Talentian linjaukset opiskeluhuollosta

Transkriptio

1 1 Talentian linjaukset opiskeluhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan Lakikokonaisuus painottaa yhteisöllisyyttä ja yksilön oikeuksia. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltoa (opiskeluhuoltoa) koskeva laki sisältää säädökset lastensuojelualain (417/ ) edellyttämistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta, oppilaitoskohtaisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta, opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta ja toiminnasta, oppilaan ja opiskelijan oikeudesta saada yksilökohtaisia palveluja, yhteydenottovelvollisuudesta opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin, opiskeluhuoltoasian käsittelystä, kertomuksista ja rekisteristä salassapitovelvollisuuksineen. Lisäksi laki säätää opiskelijahuollon ohjausta, seurantaa ja arviointia sekä valvontaa. Tämän lain lisäksi opiskeluhuollosta säädetään koulutusta koskevissa laeissa ja niiden perusteella laadituissa opetussuunnitelman perusteissa. Lain perusteella opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko opiskeluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä toimintana. lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollon palveluihin, joita ovat mm. opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Oppilaalla on oikeus saada kuraattoripalveluita Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 15 :n mukaan oppilaalle ja opiskelijalle on säädetty oikeus saada kuraattoripalveluja. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon on säädetty palvelutakuu, jossa kuraattori on kiireellisen avun tarpeen tilanteessa välittömästi samana tai seuraavana työpäivänä saatavilla ja kiireettömästikin henkilökohtaiseen keskusteluun tulee päästä 7 arkipäivän sisällä pyynnön esittämisestä. Tätä aikarajojen toteutumista tulee jatkossa seurata, mutta ottaa erityisesti huomioon, että kuraattoritoimintaan liitetty ryhmä-, luokka- ja yhteisötason työn osuus saa myös riittävästi painoarvoa tehtävää mitoitettaessa. Talentia suosittelee, että yhtä kuraattoria kohti on korkeintaan kolme kouluyhteisöä ja/tai enintään 600 oppilasta/opiskelijaa.

2 2 Kaksi nimikettä: kuraattori ja vastaava kuraattori Aiemmin koulukuraattoreilta on yleisen ohjeistuksen mukaan edellytetty sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Kunnissa ja kuntayhtymissä, valtiolla ja yksityisissä oppilaitoksissa on käytetty kuraattoritehtävään myös sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneita henkilöitä sekä muita, eri alojen koulutuksen saaneita. Uudessa oppilashuoltolaissa kuraattorin tehtävä on selkeästi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden tehtävä. Nyt laki virallistaa sosionomien (AMK) kelpoisuuden ja aseman kuraattoreina, mutta myös vahvistaa ammattinimikkeen muutoksella sosiaalityöntekijöiden ammattikuntaa kuraattoritehtävissä. Kuraattori ja vastaava kuraattori ovat kuraattorityön tehtävänimikkeitä. Kuraattoritehtävän ammattinimikkeinä käytetään lain mukaan vastaavaa kuraattoria, kun hän on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä, ja kuraattori-nimikettä muilla koulutuksilla. Ammattinimike ei ole luonteeltaan hierarkkinen. Ammatillisia esimiestehtäviä varten kunnassa tulee edelleen olla johtava/johtavia kuraattoreja palvelunkokonaisuuden ammatillista kehittämistä, suunnittelua, ohjausta ja esimiehen antamaa ammatillista tukea varten. Milloin kuraattori, milloin vastaava kuraattori? Laaja-alaista kuraattoritehtävää ei ole laissa ositeltu kuraattorin koulutuksen tai osaamisen mukaan, vaan saman tehtävän ja vastuiden sisään on sijoitettu tehtävärakenne niin, että on mahdollista hyödyntää molempien ammattikuntien osaamista. Työnantajalla on vastuu arvioida, millaisiin tarpeisiin kuraattoripalveluita tarvitaan ja määritellä arvion perusteella millaista koulutusta kuraattorilta tehtävästä suoriutumiseen vaaditaan. On mahdollista, että kaikki kuraattoripalvelut toteutetaan tarpeen perusteella edelleen niin, että kelpoisuus on vastaavan kuraattorin kelpoisuus (sosiaalityöntekijä). Yhtä mahdollista on toimia erilaisin variaatioin ja kokoonpanoin kuraattoritehtävän organisoinnissa. Erotuksena aiempaan on, että on varmistettava oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuus saada vastaavan kuraattorin eli sosiaalityöntekijän palveluja niin tarvitessaan. Kuraattoritoiminta kuuluu koulun organisaatioon Lakikokonaisuus selkeyttää opiskeluhuollon itsenäistä tehtävää ja tehtäväaluetta myös sosiaalihuollon toimialalla. Kyse on erityistä asiantuntemusta vaativasta ja kokonaisvaltaisesta tehtävästä oppilaitosympäristössä, minkä vuoksi kuraattoripalveluita ei ole mahdollista liittää käytännön organisoinnissa ja järjestämisessä lastensuojeluun ja sen resursseihin.

3 3 Kuraattoritehtävän ydin pohjautuu oppilaitosyhteisön tuntemukseen, kehittämiseen ja keinoihin, joita käytetään välineenä yksittäisen oppilaan tukemisessa tai yhteisöllisyyden parantamisessa. Koska kuraattoritehtävä on varsin kokonaisvaltainen ja perustuu tuntemukseen oppilaitosyhteisöistä, on kuraattoripalveluiden organisointi syytä järjestää tarvearvioinnin perusteella mahdollisimman pysyvälle pohjalle ja esimerkiksi pari-, tiimi- tai muun yhteistyön ja johtamisen keinoin varmistaa kunnan alueen oppilaitostuntemus kuraattorien eri ammattikuntien kesken. Kuraattorityön organisoiminen ei lain säädösten ja tarkoituksen mukaan voi perustua siihen, että kuraattori tulisi oppilaitosyhteisön ulkopuolelta, vaan hänen on oltava perehtynyt oppilaitoksen arkeen ja siinä mukana ja saatavilla. Järjestämisvastuu kunnalla ja tuottamisvastuu oppilaitoksella Kun kuraattorityötä kunnissa organisoidaan, tulee ymmärtää ero järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun välillä. Kunta palvelun tilaajana vastaa kuraattoripalvelun järjestämisestä ja oppilaitos palvelun tuottajana tuottaa palvelun. Kunnan ei tarvitse ryhtyä kaikkien opiskeluhuollon kuraattorien työnantajaksi, vaan tämä rooli voi jäädä ennalleen esim. kuntayhtymille tai yksityisille oppilaitoksille, jos ja kun se on niillä aiemminkin ollut. Kunnan on kuitenkin huolehdittava, että opiskeluhuollon palvelut järjestetään lain vaatimalla tavalla niissä oppilaitoksissa, jotka sen alueella sijaitsevat. Tämä vaatinee kuntaan uudenlaista seuranta- ja valvonta- sekä määräysvaltaa myös niihin oppilaitoksiin nähden, jotka eivät ole olleet kunnan omia. Lain 9 :n mukainen järjestämisvastuu vahvistaa paikallista ja yhteisöllistä toimintaa ja vastuuta myös tulevaisuuden kannalta ajatellen esimerkiksi kuntajako- ja SOTE- uudistuksia ja erilaisia kuntaliittymiä. Lapset ja nuoret elävät lähiyhteisöissään ja tarvitsevat lähipalveluja ja tukea ja osallisuuden kokemusta läheltä, eritoten matalan kynnyksen periaatteella. Sosiaalialan koulutuksen asema vahvistui kuraattorin kelpoisuuksissa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian jäsenten kannalta opiskeluhuollon kelpoisuuksissa ei tapahtunut suurta muutosta. Laki vahvistaa koulukuraattorin tehtävän jaetun osaamisen tehtävänä. Sosiaalityöntekijäkoulutuksen asema vahvistui ja sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneet saivat kelpoisuuden koulukuraattorin tehtävään. Siirtymäsäädöksin varmistetaan lain voimaan tullessa kuraattorin työtä tekevien oikeudet ja asema.

4 4 Kuraattorin kelpoisuus Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 säädetään, että kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukainen kelpoisuus. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus sekä psykologin palveluja. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukainen siirtymäsäännös Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain 6 :n mukainen kelpoisuus kuraattoriksi on soveltuvalla sosiaalialalle suuntaavalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnolla (AMK- sosionomi.) Koska oppilas- ja opiskelijahuoltolaki viittaa kelpoisuusvaatimuksissaan sosiaalihuollon ammattilaisista annettuun kelpoisuuslakiin, on selvää että tämän lain siirtymäsäännökset ovat myös tällöin voimassa. Sosiaalityöntekijöiden 3 :n kelpoisuuden siirtymäsäännös on kelpoisuuslain 14 :ssä ja sitä täydentävässä valtioneuvoston asetuksessa 608/2005. Vastaavasti kelpoisuuslain 15 :n perusteella ennen kelpoisuuslain voimaantuloa 2005/272 suoritettu sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai opistoasteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinto (sosiaaliohjaaja, sosiaalialan ohjaaja, sosiaalikasvattaja) antavat kelpoisuuslain siirtymäsäännöksen nojalla kelpoisuuden 6 :n mukaisen kuraattorin tehtävään. Edelleen ylemmän sosionomi (YAMK)- korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat kelpoisia kuraattorin tehtävään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen kelpoisuuden siirtymäsäännös Lain 28 :n eli siirtymäsäännöksen mukaan henkilö, joka lain voimaantullessa on hoitanut virka- tai työsuhteessa kuraattorin tehtäviä vähintään kaksi vuotta mennessä välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa, voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa niin kauan kuin tämä virka- tai työsuhde jatkuu keskeytyksettä. Jos tällainen henkilö on hoitanut näitä tehtäviä alle kaksi vuotta, hän voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa asti. Siirtymäsäännös antaa kuraattorin tehtäviä hoitavalle enintään neljä vuotta aikaa täydentää koulutustaan kelpoisuusehdon täyttämiseksi. Lain vuoksi ketään nyt kelpoista ei voi irtisanoa siirtymäsäädös antaa pelivaraa pätevöityä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan , eikä se muuta työ- ja virkaehtosopimuksia. Kuraattori, jolla on sosionomi (AMK) -tutkinto (tai muu kelpoisuuslain 6 :n tai sen siirtymäsäännösten mukainen tutkinto), on edelleen kelpoinen tehtäväänsä. Häntä ei voida irtisanoa esimerkiksi sillä perusteella, että hän ei täytä opiskeluhuoltolain vastaavan kuraattorin kelpoisuutta.

5 5 Hänet on aikanaan laillisesti valittu tehtäväänsä ja kelpoisuus on kohdallaan. Haaste on työn kokonaisuuden organisoinnissa kuntatasolla, ei yksittäisen kuraattorin tehtävätasolla. Henkilö joka ei täytä lain voimaantulessa kuraattorin kelpoisuusehtoja ja on tehnyt tehtäviä alle 2 vuotta, voi jatkaa tehtävien hoitamista asti, jos hän on hoitanut kuraattorin tehtäviä ja työ jatkuu keskeytyksettä eli kyseessä on vakinainen työ- ja virkasuhde. Jos määräaikainen työsuhde päättyy lain voimaantulon jälkeen, eikä henkilöllä ole uuden lain 7 :n mukaista kelpoisuutta, ei työsopimusta voida enää uusia. Henkilö, joka ei täytä kuraattorin kelpoisuusehtoja, mutta jolla on ylempi korkeakoulututkinto, voi täydentää koulutustaan suorittamalla yliopistossa sosiaalityön pääainetta vastaavat opinnot. Lisäksi on mahdollista selvittää rahoitusta yhdessä työnantajan kanssa työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittiseen koulutukseen, jota voidaan tarjota työttömyysuhan perusteella. Työnantajan vaihtuminen ja liikkeen luovutus Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan. Järjestämisvastuu eroaa tuottamisvastuusta eli koulukuraattorien työnantajina voivat olla edelleen kuntien lisäksi kuntayhtymät, valtio tai yksityiset koulut. Lain voimaantulo ja kunnan järjestämisvastuu ei siis tarkoita sitä, että olemassa oleva opiskeluhuolto tulisi purkaa. Mikäli kunta kuitenkin päättää ottaa opiskelijahuollon omaksi toiminnakseen, kyseessä on liikkeen luovutus. Tällöin työntekijöiden tulee siirtyä kunnan palvelukseen entisin työsuhteen ehdoin, eikä uusia työsopimuksia tarvitse laatia. Työntekijän ja työnantajan asemat pysyvät samoina. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhdeetuudet siirtyvät kunnalle. Kunta ei saa liikkeen luovutuksen perusteella yksipuolisesti muuttaa työaikaa tai alentaa palkkaa. Lisäksi työntekopaikka on voitu yksilöidä työsopimuksessa tarkasti, jolloin kyseistä ehtoa on pidettävä myös työsuhteen olennaisena ehtona. Kunta on velvollinen noudattamaan aikaisempaa työnantajaa sitonutta työehtosopimusta työehtosopimuskauden loppuun asti.

6 6 Talentia selvittää palkkakysymystä Uusi laki aiheuttaa myös kysymyksiä palkkauksesta. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vielä pitkään, eikä hinnoittelukohtia yleensä avata kesken sopimuskauden. Tarvitaan siis ohjeistuksia siitä, miten hinnoittelua sovelletaan ja käytetään, kun laki ja kelpoisuudet muuttuvat. Liikkeen luovutuksen seurauksena koulukuraattorien tehtäväkohtaiset palkat voivat poiketa toisistaan. Palkkojen harmonisointitarve syntyy, jos vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee. Tehtäväkohtaiset palkat on harmonisoitava työn vaativuuden mukaan viimeistään kahden vuoden kuluessa liikkeen luovutuksesta. Talentian neuvotteluyksikkö ja sopimustoimikunta valmistelevat ohjeistusta, joka on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa.