11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA"

Transkriptio

1 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu jatkui vuonna 2005 ja bruttokansantuote (BKT) nousi 157 miljardiin euroon. Kasvua kertyi 3,6 prosenttia, mutta ilman metsäteollisuuden seitsemän viikon työkiistaa kasvu olisi ollut arviolta prosenttiyksikön suurempi. Kasvua vauhdittivat etenkin yksityinen kulutus ja investoinnit. Metsätalouden arvonlisäys aleni 4 prosentilla. Puutuoteteollisuuden arvonlisäys säilyi edellisen vuoden tasolla, mutta työkiistan toisena osapuolena olleen massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys putosi 13 prosenttia. Vuonna 2005 koko metsäsektorin tuotannon arvonlisäys Suomessa oli 7,4 miljardia euroa, jossa oli pääasiassa työkiistan aiheuttamaa laskua 8 prosenttia edellisvuodesta. Metsäteollisuuden työkiista ja metsäverotuksen siirtymäajan loppu näkyivät myös hakkuissa. Bruttokantorahatulot jäivät runsaaseen 1,6 miljardiin euroon eli laskua oli 5 prosenttia. Puuntuotantoon investoitiin 222 miljoonaa euroa eli pari prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen nettotulos jäi 89 euroon hehtaarilta, mikä oli kantorahatulojen alenemisen ja puuntuotannon kustannusten nousun takia 6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Puuntuotannon tuotto pystypuuston hakkuuarvona lasketulle pääomalle oli 3,1 prosenttia, mikä jäi 0,7 prosenttiyksikköä 10 edellisvuoden keskiarvosta. Tilastokeskus sai alkuvuodesta 2006 valmiiksi Kansantalouden tilinpidon aikasarjauudistuksen. Tästä syystä useiden taulukoiden aikasarjat ovat muuttuneet eikä osaan ollut saatavilla päivitettyjä tietoja marraskuussa Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa Suomen kansantalous jatkoi kasvuaan metsäteollisuuden seitsemän viikkoa kestäneestä työkiistasta huolimatta edellisen vuoden tapaan 3,6 prosentilla. Ilman työkiistaa kasvu olisi voinut olla jopa prosenttiyksikön suurempi. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan kasvoi 157 miljardiin euroon ja inflaatio pysyi matalana (0,9 %). Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys aleni työkiistan takia lähes 13 prosenttia vuoden takaisesta, mutta puutuoteteollisuuden arvonlisäys säilyi vilkkaan rakentamisen takia edellisen vuoden lukemissa. Puutuoteteollisuuden tuotteiden kysyntään ratkaisevasti vaikuttava rakentaminen kasvoi 12 prosentilla. Metsäsektorin toimialojen osuus koko arvonlisäyksestä jatkoi laskuaan viidettä vuotta ja oli 5,4 prosenttia. Suomen tavaraviennin arvo oli yli 52 miljardia euroa vuonna Puutuoteteollisuuden osuus viennistä pysyi lähes vuodentakaisella tasolla 5,0 prosentissa, mutta massa- ja paperiteollisuuden osuus putosi työtaistelun takia 4 prosenttiyksikköä 15,5 prosenttiin. Metsäteollisuutta käsitellään tarkemmin luvussa 9 ja metsäteollisuuden ulkomaankauppaa luvussa 10. Korkeasuhdanne on jatkunut vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä ja BKT on kasvanut ennakkotietojen mukaan yli 7 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Vertailukohta tosin on metsäteollisuuden työtaistelun takia matala. Vuosikirjassa esitettävät kansantalouslaskelmien tulokset ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja heinä syyskuulta Bruttokantorahatulot jatkoivat laskuaan vuonna Tuloja kertyi runsaat 1,6 miljardia euroa ja laskua vuodentakaiseen oli 5 prosenttia. Yksityismetsistä tuloja saatiin 1 411, metsäteollisuuden metsistä 103 ja Metsähallituksen hallussa olevista metsistä 104 miljoonaa euroa. Puuntuotannon investointeihin käytettiin 222 miljoonaa euroa. Varojen käyttö lisääntyi 2 prosenttia edellisvuodesta, vaikka suoritemäärät laskivat. Yksityismetsiin investoitiin 166 miljoonaa euroa. Valtion myönsi yksityismetsätalouteen tukia kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella runsaat 62 miljoonaa, josta 5,1 miljoonaa energia- Metsätilastollinen vuosikirja

2 11 Forest sector in Finland s national economy puun korjuuseen ja haketukseen (taulukot ). Puun hakkuut ja hinnat esitetään tarkemmin luvussa 4 ja metsätalouden kustannukset luvussa 3. Massa- ja paperiteollisuuden työtaistelu teki selvän loven metsäsektorin kasvuun vuonna Metsätalouden, puutuoteteollisuuden ja massa- ja paperiteollisuuden osuus kansantuotteen arvonlisäyksestä oli vielä 1970-luvun lopussa runsaat 10 prosenttia. Osuus laski 1980-luvulla 7 8 prosenttiin, missä se pysyi 1990-luvun loppuun. Huippuvuoden 2000 jälkeen metsäsektorin osuus kansantuotteesta on laskenut ja oli 5,4 prosenttia (7,4 mrd. ) vuonna Metsätalouden (1,7 %) ja puutuoteteollisuuden (1,0 %) osuudet eivät ole 1960-luvulta lähtien olleet kertaakaan alemmat kuin vuonna 2005 ja massa- ja paperiteollisuuden osuus (2,7 %) vain lamavuonna 1991 (taulukot ). Erot metsäsektorin alueellisissa BKT-osuuksissa ovat massa- ja paperiteollisuuden alueellisen keskittymisen takia suuria ja pysyviä. Massa- ja paperiteollisuuden osuus BKT:stä oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella (19 %) ja toiseksi suurin osuus oli Keski-Suomessa (10 %). Metsätalouden merkitys oli suurin Etelä-Savossa (9 %) ja Kainuussa (7 %) (taulukko 11.8). Kansantalouden kokonaistuottavuus kasvoi vuosina keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Vuonna 2005 massa- ja paperiteollisuudessa kokonaistuottavuus laski lakon takia 2 prosentilla, mutta puutuoteteollisuudessa nousua oli 3,2 prosenttia. Myös metsätaloudessa tuottavuus laski ( 2,5 %). Vuosina metsäsektorin työn tuottavuus on kasvanut toimialasta riippuen keskimäärin 5 6 prosenttia vuodessa, kun kaikkien toimialojen keskiarvo on jäänyt alle 3 prosenttiin. Vuonna 2005 massaja paperiteollisuudessa työn tuottavuus nousi 6 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa työn tuottavuuden kasvu oli lähes samaa luokkaa (5 %). Metsätaloudessa työn tuottavuus laski 3,3 prosenttia. (taulukot ). Tiedot on päivitetty keväällä 2007 vuosikirjan internetversioon. Päivitetyt tiedot perustuvat 2006 käyttöönotettuihin Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisiin aikasarjoihin. Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Metsäteollisuuden toimialat, vaneri- ja muuta levyteollisuutta lukuun ottamatta, saivat vuonna 2003 aikaan välittömästi ja välillisesti noin 20 ja metsätalous 13 miljoonan euron suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti (taulukko 11.12). Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli noin 17 sekä alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani noin 16 miljoonaa euroa. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden aikaansaamat välilliset vaikutukset olivat suurimmat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, kaupassa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, metallituoteteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa (taulukko 11.13). Vuonna 2003 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä 7,3 8,7 ja metsätalous 9,7 miljoonaa euroa 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti (taulukko 11.12). Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden toimialoilla. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 6,7 miljoonaa euroa sekä alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani 8,7 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuuden toimialoilla 10 miljoonan euron lopputuotteet työllistivät vuonna 2003 välittömästi ja välillisesti henkilöä (taulukko 11.14). Sektorin ulkopuolisten teollisuudenalojen mediaani oli 118. Pääomavaltaisen massa- ja paperiteollisuuden työllistävä vaikutus omalla alalla oli 29. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset olivat huomattavat, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Eniten välillisiä työllisyysvaikutuksia metsäteollisuus aiheutti metsätalouden lisäksi kaupassa, kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, metallituoteteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä kemian teollisuudessa (taulukko 11.15). Metsäsektori oli edelleen keskeinen viejä: sen brutto-osuus tavaroiden ja palveluiden koko viennistä vuonna 2003 oli 22,5 prosenttia ja netto-osuus 25,0 prosenttia (taulukko 11.16). Varsinaisen metallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 22,7 prosenttia ja netto-osuus 20,4 prosenttia. Sähköteknisen ja optiikkateollisuuden luvut olivat 26,4 ja 25,5 prosenttia. EU-viennissä metsäsektorin osuudet olivat 342 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

3 11 Metsäsektori kansantaloudessa selkeästi korkeammat, 29,2 ja 32,8 prosenttia. Toimialojen brutto-osuudet viennistä laskettiin kotimaisten tuotteiden viennin perushintaisesta arvosta. Netto-osuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyneet tuontipanokset. Yksityismetsätalouden tulos ja puuntuotannon tuotto Vuosi 2005 oli metsäverotuksen siirtymäkauden viimeinen vuosi. Vuodesta 2006 alkaen kaikki metsänomistajat ovat puun myyntituloverotuksen piirissä. Yksityismetsien hakkuumäärät laskivat, kun metsäteollisuuden työtaistelu hiljensi puukauppaa ja pinta-alaverotuksessa olleet metsänomistajat olivat ehtineet hyödyntää 13 vuoden siirtymäkauden aikana hakkuusäästönsä. Hehtaarikohtainen bruttokantorahatulo oli keskimäärin 106 euroa hehtaarilta, jossa laskua vuodentakaiseen oli 6 prosenttia. Puuntuotannon investointeihin ja hallintoon käytettiin 21 euroa hehtaarilta, ja valtio tuki puuntuotantoa 4,3 eurolla hehtaarilta. Molemmissa oli laskua 4 prosenttia edellisvuoteen. Nettotulos jäi 89 euroon hehtaarilta. Itä-Suomessa nettotulos oli 122 ( 7 %), Länsi-Suomessa 109 ( 6 %) ja Pohjois-Suomessa 37 ( 4 %) euroa hehtaarilta (taulukko 11.17). Hehtaarikohtainen nettotulos oli edelleen korkein Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella (161 /ha) ja seuraavina tulivat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskukset yli 140 euron hehtaarituloksilla. Tulos laski kaikissa metsäkeskuksissa, eniten Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa ( 10 %). Nettotuloksen osuus bruttokantorahoista oli keskimäärin 84 prosenttia (taulukko 11.18). Vuonna 2005 yksityismetsien pystypuuston ja keskimääräisten kantohintojen perusteella laskettu hakkuuarvo oli 35 miljardia euroa. Näin lasketulle metsäomaisuudelle saatu kokonaistuotto oli 3,1 prosenttia. Tuoton osatekijöistä nettotulos sai aikaan 3,2 ja puuston tasearvon muutos 0,4 prosentin tuoton. Kokonaistuottoa painoi kuitenkin kantohintojen aleneminen, joka pudotti kokonaistuottoa 0,5 prosenttiyksiköllä. Vuosina keskimääräinen reaalinen hakkuuarvo on ollut 38 miljardia euroa ja puuntuotannon reaalinen kokonaistuotto 2,0 prosenttia. Vuonna 2006 kantohintojen nousu tulee nostakaan puuntuotannon kokonaistuoton 10 prosentin tuntumaan. Puuntuotannon kokonaistuotto on laskettu osatekijöittäin, joita ovat nettotulos, puuston tasearvon muutos vuoden keskihintaan sekä kantohintojen muutos. Nettotuloksen ja tasearvon tuottojen summa on pysynyt viime vuosina tasaisesti runsaassa 3 prosentissa. Se on sidoksissa puuston kasvuun ja puuntuotannon kustannuksiin. Vuosina 1995, ja 2002 puuston tasearvon muutos oli negatiivinen, vaikka puuston kuutiomäärä lisääntyi. Selitys tälle on se, että metsäverotuksen siirtymäkauden aikana ( ) pinta-alaverotuksen piiriin jääneet metsänomistajat hakkasivat paljon tukkipuuvaltaisia päätehakkuuleimikoita, kun taas pystypuuston kasvusta suurin osa on ollut mäntykuitupuuta. Kantohintojen muutokset vaikuttavat ratkaisevasti pystypuuston hakkuuarvoon (pystypuuston määrä x kantohinta puutavaralajeittain), mikä aiheuttaa ajoittain suurtakin vaihtelua tuottoprosenttiin. Metsäsektorin tilastointi kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa rekisteröidään vuosittainen tavaroiden ja palvelusten tarjonta ja kysyntä. Tarjonnan ja kysynnän osatekijät voidaan esittää seuraavasti: Bruttokansantuote + tuonti = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + vienti + varastojen muutos Bruttokansantuote (BKT) on kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten arvonlisäysten summa. Se sisältää markkinatuotannon lisäksi myös sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla ei ole markkinahintaa (mm. valtion, kuntien ja Kelan palvelutuotanto). Suomessa markkinattoman tuotannon osuus BKT:stä on julkisen palvelutuotannon takia merkittävä, noin 20 prosenttia. Metsäsektori käsittää Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2002) seuraavat luokat: Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut (TOL 2002: 02) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 2002: 20) ja Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (TOL 2002: 21) Metsätilastollinen vuosikirja

4 11 Forest sector in Finland s national economy Kansantalouden tilinpidon uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut -toimialan luokitukset uudistettiin perusteellisesti. Luokittelussa käytettävä termistö ei vastaa metsätaloudessa perinteisesti käytettyjä termejä. Uudessa luokituksessa Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut käsittää luokat: 0211 Metsän viljely (Metsän hoito ja uudistaminen, peltojen metsittäminen, hakkuutulot ja metsän nettokasvun arvo) 0212 Puunkorjuu (Puunkorjuutoiminta ja raakapuun lähikuljetus) 0219 Muu metsätalous (Muut metsätalouden tuotteet ja metsien suojelutoiminta) 0202 Metsätaloutta palveleva toiminta (Metsätalouden suunnittelu ja metsätalouden yleinen edistämistoiminta) Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä, ja metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja perusparannus kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Niiden osuus BKT:stä oli vuonna 2005 runsaat 0,2 prosenttia. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toimialaan. Vuonna 2006 Tilastokeskus sai päätökseen kansantalouden tilinpidon aikasarjojen uudistuksen. Sarjat uudistettiin vuodesta 1975 alkaen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisiksi. Tässä yhteydessä metsätalouden laskentamenetelmät on uudistettu. Metsätalouden yhtenä tietolähteenä on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen yritysaineistoja. Samalla metsätalouden yksiköiden toimialaluokittelussa on otettu käyttöön TOL 2002:n mukaiset toimialarajaukset. Tästä syystä taulukoiden aikasarjat poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Keskeinen muutos aiempaan oli se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. metsätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Vuosikirjassa käytetään kansantalouden tilinpidon mukaista toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot ): Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot = Toimintaylijäämä Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushintaan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sotu-maksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja muut tuotantotukipalkkiot nettona (taulukko 11.8). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan kiinteähintainen bruttoarvonlisäys tehdyillä työtunneilla (taulukot ). Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä esitettävien metsäsektorin laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen kokoamat vuoden 2002 panostuotosaineistot, joista muokattiin 33-toimialaiset panos-tuotostaulukot. Toimialaluokituksen uudistuksen (TOL 2002) ym. muutosten takia tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia ennen muutosta julkaistujen tietojen kanssa (taulukot ). Yksityismetsätalouden tuloksen ja puuntuotannon tuoton laskenta ja aineistot Yksityismetsätalouden tulosta mitataan tulojen ja menojen erotuksena ja tuotolla, jossa tuoton osatekijät suhteutetaan pystypuuston hakkuuarvoon. Taulukoissa esitetty nettotulos lasketaan pääasiassa kassavirtoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Nettotulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esimerkiksi hakkuusäästöjen tai puustopääoman 344 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

5 11 Metsäsektori kansantaloudessa arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta puuntuotannon kokonaistulokseen. Kannattavuusmittarina nettotulos johtaa helposti vääriin tulkintoihin, sillä esimerkiksi suuri nettotulos voidaan tehdä puustopääoman ja jopa tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien kustannuksella. Laskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot ). Kustannuksina käytetään pääosin Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta keräämiä metsäkeskuksittaisia metsän uudistamisen, nuoren metsän hoidon ja metsän perusparannustöiden kustannustietoja (taulukot ). Kokonaiskustannuksista vähennetään valtion puuntuotantoon myöntämät tuet. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset perustuvat suurelta osin arvionvaraisiin tekijöihin. Yksityismetsätalouden puuntuotannon tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto esitetään kolmeen osatekijään jaettuna, joita ovat: Nettotulos = puunmyyntitulot puuntuotannon kustannukset + valtion tuet puuntuotantoon Puuston tasearvon muutos vuoden keskihinnoin = (puuston määrä vuoden lopussa puuston määrä vuoden alussa) x laskentavuoden kantohinta Puutavaran kantohinnan muutokset = (laskentavuoden kantohinta edellisen vuoden kantohinta) x puuston määrä vuoden lopussa Tuottoprosentti lasketaan nettotuloksen ja arvomuutosten sekä metsäomaisuuden arvon suhteiden luonnollisina logaritmeina. Logaritmimuunnoksen ansiosta tuottojen aikasarjoista voidaan laskea mm. keskiarvoja ja hajontoja. Laskelmat tehdään puutavaralajeittain (6 kpl) ja metsäkeskusalueittain. Metsäomaisuuden arvona käytetään hakkuuarvoa, joka lasketaan kertomalla puuston määrä kantohinnoilla. Puuston määrä perustuu valtakunnan metsien inventointien (VMI) ja hakkuumäärien perusteella laskettuun vuotuiseen pystypuuston määrään ja kantohintoina on käytetty vuotuisia keskimääräisiä puutavaralajeittaisia kantohintoja. Inventointien välillä puutavaralajien määrän muutosta kuvaava kerroin lasketaan inventointitietojen ja hakkuumäärien perusteella. VMI9:n ( ) jälkeen käytettävät kertoimet on laskettu VMI9:n metsäkeskuksittaisten tietojen ja VMI10:n Etelä- ja Pohjois-Suomen puumäärätietojen perusteella. Kirjallisuus Literature Aluetilinpito Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito Uudistetut aikasarjat. SVT Kansantalous Tilastokeskus. 200 s. Kansantalouden tilinpito 2006, 2. neljännes. SVT Kansantalous Tilastokeskus. 34 s. Karppinen, H., Hänninen, H. & Ripatti, P Suomalainen metsänomistaja Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Metsä sijoituskohteena Metsätilastotiedote 813. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 54 s. Mäki-Hakola, M. & Toivonen, R Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa Maakunnat vertailussa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 60. Penttinen, M. & Lausti, A The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). 14 s. Penttinen, M., Aarnio, J. & Uotila, E Kustannuslaskenta yksityismetsätaloudessa perusteet ja suositus. Abstract: Cost accounting in non-industrial private forestry (NIPF) basics and recommendations. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitt. Piiparinen, H Metsäteiden kunnossapitokustannukset Etelä-Suomen yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja 3/ 2003: Talouden rakenne Tarjonta- ja käyttötaulukot, panostuotos. Tilastokeskus. SVT Kansantalous 2003: s. Structure of the Finnish Economy. Supply and Use Tables, Input-Output. Statistics Finland. National Accounts 2003: p. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Tuottavuuskatsaus Katsauksia Tilastokeskus. Uotila, E Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto Metsätieteen aikakauskirja 1/2005: Yksityismetsätalouden kannattavuus Metsätilastotiedote 809. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet Other sources of information Tilastokeskus, taloudelliset olot Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot Tilastokeskus, luokitukset, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon menetelmä- ja aikasarjauudistus Metsätilastollinen vuosikirja

6 11 Forest sector in Finland s national economy Kaikki toimialat All industries 136,6 mrd. billion Metsäsektori Forest sector 7,4 mrd. billion Muu jalostus Other secondary production 37,7 mrd. billion Muu alkutuotanto Other primary production 1,6 mrd. billion Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 3,6 mrd. billion Metsätalous Forestry 2,4 mrd. billion 7,4 mrd. billion Palvelut Services 89,9 mrd. billion Puutuoteteollisuus Wood-products industries 1,4 mrd. billion Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 11.1 Metsäsektorin ja kaikkien toimialojen arvonlisäys 2005 Figure 11.1 Value added in the forest sector and all industries, Arvonlisäys, mrd. vuoden 2005 rahana Value added, billion in 2005 monetary value Metsäsektori - Forest sector Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries Metsätalous - Forestry Osuus BKT:sta - Share of the GNP, % * * * Ennakkotieto - Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monatary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 11.2 Metsäsektorin arvonlisäys ja osuus bruttokansantuotteesta Figure 11.2 Value added in the forest sector and its share in gross domestic product, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 11 Metsäsektori kansantaloudessa % BKT:n volyymimuutos Annual change in GDP Metsäsektorin vaikutus muutokseen Forest sector's contribution to change Vuodet ovat ennakkotietoja. Preliminary data for Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 11.3 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista Figure 11.3 Annual changes in the total GDP and the forest sector s contributions to change, Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo* Etelä-Pohjanmaa Metsätalous - Forestry Keski-Suomi Pohjois-Savo Puutuoteteollisuus Pohjois-Karjala Wood-products industries Kainuu* Massa- ja paperiteollisuus Pohjois-Pohjanmaa Pulp and paper industries Lappi Metsäteollisuus Forest industries Koko maa Whole country % * Tietoja ei ole saatavilla toimialoittain tietosuojan takia. Data is not available because of data confidentiality. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 11.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2004 Figure 11.4 The share of the forest sector in the regional GDP by forestry centre, 2004 Metsätilastollinen vuosikirja

8 11 Forest sector in Finland s national economy milj. - mill. Bruttokantorahat yhteensä - Total Yksityiset ym. - Non-industrial, private Metsäteollisuus - Forest industries Metsähallitus Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 11.5 Bruttokantorahatulot muunnettuina vuoden 2005 rahanarvoon Figure 11.5 Gross stumpage earnings , expressed in 2005 monetary value Tuotto, % - Return, % Puuston tasearvon muutos - The balance sheet value change of growing stock Kantohinnan muutos Stumpage price change Nettotulos - Net earnings Puuntuotannon kokonaistuotto - Total return on timber production Tasearvon muutos on laskettu vuoden keskihinnoin The balance sheet value change was calculated at mean yearly prices. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä. Monetary values are deflated using cost-of-living index. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.6 Yksityismetsänomistuksen reaalinen sijoitustuotto osatekijöittäin Figure 11.6 The real return on non-industrial private timber production by component, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

9 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.0 Kansantalouden toimialojen arvolisäykset vuonna 2005 Value added in various industries of the national economy, 2005 Toimiala (T0L 2002) Arvonlisäys, brutto Osuus BKT:sta Arvonlisäyksen volyymin Industry (SIC 2002) käypiin hintoihin perushintaan vuosimuutos perushintaan Value added, gross Share in total GDP Volume change in value at current prices at basic prices added at basic prices milj. mill. % % Tuotanto yhteensä Production total ,0 2,8 Alkutuotanto Primary production ,9 0,7 010, 014 Maatalous Agriculture ,1 10,0 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ,7-4,8 Forestry, logging and related service activities 015, B Metsästys ja riistanhoito, kalatalous 133 0,0 0,1 Hunting, trapping and game propagation, fishing Jalostus Secondary production ,3 3,6 C Mineraalien kaivu Mining and quarrying 414 0,3 2,6 D Teollisuus Manufacturing ,2 4,8 DD (20) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ,0 2,1 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ,7-10,7 Manufacture of pulp, paper and paper products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ,9 7,3 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus ,6 1,0 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,5 16,8 Manufacture of electrical and optical equipment Muu teollisuus Other manufacturing ,5-11,7 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Electricity, gas and water supply ,0-5,5 F Rakentaminen Construction ,9 2,5 Palvelut (muut toimialat) Services (other industries) ,8 3,5 G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus ,6 2,8 Trade; repair of motor vehicles and household goods I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,4 5,0 Transport, storage and communication K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Real estate and business activities ,6 3,2 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health care and social work ,7 0,9 H, J, L, M, O, P Muut palvelut Other services ,8 18,7 Vuosi 2005 on ennakkotieto (heinäkuu 2006). Preliminary data for 2005 (July 2006). Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

10 11 Forest sector in Finland s national economy 11.1 Bruttokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 2005 Gross stumpage earnings by forest ownership category, 2005 Metsäkeskus Yksityismetsät Muutos Metsäteollisuus Muutos Metsähallitus Muutos Yhteensä Muutos Forestry centre Non-industrial, 2005/2004 Forest industries 2005/ /2004 Total 2005/2004 private forests Change Change Change Change 2005/ / / / % 1000 % % % Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yksityismetsät sisältävät myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa. In addition to NIPF, the category includes the forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies, and the State forests not administrated by Metsähallitus. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 350 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

11 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.2 Bruttokantorahatulot puutavaralajeittain Gross stumpage earnings by roundwood assortment, Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Grand total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Vuosi Year Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 352 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Brutto- ja nettokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin Gross and net stumpage earnings by forest ownership category, milj. mill. Selite Explanation Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset Costs of silvicultural and forest-improvement works Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Nettokantorahatulot (ennen hallinto- ym. kustannuksia) Net stumpage earnings (excl. administration and other such costs) Yksityismetsät Non-industrial, private forests josta kotitarvepuu of which household use Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Forest sector in Finland s national economy Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset esitetään tarkemmin taulukossa More specific information about silvicultural and forest-improvement costs are presented in Table Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute

13 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.4 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, milj. mill. Selite * 2005* Explanation 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service 8 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry metsän viljely ja puunkorjuu silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta other forestry activities and forestry service * Ennakkotieto (heinäkuu 2006) Preliminary data (July 2006) Metsätalouden (TOL 2002: 02) luokitus on uudistettu vuonna Uusi luokitus sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän viljely (0211), puunkorjuu (0212), muu metsätalous (0219) ja metsätaloutta palveleva toiminta (0202). Tässä taulukossa metsän viljely ja puunkorjuu sisältää alatoimialat 0211 ja 0212; muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta käsittää alatoimialat 0219 ja Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Forestry (SIC 2002: 02) have been renewed in The new cassification consists of the following sub-branches: silviculture (0211), harvesting of roundwood (0212), other forestry activities (0219) and forestry related service activities (0220). In this table, silviculture and harvesting of roundwood comprises sub-branches 0211 and 0213, while other forestry activities and forestry service refer to sub-branches 0219 and The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 354 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, * Ennakkotieto (heinäkuu 2006) Preliminary data (July 2006) Puutuoteteollisuus (TOL 2002: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. milj. mill. Selite * 2005* Explanation 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries 11 Forest sector in Finland s national economy Wood-products industries (SIC 2002: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and veneer sheets (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland

15 11.6 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, milj. mill. Selite * 2005* Explanation Metsätilastollinen vuosikirja Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2006) Preliminary data (July 2006) Massa- ja paperiteollisuus (TOL 2002: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Pulp and paper industries (SIC 2002: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 11 Metsäsektori kansantaloudessa

16 11 Forest sector in Finland s national economy 11.7 Bruttokansantuote sekä metsäsektorin ja maatalouden arvonlisäys Gross domestic product and value added in forest sector and agriculture, Vuosi Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan Value added, gross at basic prices Year markkinahintaan Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori Maatalous Gross domestic toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus yhteensä Agriculture product (GDP) All Wood-products Pulp and paper Forest sector at market prices industries industries industries total milj. milj. milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill ,6 71 2,9 87 3, , , ,1 89 2, , , , ,6 84 1, , , , ,9 87 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 2003* , , , , , , , , , ,2 2005* , , , , ,1 * Ennakkotieto (heinäkuu 2006) Preliminary data (July 2006) Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Tiedot vuosilta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for are not fully comparable with the figures for earlier years and the information of this table differs from the data published before Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 356 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

17 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.8 Metsäsektorin arvonlisäys perushintaan ja sen osuus alueen kokonais-bkt:sta metsäkeskuksittain 2004 Value added of the forest sector and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2004 Metsäkeskus Metsäsektori Forest sector Kaikki Forestry centre Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus Total All Wood-products Pulp and paper industries industries industries milj. % milj. % milj. % milj. % milj. mill. mill. mill. mill. mill. Koko maa , , , , Whole country 0 Ahvenanmaa 5 0,6 4 0, , Rannikko 153 0,3 80 0, , , Etelärannikko 88 0,2 47 0, , , Pohjanmaa 65 1,4 33 0, , , Lounais-Suomi 229 1,4 88 0, , , Häme-Uusimaa 222 1, , , , Kaakkois-Suomi 176 2, , , , Pirkanmaa 170 1,5 97 0, , , Etelä-Savo 259 8, , Etelä-Pohjanmaa 155 3, ,6 3 0, , Keski-Suomi 236 4, , , , Pohjois-Savo 232 4, , , , Pohjois-Karjala 187 5,9 71 2,3 95 3, , Kainuu 105 7, , Pohjois-Pohjanmaa 172 2, , , , Lappi 154 3,9 46 1, , , Arvonlisäykset esitetään perushintaan laskettuina. Tiedot perustuvat heinäkuun 2006 laskentakierrokseen. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2006 julkaistuihin tietoihin. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Etelä-Savon ja Kainuun metsäteollisuutta koskevia tietoja ei julkaista toimialoittain tietosuojan takia. In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. The data are based on calculations made in July, The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table is not fully comparable with the figures published before Data for the forestry centres of Etelä-Savo and Kainuu are not published for confidentiality reasons. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Vuonna 2006 kansantalouden kasvuvauhti oli nopeaa ja bruttokansantuote nimellishintaan nousi yli 6 prosentilla 167 miljardiin euroon. Metsäsektorilla arvonlisäyksen kasvut

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu oli edelleen hidasta vuonna 2003 ja epävarmuus talouden kehityssuunnasta jatkui. Bruttokansantuote (BKT) kasvoi edellisvuodesta vain 2 prosenttia 143

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu osoitti piristymisen merkkejä vuonna 2004. Bruttokansantuote (BKT) nousi edellisvuodesta 3,6 prosenttia lähes 150 miljardiin euroon. Kasvua nosti etenkin

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalous jatkoi ripeää kasvuaan vuonna 2007. Bruttokansantuote markkinahintaan nousi nimellisesti 8 prosenttia edellisvuodesta 180 miljardiin euroon. Myös metsätaloudessa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Hitaan taloudellisen kasvun aika jatkui vuonna 2002 ja Suomen bruttokansantuote (BKT) nousi vain pari prosenttia. Markkinahintainen BKT lisääntyi runsaat 4 miljardia euroa

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuonna 2011 Suomen kansantalous jatkoi hidasta kasvuaan. Bruttokansantuotteen volyymi nousi hyvän alkuvuoden ansiosta runsaat 2 prosenttia, ja markkinahintaisen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain vajaan prosentin vuonna 2001, kun 1990-luvun jälkipuoliskolla vuosikasvut vaihtelivat 4 ja 6 prosentin välillä. Vuonna 2001 markkinahintainen

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Suomen kansantalouden taantuma syveni vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vaikka loppuvuodesta alkoi näkyä toipumisen merkkejä, vuositasolla bruttokansantuotteen volyymi aleni 8

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Odotettuja merkkejä noususuhdanteen alusta ei näkynyt vuonna 2013. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan volyymilla mitattu bruttokansantuote laski prosentin edellisvuodesta.

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuosi 20 meni Suomen taloudessa taantuman merkeissä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan sekä volyymilla että reaalisella markkinahinnalla mitattu bruttokansantuote

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa luvuissa.

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuonna 2010 Suomen kansantalous palasi taantumavuoden jälkeen kasvu-uralle. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vajaalla 4 prosentilla, joten edellisen vuoden pudotuksesta

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2012 Metsä sijoituskohteena 1983 2011 31.8.2012 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto jäi alle 2 prosentin vuonna 2011 Vuonna

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jatkui nopeana vuonna 2000. Markkinahintainen BKT oli 783 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua edellisvuodesta lähes 6 prosenttia.

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2012

Metsä sijoituskohteena 1983 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 25 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 11.4.26 813 Puuntuotannon keskimääräinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0HWVlVHNWRULQDVHPDDNDQVDQWDORXGHVVD YRLGDDQNXYDWDPPWXRWDQQRQW\ OOLV\\GHQ MDXONRPDDQNDXSDQDYXOOD1lLVWlWRLPLQ QRLVWDHVLWHWllQWLODVWRMDYXRVLNLUMDQPXLVVD OXYXLVVD7lVVlOXYXVVDNXYDWDDQPHWVlWD

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, elokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, helmikuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Korjattu 30.9.2014 Corrected 30.9.2014 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2004-2013* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 14.7.2016

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito 1 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2002-2011* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 13/2008 18.4.2008 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2007 kantohintataso 24 prosenttia edellisvuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

5 PUUKAUPPA JA HAKKUUT

5 PUUKAUPPA JA HAKKUUT 5 PUUKAUPPA JA HAKKUUT Raakapuumarkkinoilla oli vuonna 1996 voimakasta vaihtelua. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ennen alueellisten sopimusten umpeutumista, puukauppaa käytiin vilkkaasti. Huhti elokuun

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 9.7.2015

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 29.1.2016

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi

Lisätiedot

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun 9 PUUN KÄYTTÖ Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun ja tuontipuuhun sekä raakapuulajeittaiset tiedot. Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2011 yksityismetsissä käytiin puukauppaa tavanomaista hiljaisemmin. Raakapuun kanto- ja hankintahinnat olivat edellisvuotta alemmalla tasolla, ja kantohinnoissa pudotus oli suurempi

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot