Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 16. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma (osittain Kh-asia), pöydälle , palautettiin Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Petri Suominen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma, kohdan 4. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että: - Laskentaohjeeseen lisätään kohta 11, joka kuuluu seuraavasti: Näitä laskentaohjeita voidaan asemakaavaehdotusta laadittaessa keventää, mikäli alueella toteutetaan pysäköintipaikkojen käytön älykäs ohjausjärjestelmä ja mikäli maankäyttösopimuksella tai muulla sitovalla sopimuksella varaudutaan lisäpysäköintipaikkojen rakentamiseen tarpeen niin vaatiessa. - Laskentaohjeeseen lisätään kohta 12, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunkisuunnittelukeskus kehittää vaihtoehtoisia tapoja, joilla varaudutaan toteuttamaan asemakaavamääräyksissä edellytettyä enemmän pysäköintipaikkoja, mikäli tähän ilmenee tarvetta. - Autopaikkojen laskentaohje, kohta 2, poistetaan viimeinen lause, jolloin kohta 2 kuuluu seuraavasti: "Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun."

2 Espoon kaupunki Päätös Sivu 2 / 16 - s. 32 toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Maksullisuudella voidaan saada hyvin merkittäviä tuloja kaupungille. On kuitenkin huomioitava, että maksullisuuden ylläpidosta syntyy kustannuksia. - s. 27, laskentaohje opiskelija-asumiselle, poistetaan suluissa oleva kohta: (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)". Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma, kohdan 4. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 päättää, että liitteenä olevaan raporttiin Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma, kohta 4, tehdään seuraavat muutokset: - s. 26, autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille lisätään kohta 11, joka kuuluu seuraavasti: Näitä laskentaohjeita voidaan asemakaavaehdotusta laadittaessa keventää, mikäli alueella toteutetaan pysäköintipaikkojen käytön älykäs ohjausjärjestelmä ja mikäli maankäyttösopimuksella tai muulla sitovalla sopimuksella varaudutaan lisäpysäköintipaikkojen rakentamiseen tarpeen niin vaatiessa. - s. 26, autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille lisätään kohta 12, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunkisuunnittelukeskus kehittää vaihtoehtoisia tapoja, joilla varaudutaan toteuttamaan asemakaavamääräyksissä edellytettyä enemmän pysäköintipaikkoja, mikäli tähän ilmenee tarvetta. - s. 26, autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille, poistetaan viimeinen lause kohdasta 2, jolloin kohta 2 kuuluu seuraavasti: "Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun." - s. 27, laskentaohje opiskelija-asumiselle, poistetaan suluissa oleva kohta: (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)", jolloin kohta 2 kuuluu seuraavasti: Otaniemeen on luotu oma laskentaohje, jota noudatetaan Otaniemen osalta.

3 Espoon kaupunki Päätös Sivu 3 / 16 - kohta 5, s. 32, toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Maksullisuudella voidaan saada hyvin merkittäviä tuloja kaupungille. On kuitenkin huomioitava, että maksullisuuden ylläpidosta syntyy kustannuksia. 3 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Oheismateriaali Selostus - Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma Pysäköinnin järjestäminen on osa kestävää yhdyskuntasuunnittelua ja liikennejärjestelmää. Pysäköinti on palvelu, jonka avulla työ-, asiointi-, ja vapaa-ajan liikkuminen sujuu ja pysäköintijärjestelmä tukee kestävää kehitystä. Tässä työssä on koottu yhteen pysäköinnin suunnitteluun liittyviä periaatteita. Raportissa esitetään kehittämisohjelma, jonka avulla pysäköinti tukee Espoo-tarinan linjauksia ja entistä paremmin koko liikennejärjestelmää ja muuta kaupunkirakenteellista tavoitteistoa. Raportin keskeinen osa on pysäköintipaikkojen määrän laskentaohje, jota esitetään hyväksyttäväksi käyttöön maankäytön suunnittelussa. Työn sisältö Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma -työssä laadittiin pysäköintiin liittyvä laaja toimenpideohjelma ja uudistettiin nykyisin käytössä olevat kaupunkisuunnittelupäällikön vuonna 2010 hyväksymät ohjeelliset asuntoalueiden autopaikkamääräykset. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellisen kerran käsitellyt ja hyväksynyt ohjeelliset autopaikkamääräykset asuntoalueilla kokouksessaan Pysäköinnin periaatteista ja ohjeista pyrittiin tekemään entistä joustavammat, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon alueiden erityispiirteet, käyttäjäryhmien tarpeet sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen hyväksytyt kehitystavoitteet. Espoon kaupunkikeskukset ovat joukkoliikenteen ja palvelujen solmukohtia, jolloin korostuu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus. Lisäksi monipuoliset keskukset houkuttelevat enemmän autottomia asukkaita. Pysäköinnin suunnittelu tukee kaupungin tavoitteita palveluiden keskittämistä keskuksiin ja liikenteen solmukohtiin. Työtä ohjaamassa on ollut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja teknisestä keskuksesta. Työn aikana pidettiin laaja sidosryhmäseminaari marraskuussa Maaliskuussa 2014 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämiseen liittyvät tarkemmat periaatteet sekä asuntojen

4 Espoon kaupunki Päätös Sivu 4 / 16 pysäköintipaikkojen laskentaohjeet. Toukokuussa 2014 pidettiin yhteisseminaari kaupunkisuunnittelu- ja teknisen lautakunnan sekä Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän kanssa. Lisäksi toukokuussa työtä esiteltiin Espoon kaupungin projektinjohtajille ja aluearkkitehdeille. Marraskuussa 2014 pidettiin kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja teknisen lautakunnan yhteisseminaari. Työn aikana haastateltiin myös rakennusliikkeitä, rakennuttajia, pysäköintipalvelujen tuottajia ja Espoon seurakuntayhtymää. Pysäköinti osana liikennejärjestelmää maankäytön suunnittelua Eri puolilla maailmaa pysäköinti on tunnistettu keskeiseksi liikennejärjestelmän osaksi ja kaupungit ovat tehneet kattavia pysäköintistrategioita, joiden tavoitteena on ollut esimerkiksi elävöittää liikekeskustaa, lisätä kestävien liikennemuotojen käyttöä, tehostaa olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöä, kerätä varoja keskustan tai liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja muuttaa pysäköintiin varattuja alueita rakentamiseen tai virkistykseen. Pysäköinnin kustannusvaikutus Keskeinen todettu ongelma on se, että pysäköimisen todelliset kustannukset eivät yleensä näy käyttäjille, eikä niitä osata myöskään huomioida riittävästi kaupunki- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Pysäköintipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon hinta on piilotettu asuntojen, päivittäistavaroiden ja muiden hyödykkeiden hintoihin, veroihin, kadunpitoon ja jopa palkkakuluihin. Tästä kustannusten näkymättömyydestä seuraa, että kysyntä kasvaa normaalia markkinahintaista huomattavasti enemmän ja he, jotka eivät pysäköintipalvelua tarvitse, joutuvat maksamaan siitä kalliimpina tuotteina, veroina ja asuntoina ja pienempänä palkkana. Lisäksi muiden kulkutapojen houkuttelevuus kärsii. Pysäköinnin sääntelyllä ja hinnoittelulla voidaan Espoossakin jatkossa pyrkiä kohentamaan liikkumista etenkin kaupunkikeskustoissa. Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa tulee tavoitella niiden tiivistymisen myötä entistä keskustamaisempaa ympäristöä, jossa korostuvat jalankulku ja pyöräily sekä niille varatut alueet autoliikenteen sijasta. Tällöin kadunvarsipaikkojen hinnoittelu ja keskitettyjen laitosten rakentaminen ovat keskeisiä keinoja keskustan viihtyisämmän liikkumisympäristön toteuttamisessa. Pysäköinti kadunvarressa, maa-alueilla ja laitoksissa aiheuttaa investointi-, operointi-, ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia. Lisäksi usein unohdetaan, että maa-alan käyttö muuhun kuin pysäköintiin olisi usein tuottoisampaa ja viihtyvyyttä parantavaa. Jos pysäköintimarkkinat toimisi tehokkaasti ja hinnoittelu perustuisi yhteiskuntataloudellisiin periaatteisiin, laitospysäköinti olisi halvempaa kuin maanpinnan pysäköinti. Pysäköinti nykyisin Työssä selvitettiin Espoon kaupungin saamat pysäköintiin liittyvät yhteydenotot ja aloitteet, valvontapyynnöt sekä annetut

5 Espoon kaupunki Päätös Sivu 5 / 16 pysäköintivirhemaksut. Näiden avulla on pyritty muodostamaan kuva pysäköinnin nykytilasta ja erityisesti kipupisteistä, jotka kuvaavat pysäköinnin nykytilan ongelmia Espoossa. Nykytilan ongelmat liittyvät hyvin usein pysäköintipaikkojen määrään. Kuntalaiset kokevat, että pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi käytettävissä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Espoossa on myös pysäköinnin hintaan liittyviä ongelmia. Espoossa on useita erilaisia näkemyksiä pysäköintipaikkojen hintojen suhteen, eivätkä hinnat ole läpinäkyviä. Lisäksi ilmaiset paikat vähentävät yleistä maksuhalukkuutta ja vievät pohjaa maksullisen pysäköinnin järjestämiseltä. Espoon kaduilla ja yleisillä alueilla pysäköinti on toistaiseksi maksutonta. Pysäköintipaikkojen oikeasta määrästä erilaisilla alueilla on hyvin erilaisia mielipiteitä paitsi asukkaiden, myös luottamushenkilöiden, virkamiesten, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden keskuudessa. Siksi kaikkia täysin tyydyttäviä periaatteita ja ohjeita on mahdoton laatia. Lähtökohtana tulee siis olla pysäköinnin joustavuus erilaisilla alueilla ja erilaisissa elämäntilanteissa. Pysäköinnin oikealla suunnittelulla ja ohjauksella voidaan vaikuttaa siihen, minkälaista ympäristöä ja kaupunkirakennetta luodaan kaupunkilaisille. Periaate, että antaa markkinoiden hoitaa oikea määrä pysäköintipaikkoja ei ole kestävää kaupunkisuunnittelua. Pysäköinnin tehostaminen ja ohjaaminen Usean kiinteistön yhteinen pysäköintilaitos mahdollistaa vuorottaiskäytön, jota tehostetaan nimeämättömyydellä. Täysin vapaata pysäköintiä ei kaupunkikeskustoissa juurikaan ole. Aikarajoitukset ja maksut mahdollistavat saman pysäköintipaikan tehokkaan käytön usealle saman päivän aikana. Pysäköinti nähdään työkaluna laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi liikennepolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa. Voidaan valita käyttäjäryhmiä, joita priorisoidaan: esimerkiksi kadunvarsipysäköinti varataan vierailijoille ja asioijille eikä pitkäaikaiseen pysäköintiin sekä suositaan vähäpäästöisiä autoja maksualennuksin. Sähköautoilu tulee kasvamaan voimakkaasti 2020-luvulla ja sähköautoille on tarjottava yleisiä latauspaikkoja. EU-direktiivin mukaan Suomessa tulee olla 4000 yleistä latauspistettä vuonna Muita ohjaavia keinoja ovat pysäköintipaikkojen säilyttäminen keskustojen kehittymisestä huolimatta nykyisellään tai jopa vähentäminen. Askeleita otetaan jo markkinalähtöiseen malliin, jossa annetaan markkinamekanismien hoitaa suunnittelu. Työpaikkapysäköintiä pyritään ohjaamaan maksulliseksi eri keinoin ja pikkuhiljaa korottamaan hintaa vastaamaan pysäköinnistä aiheutuvia kuluja. Autojen määrän muutostrendejä Autojen yhteiskäyttö voi tulevaisuudessa vähentää autojen määrän noin puoleen, automaattiajaminen vähentää sen edelleen kolmannekseen.

6 Espoon kaupunki Päätös Sivu 6 / 16 Toisaalta automaattiajaminen voi mahdollistaa lasten liikkumisen yksin autolla. Jolloin autojen määrä lisääntyisi oleellisesti. Tekniikka mahdollistaa auton paikantamisen ja käyttöönoton esimerkiksi tekstiviestillä. Mikäli autot vähentyisivät, niin pysäköintipaikkojen määrä putoaisi. Pysäköinnin periaatteet (elinkeino- ja kilpailukykyjaos ) 1. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan maankäyttöä ja luodaan viihtyisää jalankulkuympäristöä keskusta-alueilla. 2. Pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohjeesta tehdään joustava erilaisten alueiden ominaispiirteiden ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. 3. Vierailijat ja erityisryhmät löytävät pysäköintipaikan helposti. 4. Pysäköintiratkaisut ovat osa toimivaa, kestävää ja turvallista liikennejärjestelmää. 5. Pysäköinnin kustannukset kohdennetaan oikeudenmukaisesti. Pysäköinnin maksullisuutta tiiviillä keskusta-alueilla voidaan tutkia osana pysäköintijärjestelmää. 6. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostetaan ja paikat ovat monipuolisessa käytössä. 7. Kaupunki edistää pysäköinnin periaatteilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvua työmatkoilla. 8. Kaupunki osallistuu liityntäpysäköinnin kehittämiseen osana kestävää kaupunkiliikennettä. 9. Kaupunki toteuttaa riittävästi pyöräpysäköintipaikkoja yleisillä alueilla ja ohjaa yksityiskiinteistöjä samaan tavoitteeseen. 10. Kaupunki vaatii pysäköintiratkaisuilta kaupunkikuvaan sopivaa laatua. 11. Kaupunki kerää ja pitää yllä tietoja pysäköintipaikkamääristä sekä seuraa pysäköintiolojen kehittymistä. Pysäköinnin toimenpideohjelma 1. Pysäköinnin maksullisuuden kehittäminen Kadunvarsipysäköinnin maksujen tavoitteena on estää asukkaita käyttämästä kadunvartta jatkuvaan pysäköintiin ja ohjata asukkaat pysäköimään talonyhtiöiden pysäköintialueille ja -laitoksiin. Samalla kadunvarren paikat vapautuvat lyhytkestoisemmalle vieras- ja asiointipysäköinnille. Jos kadunvarressa on paljon ilmaista pysäköintitilaa, eivät asukkaat helposti ota maksullista paikkaa heille tarkoitetusta laitoksesta. Jos puolestaan alueen asuntoyhtiöiden paikat ovat täynnä, niin

7 Espoon kaupunki Päätös Sivu 7 / 16 kaupunki saa tuloja ja mahdollisesti ohjaa yhtiöitä rakentamaan puuttuvat paikat. Tämä on myös tasapuolista kaikkia espoolaisia kohtaan. 2. Pysäköinnin tehostaminen ja keskittäminen Usean kiinteistön yhteinen pysäköintilaitos säästää maa-alaa asumiseen, virkistykseen ja muihin toimintoihin ja tekee alueista viihtyisämpiä. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa asiointipysäköinnin, asukaspysäköinnin ja työpaikkapysäköinnin vuorottaiskäytön ja vähentää kokonaispaikkatarvetta ja siten pysäköinnin kustannuksia monipuolisen maankäytön alueella. 3. Pysäköinnin kaupunkiyhtiömallin kehittäminen Kaupungin pysäköintiomistusten hallinnan keskittäminen tuo mittakaavaetuja muun muassa julkisissa hankinnoissa sekä hallintoon liittyvissä asioissa. Lisäksi keskitetty toimintamalli mahdollistaa pysäköinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen koko Espoon alueella siihen erikoistuneen organisaation toimesta. Tällöin myös osaaminen keskittyy selkeästi yhteen paikkaan ja resurssien käyttö on mahdollisimman tehokasta. 4. Valvonnan kehittäminen ja lisääminen Väärin pysäköity ajoneuvo voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita pysäköitäessä liian lähelle suojatietä tai pysäköitäessä pelastusalueelle. Väärinpysäköinti voi myös aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia estäessään esimerkiksi joukkoliikenteen kulun. Rikkeistä tulevien seuraamusten tulee olla uskottava pelote autoilijoille, jotta rikkeisiin ei tahallisesti syyllistytä. Näkyvä valvonta ehkäisee virheellistä pysäköintiä jo etukäteen. 5. Opastuksen ja ohjauksen kehittäminen Hyvin opastettu pysäköinti ja selkeät rajoitukset tekevät pysäköinnistä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi pysäköintipaikan löytyessä helpommin liikennesuorite pienenee ja päästöt vähenevät. 6. Espoon pysäköinnin älykkyyden edistäminen Pysäköintipaikkoja voidaan paremmin ja tehokkaammin hyödyntää parempien tietopalvelujen avulla. Kaavoitus ja suunnittelu helpottuvat ja vapaita pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa tarvitsijoille, kun pysäköintipaikoista on kattavasti tietoa. Kehittämistoimien seuranta mahdollistuu. Robottiparkki voi olla tilaa säästävä ratkaisu niin autoille kuin pyörille. 7. Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinti on usein puutteellisesti hoidettu työpaikoilla sekä joukkoliikenneterminaaleissa ja -pysäkeillä. Myös julkisten ja kaupallisten palveluiden kohdalla on parannettavaa. Huonosti järjestetty

8 Espoon kaupunki Päätös Sivu 8 / 16 pyöräpysäköinti on valitettavan usein matkaketjun heikoin lenkki. Tarvitaan lisää laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja (sääsuojaus, turvallisuus), jotta yhä useampi valitsee liikkumistavakseen pyörän. 8. Liityntäpysäköinnin laajentaminen ja kehittäminen Liityntäpysäköinnillä tarjotaan mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön niille, jotka eivät muuten tavoita riittävän helposti joukkoliikenteen terminaaleja tai pysäkkejä. Liityntäpysäköinnillä houkutellaan asukkaita käyttämään pyörää tai tekemään lyhyt automatka kotoa joukkoliikennevälineeseen. 9. Työntekijöiden kestävän liikkumisen edistäminen Työpaikkojen tarjoamat ilmaiset pysäköintipaikat ja edulliset työsuhdeautot lisäävät autoliikennettä työmatkoilla. Työnantajat ja työntekijät tarvitsevat enemmän tietoa viisaan liikkumisen mahdollisuuksista ja hyödyistä niin työmatkoilla kuin työasiointimatkoilla. Lisäksi tarvitaan tietoa autoilun kustannuksista ja kohdentumisesta. Työpaikan autopaikan kustannuksiin osallistuvat lähes aina kaikki työntekijät. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa oikea määrä auto- ja pyöräpaikkoja eri kaupunkirakenteille niin nykytilanteeseen kuin tulevaisuuden tilanteeseen. Ohjeen tarkoitus on joustavasti huomioida keskeiset toimintaympäristön muutokset. Pysäköinti ei saa aiheuttaa epäviihtyisää kaupunkiympäristöä. Espoossa on viisi kaupunkikeskusta (Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Matinkylä-Olari, Espoonlahti) ja useita pienempiä keskuksia, joissa toteutuvat monet autoilun riippuvuutta vähentävät seikat, kuten monipuolinen palvelutarjonta ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Laskentaohjeen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa näiden kohdalla kaupunkirakenteen tiivistäminen ja viihtyisä ympäristö. Auto- ja pyöräpaikkojen määräyksellä asemakaavassa ilmoitetaan, kuinka monta auto- ja pyöräpaikkaa kaavaan liittyen pitää vähintään toteuttaa. Määräyksessä ilmoitetaan paikkojen määrä suhteessa asuntojen määrään (esimerkiksi 0,5 autopaikkaa/asunto) tai suhteessa kerrosalaan (esimerkiksi yksi polkupyöräpaikka 30 kerrosalaneliömetriä kohden).

9 Espoon kaupunki Päätös Sivu 9 / 16 Autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille Taulukko: Autopaikkojen laskentaohjeen alueluokitus ja mitoitusarvot 1. Mitoitusarvo saadaan rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen (ydinkeskusta, ydinkeskustan välitön ympäristö, keskustan muu alue) perusteella. Mitoitusarvon avulla laskettu paikkamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. 2. Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. Käytännössä luku tulee käyttöön, jos toteutetaan hyvin paljon pieniä asuntoja. 3. Vieraspaikat sisältyvät mitoitusarvoihin. Rakennuttajat, kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöt määrittävät itse kuinka suuri osa paikoista on vieraspaikkoja. 4. Täydennysrakentamisen yhteydessä vanhan, toteuttamattoman vanhan ja uuden kerrosalan yhteensä aiheuttama pysäköintipaikkatarve mitoitetaan siten, että alueluokitus, alueen ominaispiirteet (ydinkeskusta, ydinkeskustan välitön ympäristö, keskustan muu alue) vaikuttavat mitoitusarvoon samalla tavalla kuin uusissa kohteissa. 5. Jos kyseessä on niin suuri kaavahanke, että se itsessään vaikuttaa alueluokkaan, on vaikutus huomioitava kyseisen hankkeen mitoitusarvoa valittaessa. 6. Lähelle asuntoja on osoitettava vähintään yksi liikkumisesteisten autopaikka alkavaa 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. 7. Lisäksi jokaista alkavaa 25 autopaikkaa kohden on osoitettava paikka vähintään yhdelle moottoripyörälle tontilla, keskitetyssä pysäköintilaitoksessa tai LPA-alueella. Paikka voi olla mitoitettu moottoripyörän vaatimalle tilatarpeelle.

10 Espoon kaupunki Päätös Sivu 10 / Kuorma-autopaikkoja ei järjestetä alueluokkien I-II ydinkeskustoissa eikä ydinkeskustojen välittömässä läheisyydessä. Muualla niitä toteutetaan harkinnan mukaan. 9. Muuta yleistä ja tilapäistä pysäköintitarvetta varten on asemakaavassa osoitettava asuntoalueelle yleisiä pysäköintialueelta yksi autopaikka k-m²:ä kohti. Alueluokkien I-II liikekeskuksissa ja liikekeskuksien välittömässä läheisyydessä voidaan osoittaa yksi autopaikka k-m²:ä kohti. 10. Alueluokissa I-II voidaan sallia enintään 30 % kevennys mitoitusarvoon, jos toteutetaan keskitetty pysäköinti. Paikkoja on kuitenkin oltava vähintään 0,4 autopaikkaa / asunto. Keskitetyssä pysäköinnissä autopaikkojen käyttöä on tehostettu verrattuna ratkaisuun, jossa käyttäjillä tai tietyillä käyttäjäryhmillä on omat nimetyt paikat. Kevennyksen saaminen edellyttää aina hankkeen rakennuttajalta selvityksen, josta käy ilmi, miten keskitetty pysäköintiratkaisu tehostaa paikkojen käyttöä verrattuna tilanteeseen, jossa käyttäjillä on omat nimetyt paikat. Kevennyksen suuruuden päättää kaavoitusvaiheessa kaupunkisuunnittelukeskus tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksen mukaiset keskitetyt pysäköintiratkaisut hyväksyy rakennuslupavaiheessa rakennusvalvontakeskus. Esimerkkejä tehostamistoimenpiteistä ovat: osoitetaan paikkoja muista toiminnoista (esimerkiksi yhteiskäyttö alueen toimistojen tai kauppojen kanssa), osoitetaan, että käytössä on varaus- tai ohjausjärjestelmä, jolla mahdollistetaan paikkojen korkea käyttöaste. Järjestelmästä saatava hyöty on esitettävä, miten esimerkiksi edistetään yhteiskäyttöautoilua. Liikkumisesteisten autopaikkamäärät ja moottoripyöräpaikat lasketaan käyttäen rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen mukaisia mitoitusarvoja. Niiden laskentaan ei siten käytetä mahdollisia kevennettyjä arvoja. Autopaikkojen laskentaohje muille kuin kerrostaloille ja pienkerrostaloille 1. Kytkettyjen pientalojen (= rivitalojen) autopaikkamäärä on alueluokissa I-II vähintään 1 autopaikka / 85 k-m 2 ja alueluokissa III-IV vähintään 1 autopaikka / 70 k-m 2 pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 1 autopaikka/ asunto kaikissa alueluokissa. 2. Erillisten pientalojen (= omakotitalojen) mitoitusohje on vähintään 2 autopaikkaa per asunto. Autopaikkojen ei tarvitse sijaita tontilla vierekkäin. Tontilta sallitaan peruuttaminen asuntokadulle, jos tonttiliittymän näkemät ja muut turvallisuusolosuhteet ovat riittävät. Laskentaohje polkupyöräpaikoille 1. Kerrostaloissa, pienkerrostaloissa, kytketyissä pientaloissa ja opiskelijaasunnoissa pyöräpaikkoja on oltava vähintään yksi polkupyöräpaikka /

11 Espoon kaupunki Päätös Sivu 11 / k-m 2 pyöristäen lähimpään kokonaislukuun tai vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden. Suurempi arvoista on mitoittava. Kaikkien paikkojen on oltava sääsuojatussa ja lukittavassa tilassa. 2. Lisäksi osoitetaan tilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin ulkotiloissa. Laskentaohje palveluasumiselle 1. Palveluasumisessa mitoitusohje on vähintään 0,25 autopaikkaa/asunto ja vähintään 0,5 polkupyöräpaikka/asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. 2. Liikkumisesteisten paikkojen etäisyys palveluasumisesta on enintään 25 m. Laskentaohje opiskelija-asumiselle 1. Opiskelija-asunnoissa autopaikkamäärä on vähintään 60 % rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen mitoitusarvosta. 2. Otaniemeen on laadittu oma laskentaohje (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014), jota noudatetaan Otaniemen osalta. 3. Polkupyörien laskentaohje on sama, kuin tavallisissa asunnoissa. Seuranta Espooseen on tarkoitus toteuttaa pysäköinnin seurantajärjestelmä, jonka yhdeksi osaksi tulee laskentaohjeen mukaisten asemakaavaratkaisujen seuranta. Aina lautakunnan hyväksyttyä asemakaavan tai asemakaavan muutoksen talletetaan taulukkoon tiedot pysäköintiratkaisuista. Seuranta käsittää 3-5 vuoden välein tehtävän katselmuksen, jossa selvitetään mm. seuraavia asioita: kuinka paikat on toteutettu, kuinka hyvin, pysäköinti toimii kyseisellä alueella, kuinka suuri on vapaana olevien paikkojen määrä, kuinka suuri on asuntoyhtiöiden autopaikkoja jonottavien määrä, esiintyykö alueella mahdollista väärää pysäköintiä. Tiedon kerääminen ja sen myötä erilaisten pysäköintiratkaisujen toteutumisen ja onnistumisen seuranta helpottaa tulevina vuosina mitoitusarvojen päivitystä. Jatkotoimenpiteitä Tässä työssä on esitetty kahdelle esimerkkialueelle vyöhykkeiden suuntaa-antavat rajat Leppävaaran ja Finnoon keskustoissa. Vastaavat vyöhykerajat tullaan laatimaan eri keskustoille lähiaikoina käynnistyvässä keskustojen periaatteet -työssä.

12 Espoon kaupunki Päätös Sivu 12 / 16 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, kohdan 4. Asuntojen pysäköintiohje, paikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin toimenpideohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai merkittävän Tekes-rahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. 2 Muilta osin kaupunkisuunnittelulautakunta päättää lähettää asian valtuustoryhmille tutustuttavaksi/lausunnolle siten, että a) kaupunkisuunnittelukeskus tarkistaa asiakirjaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käydyn keskustelun perusteella ja b) kaupunkisuunnittelulautakunta voi tehdä asiasta tarpeellisia päätöksiä kokouksessaan Keskustelun kuluessa jäsen Klar teki jäsen Lahden kannattamana ehdotuksen että asia jätetään pöydälle, Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Klarin tekemä ehdotus asian pöydällepanosta yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

13 Espoon kaupunki Päätös Sivu 13 / 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, kohdan 4. Asuntojen pysäköintiohje, paikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin toimenpideohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Keskustelun aikana jäsen Palomäki teki varajäsen Päivisen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Esitän, että Espoon kaupungin toimesta laadittu ja päivätty Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje palautetaan. Syyt ovat seuraavat: Periaatteiden teossa ei ole kuultu kaikkia sidosryhmiä, kuten yrityksiä. Pysäköintiseminaareihin eivät ole kaikki päätöksenteosta vastaavat päässeet kellonaikojen vuoksi. Päiväsaikaan järjestettyihin seminaareihin on työssäkäyvien vaikea päästä. Periaatteet eivät ole Espoon strategian mukaisia: Espoo-tarinan mukaan Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen ja Kaupunkikeskuksia kehitetään sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Tämä edellyttää liikenteen sujuvuutta ja ketteryyttä sekä liikennesuoritteiden määrän ja kehityksen huomioon ottamista myös pysäköinnissä ja kaavoituksessa. Metroasemille tulee kaavoittaa riittävästi pysäköintitilaa, sillä muuten metron käyttö rajoittuu ainoastaan asemien lähellä asuviin ja syöttöliikennettä käyttäviin. Sen sijaan pysäköintipaikkojen puuttuessa autoilijat eivät pysty metroa hyödyntämään osittainkaan esim. työmatkoissaan. Tämän espoolaisittain suuren ja yleisen käyttäjäryhmän osalta asiaa tulee selvittää tarkemmin. Sovellettavissa periaatteissa ei voida ottaa huomioon lähitulevaisuudessa hankkeita, joiden toteutuminen tapahtuu 20 vuoden kuluttua, eikä toteutuksen ajankohdasta ole varmuutta. Näitä ovat automaattiautot, autojen yhteiskäyttö ja pikaraitotiet. Sovellettavien pysäköintiperiaatteiden pitää perustua nykyiseen kalustoon ja kulkutapoihin, ei pelkästään tulevaisuuden tavoitteiden mukaisten skenaarioiden varaan; vain siten teemme Espoosta sujuvan liikenteellisesti. Tulevaisuuteen pitää varautua pitämällä suunnitelmat joustavina.

14 Espoon kaupunki Päätös Sivu 14 / 16 Katupysäköintiä pitää sisällyttää enemmän suunnitelmiin, sillä kadun varteen pysäköidyt autot eivät yleensä rumenna katukuvaa (vertaa Keski- Euroopan kulttuurikaupungit), jos ympäristö on esteettisesti rakennettu. Pysäköintiin liittyvä sosiaalinen kontrolli (henkilöiden turvallisuus ja auton turvallinen pysäköintipaikka) täytyy ottaa myös näin huomioon. Kaavoituksessa on varattava paikat pysäköintipaikkojen ja -talojen rakentamiselle tai mahdollisuus pysäköintitalon korottamiselle täytyy olla kaavoissa, jotta paikkoja voidaan rakentaa tarvittava, riittävä määrä. Muuten voimme löytää itsemme pattitilanteessa. Tässä yhteydessä täytyy ottaa huomioon Periaatteiden sivulla 11 oleva kysely, jonka mukaan asukkaat ottivat kaupunkiin eniten yhteyttä pysäköintiasioissa silloin, kun heillä oli toive pysäköinnin sallimiseksi (=lisäämiseksi). Näitä yhteydenottoja oli ylivoimaisesti eniten. Espoon tulee elinvoimansa vuoksi olla pysäköintinormiltaan tarvetta vastaavalla tasolla. Sujuva liikenne, oli se sitten autolla tai julkisilla kulkemista paikasta toiseen (töihin, asiakkaiden luo, kauppoihin, harrastuksiin, sukulaisten luo, mökille, jne.) täytyy olla sujuvaa, sillä se parantaa jokaisen elämänlaatua ja seudun kilpailukykyä. Espoon erityispiirteet kuten hajanainen kaupunkirakenne ja vähäinen tehokkaan julkisen liikenteen määrä (valmis metrolinja huomioituna) täytyy ottaa huomioon. Varapuheenjohtaja Louhelainen teki varajäsen Partasen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan valmisteluun siten, että paperissa selvennetään työohjelman roolia pysäköinnin kehittämisessä, seuraavia askelia ja periaatteiden vaikutusta. Tavoitteena on selkiyttää ohjelman tavoitteet, vähentää asukkaiden huolta heidän nykyisten alueidensa järjestelyiden muuttumisesta ja vähentää väärinymmärryksiä. Paperissa tulee mm. selventää ohjelman eteneminen, mitkä sen ensimmäiset askeleet ovat, esimerkiksi: vaikutus ensisijaisesti uusiin alueisiin ja pilottikohteisiin. ja millaisia hankkeita ja selvityksiä lähtee käyntiin sekä jonkinlainen arvio aikataulusta joidenkin aluekokonaisuuksien osalta. Puheenjohtaja Markkula teki jäsen Lahden ja jäsen Pöntysen kannattaman seuraavan palautusehdotuksen: Raportin eri kohtien sanamuotoja pitää selkeyttää siten, että nyt liian useissa kohdin olevia sitovia sanontoja ja niistä syntyviä käytäntöjä joustavoitetaan. Samalla korostetaan hyvän valmistelun avulla aikaansaatavaa lopputulosta, joka ottaa pysäköinnin eri intressiryhmien näkökohdat huomioon. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota tarvittavien toimenpiteiden aikataulutukseen, jotta EKY:n päätöksen mukaiset periaatteet saadaan toteutumaan. Jo viime kerralla oli esillä osa, joka vaatii päätöstä jo nyt on: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että

15 Espoon kaupunki Päätös Sivu 15 / 16 kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai Tekesrahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. Keskustelun aikana puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Oilan kannattamana toisen päätösehdotuksen seuraavasti: Päätetään yksimielisesti palauttaa ja samalla hyväksytään puheenjohtajan erillinen esitys kaupunginhallitukselle. Sen lisäksi pöytäkirjaan kirjataan eri henkilöiden tekemät palautuksen perustelut, jotka kuvaavat eri näkökulmia. Julistettuaan keskustelun palautusehdotuksista päättyneeksi puheenjohtaja Markkula ehdotti, että ensin käsitellään hänen tekemänsä erillinen päätösehdotus kaupunginhallitukselle sekä sen jälkeen hänen tekemänsä toinen palautusehdotus ja jos sitä ei hyväksytä, niin sitten äänestetään jokaisesta muusta palautusehdotuksesta erikseen. Tämä käsittelyjärjestys hyväksyttiin. Puheenjohtajan tekemä erillinen päätösehdotus kaupunginhallitukselle hyväksyttiin yksimielisesti. Koska varajäsen Partanen vastusti puheenjohtajan toista palautusehdotusta niin puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat puheenjohtajan toisen ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka vastustavat sitä äänestävät Ei ja jos EI voittaa, niin jokaisesta palautusehdotuksesta äänestetään erikseen. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtaja Markkulan toisen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Karhu, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Päivinen, jäsen Lintunen ja puheenjohtaja Markkula. Ehdotusta vastaan (EI) äänestivät jäsen Pöntynen, jäsen Lahti, jäsen Klar- Nykvist, varajäsen Partanen ja varapuheenjohtaja Louhelainen. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan päättäneen hyväksyä puheenjohtaja Markkulan toisen päätösehdotuksen ja päättäneen palauttaa asian sen mukaisesti uudelleen valmisteltavaksi. Sen lisäksi pöytäkirjan käsittelyosaan kirjataan eri henkilöiden tekemät palautuksen perustelut, jotka kuvaavat eri näkökulmia.

16 Espoon kaupunki Päätös Sivu 16 / 16 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai Tekes-rahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. 2 päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tiedoksi - Rakennuslautakunta - Tekninen lautakunta