinkielen opetus osaksi koulun opetusta, opetussuunnitelman perusteisiin ja mukaan päättöarviointiin mahdollistetaan myös oppilaan yksilöllinen kieliohjelma

27 Maahanmuuttajien kielikoulutus, aikuiskoulutus aikuisten maahanmuuttajien S2/R2- koulutustarjontaa lisätään kielenoppimisen eri vaiheissa koulutuksessa otetaan huomioon nykyistä paremmin opiskelijoiden tarpeet ja opiskeluedellytykset kannustetaan työnantajia järjestämään täydentävää kielikoulutusta (työnantajan ja työntekijän tarpeista lähtien)

28 Maahanmuuttajien kielikoulutus, erityisryhmät ja nivelvaiheet kehitetään joustavia malleja ja tukitoimia, mukaan lukien omakielistä opetusta ja tukea erityisryhmiin kuuluville (myöhään opintopolulle tulevat nuoret, luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset, työvoiman ulkopuolella olevat kuten kotiäidit ja ikääntyneet henkilöt) kehitetään tarvittavia tukitoimia opintopolun nivelvaiheisiin: diagnostiseen arviointiin liittyvä osaaminen, valmistava opetus ym.

29 Näkökulmia kielitaidon arvioinnin kehittämiseen Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteistä eurooppalaista viitekehystä (EVK) hyödynnetään mahdollisimman laajasti suomalaisessa kielikoulutuksessa Kielitaito nähdään jatkumona varhaiskasvatuksesta työelämään. Opetus ja arviointi perustuvat toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen. Arviointi on kriteeriviitteistä. Eurooppalaista kielisalkku hyödynnetään suomalaisessa kielikoulutuksessa Hyödyntää eurooppalaista viitekehystä. Yhdistää opetuksen ja arvioinnin. Jakaa arviointivastuuta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Viitekehys- ja kielisalkkuajattelua sovelletaan myös äidinkielen opetukseen Suullisen kielitaidon asemaa vahvistetaan kieltenopetuksessa Koulutetaan kielitaitoisia, ei pelkästään kielitietäväisiä, kielenkäyttäjiä.

30 Näkökulmia kielitaidon arvioinnin kehittämiseen Kansallisia tutkintoja ja kokeita ajanmukaistetaan erityisesti suhteessa uusiin opetussuunnitelmiin ja eurooppalaiseen viitekehykseen Ylioppilastutkinnon arviointi on opetussuunnitelman mukaista. Ylioppilastutkinnon arvioiden informaatioarvo paranee. Kielitaidon arviointia koskevaa opettajien täydennyskoulutusta lisätään Kun arviointitaidot paranevat, arvioinnin luotettavuus ja yhdenmukaisuus paranevat. Tutkimusta kielitaidon arvioinnin laadusta lisätään Opetusta ja arviointikäytänteitä kehitetään tarkoituksenmukaiseen suuntaan, jolloin opetuksen laatu ja tulokset paranevat.

31 Kielivaranto: monikielisyyttä tukevat käytännöt ja rakenteet Leksikografian tutkimus ja sanakirjat Tarvitaan monipuolisia sanakirjoja. Leksikografian tutkimusta ja opetusta kieliaineisiin. Erikoiskielet ja monikielinen termityö Erikoiskielten tutkimusta ja alan opetusta tarvitaan lisää. Tarvitaan monikielistä termityötä. Kielipalvelut osaksi opiskelua ja työtä: mm. tutkijoille, opiskelijoille kielentarkistusta ja käännöspalvelua. Muita keinoja Monikielisyyden tunnistaminen: äidinkiel(t)en tunnistaminen ja monikielisyyden hyödyntäminen. Monikielisten käytäntöjen kehittäminen. Tietotekniikan ja kieliteknologian hyväksikäyttö monikielisyydessä.

32 Kielivaranto: kieli ja kielitietoisuus Äidinkieli ja kielitietoisuus Äidinkielen taidon vahvistaminen. Kielitietoisuuden lisääminen. Kielitaidon eri ulottuvuuksien tunnistaminen. Kieliasenteet suvaitseviksi. Tavoitteena monikielisyys ja monikielitaitoisuus Yksilöille mahdollisuus valita, mitä kieltä käytetään eri tilanteissa. Kielten monipuolinen käyttö turvattava. Kielten käyttöalojen laajuus turvattava.