11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

Transkriptio

1 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jatkui nopeana vuonna Markkinahintainen BKT oli 783 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua edellisvuodesta lähes 6 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuudelle vuosi oli erittäin hyvä, ja sen kansantuoteosuus nousi 5 prosenttiin. Myös metsätaloudessa korkeasuhdanne jatkui, ja kantorahatuloja kertyi ennätykselliset 11,1 miljardia markkaa. Vuonna 2000 koko metsäsektorin BKT-osuus oli 8,3 prosenttia. Vuonna 2000 yksityismetsätalouden tulos oli hyvä. Bruttokantorahatulot olivat keskimäärin 729 markkaa hehtaarilta, missä oli nousua edellisvuodesta reilut 40 markkaa. Kustannusten nousu pysähtyi, ja yksityismetsätalouden nettotulos nousi keskimäärin 634 markkaan hehtaarilta. Metsäsektorin rakenne ja merkitys kansantaloudessa Vuonna 2000 Suomen bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan oli 783 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua 5,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 1999 kasvu jäi 4,0 prosenttiin (taulukko 11.6). Kansantalouden kasvu oli vahvasti viennin varassa. Viennin määrä kasvoi 18 prosenttia edellisvuodesta, kun yksityiset kulutusmenot nousivat vain 3 ja investoinnit 5,5 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi 12,5 prosenttia, vaikka metsäteollisuudessa kasvu jäikin 4,5 prosenttiin. Maatalouden hyvän viljasadon takia alkutuotanto lisääntyi noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Metsätalous kasvoi reilun prosentin. Vuoden 2001 alussa BKT:n kasvu hidastui ja pysähtyi kokonaan vuoden toisella neljänneksellä. Vuosikirjassa esitettävät luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja heinäkuulta Lopulliset tiedot julkaistaan noin 1,5 vuoden viiveellä. Vuonna 2000 bruttokantorahatulot nousivat ennätykselliseen 11,1 miljardiin markkaan (kasvua edellisvuodesta 7 prosenttia). Yksityismetsistä kantorahatuloja kertyi 9,8 miljardia markkaa. Kantorahatulojen kasvu johtui lähinnä kuusitukin hakkuumäärien ja kantohintojen noususta. Kuusitukista kertyy nykyisin yli 40 prosenttia yksityismetsien kantorahatuloista (kuva 11.1 ja taulukot 11.1 ja 11.2). Hakkuut ja puun hinnat esitetään tarkemmin luvussa 4. Vuonna 2000 metsätalouden aikaansaama arvonlisäys oli 15,8 miljardia markkaa (taulukko 11.3). Puutuoteteollisuudessa arvonlisäys oli 7,9 ja massaja paperiteollisuudessa 33,0 miljardia markkaa. Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys nousi laitosten korkean käyttöasteen ja tuotteiden hyvän hintatason ansiosta kaikkien aikojen ennätykseen. Kasvua vuodesta 1999 oli yli 30 prosenttia (taulukot 11.4 ja 11.5). Metsäteollisuuden kansantuoteosuus oli luvulla keskimäärin 5,1 prosenttia. Vuonna 2000 osuus nousi 6 prosenttiin (taulukko 11.6). Teollisuus yhteensä vastaa yli neljänneksestä Suomen koko bruttokansantuotteesta. Metsäsektorin osuus alueittaisesta bruttokansantuotteesta (BKTA) oli vuonna 1999 suurin (27 prosenttia) Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, jota seurasivat Keski-Suomi ja Kainuu. Kaakkois- ja Keski-Suomessa metsäsektorin arvonlisäys kertyi valtaosin massa- ja paperiteollisuudesta, Kainuussa metsätalouden merkitys oli suurempi (taulukko 11.7). Metsäkeskusten väliset puuvirrat esitetään luvussa 5. Kansantalouden kokonaistuottavuus kasvoi keskimäärin 1,6 prosenttia vuosina Metsäteollisuudessa kokonaistuottavuuden vuotuinen keskikasvu oli selvästi tätä ripeämpää, noin 5 prosenttia, Metsätilastollinen vuosikirja

2 11 Forest sector in Finland s national economy sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa. Myös työn tuottavuus nousi metsäsektorilla nopeammin kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Metsäsektorin työn tuottavuus kasvoi keskimäärin 6 prosenttia vuodessa jaksolla (taulukot 11.8 ja 11.9). Metsäsektorin vaikutukset muihin toimialoihin ja työllisyyteen 1 Jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 1995 aikaan välittömästi ja välillisesti miljoonan markan suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani 1 oli 166 miljoonaa markkaa ja alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 153 miljoonaa markkaa (taulukko 11.10). Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista vaikutuksista suurimmat olivat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, kemian teollisuudessa ja kaupassa (taulukko 11.11). Vuonna 1995 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä miljoonaa markkaa 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 66 miljoonaa markkaa ja alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 89 miljoonaa markkaa (taulukko 11.10). Uusimmat kokonaistuotosta ja arvonlisäystä koskevat panos-tuotoslaskelmat ovat vuodelta EU:n toimialaluokituksen muutosten takia tuoreempia laskelmia on saatavissa vasta vuonna Vuoden 1995 taulukot ovat edelleen käyttökelpoisia, sillä panos- ja tuotosrakenteet muuttuvat varsin hitaasti ja vain harvojen suurimpien kertoimien muutoksilla on olennaista merkitystä. Tuottavuuden noustessa työpanoskertoimet kuitenkin muuttuvat muita kertoimia nopeammin, joten ne on päivitetty laskennallisesti (taulukot ja 11.13). Puulevyteollisuus, muu puutuoteteollisuus ja huonekaluteollisuus ovat teollisuustoimialoista hyviä työllistäjiä: 100 miljoonan markan lopputuotteet työllistivät vuonna 1999 välittömästi ja välillisesti henkilöä (taulukko 11.12). Massa- ja paperiteollisuus on puolestaan pääomavaltaista. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Tuottavuuden kohenemisen takia taulukoiden ja lukujen käyttöön sellaisinaan tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioissa on suhtauduttava varauksin. Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista työllisyysvaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, kaupassa, metallituoteteollisuudessa, kemian teollisuudessa sekä energia- ja vesihuollossa (taulukko 11.13). Yksityismetsätalouden tulos Vuonna 2000 yksityismetsätalouden tulojen ja menojen perusteella laskettu tulos oli erittäin hyvä. Bruttokantorahatulot olivat keskimäärin 729 markkaa hehtaarilta (taulukko 11.14). Nousua edellisvuodesta oli yli 40 markkaa hehtaarilta. Kokonaiskustannukset yksityismetsätaloudessa olivat 117 markkaa hehtaarilta, mikä oli inflaatiokehitys huomioon ottaen lähes sama kuin edellisenä vuonna. Puuntuotannon nettotulos oli keskimäärin 634 markkaa hehtaarilta. Nousua edellisvuodesta oli lähes 40 markkaa hehtaarilta. Suuralueittain paras tulos saavutettiin Itä-Suomessa. Vuonna 2000 hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot nousivat yli tuhanteen markkaan hehtaarilta viidellä metsäkeskusalueella (taulukko 11.15). Hämeen-Uudenmaan alueella runsaat kuusitukin hakkuut nostivat tuloksen markkaan hehtaarilta, mikä on korkein koskaan saatu metsäkeskusalueittainen tulo. Hehtaarikohtaiset kokonaiskustannukset olivat Etelä-Suomessa alimmillaan Rannikon metsäkeskuksessa (116 mk/ha) ja korkeimmillaan Pohjois-Savossa (161 mk/ha) ja Kaakkois-Suomessa 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

3 11 Metsäsektori kansantaloudessa (154 mk/ha). Lapin metsäkeskusalueella kustannukset olivat 57 markkaa hehtaarilta. Hämeen-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon alueilla hehtaarikohtainen nettotulos oli yli markkaa. Samoilla alueilla nettotulo-osuus (nettotulos/bruttokantorahatulot x 100) oli erittäin korkea, prosenttia. Metsäsektorin tilastointiperiaatteita kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidon toimialaluokituksessa (TOL-95) metsätalous jaetaan metsän uudistamiseen, metsänhoitoon, puunkorjuuseen, muuhun metsätalouteen ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. Muuhun metsätalouteen luetaan mm. metsien suojelu ja jäkälän keruu. Metsätaloutta palveleva toiminta käsittää esim. metsätalouden suunnittelun ja neuvonnan, tiedotuksen ja metsänomistajien koulutuksen. Vuosikirjaa varten metsätalouden alatoimialoja on yhdistetty, ja tiedot esitetään jaolla: puunkorjuu, metsän kasvatus ja muu metsätalous (taulukko 11.3). Puunkorjuu käsittää puutavaran teon metsässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin varteen sekä tässä yhteydessä myös korjatun puutavaran arvon. Puunkorjuun osuus metsätalouden kokonaistuotoksesta oli keskimäärin 89 prosenttia vuosina (taulukko 11.3). Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) ja metsästys luetaan maatalouden toimialaan. Metsäteollisuus jaetaan toimialaluokituksessa puutuoteteollisuuteen (TOL-95:20) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (21). Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon aikasarjat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaiseksi. Keskeinen muutos aiempaan oli se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. metsätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Vuosikirjassa käytetään toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot ): Tuotos perushintaan (hinta ilman tuoteveroja ja -tukipalkkioita) Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan (osuus BKT:sta) Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat japalkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot (esim. peltojen metsitys) = Toimintaylijäämä Tärkein erä puunkorjuun tuotosta laskettaessa on puunmyyntitulot eli kantorahatulot. Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät yksityismetsien puun kantohinnoilla. Nettokantorahatuloihin päädytään, kun bruttokantorahatuloista vähennetään puun kasvatuksen poistot (Tilastokeskus). Kantorahatulojen laskentaa kuvataan tietotaulussa seuraavalla sivulla. Puunkorjuun toimintaylijäämään lasketaan nettokantorahatulojen lisäksi hankintatyötulot ja metsäkoneyrittäjien toimintaylijäämä. Kansantalouden tilinpidossa toimintaylijäämä vastaa liikekirjanpidon liikevoittoa/-tappiota. Hankintatyötulo kuvaa metsänomistajien omassa metsässään tekemän korjuutyön arvoa. Tulo sisältää hankintahakkuiden lisäksi kotitarvepuun. Hankintatyötuloa laskettaessa puumäärät arvotetaan hankintahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuksilla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta hankinnan kokonaisarvosta puolet oletetaan työn osuudeksi eli hankintatyötuloksi. Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueella sijaitsevien toimipaikkojen tuotantoa ja sitä kautta alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushintaan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sotu-maksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja tuotantotukipalkkiot nettona (taulukko 11.7). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä Metsätilastollinen vuosikirja

4 11 Forest sector in Finland s national economy Bruttokantorahatulot metsänomistajien puutavarasta saama taloudellinen hyöty Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamien kantorahatulojen ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvojen summa. Bruttokantorahatulot tilastoidaan metsäkeskusalueittain ja omistajaryhmittäin (ks. luku 4). Tilastokeskus on laskenut bruttokantorahatulot Metlan aineistoilla vuodesta 1975 alkaen. Laskelmia käytetään Suomen kansantalouden tilinpidossa osana metsätaloustoimialan kokonaistuotosta. Vuosina bruttokantorahatuloja kertyi noin 50 miljardia markkaa, josta yksityisten osuus oli 89, teollisuuden 4 ja valtion 7 prosenttia. Selvästi tärkein osa bruttokantorahatuloista ovat puun myynneistä saatavat kantorahatulot. Ne määritetään kalenterivuoden aikana tehtyjen markkinahakkuiden ja yksityismetsien pystykauppahintojen (kantohinnat) perusteella. Vuosina kantorahatulot olivat 94 prosenttia bruttokantorahatuloista, loput 6 prosenttia oli yksityismetsien kotitarvepuun arvoa. Bruttokantorahojen laskentatapa on vuosien kuluessa vakiintunut. Laskelma perustuu osin luotettavaan tilastotietoon (markkinahakkuumäärät), paikoin laskelmassa tehdään tulokseen vaikuttavia yksinkertaistuksia (hinnat) ja osa tiedoista perustuu arvioon (puutavaran oma käyttö). Laskelmassa puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tukki- ja kuitupuutavaralajien pystykauppojen keskihintoihin. Tästä seuraa, että - Hinnat ja määrät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Viive on 1990-luvulla lyhentynyt, joten sen vaikutus lopputulokseen on normaalioloissa pienentynyt. Voimakkaat suhdannevaihtelut lisäävät virhettä. - Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden kantohinnat (hankintahinta-korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa. - Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajihintojen käyttö johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon, sillä erikoispuutavaralajien hinnat ovat niitä korkeammat. - Teollisuuden ja valtion kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä kantohinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä. Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa tehtäviin pientalojen polttopuun käytön ja piensahojen puunkäytön selvityksiin. Otantatutkimuksia tehdään 5 10 vuoden välein. Polttopuun hintana käytetään 90 prosenttia koivukuitupuun hinnasta, muuten käytetään puukauppatilaston kantohintoja. Bruttokantorahatulojen laskenta Arvio yksityismetsien oman käytön puutavaramäärästä - polttopuu - muu puutavara x Yksityismetsistä (myös Puolustusministeriö ja Metla) - Pystykaupat - Hankintakaupat Markkinahakkuut Metsäteollisuuden metsistä - Metsäteollisuus - Metsäteol. eläkesäätiöt x Valtion metsissä - Metsähallitus Pystykauppojen puutavaralajien alueittaiset keskihinnat (kantohinnat) x Polttopuun arvon alennus, 0,9 X koivukuitupuun hinta = x Yksityismetsänomistajien omaan käyttöön hakkaaman puutavaran arvo Kantorahatulot Yksityismetsistä Metsäteollisuuden metsistä Valtion metsistä + + = = Bruttokantorahatulot Yksityismetsistä Metsäteollisuuden metsistä Valtion metsistä Teksti: Esa Uotila 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

5 11 Metsäsektori kansantaloudessa panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia (taulukot 11.8 ja 11.9). Yksityismetsätalouden kannattavuutta mitataan tässä vuosikirjassa tulojen ja menojen erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan (taulukot ja 11.15). Nettotulo-osuus kertoo sen osuuden bruttokantorahatuloista, joka jää puuntuotannon menojen jälkeen käytettäväksi verojen maksuun, kulutukseen ja sijoituksiin. Kannattavuuslaskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot ). Kustannuksina käytetään pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metlalle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Perusparannustöihin luetaan tässä metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat myös pääosin arvioita. Kirjallisuus Literature Bruttokansantuote alueittain. SVT Kansantalous 2001:4. Tilastokeskus. 58 s. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito : Taulukot. SVT Kansantalous 2000:25. Tilastokeskus. 188 s. Kansantalouden tilinpito SVT Kansantalous 2001:7. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito 2001, 1. neljännes. SVT Kansantalous 2001:6. Tilastokeskus. 30 s. Kansantalouden tilinpito 2001, 2. neljännes. SVT Kansantalous 2001:8. Tilastokeskus. 31 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 77 s. Panos-tuotos SVT Kansantalous 1999:10. Tilastokeskus. 73 s. Toimialaluokitus Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Toivonen, R Metsäsektori kansantaloudessa. Tapion Taskukirja (23. uudistettu painos), s Metsälehti Kustannus. Toropainen, M. 1998a. Metsäsektori kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s b. Metsäsektorin kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s Tuottavuuskatsaus SVT Kansantalous 2000:26. Tilastokeskus. 32 s. Uotila, E. (toim.) Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Metsätilastotiedote 579. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot Tilastokeskus, taloudelliset olot Metsätilastollinen vuosikirja

6 11 Forest sector in Finland s national economy " E ` 1 E * HK JJ = J H= D = JK JO D JA A I ` 6 J= ; I EJO EI A JO ` 2 HEL = JA JD A H A JI JA EI K K I ` HA I K I JHEA I A JI D = EJK I E EI D HA I 2 = H 5 A HL E? A " & & $ $ " " $ # % % # & & # ' ' # ' ' *Ennakkoarvio Preliminary estimates Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods). Kuva 11.1 Bruttokantorahatulot muunnettuina vuoden 2000 rahanarvoon Figure 11.1 Gross stumpage earnings , expressed in 2000 monetary value A JI I A J HE` HA I JI A? J H = I I = = F = F A HEJA EI K K I ` 2 K F F = F A K I JHO 2 K K JK JA JA EI K K I ` F K? JI K I JHO A JI J= K I ` HA I JHO & & $ $ " " % # & & # ' ' # ' ' *Ennakkoarvio Preliminary estimates Kuva 11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Figure 11.2 Share of the forest sector in gross domestic product, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

7 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.0 Yhteenvetotaulukko. Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset 2000 Summary table. Value added in various industries of the national economy, 2000 Toimiala Arvonlisäys, brutto perushintaan Muutos Osuus BKT:sta Industry Value added, gross at basic prices 2000/1999, % v. 2000, % Change Share of total Milj. mk Mill. 2000/1999, % GDP in 2000, % TUOTANTO YHTEENSÄ PRODUCTION TOTAL ,2 100 A, B MAA-, RIISTA-, METSÄ- JA KALATALOUS ,9 3,6 AGRICULTURE, HUNTING, FORESTRY AND FISHING 010, 014 Maatalous Agriculture ,1 1,2 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ,5 2,3 Forestry, logging and related service activities 015, 05 Metsästys ja kalastus Hunting and fishing ,7 0,1 CMINERAALIEN KAIVUU MINING AND QUARRYING ,2 0,2 D TEOLLISUUS MANUFACTURING ,7 26,4 DA Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ,4 1,6 Manufacture of food products, beverages and tobacco DB, DC Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus ,5 0,5 Manufacture of textiles, textile products, leather and leather products DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ,6 1,2 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ,9 4,8 Manufacture of pulp, paper and paper products 22 Kustantaminen ja painaminen Publishing and printing ,4 1,4 DF Öljytuotteiden, koksin ja ydinpolttoaineen valmistus ,3 0,4 Manufacture of refined petroleum products, coke and nuclear fuel DG Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,9 1,4 Manufacture of chemicals and chemical products DH Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,0 0,8 Manufacture of rubber and plastic products DI Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,2 0,8 Manufacture of other non-metallic mineral products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ,2 2,8 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus ,8 2,8 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,9 6,6 Manufacture of electrical and optical equipment DM Kulkuneuvojen valmistus ,0 0,8 Manufacture of transport equipment DN Muu valmistus ja kierrätys ,8 0,6 Manufacturing n.e.c. and recycling ESÄHKÖ-, KAASU- JA VESIHUOLTO ,0 1,8 ELECTRICITY, GASAND WATER SUPPLY F RAKENTAMINEN CONSTRUCTION ,7 5,8 GKAUPPA; MOOTTORIAJ. JA KOTITALOUSESIN. KORJAUS ,0 10,2 TRADE, REPAIR OF MOTOR VEHICLES AND HOUSEHOLD GOODS H MAJOITUS-JA RAVITSEMISTOIMINTA HOTELS AND RESTAURANTS ,4 1,3 I KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE ,1 10,5 TRANSPORT, STORAGE AND COMMUNICATION J RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA ,6 4,3 FINANCIAL INTERMEDIATION AND INSURANCE KKIINTEISTÖ- JA LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT ,8 17,5 REAL ESTATE AND BUSINESS ACTIVITIES L HALLINTO, PAKOLLINEN SOSIAALIVAKUUTUS ,8 4,8 ADMINISTRATION, COMPUSORY SOCIAL SECURITY MKOULUTUS EDUCATION ,8 4,8 N TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALVELUT ,4 7,6 HEALTH AND SOCIAL WORK O, P MUUT YHTEISKUNNALL. JA HENK.KOHT. PALVELUT ,7 3,7 OTHER COMMUNITY, SOCIALAND PERSONAL SERVICES 991 VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT ,6-2,6 FINANCIAL INTERMEDIATION SERVICES INDIRECTLY MEASURED Vuoden 2000 luvut ovat ennakkotietoja. The figures for 2000 are preliminary estimates. Metsätilastollinen vuosikirja

8 11 Forest sector in Finland s national economy 11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 2000 Gross stumpage earnings by forest ownership category and forestry centre, mk FIM Metsäkeskus Yksityismetsät 1 Metsäteollisuus Metsähallitus Yhteensä Forestry centre Non-industrial, Forest industries Finnish Forest and Total private forests 1 Park Service Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Vuoden 2000 luvut ovat ennakkotietoja. The figures for 2000 are preliminary estimates. 1 Sisältää myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa. In addition to NIPF, also includes the forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies and the State forests not administrated by the Finnish Forest and Park Service. Kantorahatulojen laskentamenetelmää esitellään luvun tietotaulussa s Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

9 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.2 Kantorahatulot omistajaryhmittäin Stumpage earnings by forest ownership category, milj. mk FIM mill. Selite * 2000 * Explanation Bruttokantorahatulot Grossstumpageearnings Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Puun kasvatuksen poistot Wood production depreciations Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Finnish Forest and Park Service = Nettokantorahatulot Net stumpage earnings Yksityismetsät Non-industrial, private forests josta kotitarvepuu of which household use Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Finnish Forest and Park Service * Ennakkoarvio Preliminary estimates Metsätilastollinen vuosikirja

10 11 Forest sector in Finland s national economy 11.3 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Qutput, value added and operating surplus in forestry at current prices, milj. mk FIM mill. Selite * 2000 * Explanation 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsän kasvatus- timber growing muu metsätalous - other forestry activities Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsän kasvatus - timber growing muu metsätalous - other forestry activities Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsän kasvatus - timber growing muu metsätalous - other forestry activities Palkat ja palkkiot Wages and salaries puunkorjuu - harvesting of roundwood metsän kasvatus - timber growing muu metsätalous - other forestry activities Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions puunkorjuu - harvesting of roundwood metsän kasvatus- timber growing muu metsätalous - other forestry activities Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry puunkorjuu - harvesting of roundwood nettokantorahatulot - net stumpage earnings hankintatyötulot - income from delivery sales muu puunkorjuu - other harvesting activities metsän kasvatus - timber growing muu metsätalous - other forestry activities * Ennakkoarvio (heinäkuu 2001) Preliminary estimates (July 2001) Metsätalous (TOL: 020) sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän uudistaminen (02011), metsänhoito (02012), puunkorjuu (02013), muu metsätalous (02019) ja metsätaloutta palveleva toiminta (02020). Tässä taulukossa metsän kasvatukseen sisältyvät alatoimialat ja 02012; muuhun metsätalouteen luetaan alatoimialat ja Forestry (SIC: 020) consists of the following sub-branches: Forest regeneration (02011), silviculture (02012), harvesting of roundwood (02013), other forestry activities (02019) and forestry related service activities (02020). In this table, timber growing comprises sub-branches and 02012, while other forestry activities refer to sub-branches and Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

11 11.4 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, milj. mk FIM mill. Metsätilastollinen vuosikirja Selite * 2000 * Explanation 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries * Ennakkoarvio (heinäkuu 2001) Preliminary estimates (July 2001) Puutuoteteollisuus (TOL: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Wood-products industries (SIC: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and other wood-based panels (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). 11 Metsäsektori kansantaloudessa

12 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, * Ennakkoarvio (heinäkuu 2001) Preliminary estimates (July 2001) Massa- ja paperiteollisuus (TOL: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Pulp and paper industries (SIC: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). milj. mk FIM mill. Selite * 2000 * Explanation 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteänpääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries 11 Forest sector in Finland s national economy

13 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.6 Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta Shares of the forest sector and agriculture in gross domestic product, milj. mk FIM mill. Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan Value added, gross at basic prices Vuosi markkinahintaan Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Maatalous Year toimialat teollisuus paperiteollisuus Gross domestic product (GDP) All Forestry % Wood-products % Pulp and paper % Agriculture % at market prices industries industry industry , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * , , , , * , , , ,1 * Ennakkoarvio (heinäkuu 2001) Preliminary estimates (July 2001) BKT markkinahintaan = Bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot - tuotetukipalkkiot GDP at market prices = Value added (gross) at basic prices + taxes on production - subsidies on production 1 Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon. Tiedot vuosilta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for are not fully comparable with the figures for earlier years. Metsätilastollinen vuosikirja

14 11 Forest sector in Finland s national economy 11.7 Metsäsektorin arvonlisäys metsäkeskuksittain 1999 Value added in the forest sector by forestry centre, 1999 Metsäkeskus Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori toimialat teollisuus paperiteollisuus yhteensä Forestry centre All Forestry Wood-products Pulp and paper Forest sector, industries industry industry total milj. mk milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk % FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. Koko maa , , , ,7 Whole country 0 Ahvenanmaa ,9 18 0,4 0 0,0 55 1,3 1 Rannikko , , , ,4 Etelärannikko , , , ,7 Pohjanmaa , , , ,1 2 Lounais-Suomi , , , ,7 3 Häme-Uusimaa , , , ,9 4 Kaakkois-Suomi , , , ,1 5 Pirkanmaa , , , ,0 6 Etelä-Savo , ,9 0 0, ,9 7 Etelä-Pohjanmaa , ,4 12 0, ,8 8 Keski-Suomi , , , ,2 9 Pohjois-Savo , , , ,2 10 Pohjois-Karjala , , , ,3 11 Kainuu , , , ,1 12 Pohjois-Pohjanmaa , , , ,2 13 Lappi , , , ,7 Vuoden 1999 luvut ovat ennakkotietoja. The figures for 1999 are preliminary estimates. Aluetilinpidon uudistuksen yhteydessä Tilastokeskus muutti alueittaisten arvonlisäysten laskentamenetelmää. Arvonlisäykset esitetään nyt perushintaan laskettuina, ks. myös taulukot In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. See also Tables 11.3 to Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

15 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.8 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of multi-factor productivity in the forest sector, = 100 Vuosi Kaikki toimialat Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industry Pulp and paper industry Year Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % ,0 100,0 100,0 100, ,4-1,6 97,7-2,3 112,1 12,1 106,8 6, ,1-0,3 103,2 5,6 118,3 5,5 112,2 5, ,1 1,0 104,0 0,8 128,3 8,4 127,6 13, ,7 4,6 123,3 18,6 141,0 9,9 144,1 12, ,2 2,5 126,6 2,7 146,6 4,0 152,1 5, ,8-0,3 115,3-8,9 138,9-5,2 154,7 1, ,3 1,3 104,6-9,3 145,2 4,5 148,0-4, ,8 1,4 98,0-6,2 158,3 9,0 163,2 10, ,8 1,8 112,1 14,3 164,1 3,7 180,9 10, ,5 1,6 107,9-3,7 166,6 1,6 182,0 0, ,7 1,9 98,8-8,4 174,7 4,9 188,6 3, ,4 2,3 105,5 6,8 189,5 8,5 197,0 4, ,2 2,4 110,7 4,9 199,9 5,5 210,8 7, ,8 3,0 113,6 2,6 212,9 6,5 210,4-0, ,3-0,4 109,5-3,6 200,8-5,7 213,6 1, ,0-3,5 92,4-15,6 178,7-11,0 218,4 2, ,9-0,1 109,5 18,5 200,7 12,4 236,1 8, ,0 1,8 115,3 5,3 233,2 16,2 260,4 10, ,5 3,8 137,9 19,6 259,9 11,5 288,7 10, ,6 2,4 142,2 3,1 250,1-3,8 295,3 2, ,9 2,6 135,1-4,9 267,1 6,8 282,8-4, ,5 4,2 153,8 13,8 287,8 7,8 322,2 13, ,5 3,7 160,5 4,3 307,6 6,9 330,7 2, * 145,2 1,9 158,9-1,0 320,0 4,0 345,5 4, * 151,2 4,1 161,9 1,9 326,9 2,2 365,0 5,6 Keskimäärin Average for ,6 1,9 4,7 5,1 * Ennakkoarvio Preliminary estimates Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. Metsätilastollinen vuosikirja

16 11 Forest sector in Finland s national economy 11.9 Työn tuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of labour productivity in the forest sector, = 100 Vuosi Kaikki toimialat Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industry Pulp and paper industry Year Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % ,0 100,0 100,0 100, ,1 1,1 106,5 6,5 111,9 11,9 108,4 8, ,8 2,6 118,0 10,8 119,1 6,5 115,7 6, ,9 3,0 126,4 7,1 129,6 8,8 133,6 15, ,2 5,9 143,6 13,5 139,8 7,9 150,6 12, ,9 3,3 145,9 1,6 146,1 4,5 159,2 5, ,6 0,6 136,4-6,5 144,9-0,8 164,5 3, ,0 2,8 124,1-9,0 156,3 7,8 162,3-1, ,1 3,4 119,5-3,7 171,4 9,7 183,5 13, ,4 3,4 146,4 22,5 180,0 5,0 203,2 10, ,3 3,0 142,6-2,6 186,1 3,4 209,5 3, ,8 4,1 145,3 1,8 198,1 6,4 222,5 6, ,6 3,4 157,3 8,3 218,0 10,1 236,0 6, ,3 3,3 168,6 7,2 230,8 5,8 258,4 9, ,0 4,5 180,6 7,1 246,7 6,9 263,1 1, ,8 2,4 185,6 2,8 239,7-2,9 278,9 6, ,2 0,9 171,7-7,5 228,1-4,8 294,9 5, ,3 3,8 223,6 30,2 265,0 16,2 326,5 10, ,1 5,3 238,1 6,5 309,0 16,6 362,7 11, ,6 4,3 315,8 32,6 331,6 7,3 398,0 9, ,9 1,8 325,6 3,1 318,2-4,0 404,5 1, ,9 2,1 307,0-5,7 345,1 8,5 392,4-3, ,2 3,3 370,6 20,7 361,8 4,9 447,3 14, ,0 3,4 378,5 2,1 388,1 7,3 454,9 1, * 205,7 1,3 355,0-6,2 405,0 4,3 478,3 5, * 214,3 4,2 347,3-2,2 413,3 2,0 501,0 4,7 Keskimäärin ,0 4,9 5,6 6,4 Average for * Ennakkoarvio Preliminary estimates 312 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

17 11 Metsäsektori kansantaloudessa Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja ostajanhintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand on domestic output and on value added at purchasers prices in 1995, direct and indirect effects milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of the final product Tuotoksen muutos Increase in domestic output Arvonlisäyksen muutos Omalla Muilla (suluissa välitön vaikutus) toimialalla toimialoilla Yhteensä Increase in value added Own industry Other industries Total (direct effects in brackets) Maatalous Agriculture (45) Metsätalous Forestry (92) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying (42) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco (17) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather (42) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood (27) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board (38) Muu puutuoteteollisuus Other wood products (37) Huonekaluteollisuus Furniture (43) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper (33) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products (34) Graafinen teollisuus Printing, publishing (42) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke (16) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products (37) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products (40) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products (43) Perusmetalliteollisuus Basic metals (25) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery (37) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment (33) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment (35) Muu teollisuus Other manufacturing (41) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water (45) Talonrakentaminen Building (40) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering (49) Kauppa Trade (61) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels (42) Kuljetus Transportation (60) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications (70) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance (71) Asuntojen omistus Dwellings (72) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services (50) Julkinen hallinto Administration (65) Koulutus Education (72) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work (76) Muut palvelut Other services (64) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

18 11 Forest sector in Finland s national economy Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products on domestic output in 1995, direct and indirect effects, by industry milj. mk FIM mill. Toimiala, jolle vaikutukset Lopputuotteen tuottaja Producer of final product kohdistuvat Saha- Vaneri- ja muu Muu puutuo- Huonekalu- Massa- ja pa- Paperituote- Increase in output of teollisuus levyteollisuus teteollisuus teollisuus periteollisuus teollisuus Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Yhteensä 190,7 180,4 195,6 180,9 196,8 198,6 Total Metsätalous 51,6 20,5 14,5 6,0 11,7 3,8 Forestry Sahateollisuus 103,4 2,9 22,0 7,2 3,3 1,2 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,1 103,3 2,8 9,7 0,3 0,2 Veneer, plywood and other board Muu puutuoteteollisuus 0,2 0,6 106,3 2,9 0,5 0,6 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,1 0,1 0,2 105,6 0,1 0,1 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,7 6,0 2,4 2,7 125,9 37,8 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,4 0,5 0,8 1,1 1,4 104,9 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,6 6,9 2,8 4,0 5,1 3,7 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 1,6 2,1 4,8 5,5 2,5 2,0 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,4 7,3 4,0 4,0 13,3 7,9 Electricity, heating, water Kauppa 2,7 2,1 2,4 2,0 2,0 2,2 Trade Kuljetus 11,3 10,3 9,6 6,8 10,0 9,5 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 3,6 4,4 6,0 7,1 4,9 6,8 Business and real estate services Muut toimialat (22) yhteensä 10,0 13,4 17,0 16,3 15,8 17,9 Other industries (22) total Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2001

19 11 Metsäsektori kansantaloudessa Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1999, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä (suluissa välitön vaikutus), työllisiä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand in 1999, direct and indirect (direct effects in brackets), employed persons Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Työllisten määrän muutos Increase in number of employed persons Omalla toimialalla Muilla toimialoilla Yhteensä Own industry Other industries Total Maatalous Agriculture 760 (670) Metsätalous Forestry 162 (158) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 118 (116) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 112 (84) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather 280 (250) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 78 (75) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 165 (159) Muu puutuoteteollisuus Other wood products 162 (152) Huonekaluteollisuus Furniture 234 (222) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 51 (40) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 81 (77) Graafinen teollisuus Printing, publishing 161 (155) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 27 (25) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 78 (69) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 165 (160) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 166 (152) Perusmetalliteollisuus Basic metals 67 (45) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 167 (143) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 66 (54) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 156 (146) Muu teollisuus Other manufacturing 204 (192) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 75 (56) Talonrakentaminen Building 213 (211) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 236 (234) Kauppa Trade 293 (272) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 313 (311) Kuljetus Transportation 175 (160) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 173 (163) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 120 (112) Asuntojen omistus Dwellings 0 (0) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 224 (203) Julkinen hallinto Administration 326 (305) Koulutus Education 372 (357) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 482 (452) Muut palvelut Other services 288 (282) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja