OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007"

Transkriptio

1 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni

2 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 27

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT SEKÄ OTSONIN TAVOITE- JA KYNNYSARVOT... 4 MITTAUSTOIMINTA... 6 SÄÄTIEDOT... 8 RIKKIDIOKSIDI... 1 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ TYPEN OKSIDIT TYPPIDIOKSIDI OTSONI... 2 HIILIMONOKSIDI HIUKKASET HENGITETTÄVÄT HIUKKASET PIENHIUKKASET ILMANLAATUINDEKSI PÄÄSTÖT LIITTEET... 35

4 JOHDANTO 1 Tässä raportissa on esitetty Oulun ilmanlaadun mittaustulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 27. Ilmanlaadun seuranta vuonna 27 toteutettiin uuden vuosia koskevan Oulun ilmanlaadun seurantasopimuksen mukaisena. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet Oulun kaupunki (Oulun seudun ympäristövirasto), Oulun Energia, Stora Enso Oyj, Kemira Oyj, Laanilan Voima Oy, Arizona Chemical Oy, Paroc Oy Ab, Fermion Oy, Fortum Power and Heat Oy, Lemminkäinen Oyj ja Oulun Satama. Käytännön mittaustoiminnasta ja tarkkailuraportin laadinnasta on vastannut Oulun seudun ympäristövirasto. Ajantasaista (tunneittain) tietoa Oulun ilmanlaadusta on esillä Oulun seudun ympäristöviraston kotisivuilla ( sekä Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuporttaalissa ( jossa voi seurata koko Suomen ilmanlaatutilannetta. Viraston kotisivuilla esitetään myös kuukausittain ilman epäpuhtauksien ohje- ja raja-arvovertailut. Sanomalehti Kaleva on julkaissut ilmanlaatuindeksitiedot viikoittain. Lisätietoja: Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristövirasto Heikki Orava PL Oulun kaupunki puhelin: sähköposti:

5 2 TIIVISTELMÄ Oulussa vuonna 27 mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat keskimäärin samansuuruisia kuin viime vuosina. Vuonna 1991 alkaneen mittausjakson aikana ei typpidioksidipitoisuuksissa voida havaita selvää kehityssuuntaa keskustan eikä Pyykösjärven mittauspisteissä. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa, jolloin keskustassa ylitettiin vuorokausiohjearvo (111 % ohjearvosta). Pyykösjärvellä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 66 % vuorokausiohjearvosta. Rajaarvoihin verrattuna korkein pitoisuus oli keskustassa mitattu vuosikeskiarvo 27 µg/m 3 (68 % vuosiraja-arvosta). Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 164 µg/m 3 (raja-arvo sallii yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia 18 kpl vuodessa). Kevätpölykausi alkoi tavanomaista aikaisemmin jo maaliskuun loppupuolella. Toisaalta hankalin pölyäminen oli ohi jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Kesällä katutyöt kohottivat jonkin verran keskusta-alueen pölypitoisuuksia. Marras- ja joulukuussa mitattiin lyhytaikaisesti korkeita pölypitoisuuksia tilanteissa, joissa pakkanen kuivatti lumesta vapaat kadut. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylitettiin keskustassa maaliskuussa (143 % ohjearvosta) ja huhtikuussa (11 % ohjearvosta). Pyykösjärvellä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan 74 % ohjearvosta (maaliskuu). Raja-arvotason ylityksiä kirjattiin keskustassa 11 (maaliskuussa 5, huhtikuussa 4, marraskuussa 1 ja joulukuussa 1). Pyykösjärvellä ylityksiä oli kaksi maaliskuussa ja yksi marraskuussa. Oulun keskustassa mitatut häkäpitoisuudet olivat hieman viime vuosia alhaisempia. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat 26 % kahdeksan tunnin ohjearvosta, 2 % tuntiohjearvosta sekä 21 % rajaarvosta. Häkäpitoisuuksien voidaan todeta selvästi laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat laskeneet noin kymmenesosaan 199- luvun alun tasosta. Pitoisuuksien laskuun on vaikuttanut eniten katalysaattorilla varustettujen autojen osuuden kasvu. Vuonna 27 vuosien 25 ja 26 lailla Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi aiempia vuosia alhaisempia. Myös hajutuntien määrä oli huomattavasti pienempi kuin aiemmin. Vuoteen 24 asti hajutuntien määrä vuodessa on ollut keskimäärin noin 4, kun se vuonna 27 oli 74 ( ja vuonna 25 8). Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 2 % vuorokausiohjearvosta. Keskimäärin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Kuitenkin häiriötilanteissa Nuottasaaren tehdasalueella pitoisuudet voivat olla lyhytaikaisesti korkeampia. Keskimäärin selvästi alhaisempiin pitoisuuksiin on vaikuttanut Stora Enso Oyj:n hajukaasupäästöjen vähentämiseen kohdistuneiden uusimpien investointien valmistuminen syksyllä 24. Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuonna 27 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 16 % ohjearvosta ja 12 % tuntiraja-arvosta. Otsonipitoisuuden (O 3 ) mittaus käynnistyi Pyykösjärven mittauspisteessä vuoden 27 alusta. Otsonin korkein kahdeksan tunnin keskiarvo vuonna 27 oli 14 µg/m 3 (maaliskuu) ja korkein tuntiarvo 121 µg/m 3 (kesäkuu). Tavoitearvo vuodelle 21 vuorokauden korkeimmalle kahdeksan tunnin keskiarvolle on 12 µg/m 3. Tavoitearvo sallii ylityksiä 25 päivänä kalenterivuodessa. Mitatut pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonia myös kaukokulkeutuu Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri ja sitä esiintyy ilmassa vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla.

6 3 Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsoni reagoi nopeasti muiden ilmansaasteiden kanssa. Ilmanlaatuindeksin avulla tunneittain tarkasteltuna vuonna 27 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono 18 tuntia (,21 % ajasta), huono 58 (,67 %), välttävä 498 (5,7 %), tyydyttävä 2595 (29,8 %) ja hyvä 5546 tuntia (63,6 %). Laskentatunteja oli yhteensä 99,5 % vuoden tunneista. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli erittäin huono 3 tuntia (,3 %), huono 18 (,21 %), välttävä 11 (1,2 %), tyydyttävä 953 (1,9 %) ja hyvä 7663 tuntia (87,7 %). Laskentatuntien kattavuus oli 99,7 % vuoden tunneista. Vuonna 27 Oulun yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt olivat 3287 t, typpidioksidipäästöt 3421 t, hiukkaspäästöt 364 t, hiilivetypäästöt 6 t ja hiilimonoksidipäästöt 5861 t. Yhteenlasketut ilman epäpuhtauspäästöt ovat viime vuosina vaihdelleet suhteellisen vähän. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaispäästöt (yht. 32 t) olivat kahden edellisen vuoden tapaan vain noin neljäsosa siitä määrästä, mitä ne ovat keskimäärin olleet 199- ja 2-luvulla. Pienempiin kokonaispäästöihin on pääosin syynä Stora Enso Oyj:n sellutehtaalla syksyllä 24 valmistuneet päästöjen vähentämiseen kohdistetut saneeraustoimenpiteet. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä t. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t.

7 ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT SEKÄ OTSONIN TAVOITE- JA KYN- NYSARVOT Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/21) 4 Asetuksella on annettu raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi sekä määräajat, joihin mennessä raja-arvot on viimeistään alitettava. Rajaarvot on esitetty taulukossa 1. Ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden rajoissa pysymisestä ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia käytettävissä olevin keinoin. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi on säädetty raja-arvot alueille, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Erikseen on säädetty raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Raja-arvojen ylittymisen seurantaa varten Suomi on jaettu ilmanlaadun seuranta-alueisiin. Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot. Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo, µg/m 3 Sallittujen ylitysten määärä (293 K, 11,3 kalenterivuodessa kpa) ) 4 1) - Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 24 tuntia Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti kalenterivuosi Hiukkaset (PM 1 ) 24 tuntia kalenterivuosi Lyijy (Pb) kalenterivuosi,5 1) Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) Bentseeni (C 6 H 6 ) kalenterivuosi Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojeleminen: Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla rajaarvoa pienemmät Rikkidioksidi (SO 2 ) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) Typen oksidit (NO x ) kalenterivuosi ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (48/1996) Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvat terveydelliset haitat ja luonnon vaurioituminen sekä vähentää viihtyisyyshaittoja. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. EU:n raja-arvojen rinnalla kansallisilla ohjearvoilla on edelleen merkitystä, erityisesti haisevien rikkiyhdisteiden osalta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 2.

8 Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo (293 K, 11,3 kpa) 5 Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Hiukkaset, 12 µg/m 3 kokonaisleijuma (TSP) 5 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä Tavoitearvo rikkilaskeumalle Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Suomen metsätalousalueilla keskimäärin on pitkän ajan tavoitteena, että rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä ylitä,3 g/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin. Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista (783/23) Asetuksessa on säädetty terveys- ja kasvillisuushaittojen vähentämiseksi otsonipitoisuuksille tiedotus- ja varoituskynnykset, tavoitearvot vuodelle 21 sekä tavoitteet pitkälle ajalle. Otsonin kynnysarvot on esitetty taulukossa 3. Otsonia muodostuu ilmakehässä määrätyissä sääoloissa ja se on kaukokulkeutuva ilman epäpuhtaus, minkä vuoksi otsonipitoisuuksien alentamiseen on asetuksen mukaan pyrittävä erityisesti kansainvälisin ja kansallisin keinoin. Otsonipitoisuuksien seuraamiseksi Suomi on jaettu kahteen seuranta-alueeseen: pääkaupunkiseutu (YTV-alue) ja muu Suomi. Taulukko 3. Otsonin kynnysarvot. Peruste Kynnysarvo (293 K, 11, 3 kpa) Väestölle tiedottaminen 18 µg/m 3 tuntiarvo Väestön varoittaminen 24 µg/m 3 tuntiarvo Tilastollinen määrittely Tavoitearvot vuodelle 21 Terveyden suojeleminen 12 µg/m 3 korkein päivittäinen 8 h:n liukuva ka., sallitaan 25 ylitystä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona Kasvillisuuden suojeleminen AOT4 18 µg/m 3 h viiden vuoden keskiarvo Pitkän ajanjakson tavoitteet Terveyden suojeleminen 12 µg/m3 korkein päivittäinen 8 h:n liukuva ka./ vuosi Kasvillisuuden suojeleminen AOT4 6 µg/m 3 h AOT4-otsonialtistusindeksi lasketaan 8 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo mitatut tuntipitoisuudet.

9 MITTAUSTOIMINTA 6 Ilmanlaadun automaattinen jatkuvatoiminen mittausverkosto käsitti vuonna 27 keskusyksikön, sääaseman ja kolme mittausasemaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaupungin keskustassa mitattiin typpidioksidi- (NO 2 ), typpimonoksidi- (NO), hiilimonoksidi- (CO) ja hiukkaspitoisuuksia (PM 1 sekä PM 2,5 ). Nokelassa mitattiin rikkidioksidia (SO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää (TRS). Pyykösjärvellä mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat typpidioksidi, typpimonoksidi, hiukkaset (PM 1 ) ja otsoni (O 3 ), jonka mittaus aloitettiin vuoden 27 alusta. Säätietoja (tuulen nopeus ja suunta, lämpötila, sadeaika) mitattiin Kauppatorin rannassa ympäristöviraston katolla sijaitsevalla sääasemalla. Sääasema ja Nokelan asema (SO 2 + TRS) ovat sijainneet nykyisillä paikoilla vuodesta 1979 lähtien. Keskustassa on mitattu häkää vuodesta 1988, typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) vuodesta 1991 sekä pienhiukkasia (PM 2,5 ) vuodesta 22 lähtien. Keskustan mittauspistettä siirrettiin hieman joulukuussa Nykyinen asema sijaitsee Hellaakosken aukiolla Saaristonkatu 16:n kohdalla (noin 7 m:n etäisyydellä vanhasta paikasta). Pyykösjärvellä mittaukset alkoivat vuonna Laskeumanäytteiden keruu lopetettiin vuoden 27 alusta. Analysoidut rikki- ja typpilaskeuman määrät ovat vastanneet Ilmatieteenlaitoksen arvioita Oulun alueen happaman laskeuman määristä. Varsinkin rikkilaskeuman määrä on viime vuosina ollut alhainen. Syksyllä 27 sovittiin vuonna 28 suoritettavasta bentseenin ja eräiden muiden hiilivetyjen seurannasta neljässä mittauspisteessä. Seuranta suoritetaan passiivikeräinmenetelmällä ja tulokset analysoidaan Ilmatieteenlaitoksella. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 27 tulosten saatavuus analysaattoreiden osalta kuukausittain tarkasteltuna oli alimmillaan 87 % (Nokelan SO 2 tammikuu). Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi on hoidettu vuoden 25 alusta alkaen Enview2 ohjelmistokokonaisuudella. Mittausasema- ja laitetiedot sekä tulosten laadunvarmistus on esitetty tarkemmin liitteissä 4 ja 5.

10 7 Pyykösjärvi NO X O 3 PM 1 Kauppatori keskusyksikkö sääasema Keskusta NO X CO PM 1 PM 2,5 Nokela SO2 TRS Kuva 1. Oulun ilmanlaadun mittausverkosto vuonna 27.

11 8 SÄÄTIEDOT Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Lämpötila Taulukossa 4 sekä kuvassa 2 on esitetty kuukauden keskilämpötilat Oulun kauppatorilla vuonna 27 ja vuosina sekä Oulunsalon lentoasemalla vertailujaksolla Vuoden 27 keskilämpötilaksi mitattiin kauppatorilla 4, o C. Vuosien keskiarvo kauppatorilla on 2,9 o C ja Oulunsalon lentoaseman vertailujakson keskiarvo 2,4 o C. Vuonna 27 kauppatorilla pitkänajankeskiarvoa kylmempää oli ainoastaan helmikuussa. Tavanomaista lämpimämpää oli tammi-, maalis-, loka- ja joulukuussa. Taulukko 4. Kuukauden keskilämpötilat v. 27 ja vv Oulun kauppatorilla sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla. Kuukausi Kauppatori 27 Kauppatori Lentoasema tammikuu -6,8-9,4-9,7 helmikuu -13,3-8,8-9,5 maaliskuu,2-4,3-4,7 huhtikuu 2, 1,7,8 toukokuu 8,1 7,7 7,5 kesäkuu 13,5 13,9 13,6 heinäkuu 16,3 17, 16,2 elokuu 15,9 14,6 13,7 syyskuu 8,8 9,2 8,4 lokakuu 6, 3,3 2,7 marraskuu -2,1-2,8-3,2 joulukuu,5-7, -7,5 keskiarvo 3,9 2,9 2,4 2 oc Kauppatori 27 Lentoasema Kauppatori tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat( o C) Oulun kauppatorilla v. 27 ja vv sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla.

12 9 Tuuli Kuvassa 3 on esitetty keskimääräiset tuulensuunnat ja tuulen nopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Oulun kauppatorilla vuonna 27. Yleisimpiä olivat kaakkois- ja länsituulet. Kuvassa 4 on esitetty tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Kuvasta voidaan todeta länsi- ja luoteistuulien (merituuli) olevan vallitsevia kesäaikaan. Kuva 3. Tuulensuuntien osuudet ja tuulennopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Oulussa vuonna % % 3 % 25 % 2 % 15 % tyyni N NE E SE S SW W NW 1 % 5 % % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4. Tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla.

13 Sadeaika 1 Kuvassa 5 on esitetty sadeaika eli sateen kesto vuorokaudessa prosentteina ilmaistuna kauppatorilla vuonna 27 (24 h/vrk = 1 %). % Date % Date Kuva 5. Sadeaika Oulun kauppatorilla vuonna 27. RIKKIDIOKSIDI Liitteessä 1 on esitetty Nokelassa vuonna 27 mitatut rikkidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain. Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain välillä 1 41 µg/m 3 (4-16 % ohjearvosta). Kuvassa 6 on esitetty tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Nokelassa välillä 3-11 µg/m 3 (4-14 % ohjearvosta). Kuvassa 7 on esitetty vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskiarvo Nokelassa oli 2,2 µg/m 3. Kuvassa 8 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys vuosina

14 µg/m3 Ohjearvo 25 µg/m 3 Nokela Pyykösjärvi Kuva 6. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m3 5 4 ohjearvo 8 µg/m3 Nokela Pyykösjärvi Kuva 7. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina

15 12 4 µg/m³ Mustasuo Pyykösjärvi Nokela Välivainio Simssi Pateniemi Kuva 8. Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Pitoisuudet raja-arvoihin verrattuna Korkein rikkidioksidin tuntikeskiarvo Nokelassa vuonna 27 oli 18 µg/m 3 ja 25. korkein 41 µg/m 3. Rikkidioksidin tuntiraja-arvo on 35 µg/m 3 (astunut voimaan ). Raja-arvo ylittyy, jos yli 35 µg/m 3 tuntipitoisuuksia mitataan vähintään 25 kpl kalenterivuoden aikana. Korkein vuorokausikeskiarvo oli 14 µg/m 3 ja 4. korkein 11 µg/m 3 (raja-arvo 125 µg/m3, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuoden aikana on 3). Yhteenveto rikkidioksidipitoisuuksista Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuonna 27 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 16 % ohjearvosta ja 12 % tuntiraja-arvosta. HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) Nokelassa vuonna 27 mitattujen haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrannolliset tunnusluvut sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain on esitetty liitteessä 1. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat kuukausittain Nokelassa välillä - 2 µg/m 3 ( - 2 % ohjearvosta). Korkeimmat vuorokausiarvot kuukausittain vaihtelivat välillä - 5 µg/m 3.

16 13 Kuvassa 9 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Nokelassa. Nykyisen ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia voidaan havaita ennen Nuottasaaren sellutehtaan saneerausta (syksy 1988). Saneerauksen jälkeen pitoisuudet laskivat noin puoleen aiemmasta. Korkein ohjearvotasoon verrannollinen pitoisuus Nokelassa syksyn 1988 jälkeen on ollut 7 µg/m 3. Ohjearvon voimaan astumisen jälkeen korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus on ollut 6 µg/m 3 (huhtikuu 1997). Vuonna 27 pitoisuudet olivat vuosien 25 ja 26 lailla selvästi aiempia vuosia alhaisempia. Alhaisempiin pitoisuuksiin on osaltaan vaikuttanut Stora Enso Oyj:n hajukaasupäästöjen vähentämiseen kohdistuneiden uusimpien investointien valmistuminen syksyllä µg/m³ 2 Ohjearvo astui voimaan ohjearvo Kuva 9. TRS-yhdisteiden vuorokausiarvojen kehitys Nokelassa vuosina Hajuhaitan esiintyminen Vallitsevista paikallisista säätekijöistä (pääasiassa tuulensuunta ja -nopeus) johtuen haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajuhaitan esiintymistiheys vaihtelee vuodenajan mukaan. Nokelassa hajuhaittaa on esiintynyt keskimäärin eniten alkukesällä, koska lännenpuoleiset merituulet ovat tällöin vallitsevia ja tuovat hajut kaupunkiin (ks. kuva 4). Kuvassa 1 on tarkasteltu hajuhaitan esiintymistiheyttä hajutuntien (tuntikeskiarvo vähintään 3 µg/m 3 ) lukumäärän avulla. Vuonna 27 samoin kuin vuosina 25 ja 26 hajutunteja oli vuosien keskiarvoon verrattuna selvästi vähemmän. Kuvassa 11 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien (99 % tuntiarvot) vaihtelu vuodenajan mukaan. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat maalis-, huhti- ja toukokuussa. Vuonna 27 pitoisuudet olivat koko vuoden osalta vuosien 25 ja 26 tapaan selvästi vuosien keskiarvoa pienempiä. Kuvassa 12 on esitetty TRS:n lyhytaikaispitoisuuksien (99 %:n tuntiarvo) sekä hajutuntien määrän kehitys kuukausittain vuosina Nokelassa. Vuonna 27 vuosien 25 ja 26 tapaan

17 14 hajutuntien kokonaismäärä oli huomattavasti aiempia vuosia pienempi. Korkein tuntipitoisuus vuoden aikana oli 25 µg/m 3 (toukokuu). kpl 8 2 µg/m keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 1. Hajutuntien (tunti ka>3 µg/m 3 ) lukumäärä kuukausittain vuonna 27 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa. tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 11. TRS:n vuodenaikaisvaihtelu vuonna 27 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa (99 %:n tuntiarvoja). 25 µg/m3 kpl %:n arvot max tunti hajutunnit Kuva 12. TRS-yhdisteiden tuntiarvojen kehitys kuukausittain sekä hajutuntien määrä (kpl, tunti ka > 3 µg/m 3 ) vuosittain vuosina Nokelassa. Yhteenveto haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista Vuonna 27 vuosien 25 ja 26 lailla Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi aiempia vuosia alhaisempia. Myös hajutuntien määrä oli huomattavasti pienempi kuin aiemmin. Vuoteen 24 asti hajutuntien määrä vuodessa on ollut keskimäärin noin 4, kun se vuonna 27 oli 74 ( ja vuonna 25 8). Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat kor-

18 15 keimmillaan 2 % vuorokausiohjearvosta. Keskimäärin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Kuitenkin häiriötilanteissa Nuottasaaren tehdasalueella pitoisuudet voivat olla lyhytaikaisesti korkeampia. Keskimäärin selvästi alhaisempiin pitoisuuksiin on vaikuttanut Stora Enso Oyj:n hajukaasupäästöjen vähentämiseen kohdistuneiden uusimpien investointien valmistuminen syksyllä 24. TYPEN OKSIDIT Ulkoilmassa esiintyy typen oksideja useina eri yhdisteinä, joista taajamien ilmanlaadun kannalta tärkeimmät ovat typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Näistä käytetään yhteisnimitystä typenoksidit (NO x ). Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja liikenne. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on alle puolet. Maanpintatasolla typenoksidipitoisuuksia aiheuttavat kuitenkin lähes pelkästään liikenteen päästöt, jotka purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka ulkoilmassa nopeasti hapettuu pääasiassa otsonin (O 3 ) kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi. Vilkkaassa liikenneympäristössä NOpäästöjen määrä on suuri ja otsoni kuluu hapetusreaktiossa loppuun rajoittaen näin syntyvän NO 2 :n määrää. Vaikka liikenteen kokonaistypenoksidipäästöt ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä voimakkaasti laskeneet NO:ta riittää yhä NO 2 :n muodostamiseen eikä NO 2 -pitoisuuksien ole voitu todeta laskeneen kokonaistypenoksidipäästöjen laskun mukana. Terveysvaikutusten kannalta typpidioksidi on selvästi typpimonoksidia merkittävämpi. Suoria kasvillisuusvaurioita aiheuttavat sekä typpidioksidi että typpimonoksidi. Kuvassa 13 on esitetty typpimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien vuorokausijakauma keskustassa ja Pyykösjärvellä vuonna 27. Keskustassa vilkkaassa liikenneympäristössä typpimonoksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin Pyykösjärvellä. Pyykösjärvellä pitoisuuksia aiheuttavat pääasiassa etäämpää kulkeutuvat liikenteen päästöt. Pitoisuudet ovat siellä pienempiä ja typpidioksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin keskustassa.

19 16 µg/m PyykösNO Pyyk NO2 KeskusNO KeskuNO kellonaika Kuva 13. Typen oksidien vuorokausivaihtelu keskustassa ja Pyykösjärvellä v. 27. TYPPIDIOKSIDI Liitteessä 1 on esitetty typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuonna 27. Keskustan mittausaseman sijainti muuttui hieman vuoden 1998 alusta alkaen. Typpidioksidipitoisuuksien kehitystä esittävissä kuvissa em. ajankohdan jälkeisissä tuloksissa on käytetty eri esitystyyliä. Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Kuvassa 14 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä µg/m 3 (33-79 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä µg/m 3 (13-51 % ohjearvosta). Kuvassa 15 on esitetty typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä µg/m 3 ( % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä µg/m 3 (17-66 % ohjearvosta). Kuvista 14 ja 15 voidaan selvästi havaita typpidioksidipitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan talvisaikaan. Vuonna 27 korkeimmat tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet mitattiin tammi-, helmi- ja maaliskuussa.

20 µg/m3 vaihteluväli Keskusta vaihteluväli Pyykösjärvi keskiarvo Keskusta 27 Pyykösjärvi 27 ohjearvo µg/m3 vaihteluväli Keskusta vaihteluväli Pyykösjärvi keskiarvo Keskusta 27 Pyykösjärvi 27 ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Oulussa Typpidioksidipitoisuuksissa ei Oulussa voida todeta selvää kehityssuuntaa vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla (kuvat 16-18). Keskustan mittaustuloksista voidaan havaita mittauspisteen siirron vaikutus vuoden 1998 alusta alkaen. Pitoisuudet uudessa mittauspaikassa ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin vanhassa liian lähellä vilkasta risteystä sijainneessa mittauspisteessä. 2 µg/m 3 Keskusta Pyykösjärvi 15 ohjearvo Keskusta Kuva 16. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina

21 µg/m 3 ohjearvo Keskusta Pyykösjärvi Keskusta Kuva 17. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m³ Pyykösj kk ka Pyykösj v ka Keskusta kk ka Keskusta v ka Kesk kk ka Kuva 18. Typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina

22 Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna 19 Typpidioksidin siirtymäajan raja-arvo (tuntikeskiarvo 2 µg/m 3 ) sallii ylityksiä 2 % mitatusta ajasta eli enintään 175 tuntia vuodessa alkaen sallittujen ylitysten lukumäärä on 18 tuntia vuodessa. Vuonna 27 ei Oulussa mitattu yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia. Korkein tuntikeskiarvo oli 164 µg/m 3 ja se mitattiin keskustassa tammikuussa. Aiempina vuosina vuodesta 1991 lähtien yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia on mitattu keskustassa vuonna 1992 (7 kpl), 1994 (1 kpl), 1995 (2 kpl), 1996 (6 kpl), 1998 (3 kpl) ja vuonna 21 (1 kpl). Pyykösjärvellä ei ole mitattu yli 2 µg/m 3 ylittäviä pitoisuuksia. Kuvassa 19 on esitetty typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 27 keskustassa astuu voimaan raja-arvo typpidioksidin vuosikeskiarvolle (4 µg/m 3 ). Vuonna 27 typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 27 µg/m 3 ja Pyykösjärvellä 12 µg/m µg/m 3 2 raja-arvotaso Kuva 19. Typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 27 Oulun keskustassa. kuukausi Yhteenveto typpidioksidipitoisuuksista Vuonna 27 Oulussa mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat keskimäärin saman suuruisia kuin viime vuosina. Vuorokausiohjearvo ylitettiin keskustassa maaliskuussa (111 % ohjearvosta). Maaliskuussa mitattiin myös korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (79 % ohjearvosta). Pyykösjärvellä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 66 % vuorokausiohjearvosta (maaliskuu) voimaan astuviin typpidioksidin raja-arvoihin verrattuna korkein pitoisuus oli keskustassa mitattu vuosikeskiarvo 27 µg/m 3 (68 % raja-arvosta). Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 164 µg/m 3 (raja-arvo sallii yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia 18 kpl vuodessa). Vuonna 1991 alkaneen mittausjakson aikana ei typpidioksidipitoisuuksissa voida havaita selvää kehityssuuntaa keskustassa eikä Pyykösjärvellä.

23 OTSONI 2 Otsonipitoisuuden mittaus käynnistyi Pyykösjärven mittauspisteessä vuoden 27 alusta. Otsonia (O 3 ) ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonia myös kaukokulkeutuu Suomeen Keski- ja Etelä- Euroopasta, missä olosuhteet sen muodostumiselle ovat otollisemmat. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri ja sitä esiintyy ilmassa vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla. Maanpintatasolla otsoni on haitallista kasveille ja ihmisen terveydelle. Yläilmakehässä otsonia on selvästi enemmän kuin alailmakehässä ja sen muodostumismekanismi on erilainen. Yläilmakehän otsoni puolestaan suojaa elämää estämällä vaarallisen UV-säteilyn pääsyn maanpinnalle. Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsoni reagoi nopeasti muiden ilmansaasteiden kanssa. Otsonin reagoidessa liikenteen typpimonoksidipäästöjen kanssa syntyy terveydelle haitallista typpidioksidia. Toisin sanoen, kun typpidioksidia syntyy otsonia poistuu ilmasta. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta. 1 µg/m 3 8 Typpidioksidi Otsoni Kuva 2. Esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta (Pyykösjärvi, helmikuu). Pitoisuudet kynnys- ja tavoitearvoihin verrattuna Vuonna 27 otsonin korkein tuntiarvo Pyykösjärvellä oli 121 µg/m 3 (kesäkuu). Väestölle on tiedotettava kun tuntipitoisuus ylittää 18 µg/m 3 ja väestöä on varoitettava kun pitoisuus ylittää 24 µg/m 3. Korkein kahdeksan tunnin keskiarvo oli 14 µg/m 3 (maaliskuu). Tavoitearvo vuodelle 21 vuorokauden korkeimmalle kahdeksan tunnin keskiarvolle on 12 µg/m 3. Tavoitearvo sallii ylityksiä 25 päivänä kalenterivuodessa. Pitkän ajan tavoitearvo otsonille on kahdeksan tunnin keskiarvo 12 µg/m 3 ilman ylityksiä. Mitatut pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu tavoitearvo vuodelle 21 (18

24 21 µg/m 3 h) ja pitkän ajan tavoitearvo (6 µg/m 3 h) alitettiin selvästi Pyykösjärvellä (1569 µg/m 3 h). Taulukossa 5 on esitetty otsonin tunnusluvut vuonna 27 Pyykösjärven mittauspisteessä. Taulukko 5. Otsonipitoisuudet Pyykösjärvellä vuonna 27. kuukausi keskiarvo korkein tuntiarvo korkein 8 tunnin arvo korkein vuorokausiarvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi 49 HIILIMONOKSIDI Liikenteen häkä eli hiilimonoksidipäästöt (CO) ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä laskeneet selvästi. Päästöjen pieneneminen näkyy selvästi myös mitattujen hiilimonoksidipitoisuuksien laskuna. Liitteessä 2 on esitetty keskustan mittauspisteen häkäpitoisuudet kuukausittain vuonna 27. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (kuukauden korkein tuntiarvo) vuonna 27 vaihtelivat keskustassa kuukausittain välillä,7 3,9 mg/m 3 (4-2 % ohjearvosta). Kuvassa 21 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina Korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot vaihtelivat keskustassa vuonna 27 välillä,3 2,1 mg/m 3 (4-26 % ohjearvosta). Kuvassa 22 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot keskustassa vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina

25 22 mg/m3 2, ohjearvo 9, 8, mg/m3 ohjearvo 16, 12, vaihteluväli ka , 6, 5, vaihteluväli 98-6 ka , 4, 3, 4, 2, 1,, tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 21. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina , tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 22. Hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin arvot kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu Hiilimonoksidin vuorokausijakaumassa voidaan havaita selvä ero arkipäivien ja viikonlopun välillä. Arkisin häkäpitoisuudet alkavat keskustassa nousta kello 6 jälkeen aamulla työmatkaliikenteen seurauksena. Huippupitoisuudet ajoittuvat iltapäivän paluuliikenteen aikoihin klo Lauantaisin maksimipitoisuudet mitataan noin klo sekä ja sunnuntaisin vuorokauden ensimmäisinä tunteina sekä klo Kuvassa 23 on esitetty hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu keskustassa vuonna 27.,4 mg/m 3,3 lauantai sunnuntai arki,2,1, Kuva 23. Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu vuonna 27. k ll ik

26 Häkäpitoisuuksien kehitys 23 Kuvassa 24 on esitetty hiilimonoksidin vuosi- ja kuukausiarvojen kehitys ja kuvassa 25 korkeimpien kahdeksan tunnin sekä kuvassa 26 korkeimpien tuntiarvojen kehitys keskustan mittauspisteessä vuosina Keskimääräisten häkäpitoisuuksien voidaan havaita tällä mittausjaksolla selvästi laskeneen. VTT on arvioinut liikenteen hiilimonoksidipäästöjen alentuneen mittausjaksolla noin 6 %. Mittauspisteen siirron vuoksi vuosien tulokset on esitetty kuvissa erityylisinä. mg/m³ 2, 1,5 kuukausi ka vuosi ka kuukausi ka 1,,5, Kuva 24. Hiilimonoksidin vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys Oulun keskustassa vuosina mg/m ohjearvo Kuva 25. Hiilimonoksidin korkeimpien kahdeksan tunnin arvojen kehitys Oulun keskustassa vuosina

27 24 3 mg/m ohjearvo Kuva 26. Hiilimonoksidin korkeimpien tuntiarvojen kehitys Oulun keskustassa vuosina Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Hiilimonoksidille astui voimaan raja-arvo 1 mg/m 3. Arvoon verrataan kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja, eikä raja-arvolle sallita yhtään ylitystä. Vuonna 27 korkein raja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 2,1 mg/m 3. Yhteenveto hiilimonoksidipitoisuuksista Vuonna 27 häkäpitoisuudet Oulun keskustassa olivat korkeimmillaan 26 % kahdeksan tunnin ohjearvosta, 2 % tuntiohjearvosta sekä 21 % raja-arvosta. Pitoisuudet olivat hieman viime vuosia alhaisempia. Häkäpitoisuuksien voidaan selvästi todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat laskeneet noin kymmenesosaan 199-luvun alun tasosta. Pitoisuuksien laskuun on vaikuttanut eniten katalysaattorilla varustettujen autojen osuuden kasvu. HIUKKASET Kaupunkialueilla huomattavin vaikutus ilman hiukkasmääriin on liikenteellä. Suuri osa hiukkasista on peräisin liikenteen maasta nostattamasta katupölystä. Pöly sisältää lisäksi autojen pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden päästöistä sekä puun pienpoltosta peräisin olevia hiukkasia. Ongelmallisin aika hiukkasten suhteen on kevät, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen alta ja kadut alkavat kuivua. Keväistä pölyongelmaa pahentavat entisestään kuivat sääjaksot. Sade sen sijaan puhdistaa ilmaa tehokkaasti hiukkasista. Suurin osa pölyn massasta on suuria hiukkasia, jotka eivät terveyden kannalta ole kovin haitallisia (pääosa katupölystä). Haitallisia ovat sen sijaan pienet hiukkaset, koska ne pääsevät tunkeutumaan

28 25 syvemmälle hengitysteissä, pienimmät (alle 2,5 µm) keuhkorakkuloihin asti (mm. pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden prosesseista ja puun pienpoltosta peräisin olevat). Maailman terveysjärjestö WHO on todennut arvioinnissaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista vakavimpien haittojen liittyvän leijuvaan pölyyn ja todennäköisimmin sen hienojakoisiin hiukkasiin. Ilmassa leijailevan pölyn kokonaismäärää kutsutaan kokonaisleijumaksi (TSP), leijuman alle 1 µ m:n hiukkasia hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1 ) ja alle 2,5 µm:n hiukkasia pienhiukkasiksi (PM 2,5 ). Oulussa on mitattu hengitettäviä hiukkasia keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuodesta 1991 alkaen. Vuoden 22 helmikuun alusta keskustan mittauspisteessä alkoi pienhiukkasten mittaus. Liitteessä 2 on esitetty hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuudet kuukausittain vuonna 27. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 27 vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä 24-1 µg/m 3 ( % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä µg/m 3 (16-74 % ). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kevätpölyaikaan maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. Kuvissa 27 ja 28 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina µg/m vaihteluväli keskiarvo ohjearvo tammi maalis touko heinä syys marra Kuva 27. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa. µg/m vaihteluväli keskiarvo ohjearvo tammi maalis touko heinä syys marra Kuva 28. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 27 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä.

29 PM 1 :n vuorokausijakauma 26 Liikenteen vaikutus hiukkaspitoisuuteen voidaan todeta hengitettävien hiukkasten vuorokausijakaumasta, joka on esitetty kuvassa 29. Arkisin pitoisuudet kohoavat heti aamusta käynnistyvän liikenteen nostattaessa yöllä kaduille laskeutuneen pölyn. µg/m sunnuntai arki lauantai kellonaika Kuva 29. PM 1 :n vuorokausijakauma arkipäivisin ja viikonloppuna vuonna 27 keskustan mittauspisteessä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys Oulussa Kuvassa 3 on esitetty PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvot ja kuvassa 31 ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä. µg/m³ keskusta kk ka keskusta v ka Pyykösjärvi kk ka Pyykösjärvi v ka keskusta kk ka Kuva 3. PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys vuosina Keskustassa ja Pyykösjärvellä.

30 27 µg/m³ Keskusta Pyykösjärvi Keskusta 15 7 ohjearvo Kuva 31. PM 1 :n ohjearvoon verrannollisten vuorokausiarvojen kehitys. Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna voimaan astunut raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle on 5 µg/m 3. Raja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana. Vuonna 27 keskustassa mitattiin yli 5 µg/m 3 vuorokausiarvoja 11 kpl, joista viisi mitattiin maaliskuussa, neljä huhtikuussa, yksi marraskuussa ja yksi joulukuussa. Pyykösjärvellä yli 5 µg/m 3 vuorokausipitoisuuksia mitattiin kaksi maaliskuussa ja yksi marraskuussa. Taulukossa 6 on esitetty hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvojen ylitysten lukumäärät vuosina Kuvassa 32 on esitetty PM 1 -hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna µg/m raja-arvotaso tamm helm maalis huhti touko kes heinä elo syys lok marras joulu Kuva 32. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna 27.

31 28 Taulukko 6. PM 1 -hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylitysten määrä ( kpl) vuosin a Vuosi Keskusta Pyykösjärvi Yhteenveto hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista Vuonna 27 kevätpölykausi alkoi tavanomaista aikaisemmin jo maaliskuun loppupuolella. Toisaalta suurin pölyäminen oli ohi jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Kesällä katutyöt kohottivat jonkin verran keskusta-alueen pölypitoisuuksia. Marras- ja joulukuussa mitattiin lyhytaikaisesti korkeita pölypitoisuuksia tilanteissa, joissa pakkanen kuivatti lumesta vapaat kadut. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylitettiin keskustassa maaliskuussa (143 % ohjearvosta) ja huhtikuussa (11 % ohjearvosta). Pyykösjärvellä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan 74 % ohjearvosta (maaliskuu). Raja-arvotason ylityksiä kirjattiin keskustassa 11 (maaliskuussa 5, huhtikuussa 4, marraskuussa 1 ja joulukuussa 1). Pyykösjärvellä ylityksiä oli kaksi maaliskuussa ja yksi marraskuussa. PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesmineraaliaineksesta. ta Pienhiukkasten mittaus käynnistyi keskustan mittauspisteessä vuonna 22. Pienhiukkasille ei toistaiseksi ole ollut ohje- tai raja-arvoa. Joulukuussa 27 Euroopan parlamentti hyväksyi PM 2,5 - hiukkasten vuosipitoisuudelle alustavaksi tavoitearvoksi 25 μg/m 3 vuoteen 21 mennessä. Vuodesta 215 lähtien tästä tulee sitova tavoite. Lisäksi pienhiukkasille tulee pitoisuustasosta riippuva altistumisen vähentämisvelvoite. Liitteessä 2 on esitetty pienhiukkasille vastaavat tilastotiedot kuin hengitettäville hiukkasille. Vuonna 27 pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa oli 8,3 µg/m 3. Pitoisuus on alhainen ehdotettuun raja-arvoon verrattuna. Kuvassa 33 on esitetty pienhiukkasten vuosipitoisuudet keskustassa vuosina Maailman terveysjärjestö WHO on antanut pienhiukkaspitoisuudelle vuosiohjearvon 1 µg/m 3 ja vuorokausipitoisuudelle ohjearvon 25 µg/m 3 (WHO 26). Vuonna 27 yli 25 µg/m 3 vuorokausipitoisuuksia mitattiin yksi (maaliskuu). Kuvassa 34 on esitetty pienhiukkasten vuorokausikeskiar- keskustan mittauspisteessä vuonna vot 27.

32 29 25 µg/m 3 raja-arvo Kuva 33. PM 2,5 -hiukkasten vuosikeskiarvot keskustassa vuosina µg/m3 25 WHO:n ohjearvo tam helm maalis huhti touko kes heinä elo syys lok marras joulu Kuva 34. PM 2,5 :n vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna 27. ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksin avulla yksinkertaistetaan eri ilmansaasteiden pitoisuudet lyhyeksi sanalliseksi arvioksi. Ilmanlaatu jaotellaan viiteen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain ja se kuvaa ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Oulun keskusta-alueen ilmanlaatua kuvaava indeksi lasketaan keskustan mittausaseman tuloksista. Pyykösjärven mittaustulokset määrittävät asuntoalueiden indeksin. Indeksissä on Oulussa mukana typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset ja häkä (keskusta). Epäpuhtauksille määritetään tunneittain ns. alaindeksi vertaamalla epäpuhtauspitoisuutta kyseisen komponentin ohje- ja raja-arvoon. Lopulliseksi indeksiksi valitaan aina korkein alaindeksi.

33 3 Taulukossa 7 on esitetty indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksi on kehitetty pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ympäristötoimistossa ja se on nykyisin yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. YTV uudisti ilmanlaatuindeksiä vuoden 27 alusta lainsäädäntömuutosten ja uusimman terveysvaikutustiedon pohjalta. Edellinen uudistus oli vuonna 22. Uudistuksen myötä ilmanlaatu on useammin tyydyttävä, välttävä tai huono ja aikaisempaa harvemmin hyvä. Taulukko 7. Ilmanlaatuindeksin määrittely Indeksi Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat - 5 HYVÄ ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 VÄLTTÄVÄ epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Vuoden 27 ilmanlaatu indeksillä kuvattuna Luokittelemalla ilmanlaatu vuorokauden huonoimman tunti-indeksin mukaan oli ilmanlaatu Oulun keskustassa erittäin huono kahdeksana päivänä, huono 21 päivänä, välttävä 98 päivänä, tyydyttävä 188 päivänä ja hyvä 5 päivänä. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli erittäin huono yhtenä, huono seitsemänä, välttävä 26 päivänä, tyydyttävä 146 päivänä ja hyvä 185 päivänä. Tunneittain tarkasteltuna vuonna 27 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono 18 tuntia (,21 % ajasta), huono 58 (,67 %), välttävä 498 (5,7 %), tyydyttävä 2595 (29,8 %) ja hyvä 5546 tuntia (63,6 %). Laskentatunteja oli yhteensä 99,5 % vuoden tunneista. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli erittäin huono 3 tuntia (,3 %), huono 18 (,21 %), välttävä 11 (1,2 %), tyydyttävä 953 (1,9 %) ja hyvä 7663 tuntia (87,7 %). Laskentatuntien kattavuus oli 99,7 % vuoden tunneista. Kuvassa 35 ja 36 on esitetty ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain vuonna 27 Oulun keskustassa ja asuntoalueilla. Erittäin huonot ja huonot ilmanlaatutilanteet aiheutuivat korkeista hiukkaspitoisuuksista. 1 % 1 % 9 % 9 % 8 % 8 % 7 % 7 % 6 % 6 % erittäin huono 5 % 4 % 3 % 2 % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä 5 % 4 % 3 % 2 % huono välttävä tyydyttävä hyvä 1 % 1 % % tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 35. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain Oulun keskustassa vuonna 27. % tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 36. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain asuntoalueilla vuonna 27.

34 PÄÄSTÖT 31 Oulun ilmaa kuormittavat paikallinen teollisuus, energiantuotanto ja liikenne sekä muualta kulkeutuva kuormitus. Teollisuuden ja energiantuotannon merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset sekä rikkidioksidi ja muut rikin yhdisteet. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset, häkä ja hiilivedyt. Lisäksi teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöissä vapautuu hiilidioksidia, mikä on merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat erityisesti rikkidioksidin osalta laskeneet viime vuosiin asti rikinpoistolaitosten käytön, polttoaine- ja polttoteknisten muutosten sekä teollisuuden prosessimuutosten ansiosta. Liikenteen päästöt ovat laskeneet viime vuosina katalysaattoreiden yleistymisen ja reformuloitujen polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Yhteenlasketut ilman epäpuhtauspäästöt ovat viime vuosina vaihdelleet suhteellisen vähän. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Kuvassa 37 on esitetty Oulun vuoden 27 rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästöjen jakautuminen eri päästölähteiden kesken ja kuvassa 38 on esitetty em. päästöjen kehitys. Kuvassa 39 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen kehitys ja kuvassa 4 VTT:n arvio liikenteen päästöjen kehityksestä. Tarkemmat päästötiedot on esitetty liitteessä 3. Päästökuvissa vuoteen 24 asti Stora Enso Oyj ja Arizona Chemical Oy esiintyivät yhteisnimellä Nuottasaaren tehtaat. Vuodesta 26 alkaen Kemira Oy:n energiantuotannosta on vastannut Laanilan Voima Oy. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaispäästöt olivat vuonna 27 yhteensä 32 t. Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan osuus päästöistä oli 41 %, Stora Enso Oyj:n sellutehtaan 33 % ja Arizona Chemical Oy:n 26 %. Stora Enso Oyj:n sellutehtaalla syksyllä 24 valmistuneiden päästöjen vähentämistoimenpiteiden jälkeen haisevien rikkiyhdisteiden kokonaispäästöt laskivat Oulussa noin neljäsosaan aiempaan verrattuna. Rikkidioksidipäästöt Oulussa vuonna 27 olivat yhteensä 3287 t. Oulun Energian voimalaitosten osuus päästöistä oli 52 %, Stora Enso Oyj:n 15 %, Arizona Chemical Oy:n 15 % ja Laanilan Voima Oy:n 13 %. Muiden päästölähteiden yhteenlaskettu osuus oli 5 %. Typen oksidien kokonaispäästöt olivat yhteensä 3421 t. Oulun Energian voimalaitosten osuus päästöistä oli 31 %, Stora Enso Oyj:n 31 %, Laanilan Voima Oy:n 11 % ja liikenteen 22 %. Kaikkien muiden päästölähteiden yhteenlaskettu osuus oli 6 %. Hiukkaspäästöistä (yht. 364 t) Paroc Oy:n osuus oli 44 %, Oulun Energian 18 %, Stora Enso Oyj:n 18 %, liikenteen 11 % (pakokaasuista peräisin olevat hiukkaset) sekä Laanilan Voima Oy:n 6 %. Hiilimonoksidipäästöistä (yht t) liikenteen osuus oli 51 % (3313 t) ja Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan osuus 48 %. Liikenteen hiilivetypäästöt olivat 339 t ja laitosten yhteensä 261 t. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat yhteenlasketut fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt Oulussa vuonna 27 olivat yhteensä t. Suurimmat päästölähteet olivat Oulun Energian voimalaitokset (56 % kokonaispäästöistä), Stora Enso Oyj (2 %), Laanilan Voima Oy (13 %) sekä liikenne (1 %). Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t.

35 32 SO 2 -päästöt OULUN SATAMA MUUT PISTELÄHTEET,5 % YHT. FORTUM POWER AND HEAT OY 1,6 %,6 % PAROC OY 1,4 % KEMIRA OYJ 1,1 % LAANILAN VOIMA OY 12,8 % ARIZONA CHEMICAL OY 15,2 % yhteensä 3287 t OULUN ENERGIA 51,5 % STORA ENSO OYJ 15,4 % NO 2 -päästöt OULUN SATAMA 2,8 % MUUT PISTELÄHTEET YHT. 2,6 % LIIKENNE 21,9 % OULUN ENERGIA 31, % yhteensä 3421 t LAANILAN VOIMA OY 1,7 % STORA ENSO OYJ 3,9 % HIUKKAS-päästöt MUUT PISTELÄHTEET YHT. 3,6 % LIIKENNE 11, % OULUN ENERGIA 18,1 % yhteensä 364 t STORA ENSO OYJ 17,6 % PAROC OY 44, % LAANILAN VOIMA OY 5,8 % Kuva 37. SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjen jakautuminen päästölähteiden kesken Oulussa vuonna 27.

36 33 7 t/v 126 SO 2 -päästöt 6 5 LAANILAN VOIMA OY LIIKENNE MUUT PISTELÄHTEET YHT. KEMIRA OYJ ARIZONA CHEMICAL OY STORA ENSO OYJ NUOTTASAAREN TEHTAAT OULUN ENERGIA t/v NO 2 -päästöt 6 5 LAANILAN VOIMA OY OULUN SATAMA LIIKENNE MUUT PISTELÄHTEET YHT. KEMIRA OYJ NUOTTASAAREN TEHTAAT STORA ENSO OYJ OULUN ENERGIA t/v HIUKKAS-päästöt LAANILAN VOIMA OY LIIKENNE MUUT PISTELÄHTEET YHT. PAROC OY KEMIRA OYJ STORA ENSO OYJ NUOTTASAAREN TEHTAAT OULUN ENERGIA Kuva 38. SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjen kehitys.

37 34 1 t/ TRS yht. v ARIZONA CHEMICAL OY STORA ENSO OYJ PAROC OY AB Kuva 39. TRS-yhdisteiden päästöjen kehitys. muutosindeksi 3, 2,5 2, CO HC NOx HIUKK. CH4 N2O CO2 Poltton. Suorite 1,5 1,,5, vuosi Kuva 4. Tieliikenteen pakokaasupäästöjen, polttonesteenkulutuksen ja ajosuoritteen kehitys muutosindeksin avulla esitettynä. (Lähde: VTT yhdyskuntatekniikka, LIISA 26 laskentamalli).

38 LIITE 1 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v. 27 (µg/m³). Nokela keskiarvo (=ka.) 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Oulussa v. 27 (µg/m 3, S). Nokela 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu 1 1 marraskuu joulukuu 2 4 Typpidioksidipitoisuudet Oulussa v. 27 (µg/m³). Keskusta keskiarvo (=ka.) 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi Tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

39 LIITE 2 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 27 (mg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 h:n liukuva korkein tuntiarvo keskiarvo tammikuu,2 1,9 3, helmikuu,3 2,1 3,2 maaliskuu,3 2, 3,9 huhtikuu,1,7 1,7 toukokuu,1,3,7 kesäkuu,1,5 2,4 heinäkuu,1,4 1,4 elokuu,1,4 1,9 syyskuu,1,5 3, lokakuu,1,7 1,5 marraskuu,1,7 1,5 joulukuu,1 1,1 2,4 Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuudet Oulussa v. 27. Keskusta keskiarvo (=ka) 2. korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuudet Oulussa v. 27. Keskusta keskiarvo (=ka) 2. korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

40 LIITE 3 37 Ilmanepäpuhtauspäästöt Oulussa vuonna 27 (tonnia vuodessa). Hiukkaset SO 2 NO X (1 TRS (2 NMVOC CO 2 (Fos) (3 CO 2 (Bio) (4 MUUT (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) Laanilan Voima Oy 21,4 419,2 364,8 4, CO 38 Kemira Oyj, Oulun toimipaikka 36,,7 Oulun Energia (yht.) 66,2 1693,3 161,5 25, Toppilan voimalaitokset 63,9 1636,8 141,5 25, Limingantullin lämpökeskus,5 15,5 5, Vasaraperän lämpökeskus,4 23,2 6, Pateniemenn lämpökeskus,1 3,3,9 591 OYS:n lämpökeskus 1,4 14,5 6, Stora Enso Oyj 64, 55,9 157,7 1,4 1, Eka Polymer Latex Oy 1,3 Arizona Chemical Oy,6 5, 35, 8, Nuottasaaren tehdasalueen laitokset yht. 64,6 15,9 192,7 18,7 3, Paroc Oy Ab 16, 45,7 2,8 13,2 17, CO 2832 Lemminkäinen Oyj 2,7 13,9 6, Fortum Power and Heat Oy (yht.) 4,6 51,9 26, LK-67,7 1,9 6, LK-21 2,2 21,5 12, LK-117 1,7 19,5 8, Fermion Oy,2 149, Suomen Petrooli Oy, Toppilan varasto 6,6 Oy Shell Ab, Vihreäsaaren varasto,,2 9,2 112 Maxit Oy Ab 1,2 5,4 2, Oulun Satama 2,9 14,7 95,9 5, CO 11,6 Lupavelvolliset yhteensä Muut pistelähteet (arvio) 4 Pistelähteet (yhteensä) Pintalähteet (arvio) Liikenne (5 4 1, CO 2979 Yhteensä CO 5861 Yhteensä CO 619 Vuoden 25 päästöt Vuoden 24 päästöt Vuoden 23 päästöt Vuoden 22 päästöt Vuoden 21 päästöt Vuoden 2 päästöt Vuoden 1999 päästöt Vuoden 1998 päästöt Vuoden 1997 päästöt Vuoden 1996 päästöt Vuoden 1995 päästöt Vuoden 1994 päästöt Vuoden 1993 päästöt ) typpidioksidina (NO 2 ) 2) rikkinä (S) 3) Fossiilisista polttoaineista peräisin oleva 4) Biopolttoaineista peräisin 5) Lähde: LIISA 26 laskentamalli

41 LIITE 4 38 Tulosten laadun varmistus Analysaattoreille on laadittu laitekohtaiset huolto- ja kalibrointisuunnitelmat. Kaasuanalysaattoreille suoritettiin v. 27 monipistekalibrointeja 6-1 kpl laitekohtaisen tarpeen mukaan. Kalibrointi suoritetaan kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Kalibroinnissa käytettävien kaasujen analyysitarkkuuksiksi on ilmoitettu SO 2 - ja H 2 S-kaasun osalta +3% ja NO- ja CO-kaasun osalta +2 %. Kalibraattorilla tuotettuja pitoisuuksia verrattiin ja konsultin pitoisuuksiin. Konsultin pitoisuudet määritetään kaksi kertaa vuodessa Ilmatieteenlaitoksen kalibrointilaboratoriossa. Hiukkasanalysaattoreiden virtaukset kalibroitiin kahdesti ja mikrovaa at kerran. Ilmanlaadunmittausohjelma (ENVIDAS) suorittaa automaattisesti analysaattoreiden (lukuun ottamatta hiukkas- ja CO-analysaattoreita) nolla- ja aluetason tarkistuksen kerran vuorokaudessa. SO 2 -, NO x - ja TRS-analysaattoreiden alueen tarkistus tapahtuu permeaatioputkikalibraattorilla. NO x - analysaattorin alueen tarkistukseen käytetään NO 2 -putkea ja TRS-analysaattorin tarkistukseen H 2 S- putkea. Analysaattoreiden toimintaa seurattiin päivittäin ENVIEW-ohjelmiston avulla. Viikoittain analysaattoreiden huoltoseuranta-arvot kirjataan mittausasemilla laitekohtaiseen kirjanpitoon. Toimistolla sijaitsevaan huoltopäiväkirjaan kirjataan lisäksi kaikki havaitut mittaustuloksiin vaikuttavat tekijät (havaitut häiriöt, tehdyt korjaukset ja huollot, häiriötekijät mittausasemien ympäristössä jne.). Analysaattoreiden kalibroinneista tallennetaan erikseen kalibrointipöytäkirjat. Erilaisista laitehäiriöistä ja kalibroinneista johtuvat virheelliset mittaustulokset poistetaan tai korjataan tarvittaessa päivittäin ja viimeistään kuukauden vaihtuessa. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 27 tulosten saatavuus analysaattoreiden osalta kuukausittain tarkasteltuna oli alimmillaan 87 % (Nokelan SO 2 tammikuu).

42 LIITE 5 39 Mittausasema- ja laitetiedot 1(4). Aseman nimi: KESKUSTA Osoite: Saaristonkatu 18 Mittausparametrit: NO 2, NO, NO x, CO, hiukkaset PM 1 ja PM 2,5 Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta NOx ja CO 2 m, hiukkaset 4 m, merenpinnasta +5 m Ympäristö: keskikaupunki, vilkasliikenteinen katukuilu Merkitykselliset liikennemäärä 5 m:n säteellä 14 ajoneuvoa/vrk pistelähteet: Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs model 9841A NO x kemiluminesenssi Monitor Labs 983 CO IR-absorptio Teom 14A PM 1 inertiamikrovaaka (ulkoilman paine ja lämpötila) Teom 14A PM 2,5 inertiamikrovaaka (ulkoilman paine ja lämpötila)

43 LIITE 5 4 Mittausasema- ja laitetiedot 2(4) Aseman nimi: NOKELA Osoite: Kiskotie 24 Mittausparametrit: SO 2, TRS, Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 3 m, merenpinnasta +7,5 m Ympäristö: esikaupunki, asuntoalue Merkitykselliset pistelähteet: Nuottasaaren tehdasalueen laitokset Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs model 885 SO 2 UV-fluoresenssi Monitor Labs model 885 +Oxycon Convertter model 8775A TRS UV-fluoresenssi

44 LIITE 5 41 Mittausasema- ja laitetiedot 3(4) Aseman nimi: PYYKÖSJÄRVI Osoite: Lahnatie 1 Mittausparametrit: NO 2, NO, NO x, hiukkaset PM 1, O 3 Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 4 m, merenp. +17,5 m Ympäristö: esikaupunki, asuntoalue Merkitykselliset pistelähteet: Laanilan Voima Oy, Kemira Oyj, Parock Oy Ab Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs 9841B NO x kemiluminesenssi Teom 14A PM 1 inertiamikrovaaka (ulkoilman paineessa ja lämpötilassa) API O3 UV-absorptio

45 LIITE 5 42 Mittausasema- ja laitetiedot 4(4) Aseman nimi: SÄÄASEMA Osoite: Kauppatori Mittausparametrit: tuulen suunta ja nopeus, ilman lämpötila, sateen kesto Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta tuuli 15 m, lämpö ja sade 1 m, merenpinnasta + 2 m ympäristöviraston katolla Ympäristö: keskikaupunkialue, Kauppatorin ranta Mittauslaitteet: Vaisala Milos 2 - Vaisala WA-15 tuulen suunta ja nopeus - Vaisala DTS-12 lämpötila - Vaisala DPD 12 A sateen kesto

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 213 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 213 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/214 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Julkaisu 3/217 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5 )... 9 TYPEN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 211 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 215 Julkaisu 3/216 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 MITTAUSTOIMINTA... 4 SÄÄTIEDOT... 5 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2001

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2001 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 21 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 2 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 21 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 29 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (mg/m³). Otsonipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma

Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma 217-221 Raportti 3/216 ISSN 2343-2985 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI... 3 NYKYINEN

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2017 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :.

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :. OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 1994 ""'IifI""I""I"'1"']""J'".,... ~,.,::!I :y~: ~ :w~w,~);:~ ~ctuksct Yhteys HETI! Kartta Huolto HUOMl nhjclta,g.llilwii#*~!tll!*i~,,'~; ;~ '~9~J!!'!m~Jl!T8~ '....~~~i:iilii1!l'~1i\!(l.:mm~

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot