12 Metsäsektori kansantaloudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 Metsäsektori kansantaloudessa"

Transkriptio

1 Metsäsektori kansantaloudessa Suomen kansantalouden taantuma syveni vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vaikka loppuvuodesta alkoi näkyä toipumisen merkkejä, vuositasolla bruttokansantuotteen volyymi aleni 8 prosenttia ja markkinahintaisena sen arvo putosi 171 miljardiin euroon. Metsäsektorilla, kuten muillakin vientiin perustuvilla toimialoilla, tuotanto laski jyrkästi. Metsäsektorin arvonlisäys putosi reaalisesti viidenneksen 6 miljardiin euroon, ja sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä jatkoi laskuaan edellisen vuoden tapaan päätyen 4 prosenttiin. Metsätalouden arvonlisäys oli 2,5 miljardia euroa ( 21 %), josta 0,7 miljardia oli peräisin puuston nettokasvun arvosta. Puutuoteteollisuuden arvonlisäys oli 1,0 ( 22 %) ja massa- ja paperiteollisuuden 2,5 miljardia euroa ( 19 %). Metsätaloudessa taantuma käytännössä pysäytti puukaupan helmikuusta elokuuhun, ja myös hakkuut hiljenivät puoliteholle alkuvuoden talvileimikoiden korjuun jälkeen. Bruttokantorahatulot putosivat 1,2 miljardiin euroon eli 0,7 miljardia euroa alle viiden edeltäneen vuoden keskiarvon. Yksityismetsätalouden tulot putosivat alle miljardin euron, mikä oli alin tulos sitten 1990-luvun alun laman. Investoinnit puuntuotantoon 305 miljoonaa euroa pysyivät nimellisesti samalla tasolla kun edellisenä vuonna, mutta nousivat yksityismetsissä 11 miljoonalla eurolla ja laskivat metsäteollisuuden ja valtion metsissä 9 miljoonalla eurolla. Vuonna 2009 yksityismetsätalouden liiketulos putosi 53 euroon hehtaarilta eli alle puoleen viiden edellisen vuoden reaalisesta keskiarvosta. Kantohintojen toista vuotta jatkunut lasku pudotti yksityismetsätalouden puuntuotannon sijoitustuoton 18 prosenttia miinukselle. Vuonna 2010 suhdanteet ovat selvästi kohentuneet, mutta metsäsektorin tulosten uskotaan silti jäävän selvästi jälkeen pitkien ajanjaksojen keskiarvoista. Tässä luvussa kerrotaan aluksi metsäsektorin suhdannenäkymistä ja osuudesta kansantaloudessa sekä metsäsektorin merkityksestä muille toimialoille ja työllisyyteen. Lopussa keskitytään puuntuotannon tuloihin, menoihin ja kannattavuuteen. Tilastokeskus toteuttaa kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmien standardoimista. Siksi tilinpitoon liittyvissä aikasarjoissa on muutoksia vuodesta 1975 alkaen. Muutokset jatkuvat ensi vuonna, kun käyttöön otetaan uusi toimialaluokitus TOL Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa Suomen kansantalous ajautui syksyllä 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin seurauksena taantumaan vuonna Taantuma tärkeimmillä markkina-alueilla iski Suomen vientiteollisuusvetoiseen kansantalouteen lujaa, ja bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan laski 171 miljardiin euroon. Volyymilla mitaten laskua oli ennätykselliset 8 prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio jäi nollaan, ja tukkuhintaindeksin kehitys oli 0,6 prosenttia negatiivinen. Tukkuhintaindeksillä mitattu hintakehitys oli deflatorinen jo toista vuotta peräkkäin. Bruttokansantuotteen lasku taittui vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, ja vuoden 2010 toisella neljänneksellä BKT kasvoi jo vajaat 4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metsäsektorilla taantuma syveni vuoden 2009 alkupuoliskolla. Puukauppa käytännöllisesti katsoen pysähtyi helmikuussa, ja hakkuut putosivat huhtikuussa puoleen verrattuna viiden edellisen vuoden vastaavaan keskiarvoon. Metsä-teollisuustuotteiden viennin arvo laski tammi heinäkuussa 27 prosenttia vuodentakaisesta. Metsäsektorilla, kuten koko kansantaloudessa, taantuman pohja saavutettiin kesällä. Loppuvuodesta hakkuumäärät alkoivat kivuta kohti normaalitasoa. Myös metsäteollisuuden tuotannossa ja viennissä näkyi elpymisen merkkejä, vaikka viennin arvo jäi vielä neljänneksen jälkeen Metsätilastollinen vuosikirja

2 Forest sector in Finland s national economy viiden edeltäneen vuoden keskiarvosta. Vuoden 2010 alkupuolella suhdanteet olivat selvästi parantuneet, ja hakkuissa alkuvuoden tulos oli samansuuruinen kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Viennin arvossa viiden vuoden keskiarvo saavutettiin vuoden toisella neljänneksellä. Vuonna 2009 taantuma painoi metsäsektorin vuosituotannon arvoa jyrkästi alas. Sektorin arvonlisäys putosi viidenneksen 6,0 miljardiin euroon, ja kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä metsäsektorin osuus aleni 0,6 prosenttiyksiköllä 4,1 prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys käypiin hintoihin laski 2,5 miljardiin euroon ( 19 %) ja puutuoteteollisuuden 1,0 miljardiin euroon ( 22 %). Kahdessa vuodessa metsäteollisuuden arvonlisäys on laskenut 2,0 miljardia euroa ja sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä on alentunut yli prosenttiyksiköllä. Metsätalouden arvonlisäys oli 2,5 miljardia euroa ( 21 %). Metsätalouden arvonlisäyksestä 1,8 miljardia syntyi aktiivisen toiminnan tuloksena (mm. hakkuut, metsänhoito ja metsätalouden neuvontapalvelut) ja 0,7 miljardia euroa oli puuston nettokasvun arvoa. Sen osuus metsätalouden arvonlisäyksestä on vuosina 2008 ja 2009 ollut hakkuusäästöjen takia epätavallisen korkea, yli neljäsosa. Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa on pienentynyt 1980-luvun alusta lähtien, ja erityisen jyrkkää lasku on ollut 2000-luvulla. Syynä osuuden pienenemiseen on ollut muiden toimialojen nopeampi kasvu 1990-luvun puolivälistä alkaen, mutta varsinkin 2000-luvulla syynä on ollut myös massa- ja paperiteollisuuden huono kannattavuus. Metsäteollisuutta käsitellään tarkemmin luvussa 10 ja metsäteollisuuden ulkomaankauppaa luvussa 11. Erot metsäsektorin alueellisissa BKT-osuuksissa ovat ensi sijassa massa- ja paperiteollisuuden alueellisen keskittymisen takia suuria ja vuosittaiset muutokset osuuksissa ovat yleensä pieniä. Vuonna 2008 alkaneen metsäteollisuuden rakennemuutoksen seuraukset näkyvät kuitenkin selvänä metsäsektorin arvonlisäyksen laskuna. Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus BKT:sta laski vuonna 2008 koko maassa 1,9 prosenttiin ( 0,5 prosenttiyksikköä). Arvonlisäyksen osuus laski eniten Lapin metsäkeskuksen alueella ( 2,8 prosenttiyksikköä), sekä tärkeimmillä metsäteollisuuden tuotantoalueilla Kaakkois-Suomessa ( 2,7 prosenttiyksikköä) ja Keski-Suomessa ( 1,3 prosenttiyksikköä). Puutuoteteollisuuden arvonlisäyksen osuus BKT:sta laski koko maassa 0,8 prosenttia ( 0,2 prosenttiyksikköä). BKT-osuus laski kaikkien metsäkeskusten alueilla, eniten Pohjois- Karjalassa ( 1,2 prosenttiyksikköä), Kaakkois-Suomessa ( 1,0 prosenttiyksikköä) ja Pohjois-Savossa ( 0,8 prosenttiyksikköä). Metsätalouden osuus BKT:sta oli 2,0 prosenttia ( 0,3 prosenttiyksikköä). Osuus supistui eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa. Metsäsektorin arvonlisäyksestä alueellisesti eniten, 15 prosenttia, syntyi Kaakkois- Suomen metsäkeskuksen alueella. Kaakkois-Suomea metsäsektorin rakennemuutos on koetellut keskimääräistä kovemmin, sillä vielä vuonna 2006 siellä tuotettiin viidesosa koko maan metsäsektorin arvonlisäyksestä. Kansantalouden kokonaistuottavuus kasvoi vuosina keskimäärin 2,0 prosenttia vuodessa. Metsäsektorilla tuottavuuden nousu oli keskimääräistä suurempaa, sillä massa- ja paperiteollisuudessa tuottavuus nousi 4,4, puutuoteteollisuudessa 4,3 ja metsätaloudessa 2,1 prosenttia. Vuonna 2009 kaikkien toimialojen kokonaistuottavuus laski 7 prosenttia. Taantuma iski puutuoteteollisuuteen aikaisemmin kuin massa- ja paperiteollisuuteen. Massa- ja paperiteollisuudessa tuottavuus laski 7,9 ja puutuoteteollisuudessa 0,1 prosenttia, joten metsäteollisuudessa tuottavuus laski jo toista vuotta peräkkäin. Metsätaloudessa tuottavuus laski 4,9 prosenttia. Työn tuottavuus nousi kaikilla toimialoilla vuosina keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. Metsäsektorilla työn tuottavuuden nousu on ollut selvästi korkeampaa, 4,5 6,0 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 työn tuottavuus metsätaloudessa pysyi lähes ennallaan. Puutuoteteollisuudessa se nousi 2,8 prosenttia, mutta laski massa- ja paperiteollisuudessa 3,5 prosenttia. Pääoman tuottavuuden kasvu on vuosina ollut metsäsektorilla 4 7 kertaa nopeampaa kuin toimialoilla keskimäärin (0,3 %). Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 2007 aikaan välittömästi ja välillisesti 18,7 21,6 ja metsätalous 14,0 miljoonan euron suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 16,2 miljoonaa euroa, joka oli sama kuin sekä alkutuotanto- että palvelu- ja muiden toimialojen mediaani. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden aikaansaamat 372 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

3 Metsäsektori kansantaloudessa Kansantalouden tilinpidon peruskäsitteitä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta. BKT (bruttokansantuote), markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: Arvonlisäysmenetelmä (BKT = tuotos välituotekäyttö = arvonlisäys) Tulomenetelmä (BKT = palkat + sosiaaliturvamaksut + voitot) Lopputuotemenetelmä (BKT = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + (vienti tuonti)) BKTL (bruttokansantulo), kuvaa talousyksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: BKTL = BKT ulkomailta saadut ensitulot ulkomaille maksetut ensitulot Ensitulo on tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitusym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi. Kansantulo = BKTL kiinteän pääoman kuluminen Kiinteän pääoman kuluminen kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella. Ostajanhinta = ostajan maksama hinta + samassa yhteydessä maksettavat kuljetusmaksut tuotetukipalkkiot ALV Tukipalkkiot ovat maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille (esim. maataloustuet). Perushinta = tuottajan ostajalta saama hinta tuoteverot + tuotetukipalkkiot Tuotevero on hyödykkeelle kohdistettu vero, esimerkiksi alkoholi-, energia- ja tupakkavero. Reaalihinta on tietyn perusvuoden hinnoin laskettu hinta, josta on poistettu hintatason muutosten vaikutukset. Käypä hinta on tietyn ajankohdan rahanarvon mukainen markkinahinta. välilliset vaikutukset olivat suurimmat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, kaupassa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, metallituoteteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa. Vuonna 2007 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä 7,0 8,6 ja metsätalous 9,4 miljoonaa euroa 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti. Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden toimialoilla. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 5,8 miljoonaa euroa ja alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani 8,4 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuuden toimialoilla 10 miljoonan euron lopputuotteet työllistivät vuonna 2007 välittömästi ja välillisesti henkilöä. Pääomavaltaisen massa- ja paperiteollisuuden työllistävä vaikutus omalla alalla oli 20. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset olivat huomattavat, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Eniten välillisiä työllisyysvaikutuksia metsäteollisuus aiheutti metsätalouden lisäksi kaupassa, kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, metallituoteteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä kemian teollisuudessa. Metsäsektorin ulkopuolisten teollisuudenalojen mediaani oli 94. Metsäsektori oli edelleen keskeinen viejä: sen bruttoosuus tavaroiden ja palveluiden koko viennistä vuonna 2007 oli 17 prosenttia ja netto-osuus 21 prosenttia. Varsinaisen metallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 30 prosenttia ja netto-osuus 26 prosenttia. Sähköteknisen ja Metsätilastollinen vuosikirja

4 Forest sector in Finland s national economy optiikkateollisuuden osuudet olivat 26 ja 24 prosenttia. EU-viennissä metsäsektorin osuudet olivat koko vientiä korkeammat, 21 ja 26 prosenttia. Toimialojen bruttoosuudet viennistä laskettiin kotimaisten tuotteiden viennin perushintaisesta arvosta. Netto-osuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyneet tuontipanokset. Puuntuotannon tulot, menot ja tuotto Vuonna 2009 metsätalous oli syvässä taantumassa. Hakkuiden väheneminen ja kantohintojen lasku pudottivat bruttokantorahatulot 1,2 miljardiin euroon eli alimmalle tasolle sitten 1990-luvun alun laman. Tulot olivat reaalisesti yli kolmanneksen pienemmät kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Yksityismetsistä tulot olivat alle 1,0 miljardin euron, ja ne jäivät lähes 40 prosenttia pienemmiksi kuin viitenä edeltäneenä vuonna keskimäärin. Myös metsäteollisuuden ja valtion bruttokantarahatulot alenivat ( 18 %) ja olivat 252 miljoonaa euroa. Investoinnit puuntuotantoon olivat kaikkiaan 305 miljoonaa euroa. Yksityismetsissä investoinnit nousivat 224 miljoonaan euroon (+11 milj. ) ja metsäteollisuuden ja valtion metsissä laskivat 82 miljoonaan euroon ( 9 milj. ). Bruttokantorahatulojen ja puuntuotannon investointien perusteella lasketut nettokantorahatulot olivat yksityismetsistä 752 miljoonaa euroa ( 40 %) ja metsäteollisuuden ja valtion metsistä 170 miljoonaa euroa ( 26 %). Yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot olivat 75 euroa vuonna Tulot laskivat edellisvuodesta 44 euroa ja viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna 37 prosenttia. Reaalisesti tulot eivät ole olleet yhtä alhaalla 1990-luvun laman jälkeen. Erot puuntuotannon kokonaiskustannuksissa jäivät vuositasoilla pieniksi ja pysyivät samalla tasolla kuin edellisvuonna (26 /ha). Yksityismetsätalouden liiketulos jäi 53 euroon hehtaarilta, mikä on 50 prosenttia alle viiden edeltäneen vuoden keskiarvon. Pohjois-Suomessa tulos putosi alle 20 euroon hehtaarilta. Metsäkeskuksista Häme-Uusimaan alueella hehtaarikohtainen liiketulos oli edelleen suurin (115 /ha), vaikka sielläkin tulos putosi 34 prosenttia edellisvuodesta. Tuloksen lasku oli suurinta maan keski- ja pohjoisosissa. Reaalisesti liiketulos laski noin 50 prosenttia tai enemmän Kainuun, Lapin, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla. Vuonna 2010 yksityismetsätalouden kannattavuuden tunnusluvut ovat lokakuussa 2010 käytössä olevien tietojen perusteella selvästi paranemassa, mutta jäämässä edelleen selvästi alle pitkän ajan keskiarvojen. Liiketuloksen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 80 euroon hehtaarilta. Puuntuotannon sijoitustuotto oli vuonna 2009 selvästi negatiivinen jo toista vuotta peräkkäin. Pystypuuston puutavaralajimäärien ja niiden keskimääräisten kantohintojen perusteella laskettu yksityismetsien hakkuuarvo oli 36 miljardia euroa ( 18 %). Kantohintojen muutoksen, liiketuloksen ja puuston nettokasvun arvon perusteella lasketettu puuntuotannon kokonaistuotto oli 18 prosenttia. Alhaisiksi jääneiden hakkuiden takia puuston nettokasvun osuus tuotosta oli harvinaisen suuri, 1,8 prosenttiyksikköä, verrattuna kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon (0,1 prosenttiyksikköä). Koska hakkuusäästöt olivat suuret, jäi puunmyyntitulojen osuus tuotosta (2,6 prosenttiyksikköä) selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon (4,0 prosenttiyksikköä). Kantohintojen laskun vaikutus kokonaistuottoon oli 22 prosenttiyksikköä. Vuosina keskimääräinen reaalinen puuston hakkuuarvo on ollut 41 miljardia euroa ja puuntuotannon kokonaistuotto 3,7 prosenttia. Vuoden 2010 lokakuun tietojen perusteella yksityismetsien puuntuotannon kokonaistuotto noussee prosenttiin ja puuston hakkuuarvo 41 miljardiin euroon. Metsäsektorin tilastointi kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa rekisteröidään vuosittainen tavaroiden ja palvelujen tarjonta ja kysyntä. Se perustuu tuotannon, tulojen ja menojen yhtäsuuruuteen. Kansantalouden peruskäsite on bruttokansantuote (BKT), joka on kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäysten summa. BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: Arvonlisäysmenetelmä (BKT = tuotos välituotekäyttö = arvonlisäys) Tulomenetelmä (BKT = palkat + sotut + voitot) Lopputuotemenetelmä (BKT = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + (vienti tuonti) Bruttokansantuote sisältää markkinatuotannon lisäksi myös sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla ei ole markkinahintaa (mm. valtion, kuntien ja Kelan palvelutuotanto). Suomessa markkinattoman tuotannon osuus BKT:stä on julkisen palvelutuotannon takia merkittävä, noin 20 prosenttia. Metsäsektori käsittää Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2002) seuraavat luokat: 374 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

5 Metsäsektori kansantaloudessa Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut (TOL 2002: 02) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 2002: 20) ja Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (TOL 2002: 21) Kansantalouden tilinpidon uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut -toimialan luokitukset uudistettiin perusteellisesti. Luokittelussa käytettävä termistö ei vastaa metsätaloudessa perinteisesti käytettyjä termejä. Uudessa luokituksessa toimiala käsittää luokat: 0211 Metsän viljely (Metsän hoito ja uudistaminen, peltojen metsittäminen, hakkuutulot ja puuston nettokasvun arvo) 02 Puunkorjuu (Puunkorjuutoiminta ja raakapuun lähikuljetus) 0219 Muu metsätalous (Muut metsätalouden tuotteet ja metsien suojelutoiminta) 0202 Metsätaloutta palveleva toiminta (Metsätalouden suunnittelu ja metsätalouden yleinen edistämistoiminta) Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen, perusparannus ja kunnossapito kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Niiden osuus BKT:sta on noin 0,2 prosenttia. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan TOL 2002:ssa maatalouden toimialaan. Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon EU-standardointia koko 2000-luvun, mistä on seurannut useita muutoksia aikasarjoihin vuodesta 1975 alkaen. Vuonna 2011 standardointi jatkuu edelleen, kun kansantalouden tilinpito julkaistaan uuden toimialaluokituksen TOL2008 mukaan. Metsätilastollisessa vuosikirjassa käytetään kansantalouden tilinpidon mukaista toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot.1.3): Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot = Toimintaylijäämä Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushintaan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja muut tuotantotukipalkkiot nettona (taulukko.5). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan kiinteähintainen bruttoarvonlisäys tehdyillä työtunneilla (taulukot.6.8). Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä esitettävien metsäsektorin laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen kokoamat vuoden 2007 panos-tuotosaineistot, joista muokattiin 33-toimialaiset panos-tuotostaulukot (taulukot.9.13). Yksityismetsätalouden tuloksen ja puuntuotannon tuoton laskenta ja aineistot Yksityismetsätalouden tulosta mitataan tulojen ja menojen erotuksena laskettavalla liiketuloksella sekä puuntuotannon sijoitustuotolla, jossa tuoton osatekijät suhteutetaan pystypuuston hakkuuarvoon. Taulukoissa esitetty liiketulos lasketaan pääasiassa alueittain tilastoituihin tuloihin ja menoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Liiketulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esimerkiksi hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta puuntuotannon kokonaistulokseen. Kannattavuusmittarina liiketulos johtaa helposti vääriin tulkintoihin, sillä esimerkiksi suuri liiketulos voidaan tehdä puustopääoman ja jopa tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien kustannuksella. Laskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (taulukot.14 ja.16). Kustannuksina käytetään pääosin Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoitoyhdistyksiltä Metsätilastollinen vuosikirja

6 Forest sector in Finland s national economy ja metsäkeskuksilta keräämiä metsäkeskuskohtaisia metsän uudistamisen, nuoren metsän hoidon ja metsänparannustöiden kustannustietoja. Kokonaiskustannuksista vähennetään valtion puuntuotantoon myöntämät tuet. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Metsänomistukseen liittyvät hallinnon, koulutuksen ja matkojen kustannukset perustuvat suurelta osin arvionvaraisiin tekijöihin. Yksityismetsätalouden puuntuotannon tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto jaetaan kuuteen osatekijään: Liiketulos = puunmyyntitulot puuntuotannon kustannukset + valtion tuet puuntuotantoon Puutavaran kantohinnan muutos = (laskentavuoden kantohinta edellisen vuoden kantohinta) x puuston määrä vuoden lopussa Puuston nettokasvun arvo = (puuston määrä vuoden lopussa puuston määrä vuoden alussa) x laskentavuoden kantohinta Puunmyyntitulot = hakkuumäärät x kantohinnat Puuntuotannon kustannukset = metsänhoito + metsänparannus + hallinto Valtion tuet puuntuotantoon (Kemera-tuet pl. tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen) Tuottoprosentti lasketaan tuottojen ja metsäomaisuuden arvon suhteiden luonnollisina logaritmeina. Logaritmimuunnoksen ansiosta tuottojen aikasarjoista voidaan laskea mm. keskiarvoja ja hajontoja. Laskelmat tehdään puutavaralajeittain ja metsäkeskusalueittain. Metsäomaisuuden arvona käytetään hakkuuarvoa, joka lasketaan kertomalla puuston määrä kantohinnoilla. Puuston määrä perustuu valtakunnan metsien inventointien (VMI) ja hakkuumäärien perusteella laskettuun vuotuiseen pystypuuston määrään, ja kantohintoina on käytetty vuotuisia keskimääräisiä puutavaralajeittaisia kantohintoja. Inventointien välillä puutavaralajien vuotuinen määrä interpoloidaan inventointitietojen ja hakkuumäärien perusteella. Mikäli uusia inventointitietoja ei ole käytettävissä, puuston kasvu ekstrapoloidaan aikaisempien vuosien tietojen perusteella. Kirjallisuus Literature Bruttokantorahatulot SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 20/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito SVT Kansantalous Tilastokeskus.10 s. Metsä sijoituskohteena SVT Maa-, metsä- ja kala- talous Metsätilastotiedote 34/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 5 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Panos tuotos Tilastokeskus. SVT Kansantalous s. Penttinen, M. & Lausti, A The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). 14 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Tuottavuuskatsaus Katsauksia 2010/2. Tilastokeskus. 69 s. Yksityismetsätalouden liiketulos SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 26/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 5 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, Tilastokeskus, luokitukset, Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

7 Metsäsektori kansantaloudessa Kaikki toimialat All industries 148,8 mrd. billion Metsäsektori Forest sector 6,0 mrd. billion Jalostus pl. metsäteollisuus Secondary production excl. forest industries 38,4 mrd. billion Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 2,5 mrd. billion Metsätalous Forestry 2,5 mrd. billion 6,0 mrd. billion Palvelut Services 102,9 mrd. billion Alkutuotanto pl. metsätalous Primary production excl. forestry 1,4 mrd. billion Puutuoteteollisuus Wood-products industries 1,0 mrd. billion Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.1 Metsäsektorin ja kaikkien toimialojen arvonlisäys 2009 Figure.1 Value added in the forest sector and all industries, Arvonlisäys, mrd. vuoden 2009 rahana Value added, billion in 2009 monetary value Metsäsektori Forest sector Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries Metsätalous Forestry 10 8 Osuus BKT:sta Share of the GDP, % Vuodet ovat ennakkotietoja. Preliminary data for Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.2 Metsäsektorin arvonlisäys ja osuus bruttokansantuotteesta Figure.2 Value added in the forest sector and its share in gross domestic product, Metsätilastollinen vuosikirja

8 Forest sector in Finland s national economy 8 % BKT:n volyymimuutos Annual volume change in GDP Metsäsektorin vaikutus muutokseen Forest sector's contribution to change Vuodet ovat ennakkotietoja. Preliminary data for Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.3 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista Figure.3 Annual changes in the total GDP and forest sector s contribution to change, Ahvenanmaa* Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo* Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu* Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätalous Forestry Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsäteollisuus Forest industries Koko maa Whole country % * Tietoja ei ole saatavilla tietosuojan takia. Data are not available because of confidentiality reasons. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2008 Figure.4 The share of the forest sector in the regional GDP by forestry centre, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

9 Metsäsektori kansantaloudessa milj. vuoden 2009 rahana mill. in 2009 monetary value Bruttokantorahatulot yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private Metsäteollisuus ja valtio Forest industries and state Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Kuva.5 Bruttokantorahatulot Figure.5 Gross stumpage earnings, Tuotto, % Return, % Tuotto, % Return, % Liiketulos Operating profit Puuston nettokasvun arvo Value of net increment of the growing stock Tuotto (ilman kantohintojen muutosta edellisvuodesta) Return (without stumpage price change from previous year) Kantohinnan muutos Stumpage price change Puuntuotannon sijoitustuotto Total return on assets in wood production Laskelmat on tehty vuoden keskikantohinnoin. The calculations were made using average annual stumpage prices. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Monetary values are deflated using cost-of-living index (1951=100). Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva.6 Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto osatekijöittäin Figure.6 Real return on assets in wood production in non-industrial, private forests by component, Metsätilastollinen vuosikirja

10 Forest sector in Finland s national economy.0 Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset vuonna 2009 Value added in various industries of the national economy, 2009 Toimiala (T0L 2002) Arvonlisäys, brutto Osuus brutto- Bruttoarvonlisäyksen Industry (TOL 2002) käypiin hintoihin arvonlisäyksestä vuosimuutos Value added, gross Share in gross Annual change in at current prices value added Gross value added milj. mill. % % Tuotanto yhteensä Production total ,0-7,8 Alkutuotanto Primary production ,7-14,8 010, 014 Maatalous Agriculture ,8-1,3 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ,7-20,9 Forestry, logging and related service activities 015, B Metsästys ja riistanhoito, kalatalous 176 0,1 1,7 Hunting, trapping and game propagation, fishing Jalostus Secondary production ,2-19,5 C Mineraalien kaivu Mining and quarrying 555 0,4 -,9 D Teollisuus Manufacturing ,2-25,2 DD (20) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 988 0,7-22,4 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ,7-19,5 Manufacture of pulp, paper and paper products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ,3-36,8 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus ,8-23,1 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,3-43,7 Manufacture of electrical and optical equipment Muu teollisuus Other manufacturing ,4-20,5 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Electricity, gas and water supply ,7 9,6 F Rakentaminen Construction ,0-11,3 Palvelut (muut toimialat) Services (other industries) ,2-5,5 G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus ,9-9,9 Trade; repair of motor vehicles and household goods I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,9-7,8 Transport, storage and communication K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Real estate and business activities ,8-0,9 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health care and social work ,8 3,1 H, J, L, M, O, P Muut palvelut Other services ,7 1,4 Vuosi 2009 on ennakkotieto (heinäkuu 2010). Preliminary data for 2009 (July 2010). Metsäsektori käsittää toimialat 02, DD ja 21. The forest sector includes industries 02, DD and 21. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 380 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

11 Metsäsektori kansantaloudessa.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, Selite * 2009* Explanation milj. mill. 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 8 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Metsätalouden (Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut TOL 2002: 02) luokitus on uudistettu vuonna Uusi luokitus sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän viljely (0211), puunkorjuu (02), muu metsätalous (0219) ja metsätaloutta palveleva toiminta (0202). Tässä taulukossa metsän viljely ja puunkorjuu sisältää alatoimialat 0211 ja 02; muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta käsittää alatoimialat 0219 ja Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Forestry (TOL 2002: 02) have been renewed in The new classification consists of the following sub-branches: silviculture (0211), harvesting of roundwood (02), other forestry activities (0219) and forestry related service activities (0202). In this table, silviculture and harvesting of roundwood comprises sub-branches 0211 and 02, while other forestry activities and forestry service refer to sub-branches 0219 and Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

12 Forest sector in Finland s national economy.2 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, Selite * 2009* Explanation milj. mill. 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Puutuoteteollisuus (Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, TOL 2002: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Wood-products industries (TOL 2002: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and veneer sheets (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 382 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

13 Metsäsektori kansantaloudessa.3 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, Selite * 2009* Explanation milj. mill. 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Massa- ja paperiteollisuus (Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, TOL 2002: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (2). Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Pulp and paper industries (TOL 2002: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (2). Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 Forest sector in Finland s national economy.4 Bruttokansantuote sekä metsäsektorin ja maatalouden arvonlisäys Gross domestic product and value added in the forest sector and agriculture, Vuosi Bruttokansan- Arvonlisäys käypiin hintoihin Value added at current prices Year tuote (BKT) Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori Maatalous markkinahintaan toimialat Toiminta Nettokasvun arvo Yhteensä teollisuus paperiteollisuus yhteensä Agriculture Gross domestic All Value of net Total Wood-products Pulp and paper Forest sector product (GDP) industries Forestry increment of industries industries total at market prices activities the growing stock milj. milj. milj. milj. milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 2008* , , , , ,8 2009* , , , , ,9 * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 384 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

15 Metsäsektori kansantaloudessa.5 Metsäsektorin arvonlisäys käypiin hintoihin ja sen osuus alueen kokonais-bkt:sta metsäkeskuksittain 2008 Value added of the forest sector at current prices and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2008 Metsäkeskus Metsäsektori Forest sector Kaikki Forestry centre Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus Total All Wood-products Pulp and paper industries industries industries milj. % milj. % milj. % milj. % milj. mill. mill. mill. mill. mill. Koko maa , , , , Whole country 0 Ahvenanmaa 4 0, , Rannikko 208 0,3 60 0, , , Etelärannikko Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 200 1,1 67 0, , , Häme-Uusimaa 310 2, , , , Kaakkois-Suomi 208 2,5 78 0, , , Pirkanmaa 242 1,7 87 0, , , Etelä-Savo 328 9, , Etelä-Pohjanmaa 200 3, ,7 3 0, , Keski-Suomi 314 4,5 8 1, , , Pohjois-Savo 281 4,6 86 1, , , Pohjois-Karjala 220 6,0 57 1,6 50 1, , Kainuu 146 8, , Pohjois-Pohjanmaa 243 2, , , , Lappi 319 6,8 45 1, , , Arvonlisäykset esitetään perushintaan laskettuina. Tiedot perustuvat joulukuun 2010 laskentakierrokseen. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2006 julkaistuihin tietoihin. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Ahvenanmaan, Etelä-Savon ja Kainuun metsäteollisuutta koskevia tietoja ei julkaista toimialoittain tietosuojan takia. In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. The data are based on calculations made in December, The figures are based on the revised version of Finnish National Accounts (ESA95). Therefore, the information of this table is not fully comparable with the figures published before Data for Ahvenanmaa and the forestry centres of Etelä-Savo and Kainuu are not published for confidentiality reasons. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 Forest sector in Finland s national economy.6 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of multi-factor productivity in the forest sector, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % 1975 = ,0 100,0 100,0 100, ,9-2,1 111,7 11,7 107,6 7,6 100,1 0, ,1 6,3 119,3 6,8 1,7 4,7 100,5 0, ,5 1,4 130,0 9,0 8,5 14,1 103,4 2, ,5 18,9 144,5 11,1 145,6 13,3 109,3 5, ,6 4,1 149,5 3,5 152,2 4,5 1,5 2, ,0-5,8 142,5-4,7 155,1 1,9 111,5-0, ,3-7,9 149,0 4,6 150,6-2,9 1,0 0, ,3 0,0 162,8 9,2 165,8 10,1 114,9 2, ,0 10,3 168,8 3,7 183,5 10,7 117,0 1, ,4-3,7 171,3 1,5 184,8 0,7 119,6 2, ,2-0,1 181,1 5,7 191,3 3,5 2,2 2, ,9-0,3 196,3 8,4 197,6 3,3 5,1 2, ,2 1,1 207,1 5,5 211,2 6,9 8,4 2, ,3 0,9 219,7 6,1 211,7 0,2 132,6 3, ,4 0,9 207,9-5,4 216,5 2,3 134,5 1, ,7-5,4 190,4-8,4 224,3 3,6 130,2-3, ,7 3,4 215,1 13,0 242,0 7,9 131,5 1, ,5 2,3 251,1 16,7 266,5 10,1 136,4 3, ,6 8,2 281,5,1 295,5 10,9 144,4 5, ,7-2,9 270,2-4,0 301,2 1,9 149,2 3, ,3-0,3 288,8 6,9 285,2-5,3 153,0 2, ,0,1 3,2 8,1 325,1 14,0 159,5 4, ,7 1,2 333,5 6,8 331,3 1,9 166,8 4, ,2-3,8 346,8 4,0 345,2 4,2 171,5 2, ,6 6,7 363,1 4,7 362,5 5,0 181,1 5, ,9-1,8 360,6-0,7 328,8-9,3 180,9-0, ,3 3,0 365,3 1,3 348,8 6,1 182,3 0, ,2 0,6 384,2 5,2 358,9 2,9 184,4 1, ,1 4,5 395,8 3,0 382,3 6,5 190,3 3, ,3 3,2 404,5 2,2 374,2-2,1 194,8 2, ,9 2,8 426,7 5,5 426,3 13,9 202,2 3, ,8 11,7 441,7 3,5 455,7 6,9 207,7 2,7 2008* 203,2 7,1 397,9-9,9 442,9-2,8 208,5 0,4 2009* 193,3-4,9 397,5-0,1 407,9-7,9 193,9-7,0 Keskimäärin ,1 4,3 4,4 2,0 Average for * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 386 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuonna 2011 Suomen kansantalous jatkoi hidasta kasvuaan. Bruttokansantuotteen volyymi nousi hyvän alkuvuoden ansiosta runsaat 2 prosenttia, ja markkinahintaisen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Vuonna 2006 kansantalouden kasvuvauhti oli nopeaa ja bruttokansantuote nimellishintaan nousi yli 6 prosentilla 167 miljardiin euroon. Metsäsektorilla arvonlisäyksen kasvut

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalous jatkoi ripeää kasvuaan vuonna 2007. Bruttokansantuote markkinahintaan nousi nimellisesti 8 prosenttia edellisvuodesta 180 miljardiin euroon. Myös metsätaloudessa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu jatkui vuonna 2005 ja bruttokansantuote (BKT) nousi 157 miljardiin euroon. Kasvua kertyi 3,6 prosenttia, mutta ilman metsäteollisuuden seitsemän viikon

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuosi 20 meni Suomen taloudessa taantuman merkeissä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan sekä volyymilla että reaalisella markkinahinnalla mitattu bruttokansantuote

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Odotettuja merkkejä noususuhdanteen alusta ei näkynyt vuonna 2013. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan volyymilla mitattu bruttokansantuote laski prosentin edellisvuodesta.

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu oli edelleen hidasta vuonna 2003 ja epävarmuus talouden kehityssuunnasta jatkui. Bruttokansantuote (BKT) kasvoi edellisvuodesta vain 2 prosenttia 143

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Hitaan taloudellisen kasvun aika jatkui vuonna 2002 ja Suomen bruttokansantuote (BKT) nousi vain pari prosenttia. Markkinahintainen BKT lisääntyi runsaat 4 miljardia euroa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu osoitti piristymisen merkkejä vuonna 2004. Bruttokansantuote (BKT) nousi edellisvuodesta 3,6 prosenttia lähes 150 miljardiin euroon. Kasvua nosti etenkin

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain vajaan prosentin vuonna 2001, kun 1990-luvun jälkipuoliskolla vuosikasvut vaihtelivat 4 ja 6 prosentin välillä. Vuonna 2001 markkinahintainen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuonna 2010 Suomen kansantalous palasi taantumavuoden jälkeen kasvu-uralle. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vajaalla 4 prosentilla, joten edellisen vuoden pudotuksesta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2012 Metsä sijoituskohteena 1983 2011 31.8.2012 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto jäi alle 2 prosentin vuonna 2011 Vuonna

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa luvuissa.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2012

Metsä sijoituskohteena 1983 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jatkui nopeana vuonna 2000. Markkinahintainen BKT oli 783 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua edellisvuodesta lähes 6 prosenttia.

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Korjattu 30.9.2014 Corrected 30.9.2014 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2004-2013* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 14.7.2016

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2007-2016* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Olli Savela +358 29 551 3316 kansantalous@tilastokeskus.fi 2 Sisällys

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2008-2017* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Pekka Tamminen +358 29 551 2460 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito 1 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2002-2011* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 25 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 11.4.26 813 Puuntuotannon keskimääräinen

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 9.7.2015

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 29.1.2016

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2007-2016* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Pekka Tamminen +358 29 551 2460 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2011 yksityismetsissä käytiin puukauppaa tavanomaista hiljaisemmin. Raakapuun kanto- ja hankintahinnat olivat edellisvuotta alemmalla tasolla, ja kantohinnoissa pudotus oli suurempi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 13/2008 18.4.2008 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2007 kantohintataso 24 prosenttia edellisvuotta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0HWVlVHNWRULQDVHPDDNDQVDQWDORXGHVVD YRLGDDQNXYDWDPPWXRWDQQRQW\ OOLV\\GHQ MDXONRPDDQNDXSDQDYXOOD1lLVWlWRLPLQ QRLVWDHVLWHWllQWLODVWRMDYXRVLNLUMDQPXLVVD OXYXLVVD7lVVlOXYXVVDNXYDWDDQPHWVlWD

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, elokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa

Lisätiedot

Mitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei?

Mitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei? Mitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei? Kotitaloustuotannon arvo tilaston julkistamistilaisuus 7.11.2018 Kehittämispäällikkö Tuomas Rothovius Kansantalouden tilinpito - ESA (European System

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone

Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Viimeinen havainto lokakuu 211 / Last observation October 211. Lähde/Source: Markit, Eurostat Euroalueen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot