OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo sallii ylityksiä vuodessa

2 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 21

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT SEKÄ OTSONIN TAVOITE- JA KYNNYSARVOT... 3 MITTAUSTOIMINTA... 5 SÄÄTIEDOT... 6 RIKKIDIOKSIDI... 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ... 9 TYPEN OKSIDIT... 1 TYPPIDIOKSIDI OTSONI HIILIMONOKSIDI HIUKKASET HENGITETTÄVÄT HIUKKASET PIENHIUKKASET ILMANLAATUINDEKSI PÄÄSTÖT... 2 LIITTEET... 21

4 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Oulun ilmanlaadun mittaustulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 21. Ilmanlaadun seuranta vuonna 21 toteutettiin vuosia koskevan Oulun ilmanlaadun seurantasopimuksen mukaisena. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet Oulun kaupunki (Oulun seudun ympäristötoimi), Oulun Energia, Stora Enso Oyj, Kemira Oyj, Laanilan Voima Oy, Arizona Chemical Oy, Paroc Oy Ab, Fermion Oy, Fortum Power and Heat Oy, Lemminkäinen Oyj ja Oulun Satama. Käytännön mittaustoiminnasta ja tarkkailuraportin laadinnasta on vastannut Oulun seudun ympäristötoimi. Ajantasaista tietoa Oulun ilmanlaadusta on esillä Oulun seudun ympäristötoimen kotisivuilla (http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/index.asp) sekä Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuporttaalissa (http://www.ilmanlaatu.fi/), jossa voi seurata koko Suomen ilmanlaatutilannetta. Ympäristötoimen kotisivuilla esitetään myös kuukausittain ilman epäpuhtauksien ohje- ja raja-arvovertailut. Oulun keskustan ilmanlaatutilannetta voi seurata myös bussipysäkkien infotauluista. Lisätietoja: Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Heikki Orava PL Oulun kaupunki puhelin: sähköposti:

5 2 TIIVISTELMÄ Vuoden 21 keskimääräistä kylmempinä talvikuukausina typpidioksidipitoisuudet olivat viime vuosiin verrattuna korkeita. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. Tällöin ylittyi typpidioksidin vuorokausiohjearvo sekä keskustassa että Pyykösjärvellä. Keskustassa ylitettiin myös tuntiohjearvo ja raja-arvo 2 ylitettiin kahdeksan tunnin ajan. Raja-arvo sallii ylityksiä 18 tuntia kalenterivuodessa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin harvinaisessa säätilanteessa, poikkeuksellisen voimakkaassa maanpintainversiossa. Tällaisessa tilanteessa on lähes tyyntä ja ilma on lämpötilan mukaan kerrostunut. Liikenteen pakokaasut purkautuvat alimpaan kylmään kerrokseen ja koska kerrostuneisuus estää pystysuuntaisen sekoittumisen alkavat ilmansaasteet kertyä muodostaen korkeita pitoisuuksia. Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla ovat keskimääräiset typpidioksidipitoisuudet kuitenkin lievästi laskeneet. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kevään pölyjaksolla edellisen kevään tapaan tavanomaista pienemmiksi. Keskustassa raja-arvotason ylityksiä kirjattiin ainoastaan kaksi. Pyykösjärvellä ylityksiä ei kirjattu. Viime vuosina Oulun kaupungin Tekninen liikelaitos on suorittanut keväisin pölypitoisuuksien kohotessa pölynsidontaa kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella. Vuonna 29 suolaliuoksena alettiin käyttää kalsiumkloridia, jonka voitiin todeta sitovan pölyä tehokkaammin kuin aiemmin käytetty meltiumliuos. Kalsiumkloridin edullisemman hinnan ansiosta pölynsidontaa on voitu suorittaa myös laajemmalla alueella. Häkäpitoisuuksien voidaan todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana autojen moottoritekniikan kehittymisen myötä huomattavasti. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat alle kymmenesosa 199-luvun alun tasosta. Viime vuosina myös lyhytaikaispitoisuuksien voidaan todeta selvästi laskeneen. Vuonna 21 häkäpitoisuudet Oulun keskustassa olivat korkeimmillaan 31 % raja-arvosta. Vuonna 21 Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat suurempia ja hajutunteja oli enemmän kuin keskimäärin vuosina Tilanne oli kuitenkin selvästi parempi kuin ennen vuotta 25. Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 2 % vuorokausiohjearvosta. Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuonna 21 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 16 % ohjearvosta ja 11 % raja-arvosta. Vuonna 21 otsonin korkein tuntiarvo Pyykösjärvellä oli 129 (toukokuu). Korkein kahdeksan tunnin keskiarvo oli 116 (toukokuu). Tavoitearvo vuorokauden korkeimmalle kahdeksan tunnin keskiarvolle on 12. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu tavoitearvo (18 h) ja pitkän ajan tavoitearvo (6 h) alitettiin selvästi (291 h). Mitatut pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. Ilmanlaatuindeksin avulla tunneittain tarkasteltuna vuonna 21 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono kahdeksan tuntia, huono 33 (,38 % ajasta), välttävä 445 (5,1 %), tyydyttävä 2273 (26, %) ja hyvä 5978 tuntia (68,4 %). Laskentatunteja oli yhteensä 99,74 % vuoden tunneista. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono 2 tuntia, välttävä 129 (1,5 % ajasta), tyydyttävä 927 (1,6 %) ja hyvä 7684 tuntia (87,9 %). Laskentatuntien kattavuus oli 99,79 % vuoden tunneista. Vuonna 21 Oulun yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt olivat 2983 t, haisevien rikkiyhdisteiden päästöt 28 t, typpidioksidipäästöt 3478 t, hiukkaspäästöt 187 t, hiilivetypäästöt 295 t ja hiilimonoksidipäästöt 4181 t. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä t. Oulun Energian voimalaitosten osuus päästöistä oli 51 %, Stora Enso Oyj:n 2 %, Laanilan Voima Oy:n 16 % ja liikenteen 12 %. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t, joista Stora Enso Oyj:n osuus oli 78 % ja Oulun Energian voimalaitosten 19 %.

6 3 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄ- DÄNTÖ Ilmanlaadun seurannan perusteet löytyvät ympäristönsuojelulaista (86/2), jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Toiminnanharjoittajan on puolestaan huolehdittava ympäristön pilaantumisen estämisestä ja oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarpeelliset määräykset päästöjen rajoittamisesta sekä tarkkailusta ja valvonnasta annetaan ympäristöluvassa. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia. Seurantatiedot on julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/211) Uudella valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (voimaan ) pantiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 28/5/EY säännöksiä ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa. Asetuksella kumottiin vanha ilmanlaatuasetus (711/21) sekä asetus alailmakehän otsonista (783/23). Uudessa asetuksessa terveysperusteiset ilmanlaadun raja-arvot ja otsonin tavoitearvot sekä tiedotus- ja varoituskynnykset pysyivät ennallaan. Uutena epäpuhtautena sääntelyn piiriin tulivat pienhiukkaset, joille säädettiin raja-arvot sekä väestön altistumista koskevia tavoitteita. Raja-arvot (taulukko 1) määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden rajoissa pysymisestä ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia käytettävissä olevin keinoin. Otsonin tavoitearvot vuodelle 21 ja pitkän ajan tavoitteet (taulukko 2) ovat otsonin syntymekanismin vuoksi luonteeltaan vähemmän sitovia, ja näihin tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti kansainvälisin ja valtakunnallisin toimin. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/27) Asetuksessa on säädetty arseenin, kadmiumin, nikkelin ja bentso(a)pyreenin pitoisuuksien tavoitearvoista sekä pitoisuuksien ja laskeumien seurannasta mukaan lukien elohopean seuranta. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (48/1996) Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvat terveydelliset haitat ja luonnon vaurioituminen sekä vähentää viihtyisyyshaittoja. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. EU:n raja-arvojen rinnalla kansallisilla ohjearvoilla on edelleen merkitystä, erityisesti haisevien rikkiyhdisteiden osalta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 3.

7 4 Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot. Raja-arvo 2) Aine Keskiarvon Sallittujen ylitysten Ajankohta, jolloin pitoisuuksien laskenta-aika 1) määärä kalenterivuodessa viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 24 tuntia Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti kalenterivuosi Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 3) Bentseeni (C 6 H 6 ) kalenterivuosi Lyijy (Pb) kalenterivuosi, Hiukkaset (PM 1 ) 24 tuntia kalenterivuosi Hiukkaset (PM 2,5 ) kalenterivuosi ) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Taulukko 2. Otsonin tavoitearvot. Tavoitearvo vuodelle 21 2) Pitkän ajan tavoite 2) Peruste Keskiarvon laskentaaika tai tunnusluku 1) Terveyshaittojen ehkäiseminen 8 tuntia 3) 12 joka saa ylittyä enindessa ja vähentäminen tään 25 päivänä kalenterivuo- kolmen vuoden keskiarvona Kasvillisuuden suojelemi- AOT4 4) 18 h viiden vuoden 12 kalenterivuoden aikana 6 h nen keskiarvona 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. 3) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin 8 tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona se päättyy. 4) AOT4 lasketaan välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on klo Suomen kesäaikaa. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely (293 K, 11,3 kpa) Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 8 mg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 7 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 8 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) 12 5 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä Tavoitearvo rikkilaskeumalle Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Suomen metsätalousalueilla keskimäärin on pitkän ajan tavoitteena, että rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä ylitä,3 g/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin.

8 5 MITTAUSTOIMINTA Ilmanlaadun automaattinen jatkuvatoiminen mittausverkosto käsitti vuonna 21 keskusyksikön, sääaseman ja kolme mittausasemaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaupungin keskustassa mitattiin typpidioksidi- (NO 2 ), typpimonoksidi- (NO), hiilimonoksidi- (CO) ja hiukkaspitoisuuksia (PM 1 sekä PM 2,5 ). Nokelassa mitattiin rikkidioksidia (SO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää (TRS). Pyykösjärvellä mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat typpidioksidi, typpimonoksidi, hiukkaset (PM 1 ) ja otsoni (O 3 ), jonka mittaus aloitettiin vuoden 27 alusta. Vuodesta 1979 alkaen toiminut torinrannan sääasema korvattiin vuoden 21 alusta alkaen Nokelan mittausaseman yhteyteen perustetulla sääasemalla. Nokelan mittausasema (SO 2 + TRS) on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1979 lähtien. Keskustassa on mitattu häkää vuodesta 1988, typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) vuodesta 1991 sekä pienhiukkasia (PM 2,5 ) vuodesta 22 lähtien. Keskustan mittauspistettä siirrettiin hieman joulukuussa Pyykösjärvellä mittaukset alkoivat vuonna Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 21 tulosten saatavuus analysaattoreiden osalta kuukausittain tarkasteltuna oli alimmillaan 84 % (Nokela SO 2 syyskuu). Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi on hoidettu vuoden 25 alusta alkaen Enview2 ohjelmistokokonaisuudella. Mittausasema- ja laitetiedot sekä tulosten laadunvarmistus on esitetty tarkemmin liitteissä 4 ja 5. SÄÄASEMA Kuva 1. Oulun ilmanlaadun mittausverkosto vuonna 21

9 6 SÄÄTIEDOT Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Lämpötila Taulukossa 4 sekä kuvassa 2 on esitetty kuukauden keskilämpötilat Nokelassa vuonna 21 ja vuosina torinrannassa sekä Oulunsalon lentoasemalla vertailujaksolla Vuoden 21 keskilämpötilaksi mitattiin Nokelassa 2, o C. Vuosien keskiarvo kauppatorilla on 3, o C ja Oulunsalon lentoaseman vertailujakson keskiarvo 2,4 o C. Vuonna 21 talvikuukaudet olivat selvästi pitkänajankeskiarvoa kylmempiä. Keskimääräistä lämpimämpää oli touko- ja heinäkuussa. Taulukko 4. Kuukauden keskilämpötilat v. 21 Nokelassa ja vuosina Oulun kauppatorilla sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla. Kuukausi Nokela 21 Kauppatori Lentoasema tammikuu -14,4-9,1-9,7 helmikuu -11,9-8,8-9,5 maaliskuu -6,8-4,2-4,7 huhtikuu 2,7 1,7,8 toukokuu 11,2 7,8 7,5 kesäkuu 12,7 13,8 13,6 heinäkuu 19, 16,9 16,2 elokuu 13,9 14,6 13,7 syyskuu 9,5 9,2 8,4 lokakuu 4,2 3,4 2,7 marraskuu -5,1-2,6-3,2 joulukuu -13,3-6,6-7,5 keskiarvo 2, 3, 2,4 25 o C Nokela 21 Lentoasema Kauppatori tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat ( o C) Nokelassa vuonna 21 ja pitkäaikaiskeskiarvot vuosina torinrannassa sekä vuosina Oulunsalon lentoasemalla.

10 7 Tuuli Kuvassa 3 on esitetty keskimääräiset tuulensuunnat ja tuulen nopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain vuonna 21 (Nokela). Yleisimpiä olivat kaakkois- ja luoteistuulet. Kuvassa 4 on esitetty tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla. Kuvasta voidaan todeta länsi- ja luoteistuulien (merituuli) olevan vallitsevia kesäaikaan. o /36 o 27 o 9 o Kuva 3. Tuulensuuntien osuudet ja tuulennopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Oulussa vuonna 21 (Nokela). 35 % 3 % 25 % 2 % % 18 o tyyni N NE E SE S SW W NW 15 % 1 % 5 % % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4. Tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla.

11 8 RIKKIDIOKSIDI 1 Liitteessä 1 on esitetty Nokelassa vuonna 21 mitatut rikkidioksidin (SO 2 ) tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain Ohjearvo 25 Nokela Pyykösjärvi Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain välillä 8-4 (3-16 % ohjearvosta). Kuvassa 5 on esitetty tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Nokelassa välillä 3-9 (4-11 % ohjearvosta). Kuvassa 6 on esitetty vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskiarvo Nokelassa oli 2,2. Kuvassa 7 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys vuosina Pitoisuudet raja-arvoihin verrattuna Korkein rikkidioksidin tuntikeskiarvo Nokelassa vuonna 21 oli 72 ja 25. korkein 4. Rikkidioksidin tuntiraja-arvo on 35. Rajaarvo ylittyy, jos yli 35 tuntipitoisuuksia mitataan vähintään 25 kpl kalenterivuoden aikana. Korkein vuorokausikeskiarvo oli 13 ja 4. korkein 1 (raja-arvo 125 µg/m3, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuoden aikana on 3). Yhteenveto rikkidioksidipitoisuuksista Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuonna 21 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 16 % ohjearvosta ja 11 % raja-arvosta Kuva 5. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina ohjearvo 8 Nokela Pyykösjärvi Kuva 6. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m³ Mustasuo Nokela Simssi Pyykösjärvi Välivainio Pateniemi Kuva 7. Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina

12 9 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) Nokelassa vuonna 21 mitattujen haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrannolliset tunnusluvut sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain on esitetty liitteessä 1. Vallitsevista paikallisista säätekijöistä (pääasiassa tuulensuunta ja -nopeus) johtuen haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajuhaitan esiintymistiheys vaihtelevat vuodenajan mukaan. Nokelassa hajuhaittaa on esiintynyt keskimäärin eniten alkukesällä, koska lännenpuoleiset merituulet ovat tällöin vallitsevia ja tuovat hajut kaupunkiin (ks. kuva 4). Kuvassa 9 on tarkasteltu hajuhaitan esiintymistiheyttä hajutuntien (tuntikeskiarvo vähintään 3 ) lukumäärän avulla. Vuonna 21 hajutunteja oli Nokelassa enemmän kuin keskimäärin vuosina ja myös mitatut pitoisuudet olivat korkeampia. Kuvassa 1 on tarkasteltu pitoisuuksien vaihtelua eri vuodenaikoina 99 %:n tuntiarvojen avulla. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna 8 kpl Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat kuukausittain Nokelassa välillä - 2 ( - 2 % ohjearvosta) keskiarvo keskiarvo Kuvassa 8 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Nokelassa. Nykyisen ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia voidaan havaita ennen Nuottasaaren sellutehtaan saneerausta syksyllä Saneerauksen jälkeen pitoisuudet laskivat noin puoleen aiemmasta. Pitoisuudet laskivat edelleen syksyllä 24 Stora Enso Oyj:n hajukaasupäästöjen vähentämiseen kohdistuneiden investointien myötä tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 9. Hajutuntien (tunti ka>3 ) lukumäärä kuukausittain vuonna 21 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa keskiarvo keskiarvo Kuva 8. TRS-yhdisteiden vuorokausiarvojen kehitys Nokelassa vuosina Hajuhaitan esiintyminen Ohjearvo astui voimaan tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 1. TRS:n vuodenaikaisvaihtelu vuonna 21 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa (99 %:n tuntiarvoja). Hajutuntien kokonaismäärä vuonna 21 oli suurempi kuin vuosina 27 29, mutta selvästi pienempi kuin ennen vuotta 25. Kuvassa 11 on esitetty TRS:n lyhytaikaispitoisuuksien (99 %:n tuntiarvo ja kuukauden korkein tuntiarvo) sekä hajutuntien määrän kehitys kuukausittain vuosina Nokelassa.

13 %:n arvot kpl 6 12 max tunti hajutunnit Kuva 11. TRS-yhdisteiden tuntiarvojen kehitys kuukausittain sekä hajutuntien määrä (kpl, tunti ka > 3 ) vuosittain vuosina Nokelassa. Yhteenveto haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista Vuonna 21 Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat suurempia ja hajutunteja oli enemmän kuin keskimäärin vuosina Tilanne oli kuitenkin selvästi parempi kuin ennen vuotta 25. Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 2 % vuorokausiohjearvosta. Korkein tuntipitoisuus oli 62. TYPEN OKSIDIT Ulkoilmassa esiintyy typen oksideja useina eri yhdisteinä, joista taajamien ilmanlaadun kannalta tärkeimmät ovat typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Näistä käytetään yhteisnimitystä typenoksidit (NO x ). Terveysvaikutusten kannalta typpidioksidi on selvästi typpimonoksidia merkittävämpi. Suoria kasvillisuusvaurioita aiheuttavat sekä typpidioksidi että typpimonoksidi. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja liikenne. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on alle puolet. Maanpintatasolla typenoksidipitoisuuksia aiheuttavat kuitenkin lähes pelkästään liikenteen päästöt, jotka purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka ulkoilmassa nopeasti hapettuu otsonin (O 3 ) kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi. Vilkkaassa liikenneympäristössä NO-päästöjen määrä on suuri ja otsoni kuluu hapetusreaktiossa loppuun rajoittaen näin syntyvän NO 2 :n määrää. Vaikka liikenteen kokonaistypenoksidipäästöt ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä voimakkaasti laskeneet NO:ta riittää yhä NO 2 :n muodostamiseen, eikä NO 2 -pitoisuuksien ole voitu todeta laskeneen kokonaistypenoksidipäästöjen laskun mukana. Kuvassa 12 on esitetty typpimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien vuorokausijakauma keskustassa ja Pyykösjärvellä vuonna 21. Keskustassa vilkkaassa liikenneympäristössä typpimonoksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin Pyykösjärvellä. Pyykösjärvellä pitoisuuksia aiheuttavat pääasiassa etäämpää kulkeutuvat liikenteen päästöt. Pitoisuudet ovat siellä pienempiä ja typpidioksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin keskustassa.

14 Pyykösjärvi NO Pyykösjärvi NO2 Keskusta NO Keskusta NO ohjearvo vaihteluväli Keskusta 21 keskiarvo kellonaika Kuva 12. Typen oksidien vuorokausivaihtelu keskustassa ja Pyykösjärvellä vuonna 21. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 13. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa. TYPPIDIOKSIDI 2 vaihteluväli Liitteessä 1 on esitetty typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuonna 21. Keskustan mittausaseman sijainti muuttui hieman vuoden 1998 alusta alkaen. Typpidioksidipitoisuuksien kehitystä esittävissä kuvissa em. ajankohdan jälkeisissä tuloksissa on käytetty eri esitystyyliä. Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Kuvissa 13 ja 14 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä 5-22 ( % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä (14-79 % ohjearvosta). Kuvissa 15 ja 16 on esitetty typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä ( % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä 1-77 (14-11 % ohjearvosta) Pyykösjärvi 21 keskiarvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä ohjearvo vaihteluväli Keskusta 21 keskiarvo ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa.

15 vaihteluväli Pyykösjärvi 21 keskiarvo Kuva 16. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvassa 17 on esitetty typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys. Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla typpidioksidipitoisuuksien voidaan havaita lievästi laskeneen. Keskustan mittaustuloksista voidaan havaita mittauspisteen siirron vaikutus vuoden 1998 alusta alkaen. Pitoisuudet uudessa mittauspaikassa ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin vanhassa lähellä vilkasta risteystä sijainneessa mittauspisteessä. (7kpl), 1994 (1 kpl), 1995 (2 kpl), 1996 (6 kpl), 1998 (3 kpl) ja vuonna 21 (1 kpl). Vuosina ei ylityksiä mitattu. Tammikuussa 21 mitattiin kolmen päivän aikana ( ) yhteensä kahdeksan yli 2 tuntipitoisuutta (korkein 243 ). Oulun seudulla vallitsi tuolloin poikkeuksellisen voimakas, heikkotuulinen inversiotilanne. Inversiotilanteessa ilma on lämpötilaeroista johtuen kerrostunut ja liikenteen pakokaasut kertyvät alimpaan matalaan kerrokseen ja ilman epäpuhtauspitoisuudet voivat kohota korkeiksi. Pyykösjärvellä ei ole mitattu yli 2 ylittäviä pitoisuuksia. Tammikuussa 21 korkein pitoisuus oli 149. Kuvassa 18 on esitetty typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 21 keskustassa. Raja-arvo typpidioksidin vuosikeskiarvolle on 4 ( alkaen). Vuonna 21 typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 29 ja Pyykösjärvellä raja-arvo 6 µg/m³ Pyykösj. kk ka Pyykösj. v. ka Keskusta kk ka Keskusta v. ka Keskusta kk ka Kuva 18. Typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 21 Oulun keskustassa Kuva 17. Typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Typpidioksidin tuntiraja-arvo (2 ) sallii ylityksiä 18 tuntia vuodessa (voimassa alkaen). Keskustassa vuodesta 1991 lähtien 2 ylittäviä tuntipitoisuuksia on mitattu vuonna 1992 Yhteenveto typpidioksidipitoisuuksista Vuoden 21 keskimääräistä kylmempinä talvikuukausina typpidioksidipitoisuudet olivat viime vuosiin verrattuna korkeita. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. Tällöin ylittyi typpidioksidin vuorokausiohjearvo sekä keskustassa että Pyykösjärvellä. Keskustassa ylitettiin myös tuntiohjearvo ja raja-arvo 2 ylitettiin kahdeksan tunnin ajan. Raja-arvo sallii ylityksiä 18 tuntia kalenterivuodessa.

16 tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys 13 Korkeimmat pitoisuudet mitattiin harvinaisessa säätilanteessa, poikkeuksellisen voimakkaassa maanpintainversiossa. Tällaisessa tilanteessa on lähes tyyntä ja ilma on lämpötilan mukaan kerrostunut. Liikenteen pakokaasut purkautuvat alimpaan kylmään kerrokseen ja koska kerrostuneisuus estää pystysuuntaisen sekoittumisen alkavat ilmansaasteet kertyä muodostaen korkeita pitoisuuksia. Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla ovat keskimääräiset typpidioksidipitoisuudet kuitenkin lievästi laskeneet sekä keskustassa että Pyykösjärvellä. tavoitearvo otsonille on kahdeksan tunnin keskiarvo 12 ilman ylityksiä. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu tavoitearvo (18 h) ja pitkän ajan tavoitearvo (6 h) alitettiin selvästi (291 h). Mitatut pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. Liitteessä 2 on esitetty otsonin tunnusluvut vuonna 21 ja kuvassa 2 vuosina Pyykösjärvellä. 1 8 OTSONI (O 3 ) Otsonipitoisuuden mittaus käynnistyi Pyykösjärven mittauspisteessä vuoden 27 alusta. Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonia myös kaukokulkeutuu Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä olosuhteet sen muodostumiselle ovat otollisemmat. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri ja sitä esiintyy ilmassa vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla. Maanpintatasolla otsoni on haitallista kasveille ja ihmisen terveydelle. Yläilmakehässä otsonia on selvästi enemmän kuin alailmakehässä ja sen muodostumismekanismi on erilainen. Yläilmakehän otsoni puolestaan suojaa elämää estämällä vaarallisen UV-säteilyn pääsyn maanpinnalle. Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsoni reagoi nopeasti muiden ilmansaasteiden kanssa. Otsonin reagoidessa liikenteen typpimonoksidipäästöjen kanssa syntyy terveydelle haitallista typpidioksidia. Kun typpidioksidia syntyy, niin otsonia poistuu ilmasta. Kuvassa 19 on esitetty esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta Otsoni Typpidioksidi Kuva 19. Esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta (Pyykösjärvi, helmikuu) kuukausikeskiarvo maks 8 tuntia maks tunti Kuva 2. Otsonin kuukausikeskiarvot, korkeimmat 8 tunnin arvot sekä korkeimmat tuntiarvot Pyykösjärvellä vuosina Pitoisuudet kynnys- ja tavoitearvoihin verrattuna Vuonna 21 otsonin korkein tuntiarvo Pyykösjärvellä oli 129 (toukokuu). Korkein kahdeksan tunnin keskiarvo oli 116 (toukokuu). Tavoitearvo vuorokauden korkeimmalle kahdeksan tunnin keskiarvolle on 12. Tavoitearvo sallii ylityksiä 25 päivänä kalenterivuodessa. Pitkän ajan

17 14 HIILIMONOKSIDI Liikenteen häkä eli hiilimonoksidipäästöt (CO) ovat moottoritekniikan kehittymisen myötä laskeneet huomattavasti. Tämä näkyy pitoisuuksien selvänä laskuna. Liitteessä 2 on esitetty keskustan mittauspisteen häkäpitoisuudet kuukausittain vuonna 21. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (kuukauden korkein tuntiarvo) vuonna 21 vaihtelivat keskustassa kuukausittain välillä,3 4, mg/m 3 (1,5-2 % ohjearvosta). Kuvassa 21 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina Korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot vaihtelivat keskustassa vuonna 21 välillä,1 3,1 mg/m 3 (1,3-39 % ohjearvosta). Kuvassa 22 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot keskustassa vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu Hiilimonoksidin vuorokausijakaumassa voidaan havaita selvä ero arkipäivien ja viikonlopun välillä. Arkisin häkäpitoisuudet alkavat keskustassa nousta kello 6 jälkeen aamulla työmatkaliikenteen seurauksena. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuvat iltapäivän paluuliikenteen aikoihin klo Viikonloppuisin pitoisuudet ovat korkeimmillaan illalla. Kuvassa 23 on esitetty hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu keskustassa vuonna 21. Häkäpitoisuuksien kehitys Kuvassa 24 on esitetty hiilimonoksidin vuosikeskiarvon sekä kuukauden korkeimpien tuntiarvojen ja kahdeksan tunnin keskiarvojen kehitys keskustan mittauspisteessä vuosina Kuvasta voidaan todeta häkäpitoisuuksien voimakas lasku. Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Hiilimonoksidin raja-arvo on 1 mg/m 3. Arvoon verrataan kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja, eikä raja-arvolle sallita yhtään ylitystä. Vuonna 21 korkein raja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 3,1 mg/m 3. 2, 16, 12, 8, 4,, Kuva 21. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina , 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, mg/m 3 ohjearvo vaihteluväli ka 1-9 tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou mg/m 3 ohjearvo vaihteluväli 1-9 ka tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 22. Hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin arvot kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina mg/m 3,25,2,15,1,5, arki lauantai sunnuntai Kuva 23. Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu vuonna 21.

18 15 mg/m 3 (max h ja max 8 h) mg/m 3 ( vuosikeskiarvo) 25 2 tuntiohjearvo max h max 8 h max h max 8 h vuosikeskiarvo 2,5 2, 15 1,5 1 8 h:n ohjearvo 1, 5, Kuva 24. Hiilimonoksidin korkeimpien tuntiarvojen, korkeimpien kahdeksan tunnin arvojen sekä vuosikeskiarvon kehitys Oulun keskustassa vuosina , Yhteenveto hiilimonoksidipitoisuuksista Häkäpitoisuuksien voidaan todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana autojen moottoritekniikan kehittymisen myötä huomattavasti. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat alle kymmenesosa 199-luvun alun tasosta. Viime vuosina myös lyhytaikaispitoisuuksien voidaan todeta selvästi laskeneen. Vuonna 21 häkäpitoisuudet Oulun keskustassa olivat korkeimmillaan 2 % tuntiohjearvosta, 39 % kahdeksan tunnin ohjearvosta ja 31 % raja-arvosta. HIUKKASET Kaupunkialueilla huomattavin vaikutus ilman hiukkasmääriin on liikenteellä. Suuri osa hiukkasista on peräisin liikenteen maasta nostattamasta katupölystä. Pöly sisältää lisäksi autojen pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden päästöistä sekä puun pienpoltosta peräisin olevia hiukkasia. Ongelmallisin aika hiukkasten suhteen on kevät, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen alta ja kadut alkavat kuivua. Keväistä pölyongelmaa pahentavat entisestään kuivat sääjaksot. Sade sen sijaan puhdistaa ilmaa tehokkaasti hiukkasista. Suurin osa pölyn massasta on suuria hiukkasia, jotka eivät terveyden kannalta ole kovin haitallisia (pääosa katupölystä). Haitallisia ovat sen sijaan pienet hiukkaset, koska ne pääsevät tunkeutumaan syvemmälle hengitysteissä, pienimmät (alle 2,5 µm) keuhkorakkuloihin asti (mm. pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden prosesseista ja puun pienpoltosta peräisin olevat). Maailman terveysjärjestö WHO on todennut arvioinnissaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista vakavimpien haittojen liittyvän leijuvaan pölyyn ja todennäköisimmin sen hienojakoisiin hiukkasiin. Ilmassa leijailevan pölyn kokonaismäärää kutsutaan kokonaisleijumaksi (TSP), leijuman alle 1 µm:n hiukkasia hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1 ) ja alle 2,5 µm:n hiukkasia pienhiukkasiksi (PM 2,5 ). Oulussa on mitattu hengitettäviä hiukkasia keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuodesta 1991 alkaen. Vuoden 22 alussa keskustan mittauspisteessä alkoi pienhiukkasten mittaus. Liitteessä 2 on esitetty

19 16 hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuudet kuukausittain vuonna 21. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 21 vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä 2-46 (29-66 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä (23-41 % ). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kevätpölyaikaan. Kuvissa 25 ja 26 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina vaihteluväli 1-9 keskiarvo ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys Kuvassa 27 on esitetty PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvot ja kuvassa 28 ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä Kuva 27. PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä µg/m³ µg/m³ keskusta kk ka keskusta v. ka Pyykösjärvi kk ka Pyykösjärvi v. ka keskusta kk ka Keskusta Pyykösjärvi Keskusta 7 ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 25. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa. 15 vaihteluväli Kuva 28. PM 1 :n ohjearvoon verrannollisten vuorokausiarvojen kehitys. 7 ohjearvo keskiarvo Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna 35 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 26. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 21 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä. Raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle on 5. Raja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana. Vuonna 21 keskustassa mitattiin yli 5 vuorokausiarvoja yksi huhtikuussa ja yksi toukokuussa. Pyykösjärvellä ei mitattu yli 5 vuorokausipitoisuuksia. Kuvassa 29 on esitetty PM 1 -hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa ja kuvassa 3 Pyykösjärvellä vuonna 21. Taulukossa 5 on esitetty hengitettävien hiukkasten yli 5 vuorokausipitoisuuksien lukumäärät vuosina

20 17 1 Yhteenveto hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista Kuva 29. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna Raja-arvo Vuonna 21 kevätpölyaikaan Oulun keskustassa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät edellisen kevään tapaan tavanomaista pienemmiksi. Rajaarvotason ylityksiä kirjattiin tällöin ainoastaan kahtena vuorokautena. Pyykösjärvellä ylityksiä ei kirjattu. Viime vuosina Oulun kaupungin Tekninen liikelaitos on suorittanut keväisin pölypitoisuuksien kohotessa pölynsidontaa kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella. Vuonna 29 suolaliuoksena alettiin käyttää kalsiumkloridia, jonka voitiin todeta sitovan pölyä tehokkaammin kuin aiemmin käytetty meltiumliuos. Kalsiumkloridin edullisemman hinnan ansiosta pölynsidontaa on voitu suorittaa myös laajemmalla alueella Raja-arvo Kuva 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Pyykösjärvellä vuonna 21. Taulukko 5. PM 1 -hiukkasten yli 5 vuorokausipitoisuuksien lukumäärä (kpl) vuosina Vuosi Keskusta Pyykösjärvi PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraaliaineksesta. Pienhiukkasten mittaus käynnistyi keskustan mittauspisteessä vuonna 22. Uudessa ilmanlaatuasetuksessa on säädetty tavoiteja raja-arvot pienhiukkasten vuosikeskiarvolle sekä pienhiukkasaltistumista koskeva kansallinen vähennystavoite (raja-arvo 25, saavutettava 215 mennessä ja tavoitearvo 2, saavutettava 22 mennessä). Vuonna 21 pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa oli 8,2. Pitoisuus on alhainen ehdotettuun raja-arvoon verrattuna. Kuvassa 31 on esitetty pienhiukkasten vuosipitoisuudet keskustassa vuosina Maailman terveysjärjestö WHO on antanut pienhiukkaspitoisuudelle vuosiohjearvon 1 ja vuorokausipitoisuudelle ohjearvon 25 (WHO 26). Vuonna 21 korkein vuorokausipitoisuus oli 27 (3.7.) ja sen aiheutti venäjän metsäpaloalueelta kaukokulkeutuneet hiukkaset. Kuvassa 32 on esitetty pienhiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustan mittauspisteessä vuonna 21.

21 18 25, 2, 15, 1, 5,, 8,1 8,3 8, 9,4 9,3 Kuva 31. PM 2,5 -hiukkasten vuosikeskiarvot keskustassa vuosina raja-arvo Kuva 32. PM 2,5 :n vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna 21. 8,4 7,7 8,1 8, ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksi on tarkoitettu ajantasaiseen ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla yksinkertaistetaan eri ilmansaasteiden pitoisuudet lyhyeksi sanalliseksi arvioksi. Ilmanlaatu jaotellaan viiteen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain ja se kuvaa ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Oulun keskusta-alueen ilmanlaatua kuvaava indeksi lasketaan keskustan mittausaseman tuloksista. Pyykösjärven mittaustulokset määrittävät asuntoalueiden indeksin. Indeksissä on Oulussa mukana typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset ja häkä (keskusta). Epäpuhtauksille määritetään tunneittain ns. alaindeksi vertaamalla epäpuhtauspitoisuutta kyseisen komponentin ohje- ja raja-arvoon. Lopulliseksi indeksiksi valitaan aina korkein alaindeksi. Taulukossa 6 on esitetty indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksi on kehitetty pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ympäristötoimistossa ja se on nykyisin yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuoden 27 alusta lainsäädäntömuutosten ja uusimman terveysvaikutustiedon pohjalta. Edellinen uudistus oli vuonna 22. Uudistuksen myötä ilmanlaatu on useammin tyydyttävä, välttävä tai huono ja aikaisempaa harvemmin hyvä. Taulukko 6. Ilmanlaatuindeksin määrittely Indeksi Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat - 5 HYVÄ ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 VÄLTTÄVÄ epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

22 19 Vuoden 21 ilmanlaatu indeksillä kuvattuna Luokittelemalla ilmanlaatu vuorokauden huonoimman tunti-indeksin mukaan oli ilmanlaatu Oulun keskustassa erittäin huono kolmena päivänä, huono 11 päivänä, välttävä 92 päivänä, tyydyttävä 182 päivänä ja hyvä 77 päivänä. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono kahtena, välttävä 37 päivänä, tyydyttävä 131 päivänä ja hyvä 195 päivänä. Tunneittain tarkasteltuna vuonna 21 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono kahdeksan tuntia, huono 33 (,38 % ajasta), välttävä 445 (5,1 %), tyydyttävä 2273 (26, %) ja hyvä 5978 tuntia (68,4 %). Laskentatunteja oli yhteensä 99,74 % vuoden tunneista. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono 2 tuntia, välttävä 129 (1,5 % ajasta), tyydyttävä 927 (1,6 %) ja hyvä 7684 tuntia (87,9 %). Laskentatuntien kattavuus oli 99,79 % vuoden tunneista. Kuvissa 33 ja 34 on esitetty ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain vuonna 21 Oulun keskustassa ja asuntoalueilla (tuntitarkastelu). Kaikki erittäin huonot ilmanlaatutilanteet olivat typpidioksidin aiheuttamia ja mitattiin tammikuussa keskustassa. Typpidioksidi aiheutti huonon ilmanlaadun myös kahtena tuntina marraskuussa ja joulukuussa. Keväällä huonot ilmanlaatutilanteet aiheutuivat korkeista hiukkaspitoisuuksista. Taulukossa 7 on esitetty ilmanlaadun jakautuminen ilmanlaatuluokkiin tunneittain vuosina % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kuva 33. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain Oulun keskustassa vuonna 21 (tuntitarkastelu). 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä % tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 34. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain asuntoalueilla vuonna 21 (tuntitarkastelu). Taulukko 7. Ilmanlaadun jakautuminen ilmanlaatuluokkiin tunneittain vuosina hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal

23 2 PÄÄSTÖT Oulun ilmaa kuormittavat paikallinen teollisuus, energiantuotanto ja liikenne sekä muualta kulkeutuva kuormitus. Teollisuuden ja energiantuotannon merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset sekä rikkidioksidi ja muut rikin yhdisteet. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset, häkä ja hiilivedyt. Lisäksi teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöissä vapautuu hiilidioksidia, mikä on merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat erityisesti rikkidioksidin osalta laskeneet viime vuosiin asti rikinpoistolaitosten käytön, polttoaine- ja polttoteknisten muutosten sekä teollisuuden prosessimuutosten ansiosta. Liikenteen päästöt ovat laskeneet katalysaattoreiden ja puhtaammin palavien polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Yhteenlasketut ilman epäpuhtauspäästöt ovat viime vuosina vaihdelleet suhteellisen vähän. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjen kehitys ja vuoden 21 päästöjen jakautuminen eri päästölähteiden kesken on esitetty kuvassa 35. Kylmästä talvesta johtuen energiantuotannon typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt kasvoivat. Rikkidioksidin osalta päästöjä kasvatti myös turpeen suhteellisesti suurempi osuus polttoaineena. Tarkat tiedot ilmanepäpuhtauspäästöistä Oulussa vuonna 21 on esitetty liitteessä 3. Hiilimonoksidipäästöistä (yht t) liikenteen osuus oli 65 % (272 t) ja Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan osuus 33 %. Liikenteen hiilivetypäästöt olivat 295 t ja laitosten yhteensä 91 t. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt Oulussa vuonna 21 olivat yhteensä t. Oulun Energian voimalaitosten osuus päästöistä oli 51 %, Stora Enso Oyj:n 2 %, Laanilan Voima Oy:n 16 % ja liikenteen 12 %. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t, joista Stora Enso Oyj:n osuus oli 78 % ja Oulun Energian voimalaitosten 19 % t/v TRS v. 21 yht. 28 t STORA ENSO OYJ 53 % ARIZONA CHEMICAL OY 24 % PAROC OY AB 23 % t/v SO2 v. 21 yht t OULUN ENERGIA 52 % STORA ENSO OYJ 18 % ARIZONA CHEMICAL OY 15 % LAANILAN VOIMA OY 1 % MUUT PISTELÄHTEET 5 % t/v NO 2 v. 21 yht t STORA ENSO OYJ 36 % OULUN ENERGIA 31 % LAANILAN VOIMA OY 8 % OULUN SATAMA 3 % MUUT PISTELÄHTEET 2 % LIIKENNE 2 % t/v Hiukkaset v. 21 yht. 187 t STORA ENSO OYJ 38 % OULUN ENERGIA 22 % PAROC OY 7 % LAANILAN VOIMA OY 6 % MUUT PISTELÄHTEET 5 % LIIKENNE 22 % Kuva 35. TRS-, SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjen kehitys Oulussa vuosina sekä päästöjen jakautuminen päästölähteiden kesken vuonna 21.

24 LIITE 1 21 Rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) Oulussa v. 21 (µg/m³). Nokela keskiarvo 2.korkein vuorokausiarvkausiarvtiarvo korkein vuoro- 99 %:n tun- korkein tuntiarvo tammikuu 3, helmikuu 3, maaliskuu 2, huhtikuu 2, toukokuu 2, kesäkuu 1, heinäkuu 2, elokuu 1, syyskuu 2, lokakuu, marraskuu 1, joulukuu 2, Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Oulussa v. 21 (, S). Nokela 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu 1 marraskuu joulukuu Typpidioksidipitoisuudet (NO 2 ) Oulussa v. 21 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi Tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu korkein tuntiarvo

25 LIITE 2 22 Hiilimonoksidipitoisuudet (CO) Oulussa v. 21 (mg/m³). Otsonipitoisuudet (O 3 ) Oulussa v. 21 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin arvo korkein tuntiarvo Pyykösjärvi keskiarvo korkein 8 tunnin arvo korkein tuntiarvo tammikuu,3 3,1 4, helmikuu,2 1,7 2, maaliskuu,1 1,1 2, huhtikuu,1,8 1, toukokuu,1,3, kesäkuu,,1, heinäkuu,1,4, elokuu,1,3, syyskuu,1,6 2, lokakuu,1,5 1, marraskuu,1 1,3 2, joulukuu,2 2,4 3, Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuudet Oulussa v. 21 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2. korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuudet Oulussa v. 21 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2. korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

26 LIITE 3 23 Ilman epäpuhtauspäästöt Oulussa vuonna 21 (tonnia vuodessa). Hiukkaset SO 2 NO X (1 TRS (2 NMVOC CO 2(Fos) (3 CO 2(Bio) (4 CO (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) Laanilan Voima Oy 1,3 297,2 264,4 5, Kemira Oyj, Oulun toimipaikka 38,4,5 Oulun Energia (yht.) 41,6 1544,9 169,4 21, Toppilan voimalaitokset 36,5 1346,4 15,9 21, Limingantullin lämpökeskus,4 19,3 6, Vasaraperän lämpökeskus 2,1 59,5 17,9 177 Pateniemen lämpökeskus 1,8 8,7 23, OYS:n lämpökeskus,5 7,4 5, Oulunsuun lämpökeskus,4 31,6 11, Stora Enso Oyj 7,7 543,7 1241, 15, 1, Eka Polymer Latex Oy,3 Arizona Chemical Oy 1,4 458, 29,6 6, Nuottasaaren tehdasalueen laitokset yht. 72,1 11,7 127,6 21,9 2, Paroc Oy Ab 13,1 19,1 12,9 6,5 1, Lemminkäinen Infra Oy 2,1 11,7 6, Fortum Power and Heat Oy (yht.) 4,2 54,2 21, LK-117 2,77 26,52 9, LK-21 1,5 27,6 12, Fermion Oy,2 31,4 Oy Teboil Ab, Toppilan varasto 5,9 St1 Energy Oy, Vihreäsaaren varasto,,1,2 5,3 74 Saint-Gobain Weber Oy Ab,4 1,6 1,1 71 Oulun Satama 2,5 12,5 117,7 6, Lupavelvolliset yhteensä Muut pistelähteet (VAHTI) 1,2 1,6 Pistelähteet (yhteensä) Liikenne (5 41 1, Yhteensä Vuoden 29 päästöt Vuoden 28 päästöt Vuoden 27 päästöt Vuoden 26 päästöt Vuoden 25 päästöt Vuoden 24 päästöt Vuoden 23 päästöt Vuoden 22 päästöt Vuoden 21 päästöt Vuoden 2 päästöt Vuoden 1999 päästöt Vuoden 1998 päästöt Vuoden 1997 päästöt Vuoden 1996 päästöt Vuoden 1995 päästöt Vuoden 1994 päästöt Vuoden 1993 päästöt ) typpidioksidina (NO 2) 2) rikkinä (S) Fossiilisista polttoaineista peräisin oleva 4) Biopolttoaineista peräisin 5) Lähde: LIISA 29 laskentamalli

27 LIITE 4 24 Tulosten laadun varmistus Analysaattoreille on laadittu laitekohtaiset huolto- ja kalibrointisuunnitelmat. Kaasuanalysaattoreille suoritettiin v. 21 kalibrointeja 5-7 kpl laitekohtaisen tarpeen mukaan. Lisäksi NO x - ja CO-analysaattoreille tehtiin laajempi mittausstandardin edellyttämä lineaarisuustestaus. Kalibroinnit suoritetaan kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Kalibroinnissa käytettävien kaasujen analyysitarkkuuksiksi on ilmoitettu SO 2 - ja H 2 S-kaasujen osalta +3% sekä NO- ja CO-kaasujen osalta +2 %. Kalibraattorilla tuotettuja pitoisuuksia verrattiin ja konsultin pitoisuuksiin. Konsultin pitoisuudet määritetään kaksi kertaa vuodessa Ilmatieteenlaitoksen kalibrointilaboratoriossa. Hiukkasanalysaattoreiden virtaukset kalibroitiin kahdesti ja mikrovaa at kerran. Ilmanlaadunmittausohjelma (ENVIDAS) suorittaa automaattisesti analysaattoreiden (lukuun ottamatta hiukkas- ja CO-analysaattoreita) nolla- ja aluetason tarkistuksen kerran vuorokaudessa. SO 2 -, NO x - ja TRS-analysaattoreiden alueen tarkistus tapahtuu permeaatioputkikalibraattorilla. NO x -analysaattorin alueen tarkistukseen käytetään NO 2 -putkea ja TRS-analysaattorin tarkistukseen H 2 S-putkea. Analysaattoreiden toimintaa seurattiin päivittäin ENVIEW-ohjelmiston avulla. Viikoittain analysaattoreiden huoltoseuranta-arvot kirjataan mittausasemilla laitekohtaiseen kirjanpitoon. Toimistolla sijaitsevaan huoltopäiväkirjaan kirjataan lisäksi kaikki havaitut mittaustuloksiin vaikuttavat tekijät (havaitut häiriöt, tehdyt korjaukset ja huollot, häiriötekijät mittausasemien ympäristössä jne.). Analysaattoreiden kalibroinneista tallennetaan erikseen kalibrointipöytäkirjat. Erilaisista laitehäiriöistä ja kalibroinneista johtuvat virheelliset mittaustulokset poistetaan tai korjataan tarvittaessa päivittäin ja viimeistään kuukauden vaihtuessa. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 21 tulosten saatavuus analysaattoreiden osalta kuukausittain tarkasteltuna oli alimmillaan 84 % (Nokela SO 2 syyskuu).

28 LIITE 5 25 Mittausasema- ja laitetiedot 1(4). Aseman nimi: KESKUSTA Osoite: Saaristonkatu 14 Mittausparametrit: NO 2, NO, NO x, CO, hiukkaset PM 1 ja PM 2,5 Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta NOx ja CO 2 m, hiukkaset 4 m, merenpinnasta +5 m Ympäristö: keskikaupunki, vilkasliikenteinen katukuilu Merkitykselliset liikennemäärä 5 m:n säteellä 14 ajoneuvoa/vrk pistelähteet: Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs model 9841A NO x kemiluminesenssi Monitor Labs 983 CO IR-absorptio Teom 14A PM 1 inertiamikrovaaka (ulkoilman paine ja lämpötila) Teom 14A PM 2,5 inertiamikrovaaka (ulkoilman paine ja lämpötila)

29 LIITE 5 26 Mittausasema- ja laitetiedot 2(4) Aseman nimi: NOKELA Osoite: Kiskotie 24 Mittausparametrit: SO 2, TRS, Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 3 m, merenpinnasta +7,5 m Ympäristö: esikaupunki, asuntoalue Merkitykselliset pistelähteet: Nuottasaaren tehdasalueen laitokset Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs model 885 SO 2 UV-fluoresenssi Monitor Labs model 885 +Oxycon Convertter model 8775A TRS UV-fluoresenssi

30 LIITE 5 27 Mittausasema- ja laitetiedot 3(4) Aseman nimi: PYYKÖSJÄRVI Osoite: Lahnatie 1 Mittausparametrit: NO 2, NO, NO x, hiukkaset PM 1, O 3 Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 4 m, merenp. +17,5 m Ympäristö: esikaupunki, asuntoalue Merkitykselliset pistelähteet: Laanilan Voima Oy, Paroc Oy Ab, Toppilan voimalaitokset Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs 9841B NO x kemiluminesenssi Teom 14A PM 1 inertiamikrovaaka (ulkoilman paineessa ja lämpötilassa) API O 3 UV-absorptio

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 211 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 213 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 213 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/214 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Julkaisu 3/217 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5 )... 9 TYPEN

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 215 Julkaisu 3/216 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 MITTAUSTOIMINTA... 4 SÄÄTIEDOT... 5 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 29 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (mg/m³). Otsonipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma

Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma 217-221 Raportti 3/216 ISSN 2343-2985 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI... 3 NYKYINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU SEURANTASUUNNITELMA

OULUN ILMANLAATU SEURANTASUUNNITELMA OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAPORTTI 2/211 OULUN ILMANLAATU SEURANTASUUNNITELMA 212-216 5 µg/m3 raja-arvo Keskusta 4 Pyykösjärvi ylempi arviointikynnys 3 alempi arviointikynnys 2 1 21 22 23 24 25 26 27

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2017 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot