0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$

Transkriptio

1 0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0HWVlVHNWRULQDVHPDDNDQVDQWDORXGHVVD YRLGDDQNXYDWDPPWXRWDQQRQW\ OOLV\\GHQ MDXONRPDDQNDXSDQDYXOOD1lLVWlWRLPLQ QRLVWDHVLWHWllQWLODVWRMDYXRVLNLUMDQPXLVVD OXYXLVVD7lVVlOXYXVVDNXYDWDDQPHWVlWD ORXGHQMDWHROOLVXXGHQUDNHQQHWWDMD RVXXWWDNDQVDQWDORXGHQWLOLQSLGRQQlN NXO PDVWD6XRPHQEUXWWRNDQVDQWXRWH%.7 NDVYRLYXRQQDNXXVLSURVHQWWLD0HWVl WDORXGHQSXXWDYDUDWHROOLVXXGHQVHNl PDVVDMDSDSHULWHROOLVXXGHQRVXXGHWEUXW WRNDQVDQWXRWWHHVWDQRXVLYDW Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Bruttokansantuotteen kasvu jatkui ripeänä vuonna Nimellinen bruttokansantuote oli 622 miljardia markkaa vuonna 1997 ja volyymilla painotettu kasvu edellisestä vuodesta oli 6,0 prosenttia. Tuotantoa lisäsi viime vuonna edelleen eniten viennin kasvu. Viennin arvon suhde bruttokansantuotteeseen kohosi 40 prosenttiin, suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Tuotanto kasvoi suhteellisesti eniten talonrakentamisessa, metsätaloudessa, teollisuudessa, liike-elämän palveluissa ja liikenteessä. Kansantalouden tilinpidossa PHWVlWDORXGHQ WRLPLDODDQ kuuluvat puunkorjuu, metsänhoito ja metsätalouden edistämiseen sisältyvät toiminnot kuten suunnittelu, tiedotus, neuvonta, puukaupan avustaminen sekä muu metsätaloutta tukeva toiminta. Myös metsien suojelu sisältyessään metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten toimenkuvaan kuuluu metsätalouteen. Pääpainon toimialalla saa puunkorjuu, joka käsittää puutavaran teon metsässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin varteen. Puunkorjuun osuus metsätalouden kokonaistuotoksesta on noin 90 prosenttia. Puutavaran uitto sekä auto- ja rautatiekuljetus luetaan kansantalouden tilinpidossa liikenteeseen. Metsäojitus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat maa- ja vesirakentamiseen. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toimialaan. Metsätalous samoin kuin metsäteollisuus ovat kansantalouden tilinpidossa osa yrittäjätoimintaa. Kansantalouden tilinpitolaskelmien kehikkona käytetään yrittäjätoiminnan tuotantotiliä, joka voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Kokonaistuotos tuottajahintaan Välituotekäyttö ostajan hintaan = Arvonlisäys tuottajahintaan (osuus BKT:sta) Palkat Työnantajain sosiaaliturvamaksut Kiinteän pääoman kuluminen Muut välilliset verot + Tukipalkkiot (esim. peltojen metsitys) = Toimintaylijäämä 7RLPLQWD\OLMllPl sisältää yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten työtulot, välittömät verot, nettokorot, osingot ja maanvuokrat sekä yritysten säästöt ja voiton. Metsätalouden toimintaylijäämä muodostuu puunkorjuun, metsänviljelyn ja metsätalouden edistämistoiminnan toimintaylijäämistä. Puunkorjuun toimintaylijäämä jakautuu nettokantorahatuloihin, hankintatyötuloihin sekä traktori- ja metsäkoneyrittäjien tuloihin. Puunkorjuun toimintaylijäämän selvittämiseksi määritetään ensin bruttokantorahatulot. %UXWWRNDQWRUDKDWXORLOOD tarkoitetaan puunmyyntituloa tai, mikäli hakattu puutavara on otettu metsänomistajan omaan käyttöön, vastaavaa raha-arvoa. Yksityisten ja yhtiöiden bruttokantorahatulojen laskennassa käytetään metsäkeskuksittaisen markkinahakkuutilaston Metsätilastollinen vuosikirja 281

2 11 Forest sector in Finland s national economy puumääriä ja yksityismetsien raakapuun hintatilaston hintoja. Valtion bruttokantorahatuloja laskettaessa valtion mailta hakatut puumäärät kerrotaan yksityismetsien kantohinnoilla. Vuonna 1997 yksityisten metsänomistajien bruttokantorahatulot olivat 8,9 miljardia markkaa, metsäteollisuuden 0,3 miljardia markkaa ja valtion 0,7 miljardia markkaa (taulukot 11.1 ja 11.2). Ennätyksellisen hakkuumäärän ja korkean hintatason seurauksena yksityisten metsänomistajien bruttokantorahatulot nousivat reaalisesti mitattuna ennätystasolle vuonna Yksityiset -ryhmä sisältää yksityisten henkilöiden lisäksi myös mm. kuolinpesien, kuntien, seurakuntien ja säätiöiden kantorahatulot. 1HWWRNDQWRUDKDWXORMHQ määrittämiseksi bruttokantorahatuloista vähennetään puun kasvatuksen poistot. Nettokantorahatulot ovat yli 75 prosenttia metsätalouden toimintaylijäämästä. Vuonna 1997 yksityisten metsänomistajien nettokantorahatulot olivat 7,6 miljardia markkaa, metsäteollisuuden 0,3 miljardia markkaa ja valtion 0,6 miljardia markkaa (taulukko 11.2). Puunkorjuun toimintaylijäämään laskettava hankintatyötulo sisältää hankintakauppojen lisäksi kotitarvepuun. Hankinta- ja kotitarvehakkuiden puutavaramäärät kerrotaan hankintahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuksilla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta hankinnan kokonaisarvosta puolet on oletettu työn osuudeksi eli kuuluvaksi toimintaylijäämään. Metsänviljelyn ja metsätalouden edistämistoiminnan toimintaylijäämät saadaan vähentämällä kummankin arvonlisäyksistä palkat, sosiaaliturvamaksut, pääoman kuluminen, välilliset verot ja tukipalkkiot. Metsätalouden toimintaylijäämä tuottajahintaan oli ennakkotietojen mukaan 9,6 miljardia markkaa ja arvonlisäys 13,8 miljardia markkaa vuonna 1997 (taulukko 11.3). Nettokantorahatulojen voimakkaasta kasvusta (25 prosenttia) johtuen metsätalouden arvonlisäys oli lähes kaksi miljardia markkaa (14 prosenttia) suurempi kuin vuonna Metsäteollisuudessa toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä palkat, sosiaaliturvamaksut, pääoman kuluminen, välilliset verot ja tukipalkkiot. Palkat, työnantajien sosiaaliturvamaksut ja kiinteän pääoman kuluminen lasketaan teollisuustilastosta. Tukipalkkiot ja välilliset verot lasketaan valtion tilinpäätöksen perusteella. Puutavarateollisuuden arvonlisäys oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 7,6 miljardia markkaa ja massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys 20,8 miljardia markkaa vuonna Molempien toimialojen toimintaylijäämät olivat 1,8 miljardia markkaa korkeampia verrattuna vuoteen 1996 (taulukko 11.4). Työn tuottavuus on kasvanut Suomen tehdasteollisuudessa 1990-luvulla lähes kolminkertaista vauhtia kilpailijamaihin verrattuna. Puutavaran valmistuksessa työn tuottavuuden keskikasvu vuosina oli 5,8 prosenttia, ja massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa keskikasvu oli vastaavana aikana 8,0 prosenttia (kuva 11.3). Kuvassa 11.3 toimialoittaiset tuottavuudet on laskettu arvonlisäyksen ja työpanoksen suhteen. Yksityismetsätalouden katelaskelmat Vuodesta 1996 lähtien Metsäntutkimuslaitos on kehittänyt yksityismetsätalouden kannattavuuteen liittyvien aineistojen tiedonkeruurutiineja. Tämän luvun tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jotka perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen keräämään markkinahakkuu- ja hintatilastoon. Tuloihin sisältyy arvio kotitarvepuun käytöstä. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien, metsänhoitomaksujen sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemien töiden koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. 282 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

3 11 Metsäsektori kansantalouden osana (XURRSDQXQLRQLQPHWVlWLOLQSLWR Euroopan unionille kehitettävän metsätilinpidon tavoitteena on tuottaa jäsenmaille yhtenäinen tilastokehikko metsien ja puun käyttöön liittyvien tietojen raportoinnille. Tilinpito on saanut lisää painoarvoa Suomen ja Ruotsin kasvattaessa Euroopan unionin metsäsektorin merkitystä. Suomi osallistuu aktiivisesti metsätilinpidon kehittämiseen ja testaamiseen. Metsätilinpidon kehitystyössä on keskitytty metsän taloudellisten ja määrällisten mittareiden sekä muiden metsien käyttötietojen kuvaamiseen. Näiden tietojen avulla pyritään metsiin vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutusten kuvaamiseen sekä metsäympäristön keskinäiseen ja kansainväliseen vertailtavuuteen. Metsätilinpidon tarkoituksena on myös toimia yhtenä tietopohjana mittareille, joiden tiivistämä tilastotieto edesauttaa tietojen hyväksikäyttöä. Metsätilinpito sisältää tietoja kansantalouden tilinpidosta sekä puhtaasti fyysisiä tietoja metsien ja puuston määrästä ja laadusta, metsien tuottamista hyödyistä ja metsiin kohdistuvista ympäristövaikutuksista. Fyysisiin tietoihin liittyvät rahavirrat kuvataan, jos markkinahinnat ovat tiedossa tai arvot voidaan johtaa luotettavasti markkina-arvoista, tunnetuista kustannuksista tai ihmisten arvostuksista. Tilastot kuvaavat puun kiertokulkua metsästä talouden raaka-aineeksi, tuotteiksi ja puuperäisiksi jätteiksi ja päästöiksi. Mukana on myös metsien muut hyödykkeet ja tuotanto, metsien suojelu, virkistyskäyttö ja biodiversiteetin säilyttäminen. Tilastot sisältävät myös metsät hiilidioksidin sitojana sekä muiden päästöjen ja jätteiden nieluna, metsien vaikutukset eroosio-, vesistö- ja tulvasuojelussa sekä metsiin kohdistuvat ympäristönsuojelukustannukset. Metsätilinpidon perusrakenne on kolmiosainen. Se sisältää taloustoimien tilit, metsävaratilit ja jäämien tilit. 7DORXVWRLPLHQWLOLWsisältävät metsiin ja puun käyttöön liittyvän kotimaisen tuotannon ja tuonnin, käytön välituotteina ja lopputuotteina sekä pääomanmuodostuksen ja viennin. Varsin yksityiskohtaisissa luokituksissa tuotteita ja varoja ovat muun muassa kasvava puu, raakapuu ja metsien tuottamat ympäristönsuojelupalvelut. Toimialat on jaettu muun muassa metsänhoitoon ja hakkuisiin sekä eri teollisuudenaloihin. Kierrätys on erotettu omaksi luokakseen. Metsiin liittyvät ympäristönsuojelumenot jaetaan toimialoille mahdollisimman tarkasti. Tarjonta- ja käyttötiedoista esitetään sekä määrällisiä että taloudellisia tietoja. Näistä yhdistetään puun käytön materiaalivirrat ja tiedot metsien käytön ja hoidon kustannuksista metsätilinpitoon. 0HWVlYDUDWLOLW kuvaavat metsävaroja ja niiden muutoksia määrällisin ja taloudellisin yksiköin. Metsät luokitellaan suojeltuihin ja talousmetsiin. Metsätaseissa esitetään metsien puumäärä ja pinta-ala sekä kiintokuutiometreinä, hehtaareina ja markkoina. Muutokset metsävaroissa ja niiden kustannukset jaetaan ihmisten ja luonnonprosessien aiheuttamiin. -llplhqwlolt kuvavat pääasiassa jätteiden syntyä ja niiden kulkeutumista ympäristöön. Jäämistä esitetään taseet, joissa näkyvät kierrätyksen ja muun hyötykäytön sekä ympäristöön joutuvan jätteen osuudet. Jäämätiedot yhdistetään tietoihin niihin liittyvistä ympäristönsuojelukustannuksista eri toimialoilla. Erityisesti painotetaan jäämiä, jotka syntyvät metsäteollisuudessa sekä happamoittavia ilmapäästöjä. Suomi pystyy tuottamaan suurimman osan metsätilinpidon mukaisista tilastoista. Tässä työssä käytetään metsätilastojen lisäksi taloustilastoja, teollisuustilastoja, energia- ja päästötilastoja, ympäristönsuojelumenotilastoja ja jätetilastoja. Metsätilinpidon kehittämisessä ja testaamisessa Suomi on painottanut metsävaratietojen luokitusten yksinkertaistamista sekä vaikeutta esittää metsävaratietoja vuosittaisella tasolla. 0HWVlWLOLQSLGRQSHUXVUDNHQQH 7DORXVWRLPHW 0HWVlWDVHHW -llplwmlwwhhwmdsllvw W Tavarat ja palvelut Varanto kauden alussa Loppukulutuksesta Tuotanto Kasvu Tuotannossa Tulot Poistuma Tuonti Pääoma Metsitys Muut jätteet ja päästöt Tuonti Muut muutokset Käyttö toimialoilla Vienti Muutokset luokituksissa Vienti Työvoimapanokset Varanto kauden lopussa Kiertyminen kiinteisiin varoihin Teksti: Jukka Muukkonen, Tilastokeskus Metsätilastollinen vuosikirja 283

4 11 Forest sector in Finland s national economy.dqvdqwdorxghqwlolqslgrqnlvlwwhlwl /RSSXWXRWWHHW 9lOLWXRWWHHW.RNRQDLVWXRWRV 3HUXVSDQRNVHW 7XRWDQWRNXVWDQQXNVHW $UYRQOLVl\V PDUNNLQDKLQWDDQ $UYRQOLVl\V WXRWWDMDKLQWDDQ Yksityiseen ja julkiseen kulutukseen, investointeihin ja vientiin menevät tavarat ja palvelut. Eritoimialojen tuotannossaan käyttämät raaka-aineet sekä muut lyhytikäiset tavarat ja palvelut. Tuotettujen loppu- ja välituotteiden summa. Palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, välilliset nettoverot (välilliset verot miinus tukipalkkiot), kiinteän pääoman kuluminen (laskennalliset poistot), yritysten toimintaylijäämä ja hyödykkeiden tuonti. Käytetyt välituotteet ja peruspanokset. Tilinpitokehikossa tuotantokustannukset ja kokonaistuotos ovat määritelmällisesti yhtä suuret. Kokonaistuotos miinus käytetyt kotimaiset välituotteet ja tuonti. Saadaan myös laskemalla yhteen peruspanokset tuontia lukuun ottamatta. Markkinahintainen arvonlisäys miinus nettomääräiset hyödykeverot. %UXWWRNDQVDQWXRWH %.7 Toimialoittaisten arvonlisäyksien summa. Lasketaan joko tuottaja- tai markkinahintaan. Kirjallisuus - /LWHUDWXUH Kansantalouden tilinpito SVT Kansantalous 1998:10. Tilastokeskus. 20 s. Toivonen, R Metsäsektori kansantaloudessa. Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Tuottavuuskatsaus 1997, Kansantalous 1997:10. Tilastokeskus. 45 s. Uotila, E Yksityismetsätalouden kannattavuus vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. (toim.) Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmasta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Yksityismetsätalouden kannattavuus On the profitability of non-industrial, private forestry. Työtehoseuran metsätiedote s. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Metsätilastotiedote 456. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 11 s. Muut tietolähteet - 2WKHUVRXUFHVRILQIRUPDWLRQ Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilastokeskus, Taloudelliset olot Tilastokeskus, Ympäristö ja energia 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

5 11 Metsäsektori kansantalouden osana milj. mk FIM mill Bruttokantorahatulot yhteensä Total - Yksityiset ym. Private - & other Metsäteollisuus Forest - industries Valtio- State Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Vuosi - Year Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods). Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Finnish Forest Research Institute.XYD%UXWWRNDQWRUDKDWXORW²PXXQQHWWXLQDYXRGHQUDKDQDUYRRQ )LJXUH*URVVVWXPSDJHHDUQLQJV±H[SUHVVHGLQPRQH\ % 12 Metsäsektori - Forest sector Massa- ja paperiteolli suus - Pulp and paper industry Puutavarateollisuus Wood-products - industry Metsätalous Forestry - 10 Maatalous -Agriculture * * Ennakkoarvio Preliminary - estimates Vuosi - Year Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Finnish Forest Research Institute.XYD0HWVlVHNWRULQRVXXVEUXWWRNDQVDQWXRWWHHVWD² )LJXUH6KDUHRIIRUHVWVHFWRULQJURVVGRPHVWLFSURGXFW± Metsätilastollinen vuosikirja 285

6 11 Forest sector in Finland s national economy Arvonlisäys/työpanos 1975 = 100 Value-added/labour input Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 200 Puutavarateollisuus Wood products industries Lähde: Tilastokeskus Vuosi - Year Source: Statistics Finland.XYD7\ QWXRWWDYXXGHQNHKLW\VPHWVlWHROOLVXXGHVVD² )LJXUH/DERXUSURGXFWLYLW\LQIRUHVWLQGXVWULHV± 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

7 11 Metsäsektori kansantalouden osana %UXWWRNDQWRUDKDWXORWRPLVWDMDU\KPLWWlLQMDPHWVlNHVNXNVLWWDLQ *URVVVWXPSDJHHDUQLQJVE\IRUHVWRZQHUVKLSFDWHJRU\DQGIRUHVWU\FHQWUH mk ),0ÃÃÃ Metsäkeskus Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä )RUHVWU\ÃFHQWUH 3ULYDWHÃDQGÃRWKHU )RUHVWÃLQGXVWULHV Ã6WDWH Ã7RWDO 0 Ahvenanmaa Rannikko Helsinki Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kymi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi RNRÃPDD ÃÃ Ã Ã ÃÃ :KROHÃFRXQWU\ Lähde: 6RXUFH Tilastokeskus 6WDWLVWLFVÃ)LQODQG Metsätilastollinen vuosikirja 287

8 11 Forest sector in Finland s national economy %UXWWRMDQHWWRNDQWRUDKDWXORWPHWVlQRPLVWDMDU\KPLWWlLQ² *URVVDQGQHWVWXPSDJHHDUQLQJVE\IRUHVWRZQHUVKLSFDWHJRU\± milj. mk ),0ÃPLOO. Selite * &DWHJRU\ %UXWWRNDQWRUDKDWXORW Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã *URVVÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Yksityiset ym ULYDWHÃDQGÃRWKHU Metsäteollisuus )RUHVWÃLQGXVWULHVÃ Valtio Ã6WDWH 3XXQÃNDVYDWXNVHQÃSRLVWRW Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã :RRGÃSURGXFWLRQÃGHSUHFLDWLRQVÃ 1HWWRNDQWRUDKDWXORW Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 1HWÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Yksityiset ym Ã3ULYDWHÃDQGÃRWKHU josta kotitarvepuu ÃRIÃZKLFKÃKRXVHKROGÃXVH Metsäteollisuus )RUHVWÃLQGXVWULHV Valtio WDWH * Ennakkoarvio 3UHOLPLQDU\ÃHVWLPDWHV Lähde: 6RXUFH Tilastokeskus 6WDWLVWLFVÃ)LQODQG 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

9 11 Metsäsektori kansantalouden osana 0HWVlWDORXGHQDUYRQOLVl\VRVXXV%.7VWDWXRWWDMDKLQWDDQ² 9DOXHDGGHGRIIRUHVWU\VKDUHRI*'3LQEDVLFYDOXHV± milj. mk ),0ÃPLOO. Selite * &DWHJRU\ 0HWVlWDORXGHQÃNRNRQDLVWXRWRV *URVVÃRXWSXWÃRIÃIRUHVWU\ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 0HWVlWDORXGHQÃDUYRQOLVl\VÃWXRWWDMDKLQWDDQ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 9DOXHDGGHGÃRIÃIRUHVWU\ÃLQÃEDVLFÃYDOXHV Palkat, josta: :DJHVÃDQGÃVDODULHVÃRIÃZKLFK Puunkorjuussa ,QÃKDUYHVWLQJ Metsänviljelyssä ja metsätalouden edistämisessä ,QÃVLOYLFXOWXUHÃDQGÃSURPRWLRQÃRIÃIRUHVWU\ Työnantajan sosiaaliturvamaksut, josta: (PSOR\HUVÃFRQWULEXWLRQÃWRÃVRFLDOÃVHFXULW\ÃVFKHPHVÃRIÃZKLFK Puunkorjuussa ,QÃKDUYHVWLQJ Metsänviljelyssä ja metsätalouden edistämisessä ,QÃVLOYLFXOWXUHÃDQGÃSURPRWLRQÃRIÃIRUHVWU\ Pääoman kuluminen &RVWÃRIÃZHDUDQGWHDUÃRIÃFDSLWDO Muut välilliset verot WKHUÃLQGLUHFWÃWD[HVÃ Tukipalkkiot (-) XEVLGLHVÃ 7RLPLQWD\OLMllPlÃMRVWD Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 2SHUDWLQJÃVXUSOXVÃRIÃZKLFK Nettokantorahatulot HWÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Hankintatyötulot ,QFRPHÃIURPÃZRUNÃGHOLYHU\ÃVDOHVÃDQGÃYDOXHÃRIÃRZQÃZRUN Traktori- ja metsäkoneyrittäjien tulot UDFWRUÃDQGÃIRUHVWU\PDFKLQHÃHQWUHSUHQHXUVÃLQFRPHV Muu puunkorjuun toimintaylijäämä WKHUÃRSHUDWLQJÃVXUSOXVÃIURPÃKDUYHVWLQJ Metsänhoito ja metsätalouden edistämistoiminta SHUDWLQJÃVXUSOXVÃIURPÃVLOYLFXOWXUHÃDQGÃSURPRWLRQÃRIÃIRUHVWU\ * Ennakkoarvio 3UHOLPLQDU\ÃHVWLPDWHV Lähde: 6RXUFH Tilastokeskus 6WDWLVWLFVÃ)LQODQG Metsätilastollinen vuosikirja 289

10 11 Forest sector in Finland s national economy 0HWVlWHROOLVXXGHQDUYRQOLVl\VRVXXV%.7VWDWXRWWDMDKLQWDDQ² 9DOXHDGGHGRIIRUHVWLQGXVWULHVVKDUHRI*'3LQEDVLFYDOXHV± milj. mk ),0ÃPLOOà Selite * &DWHJRU\ 3XXWDYDUDWHROOLVXXGHQÃNRNRQDLVWXRWRV à à à à à à à à à *URVVÃRXWSXWÃRIÃZRRGSURGXFWVÃLQGXVWU\ 3XXWDYDUDWHROOLVXXGHQÃDUYRQOLVl\Và à à à à à à à à à 9DOXHDGGHGÃRIÃZRRGSURGXFWVÃÃLQGXVWU\à Palkat :DJHVÃDQGÃVDODULHV Työnantajan sosiaaliturvamaksut (PSOR\HUVÃFRQWULEXWLRQÃWRÃVRFLDOÃVHFXULW\ÃVFKHPHV Kiinteän pääoman kuluminen :HDUDQGWHDUÃRIÃIL[HGÃFDSLWDO Muut välilliset verot WKHUÃLQGLUHFWÃWD[HVà Muut tukipalkkiot (-) WKHUÃVXEVLGLHVà 7RLPLQWD\OLMllPl à à à à à à 2SHUDWLQJÃVXUSOXV 0DVVDÃMDÃSDSHULWHROOLVXXGHQÃNRNRQDLVWXRWRV à à à à à à à à à *URVVÃRXWSXWÃRIÃSXOSÃDQGÃSDSHUÃLQGXVWU\ 0DVVDÃMDÃSDSHULWHROOLVXXGHQÃDUYRQOLVl\Và à à à à à à à à à 9DOXHDGGHGÃRIÃSXOSÃDQGÃSDSHUÃLQGXVWU\à Palkat :DJHVÃDQGÃVDODULHV Työnantajan sosiaaliturvamaksut (PSOR\HUVÃFRQWULEXWLRQÃWRÃVRFLDOÃVHFXULW\ÃVFKHPHV Kiinteän pääoman kuluminen :HDUDQGWHDUÃRIÃIL[HGÃFDSLWDO Muut välilliset verot WKHUÃLQGLUHFWÃWD[HVà Muut tukipalkkiot (-) WKHUÃVXEVLGLHVà 7RLPLQWD\OLMllPl à à à à à à à à 2SHUDWLQJÃVXUSOXV * Ennakkoarvio 3UHOLPLQDU\ÃHVWLPDWHV Lähde: 6RXUFH Tilastokeskus 6WDWLVWLFVÃ)LQODQG 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 11 Metsäsektori kansantalouden osana 0HWVlVHNWRULQMDPDDWDORXGHQRVXXGHWEUXWWRNDQVDQWXRWWHHVWD² 6KDUHVRIWKHIRUHVWVHFWRUDQGDJULFXOWXUHLQJURVVGRPHVWLFSURGXFW± milj. mk ),0Ãmill. Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys tuottajahintaan *URVVÃGRPHVWLFÃSURGXFWÃ*'3 9DOXHDGGHGÃLQÃEDVLFÃYDOXHV Vuosi Metsätalous Puutavara- Massa- ja Maatalous markkinahintaan tuottajahintaan teollisuus paperiteollisuus <HDU Forestry % Wood-products % Pulp and paper % Agriculture % DWÃPDUNHWÃSULFHV LQÃEDVLFÃYDOXHV LQGXVWU\ LQGXVWU\ * * Ennakkoarvio 3UHOLPLQDU\ÃHVWLPDWHV Lähde: 6RXUFH Tilastokeskus 6WDWLVWLFVÃ)LQODQG Metsätilastollinen vuosikirja 291

12 11 Forest sector in Finland s national economy Ã<NVLW\LVPHWVlWDORXGHQÃNDWHODVNHOPDÃPHWVlNHVNXNVLWWDLQÃ &RYHUDJHÃFDOFXODWLRQÃRIÃQRQLQGXVWULDOÃSULYDWHÃIRUHVWU\ÃE\ÃIRUHVWU\ÃFHQWUHÃ mk ),0ÃÃ Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi Koko maa )RUHVWU\ÃFHQWUH nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa :KROHÃFRXQU\ %UXWWRNDQWRUDKDWXORWÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ *URVVÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Metsien hoito ja perusparannus LOYLFXOWXUHÃDQGÃIRUHVWÃLPSURYHPHQW Metsän uudistaminen )RUHVWÃUHJHQHUDWLRQ Nuoren metsän kunnossapito HQGLQJÃRIÃ\RXQJÃVWDQGV Metsänlannoitus )RUHVWÃIHUWLOLVDWLRQ Metsänparannus )RUHVWÃLPSURYHPHQW Metsien hallinto ym )RUHVWU\ÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Metsänhoitomaksut )RUHVWU\ÃIHHV Ammattiapu HUYLFHVÃSURYLGHGÃE\ÃH[SHUWV Vakuutusmaksut ,QVXUDQFHÃFRVWV Matkakustannukset UDYHOÃFRVWV Muut hallintokulut WKHUÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Ã%UXWWRNXVWDQQXNVHWÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 7RWDOÃFRVWV Ã7XNLÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 6XEVLGLHV Ã1HWWRWXORVÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 1HWÃHDUQLQJV Nettotulos / Bruttokantorahatulot 74 % 77 % 84 % 86 % 86 % 86 % 87 % 80 % 87 % 86 % 85 % 74 % 80 % 76 % 75 % 84 % 1HWÃHDUQLQJVÃÃ*URVVÃLQFRPH 7XORNVLDÃPHWVlPDDQÃSLQWDDODDÃNRKWL 5HVXOWVÃSHUÃXQLWÃRIÃIRUHVWÃDUHD mk/ha Ã),0KD Bruttokantorahatulo *URVVÃHDUQLQJV Bruttokustannukset RWDOÃFRVWV Tuki XEVLGLHV Nettotulos HWÃHDUQLQJV Lähteet - 6RXUFHV Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio - 6WDWLVWLFVÃ)LQODQGÃ)LQQLVKÃ)RUHVWÃ5HVHDUFKÃ,QVWLWXWHÃ)RUHVWU\Ã'HYHORSPHQWÃ&HQWUHÃ7DSLR 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

13 11 Metsäsektori kansantalouden osana Ã<NVLW\LVPHWVlWDORXGHQÃNDWHODVNHOPDÃPHWVlNHVNXNVLWWDLQÃ &RYHUDJHÃFDOFXODWLRQÃRIÃQRQLQGXVWULDOÃSULYDWHÃIRUHVWU\ÃE\ÃIRUHVWU\ÃFHQWUHÃ mk ),0ÃÃ Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi Koko maa )RUHVWU\ÃFHQWUH nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa :KROHÃFRXQU\ %UXWWRNDQWRUDKDWXORWÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ *URVVÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Metsien hoito ja perusparannus LOYLFXOWXUHÃDQGÃIRUHVWÃLPSURYHPHQW Metsän uudistaminen )RUHVWÃUHJHQHUDWLRQ Nuoren metsän kunnossapito HQGLQJÃRIÃ\RXQJÃVWDQGV Metsänlannoitus )RUHVWÃIHUWLOLVDWLRQ Metsänparannus )RUHVWÃLPSURYHPHQW Metsien hallinto ym )RUHVWU\ÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Metsänhoitomaksut )RUHVWU\ÃIHHV Ammattiapu HUYLFHVÃSURYLGHGÃE\ÃH[SHUWV Vakuutusmaksut ,QVXUDQFHÃFRVWV Matkakustannukset UDYHOÃFRVWV Muut hallintokulut WKHUÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Ã%UXWWRNXVWDQQXNVHWÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 7RWDOÃFRVWV Ã7XNLÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 6XEVLGLHV Ã1HWWRWXORVÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 1HWÃHDUQLQJV Nettotulos / Bruttokantorahatulot 86 % 82 % 87 % 88 % 89 % 88 % 88 % 83 % 87 % 87 % 87 % 80 % 83 % 81 % 80 % 86 % 1HWÃHDUQLQJVÃÃ*URVVÃLQFRPH 7XORNVLDÃPHWVlPDDQÃSLQWDDODDÃNRKWL 5HVXOWVÃSHUÃXQLWÃRIÃIRUHVWÃDUHD mk/ha Ã),0KD Bruttokantorahatulot *URVVÃHDUQLQJV Bruttokustannukset RWDOÃFRVWV Tuki XEVLGLHV Nettotulos HWÃHDUQLQJV Lähteet - 6RXUFHV Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio - 6WDWLVWLFVÃ)LQODQGÃ)LQQLVKÃ)RUHVWÃ5HVHDUFKÃ,QVWLWXWHÃ)RUHVWU\Ã'HYHORSPHQWÃ&HQWUHÃ7DSLR Metsätilastollinen vuosikirja 293

14 11 Forest sector in Finland s national economy Ã<NVLW\LVPHWVlWDORXGHQÃNDWHODVNHOPDÃPHWVlNHVNXNVLWWDLQÃ &RYHUDJHÃFDOFXODWLRQÃRIÃQRQLQGXVWULDOÃSULYDWHÃIRUHVWU\ÃE\ÃIRUHVWU\ÃFHQWUHÃ mk ),0ÃÃ Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi Koko maa )RUHVWU\ÃFHQWUH nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa :KROHÃFRXQU\ %UXWWRNDQWRUDKDWXORWÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ *URVVÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Metsien hoito ja perusparannus LOYLFXOWXUHÃDQGÃIRUHVWÃLPSURYHPHQW Metsän uudistaminen )RUHVWÃUHJHQHUDWLRQ Nuoren metsän kunnossapito HQGLQJÃRIÃ\RXQJÃVWDQGV Metsänlannoitus )RUHVWÃIHUWLOLVDWLRQ Metsänparannus )RUHVWÃLPSURYHPHQW Metsien hallinto ym )RUHVWU\ÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Metsänhoitomaksut )RUHVWU\ÃIHHV Ammattiapu HUYLFHVÃSURYLGHGÃE\ÃH[SHUWV Vakuutusmaksut ,QVXUDQFHÃFRVWV Matkakustannukset UDYHOÃFRVWV Muut hallintokulut WKHUÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Ã%UXWWRNXVWDQQXNVHWÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 7RWDOÃFRVWV Ã7XNLÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 6XEVLGLHV Ã1HWWRWXORVÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 1HWÃHDUQLQJV Nettotulos / Bruttokantorahatulot 87 % 84 % 85 % 88 % 88 % 87 % 87 % 82 % 87 % 84 % 84 % 80 % 82 % 79 % 83 % 85 % 1HWÃHDUQLQJVÃÃ*URVVÃLQFRPH 7XORNVLDÃPHWVlPDDQÃSLQWDDODDÃNRKWL 5HVXOWVÃSHUÃXQLWÃRIÃIRUHVWÃDUHD mk/ha Ã),0KD Bruttokantorahatulot *URVVÃHDUQLQJV Bruttokustannukset RWDOÃFRVWV Tuki XEVLGLHV Nettotulos HWÃHDUQLQJV Lähteet - 6RXUFHV Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio - 6WDWLVWLFVÃ)LQODQGÃ)LQQLVKÃ)RUHVWÃ5HVHDUFKÃ,QVWLWXWHÃ)RUHVWU\Ã'HYHORSPHQWÃ&HQWUHÃ7DSLR 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

15 11 Metsäsektori kansantalouden osana Ã<NVLW\LVPHWVlWDORXGHQÃNDWHODVNHOPDÃPHWVlNHVNXNVLWWDLQÃ &RYHUDJHÃFDOFXODWLRQÃRIÃQRQLQGXVWULDOÃSULYDWHÃIRUHVWU\ÃE\ÃIRUHVWU\ÃFHQWUHÃ mk ),0ÃÃ Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi Koko maa )RUHVWU\ÃFHQWUH nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa :KROHÃFRXQU\ %UXWWRNDQWRUDKDWXORWÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ *URVVÃVWXPSDJHÃHDUQLQJV Metsien hoito ja perusparannus LOYLFXOWXUHÃDQGÃIRUHVWÃLPSURYHPHQW Metsän uudistaminen )RUHVWÃUHJHQHUDWLRQ Nuoren metsän kunnossapito HQGLQJÃRIÃ\RXQJÃVWDQGV Metsänlannoitus )RUHVWÃIHUWLOLVDWLRQ Metsänparannus )RUHVWÃLPSURYHPHQW Metsien hallinto ym )RUHVWU\ÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Metsänhoitomaksut )RUHVWU\ÃIHHV Ammattiapu HUYLFHVÃSURYLGHGÃE\ÃH[SHUWV Vakuutusmaksut ,QVXUDQFHÃFRVWV Matkakustannukset UDYHOÃFRVWV Muut hallintokulut WKHUÃDGPLQLVWUDWLRQÃFRVWV Ã%UXWWRNXVWDQQXNVHWÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 7RWDOÃFRVWV Ã7XNLÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã 6XEVLGLHV Ã1HWWRWXORVÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã Ã ÃÃ 1HWÃHDUQLQJV Nettotulos / Bruttokantorahatulot 83 % 85 % 88 % 89 % 90 % 89 % 90 % 86 % 87 % 87 % 88 % 81 % 83 % 83 % 84 % 87 % 1HWÃHDUQLQJVÃÃ*URVVÃLQFRPH 7XORNVLDÃPHWVlPDDQÃSLQWDDODDÃNRKWL 5HVXOWVÃSHUÃXQLWÃRIÃIRUHVWÃDUHD mk/ha Ã),0KD Bruttokantorahatulot *URVVÃHDUQLQJV Bruttokustannukset RWDOÃFRVWV Tuki XEVLGLHV Nettotulos HWÃHDUQLQJV Lähteet - 6RXUFHV Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio - 6WDWLVWLFVÃ)LQODQGÃ)LQQLVKÃ)RUHVWÃ5HVHDUFKÃ,QVWLWXWHÃ)RUHVWU\Ã'HYHORSPHQWÃ&HQWUHÃ7DSLR Metsätilastollinen vuosikirja 295

16 11 Forest sector in Finland s national economy 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry