12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

Transkriptio

1 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalous jatkoi ripeää kasvuaan vuonna Bruttokansantuote markkinahintaan nousi nimellisesti 8 prosenttia edellisvuodesta 180 miljardiin euroon. Myös metsätaloudessa elettiin korkeasuhdanteen aikaa. Metsätalouden arvonlisäys käypiin hintoihin nousi lisääntyneiden hakkuiden ja kantohintojen nousun takia 38 prosenttia 3,7 miljardiin euroon. Puutuoteteollisuudellakin oli hyvä vuosi, ja sen arvonlisäys kasvoi 14 prosenttia. Sen sijaan massa- ja paperiteollisuudessa synkät ajat jatkuivat ja arvonlisäys putosi 6 prosenttia 3,8 miljardiin euroon. Koko metsäsektorin arvonlisäys nousi yli 9 miljardiin euroon ja sen osuus oli 5,9 prosenttia kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä. Metsäsektori on edelleen tärkeä viejä Suomen kansantalouden kannalta. Sen netto-osuus viennistä oli vuonna 2005 työtaisteluista huolimatta 22 prosenttia. Vuonna 2007 koettiin metsätaloudessa korkein suhdannehuippu sitten vuosien Sahatavaran hyvän kysynnän siivittämänä havutukkipuusta maksettiin kesällä lähes puolitoistakertaista kantohintaa edelliseen kesään verrattuna. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot nousivat yli 2 miljardiin euroon, jossa nousua oli edellisvuodesta 50 prosenttia. Kaikkiaan bruttokantorahatulot nousivat 2,5 miljardiin euroon edellisvuoden tulojen jäätyä 1,7 miljardiin euroon. Metsänhoito- ja metsänparannustöihin investoitiin kaikkiaan 266 miljoonaa euroa, josta yksityismetsien osuus oli 71 prosenttia. Metsäteollisuusyritysten investoinnit nousivat lähes puolitoistakertaisiksi ja Metsähallituksella lisäystä oli kolmannes. Yksityismetsätalouden liiketulos nousi 136 euroon hehtaarilta, mikä oli lähes 40 euroa enemmän kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Kantohintojen nousu näkyi myös siinä, että yksityismetsätalouden laskennallinen sijoitustuotto nousi 26 prosenttiin. Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa Suomessa kansantalous kasvoi vielä vuonna 2007 selvästi pitkäaikaista keskiarvoa nopeammin. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan oli 180 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta oli 8 prosenttia. Volyymilla mitattuna kansantalous kasvoi runsaat 4 prosenttia. Kuluttajahinnoilla mitattu inflaatio nousi edellisvuodesta lähes prosenttiyksikön 2,5 prosenttiin. Vuonna 2008 kansantaloudessa on ollut selviä taantumisen merkkejä, ja tilannetta on pahentanut alkusyksystä Yhdysvalloissa lauennut finanssikriisi. Bruttokansantuote markkinahintaan kasvoi vuoden alkupuoliskolla vielä 6 prosenttia, mutta lähes 5 prosenttiin noussut inflaatio leikkasi kasvua niin, että volyymilla mitattu kasvu jäi alkuvuonna noin 2,5 prosenttiin. Metsäsektorilla vuosi 2007 oli poikkeuksellisen hyvä metsätaloudessa ja puutuoteteollisuudessa, sen sijaan massa- ja paperiteollisuudessa alamäki jatkui edelleen. Metsätalouden ja puutuoteteollisuuden arvonlisäystä käypiin hintoihin kasvatti vuoden puolivälissä huipentunut sahatavaran kysynnän korkeasuhdanne, joka nosti havusahatavaran vientihintoja edelliskesästä yli 50 euroa kuutiometriltä eli noin 30 prosenttia. Tämän seurauksena erityisesti havutukkipuiden kysyntä kasvoi ja niiden kantohinnat nousivat noin 50 prosenttia edelliskesästä. Kantohintojen nousu ja hakkuiden lisääntyminen nostivat metsätalouden arvonlisäystä 38 prosenttia edellisvuodesta 3,65 miljardiin euroon, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin edellisen kymmenen vuoden keskiarvo. Puutuoteteollisuuden arvonlisäys kasvoi etenkin sahatavaran hinnannousun ansiosta 1,74 miljardiin euroon ja käypiin hintoihin perustuva arvonlisäys Metsätilastollinen vuosikirja

2 12 Forest sector in Finland s national economy kasvoi 14 prosenttia edellisvuodesta. Massa- ja paperiteollisuudessa vuodesta 2002 alkanut laskeva trendi jatkui ja arvonlisäys jäi 3,82 miljardiin euroon, missä oli laskua edellisvuodesta lähes 6 prosenttia. Metsätalouden ja puutuoteteollisuuden hyvän tuloksen takia metsäsektorin yhteenlaskettu arvonlisäys nousi noin miljardilla eurolla yli 9 miljardiin euroon. Metsäsektorin osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä nousi hieman ja oli lähes 6 prosenttia. Vuonna 2008 suhdannetilanne on heikentynyt, ja metsäsektori oli osin taantumassa jo vuoden puolivälissä. Volyymilla laskettu metsäteollisuuden arvonlisäys oli laskenut jo kolmen vuosineljänneksen ajan ja metsätaloudessakin toisen vuosineljänneksen tulos oli alempi kuin vuodentakainen. Metsäteollisuutta käsitellään tarkemmin luvussa 10 ja metsäteollisuuden ulkomaankauppaa luvussa 11. Metsäsektorin osuus kansantuotteen arvonlisäyksestä oli vielä 1970-luvun lopussa runsaat 10 prosenttia. Vaikka vuonna 2007 metsäsektorin arvonlisäys (9,2 mrd. ) oli reaalisesti noin 1,7-kertaa suurempi kuin 30 vuotta sitten, oli sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä pudonnut alle 6 prosenttiin. Suurin syy osuuden laskuun on ollut teollisuuden rakenteen monipuolistuminen ja etenkin elektroniikka- ja metalliteollisuuden kasvu, mutta 2000-luvulla osuuden laskua on voimistanut paperiteollisuuden tuotteiden heikko hintakehitys. Vuonna 2007 metsätalouden arvonlisäyksen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä oli 2,3 prosenttia. Korkeampi se oli viimeksi vuonna Erot metsäsektorin alueellisissa BKT-osuuksissa ovat ensi sijassa massa- ja paperiteollisuuden alueellisen keskittymisen takia suuria ja muutokset osuuksissa ovat yleensä pieniä. Metsäteollisuuden tuotannon supistukset muuttavat kuitenkin jatkossa metsäteollisuuden alueellista merkitystä verrattuna nykytilanteeseen. Vuonna 2006 massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus alueen BKT:sta oli korkein Kaakkois-Suomen (14 %) ja Keski-Suomen (8 %) metsäkeskusten alueilla. Puutuoteteollisuuden merkitys oli suurinta Etelä-Pohjanmaalla ja Keski- Suomessa (3 %) ja metsätalouden Etelä-Savossa ja Kainuussa (8 %). Metsäsektorin arvonlisäyksestä viidesosa syntyi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella. Kansantalouden kokonaistuottavuus kasvoi vuosina keskimäärin runsaat 2 prosenttia vuodessa. Metsäteollisuudessa kokonaistuottavuuden kasvu on ollut 5 prosenttia ja metsätaloudessa runsaat 2 prosenttia. Vuonna 2007 metsätaloudessa tuottavuuden kasvu oli 15 prosenttia. Yksi todennäköinen syy suureen kasvuun on se, että lisääntyneet kesähakkuut tehostivat korjuukaluston käyttöä. Massa- ja paperiteollisuudessa kokonaistuottavuus nousi 5 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa 2 prosenttia. Vuosina metsäsektorin työn tuottavuus on kasvanut toimialasta riippuen keskimäärin 5 6 prosenttia vuodessa, kun kaikkien toimialojen keskiarvo on jäänyt 3 prosenttiin. Vuonna 2007 metsätaloudessa työn tuottavuus nousi 11 ja massa- ja paperiteollisuudessa 10 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa nousu jäi 3 prosenttiin. Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 2005 aikaan välittömästi ja välillisesti 17,9 21,3 ja metsätalous 13,3 miljoonan euron suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 10 miljoonan euron lopputuotteiden arvoa kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 16,8 sekä alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani 15,5 miljoonaa euroa. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden aikaansaamat välilliset vaikutukset olivat suurimmat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, kaupassa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, metallituoteteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa. Vuonna 2005 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä 7,5 8,0 ja metsätalous 9,7 miljoonaa euroa 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti. Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden toimialoilla. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 6,3 miljoonaa euroa sekä alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani 8,8 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuuden toimialoilla 10 miljoonan euron lopputuotteet työllistivät vuonna 2005 välittömästi ja välillisesti henkilöä. Sektorin ulkopuolisten teollisuudenalojen mediaani oli Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsätalouden lukuihin tulossa muutoksia kansantalouden tilinpidossa Tilastojen laskentamenetelmien standardointi Euroopan unionin alueella ja uudet kansainväliset toimialaluokitukset ovat jo muuttaneet ja muuttavat vielä lisää vuoteen 2011 mennessä metsätilastojen aikasarjoja. Metsätaloudessa toimialalle Metsän viljely (TOL 2002: 0211) laskettiin Suomessa aikaisemmin vain hakatun puun arvo. Käytäntö perustui siihen, että kansantalouden tilinpidon määritelmien mukaan luonnonvarojen kasvu ilman työpanosta ei kuulunut tuotantoon. Uuden yhteiseurooppalaisen laskentakäytännön mukaan kaiken hakattavissa olevan metsän kasvun katsotaan kuuluvan tuotantoon. Päätökseen vaikutti se, että Keski-Euroopassa metsistä suuri osa on viljeltyjä eli hakkuumahdollisuuksien syntyyn on käytetty työpanoksia. Myös Suomessa on siirrytty tekemään laskelmat uuden käytännön mukaan, jolloin metsänviljelyn toimialalla tuotos muodostuu metsien kasvusta eli sekä hakatusta että hakkaamatta jääneestä puusta. Hakkaamatta jäänyt metsien kasvu lasketaan myös varastojen muutokseksi, ja se arvotetaan hakatun puun hintojen mukaan. Ensimmäiset uuden laskentamenetelmän mukaiset luvut julkaistiin vuonna Metsän kasvutiedot tuottaa Metla, joka myös tarkistaa tietojaan ajoittain valtakunnan metsien inventointitulosten (VMI) tarkentuessa. Parhaillaan Tilastokeskuksessa lasketaan niin kutsuttuja tasokorjattuja lukuja vuodelle 2006 ja aikasarjoja eräillä toimialoilla aina vuoteen 1975 asti. Tasokorjatut sarjat aiotaan julkaista tammikuussa Tasokorjauksia aiheuttavat tilanteet, joissa menetelmät, määritelmät tai lähdeaineistot ovat huomattavasti muuttuneet. Metsätaloutta koskeviin kansantalouden tilinpidon tietoihin tehtiin Metlan tarkistettujen lukujen mukaiset metsän kasvutietojen korjaukset sekä tuotantoon että varastojen muutokseen. Samalla ennakoitiin myös uuden toimialaluokituksen aiheuttamia muutoksia. Tämän takia muun muassa Metsähallituksen tiedot, jotka on aikaisemmin jaettu toimialoille Metsän viljely (TOL 2002: 0211) (Metsähallituksen metsätaloustoiminnat) ja Muu metsätalous (TOL 2002: 0219) (Metsähallituksen luonnonsuojelutoiminta) laskettiin kaikki toimialalle Metsän viljely, koska uudessa vuonna 2009 voimaantulevassa toimialaluokituksessa molemmat tulevat toimialalle Metsänhoito (TOL 2008: 02100). Uudessa toimialaluokituksessa metsätalouden toimialoihin tulee myös muita pienempiä muutoksia, esimerkkinä aikaisemmin maatalouslaskelmiin sisältyneet metsämarjojen ja -sienten keruu, joka jatkossa kuuluu toimialalle Luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu). Uusi toimialaluokitus tulee käyttöön vuoden 2009 alussa, mutta kansantalouden tilinpidon luvut julkaistaan uudella toimialajaotuksella ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011, jolloin julkaistaneen päivitetyt aikasarjat vuosilta Uusi toimialaluokitus numerointeineen ja määritelmineen on löydettävissä mm. Tilastokeskuksen internet-sivuilta osoitteesta tilastoista/ Teksti: Katri Soinne, Tilastokeskus Pääomavaltaisen massa- ja paperiteollisuuden työllistävä vaikutus omalla alalla oli 28. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset olivat huomattavat, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Eniten välillisiä työllisyysvaikutuksia metsäteollisuus aiheutti metsätalouden lisäksi kaupassa, kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, metallituoteteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä kemian teollisuudessa. Metsäsektori oli edelleen keskeinen viejä: sen brutto-osuus tavaroiden ja palveluiden koko viennistä vuonna 2005 oli 18 prosenttia ja netto-osuus 22 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuuden tuotantoa ja vientiä vähensi kuuden viikon mittainen työtaistelu. Varsinaisen metallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 25 prosenttia ja netto-osuus 22 prosenttia. Sähköteknisen ja optiikkateollisuuden luvut olivat 29 ja 26 prosenttia. EU-viennissä metsäsektorin osuudet olivat koko vientiä korkeammat, 21 ja 27 prosenttia. Toimialojen brutto-osuudet viennistä laskettiin kotimaisten tuotteiden viennin perushintaisesta arvosta. Netto-osuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyneet tuontipanokset. Metsätilastollinen vuosikirja

4 12 Forest sector in Finland s national economy Puuntuotannon tulot, menot ja tuotto Vuosi 2007 jäi suomalaisen metsätalouden historiaan poikkeuksellisen hyvänä vuotena. Kantohintojen nousu alkoi jo edellisen vuoden loppupuoliskolla ja huipentui kesällä havutukkipuista maksettuihin yli 70 euron kuutiometrihintoihin. Syynä nousuun oli havusahatavaran vahva kysyntä Keski-Euroopassa ja kotimaassa. Vuositasolla havutukkien nimellishinnat nousivat kolmanneksen, mänty- ja koivukuitu viidenneksen sekä koivutukki ja kuusikuitu noin 10 prosenttia. Myös markkinahakkuut lisääntyivät ja puuta kaadettiin ennätykselliset 58 miljoonaa kuutiometriä. Korkea kantohintataso ja ennätykselliset hakkuut nostivat bruttokantorahatulot korkeammiksi kuin koskaan aikaisemmin, 2,5 miljardiin euroon (deflatointi tukkuhintaindeksillä). Yksityismetsänomistajien bruttokantorahatulot nousivat yli 2 miljardiin euroon eli selvästi korkeammiksi kuin koskaan aikaisemmin, vaikka hakkuissa jäätiinkin hieman 1990-luvun lopun huippuvuosista. Jos rahanarvon muutos tehdään elinkustannusindeksillä, säilyy vuosi 1974 edelleen suurimpana bruttokantorahatulojen vuotena. Puuntuotantoon investoitiin vuonna 2007 kaikkiaan 266 miljoonaa euroa, josta 188 miljoonaa yksityismetsiin. Niissä nousua edellisvuodesta oli nimellisesti 5 prosenttia, mutta selvästi suurempaa investointien lisääntyminen oli metsäteollisuuden ja valtion metsissä, 46 ja 28 prosenttia. Investoinneissa ylitettiin ensimmäisen kerran Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa asetettu investointien vuositavoite, 250 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot olivat 156 euroa. Tulot olivat reaalisesti yli 30 prosenttia korkeammat kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Samaa suuruusluokkaa tulot ovat olleet vain vuonna Puuntuotannon investoinnit ja hallintokulut nousivat 24 euroon hehtaarilta (+5 %). Liiketulos nousi kantorahatulojen kasvun myötä 136 euroon hehtaarilta, kun se edellisenä vuonna jäi 87 euroon. Suuralueittain nousu oli suurinta Pohjois-Suomessa (71 %). Metsäkeskuksista Hämeen-Uudenmaan alueella hehtaarikohtainen liiketulos oli edelleen selvästi korkein, ennätykselliset 277 euroa, ja selvästi yli 200 euroon päästiin myös Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Lokakuun tilanteen perusteella voidaan olettaa, että yksityismetsätalouden keskimääräinen liiketulos putoaa vuonna 2008 alle 100 euroon hehtaarilta. Tukki- ja kuitupuuston määrien sekä niiden keskimääräisten kantohintojen perusteella laskettu yksityismetsien hakkuuarvo nousi edellisvuodesta noin 10 miljardia euroa 47,6 miljardiin euroon vuonna Hakkuuarvona lasketulle metsäomaisuudelle saatiin historiallisen korkea 26 prosentin laskennallinen reaalituotto. Liiketulos toi tuotosta 3,6 ja puuston kasvuun perustuva tasearvon muutos 0,2 prosenttiyksikköä. Kantohintojen reipas nousu toi tuotosta lähes 22 prosenttiyksikköä. Vuosina keskimääräinen reaalinen puuston hakkuuarvo on ollut 38,5 miljardia euroa ja puuntuotannon kokonaistuotto 2,7 prosenttia. Vuonna 2008 kantohintojen lasku pudottaa tuoton selvästi negatiiviseksi. Metsäsektorin tilastointi kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa rekisteröidään vuosittainen tavaroiden ja palvelujen tarjonta ja kysyntä. Tarjonnan ja kysynnän osatekijät voidaan esittää seuraavasti: Bruttokansantuote + tuonti = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + vienti + varastojen muutos Bruttokansantuote (BKT) on kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäysten summa. Se sisältää markkinatuotannon lisäksi myös sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla ei ole markkinahintaa (mm. valtion, kuntien ja Kelan palvelutuotanto). Suomessa markkinattoman tuotannon osuus BKT:stä on julkisen palvelutuotannon takia merkittävä, noin 20 prosenttia. Metsäsektori käsittää Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2002) seuraavat luokat: Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut (TOL 2002: 02) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 2002: 20) ja Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (TOL 2002: 21) 360 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 12 Metsäsektori kansantaloudessa Kansantalouden tilinpidon uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut -toimialan luokitukset uudistettiin perusteellisesti. Luokittelussa käytettävä termistö ei vastaa metsätaloudessa perinteisesti käytettyjä termejä. Uudessa luokituksessa Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut käsittää luokat: 0211 Metsän viljely (Metsän hoito ja uudistaminen, peltojen metsittäminen, hakkuutulot ja metsän nettokasvun arvo) 0212 Puunkorjuu (Puunkorjuutoiminta ja raakapuun lähikuljetus) 0219 Muu metsätalous (Muut metsätalouden tuotteet ja metsien suojelutoiminta) 0202 Metsätaloutta palveleva toiminta (Metsätalouden suunnittelu ja metsätalouden yleinen edistämistoiminta) Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä, ja metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja perusparannus kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Niiden osuus BKT:stä oli vuonna 2007 noin 0,2 prosenttia. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toimialaan. Vuonna 2006 Tilastokeskus sai päätökseen kansantalouden tilinpidon aikasarjojen uudistuksen. Sarjat uudistettiin vuodesta 1975 alkaen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisiksi. Tässä yhteydessä myös metsäsektorin toimialojen laskentamenetelmät on uudistettu ja yhtenä tietolähteenä on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen yritysaineistoja. Samalla toimialaluokittelussa on otettu käyttöön TOL 2002:n mukaiset toimialarajaukset. Tästä syystä taulukoiden aikasarjat poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Keskeinen muutos aiempaan oli se, että toimialoittaisen tarkastelun lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Metsätaloudessa (TOL 2002:02) suuria muutoksia ennen vuotta 2006 laskettuihin tuloksiin aiheuttaa se, että sen arvonlisäykseen lasketaan uudessa tilinpitojärjestelmässä myös metsien nettokasvun arvo. Toimialaluokitus uudistetaan ja uutta luokitusta TOL 2008:aa käytetään vuoden 2008 tilastojen laadinnassa. Vuosikirjassa käytetään kansantalouden tilinpidon mukaista toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot ): Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot = Toimintaylijäämä Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushintaan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sotu-maksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja muut tuotantotukipalkkiot nettona (taulukko 12.5). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan kiinteähintainen bruttoarvonlisäys tehdyillä työtunneilla (taulukot ). Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä esitettävien metsäsektorin laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen kokoamat vuoden 2005 panos-tuotosaineistot, joista muokattiin 33-toimialaiset panos-tuotostaulukot. Toimialaluokituksen uudistuksen (TOL 2002) ym. muutosten takia tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia ennen muutosta julkaistujen tietojen kanssa (taulukot ). Yksityismetsätalouden tuloksen ja puuntuotannon tuoton laskenta ja aineistot Yksityismetsätalouden tulosta mitataan tulojen ja menojen erotuksena laskettavalla liiketuloksella sekä puuntuotannon sijoitustuotolla, jossa tuoton osatekijät suhteutetaan pystypuuston hakkuuarvoon. Metsätilastollinen vuosikirja

6 12 Forest sector in Finland s national economy Taulukoissa esitetty liiketulos lasketaan pääasiassa alueittain tilastoituihin tuloihin ja menoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Liiketulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esimerkiksi hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta puuntuotannon kokonaistulokseen. Kannattavuusmittarina liiketulos johtaa helposti vääriin tulkintoihin, sillä esimerkiksi suuri liiketulos voidaan tehdä puustopääoman ja jopa tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien kustannuksella. Laskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot ). Kustannuksina käytetään pääosin Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta keräämiä metsäkeskuskohtaisia metsän uudistamisen, nuoren metsän hoidon ja metsänparannustöiden kustannustietoja (taulukot ). Kokonaiskustannuksista vähennetään valtion puuntuotantoon myöntämät tuet. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset perustuvat suurelta osin arvionvaraisiin tekijöihin. Yksityismetsätalouden puuntuotannon tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto esitetään kolmeen osatekijään jaettuna, joita ovat: Liiketulos = puunmyyntitulot puuntuotannon kustannukset + valtion tuet puuntuotantoon Puuston tasearvon muutos vuoden keskihinnoin = (puuston määrä vuoden lopussa puuston määrä vuoden alussa) x laskentavuoden kantohinta Puutavaran kantohinnan muutokset = (laskentavuoden kantohinta edellisen vuoden kantohinta) x puuston määrä vuoden lopussa Tuottoprosentti lasketaan tuottojen ja metsäomaisuuden arvon suhteiden luonnollisina logaritmeina. Logaritmimuunnoksen ansiosta tuottojen aikasarjoista voidaan laskea mm. keskiarvoja ja hajontoja. Laskelmat tehdään puutavaralajeittain ja metsäkeskusalueittain. Metsäomaisuuden arvona käytetään hakkuuarvoa, joka lasketaan kertomalla puuston määrä kantohinnoilla. Puuston määrä perustuu valtakunnan metsien inventointien (VMI) ja hakkuumäärien perusteella laskettuun vuotuiseen pystypuuston määrään. Kantohintoina käytetään vuotuisia keskimääräisiä puutavaralajeittaisia kantohintoja. Inventointien välillä puutavaralajien määrän muutosta kuvaava kerroin lasketaan inventointitietojen ja hakkuumäärien perusteella. Kirjallisuus Literature Aluetilinpito Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito Uudistetut aikasarjat. SVT Kansantalous Tilastokeskus. 200 s. Metsä sijoituskohteena SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 30/2008. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 67 s. Mäki-Hakola, M. & Toivonen, R Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa Maakunnat vertailussa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 60. Penttinen, M. & Lausti, A The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). 14 s. Penttinen, M., Aarnio, J. & Uotila, E Kustannuslaskenta yksityismetsätaloudessa perusteet ja suositus. Abstract: Cost accounting in non-industrial private forestry (NIPF) basics and recommendations. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitt. Talouden rakenne Tarjonta- ja käyttötaulukot, panostuotos. SVT Kansantalous 2003:4. Tilastokeskus. 261 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Tuottavuuskatsaus Katsauksia 5/2008. Tilastokeskus. 69 s. Yksityismetsätalouden kannattavuus Metsätilastotiedote 809. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu Tilastokeskus, taloudelliset olot Tilastokeskus, luokitukset/ Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 12 Metsäsektori kansantaloudessa Kaikki toimialat All industries 156,9 mrd. billion Metsäsektori Forest sector 9,2 mrd. billion Jalostus pl. metsäteollisuus Secondary production excl. forest industries 45,6 mrd. billion Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 3,8 mrd. billion Metsätalous Forestry 3,7 mrd. billion 9,2 mrd. billion Palvelut Services 100,7 mrd. billion Alkutuotanto pl. metsätalous Primary production excl. forestry 1,4 mrd. billion Puutuoteteollisuus Wood-products industries 1,7 mrd. billion Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 12.1 Metsäsektorin ja kaikkien toimialojen arvonlisäys 2007 Figure 12.1 Value added in the forest sector and all industries, Arvonlisäys, mrd. vuoden 2007 rahana Value added, billion in 2007 monetary value Metsäsektori Forest sector Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries Metsätalous Forestry Osuus BKT:sta Share of the GDP, % Vuodet ovat ennakkotietoja. Preliminary data for Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 12.2 Metsäsektorin arvonlisäys ja osuus bruttokansantuotteesta Figure 12.2 Value added in the forest sector and its share in gross domestic product, Metsätilastollinen vuosikirja

8 12 Forest sector in Finland s national economy % BKT:n volyymimuutos Annual change in GDP Metsäsektorin vaikutus muutokseen Forest sector's contribution to change Vuodet ovat ennakkotietoja. Preliminary data for Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 12.3 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista Figure 12.3 Annual changes in the total GDP and the forest sector s contributions to change, Ahvenanmaa* Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo* Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu* Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Whole country Metsätalous Forestry Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsäteollisuus Forest industries % * Tietoja ei ole saatavilla toimialoittain tietosuojan takia. Data are not available because of data confidentiality. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 12.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2006 Figure 12.4 The share of the forest sector in the regional GDP by forestry centre, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 12 Metsäsektori kansantaloudessa milj. vuoden 2007 rahana mill. in 2007 monetary value Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 12.5 Bruttokantorahatulot Figure 12.5 Gross stumpage earnings, Tuotto, % Return, % Puuston tasearvon muutos Stock substance value change at standard price Kantohinnan muutos Stumpage price change Liiketulos Business earnings Puuntuotannon kokonaistuotto Total return on timber production Laskelmat on tehty vuoden keskikantohinnoin. The calculations have been made by mean yearly stumpage prices. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä. Monetary values are deflated using cost-of-living index. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 12.6 Yksityismetsänomistuksen reaalinen sijoitustuotto osatekijöittäin Figure 12.6 Real return on non-industrial private timber production by component, Metsätilastollinen vuosikirja

10 12 Forest sector in Finland s national economy 12.0 Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset vuonna 2007 Value added in various industries of the national economy, 2007 Toimiala (T0L 2002) Arvonlisäys, brutto Osuus BKT:sta Arvonlisäyksen volyymin Industry (SIC 2002) käypiin hintoihin perushintaan vuosimuutos perushintaan Value added, gross Share in total GDP Volume change in value at current prices at basic prices added at basic prices milj. mill. % % Tuotanto yhteensä Production total ,0 4,9 Alkutuotanto Primary production ,2 16,6 010, 014 Maatalous Agriculture ,8 29,3 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ,3 13,8 Forestry, logging and related service activities 015, B Metsästys ja riistanhoito, kalatalous 141 0,1-7,2 Hunting, trapping and game propagation, fishing Jalostus Secondary production ,6 8,4 C Mineraalien kaivu Mining and quarrying 549 0,3 5,4 D Teollisuus Manufacturing ,6 9,0 DD (20) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ,1-6,7 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ,4 3,7 Manufacture of pulp, paper and paper products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ,3 1,6 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus ,0 14,5 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,8 23,0 Manufacture of electrical and optical equipment Muu teollisuus Other manufacturing ,9 3,3 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Electricity, gas and water supply ,2 5,0 F Rakentaminen Construction ,4 7,1 Palvelut (muut toimialat) Services (other industries) ,2 2,8 G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus ,3 3,3 Trade; repair of motor vehicles and household goods I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,8 2,2 Transport, storage and communication K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Real estate and business activities ,4 4,3 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health care and social work ,4 1,0 H, J, L, M, O, P Muut palvelut Other services ,3 1,8 Vuosi 2007 on ennakkotieto (heinäkuu 2008). Preliminary data for 2007 (July 2008). Metsäsektori käsittää toimialat 02, DD ja 21. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 366 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 12 Metsäsektori kansantaloudessa 12.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, Selite * 2007* Explanation milj. mill. 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 8 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service * Ennakkotieto (heinäkuu 2008) Preliminary data (July 2008) Metsätalouden (Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut TOL 2002: 02) luokitus on uudistettu vuonna Uusi luokitus sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän viljely (0211), puunkorjuu (0212), muu metsätalous (0219) ja metsätaloutta palveleva toiminta (0202). Tässä taulukossa metsän viljely ja puunkorjuu sisältää alatoimialat 0211 ja 0212; muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta käsittää alatoimialat 0219 ja Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Forestry (SIC 2002: 02) have been renewed in The new cassification consists of the following sub-branches: silviculture (0211), harvesting of roundwood (0212), other forestry activities (0219) and forestry related service activities (0202). In this table, silviculture and harvesting of roundwood comprises sub-branches 0211 and 0212, while other forestry activities and forestry service refer to sub-branches 0219 and The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

12 12 Forest sector in Finland s national economy 12.2 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, Selite * 2007* Explanation milj. mill. 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2008) Preliminary data (July 2008) Puutuoteteollisuus (Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, TOL 2002: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Wood-products industries (SIC 2002: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and veneer sheets (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 368 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 12 Metsäsektori kansantaloudessa 12.3 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, Selite * 2007* Explanation milj. mill. 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2008) Preliminary data (July 2008) Massa- ja paperiteollisuus (Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, TOL 2002: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Pulp and paper industries (SIC 2002: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 12 Forest sector in Finland s national economy 12.4 Bruttokansantuote sekä metsäsektorin ja maatalouden arvonlisäys Gross domestic product and value added in forest sector and agriculture, Vuosi Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys käypiin hintoihin Value added at current prices Year markkinahintaan Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori Maatalous Gross domestic toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus yhteensä Agriculture product (GDP) All Wood-products Pulp and paper Forest sector at market prices industries industries industries total milj. milj. milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill ,6 71 2,9 87 3, , , ,1 89 2, , , , ,6 84 1, , , , ,9 87 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 2006* , , , , ,7 2007* , , , , ,9 * Ennakkotieto (heinäkuu 2008) Preliminary data (July 2008) Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Tiedot vuosilta eivät ole täysin vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for is not fully comparable with the figures for later years. The information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 370 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 12 Metsäsektori kansantaloudessa 12.5 Metsäsektorin arvonlisäys käypiin hintoihin ja sen osuus alueen kokonais-bkt:sta metsäkeskuksittain 2006 Value added of the forest sector at current prices and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2006 Metsäkeskus Metsäsektori Forest sector Kaikki Forestry centre Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus Total All Wood-products Pulp and paper industries industries industries milj. % milj. % milj. % milj. % milj. mill. mill. mill. mill. mill. Koko maa , , , , Whole country 0 Ahvenanmaa 4 0, , Rannikko 167 0,3 65 0, , , Etelärannikko 104 0,2 24 0, , , Pohjanmaa 64 1,2 41 0, , , Lounais-Suomi 169 1,0 99 0, , , Häme-Uusimaa 246 1, , , , Kaakkois-Suomi 200 2, , , , Pirkanmaa 187 1,5 99 0, , , Etelä-Savo 260 8, , Etelä-Pohjanmaa 168 3, ,0 5 0, , Keski-Suomi 244 4, , , , Pohjois-Savo 223 4, , , , Pohjois-Karjala 187 5,4 74 2, , , Kainuu 134 8, , Pohjois-Pohjanmaa 201 2, , , , Lappi 265 6,0 57 1, , , Arvonlisäykset esitetään perushintaan laskettuina. Tiedot perustuvat huhtikuun 2008 laskentakierrokseen. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2006 julkaistuihin tietoihin. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Ahvenanmaan, Etelä-Savon ja Kainuun metsäteollisuutta koskevia tietoja ei julkaista toimialoittain tietosuojan takia. In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. The data are based on calculations made in April, The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table is not fully comparable with the figures published before Data for Ahvenanmaa and the forestry centres of Etelä-Savo and Kainuu are not published for confidentiality reasons. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 12 Forest sector in Finland s national economy 12.6 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of multi-factor productivity in the forest sector, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % 1975 = ,0 100,0 100,0 100, ,0-2,0 111,8 11,8 107,5 7,5 100,1 0, ,9 6,1 119,5 6,9 112,4 4,6 100,6 0, ,2 1,2 130,3 9,0 128,2 14,0 103,4 2, ,8 18,6 144,8 11,2 145,2 13,3 109,2 5, ,7 3,9 149,9 3,6 151,8 4,5 112,3 2, ,9-6,0 143,0-4,6 154,7 1,9 111,3-0, ,1-8,0 149,7 4,7 150,2-2,9 111,8 0, ,9-0,3 163,5 9,3 165,3 10,0 114,7 2, ,9 9,9 169,7 3,8 182,9 10,7 116,6 1, ,0-4,0 172,3 1,5 184,1 0,6 119,2 2, ,5-0,4 182,1 5,7 190,5 3,5 121,5 2, ,2-0,2 197,4 8,4 196,8 3,3 124,4 2, ,6 0,3 208,3 5,5 210,5 6,9 127,5 2, ,4 0,6 221,1 6,1 210,8 0,2 131,8 3, ,1 0,6 209,3-5,3 215,5 2,2 133,3 1, ,3-5,7 192,0-8,3 223,0 3,5 128,8-3, ,3 2,6 217,1 13,1 240,4 7,8 129,7 0, ,8 1,3 253,5 16,8 264,8 10,1 134,4 3, ,6 8,4 284,2 12,1 293,7 10,9 142,5 6, ,6-1,6 273,6-3,7 300,2 2,2 147,4 3, ,5 0,7 292,9 7,1 285,2-5,0 151,4 2, ,7 12,1 317,1 8,2 326,0 14,3 157,9 4, ,8 2,2 339,3 7,0 332,9 2,1 164,9 4, ,0-2,0 353,4 4,1 347,4 4,4 169,6 2, ,9 9,2 369,8 4,7 365,5 5,2 178,6 5, ,7-0,2 367,0-0,8 331,4-9,3 178,0-0, ,4 2,4 371,0 1,1 351,3 6,0 179,1 0, ,3 0,5 389,2 4,9 360,5 2,6 180,7 0, ,9 2,9 396,4 1,9 382,3 6,1 186,3 3, ,1 0,1 404,1 1,9 371,9-2,7 190,4 2,2 2006* 167,2 2,5 426,2 5,5 426,9 14,8 198,0 4,0 2007* 192,0 14,9 434,5 2,0 448,7 5,1 203,4 2,7 Keskimäärin ,2 4,8 5,0 2,3 Average for * Ennakkotieto (heinäkuu 2008) Preliminary data (July 2008) Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista vuosikirjatiedoista. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information on this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 372 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008