Sosiaalialan koulutukset ja kelpoisuudet

Transkriptio

1 Sosiaalialan koulutukset ja kelpoisuudet

2 5Tehtävän sisältö määrittelee kelpoisuuden 8Valppautta lain täytäntöönpanon valvontaan 3Lukijalle Laki parantaa asiakkaan ja ammattilaisen asemaa Kelpoisuuslaki asetuksineen on kokonaisuus Kelpoisuuslaki perustuu nykyisiin sosiaalialan ja sosiaalityön koulutusväyliin Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Vanhat tutkinnot ja uudet kelpoisuudet 9Kun etsit työntekijää Tehoa rekrytointiin ja kelpoisuudet kohdalleen Kaksi esimerkkiä työpaikkailmoituksesta 12 Kun haet työpaikkaa Tiedä, mihin koulutuksesi kelpaa Kerro palkkatoiveesi ja sovi palkasta ennen työn aloittamista Mistä osista palkka muodostuu sosiaalialalla? Kaksi esimerkkiä työpaikkahakemuksesta 16 Kohti palkitsevan työuraa sosiaalialalla 17 Tunnista nimikkeet, tutkinnot ja kelpoisuudet Kinestasis Oy Painotalo Auranen Oy 2007

3 Lukijalle Elokuun alussa vuonna 2005 voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (L272/2005) on merkityksellinen ja tärkeä. Kelpoisuuksista on säädetty aikaisemmin asetuksella, mutta nyt on ensimmäistä kertaa kyse laista ja sitä täydentävästä asetuksesta (608/2005). Uutta on myös se, että laki ulottaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudet koskemaan palvelun tuottajasta riippumatta kaikkea toimintaa, jossa työn sisältö on ammatillista sosiaalityötä, sosiaaliasiamiehen ja lastenvalvojan tehtäviä, sosiaaliohjausta, lastentarhanopettajan ja lähihoitajan työtä. Lakia on noudatettava esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa, lasten sijaishuoltoa tarjoavissa yksiköissä, kriminaalihuollossa ja kunnissa ja kuntayhtymissä. Aiemmat sosiaalihuollon kelpoisuusasetukset koskivat vain kuntien sosiaalilautakunnan alaisia tehtäviä. Merkittävää on lisäksi se, että kelpoisuuslaissa on ensimmäisen kerran lain tasolla määritelty neljä tärkeää sosiaalialan ammatillista tehtäväaluetta: sosiaalityö, sosiaaliohjaus, varhaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen työ sekä ammatillinen johtaminen. Lisäksi on määritelty hallinnollisten johtamistehtävien kelpoisuudet. Laki parantaa asiakkaan ja ammattilaisen asemaa Kelpoisuuslaki edistää asiakkaan oikeutta saada hyvää palvelua ja kohtelua, kun se edellyttää, että sosiaalipalveluiden ja sosiaalityön ammatillisella henkilöstöllä on sosiaalialan koulutus ja perehtyneisyys alaan. Uusi kelpoisuuslainsäädäntö määrää, millä koulutuksella on kelpoinen eri sosiaalipalveluiden ja sosiaalityön tehtäviin. Tällä on luonnollisesti vaikutus palveluiden ja niissä tehtävän työn laatuun. Lisäksi laki vahvistaa sosiaalialan koulutuksen ja ammattihenkilöstön asemaa ja arvostusta. Laki antaa selkeän kannanoton siitä, että sosiaalihuollossa on koko joukko tehtäviä, joihin vaaditaan tietyn, korkean koulutuksen saaneet ammattilaiset.

4 Kelpoisuuslaki asetuksineen on kokonaisuus Kelpoisuuslakiin kuuluu myös lakia täydentävä asetus ja joukko siirtymäsäädöksiä. Laki on kirjoitettu nykyiseen koulutusjärjestelmään perustuen. Siirtymäsäädöksin on huomioitu aiemmat sosiaalialan koulutukset. Lakia, asetusta ja siirtymäsäädöksiä rinnan lukien kelpoisuudet selviävät. Yhtä kelpoinen on sekä lakipykälän että siirtymäsäädöksen pykälän ehdot täyttävä ammattihenkilö. Laki on varsin moderni ja suuntaa tulevaisuuteen. Riippuu paljon lain toteuttamisesta, saavutetaanko lain tarkoitus ja toteutuuko sen henki. Tässä tarvitaan valvontaa ja seurantaa, jossa viranomaisten ja työnantajien lisäksi ammattilaiset itse voivat vaikuttaa. Kelpoisuuslaki perustuu nykyisiin sosiaalialan ja sosiaalityön koulutusväyliin Kelpoisuuslaissa ja -asetuksessa on sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin kelpoisuuden tuottavat tutkinnot säädetty voimassa olevien tutkintorakenteiden mukaan. Yliopistojen tutkintorakenne muuttui elokuun alussa 2005 kaksiportaiseksi siten, että jokainen sosiaalityöntekijäksi haluava opiskelija suorittaa ensin kandidaattitutkinnon ja sen jälkeen maisteritutkinnon. Sosiaalityöntekijän tehtäviin vaadittavan maisterin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä, ja tutkinto sisältää sosiaalityön pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Tutkintoon sisältyy myös käytännön opetusta ja harjoittelua. Sosiaalityön koulutusta järjestetään kuudessa yliopistossa. Ruotsinkielistä maisteritutkintoon johtavaa sosiaalityön koulutusta annetaan Helsingin yliopistossa ja sen alaisessa Svenska social- och kommunalhögskolan -oppilaitoksessa. Ylemmän yliopistotutkinnon nimikkeitä ovat yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisteri ja vastaava ruotsinkielinen politices magister. Maisteri voi suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä ensin mainitusta erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen ammatillisena lisensiaatin tutkintona. Tämän lisäksi on tarjolla erikoistumiskoulutuksia. Ammattikorkeakouluissa sosiaalialalle suuntaavaa opetusta annetaan sosionomi (AMK)-, geronomi (AMK)- ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinnoissa. Ruotsinkielistä opetusta annetaan kolmessa ammattikorkeakoulussa socionom (YH) -tutkinnoissa. Opintoihin sisältyy käytännön opetusta ja harjoittelua. Tutkinnot ovat 210 opintopisteen laajuisia. Sosiaalialan ja sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmia voi opiskella 23 ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike sosiaalialan koulutusohjelmassa on sosionomi (ylempi AMK). Myös erikoistumiskoulutusta järjestetään.

5 Tehtävä Kelpoisuus Nimike Tehtävän sisältö määrittelee kelpoisuuden Kelpoisuuslaki määrittää kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalihuollon ammatteihin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosiaaliasiamies, lastenvalvoja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja ja lähihoitaja. Näissä ammateissa on käytössä nykyisin useita ammatti- ja tehtävänimikkeitä. Aina pelkkä nimike ei kerro noudatettavaa kelpoisuutta. Organisaation on aina määriteltävä tehtävän sisältö. Tehtävän sisällön perusteella määräytyy, mitä kelpoisuutta noudatetaan. Työnantajan tulee tarkistaa organisaation tehtävärakenteita vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja henkilöstön osaamista. Samalla on hyvä yhtenäistää nimikkeistöä kelpoisuuslain ammattinimikkeiden mukaiseksi. Sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kelpoisuuslain perustelut antavat hyvän lähtökohdan tehtäväkuvauksen, nimikkeen ja noudatettavan kelpoisuuden määrittelylle. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut (STMn julkaisuja 2007:14) valtakunnalliset suositukset sosiaalihuollon eri ammattien tehtävänjaosta, tehtävärakenteista ja mitoituksesta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset 3 Sosiaalityöntekijä Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Siirtymäsäännös: Laki 272/ , Asetus 608/ Sosiaaliasiamies Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :ssä tarkoitetun sosiaaliasiamiehen tehtäviin on tämän lain 3 :n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Siirtymäsäännös: Laki 272/ , Asetus 608/2005 3

6 5 Lastenvalvoja Kelpoisuusvaatimuksena isyyslaissa (700/1975) tarkoitetun lastenvalvojan tehtäviin on tämän lain 3 :n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kelpoisuus tulee olla myös henkilöllä, jonka tehtäviin kuuluu vastata lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 :ssä tai lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 8 :ssä tarkoitettujen sopimusten valmistelusta. Siirtymäsäännös: Laki 272/ , Asetus 608/ Sosiaaliohjaaja Kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Siirtymäsäännös: Laki 272/ Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Asetus 608/ : Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Siirtymäsäännös: Laki 272/ Lähihoitaja Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Siirtymäsäännös: Laki 272/ Sosiaalihuollon erityistyöntekijä Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon erityistyöntekijän tehtäviin on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja sen lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Tarkempia säännöksiä erityistyöntekijän tehtävän edellyttämästä erikoistumiskoulutuksesta tai jatkotutkinnosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Asetus 608/ : Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 9 :n mukaisena erikoistumiskoulutuksena tai jatkotutkintona: 1) Erityislastentarhanopettajan tehtäviin ovat: a) yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 :n 1 momentin 3 kohdan mukaiset opinnot; b) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 14 :n 2 momentin mukaiset erityisopettajan opinnot; taikka c) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) 35 :n mukaiset erilliset erityisopettajan opinnot; 2) Kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän tehtäviin on kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus tai siihen rinnasteinen vähintään lukuvuoden pituinen ennaltaehkäisevään työhön sekä lasten ja perheiden kohtaamiseen valmiuksia antava erikoistumiskoulutus. 10 Sosiaalihuollon johtotehtävät Kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 :n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Siirtymäsäännös: Laki 272/ , Asetus 608/2005 3

7 Seuraavassa on tiivistetty päälinjat siirtymäsäännöksistä: Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityön ammatillisiin johtotehtäviin on 3 :n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. Siirtymäsäännös: Laki 272/ , Asetus 608/ Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on 7 :n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. Siirtymäsäännös: Laki 272/ Kelpoisuusvaatimuksena muihin asiakastyön ohjausta sisältäviin sosiaalihuollon johtotehtäviin on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Siirtymäsäännös: Laki 272/ Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Vanhat tutkinnot ja uudet kelpoisuudet Suurella osalla sosiaalipalveluiden ja sosiaalityön ammatillisesta henkilöstöstä (sosiaalityössä, sosiaaliohjauksessa ja lastentarhanopettajan tehtävissä sekä hallinto-, johto-, ja esimiestehtävissä) on aikaisempien tutkintoja koulutusjärjestelmien mukainen koulutus ja vanhan kelpoisuusasetuksen mukainen kelpoisuus. Kelpoisuuslain siirtymäsäännökset ja kelpoisuusasetus turvaavat, ettei lakiuudistus vie kelpoisuutta, jos koulutus aikaisemman asetusten mukaan antoi kelpoisuuden. Vanhoja tutkintoja suorittaneet ovat siis kelpoisuuden osalta tasaveroisessa asemassa niiden kanssa, joilla on uusien tutkintovaatimusten mukainen koulutus. 1. Sosiaalityöntekijäksi, kunnan tai kuntayhtymän pääasiassa hallinnolliseksi johtajaksi, sosiaalityön johtajaksi tai johtavaksi sosiaalityöntekijäksi, lastenvalvojaksi ja sosiaaliasiamieheksi ovat kelpoisia sosiaalihuoltajan tai sitä vastaavan ruotsinkielisen tutkinnon suorittaneet. 2. Sosiaalityöntekijänä voivat toimia henkilöt, joilla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon kuuluu riittävät sosiaalityön opinnot sekä sosiaalityöntekijän pätevöitymiskoulutuksen suorittaneet ja aikaisempien asetusten siirtymäsäännösten tai erivapauden perusteella sosiaalityöntekijän kelpoisuuden saaneet henkilöt. 3. Sosiaaliohjaajan tehtäviin ja asiakastyön ohjausta sisältäviin sosiaalihuollon johtotehtäviin ovat edelleen kelpoisia soveltuvan sosiaalialan opistotutkinnon suorittaneet sosiaalikasvattajat, sosiaaliohjaajat, sosiaalialan ohjaajat ja kehitysvammaistenohjaajat. 4. Lastentarhanopettajan tehtäviin ja lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin ovat edelleen kelpoisia sosiaalikasvattajat ja sosiaalialan ohjaajat.

8 Valppautta lain täytäntöönpanon valvontaan Laki on sisällöltään hyvä ja tervetullut. Lain täytäntöönpano ratkaisee, kuinka hyvin lain keskeiset tavoitteet saavutetaan. Tieto ja valppaus ovat avainasemassa. Sosiaalialan ammattilaisten etu on, että puutteisiin ja virheisiin puututaan. Jokainen ammattilainen voi itse ottaa asian esille kunnassaan tai työyhteisössään. Talentian jäsenet voivat lisäksi ottaa yhteyttä alueyhdistykseensä tai Talentian toimistoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan kelpoisuusvaatimuksista (STMn julkaisuja 2007:18). Viranomaisten tulee kantaa oma osansa valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallitusten vastuulla on tiedottaa, neuvoa ja ohjata kuntien ja valtion viranomaisia sekä yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajia kelpoisuuslainsäädännön sisällöstä ja soveltamisesta. Kuntien sosiaalitoimen johdon ja esimiesten vastuulla on se, että sosiaalitoimessa noudatetaan kelpoisuusvaatimuksia. Sosiaalijohdon tehtävänä on myös valvoa, ohjata ja neuvoa kelpoisuuksia koskevissa asioissa kunnan muita hallintokuntia, joilla työskentelee sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä. Kuntien ja kuntayhtymien valvonta, ohjaus ja neuvonta kuuluvat lääninhallituksille. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta vastaavat läänit ja kuntien sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen toimielimet, joka on yleensä sosiaalilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta.

9 Kun etsit työntekijää Tehoa rekrytointiin ja kelpoisuudet kohdalleen Sosiaalialalla kilpaillaan osaavasta työvoimasta ja kilpailu tulee kiristymään. Uuden työvoiman rekrytointi onnistuu, kun tieto avoimista työpaikoista saavuttaa sosiaalialan ammattilaiset. Työpaikat tulee laittaa julkisesti haettavaksi. Julkisten virkojen ja työsuhteiden auki julistamisessa on noudatettava lainsäädännön ja viranomaisten määräyksiä. Osa sosiaalialan tehtävistä on täytetty määräaikaisesti henkilöillä, joilla ei ole tehtävän edellyttämää kelpoisuutta. Kun tällainen määräaikainen tehtävä loppuu, tulee kelpoisuuslain mukaan tehtävä julistaa haettavaksi ja etsiä siihen kelpoisuusehdot täyttävä henkilö. Näkyvä työpaikkailmoittelu antaa hyvän lähtökohdan työvoiman hankinnalle ja sen tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä työnantajaa tunnetuksi sosiaalialan ammattilaisille. Lehti-ilmoittelun lisäksi työpaikat kannattaa ilmoittaa haettavaksi myös työministeriön verkkosivuilla ja muissa internetpalveluissa. Kun työpaikkaan tarvitaan sosiaalialan korkeakoulutettua, on tehokas ilmoituskanava yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyvä Talentia-lehti. Talentia-lehdessä julkaistu ilmoitus saavuttaa kattavasti sosiaalialan korkeakoulutetut. Hyvässä työpaikkailmoituksessa on: Selkeästi määritelty tehtäväkuvaus. Tehtävää ja siihen edellytettävää kelpoisuutta kuvaava nimike. Sovellettava kelpoisuus. Palkkahinnoittelu tai pyyntö palkkatoivomuksesta. Muut tiedot, joista hakija saa tietoa työolosuhteista, täydennyskoulutus- ja työnohjausmahdollisuuksista sekä mahdollisuuksista urakehitykseen.

10 Esimerkkejä työpaikkailmoituksista Päiväkodin johtaja Jo 20 vuotta toiminut yksityinen päiväkoti Päivis hakee laajaalaista kokemusta omaavaa lasten päivähoidon ammattilaista johtamaan ja kehittämään yli 60-paikkaista päiväkotia. Päivis on ns. luontopäiväkoti, jossa vaalitaan lasten hyvää luontosuhdetta ja ekologisuutta. Päiväkodin johtajan tehtäviin kuuluu vastata kokonaisvaltaisesti päiväkodin toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä sidosryhmäyhteistyöstä. Johtaja vastaa toiminnasta, taloudesta ja henkilöstön johtamisesta. Tarjoamme päiväkodin johtajalle kilpailukykyisen palkan ja hyvät muut edut, työnohjauksen ja henkilökohtaisen täydennyskoulutusohjelman. Tehtävään valittavalla on oltava lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin vaadittava kelpoisuuslain (272/2005) 10 3 momentin mukainen kelpoisuus. Kelpoisuusvaatimus edellyttää lastentarhanopettajan koulutusta tai soveltuvaan sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoa, johon sisältyy 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja tai soveltuvaa sosiaalialan opistotutkintoa sekä riittävää johtamistaitoa. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Päivi Päiväkoti (123) Työehdoissa noudatamme yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Hakemukset palkkatoivomuksineen lähetetään mennessä osoitteeseen Päivis, Päiväkodinkatu 5, Päiväniemi tai sähköpostilla päivis@päivis. 10

11 Sosiaaliohjaaja Kehittyvä ja työntekijäänsä arvostava Kunta hakee sosiaaliohjaajaa lastensuojelun perhetyön yksikköön. Sosiaaliohjaajan tehtäväalueena on vaativa sosiaaliohjaus. Hakijalta odotetaan verkostoyhteistyötaitoja, hyvää tiimityökykyä, rohkeutta ja halua kehittää kuntamme lastensuojelua yhdessä lastensuojelutiimin kanssa. Edellytämme tehtävään Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukaista soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa tai 15 :n mukaista soveltuvaa sosiaalialan opistotutkintoa. Työyhteisön jäsenille on järjestetty säännöllinen työnohjaus ja jokaiselle tehdään henkilökohtainen täydennyskoulutussuunnitelma. Palkkaus ja työehdot KVTES:n mukainen. Hakijoita pyydetään jättämään palkkatoivomus. Lisätietoja Kunnan johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä puh. (123) Hakemukset, selvitys kelpoisuudesta, suoritetuista opinnoista ja työkokemuksesta tulee toimittaa osoitteeseen Kunta, Kuntakatu 7, Kunta mennessä. 11

12 Kun haet työpaikkaa Tiedä, mihin koulutuksesi kelpaa Työpaikkaa hakiessa tulee selvittää hakuilmoituksesta tai työnantajalta haettavan työn tehtäväkuvaus ja siihen vaadittava kelpoisuus. Mikäli kelpoisuutta ei ole ilmoitettu tai se on ilmoitettu puutteellisesti, on hyvä selvittää asia työnantajan kanssa. Työpaikkahakemukseen tai ansioluetteloon tulee koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi kirjoittaa selvitys hakijan kelpoisuudesta viittaamalla kelpoisuuslakiin ja siirtymäsäännöksiin. Talentian verkkosivuilta (www. talentia.fi > Jäsenille > Suosituksia ja ohjeita) löytyy täydentävää materiaalia työpaikkailmoittelusta ja työpaikkahakemusten tekemisestä. Jäsenosioon tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Jos nämä ovat unohtuneet, voivat Talentian jäsenet pyytää käyttäjätunnuksen ja salasanan Talentian toimistosta toimistoassistentti Mia Penttiseltä, puh , Kerro palkkatoiveesi ja sovi palkasta ennen työn aloittamista Osaamistaan ja koulutustaan arvostava sosiaalialan ammattilainen esittää palkkatoiveen, joka on tehtävän vaativuuden ja edellytettävän koulutuksen mukainen. Tehtäväkohtaisen palkkatoiveen lisäksi voi tehdä esityksiä henkilökohtaisista lisistä. Varsinkin palvelussuhteen alussa kannattaa neuvotella työkokemukseen perustuva palvelusaika hyväkseen uuteen kunnalliseen työpaikkaan mennessä, sillä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa (entistä kokemuslisää) ei enää automaattisesti myönnetä, kun vaihtaa työtä. Selvitä myös työnantajasi mahdolliset tulospalkkausjärjestelmät. Työstä maksettavasta palkasta neuvotellaan luontevasti hakuvaiheessa tai työpaikkahaastattelussa. Jotta yllätyksiltä välttyy, pyydetään ennen viran vastaanottamista päätös palkasta. Jos työn aloittaa työsuhteessa, sovitaan ennen työn aloittamista palkasta kirjallisesti. Työsuhteen alkaessa voi myös sopia tulevasta palkkakehityksestä esimerkiksi siten, että palkkaa tarkistetaan koeajan jälkeen. Palkan neuvotteleminen ja kirjallinen sopiminen työsuhteen alkaessa on selkeämpää ja varmempaa kuin tyytyminen suullisiin lupauksiin palkan tarkistamisesta työsuhteen kestäessä. 12

13 Mistä osista palkka muodostuu sosiaalialalla? Kunta-alalla sovitaan virka- ja työehtosopimuksilla peruspalkoista, jotka ovat tehtävistä maksettavia vähimmäispalkkoja. Useimmissa sosiaalialan tehtävissä maksetaan käytännössä vähimmäispalkkoja korkeampia tehtäväkohtaisia palkkoja. Tehtäväkohtaisella palkalla tarkoitetaan työn vaativuuden perusteella maksettavaa palkanosaa. Apuna määrittelyssä käytetään tehtävän vaativuuden arviointia (TVA). Vuonna 2005 valtiolla siirryttiin virastokohtaisesta palkkauksesta palkkausjärjestelmiin, joissa tehtäväkohtaiset palkat määritellään työn vaativuuden perusteella. Yksityisellä sosiaalialalla sopijaosapuolet neuvottelevat ja sopivat keskitetysti palkkaryhmittelystä ja vastaavista palkkataulukoista. Kaikilla aloilla sovelletaan myös henkilökohtaisia lisiä. Kunta-alalla henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan maksaminen perustuu palvelusaikaan. Ensimmäinen vuosisidonnainen osa maksetaan 5 prosentin suuruisena 5 vuoden palvelusajan jälkeen. Toinen 5 prosentin osa maksetaan 10 palvelusvuoden jälkeen. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu ammatinhallintaan, osaamiseen, erityisosaamiseen ja työn tuloksellisuuteen. Tilanteissa, joissa kelpoisuuden omaavan henkilöstön saatavuudessa on ongelmia, ja vallitsee työvoimapula, voi esittää harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää myös niin sanottuna rekrytointilisänä. Yksityisellä sektorilla työkokemuksesta maksetaan palveluslisiä, jotka on laskettu suoraan palkkataulukoihin. 13

14 Otteita työhakemuksista, joissa on otettu huomioon kelpoisuusehdot ja palkkatoivomus Saija Sosiaalityöntekijä TYÖHAKEMUS Kotikatu 1 A Kotola puh saija.sosiaalityöntekijä@abc.fi Kulmalan kunnan sosiaalivirasto Taija Työhönottaja Työtie Kunta SOSIAALITYÖNTEKIJÄN VIRKA Esittely Olen nuorekas 45-vuotias sosiaalihuoltaja Koulutus Valmistuin sosiaalihuoltajaksi Tampereen yliopistosta vuonna Koulutukseni antaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain (272/2005) ja asetuksen (608/2005) siirtymäsäännösten perusteella kelpoisuuden sosiaalityöntekijän viran hoitoon. Palkkatoivomukseni on euroa. Palkasta ja työsuhteen muista ehdoista neuvottelen mielelläni mahdollisessa työhaastattelussa. Liite: ansioluettelo 14

15 Kaija Johtaja TYÖHAKEMUS Kotikuja 1 A Kotola puh kaija.johtaja@abc.fi Kulmalan kunnan sosiaalivirasto Taija Työhönottaja Työtie Kunta KUNNAN PERUSTURVAJOHTAJAN VIRKA Esittely Olen vuonna 1989 valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri. Pääaineeni on sosiaalipolitiikka. Perustutkintooni sisältyy 30 opintoviikkoa sosiaalityön opintoja. Lisäksi olen suorittanut vuosina sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-ohjelman mukaiset opinnot. Koulutus Kuntanne perusturvajohtajan virkaan kuuluu kelpoisuuslain (272/2005) mukaiset ammatillisen sosiaalityön johtotehtävät, joihin edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta ja riittävää johtamistaitoa. Koulutukseni antaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuden sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain (272/2005) 3 :n ja asetuksen (608/2005) siirtymäsäännösten perusteella. Sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutukseni sekä työkokemukseni sosiaalihuollon johtotehtävissä ovat osoitus kelpoisuusehtojen edellyttämistä riittävistä johtamistaidoista. Palkkauksesta ja työsuhteen muista ehdoista neuvottelen mielelläni mahdollisessa työhaastattelussa. Liite: ansioluettelo 15

16 Kohti palkitsevaa työuraa sosiaalialalla Säätäessään lain sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ovat Suomen hallitus ja eduskunta osoittaneet, että sosiaaliala on yhteiskunnallisesti tärkeä sektori. Lain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys. Osaavinkaan henkilöstö ei voi täyttää lain tarkoitusta, jos työn tekemisen olosuhteet ja työehdot eivät anna mahdollisuutta käyttää osaamista täysipainoisesti asiakkaiden hyväksi. Sosiaalialan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää, että huolehditaan sosiaalialan työolosuhteista ja työn tekemisen edellytyksistä. Kelpoisuuslain lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä luomaan palkitsevia työuria sosiaalialalle. Palkitseva työura sosiaalialalle onnistuu, kun ajanmukaistetaan palvelu- ja tehtävärakenteet turvataan kilpailukykyinen palkkaus ja työolosuhteet kehitetään henkilöstön ammattitaitoa täydennyskoulutuksella annetaan mahdollisuus sosiaalialan ammattilaisille saada säännöllistä työnohjausta mitoitetaan työtehtävät asianmukaisesti estetään työssä kohdattava väkivalta tai sen uhka toteutetaan työssä jaksamista ja työkykyä parantavaa toimintaa. Sosiaalialan tulevaisuuden rakentaminen on alan itsensä käsissä. Yhteistyössä valtiovallan, palvelujen tuottajien ja sosiaalialan ammattilaisten kanssa voidaan luoda olosuhteet, joissa sosiaalialan osaajat voivat käyttää korkeaa osaamista suomalaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Tähän tarvitaan kaikkien alalla toimivien osaamista, vuorovaikutusta ja tahtoa muuttaa asioita. 16

17 Tunnista nimikkeet, tutkinnot ja kelpoisuudet Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö työskentelee kunnallisen sosiaalitoimen lisäksi hyvin monessa eri organisaatiossa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Näiden organisaatioiden piirissä sosiaalialan nimikkeistö on kirjavaa, koska aikaisemmin ei ollut kaikkia organisaatioita kattavia henkilöstön kelpoisuussäännöksiä. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n jäsenenä on jo lähes sosiaalialan korkeakoulutettua. Talentian jäsenrekisterin pohjalta on koottu taulukko, josta selviää nykyisin käytössä olevia nimikkeitä ja organisaatioita, joissa sosiaalialan korkeakoulutettuja työskentelee. Taulukkoon on sijoitettu myös kelpoisuudet ja siirtymäsäännökset sekä niiden mukaiset tutkinnot. Taulukkoa voi käyttää tukena kelpoisuuksien määrittelyssä. Kelpoisuuslain nimike Sosiaalityöntekijä Siirtymäsäännös / tutkinto: Laki 272/2005 Asetus 608/2005 L 272/ 14 A 608/ 3 Mm. ennen suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy riittävät sosiaalityön opinnot, sosiaalihuoltaja tutkinto tai vastaava ruotsinkielinen tutkinto, pätevöitymiskoulutus Sosiaaliasiamies Lastenvalvoja Käytössä olevia tehtävänimikkeitä sosiaalityöntekijä aluesosiaalityöntekijä lastensuojelun sosiaalityöntekijä sosiaaliterapeutti koulukuraattori / koulun sosiaalityöntekijä kuntoutussosiaalityöntekijä kuntoutussihteeri / kuntoutussuunnittelija perheneuvoja/perheterapeutti sosiaaliasiamies sosiaali- ja potilasasiamies lastenvalvoja lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä Yleisimmät organisaatiot sosiaalitoimisto sairaala/terveyskeskus peruskoulu/lukio/ oppilaitos kasvatus- ja perheneuvola päihdehuollon yksikkö mielenterveystoimisto sosiaali- ja terveysalan järjestö lastenkoti ensi- ja turvakoti kriminaalihuolto poliisi kunta/kuntayhtymä järjestö Kelpoisuus/tutkinto: Laki 272/2005 L 272/ 3 : Ylempi korkea-koulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Yhteiskuntatieteen / valtiotieteen maisteri Laki 272/ 4 ja 3 Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Yhteiskuntatieteen / valtiotieteen maisteri Oikeustieteen maisteri sosiaalitoimisto Laki 272/ 5 ja 3 Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Yhteiskuntatieteen / valtiotieteen maisteri Oikeustieteen maisteri Yhteiskuntatieteen / valtiotieteen maisteri Sosiaalihuoltaja Socionomexamen / pol.kand L 272/ 14 A 608/ 3 Mm. ennen suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy riittävät sosiaalityön opinnot, sosiaalihuoltaja tutkinto tai vastaava ruotsinkielinen tutkinto, pätevöitymiskoulutus Yhteiskuntatieteen / valtiotieteen maisteri Sosiaalihuoltaja Socionomexamen / pol.kand L 272/ 14 A 608/ 3 Mm. ennen suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy riittävät sosiaalityön opinnot, sosiaalihuoltaja tutkinto tai vastaava ruotsinkielinen tutkinto, pätevöitymiskoulutus Yhteiskuntatieteen / valtiotieteen maisteri Sosiaalihuoltaja Socionomexamen / pol.kand 17

18 Kelpoisuuslain nimike Sosiaaliohjaaja Lastentarhanopettaja Käytössä olevia tehtävänimikkeitä sosiaaliohjaaja/ ohjaaja/vastaava ohjaaja palveluohjaaja perhetyöntekijä/ lastensuojelun ohjaaja lastensuojelulaitoksen ohjaaja/sosiaalikasvattaja päihdeohjaaja päihdetyöntekijä vanhustyön ohjaaja kehitysvammaisten ohjaaja/ asumispalvelu- yksikön ohjaaja lastentarhanopettaja sosiaalikasvattaja Yleisimmät organisaatiot sosiaalitoimisto lastenkoti/koulukoti/ perhekoti vanhustyön palveluyksikkö vammaishuollon ja päihdehuollon palveluyksikkö sosiaali- ja terveysalan järjestö ensi- ja turvakoti kriminaalihuolto työvoimatoimisto kunnallinen päiväkoti/päivähoito yksityinen päiväkoti järjestön ylläpitämä päiväkoti Kelpoisuus/tutkinto: Laki 272/2005 L 272/ 6 Kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Sosionomi (AMK) Geronomi (AMK) Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) L 272/ 7 A 608/ 1 Vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot (vähintään 60 opintopistettä). Kasvatustieteiden kandidaatti Sosionomi (AMK) Siirtymäsäännös / tutkinto: Laki 272/2005 Asetus 608/2005 L 272/ 15 Ennen lain voimaantuloa suoritettu tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa edeltänyt ammattikorkeakoulututkinto, opistoasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto. Sosiaalikasvattaja Sosiaaliohjaaja Kehitysvammaisten ohjaaja Sosiaalialan ohjaaja L 272/ 15 Varhaiskasvatukseen suuntautunut kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon tai opistoasteisen lastentarhanopettaja- tutkinto Ennen lain voimaantuloa suoritettu tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa edeltänyt ammattikorkeakoulututkinto, opistoasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto. Sosiaalikasvattaja Sosiaalialan ohjaaja Sosiaalihuollon erityistyöntekijät Erityislastentarhanopettaja Kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijä erityislastentarhanopettaja sosiaalityöntekijä perheneuvoja vastaava / johtava sosiaalityöntekijät tai perheneuvoja psyko- /perheterapeutti sosiaalitoimi/perusturva yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuolto terveydenhuolto kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymä Asetus 608/ 2 Asetus 608/ 2 Kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus tai siihen rinnasteinen vähintään lukuvuoden pituinen ennaltaehkäisevään työhön sekä lasten ja perheiden kohtaamiseen valmiuksia antava erikoistumiskoulutus. Sosiaalihuollon johtotehtävät Kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnolliset johtotehtävät toimialajohtaja perusturvajohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaalijohtaja osasto-/toimistopäällikkö kunta/kuntayhtymä Laki 272/ 10 ja 3 Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Laki 272/ 14 Asetus 608/ 3 (kts. sosiaalityöntekijän kelpoisuus) 18

19 Kelpoisuuslain nimike Sosiaalityön ammatilliset johtotehtävät Lasten päivähoidon ammatilliset johtotehtävät Muut asiakastyön ohjausta sisältävät sosiaalihuollon johtotehtävät Käytössä olevia tehtävänimikkeitä johtava / vastaava sosiaalityöntekijä johtava / vastaava sosiaaliterapeutti a-klinikan johtaja johtava/vastaava koulukuraattori kasvatus- ja perheneuvolan johtaja sosiaalityön johtaja sosiaalijohtaja perusturvajohtaja sosiaalisihteeri osasto-/toimistopäällikkö päiväkodin johtaja perhepäivähoidon ohjaaja päivähoidon johtaja päivähoidon ohjaaja vanhustyön johtaja vanhainkodin johtaja palvelukodin johtaja palvelukeskuksen johtaja toiminnanjohtaja vammaisten toimintakeskuksen johtaja työkeskuksen johtaja kotipalvelunohjaaja lastenkodinjohtaja nuorisokodinjohtaja Yleisimmät organisaatiot kunnan sosiaalitoimi sairaala/terveyskeskus peruskoulu/lukio/ oppilaitos kasvatus- ja perheneuvola päihdehuollon yksikkö mielenterveystoimisto sosiaali- ja terveysalan järjestö lastenkoti kriminaalihuolto ensi- ja turvakoti kunnallinen päiväkoti/päivähoito yksityinen päiväkoti järjestön ylläpitämä päiväkoti vanhustyön palveluyksikkö vammaishuollon, kehitysvammahuollon tai päihdehuollon palveluyksikkö asumispalveluyksikkö lastenkoti nuorisokoti perhetukiyksikkö Kelpoisuus/tutkinto: Laki 272/2005 Laki 272/ 10 ja 3 Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. L 272/ 7 A 608/ 1 Kelpoisuuslain 7 :n mukainen lastentarhanopettajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. (kts. lastentarhanopettajan kelpoisuus) L 272/ 10 Kelpoisuusvaatimuksena muihin asiakastyön ohjausta sisältäviin sosiaalihuollon johtotehtäviin on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Siirtymäsäännös / tutkinto: Laki 272/2005 Asetus 608/2005 Laki 272/ 14 Asetus 608/ 3 (kts. sosiaalityöntekijän kelpoisuus) L 272/ 15 (kts. lastentarhanopettajan kelpoisuus) L 272/ 15 19

20 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ratamestarinkatu Helsinki vaihde fax