OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2004"

Transkriptio

1 JULKAISU 3/25 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 24

2 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/25 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 24

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT... 3 MITTAUSTOIMINTA... 5 SÄÄTIEDOT... 7 RIKKIDIOKSIDI... 9 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ TYPEN OKSIDIT TYPPIDIOKSIDI HIILIMONOKSIDI HIUKKASET HENGITETTÄVÄT HIUKKASET PIENHIUKKASET LASKEUMA ILMANLAATUINDEKSI PÄÄSTÖT LIITTEET... 32

4 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Oulun ilmanlaadun mittaustulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 24. Ilmanlaadun seuranta vuonna 24 toteutettiin vuosia koskevan Oulun ilmanlaadun seurantasopimuksen mukaisena. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet seurantasopimuksen sopijapuolet; Oulun kaupunki (ympäristövirasto), Oulun Energia, Stora Enso Oyj, Kemira Oyj, Arizona Chemical Oy, Paroc Oy Ab, Fermion Oy, Fortum Lämpö Oy ja Lemminkäinen Oyj. Käytännön mittaustoiminnasta ja tarkkailuraportin laadinnasta on vastannut Oulun kaupungin ympäristövirasto (vuoden 25 alusta Oulun seudun ympäristövirasto). Päivittäistä tietoa ilmanlaadusta jaettiin vuonna 24 ilmanlaatuindeksin avulla. Ilmanlaatuindeksit ovat olleet nähtävillä ympäristöviraston kotisivuilla Internetissä. Kotisivuilla on esitetty myös kuukausittain ilman epäpuhtauksien ohje- ja raja-arvovertailut. Sanomalehti Kaleva on julkaissut ilmanlaatuindeksitiedot viikoittain. Lisätietoja: Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristövirasto Heikki Orava PL Oulun kaupunki puhelin: (8) sähköposti:

5 2 TIIVISTELMÄ Vuonna 24 Oulussa mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat keskimäärin samansuuruisia kuin viimevuosina. Vuonna 1991 alkaneen mittausjakson aikana ei pitoisuuksissa voida havaita selvää kehityssuuntaa keskustassa eikä Pyykösjärvellä. Korkein ohjearvoon verrannollinen typpidioksidipitoisuus mitattiin keskustassa maaliskuussa (98 % vuorokausiohjearvosta). Pyykösjärvellä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin helmikuussa (76 % vuorokausiohjearvosta) voimaan astuviin typpidioksidin raja-arvoihin verrattuna korkein pitoisuus oli keskustassa mitattu vuosikeskiarvo 28 µg/m 3 (7 % raja-arvosta). Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 168 µg/m 3 (raja-arvo sallii yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia 18 kpl vuodessa). Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuoden 24 keväällä olivat jonkin verran viimevuosia suurempia ja kevätpölyaika kesti tavanomaista pidempään kuivasta sääjaksosta johtuen. Keskustassa pitoisuudet olivat lisäksi vuodenaikaan nähden korkeampia kesällä ja syksyllä katutöiden aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Myös lokakuun lopussa mitattiin korkeita hiukkaspitoisuuksia kuivan sääjakson aikana. Ohjearvo ylitettiin keskustassa huhtikuussa (147 % ohjearvosta). Pyykösjärvellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan 93 % ohjearvosta (lokakuu). Raja-arvon numeroarvon ylityksiä kirjattiin keskustassa 28 kpl ja Pyykösjärvellä 4 kpl. Oulun keskustassa mitattujen häkäpitoisuuksien voidaan todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat laskeneet noin viidesosaan 199-luvun alun tasosta. Pitoisuuksien laskuun on vaikuttanut eniten katalysaattorilla varustettujen autojen osuuden kasvu. Hiilimonoksidin korkeimmissa lyhytaikaispitoisuuksissa ei sen sijaan voida havaita yhtä selvää kehitystä. Epäedullisissa sääolosuhteissa häkäpitoisuudet voivat yhä kohota korkeiksi ja ylittää ohjearvon. Vuonna 24 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 49 % kahdeksan tunnin ohjearvosta, 41 % tuntiohjearvosta sekä 39 % voimaan astuvasta rajaarvosta. Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Korkeimmillaan pitoisuudet vuonna 24 olivat 13 % ohjearvosta ja 9 % raja-arvosta. Pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 24 Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan 5 % vuorokausiohjearvosta. Hajuhaittaa esiintyi vuodenaikaan nähden keskimääräistä enemmän vuoden alkupuoliskolla. Huhtikuussa mitattiin sellutehtaan prosessihäiriön aikaan lähivuosiin verrattuna poikkeavan korkea tuntipitoisuus (129 µg/m 3 ). Loppuvuodesta hajuhaittaa esiintyi vain vähän. Koko vuoden osalta hajutunteja esiintyi kuitenkin hieman enemmän kuin parina edellisenä vuonna. Stora Enso Oyj:n investoinnit väkevien hajukaasujen lisäpolttimeen vuoden 23 lopulla sekä laimeiden hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmään syksyllä 24 vähentävät sellutehtaan päästöjä aiempaan verrattuna 9 prosentilla. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu vuonna 24 luokiteltiin Oulun keskustassa erittäin huonoksi kahdeksana päivänä, huonoksi 18 päivänä, välttäväksi 87 päivänä, tyydyttäväksi 23 päivänä ja hyväksi 4 päivänä. Laskentapäiviä keskustassa vuonna 24 oli 356. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli erittäin huono kolmena päivänä, huono kolmena päivänä, välttävä 32 päivänä, tyydyttävä 138 päivänä ja hyvä 189 päivänä. Laskentapäiviä vuonna 24 oli 365. Erittäin huonoihin ilmanlaatutilanteisiin oli syynä korkeat hiukkaspitoisuudet. Oulun yhteenlasketut ilman epäpuhtauspäästöt ovat viime vuosina vaihdelleet suhteellisen vähän. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista

6 3 tuotantotasomuutoksista. Liikenteen päästöt ovat hitaasti laskeneet hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta 199-luvun alusta alkaen. Vuonna 24 Oulun yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt olivat 3382 t, haisevien rikkiyhdisteiden päästöt 76 t, typpidioksidipäästöt 366 t, hiukkaspäästöt 644 t, hiilivetypäästöt 683 t ja hiilimonoksidipäästöt 6142 t. Yhteenlasketut fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT SEKÄ OTSONIN TAVOITE- JA KYN- NYSARVOT Ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden rajoissa pysymisestä ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia käytettävissä olevin keinoin. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi on säädetty raja-arvot alueille, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Erikseen on säädetty rajaarvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (711/21) saatettiin Suomessa voimaan Euroopan yhteisön ilmanlaatua koskevat uudet raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksille. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista vuodelta 1996 (481/1996). Vanhassa päätöksessä säädetyt raja-arvot ovat siirtymäsäännöksen mukaan kuitenkin voimassa, kunnes uudessa asetuksessa säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Siirtymäajan raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Asetuksella säädetyt uudet raja-arvot sekä ajankohdat, jolloin ne astuvat voimaan on esitetty taulukossa 2. Vuonna 21 voimaan tulleella asetuksella säädetään myös laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla noudatettavista raja-arvoista kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Asetus kumoaa valtioneuvoston päätöksen (48/1996) 3 :ään sisältyvät ohjearvot kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, vaan niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvat terveydelliset haitat ja luonnon vaurioituminen sekä vähentää viihtyisyyshaittoja. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Niiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon muun muassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset herkkiin väestöryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja hengityselinsairaisiin. Pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Ohjearvot on esitetty taulukossa 3. Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista astui voimaan Asetuksessa on säädetty terveys- ja kasvillisuushaittojen vähentämiseksi otsonipitoisuuksille tiedotus- ja varoituskynnykset, tavoitearvot vuodelle 21 sekä tavoitteet pitkälle ajalle. Asetus kumoaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen säännökset niiltä osin, jotka koskevat otsonin kynnysarvoja ja otsonipitoisuuksista tiedottamista. Uudet otsonin kynnysarvot on esitetty taulukossa 4.

7 4 Taulukko 1.Siirtymäajan raja-arvot Aine Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Tilastollinen määrittely Typpidioksidi (NO 2 ) 2 µg/m 3 vuoden tuntiarvojen 98. prosenttipiste Rikkidioksidi (SO 2 ) 8 µg/m 3 25 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen mediaani vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) 3 µg/m 3 1) 15 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste vuosikeskiarvo 1) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Taulukko 2. Uudet raja-arvot. Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo, µg/m 3 Sallittujen ylitysten määärä (293 K, 11,3 kalenterivuodessa kpa) ) 4 1) - Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 24 tuntia Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti kalenterivuosi Hiukkaset (PM 1 ) 24 tuntia kalenterivuosi Lyijy (Pb) kalenterivuosi,5 1) Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) Bentseeni (C 6 H 6 ) kalenterivuosi Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojeleminen: Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla rajaarvoa pienemmät Rikkidioksidi (SO 2 ) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) Typen oksidit (NO x ) kalenterivuosi ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot Aine Ohjearvo (293 K, 11,3 kpa) Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Hiukkaset, 12 µg/m 3 kokonaisleijuma (TSP) 5 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä Tavoitearvo rikkilaskeumalle Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Suomen metsätalousalueilla keskimäärin on pitkän ajan tavoitteena, että rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä ylitä,3 g/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin.

8 5 Taulukko 4. Otsonin kynnysarvot Peruste Kynnysarvo Tilastollinen määrittely (293 K, 11,3 kpa) Väestölle tiedottaminen Väestön varoittaminen 18 µg/m 3 24 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvo Tavoitearvot vuodelle 21 Terveyden suojeleminen 12 µg/m 3 korkein päivittäinen 8 h:n liukuva ka., sallitaan 25 ylitystä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona Kasvillisuuden suojeleminen AOT4 18 µg/m 3 h viiden vuoden keskiarvo Pitkän ajanjakson tavoitteet Terveyden suojeleminen 12 µg/m3 korkein päivittäinen 8 h:n liukuva ka./ vuosi Kasvillisuuden suojeleminen AOT4 6 µg/m 3 h AOT4-otsonialtistusindeksi lasketaan 8 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo mitatut tuntipitoisuudet MITTAUSTOIMINTA Ilmanlaadun automaattinen jatkuvatoiminen mittausverkosto käsitti vuonna 24 keskusyksikön, sääaseman ja kolme mittausasemaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaupungin keskustassa mitattiin typpidioksidi- (NO 2 ), typpimonoksidi- (NO), hiilimonoksidi- (CO) ja hiukkaspitoisuuksia (PM 1 sekä PM 2,5 ). Nokelassa mitattiin rikkidioksidia (SO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää (TRS). Pyykösjärvellä mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat typpidioksidi, typpimonoksidi ja hiukkaset (PM 1 ). Säätietoja (tuulen nopeus ja suunta, lämpötila, sadeaika) mitattiin Kauppatorin rannassa ympäristöviraston katolla sijaitsevalla sääasemalla. Sääasema ja Nokelan asema (SO 2 + TRS) ovat sijainneet nykyisillä paikoilla vuodesta 1979 lähtien. Keskustassa on mitattu häkää vuodesta 1988, typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) vuodesta 1991 sekä pienhiukkasia (PM 2,5 ) vuodesta 22 lähtien. Keskustan mittauspistettä siirrettiin hieman joulukuussa Nykyinen asema sijaitsee Helaakosken aukiolla Saaristonkatu 16:n kohdalla (noin 7 m:n etäisyydellä vanhasta paikasta). Pyykösjärvellä mittaukset alkoivat vuonna Laskeuman keruupisteet sijaisivat vuonna 24 Pyykösjärvellä (mittausasema, Lahnatie), Sanginjoella Loppulan kylässä, kaupungin keskustassa (keskustan terveysasema) sekä Nokelassa (mittausasemalla). Raportissa on esitetty laskeuman sulfaattirikki- (SO 4 -S) ja nitraattityppimäärät (NO 3 -N). Laskeumanäytteet on määritetty Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus mittausjaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 24 kuukausittain tarkasteltuna em. raja alittui keskustan häkämittauksen osalta elokuussa (tuloksia 65 % ajasta). Vuositasolla alimmillaan tulosten saatavuus oli keskustan typenoksidimittausten osalta (tuloksia 88 % ajasta). Säätietojen saatavuus oli koko vuoden osalta 99 %. Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi on hoidettu DIL- TA-ohjelmistokokonaisuudella. Toukokuussa 24 otettiin ilmanlaadun mittauksiin koekäyttöön uusi Enview2 ohjelmisto. Uusi ohjelmisto korvaa DILTA-ohjelmiston vuoden 25 alusta alkaen. Mittausasema- ja laitetiedot sekä tulosten laadunvarmistus on esitetty tarkemmin liitteissä 4 ja 5.

9 6 n. 17 km keskustaan Kuva 1. Mittausasemat ( ) ja laskeumankeruupisteet ( ),1 = Nokela, 2 = Keskusta, 3 = Lahnatie, 4 = Loppula) Oulussa vuonna 24.

10 SÄÄTIEDOT 7 Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Lämpötila Taulukossa 5 sekä kuvassa 2 on esitetty kuukauden keskilämpötilat Oulun kauppatorilla vuonna 24 ja vuosina sekä Oulunsalon lentoasemalla vertailujaksolla Vuoden 24 keskilämpötilaksi mitattiin kauppatorin rannassa 3,7 o C. Vuosien keskiarvo torinrannassa on 2,8 o C ja Oulunsalon lentoaseman vertailujakson keskiarvo 2,4 o C. Vuonna 24 kuukausikeskilämpötilat kauppatorilla olivat keskimäärin hieman pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Ainoastaan kesäkuussa oli hieman keskimääräistä kylmempää. Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötilat v. 24 ja vv Oulun kauppatorilla sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla. Kuukausi Kauppatori 24 Kauppatori Lentoasema tammikuu -8,4-9,8-9,7 helmikuu -8,5-8,8-9,5 maaliskuu -3,8-4, -4,7 huhtikuu 3,4 1,5,8 toukokuu 8,1 7,7 7,5 kesäkuu 12,7 13,9 13,6 heinäkuu 17,2 16,9 16,2 elokuu 14,9 14,3 13,7 syyskuu 1,9 9, 8,4 lokakuu 3,5 3,2 2,7 marraskuu -2, -3,1-3,2 joulukuu -3,2-7,4-7,5 keskiarvo 3,7 2,8 2,4 2, oc 15, 1, 5,, -5, Kauppatori 24 Lentoasema Kauppatori , -15, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat Oulun kauppatorilla v. 24 ja vv sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla ( o C).

11 8 Tuuli Kuvassa 3 on esitetty keskimääräiset tuulensuunnat Oulun kauppatorilla vuonna 24. Yleisimmät tuulensuunnat olivat kaakko, etelä ja länsi. Kuvassa 4 on esitetty tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Kuvasta voidaan todeta länsi- ja luoteistuulien (merituuli) olevan vallitsevia kesäaikaan. Kuva 3. Tuulensuuntien osuudet Oulussa vuonna % % 25 % 2 % 15 % 1 % tyyni N NE E SE S SW W NW 5 % % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4. Tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla.

12 Sadeaika 9 Kuvassa 5 on esitetty sadeaika eli sateen kesto vuorokaudessa prosentteina ilmaistuna (24 h/vrk = 1 %) Kauppatorilla vuonna 24. % % Kuva 5. Sadeaika Oulun kauppatorilla vuonna 24. RIKKIDIOKSIDI Rikkidioksidia (SO 2 ) mitattiin Oulussa vuonna 24 ainoastaan Nokelassa. Pyykösjärven rikkidioksidimittaus lopetettiin vuoden 21 lopussa. Liitteessä 1 on esitetty Nokelan rikkidioksidipitoisuudet kuukausittain vuonna 24. Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain Nokelassa välillä 6 33 µg/m 3 (2-13 % ohjearvosta). Kuvassa 6 on esitetty tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Nokelassa välillä 3-9 µg/m 3 (4-11 % ohjearvosta). Kuvassa 7 on esitetty vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Vuosikeskiarvo oli Nokelassa 2 µg/m 3. Kuvassa 8 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Pitoisuudet raja-arvoihin verrattuna Korkein rikkidioksidin tuntikeskiarvo Nokelassa vuonna 24 oli 64 µg/m 3 ja 25. korkein 31 µg/m 3. Uusi voimaan astuva rikkidioksidin tuntiraja-arvo on 35 µg/m 3 (raja-arvo ylittyy, jos yli 35 µg/m 3 tuntipitoisuuksia mitataan vähintään 25 kpl kalenterivuoden aikana). Korkein vuorokausikeskiarvo oli 11µg/m 3 ja 4. korkein 9 µg/m 3 (raja-arvo 125 µg/m3, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuoden aikana on 3).

13 µg/m3 Ohjearvo 25µg/m 3 Nokela Pyykösjärvi Kuva 6. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m3 ohjearvo 8 µg/m3 Nokela 4 Pyykösjärvi Kuva 7. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m³ Mustasuo Pyykösjärvi Nokela Välivainio Simssi Pateniemi Kuva 8. Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina

14 11 Yhteenveto rikkidioksidipitoisuuksista Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Korkeimmillaan pitoisuudet vuonna 24 olivat 13 % ohjearvosta ja 9 % raja-arvosta. Pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin kahtena edellisenä vuonna. HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) Nokelassa mitatut TRS-pitoisuudet kuukausittain vuonna 24 on esitetty liitteessä 1. Pyykösjärvellä TRS-yhdisteiden mittaus lopetettiin vuoden 21 lopussa. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat kuukausittain Nokelassa välillä - 5 µg/m 3 ( - 5 % ohjearvosta). Korkeimmat vuorokausiarvot kuukausittain vaihtelivat välillä 1-11 µg/m 3. Kuvassa 9 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Nokelassa. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärälle on ollut ohjearvo vuodesta 1996 lähtien. Nokelassa voidaan todeta nykyisen ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia ennen Nuottasaaren sellutehtaan saneerausta (syksy 1988). Saneerauksen jälkeen pitoisuudet laskivat noin puoleen aikaisemmasta. Korkein ohjearvotasoon verrannollinen pitoisuus Nokelassa syksyn 1988 jälkeen on ollut 7 µg/m 3. Ohjearvon voimaan astumisen jälkeen korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus on ollut 6 µg/m 3 (huhtikuu 1997). 25 µg/m³ 2 15 Ohjearvo astui voimaan ohjearvo Kuva 9. TRS-yhdisteiden vuorokausiarvojen kehitys Nokelassa vuosina

15 Hajuhaitan esiintyminen 12 Vallitsevista paikallisista säätekijöistä (pääasiassa tuulensuunta ja -nopeus) johtuen hajuhaitan suuruus vaihtelee vuodenajan mukaan. Kuvassa 1 on esitetty TRS-pitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu vuosina Nokelassa. Vuodenaikaisvaihtelun kuvaamiseen on käytetty mitattuja TRS:n lyhytaikaispitoisuuksia (99 %:n tuntiarvot kuukausittain). Nokelassa ovat pitoisuudet keskimäärin korkeimmillaan maaliskuulta toukokuulle. Vuonna 24 pitoisuudet olivat vuodenaikaan nähden mittausjakson keskiarvoa korkeampia helmikuusta kesäkuuhun. Loppuvuodesta pitoisuudet olivat keskiarvopitoisuutta pienempiä. Hajuhaittaa esiintyy Nokelassa keskimäärin useammin alkukesällä, koska lännenpuoleiset merituulet ovat tällöin vallitsevia ja tuovat hajut kaupunkiin (ks. kuva 4). Kuvassa 11 on esitetty hajutuntien (tuntikeskiarvo vähintään 3 µg/m 3 ) lukumäärä kuukausittain vuonna 24 sekä vuosien keskiarvo. Vuonna 24 hajutunteja oli keskiarvoon verrattuna enemmän helmikuulta kesäkuulle sekä elokuussa. Keskiarvoon verrattuna hajutunteja oli vähän tammi-, loka-, marras- ja joulukuussa. Kuvassa 12 on esitetty TRS:n lyhytaikaispitoisuuksien sekä hajutuntien määrän kehitys kuukausittain vuosina Nokelassa. Vuonna 24 hajutuntien määrä oli paria edellisvuotta hieman suurempi. Huhtikuussa mitattiin sellutehtaan prosessihäiriön aikaan lähivuosiin verrattuna poikkeavan korkea tuntipitoisuus (129 µg/m 3 ). Yhteenveto haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista Vuonna 24 Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan 5 % vuorokausiohjearvosta. Hajuhaittaa esiintyi vuodenaikaan nähden keskimääräistä enemmän vuoden alkupuoliskolla. Loppuvuodesta hajuhaittaa esiintyi vain vähän. Koko vuoden osalta hajutunteja esiintyi hieman enemmän kuin parina edellisenä vuonna. Huhtikuussa mitattiin sellutehtaan prosessihäiriön aikaan lähivuosiin verrattuna poikkeavan korkea tuntipitoisuus (129 µg/m 3 ). 35 µg/m 3 9 kpl 3 25 vaihteluväli 91-3 keskiarvo ka tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 1. TRS:n vuodenaikaisvaihtelu vuonna 24 sekä vuosina Nokelassa (99 %:n tuntiarvoja). tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 11. Hajutuntien (tunti ka>3 µg/m 3 ) lukumäärä kuukausittain vuonna 24 sekä vuosien keskiarvo Nokelassa.

16 25 µg/m3 13 kpl %:n arvot max tunti hajutunnit Kuva 12. TRS-yhdisteiden tuntiarvojen kehitys kuukausittain sekä hajutuntien määrä (kpl, tunti ka > 3 µg/m 3 ) vuosittain vuosina Nokelassa. TYPEN OKSIDIT Ulkoilmassa esiintyy typen oksideja useina eri yhdisteinä, joista taajamien ilmanlaadun kannalta tärkeimmät ovat typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Näistä käytetään yhteisnimitystä typenoksidit (NO x ). Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja liikenne. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on alle puolet. Maanpintatasolla typenoksidipitoisuuksia aiheuttavat kuitenkin lähes pelkästään liikenteen päästöt, jotka purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka ulkoilmassa nopeasti hapettuu pääasiassa otsonin kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi. Vilkkaassa liikenneympäristössä NOpäästöjen määrä on suuri ja otsoni kuluu hapetusreaktiossa loppuun rajoittaen näin syntyvän NO 2 :n määrää. Vaikka liikenteen kokonaistypenoksidipäästöt ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä voimakkaasti laskeneet NO:ta riittää yhä NO 2 :n muodostamiseen eikä NO 2 -pitoisuuksien ole voitu todeta laskeneen kokonaistypenoksidipäästöjen laskun mukana. Terveysvaikutusten kannalta typpidioksidi on selvästi typpimonoksidia merkittävämpi. Suoria kasvillisuusvaurioita aiheuttavat sekä typpidioksidi että typpimonoksidi. Kuvassa 13 on esitetty typpimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien vuorokausijakauma vuonna 24 keskustassa ja Pyykösjärvellä. Kuvasta voidaan havaita, että keskustassa vilkkaassa liikenneympäristössä typpimonoksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin Pyykösjärvellä. Pyykösjärvellä pitoisuuksia aiheuttavat pääasiassa etäämpää kulkeutuvat liikenteen päästöt. Pitoisuudet ovat siellä pienempiä ja typpidioksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin keskustassa.

17 14 µg/m3 45, 4, 35, 3, PyykösNO Pyyk NO2 KeskusNO KeskuNO2 25, 2, 15, 1, 5,, kellonaika Kuva 13. Typen oksidien vuorokausivaihtelu keskustassa ja Pyykösjärvellä vuonna 24. TYPPIDIOKSIDI Liitteessä 1 on esitetty typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin (99 %:n tuntiarvo ja 2. korkein vuorokausiarvo) verrannolliset tunnusluvut kuukausittain sekä pitoisuuksien kuukausikeskiarvot Keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä. Liitteessä on lisäksi esitetty tunti- ja vuorokausiarvojen kuukausittaiset maksimiarvot. Keskustan mittausaseman sijainti on muuttunut hieman vuoden 1998 alusta alkaen. Typpidioksidipitoisuuksien kehitystä esittävissä kuvissa em. ajankohdan jälkeisissä tuloksissa on käytetty eri esitystyyliä. Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Kuvassa 14 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä µg/m 3 (33-88 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä µg/m 3 (16-61 % ohjearvosta). Kuvassa 15 on esitetty typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä µg/m 3 (39-97 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä 1-53 µg/m 3 (14-76 % ohjearvosta). Kuvista 14 ja 15 voidaan selvästi havaita typpidioksidipitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan talvisaikaan. Vuonna 24 korkeimmat tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet mitattiin helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Tammikuussa pitoisuudet olivat vuodenaikaan nähden matalia.

18 µg/m3 vaihteluväli Keskusta vaihteluväli Pyykösjärvi keskiarvo Keskusta 24 Pyykösjärvi 24 ohjearvo µg/m3 vaihteluväli Keskusta vaihteluväli Pyykösjärvi keskiarvo Keskusta 24 Pyykösjärvi 24 ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Oulussa Typpidioksidipitoisuuksissa ei Oulussa voida todeta selvää kehityssuuntaa vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla (kuvat 16-18). Keskustan mittaustuloksista voidaan havaita mittauspisteen siirron vaikutus vuoden 1998 alusta alkaen. Pitoisuudet uudessa mittauspaikassa ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin vanhassa liian lähellä vilkasta risteystä sijainneessa mittauspisteessä µg/m3 Keskusta Pyykösjärvi Keskusta ohjearvo Kuva 16. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina

19 µg/m3 Keskusta Pyykösjärvi Keskusta ohjearvo Kuva 17. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m³ Pyykösj kk ka Pyykösj v ka Keskusta kk ka Keskusta v ka Kesk kk ka Kuva 18. Typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Typpidioksidin siirtymäajan raja-arvo (tuntikeskiarvo 2 µg/m 3 ) sallii ylityksiä 2 % mitatusta ajasta eli enintään 175 tuntia vuodessa alkaen sallittujen ylitysten lukumäärä on 18 tuntia vuodessa. Vuonna 24 ei Oulussa mitattu yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia. Korkein tuntikeskiarvo oli 168 µg/m 3 ja se mitattiin keskustassa tammikuussa. Aiempina vuosina vuodesta 1991 lähtien yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia on mitattu keskustassa vuonna 1992 (7 kpl), 1994 (1 kpl), 1995 (2 kpl), 1996 (6 kpl), 1998 (3 kpl) ja vuonna 21 (1 kpl). Pyykösjärvellä ei ole mitattu yli 2 µg/m 3 ylittäviä pitoisuuksia. Kuvassa 19 on esitetty typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 24 keskustassa astuu voimaan raja-arvo typpidioksidin vuosikeskiarvolle (4 µg/m 3 ). Vuonna 24 typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 28 µg/m 3 ja Pyykösjärvellä 12 µg/m 3.

20 17 25 µg/m3 2 raja-arvon numeroarvo Kuva 19. Typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 24 Oulun keskustassa. kuukausi Yhteenveto typpidioksidipitoisuuksista Vuonna 24 Oulussa mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat keskimäärin samansuuruisia kuin viimevuosina. Vuonna 1991 alkaneen mittausjakson aikana ei pitoisuuksissa voida havaita selvää kehityssuuntaa keskustassa eikä Pyykösjärvellä. Korkein ohjearvoon verrannollinen typpidioksidipitoisuus mitattiin keskustassa maaliskuussa (98 % vuorokausiohjearvosta). Pyykösjärvellä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin helmikuussa (76 % vuorokausiohjearvosta) voimaan astuviin typpidioksidin raja-arvoihin verrattuna korkein pitoisuus oli keskustassa mitattu vuosikeskiarvo 28 µg/m 3 (7 % raja-arvosta). Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 168 µg/m 3 (raja-arvo sallii yli 2 µg/m 3 pitoisuuksia 18 kpl vuodessa).

21 HIILIMONOKSIDI 18 Liikenteen häkä eli hiilimonoksidipäästöt (CO) ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä laskeneet selvästi. Päästöjen pieneneminen näkyy selvästi myös mitattujen hiilimonoksidipitoisuuksien laskuna. Liitteessä 2 on esitetty keskustan mittauspisteen häkäpitoisuudet kuukausittain vuonna 24. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (kuukauden korkein tuntiarvo) vuonna 24 vaihtelivat keskustassa kuukausittain välillä,5 8,1 mg/m 3 (3-41 % ohjearvosta). Kuvassa 2 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina Korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot vaihtelivat keskustassa vuonna 24 välillä,2 3,9 mg/m 3 (3-49 % ohjearvosta). Kuvassa 21 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot keskustassa vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina mg/m3 2, ohjearvo 9, 8, mg/m3 ohjearvo 16, 12, vaihteluväli ka , 6, 5, vaihteluväli 98-3 ka , 4, 3, 4, 2, 1,, tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 2. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina , tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 21. Hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin arvot kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu Hiilimonoksidin eri viikonpäiville lasketusta vuorokausijakaumasta voidaan havaita selvä ero arkipäivien ja viikonlopun välillä. Lisäksi eri arkipäivien välillä voidaan havaita pieniä eroja. Arkipäivisin häkäpitoisuudet alkavat nousta kello 6 jälkeen aamulla työmatkaliikenteen seurauksena. Huippupitoisuudet ajoittuvat iltapäivän paluuliikenteen aikoihin kello Viikonloppuisin maksimipitoisuudet mitataan puolen päivän aikoihin ja korkeampia häkäpitoisuuksia mitataan tällöin myös illasta aamuyölle. Kuvassa 22 on esitetty hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu keskustassa eri viikonpäivinä vuonna 24.

22 19,7 mg/m3,6,5,4 maanantai tiistai keskiviikkko torstai perjantai lauantai sunnuntai,3,2,1, kellonaika Kuva 22. Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu viikonpäivittäin vuonna 24. Häkäpitoisuuksien kehitys Kuvassa 23 on esitetty hiilimonoksidin vuosi- ja kuukausiarvojen kehitys ja kuvassa 24 korkeimpien kahdeksan tunnin sekä kuvassa 25 korkeimpien tuntiarvojen kehitys keskustan mittauspisteessä vuosina Keskimääräisten häkäpitoisuuksien voidaan havaita tällä mittausjaksolla selvästi laskeneen. VTT on arvioinut liikenteen hiilimonoksidipäästöjen alentuneen mittausjaksolla noin 5 %. Mittauspisteen siirron vuoksi vuosien tulokset on esitetty kuvissa eri tyylisinä. mg/m³ 2, 1,5 kuukausi ka vuosi ka kuukausi ka ,,5, Kuva 23. Hiilimonoksidin vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys Oulun keskustassa vuosina

23 2 16 mg/m ohjearvo Kuva 24. Hiilimonoksidin korkeimpien kahdeksan tunnin arvojen kehitys Oulun keskustassa vuosina mg/m ohjearvo Kuva 25. Hiilimonoksidin korkeimpien tuntiarvojen kehitys Oulun keskustassa vuosina Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Hiilimonoksidille astuu voimaan raja-arvo 1 mg/m 3. Arvoon verrataan kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja, eikä raja-arvolle sallita yhtään ylitystä. Vuonna 24 korkein raja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 3,9 mg/m 3. Yhteenveto hiilimonoksidipitoisuuksista Oulun keskustassa mitattujen häkäpitoisuuksien voidaan todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat laskeneet noin viides-

24 osaan 199-luvun alun tasosta. Pitoisuuksien laskuun on vaikuttanut eniten katalysaattorilla varustettujen autojen osuuden kasvu. Hiilimonoksidin korkeimmissa lyhytaikaispitoisuuksissa ei sen sijaan voida havaita yhtä selvää kehitystä. Epäedullisissa sääolosuhteissa häkäpitoisuudet voivat yhä kohota korkeiksi ja ylittää ohjearvon. Vuonna 24 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 49 % kahdeksan tunnin ohjearvosta, 41 % tuntiohjearvosta sekä 39 % raja-arvosta (astuu voimaan ). 21 HIUKKASET Kaupunkialueilla huomattavin vaikutus ilman hiukkasmääriin on liikenteellä. Suuri osa hiukkasista on peräisin liikenteen maasta nostattamasta katupölystä. Pöly sisältää lisäksi autojen pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden päästöistä sekä puun pienpoltosta peräisin olevia hiukkasia. Ongelmallisin aika hiukkasten suhteen on kevät, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen alta ja kadut alkavat kuivua. Keväistä pölyongelmaa pahentaa entisestään kuivat sääjaksot. Sade sen sijaan puhdistaa ilmaa tehokkaasti hiukkasista. Suurin osa pölyn massasta on suuria hiukkasia, jotka eivät terveyden kannalta ole kovin haitallisia (pääosa katupölystä). Haitallisia ovat sen sijaan pienet hiukkaset, koska ne pääsevät tunkeutumaan syvemmälle hengitysteissä, pienimmät (alle 2,5 µm) keuhkorakkuloihin asti (mm. pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden prosesseista ja puun pienpoltosta peräisin olevat). Maailman terveysjärjestö WHO on todennut arvioinnissaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista vakavimpien haittojen liittyvän leijuvaan pölyyn ja todennäköisimmin sen hienojakoisiin hiukkasiin. Ilmassa leijailevan pölyn kokonaismäärää kutsutaan kokonaisleijumaksi (TSP), leijuman alle 1 µm:n hiukkasia hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1 ) ja alle 2,5µm:n hiukkasia pienhiukkasiksi (PM 2,5 ). Oulussa on mitattu hengitettäviä hiukkasia keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuodesta 1991 alkaen. Vuoden 22 helmikuun alusta keskustan mittauspisteessä alkoi pienhiukkasten mittaus. Pienhiukkasille ei vielä ole olemassa ohje- tai raja-arvoa. Liitteessä 2 on esitetty hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuudet kuukausittain vuonna 24. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 24 vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä µg/m 3 ( % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä µg/m 3 (16-93 % ). Korkeimpia pitoisuuksia mitattiin kevätpölyaikaan huhti- ja toukokuussa. Myös lokakuussa mitattiin korkeita pitoisuuksia kuivan pakkasjakson aikana maan vielä ollessa paljaana. Keskustassa Saaristonkadun katutyö aiheutti kohonneita pitoisuuksia kesällä ja syksyllä. Kuvissa 26 ja 27 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina

25 µg/m3 vaihteluväli 98-3 keskiarvo ohjearvo tammi maalis touko heinä syys marra Kuva 26. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa µg/m3 vaihteluväli 98-3 keskiarvo ohjearvo tammi maalis touko heinä syys marra Kuva 27. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 24 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä. Tuntipitoisuudet Hengitettävien hiukkasten korkeimmat tuntiarvot kuukausittain vaihtelivat keskustassa välillä µg/m 3 ja Pyykösjärvellä välillä µg/m 3. Korkein tuntiarvo mitattiin keskustassa huhtikuussa ja Pyykösjärvellä lokakuussa. PM 1 :n vuorokausijakauma Liikenteen vaikutus hiukkaspitoisuuteen voidaan todeta hengitettävien hiukkasten vuorokausijakaumasta, joka on esitetty kuvassa 28. Arkisin pitoisuudet kohoavat heti aamusta käynnistyvän liikenteen nostattaessa yöllä kaduille laskeutuneen pölyn. 35 µg/m sunnuntai arki lauantai kellonaika Kuva 28. PM 1 :n vuorokausijakauma arkipäivisin ja viikonloppuna vuonna 24 keskustan mittauspisteessä.

26 23 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys Oulussa Kuvassa 29 on esitetty PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvot ja kuvassa 3 ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä. Kuvista voidaan todeta pitoisuuksien olleen mittausjakson alkupuolella jonkin verran viime vuosia korkeampia. Vuonna 24 kevään kuukausikeskiarvot olivat kuitenkin viime vuosia korkeampia, mikä aiheutui poikkeuksellisen pitkästä kuivasta sääjaksosta keväällä. Lisäksi hiekoitushiekkaa oli talvella jouduttu käyttämään tavanomaista enemmän. Keskustassa vuosikeskiarvoa kohotti lisäksi katutyöt µg/m³ keskusta kk ka keskusta v ka P yykö sjä rvi kk ka P yykö sjä rvi v ka keskusta kk ka -98 alkaen Kuva 29. PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys vuosina Keskustassa ja Pyykösjärvellä. 175 µg/m³ Keskusta 14 Pyykösjärvi Keskusta -98 alkaen 15 7 ohjearvo Kuva 3. PM 1 :n ohjearvoon verrannollisten vuorokausiarvojen kehitys. Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna voimaan astuva raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle on 5 µg/m 3. Raja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana. Vuonna 24 keskustassa mitattiin yli 5 µg/m 3 vuorokausiarvoja 28 kpl, joista 23 ajoittui kevätpölykauteen. Pyykösjärvellä yli 5 µg/m 3 vuorokausipi-

27 toisuuksia mitattiin neljä kpl (1.1., 4.4., sekä 29 ja 3.1.). Raja-arvoon verrattavat arvot on laskettu ulkoilman paineessa ja lämpötilassa. 24 Yhteenveto hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuoden 24 keväällä olivat jonkin verran viime vuosia suurempia ja kevätpölyaika kesti tavanomaista pidempään kuivasta sääjaksosta johtuen. Keskustassa pitoisuudet olivat lisäksi vuodenaikaan nähden korkeampia kesällä ja syksyllä katutöiden aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Myös lokakuun lopussa mitattiin korkeita hiukkaspitoisuuksia kuivan sääjakson aikana. Ohjearvo ylitettiin keskustassa huhtikuussa (147 % ohjearvosta). Pyykösjärvellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan 93 % ohjearvosta (lokakuu). Raja-arvon numeroarvon ylityksiä kirjattiin keskustassa 28 kpl ja Pyykösjärvellä 4 kpl. PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Pienhiukkasten mittaus käynnistyi keskustan mittauspisteessä alkaen. Pienhiukkasille ei vielä toistaiseksi ole määritetty ohje- tai raja-arvoa. Liitteessä 2 on esitetty pienhiukkasille vastaavat tilastotiedot kuin hengitettäville hiukkasille. Kuvassa 31 on verrattu keskenään pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi korkeimpia vuorokausikeskiarvoja kuukausittain. µg/m Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi PM tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 31. PM 2,5 :n sekä PM 1 :n toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot kuukausittain vuonna 24. Kuvassa 32 on esitetty PM 2,5 :n vuorokausijakauma. Verrattaessa sitä PM 1 :n jakaumaan (kuva 28) voidaan jakaumien todeta poikkeavan hieman toisistaan. PM 1 :n kohdalla pitoisuuksien vaihtelu on

28 suurempaa ja pitoisuudet vaihtelevat paremmin liikennemäärien mukaan. Pienhiukkasten kohdalla näyttäisi siltä, että pienempikin liikennemäärä riittäisi nostamaan kaikki hiukkaset leijailemaan ilmaan, mistä ne sitten hitaasti laskeutuvat liikenteen hiljennyttyä , µg/m 3 1, 8, 6, 4, arki lauantai sunnuntai 2,, kellonaika Kuva 32. PM 2,5 :n vuorokausijakauma arkipäivisin ja viikonloppuna vuonna 24 keskustassa. LASKEUMA Laskeuman keruupisteitä vuonna 24 oli neljä. Niiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Laskeumista määritetään sulfaattirikki (SO 4 -S), nitraattityppi (NO 3 -N), ph, sähkönjohtokyky ja suodatusjäännös. Rikkilaskeuma Rikkilaskeuman (sulfaattirikki SO 4 -S) määrä vuonna 24 vaihteli eri keruupisteissä välillä,17 -,22 g/m 2 /v. Kaikkien pisteiden keskiarvo oli,18 g/m 2 /v. Pitkän ajan tavoitteena Suomen metsätalousalueille on, että rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä ylitä,3 g/m 2. Kuvassa 33 on esitetty rikkilaskeuman kehitys Oulussa. Vuoden 1995 arvojen puuttuminen johtuu laboratorion tulipalon jälkeisistä analyysivaikeuksista. Rikkilaskeuman määrässä voidaan mittausjaksolla havaita samansuuntainen myönteinen kehitys kuin rikkidioksidipitoisuuksissa. Typpilaskeuma Typpilaskeuman (nitraattityppi NO 3 -N) määrä vuonna 24 vaihteli eri keruupisteissä välillä,97,137 g/m 2 /v. Kaikkien pisteiden keskiarvo oli,114 g/m 2 /v. Typpilaskeuman määrässä ei voida havaita samanlaista myönteistä kehitystä kuin rikkilaskeumalla. Typpilaskeuman taustapitoisuudet Pohjois-Suomessa ovat noin,5,2 g/m 2 /v. Typpilaskeuman kehitys on esitetty kuvassa 34.

29 26 2,1 g/m²/v 1,8 1,5 1,2 Loppula Kaukovainio Keskusta Pyykösjärvi Lahnatie Mustasuo Nokela,9,6,3 tavoitearvo Kuva 33. Rikkilaskeuman kehitys Oulussa vuosina ,3 g /m ²/v,25,2,15,1,5 Loppula Kaukovainio Keskusta Pyykösjärvi Lahnatie Mustasuo Nokela Kuva 34. Typpilaskeuman kehitys Oulussa vuosina ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatutiedotuksessa käytettävä ilmanlaatuindeksi uudistui vuoden 22 alusta. Nykyinen indeksi pohjautuu pelkästään tuntipitoisuuksiin ja niille annettuihin ohje- ja raja-arvoihin. Näin se kuvaa entistä ajantasaisemmin ilmanlaatua. Vanhassa indeksissä oli mukana 24:n tunnin ja kahdeksan tunnin keskiarvoja. Suurin muutos vanhaan indeksiin on erittäin huono luokan käyttöönotto. Ilmanlaatu luokitellaan myös aiempaa herkemmin välttäväksi tai huonoksi. Oulun keskusta-alueen ilmanlaatua kuvaava indeksi lasketaan keskustan mittausaseman tuloksista. Pyykösjärven ja Nokelan mittaustulokset määrittävät asuntoalueiden indeksin. Indeksissä on Oulussa mukana typpidioksidi (NO 2 ), hiilimonoksidi (CO), hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ). Kaikille epäpuhtauksille määritetään tunneittain ns. alaindeksi vertaamalla epäpuhtauspitoisuutta kyseisen komponentin ohje- ja raja-arvoon. Lopulliseksi indeksiksi valitaan aina korkein alaindeksi. Epäpuhtauspitoisuuden ylittäessä ohjearvotason ilmanlaatu luokitellaan huonoksi. Rajaarvon ylittyessä ilmanlaatu on erittäin huono. Hengitettäviltä hiukkasilta puuttuu tuntiraja-arvo ja sen kohdalla erittäin huonon rajaksi on määritelty kolme kertaa vuorokausiohjearvotaso (21 µg/m 3 ). Taulukossa 6 on esitetty uuden indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksi on kehitetty pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ympäristötoimistossa ja se on nykyisin yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa.

30 27 Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu vuonna 24 luokiteltiin Oulun keskustassa erittäin huonoksi kahdeksana päivänä, huonoksi 18 päivänä, välttäväksi 87 päivänä, tyydyttäväksi 23 päivänä ja hyväksi 4 päivänä. Laskentapäiviä keskustassa vuonna 24 oli 356. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli erittäin huono kolmena päivänä, huono kolmena päivänä, välttävä 32 päivänä, tyydyttävä 138 päivänä ja hyvä 189 päivänä. Laskentapäiviä vuonna 24 oli 365. Erittäin huonoihin ilmanlaatutilanteisiin oli syynä korkeat hiukkaspitoisuudet. Kuvassa 35 on esitetty vuorokauden korkeimmat indeksin arvot Oulussa vuonna 24 ja taulukossa 7 vuosien päivien luokittelu indeksin avulla. Taulukko 6. Ilmanlaatuindeksin määrittely Indeksi Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat - 5 HYVÄ ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 VÄLTTÄVÄ epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä IND. ARVO 2 ERITTÄIN 175 HUONO 15 Keskusta Asuntoalueet HUONO125 1 VÄLTTÄVÄ 75 TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ Kuukausi Kuva 35. Oulun ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 24. Taulukko 7. Ilmanlaatu indeksin mukaan vuosina (päivien lukumäärä). hyvä tyydyttävä välttävä huono eritt. huono yhteensä 22 keskusta asuntoal keskusta asuntoal keskusta asuntoal

31 28 PÄÄSTÖT Oulun ilmaa kuormittavat paikallinen teollisuus, energiantuotanto ja liikenne sekä muualta kulkeutuva kuormitus. Teollisuuden ja energiantuotannon merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset sekä rikkidioksidi ja muut rikin yhdisteet. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset, häkä ja hiilivedyt. Lisäksi teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöissä vapautuu hiilidioksidia, mikä on merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat laskeneet viime vuosiin asti rikinpoistolaitosten käytön, polttoaine- ja polttoteknisten muutosten sekä teollisuuden prosessimuutosten ansiosta. Liikenteen päästöt ovat laskeneet viime vuosina katalysaattoreiden yleistymisen ja reformuloitujen polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Kuvassa 36 on esitetty Oulun vuoden 24 rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästöjen jakautuminen eri päästölähteiden kesken ja kuvassa 37 on esitetty em. päästöjen kehitys. Kuvassa 38 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen kehitys ja kuvassa 39 VTT:n arvio liikenteen päästöjen kehityksestä. Tarkemmat päästötiedot on esitetty liitteessä 3. Rikkidioksidipäästöt Oulussa vuonna 24 olivat yhteensä 3382 tonnia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Oulun Energian Toppilan voimalaitosten osuus päästöistä oli 6 %, Arizona Chemical Oy:n 11 %, Kemira Oyj:n 11 % ja Stora Enso Oyj:n 11 %. Haisevista rikkiyhdisteistä (yht. 76 t) 74 % oli peräisin Stora Enso Oyj:n sellutehtaalta. Arizona Chemical Oy:n osuus päästöistä oli 11 % ja Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan 14 %. Kokonaispäästöt olivat noin viidenneksen edellisvuotta pienemmät. Kokonaispäästöjen pienenemiseen oli pääosin syynä Stora Enso Oyj:n sellutehtaalla syksyllä 24 valmistuneet haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen vähentämiseen kohdistetut saneeraustoimenpiteet. Typen oksidien päästöistä (yht. 366 t) liikenteen osuus oli 25 % eli 927 tonnia ja pistelähteiden osuus 72 % eli 2653 tonnia. Myös typenoksidien kokonaispäästöt laskivat hieman edellisvuodesta. Suurimmat pistemäiset päästölähteet olivat Oulun Energian Toppilan voimalaitokset (1239 t), Stora Enso Oyj (966 t) sekä Kemira Oyj (341 t). Hiukkaspäästöistä (yht. 644 t) Stora Enso Oyj:n osuus oli 43 %, Paroc Oy:n 21 %, Oulun Energian 13 % sekä liikenteen 8 % (pakokaasuista peräisin olevat hiukkaset). Hiilimonoksidipäästöistä (yht t) liikenteen osuus oli 7 % (4299 t) ja Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan osuus 3 %. Noin 8 % hiilivetypäästöistä (yht. 683 t) oli peräisin liikenteestä. Fermion Oy:n osuus oli noin 11 %. Yhteenlasketut fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt Oulussa vuonna 24 olivat t (9 % vähemmän kuin vuonna 23). Suurimmat päästölähteet olivat Oulun Energian Toppilan voimalaitokset (61 % kokonaispäästöistä), Nuottasaaren tehdasalueen laitokset yhteensä (14 %), Kemira Oyj (13 %) sekä liikenne (9 %). Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t (lisäystä edellisvuoteen 6 %).

32 29 SO2-päästöt KEMIRA CHEMICALS OY 11 % PINTALÄHTEET 2 % MUUT PISTELÄHTEET YHT. 4 % yhteensä 3382 t NUOTTASAAREN TEHTAAT 23 % OULUN ENERGIA 6 % NO 2 -päästöt LIIKENNE 25 % OULUN ENERGIA 35 % PINTALÄHTEET 2 % MUUT PISTELÄHTEET YHT. 2 % KEMIRA CHEMICALS OY 9 % yhteensä 366 t HIUKKAS-päästöt PINTALÄHTEET 9 % LIIKENNE 8 % NUOTTASAAREN TEHTAAT 27 % OULUN ENERGIA 13 % MUUT PISTELÄHTEET YHT. 2 % yhteensä 644 t PAROC OY 21 % NUOTTASAAREN TEHTAAT 42 % KEMIRA CHEMICALS OY 5 % Kuva 36. SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjen jakautuminen päästölähteiden kesken Oulussa vuonna 24.

33 3 t/v SO 2 -päästöt V LIIKENNE PINTALÄHTEET MUUT PISTELÄHTEET YHT. KEMIRA CHEMICALS OY NUOTTASAAREN TEHTAAT OULUN ENERGIA t/v NO 2 -päästöt V LIIKENNE PINTALÄHTEET MUUT PISTELÄHTEET YHT. KEMIRA CHEMICALS OY NUOTTASAAREN TEHTAAT OULUN ENERGIA t/v HIUKKAS-päästöt V LIIKENNE PINTALÄHTEET MUUT PISTELÄHTEET YHT. PAROC OY KEMIRA CHEMICALS OY NUOTTASAAREN TEHTAAT OULUN ENERGIA Kuva 37. SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjen kehitys.

34 1 t/v Kuva 38. TRS-yhdisteiden päästöjen kehitys. muutosindeksi 2,5 2, 1,5 CO HC NOx HIUKK. CH4 N2O CO2 Poltton. Suorite 1,,5, vuosi Kuva 39. Tieliikenteen pakokaasupäästöjen, polttonesteenkulutuksen ja ajosuoritteen kehitys muutosindeksin avulla esitettynä. (Kuvassa vuodesta 24 alkaen arvot ovat ennusteita. Lähde: VTT yhdyskuntatekniikka, LIISA 23 laskentamalli).

35 LIITE 1 32 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v. 24 (µg/m³). Nokela keskiarvo (=ka.) 2.korkein vrkka. korkein vrk-ka. 99 %:n tuntika. korkein tuntika. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Oulussa v. 24 (µg/m 3, S). Nokela 2.korkein vrkka korkein vrk-ka 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Typpidioksidipitoisuudet Oulussa v. 24 (µg/m³). Keskusta keskiarvo (=ka.) 2. korkein vrkka. korkein vrk-ka. 99 %:n tuntika. korkein tuntika. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi Tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

36 LIITE 2 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 24 (mg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 h:n liukuva korkein tuntikeskiarvo keskiarvo tammikuu,3 1,5 2,7 helmikuu,4 3,9 8,1 maaliskuu,3 2,5 4,7 huhtikuu,3 1,8 4,8 toukokuu,1 1, 1,7 kesäkuu,,5 1,9 heinäkuu,,2,5 elokuu,1 1,1 4,3 syyskuu,1,7 2, lokakuu,3 3,5 5,2 marraskuu,2 1,7 3,5 joulukuu,3 2,4 3, 33 Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuudet Oulussa v. 24 (µg/m³, 2 o C, 11,3 kpa). Keskusta keskiarvo (=ka) 2. korkein vrkka korkein vrk-ka 99 %:n tuntiarvo korkein tuntika tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuudet Oulussa v. 24 (µg/m³, 2 o C, 11,3 kpa). Keskusta keskiarvo (=ka) 2. korkein vrkka korkein vrk-ka 99 %:n tuntiarvo korkein tuntika tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

37 LIITE 3 34 Ilmanepäpuhtauspäästöt Oulussa vuonna 24 (tonnia vuodessa). Hiukkaset SO 2 NO X (1 TRS (2 VOC CO 2 (Fos) (3 CO 2 (Bio) (4 MUUT (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) Kemira Oyj, Oulun toimipaikka 31,6 368, 341, 2, , 19748, Oulun Energia (yht.) 81,3 25,9 1249, , ,2 Toppilan voimalaitokset 79,9 225,4 1239, , , Limingantullin lämpökeskus,3 1,9 3,8 1985,6 Myllytullin lämpökeskus,,, 25,4 OYS:n lämpökeskus 1,1 14,5 6,1 2261,5 2685,2 Nuottasaaren tehdasalueen laitokset yht. 276,8 766,9 999,1 64,8 12, , ,4 Stora Enso Oyj 276,2 381,9 966,1 56, , 13764,4 Eka Polymer Latex Oy 12,5 Arizona Chemical Oy,6 385, 33, 8,7 82, , Paroc Oy Ab 133, 3,4 17,4 11, 14,9 1658, 355, CO 1843,NH 3 16,8 Lemminkäinen Oyj,8 12,9 6,1 2152,9 Fortum Lämpö Oy (yht.) 3, 31, 17,5 5499, Rajavillen lk,8 1,3 5,9 1867, LK-21 2,2 2,7 11,6 3632, Fermion Oy,2 74, Suomen Petrooli Oy, Vihreäsaren varasto 6,1 Oy Shell Ab, Vihreäsaaren varasto,,1,2 26,2 123,2 VR Vihreäsaaren öljyvarasto 2,4 Maxit Oy Ab 1,25 5,62 2, ,6 Lupavelvolliset yhteensä Muut pistelähteet (arvio) Pistelähteet (yhteensä) Pintalähteet (arvio) Liikenne (5 51 1, CO 4299 Yhteensä CO 6142 Vuoden 23 päästöt Vuoden 22 päästöt Vuoden 21 päästöt Vuoden 2 päästöt Vuoden 1999 päästöt Vuoden 1998 päästöt Vuoden 1997 päästöt Vuoden 1996 päästöt Vuoden 1995 päästöt Vuoden 1994 päästöt Vuoden 1993 päästöt ) typpidioksidina (NO 2 ) 2) rikkinä (S) 3) Fossiilisista polttoaineista peräisin oleva 4) Biopolttoaineista peräisin 5) Lähde: LIISA 23 laskentamalli

38 LIITE 4 Tulosten laadun varmistus 35 Kaasuanalysaattoreille suoritettiin v. 24 monipistekalibrointeja 6-8 kpl laitekohtaisen tarpeen mukaan. Kalibrointi suoritetaan kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Kalibroinnissa käytettävien kaasujen analyysitarkkuuksiksi on ilmoitettu SO 2 - ja H 2 S-kaasun osalta +3% ja NO- ja CO-kaasun osalta +2 %. Kalibraattorilla tuotettuja pitoisuuksia verrattiin konsultin pitoisuuksiin. Hiukkasanalysaattoreille suoritettiin virtausten tarkistukset ja säädöt sekä mikrovaa'an kalibrointi. Ilmanlaadunmittausohjelma (DILTA-haku) suorittaa lisäksi automaattisesti analysaattoreiden (lukuun ottamatta hiukkas- ja CO-analysaattoreita) nolla- ja aluetason tarkistuksen kerran vuorokaudessa. SO 2 -, NO x - ja TRS-analysaattoreiden alueen tarkistus tapahtuu permeaatioputkikalibraattorilla. NO x -analysaattorin alueen tarkistukseen käytetään NO 2 -putkea ja TRS-analysaattorin tarkistukseen H 2 S-putkea. Analysaattoreiden toimintaa seurattiin päivittäin DILTA-ohjelmiston avulla. Viikoittain analysaattoreiden huoltoseuranta-arvot kirjataan mittausasemilla laitekohtaiseen kirjanpitoon. Toimistolla sijaitsevaan huoltopäiväkirjaan kirjataan lisäksi kaikki havaitut mittaustuloksiin vaikuttavat tekijät (havaitut häiriöt, tehdyt korjaukset ja huollot, häiriötekijät mittausasemien ympäristössä jne.). Analysaattoreiden kalibroinneista tallennetaan erikseen kalibrointipöytäkirjat. Erilaisista laitehäiriöistä ja kalibroinneista johtuvat virheelliset mittaustulokset poistetaan tai korjataan kuukausittain DIL- TA:n arkistointiohjelman avulla. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus mittausjaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 24 kuukausittain tarkasteltuna em. raja alittui keskustan häkämittauksen osalta elokuussa (tuloksia 65 % ajasta). Vuositasolla alimmillaan tulosten saatavuus oli keskustan typenoksidimittausten osalta (tuloksia 88 % ajasta). Säätietojen saatavuus oli koko vuoden osalta 99 % (lämpötila, sadeaika, tuulen nopeus ja tuulen suunta). Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi on hoidettu DIL- TA-ohjelmistokokonaisuudella. Toukokuussa 24 otettiin ilmanlaadun mittauksiin koekäyttöön uusi Enview2 ohjelmisto. Uusi ohjelmisto korvaa DILTA-ohjelmiston vuoden 25 alusta alkaen.

39 LIITE5 Mittausasema- ja laitetiedot 1(4). 36 Aseman nimi: KESKUSTA Osoite: Saaristonkatu 18 Mittausparametrit: NO 2, NO, NO x, CO, hiukkaset PM 1 ja PM 2,5 Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta NOx ja CO 2 m, hiukkaset 4 m, merenpinnasta +5 m Ympäristö: keskikaupunki, vilkasliikenteinen katukuilu Merkitykselliset liikennemäärä 5 m:n säteellä 14 ajoneuvoa/vrk pistelähteet: Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs model 9841A NO x kemiluminesenssi Monitor Labs 983 CO IR-absorptio Teom 14A PM 1 inertiamikrovaaka (ulkoilman paine ja lämpötila) Teom 14A PM 2,5 inertiamikrovaaka (ulkoilman paine ja lämpötila)

40 LIITE 5 Mittausasema- ja laitetiedot 2(4) 37 Aseman nimi: NOKELA Osoite: Kiskotie 24 Mittausparametrit: SO 2, TRS, Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 3 m, merenpinnasta +7,5 m Ympäristö: esikaupunki, asuntoalue Merkitykselliset pistelähteet: Nuottasaaren tehdasalueen laitokset Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs model 885 SO 2 UV-fluoresenssi Monitor Labs model 885 +Oxycon Convertter model 8775A TRS UV-fluoresenssi

41 LIITE 5 Mittausasema- ja laitetiedot 3(4) 38 Aseman nimi: PYYKÖSJÄRVI Osoite: Lahnatie 1 Mittausparametrit: NO 2, NO, NO x, hiukkaset PM 1 Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 4 m, merenp. +17,5 m Ympäristö: esikaupunki, asuntoalue Merkitykselliset pistelähteet: Kemira Oyj Mittauslaitteet: Mittausmenetelmä: Monitor Labs 9841B NO x kemiluminesenssi Teom 14A PM 1 inertiamikrovaaka (ulkoilman paineessa ja lämpötilassa)

42 LIITE 5 Mittausasema- ja laitetiedot 4(4) 39 Aseman nimi: SÄÄASEMA Osoite: Kauppatori Mittausparametrit: tuulen suunta ja nopeus, ilman lämpötila, sateen kesto Yhtenäiskoordinaatit: : Näytteenottokorkeus: maanpinnasta tuuli 15 m, lämpö ja sade 1 m, merenpinnasta + 2 m ympäristöviraston katolla Ympäristö: keskikaupunkialue, Kauppatorin ranta, Mittauslaitteet: Vaisala Milos 2 - Vaisala WA-15 tuulen suunta ja nopeus - Vaisala DTS-12 lämpötila - Vaisala DPD 12 A sateen kesto

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/2013

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/2013 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/213 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 212 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 212 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/213 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 213 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 213 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/214 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2017

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2017 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 217 julkaisu 3/218 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1)... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5)... 9 TYPEN OKSIDIT...1

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Julkaisu 3/217 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5 )... 9 TYPEN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 211 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2018

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2018 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 218 julkaisu 3/219 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1)... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5)... 9 TYPEN OKSIDIT...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 215 Julkaisu 3/216 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 MITTAUSTOIMINTA... 4 SÄÄTIEDOT... 5 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli

Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli 1(24) Laatijat Tarkastanut / pvm Arto Heikkinen Annika Tella / 17.4.2019 Jakelu Hyväksynyt / pvm Vantaan Energia Oy Timo Laakso / 17.4.2019 Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2001

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2001 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 21 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 2 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 21 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :.

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :. OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 1994 ""'IifI""I""I"'1"']""J'".,... ~,.,::!I :y~: ~ :w~w,~);:~ ~ctuksct Yhteys HETI! Kartta Huolto HUOMl nhjclta,g.llilwii#*~!tll!*i~,,'~; ;~ '~9~J!!'!m~Jl!T8~ '....~~~i:iilii1!l'~1i\!(l.:mm~

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot