Induktiomoottoreiden ja generaattoreiden käyttöohje

Transkriptio

1 ABB

2 Turvallisuusohjeet AMA, AMB, AMG, AMH, AMK, AMZ, HXR, M3BM, M3GM 1. Yleistä 2. Aiottu käyttö Kaikkia turvallisuusohjeita, jotka koskevat erityisesti asennuspaikkaa ja/tai ovat mainitut tässä turvallisuusohjeessa pitää noudattaa kaikkien koneelle tehtävien asennus-, käyttö- ja huoltotoimenpiteiden aikana. Sähkökoneissa on vaarallisia jännitteisiä ja liikkuvia osia ja mahdollisesti kuumia pintoja. Ammattitaitoisten, vastuullisten henkilöiden on hoidettava kaikki toimet koskien kuljetusta, varastointia, asennusta, liitäntöjä, käyttöönottoa, käyttöä ja huoltoa (standardien EN / DIN VDE 0105 / IEC mukaan). Epäasianmukainen käsittely voi aiheuttaa vakavia vammoja tai vaurioittaa konetta. Vaara! Nämä sähkökoneet on tarkoitettu teollisiin ja kaupallisiin asennuksiin ja täyttävät komponenttina Konedirektiivin (98/37/EC) vaatimukset. Koneen käyttöönotto on kielletty, kunnes lopputuote on todettu em. direktiivin mukaiseksi (noudata erityisiä alueellisia turvallisuus- ja asennusohjeita, kuten esim. EN 60204). Koneet ovat harmonisoitujen standardien EN / DIN VDE 0530 mukaisia ja niiden käyttö räjähdysvaarallisissa tiloissa on kielletty ellei niitä ole erityisesti suunniteltu sellaiseen käyttöön (noudata erillisiä ohjeita). Suojausluokkaa IP 23 ei missään tapauksessa saa käyttää ulkotiloissa. Ilmajäähdytetyt mallit on suunniteltu -20 C C ympäristön lämpötiloihin ja 1000 m korkeuteen meren pinnasta. Ilma-/vesijäähdytettyjen koneiden ympäristön lämpötilan ei tulisi olla alle +5 C:n (katso valmistajan ohjeet liukulaakerikoneiden osalta). Noudata ehdottomasti arvokilvessä olevia poikkeavia ohjeita. Käyttöolosuhteiden on vastattava kaikkia arvokilven merkintöjä. 3. Kuljetus ja varastointi Ilmoita kuljetuksessa syntyneistä vaurioista välittömästi kuljetusyhtiölle. Estä tarvittaessa koneen käyttöönotto. Nostolenkit on mitoitettu vain koneen omalle painolle, ei ylimääräiselle kuormitukselle. Käytä oikein mitoitettuja nostosilmukoita. Tarvittaessa käytä sopivia, oikein mitoitettuja kuljetusapuvälineitä (esim. kuljetushihnoja). Poista kuljetuslukitukset (esim. vierintä- tai liukulaakerien lukitukset, tärinän vaimentimet) ennen koneen käyttöönottoa. Niitä tulee käyttää myös myöhemmin tehtävissä kuljetuksissa, joten säilytä ne. Koneet on varastoitava kuivassa, pölyttömässä ja tärinättömässä ympäristössä (laakerivauriovaara seisotettaessa). Ennen käyttöönottoa mittaa eristysvastus. Mikäli arvo on 1 kω/voltti leimatusta jännitteestä, kuivaa käämitys. Noudata valmistajan suosituksia. 4. Asennus Varmista, että asennusalusta on tasainen, jalka- tai laippa-asennus kunnollinen ja että kytkinliitoksissa on tarkka linjaus. Vältä yhteenasennuksessa sekä pyörintänopeus-taajuisia että Turvallisuusohjeet - 1

3 5. Sähköinen kytkentä kaksi kertaa verkkotaajuisia resonansseja. Pyöritä moottoria ja kuuntele epänormaaleja ääniä. Tarkista pyörimissuunta ennen mekaanista yhteenliittämistä (katso kohta 5). Noudata valmistajan ohjeita, kun asennat tai poistat kytkimiä ja muita voimansiirron komponentteja. Varusta ne asennettaessa kosketussuojilla. Lukitse tai poista kiila, kun koekäytät konetta yksinään. Vältä laakereiden liiallisia säteis- ja aksiaaliskuormia (katso valmistajan ohjeistusta). Koneen tasapainotustapa on ilmaistu seuraavasti: H = puolella kiilalla / F = täydellä kiilalla. Puolen kiilan tapauksessa myös kytkimen tulee olla puolella kiilalla tasapainotettu. Mikäli kiila ja kiilaurat ovat eri pituisia, varmistu asennuksen tasapainoisuudesta. Tuuletus ei saa olla estettynä eikä koneesta ulostullutta ilmaa, myöskään ympäröivistä laitteista, saa suoraan käyttää koneen jäähdyttämiseen. Vain ammattitaitoiset henkilöt saavat suorittaa koneen liitäntään liittyvät toimenpiteet ja ne on suoritettava koneen seisoessa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä seuraavia turvallisuussääntöjä on tarkasti noudatettava: Kytke syöttöjännitteet pois työkohteesta! Estä jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn jatkuessa! Varmistaudu, että jännitteettömäksi erotettu osa syöttöverkosta voidaan työmaadoittaa vaaratta! Työmaadoita jännitteettömäksi erotettu osa työn ajaksi! Työskentelyalueen välittömässä läheisyy-dessä olevat paljaat, jännitteiset osat on erotettava työskentelyalueesta luotettavan eristyksen tai suojuksen avulla! Tee apuvirtapiirit jännitteettömiksi (esim. seisontalämmitys)! Standardin EN / DIN VDE määrittelemien jännitteen muoto- ja symmetriavaatimusten sekä vyöhykkeen A raja-arvojen (jännite ± 5%, taajuus ± 2%) ylittäminen nostaa koneen lämpötiloja ja vaikuttaa sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen. Huomioi arvokilvessä olevat merkinnät ja kytkentäkaavio liitäntäkotelossa. Kytkentä on suoritettava niin, että saadaan vakaa, pysyvä ja turvallinen sähköinen liitäntä. Käytä oikeita kaapeliliitäntätarvikkeita. Tee turvallinen ja pysyvä suojajohdinliitos. Vähimmäisvälit eristämättömien jännitteisten osien välillä ja ko. osien ja maan välillä eivät saa alittaa asiaankuuluvien standardien vaatimuksia eivätkä valmistajan ohjeistuksessa mahdollisesti ilmoitettuja arvoja. Liitäntäkoteloon ei saa joutua vieraita esineitä, likaa tai kosteutta. Sulje käyttämättömät kaapeliaukot ja itse kotelo pöly- ja vesitiiviisti. Lukitse kiila, kun koekäytät konetta yksinään. Tarkista koneen varusteiden toiminta ennen niiden käyttöönottoa. Asennuksen suorittaminen asianmukaisesti (esim. ohjaus- ja voimakaapelien erillään pitäminen, suojavaipalliset kaapelit jne.) on asennusliikkeen vastuulla. 6. Toiminta Hyväksyttävät koneen tärinäarvot toimivassa laitteistossa ovat standardin ISO 3945 luokan "satisfactory" ("tyydyttävä") mukaisia (Vrms 4.5 mm/s). Epänormaaleissa tilanteissa - esim. kohonnut lämpötila, äänitaso, tärinä - tarpeen mukaan pysäytä kone. Selvitä syy epänormaaliin tilanteeseen ja tarvittaessa kysy ohjeita valmistajalta. 2 - Turvallisuusohjeet

4 7. Huoltotoimenpiteet 8. Taajuusmuuttaja Älä poista tai kytke pois suojalaitteita edes koekäytössä. Jos jäähdytysjärjestelmään kertyy runsaasti likaa, puhdista se säännöllisesti. Puhdista aika ajoin kondenssiveden poistoreiät, mikäli sellaisia on. Laakerit tulee voidella käyttöönoton yhteydessä. Voitele vierintälaakerit koneen käydessä. Noudata voiteluohjekilven ohjeita. Käytä oikeanlaista rasvaa. Liukulaakereilla noudata öljynvaihtoväliä. Kiertovoidelluissa koneissa varmistaudu, että kiertovoitelu toimii. Noudata valmistajan ohjeita. Tarvittavat tiedot sisältyvät koneen käyttöohjeeseen. Säilytä nämä turvallisuusohjeet. Taajuusmuuttajakäytöissä tulee käyttää moottorin ulkoista maadoitusta moottorin ja työkoneen väliseen potentiaalintasaukseen, mikäli moottori ja työkone eivät ole asennettu samalle teräspedille. Runkokooltaan IEC 280 ja suuremmissa moottoreissa käytetään 0,75 x 70 mm laattakaapelia tai vähintään kahta 50 mm 2 pyöreää kaapelia. Pyöreiden kaapeleiden välinen etäisyys pitää olla vähintään 150 mm. Potentiaalintasauksella ei ole merkitystä sähköturvallisuuden kannalta. Sen tarkoituksena on pitää moottorin ja työkoneen runko samassa suurtaajuuspotentiaalissa. Mikäli moottori ja työkone ovat galvaanisesti yhteenkytkettyjä, potentiaalitasausta ei tarvita. Potentiaalintasaus V1 U1 W1 PE 3~ M 0,75 mm Levyliuska Kaapelit/johtimet > 150 mm Käytettävä kone 70 mm min 50 mm EMC-vaatimukset täyttyvät käyttämällä tarkoitukseen määriteltyjä kaapeleita ja liitäntäosia. (Katso taajuusmuuttajaohjeistot). Lisäturvaohjeet kestomagneetti-tahtikoneille Sähköliitännät ja toiminta Kun koneen akseli pyörii, kestomagneetti-tahtikoneen liitäntänapoihin indusoituu jännite. Indusoitunut jännite on suoraan verrannollinen pyörimisnopeuteen ja saattaa olla vaarallinen jopa alhaisilla pyörimisnopeuksilla. Estä akselin pyöriminen ennen liitäntäkotelon avaamista ja/tai työskentelemistä suojaamattomissa liitäntä-navoissa. VAROITUS:Taajuusmuuttajasyöttöisen koneen navat saattavat olla jännitteisiä, vaikka kone olisikin pysähtynyt. VAROITUS:Varo takatehoa työskennellessäsi jännitteen syöttölaitteen parissa. Turvallisuusohjeet - 3

5 VAROITUS:Älä ylitä koneen suurinta sallittua pyörimisnopeutta. Katso tuotekohtaiset käyttöohjeet. Huolto ja ylläpito Kestomagneettitahtikoneita saavat huoltaa vain asiantuntevat ja ABB:n valtuuttamat korjaamot. Saat lisätietoja kestomagneettitahtikoneiden huoltopalveluista ottamalla yhteyttä ABB:hen. VAROITUS:Vain pätevät työntekijät, jotka tuntevat asiaankuuluvat turvallisuusvaatimukset, saavat avata ja huoltaa kestomagneettitahtikoneita. VAROITUS:Kestomagneettitahtikoneen roottoria ei saa siirtää ilman tähän tarkoitukseen suunniteltuja erikoistyökaluja. VAROITUS:Avoin tai purettu kestomagneettitahtikone tai erillinen roottori synnyttää magneettisia hajakenttiä ympärilleen. Tällaiset kentät saattavat häiritä tai tuhota muita sähköisiä tai sähkömagneettisia laitteita tai komponentteja, kuten sydämentahdistimia tai luottokortteja. VAROITUS:Irrallisia metalliosia tai -jätteitä ei saa päästä kestomagneettitahtikoneen sisäosiin tai kosketuksiin roottorin kanssa. VAROITUS:Ennen kestomagneettitahtikoneen sulkemista kaikki koneeseen kuulumattomat osat ja roskat on poistettava koneen sisäpuolelta. HUOM. Magneettisia hajakenttiä ja mahdollisia indusoituvia jännitteitä tulee varoa myös pyöritettäessä kestomagneettitahtikoneen erillistä roottoria esim. sorvissa tai tasapainotus-koneessa, sillä nämä hajakentät ja jännitteet saattavat vaurioittaa ko. pyöritys- tai muita ympäröiviä laitteita. Lisäyksiä räjähdysvaarallisten tilojen sähkömoottoreiden turvallisuusohjeisiin HUOM. Näitä ohjeita on noudatettava moottorin turvallisen ja oikean asennuksen, käytön ja huollon varmistamiseksi. Nämä ohjeet on oltava kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka asentavat, käyttävät tai huoltavat tätä moottoria. Ohjeiden laiminlyönti saattaa aiheuttaa takuun raukeamisen. VAROITUS:Räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut moottorit on erityisesti suunniteltu täyttämään räjähdysvaaraa koskevat viralliset määräykset. Jos niitä käytetään väärin, kytketään huonosti tai niihin tehdään pieniäkin muutoksia, niiden luotettavuus voi tulla kyseenalaisiksi. Räjähdysvaarallisissa tiloissa tapahtuvaa sähkölaitteiden kytkentää ja käyttöä koskevat standardit on otettava huomioon, etenkin kansalliset asennusta koskevat standardit. (kts. standardit: EN , EN , EN , IEC , IEC ja IEC ). Kaikki korjaukset ja huollot on tehtävä standardin IEC mukaisesti. Vain koulutetut ja nämä standardit tuntevat työntekijät saavat käsitellä tämän tyyppisiä laitteita. 4 - Turvallisuusohjeet

6 Vaatimustenmukaisuusvakuutus Kaikki ABB:n räjähdysvarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet täyttävät ATEX-direktiivin 94/9/EY vaatimukset ja niiden arvokilpeen on laitettu CE-merkki. Voimassaolo Nämä ohjeet ovat voimassa seuraaville ABB Oy:n sähkömoottoreille, kun konetta käytetään räjähdysvaarallisissa tiloissa. Varmennettu normaalirakenne Ex na, EEx na, luokka I ryhmä2, luokka1 vyöhyke 2 - AMA-tuoteperhe, runkokoot AMB-tuoteperhe, runkokoot HXR-tuoteperhe, runkokoot AMZ-tuoteperhe, runkokoot M3GM-induktiokoneet, runkokoot Varmennettu rakenne EEx e, Ex e - AMA-tuoteperhe, runkokoot AMB-tuoteperhe, runkokoot HXR-tuoteperhe, runkokoot Suojatuuletteinen rakenne EEx pe, Ex pxe, EEx p, Ex px - AMA-tuoteperhe, runkokoot AMB-tuoteperhe, runkokoot HXR-tuoteperhe, runkokoot AMZ-tuoteperhe, runkokoot Standardienmukaisuus Pölysuojattu rakenne (DIP), luokka II ryhmä 2, luokka III - AMA-tuoteperhe, runkokoot AMB-tuoteperhe, runkokoot HXR-tuoteperhe, runkokoot M3GM-induktiokoneet, runkokoot (Lisäohjeita saatetaan tarvita joissakin kone-tyypeissä, joita käytetään erityissovelluksissa tai jotka ovat erikoisrakenteisia.) Räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut moottorit on suunniteltu seuraavien IEC:n ja CENELEC:n standardien mekaanisten ja sähköisten vaatimusten mukaisiksi. EN 50014; Yleinen standardi koskien räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita. Turvallisuusohjeet - 5

7 EN 50016; Standardi koskien EEx p -suojausta EN 50019; Standardi koskien EEx e -suojausta EN ; Standardi koskien EEx na -suojausta EN Standardi koskien pölyvaarallisten tilojen sähkölaitteita IEC ; Standardi koskien räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita IEC ; Standardi koskien Ex p -suojausta IEC ; Standardi koskien Ex e -suojausta IEC ; Standardi koskien Ex na -suojausta IEC ; Standardi koskien pölyvaarallisten tilojen yleisiä vaatimuksia IEC ; Standardi koskien pölyvaaral-isten tilojen sähkölaitteita, td-suojaus NFPA 70 National Electric Code (NEC) C Canadian Electrical Code, Part I (CE Code) ABB:n koneet (koskien vain ryhmän II koneita) voidaan asentaa seuraavia merkintöjä vastaaviin tiloihin: Alue (IEC) Laiteluokka (EN) Merkintä 1 2 EEx p, EEx pe,eex e Ex px, Ex pxe,ex e 2 3 Ex na,ex N, EEx na Ympäristö (EN) G räjähdysvaarallisen ympäristön aiheuttaja kaasu D räjähdysvaarallisen ympäristön aiheuttaja pöly Vastaanottotarkastus Tarkista heti vastaanoton jälkeen, ettei koneessa ole ulkoisia vaurioita ja ota tarvittaessa välittömästi yhteyttä kuljetusliikkeeseen. Tarkista kaikki arvokilven tiedot erityisesti jännite ja käämityksen kytkentä (tähti tai kolmio) sekä laite-, kotelointi- ja lämpötilaluokka. Noudata seuraavia ohjeita kaikkien koneeseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä! VAROITUS:Katkaise koneesta virta ja lukitse virtakytkin, ennen kuin työskentelet koneen tai käytettävän laitteen parissa. Varmistu, ettei räjähdysvaaraa ole työskentelyn aikana. Käynnistys ja uudelleenkäynnistys Suurin sallittu peräkkäisten käynnistysten lukumäärä on ilmoitettu koneen teknisissä asiakirjoissa. 6 - Turvallisuusohjeet

8 Uusi käynnistysjakso voidaan aloittaa, kun kone on jäähtynyt ympäristön lämpötilaan (-> käynnistys kylmästä) tai jatkuvan käyttötilan lämpötilaan (-> käynnistys lämpimästä). Maadoitus ja potentiaalintasaus Tarkista ennen käynnistystä, että kaikki maadoitus- ja potentiaalintasauskaapelit on luotettavasti kiinnitetty. Älä poista yhtään valmistajan asentamaa potentiaalintasaus- tai maadoituskaapelia. Ilma- ja ryömintävälit Älä tee liitäntäkoteloihin mitään muutoksia tai lisäyksiä, jotka voivat pienentää jännitteisten osien välisiä ilma- tai ryömintävälejä. Älä asenna mitään uusia laitteita tai osia liitäntäkoteloiden sisälle ilman ABB:n ja tarkastuslaitoksen lupaa. Varmistu, että ilmaväli roottorin ja staattorin välillä tulee tarkastetuksi roottorille tai laakereille tehtyjen huoltotöiden jälkeen. Ilmavälin pitää olla yhtä suuri kehän joka pisteessä. Keskitä tuuletin tuuletinsuojan ja ilmanohjaimen keskelle näihin kohdistuvien huoltojen jälkeen. Ilmavälin tulee olla vähintään 1% tuulettimen maksimi-halkaisijasta ja lisäksi standardien mukainen. Kytkennät liitäntäkoteloissa Kaikki kytkennät pääliitäntäkoteloissa pitää tehdä koneen mukana toimitetuilla liittimillä, jotka on hyväksytty käytettäväksi räjähdysvaarallisessa tilassa. Pyydä tarvittaessa ohjeita ABB Oy:ltä. Kaikki apuliitäntäkoteloiden liitännät, jotka on merkitty luonnostaan vaarattomien virtapiirien tunnuksella (Ex i tai EEx i), on kytkettävä asianmukaisesti suojattuihin virtapiireihin. Lämmitysvastukset Mikäli ilman itsesäätelyä toimiva seisontalämmitysvastus kytketään päälle heti, kun moottori on sammutettu, käytä tarkoituksenmukaisia keinoja moottorin suojakotelon lämpötilan hallitsemiseksi. Seisontalämmitysvastukset toimivat ainoastaan ympäristössä, jonka lämpötilaa hallitaan. HUOM. Jos tässä turvallisuusohjeessa ja valmistajan toimittamassa käyttöohjeessa on ristiriitaisia tietoja, tämä ohje on pätevämpi. Turvallisuusohjeet - 7

9 Luku 1 - Johdanto 1.1 Yleistä Tärkeää Takuun rajoittuminen Dokumentaatio Koneen dokumentaatio Tähän dokumentaatioon sisältymättömät tiedot Käyttöohjeessa käytetyt mittayksiköt Koneen tunnistaminen Koneen valmistusnumero Arvokilpi... 3 Luku 2 - Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta 2.1 Suojaustoimenpiteet ennen kuljetusta Yleistä Voitelukilpi Koneen nostaminen Merikelpoiseen pakkaukseen pakatun koneen nostaminen Koneen nostaminen lavalla Pakkauksesta puretun koneen nostaminen Pystyasennetun koneen kääntäminen Tarkistukset toimitettaessa ja pakkauksesta purettaessa Koneen tarkistaminen toimitettaessa Koneen tarkistaminen pakkauksesta purettaessa Pääliitäntäkotelon ja jäähdyttimen osien asennusohjeet Pääliitäntäkotelon asentaminen Jäähdyttimen osien asentaminen Varastointi Lyhytaikainen varastointi (alle kaksi kuukautta) Pitkäaikainen varastointi (yli kaksi kuukautta) Vierintälaakerit Liukulaakerit Aukot Tarkistukset, raportit Luku 3 - Asennus ja linjaus 3.1 Yleistä Alustan rakenne Yleistä Alustaan kohdistuvat voimat Pystyasennettujen koneiden laipat Koneen valmistelutyöt ennen asennusta Eristysresistanssin mittaus Lukituslaitteen purkaminen Kytkintyyppi Kytkinpuoliskon kokoaminen Kytkimen tasapainotus Kokoaminen Hihnakäyttö

10 3.3.6 Vuotoveden tulpat Betonialustalle asentaminen Toimituslaajuus Yleiset valmistelutyöt Alustan valmistelu Alustan ja valureikien valmistelu Perustalaattojen tai alustapalkkien valmistelu Koneiden kokoonpano Linjaus Valaminen Loppuasennus ja tarkastus Koneen tassun sokitus Suojukset ja kotelot Teräsalustalle asentaminen Toimituslaajuus Alustan tarkistus Koneiden kokoonpanot Linjaus Loppuasennus ja tarkastus Koneen tassun sokitus Suojukset ja kotelot Laippakiinnitteisten koneiden asentaminen teräsalustalle Linjaus Yleistä Alustava asetus vaakasuoraan Karkea asennus Lämpölaajenemisen korjaaminen Yleistä Lämpölaajeneminen ylöspäin Aksiaalinen lämpölaajeneminen Lopullinen linjaus Yleistä Kytkinpuoliskojen epäkeskisyys Yhdensuuntainen, kulmittainen ja aksiaalinen linjaus Linjaus Sallittu linjausvirhe Asennuksen jälkeiset toimet Luku 4 - Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät 4.1 Yleistä Mekaaniset liitännät Jäähdytysilmaliitännät Jäähdytysvesiliitännät Ilma-vesi-jäähdyttimet Vesijäähdytteiset rungot Liukulaakerin öljynsyöttö Huuhteluilmaputken liitäntä Värähtelyantureiden asentaminen Sähköliitännät Yleistä

11 4.3.2 Turvallisuus Eristysresistanssin mittaaminen Pääliitäntäkotelo Pääsyöttökaapeleiden eristysvälit Pääsyöttökaapelit Liukurenkaalla varustettujen liitäntöjen toisiokaapelit Apuliitäntäkotelot Apulaitteiden ja laitteistojen liittäminen Erillispuhallinmoottorin liittäminen Maadoitus Taajuusmuuttajamallien vaatimukset Pääkaapeli Pääkaapelin maadoitus Apukaapelit Luku 5 - Käyttöönotto ja käynnistys 5.1 Yleistä Mekaanisen asennuksen tarkistaminen Eristysresistanssin mittaaminen Sähköasennusten tarkistaminen Ohjaus- ja suojalaitteet Yleistä Staattorin käämin lämpötila Yleistä Vastuslämpötila-anturit Termistorit Laakerin lämpötilan valvonta Yleistä Vastuslämpötila-anturi Termistorit Suojalaitteet Ensimmäinen testikäynnistys Yleistä Varotoimet ennen ensimmäistä testikäynnistystä Käynnistäminen Pyörimissuunta Liukurenkaalla varustettujen koneiden käynnistäminen Eex p- ja Ex p -koneiden käynnistäminen Koneen käyttäminen ensimmäistä kertaa Valvonta ensikäytön aikana Tarkistukset koneen käydessä Laakerit Vierintälaakereilla varustetut koneet Liukulaakereilla varustetut koneet Tärinät Lämpötilatasot Lämmönvaihtimet Liukurenkaat Seisokki

12 Luku 6 - Käyttö 6.1 Yleistä Normaalit käyttöolosuhteet Käynnistysten määrä Valvonta Laakerit Tärinä Lämpötilat Lämmönvaihdin Liukurengasyksikkö Seuranta Seisokki Luku 7 - Huolto 7.1 Ylläpito Turvallisuusohjeet Huolto-ohjelma Suositeltava huolto-ohjelma Yleinen rakenne Korkeajänniteliitäntä Staattori ja roottori Liukurengasyksikkö Voitelujärjestelmä ja laakerit Jäähdytysjärjestelmä Yleisten rakenteiden huoltaminen Kiinnitysten kireys Tärinä ja melu Tärinät Mittaus ja käyttöolosuhteet Luokittelu tukien joustavuuden mukaan Arviointi Laakereiden ja voitelujärjestelmän huoltaminen Liukulaakerit Öljytaso Laakerin lämpötila Liukulaakereiden voitelu Voiteluöljyn lämpötila Voiteluaineen kunto Voiteluöljyn suositeltavat arvot Öljylaadut Mineraaliöljyjen vaihtovälit Vierintälaakerit Laakerin rakenne Voitelukilpi Uudelleenrasvausvälit Uudelleenrasvaus Laakerirasva Laakerin huoltaminen Laakerin eristys ja laakerin eristysresistanssin tarkistus

13 Toimenpiteet Laakerieristyksen puhtaus Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen Käämien huoltoa koskevat erityiset turvallisuusohjeet Huoltotöiden ajoittaminen Oikea käyttölämpötila Eristysresistanssin testaaminen Mitattujen eristysresistanssiarvojen muuntaminen Yleisesti huomioitavat seikat Eristysresistanssin minimiarvot Staattorin käämin eristysresistanssin mittaaminen Roottorin käämin eristysresistanssin mittaaminen Apulaitteiden eristysresistanssin mittaaminen Polarisaatioindeksi Muut huoltotyöt Liukurenkaiden ja harjamekanismin huoltaminen Liukurenkaiden huoltaminen Seisonta-aika Kuluminen Harjamekanismin huoltaminen Harjan paine Jäähdytysyksikköjen huoltaminen Huolto-ohjeet avoimella jäähdytysjärjestelmällä varustetuille koneille Suodattimien puhdistaminen Ilma-vesi-lämmönvaihtimien huolto-ohjeet Ilma-ilma-lämmönvaihtimien huolto-ohjeet Ilman kierto Puhdistaminen Erillispuhallinmoottorin huoltaminen Korjaukset, purkaminen ja kokoaminen Luku 8 - Vianmääritys 8.1 Vianmääritys Mekaaninen toiminta Voitelujärjestelmä ja laakerit Voitelujärjestelmä ja vierintälaakerit Voitelujärjestelmä ja liukulaakerit Jäähdytys Jäähdytys, avoin jäähdytysjärjestelmä Jäähdytys, ilma-ilma-jäähdytysjärjestelmä Jäähdytys, ilma-vesi-jäähdytysjärjestelmä Jäähdytys, jäähdytysrivat Liukulaakereiden öljyvuoto Öljy Liukulaakerit Laakerin tarkistaminen Öljysäiliö ja -putket Öljysäiliön ja -putkien tarkistaminen Käyttö Käytön tarkistaminen

14 8.3 Sähköinen toiminta, magnetointi, ohjaus ja suojaus Suojauksen laukeaminen Pt-100-vastuslämpötila-anturit Liukurenkaat ja harjat Harjojen kuluminen Harjan kipinöinti Lämpötilaan liittyvä toiminta ja jäähdytysjärjestelmä Luku 9 - Asiakaspalvelu ja varaosat 9.1 Asiakaspalvelu Työmaahuolto Varaosat Takuut Huoltopisteiden tukipalvelu Asiakaspalvelun yhteystiedot Pyörivien sähkökoneiden varaosat Yleistä varaosista Osien säännöllinen vaihtaminen Tarvittavat varaosat Sopivimman varaosapaketin valitseminen Eri pakettien yleisimmät suositeltavat varaosat Peruspaketti Huoltopaketti Keskeiset varaosat Peruspaketti Huoltopaketti Keskeiset varaosat Peruspaketti Huoltopaketti Keskeiset varaosat Peruspaketti Huoltopaketti Keskeiset varaosat Tilaustiedot Luku 10 - Kierrätys 10.1 Johdanto Keskimääräinen materiaalikoostumus Pakkausmateriaalin kierrättäminen Koneen purkaminen Eri materiaalien erottaminen Runko, laakeripesä, suojukset ja tuuletin Komponentit, joissa on käytetty sähköeristystä Kestomagneetit Vaaralliset jätteet Maantäyttöjäte

15 Liitteet: KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI Levyjen sijainnit Pääsyöttökaapeleiden yleisimmät liitännät

16 Luku 1 Johdanto 1.1 Yleistä Tässä käyttöohjeessa annetaan tietoja ABB:n valmistamien pyörivien sähkökoneiden kuljetuksesta, varastoinnista, asennuksesta, käyttöönotosta, käytöstä ja kunnossapidosta. Tämä käyttöohje sisältää kaikki koneen käyttöön, kunnossapitoon ja valvontaan liittyvät ohjeet. Tämä käyttöohje sekä muut koneeseen liittyvät asiakirjat on luettava huolellisesti, ennen kuin ryhdytään mihinkään toimenpiteisiin. Näin varmistetaan koneen asianmukainen toiminta ja pidempi käyttöikä. HUOM. Kaikki asiakaskohtaiset erikoistiedot eivät välttämättä sisälly tähän käyttöohjeeseen. Projektiin liittyvästä dokumentaatiosta löytyy lisää tarvittavia asiakirjoja. Vain koulutettu ja valtuutettu henkilökunta, jolla on aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä, saa suorittaa tässä käyttöohjeessa kuvatut toimenpiteet. Tätä käyttöohjetta tai sen osia ei saa jäljentää eikä kopioida ilman ABB:n kirjallista lupaa. Käyttöohjeen sisällöstä ei myöskään saa antaa tietoja kolmansille osapuolille eikä tietoja saa käyttää epäasianmukaiseen tarkoitukseen. ABB pyrkii jatkuvasti parantamaan käyttöohjeidensa laatua, ja ottaa mielellään vastaan parannusehdotuksia. Yhteystiedot löytyvät kohdasta Asiakaspalvelun yhteystiedot. HUOM. Näitä ohjeita on noudatettava koneen turvallisen ja asianmukaisen asennuksen, käytön ja huollon varmistamiseksi. Ohjeiden on oltava kaikkien niiden käytettävissä, jotka asentavat, käyttävät tai huoltavat tätä laitetta. Takuu raukeaa jos ohjeita laiminlyödään. 1.2 Tärkeää Tässä ohjeessa annetut tiedot saattavat olla yleisiä tietoja, jotka koskevat ABB:n valmistamia erilaisia koneita. Jos tässä käyttöohjeessa annetut tiedot ja toimitetun koneen tiedot ovat keskenään ristiriitaisia, käyttäjän on itse arvioitava tehtävät toimet teknisen osaamisensa perusteella. Jos käyttäjä ei ole varma tehtävistä toimenpiteistä, on otettava yhteys ABB:hen. Noudata aina turvallisuusohjeita, jotka on annettu käyttöohjeen alussa kohdassa Turvallisuusohjeet. Turvallisuus perustuu konetta käyttävien ja huoltavien henkilöiden tietoisuuteen, huolellisuuteen ja varovaisuuteen. Turvallisuusohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää, mutta sen lisäksi koneen läheisyydessä on toimittava erittäin varovasti. HUOM. Onnettomuuksien välttämiseksi työturvallisuuslainsäädännön ohjeiden ja määräysten mukaisia turvatoimia on noudatettava ja turvalaitteiden on oltava paikoillaan koneen asennuspaikalla. Määräyksillä tarkoitetaan kyseisen maan yleisiä turvallisuusmääräyksiä, erityisiä työpaikkakohtaisia sopimuksia ja tässä käyttöohjeessa sekä muissa koneen mukana toimitetuissa erillisissä turvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Johdanto - 1

17 1.3 Takuun rajoittuminen 1.4 Dokumentaatio Koneen dokumentaatio ABB ei missään tapauksessa ole vastuussa minkäänlaisista suorista, epäsuorista, erityisistä, satunnaisista tai välillisistä vahingoista, joita saattaa syntyä tätä käyttöohjetta käytettäessä. ABB ei myöskään ole vastuussa satunnaisista tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat tässä käyttöohjeessa kuvattujen ohjelmistojen tai laitteistojen käytöstä. Myönnetty takuu kattaa valmistus- ja materiaalivirheet. Takuu ei kata koneen epäasianmukaisesta varastoinnista, väärästä asennuksesta tai käytöstä koneelle, henkilökunnalle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvia vahinkoja. Takuuehdot on kuvattu yksityiskohtaisesti Orgalime S2000:n ehdoissa ja määräyksissä. HUOM. Takuu ei ole voimassa, jos koneen käyttöolosuhteita tai rakennetta on muutettu tai konetta on korjattu ilman ABB:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. HUOM. ABB:n paikalliset toimipisteet saattavat noudattaa erilaisia takuuehtoja, jotka on määritetty myynti-, hankinta- tai takuuehdoissa. ABB:n yhteystiedot löytyvät tämän käyttöohjeen takasivulta. Muista ilmoittaa koneen valmistusnumero keskustellessasi koneeseen liittyvistä asioista. Lue koneen dokumentaatio huolellisesti ennen kuin ryhdyt mihinkään toimenpiteisiin. Kaikkien koneiden mukana toimitetaan tämä käyttöohje sekä turvallisuusohjeet muovitaskussa, joka on kiinnitetty koneen runkoon. HUOM. Dokumentaatio toimitetaan tilauksen tehneelle asiakkaalle. Saat lisäkopioita dokumentaatiosta ottamalla yhteyttä paikalliseen ABB:n toimipisteeseen tai asiakaspalveluun. Katso yhteystiedot kohdasta Asiakaspalvelun yhteystiedot. Koneen mukana toimitetaan tämän käyttöohjeen lisäksi mittapiirustukset, kytkentäkaaviot sekä tekniset tiedot, joista käyvät ilmi seuraavat seikat: koneen asennus- ja ulkomitat koneen paino ja alustan kuormitus koneen nostosilmukoiden sijainti laitteistot ja lisälaitteiden sijainnit laakeriöljyn ja voiteluaineiden vaatimukset pää- ja apuliitännät. HUOM. Kaikki asiakaskohtaiset erikoistiedot eivät välttämättä sisälly tähän käyttöohjeeseen. Projektiin liittyvästä dokumentaatiosta löytyy lisää tarvittavia asiakirjoja Tähän dokumentaatioon sisältymättömät tiedot Tässä käyttöohjeessa ei ole tietoja käynnistys-, suojaus- tai nopeusvalvontalaitteista. Nämä tiedot löytyvät kyseisten laitteiden käyttöohjeista. 2 - Johdanto

18 1.4.3 Käyttöohjeessa käytetyt mittayksiköt 1.5 Koneen tunnistaminen Koneen valmistusnumero Käyttöohjeessa käytetyt mittayksiköt perustuvat SI-metrijärjestelmään sekä US-järjestelmään. Jokaisella koneella on 7-numeroinen valmistusnumero. Se on meistetty koneen arvokilpeen sekä koneen runkoon. Muista ilmoittaa koneen valmistusnumero keskustellessasi koneeseen liittyvistä asioista, sillä se on ainoa keino tunnistaa kukin kone yksilöllisesti Arvokilpi Ruostumattomasta teräksestä valmistettu arvokilpi on kiinnitetty koneen runkoon, eikä sitä saa poistaa. Katso arvokilven sijainti liitteestä Levyjen sijainnit. Arvokilvessä on ilmoitettu valmistus-, tunniste- ja sähkötiedot sekä mekaanisia tietoja, ks. kuva 1-1 IEC:n mukaisesti valmistettujen direct on-line -mallien arvokilpi. Kuva 1-1 IEC:n mukaisesti valmistettujen direct on-line -mallien arvokilpi Johdanto - 3

19 Kuva 1-2 IEC:n mukaisesti valmistettujen taajuusmuuttajamallien arvokilpi Kuva 1-3 NEMA:n mukaisesti valmistettujen direct on-line -mallien arvokilpi 1. Tyyppi 2. Valmistusvuosi 3. Käyttötapa 4. Liitäntätyyppi 5. Eristysluokka 6. Koneen paino [kg] tai [lbs] 7. Suojausluokka [IP-luokka] 8. Jäähdytystapa [IC-koodi] 4 - Johdanto

20 9. Asennustapa [IM-koodi] (IEC) 10. Lisätietoja 11. Valmistaja 12. Valmistusnumero 13. Teho [kw] tai [HP] 14. Staattorin jännite [V] 15. Taajuus [Hz] 16. Pyörimisnopeus [rpm] 17. Staattorin virta [A] 18. Tehokerroin [cosf] 19. CSA-merkintä 20. Vakio 21. Designation for locked-rotor kva/ HP (NEMA) 22. Ympäristön lämpötila [ C] (NEMA) 23. Service Factor (NEMA) Johdanto - 5

21 Luku 2 Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta 2.1 Suojaustoimenpiteet ennen kuljetusta Yleistä Seuraavat suojaustoimet on tehty ennen kuin kone on lähtenyt tehtaalta. Samat toimet on tehtävä aina, kun konetta siirretään. Joihinkin koneisiin on asennettu lukituslaitteet kuljetuksen ajaksi. Lukituslaitteet on aina asennettava liuku- tai rullalaakereilla varustettuihin koneisiin. ***Seuraava kohta laakerityypille: Vierintälaakeri Kuula- ja rullalaakerit voidellaan koneen runkoon kiinnitetyssä voitelukilvessä ilmoitetulla voiteluaineella, ks. kohta Voitelukilpi. ***Seuraava kohta laakerityypille: Liukulaakeri Liukulaakerit täytetään ensin öljyllä ja sitten ne tyhjennetään. Kaikki öljyn sisäänmeno- ja ulostuloaukot sekä öljyputket suljetaan tulpalla. Näin saadaan riittävä korroosiosuoja. ***Seuraava kohta jäähdytystavalle: Ilma-vesi Ilma-vesi-jäähdyttimet tyhjennetään ja jäähdyttimen sisäänmeno- ja ulostuloaukot suljetaan tulpalla. Koneistetut metallipinnat, kuten jatkoakseli, suojataan korroosiolta ehkäisevällä pinnoitteella. Kone on kuljetettava merikelpoisessa pakkauksessa, jotta kone pysyy riittävän hyvin suojattuna vedeltä, suolalta, kosteudelta, ruosteelta ja tärinältä pakkauksen, merikuljetuksen ja purkamisen aikana Voitelukilpi Ruostumattomasta teräksestä valmistettu voitelukilpi on kiinnitetty koneen runkoon. Katso voitelukilven sijainti liitteestä Levyjen sijainnit. Voitelukilvestä käyvät ilmi käytettävien laakereiden ja voiteluaineiden tyypit, ks. kuvat 2-1 Rasvavoideltujen vierintälaakereiden voitelukilpi ja 2-2 Liukulaakereiden voitelukilpi. 6 - Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

22 ***Seuraava kuva laakerityypille: Vierintälaakeri Kuva 2-1 Rasvavoideltujen vierintälaakereiden voitelukilpi 1. D-pään laakerityyppi 2. N-pään laakerityyppi 3. Voiteluväli 4. D-pään laakerin rasvamäärä 5. N-pään laakerin rasvamäärä 6. Lisätietoja 7. Tehtaan toimittama rasvatyyppi ***Seuraava kohta laakerityypille: Liukulaakeri Kuva 2-2 Liukulaakereiden voitelukilpi Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 7

23 2.2 Koneen nostaminen 1. D-pään laakerityyppi 2. N-pään laakerityyppi 3. Öljynvaihtoväli 4. Viskositeettiluokka 5. D-pään laakerin öljymäärä (itsevoiteleva) 6. N-pään laakerin öljymäärä (itsevoiteleva) 7. D-pään laakerin voitelutapa. Kiertovoidellun laakerin öljyn virtaus ja paine 8. N-pään laakerin voitelutapa. Kiertovoidellun laakerin öljyn virtaus ja paine 9. Roottorin pään välys (aksiaalivälys) HUOM. Voitelukilvessä ilmoitettuja tietoja on ehdottomasti noudatettava. Laakereiden takuu raukeaa, jos tietoja ei ole noudatettu. Ennen koneen nostamista on varmistettava, että käytössä on tarkoitukseen sopivat nostolaitteet ja että työntekijät osaavat nostaa koneen. Koneen paino on ilmoitettu arvokilvessä, mittapiirustuksissa ja pakkausluettelossa. HUOM. Käytä vain sellaisia nostosilmukoita, jotka on tarkoitettu koko koneen nostamiseen. Älä käytä pienempiä apunostosilmukoita, sillä ne on tarkoitettu ainoastaan huoltoa varten. HUOM. Samanlaisella rungolla varustettujen koneiden painopisteet saattavat vaihdella johtuen erilaisista liitännöistä, asennustavoista ja apulaitteista. HUOM. Tarkista ennen nostamista, että silmukoiden pultit tai koneen runkoon integroidut nostosalvat ovat ehjiä. Älä käytä vaurioituneita silmukoita. HUOM. Kiristä silmukoiden pultit ennen nostamista. Säädä silmukan pulttia tarvittaessa sopivilla aluslevyillä Merikelpoiseen pakkaukseen pakatun koneen nostaminen Merikelpoinen pakkaus on yleensä puulaatikko, joka on suojattu sisäpuolelta muovilla. Merikelpoista pakkausta voidaan nostaa pohjasta haarukkatrukilla tai nosturilla nostoliinoilla. Pakkaukseen on maalattu nostoliinojen sijainnit. 8 - Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

24 2.2.2 Koneen nostaminen lavalla Kuva 2-3 Merikelpoiseen pakkaukseen pakattujen pysty- ja vaaka-asennettujen koneiden nostaminen Lavalle sijoitettu kone on nostettava nosturilla koneen nostosilmukoista, ks. kuva 2-4 Lavalle kiinnitettyjen pysty- tai vaaka-asennettujen koneiden nostaminen tai haarukkatrukilla lavan pohjalta. Kone on kiinnitetty lavalle pulteilla. Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 9

25 Kuva 2-4 Lavalle kiinnitettyjen pysty- tai vaaka-asennettujen koneiden nostaminen Pakkauksesta puretun koneen nostaminen Käytä asianmukaisia nostolaitteita! Kone on aina nostettava nosturilla koneen rungossa olevista nostosilmukoista, ks. kuva 2-5 Pakkauksesta puretun koneen nostaminen. Konetta ei saa koskaan nostaa haarukkatrukilla koneen pohjasta tai jaloista Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

26 Kuva 2-5 Pakkauksesta puretun koneen nostaminen ***Seuraava alaluku asennustavalle: Pystyasennus 2.3 Pystyasennetun koneen kääntäminen Pystyasennettu kone saatetaan joutua kääntämään vaaka-asentoon esim. laakereiden vaihtoa varten. Kääntö on esitetty kuvassa 2-6 Kääntyvillä nostosilmukoilla varustettu kone: nostaminen ja kääntäminen. Varo vaurioittamasta maalausta tai koneen osia kääntämisen aikana. Irrota tai asenna laakereiden lukituslaite vasta, kun kone on pystyasennossa. Kuva 2-6 Kääntyvillä nostosilmukoilla varustettu kone: nostaminen ja kääntäminen Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 11

27 2.4 Tarkistukset toimitettaessa ja pakkauksesta purettaessa Koneen tarkistaminen toimitettaessa Tarkista kone ja pakkaus huolellisesti heti koneen saavuttua. Kaikki kuljetusvauriot on valokuvattava ja niistä on ilmoitettava viikon kuluessa saapumisesta, mikäli aiotaan hakea korvausta kuljetusvakuutuksesta. Näin ollen on tärkeää, että huolimattomasta käsittelystä aiheutuneet vauriot tarkistetaan ja ilmoitetaan välittömästi kuljetusyhtiölle sekä toimittajalle. Käytä tarkistuslistaa, joka löytyy liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI. Jos konetta ei asenneta heti saapumisen jälkeen, sitä ei saa jättää vartioimatta tai ilman turvallisuusohjeiden mukaisia varotoimia. Katso lisätietoja kohdasta 2.6 Varastointi Koneen tarkistaminen pakkauksesta purettaessa Sijoita kone tasaiselle, tärinättömälle alustalle siten, että se ei estä muiden tavaroiden käsittelyä. Kun pakkaus on purettu, tarkista, ettei kone ole vaurioitunut ja että kaikki lisälaitteet ovat mukana. Merkitse lisälaitteet mukana toimitettuun pakkausluetteloon. Jos havaitset vaurioita tai epäilet koneen vaurioituneen tai jos lisälaitteita puuttuu, ilmoita tästä välittömästi toimittajalle. Käytä tarkistuslistaa, joka löytyy liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI. Katso pakkaustarvikkeiden oikea kierrätys- ja hävitystapa kohdasta 10.3 Pakkausmateriaalin kierrättäminen. 2.5 Pääliitäntäkotelon ja jäähdyttimen osien asennusohjeet Näitä asennusohjeita noudatetaan, kun kone toimitetaan niin että pääkomponentit, kuten pääliitäntäkotelo tai jäähdyttimen osat, ovat irrallaan. Katso osien oikeat sijainnit projektiin liittyvän dokumentaation mittapiirustuksista. Kaikki pultit, mutterit ja aluslevyt sisältyvät toimitukseen. Vain kokenut henkilökunta saa asentaa osat. Vain pätevät henkilöt saavat asentaa sähköosia, kuten staattorin kaapeleita. Noudata aina turvallisuusohjeita, jotka on määritetty käyttöohjeen alussa kohdassa Turvallisuusohjeet. Näitä ohjeita on noudatettava huolellisesti, jotta projektisopimuksen tilauksessa mainitut takuuehdot täyttyvät Pääliitäntäkotelon asentaminen Pääliitäntäkotelo toimitetaan koneen mukana erillisessä laatikossa/pakkauksessa. Pääliitäntäkotelo asennetaan näiden ohjeiden mukaisesti. 1. Avaa pakkaus ja nosta pääliitäntäkoteloa sopivalla nostolaitteella (esim. nosturilla) pääliitäntäkotelon nostosilmukoista. 2. Tarkista, että kaikki osat ovat puhtaita ja pölyttömiä. 3. Valmistele mukana toimitetut pultit ja aluslevyt asennusta varten. 4. Nosta pääliitäntäkotelo suoraan koneen runkoon asianmukaiseen liitäntäpaikkaan (ks. projektidokumentaatioon kuuluva mittapiirustus). 5. Vain NEMA-standardin mukainen pääliitäntäkotelo: vedä staattorin kaapelit katon läpi Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

28 6. Kiinnitä pääliitäntäkotelo mukana toimitetuilla ruuveilla koneen runkoon. Varmista, että käytettävissä on eristystiiviste koneen kotelon liitäntäpintaa varten. 7. Kiristä kaikki ruuvit enintään tiukkuuteen 200 Nm (ks. taulukko 7-2 Yleiset kiristysmomentit. Vain NEMA-standardin mukainen pääliitäntäkotelo: Kun pääliitäntäkotelo on kiinnitetty koneen koteloon, staattorin kaapelit kiinnitetään liittimiin: 1. Tarkista staattorin kaapeleiden ja liittimien merkinnät. 2. Liitä staattorin kaapelit vastaaviin liitäntöihin kaapelimerkintöjen perusteella (U1, V1, W1 tai L1, L2, L3). Katso lisätietoja kytkentäkaaviosta. 3. Kiristä esiasennetut ruuvit enintään tiukkuuteen 80 Nm (ks. liite Pääsyöttökaapeleiden yleisimmät liitännät) Jäähdyttimen osien asentaminen 2.6 Varastointi Jos jäähdytin tai jäähdytysjärjestelmä osat (esim. äänenvaimennin, ilmakanava) toimitetaan erikseen, ne on asennettava paikan päällä seuraavien ohjeiden mukaisesti. 1. Avaa jäähdyttimen/jäähdyttimen osien pakkaus ja nosta osa(t) nostosilmukoista sopivalla nostolaitteella (esim. nosturilla) pois pakkauksesta. 2. Tarkista, että kaikki osat ovat puhtaita ja pölyttömiä. 3. Tarkista oikeat asennuspaikat projektidokumentaatioon kuuluvasta mittapiirustuksesta. 4. Tarkista, että kaikki liitososat, pultit, aluslevyt ja mutterit sisältyvät toimitukseen. 5. Nosta jäähdyttimen osa oikeaan paikkaan ja kiinnitä se mukana toimitetuilla asennusosilla. Varmista, että kaikki tiivisteosat on asennettu oikeisiin paikkoihin. 6. Kiristä kaikki ruuvit enintään tiukkuuteen 80 Nm. (ks. taulukko 7-2 Yleiset kiristysmomentit) Lyhytaikainen varastointi (alle kaksi kuukautta) Konetta on säilytettävä asianmukaisessa varastossa valvotuissa olosuhteissa. Hyvässä varastossa tai säilytyspaikassa on: Tasainen lämpötila, mielellään ºC ( F). Jos seisontalämmitysvastukset ovat päällä ja ympäröivän ilman lämpötila on yli 50 ºC (120 F), on varmistettava, ettei kone pääse lämpenemään liikaa. Alhainen ilman suhteellinen kosteus, mielellään alle 75 %. Koneen lämpötilan on pysyttävä kastepisteen yläpuolella, jotta koneen sisään ei pääse tiivistymään kosteutta. Jos koneessa on seisontalämmitysvastukset, ne on pidettävä päällä. Vastusten toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Jos koneessa ei ole seisontalämmitysvastuksia, konetta on lämmitettävä ja kosteutta estettävä tiivistymästä muilla keinoin. Tukeva alusta koneelle, jotta siihen ei kohdistu voimakasta tärinää ja iskuja. Jos tärinän arvioidaan olevan liian voimakasta, kone on eristettävä asettamalla koneen jalkojen alle sopivat kumitassut. Puhdas ilma sekä riittävä tuuletus. Ilmassa ei saa olla pölyä eikä korrosoivia kaasuja. Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 13

29 Ei hyönteisiä tai tuholaisia. Jos konetta on säilytettävä ulkona, konetta ei saa koskaan jättää kuljetuspakkaukseensa ilman muita toimenpiteitä. Kone on: purettava muovikääreestä. peitettävä, jotta sadevesi ei pääse valumaan koneen sisään. Peitteen on kuitenkin mahdollistettava ilman kierto koneen ympärillä. asetettava vähintään 100 mm:n (4 ) korkuisille jäykille tukialustoille, jotta kosteus ei pääse koneeseen alakautta. varustettava hyvällä ilmanvaihdolla. Jos kone jätetään kuljetuspakkaukseensa, siihen on tehtävä riittävän suuret ilmanvaihtoaukot. suojattava hyönteisiltä ja tuholaisilta Pitkäaikainen varastointi (yli kaksi kuukautta) Lyhytaikaiseen varastointiin liittyvien toimien lisäksi on tehtävä myös seuraavat toimenpiteet. Mittaa eristysresistanssi ja käämien lämpötila kolmen kuukauden välein, ks. kohta 7.6 Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen. Tarkista maalipinnan kunto kolmen kuukauden välein. Jos pinnassa on korroosiota, poista se ja maalaa kohta uudelleen. Tarkista korroosiolta suojaavan pinnoitteen kunto paljailla metallipinnoilla (esim. jatkoakseleissa) joka kolmas kuukausi. Jos pinnoissa on korroosiota, poista se hienolla hiomapaperilla ja levitä kohtaan korroosiolta suojaava pinnoite. Tee pienet tuuletusaukot, jos konetta säilytetään puulaatikossa. Estä veden, hyönteisten ja tuholaisten pääsy laatikkoon, ks. kuva 2-7 Tuuletusaukot. Kuva 2-7 Tuuletusaukot 14 - Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

30 ***Seuraava kappale jäähdytystavalle: Vesitakki Niin sanotulla vesitakkijäähdytyksellä varustetut koneet on täytettävä veden ja pakkasnesteen sekoituksella, josta vähintään 50 % on glykolia. Glykolin sijasta voidaan käyttää myös muuta vastaavaa nestettä. Varmista, että nesteseos kestää varastointilämpötilan jäätymättä. Sulje nesteen sisäänmeno- ja ulostuloaukot täyttämisen jälkeen. ***Seuraava alaluku laakerityypille: Vierintälaakeri Vierintälaakerit Tee seuraavat toimenpiteet: Voitele vierintälaakerit huolellisesti varastoinnin ajaksi. Hyväksyttävät rasvatyypit on ilmoitettu kohdassa Voitelukilpi. Pyöritä roottoria kymmenen kierrosta joka kolmas kuukausi, jotta laakerit pysyvät hyvässä kunnossa. Poista kaikki kuljetuksen aikaiset lukituslaitteet roottorin pyörityksen ajaksi. Koneisiin saattaa olla asennettuna lukituslaitteita, joiden tarkoituksena on suojata laakereita vaurioitumiselta kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Tarkista laakereiden lukituslaitteet säännöllisesti. Kiristä lukituslaitteet aksiaalisesti ohjautuvan laakerin mukaan, ks. taulukko 2-1 Vaaka-asennettujen koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi). HUOM. Jos kuljetuslaite kiristetään liian suureen kiristysmomenttiin laakeri voi vaurioitua. HUOM. Käytettävien laakereiden tyyppi selviää voitelukilvestä, ks. kohta Voitelukilpi, ja aksiaalisesti ohjautuvan laakerit tiedot löytyvät mittapiirustuksesta. ***Seuraava taulukko asennustavalle: Vaaka-asennus Taulukko 2-1. Vaaka-asennettujen koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi) Aksiaalisesti ohjautuva laakeri Kiristysmomentti [Nm] Kiristysmomentti [jalkanaula] Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 15

31 ***Seuraava taulukko asennustavalle: Pystyasennus Taulukko 2-2. Pystyasennettujen koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi) Aksiaalisesti ohjautuva laakeri Kiristysmomentti [Nm] Kiristysmomentti [jalkanaula] ***Seuraava alaluku laakerityypille: Liukulaakeri Liukulaakerit Tee seuraavat toimenpiteet: Liukulaakereilla varustetut koneet toimitetaan ilman voiteluainetta eli öljyä. Tarkista, että laakereiden sisäpinnoilla on suojaavat öljykerrokset. Suihkuta laakerin täyttöaukosta Tectyl 511:tä tai muuta vastaavaa ainetta, jos konetta varastoidaan yli kaksi kuukautta. Toista korroosionsuojakäsittely puolen vuoden välein kahden vuoden ajan. Jos varastointiaika on pidempi kuin kaksi vuotta, laakerit on irrotettava ja käsiteltävä erikseen. Laakerit on avattava ja kaikki osat tarkistettava varastoinnin jälkeen ennen käyttöönottoa. Poista kaikki korroosiojäljet hienolla hiekkapaperilla. Jos akselista on jäänyt jälkiä alempaan puoliskoon, se on vaihdettava uuteen. Liukulaakereilla varustettuihin koneisiin saattaa olla asennettuna lukituslaitteita, joiden tarkoituksena on suojata laakereita vaurioitumiselta kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Tarkista laakereiden lukituslaitteet säännöllisesti. Kiristä lukituslaitteita aksiaalisesti ohjautuvan laakerin mukaan, ks. taulukko 2-1 Vaaka-asennettujen koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi). HUOM. Jos kuljetuslaite kiristetään liian suureen kiristysmomenttiin laakeri voi vaurioitua Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

32 Taulukko 2-3. Kiristysmomentti (voideltu ruuvi) Lukitusvoima kohdistuu aksiaalisesti ohjautuvaan laakeriin Aksiaalisesti ohjautuva laakeri Kiristysmomentti [Nm] Kiristysmomentti [jalkanaula] ZMNLB EFZLB EFZLB EFZLB Aukot Tuki kaikki aukot, joissa ei ole liitäntäkoteloon kytkettyjä kaapeleita tai putkistoon liitettyjä laippoja. Koneen jäähdyttimet ja putket on puhdistettava ja kuivattava ennen aukkojen tukkimista. Kuivaa kone puhaltamalla lämmintä ja kuivaa ilmaa putkien läpi. 2.7 Tarkistukset, raportit Merkitse muistiin varastointiaika, tehdyt toimenpiteet ja mittaukset sekä asianmukaiset päivämäärät. Asianmukaiset tarkistuslistat löytyvät liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI. Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 17

33 Luku 3 Asennus ja linjaus 3.1 Yleistä Asennuksen hyvä suunnittelu ja asennukseen valmistautuminen takaavat sen, että asennus onnistuu hyvin. Suunnittelu ja valmistautuminen varmistavat myös sen, että koneen käyttö on turvallista ja kone helposti käsiteltävä. ***Seuraava kappale suojausluokalle: Kaikki räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet 3.2 Alustan rakenne Räjähdysvaarallisessa tilassa tapahtuvaa sähkölaitteiden kytkentää ja käyttöä koskevat standardit on otettava huomioon, etenkin asennusta koskevat kansalliset standardit (ks. standardi IEC ). HUOM. Asennuksen aikana on noudatettava sekä yleisiä että paikallisia työsuojeluohjeita Yleistä Alustan hyvä suunnittelu varmistaa mahdollisimman turvalliset käyttöolosuhteet ja koneen mahdollisimman hyvän käsiteltävyyden. Koneen ympärille on jätettävä riittävästi tilaa, jotta konetta on helppo huoltaa ja valvoa. Jäähdytysilman on päästävä virtaamaan esteettä koneelle ja sieltä pois. Varmista, etteivät koneen läheisyydessä sijaitsevat muut koneet tai laitteet kuumenna koneen jäähdytysilmaa tai rakenteita, kuten laakereita. Alustan on oltava kestävä, jäykkä, tasainen ja tärinätön. Koneen resonointi alustaan on tarkistettava. Resonanssitärähtelyjen välttämiseksi alustan ja koneen luonnollinen taajuus ei saa olla ±20 %:n alueella koneen käyntitaajuudesta. On suositeltavaa käyttää betonialustaa, mutta oikein rakennettu teräsrakenne on myös hyväksyttävä. Koneen kiinnittäminen alustaan, ilma-, vesi-, ja öljyputkien ja kaapelien viennit, sekä valureikien sijainnit on suunniteltava huolellisesti ennen rakenteen tekemistä. Valureikien sijainnin sekä alustan korkeuden on vastattava koneen mukana toimitettujen mittapiirustusten vastaavia mittoja. Alusta on suunniteltava siten, että koneen jalkojen alle mahtuu 2 mm:n (0.8 tuuman) säätölevyt, jotta saadaan riittävästi kohdistusvaraa. Tämä helpottaa myös mahdollisen varakoneen asennusta tulevaisuudessa. Koneen akselin korkeudessa ja alustan jalkojen sijainnissa on tietty valmistustoleranssi, joka kompensoidaan 2 mm:n (0.8 tuuman) säätölevyillä Alustaan kohdistuvat voimat HUOM. Alustan laskelmat ja rakennesuunnittelu eivät sisälly ABB:n vastuualueeseen, joten alustasta vastaa joko asiakas itse tai kolmas osapuoli. Valaminen ei myöskään yleensä kuulu ABB:n toimintaan ja vastuualueeseen. Alusta ja asennuspultit on mitoitettava siten, että ne kestävät äkillistä mekaanista vääntöä, jota ilmenee aina koneen käynnistyksen tai oikosulun yhteydessä. Oikosulkuvoima on asteittain 18 - Asennus ja linjaus

34 vaimeneva siniaalto, joka muuttaa suuntaa. Näiden voimien voimakkuus on ilmoitettu koneen mittapiirustuksessa. ***Seuraava alaluku asennustavalle: Pystyasennus Pystyasennettujen koneiden laipat Pystyasennetuissa laippakiinnitteisissä koneissa on IEC-standardin julkaisun mukainen asennuslaippa. Laippa on asennettava aina alustan vastalaippaan. Asennuksessa suositellaan käytettäväksi asennussovitinta, jotta kone on helppo liittää ja sitä on helppo valvoa käytön aikana. 3.3 Koneen valmistelutyöt ennen asennusta Valmistele kone asennusta varten seuraavasti: Mittaa käämin eristysresistanssi ennen kuin suoritat muut valmistelut, jotka on kuvattu kohdassa Eristysresistanssin mittaus. Irrota kuljetuksen aikaiset lukituslaitteet tarvittaessa. Säilytä nämä myöhempää käyttöä varten. Katso lisäohjeita kohdasta Lukituslaitteen purkaminen. Varmista, että käytettävä rasva vastaa voitelukilvessä ilmoitettuja tietoja, ks. kohta Voitelukilpi. Muut suositeltavat rasvat löytyvät kohdasta Laakerirasva. ***Seuraava kohta ja huomautus laakerityypille: Liukulaakeri Eristysresistanssin mittaus Lukituslaitteen purkaminen Täytä liukulaakerit asianmukaisella öljyllä. Kohdasta Öljylaadut selviävät sopivat öljylaadut. HUOM. Liukulaakerit toimitetaan aina ilman öljyä! Poista korroosiota ehkäisevä pinnoite jatkoakselista ja koneen jaloista mineraalitärpätillä. Asenna kytkinpuolisko kohdan Kytkinpuoliskon kokoaminen mukaisesti. Tarkista, että koneen molempien päiden alaosien vuotoveden tyhjennystulpat ovat auki, ks. kohta Vuotoveden tulpat. Mittaa koneen eristysresistanssi aina ennen kuin kone käynnistetään ensimmäistä kertaa, pitkän seisokin jälkeen tai yleisten huoltotöiden yhteydessä. Mittaa myös staattorin käämitys ja kaikki apulaitteet. Liukurenkaalla varustetuissa koneissa on mitattava myös roottorin käämitys, ks. kohta Eristysresistanssin testaaminen. Joihinkin koneisiin on asennettu lukituslaitteet kuljetuksen ajaksi. Lukituslaitteet on aina asennettu liuku- tai vierintälaakereilla varustettuihin koneisiin. Liuku- tai lieriörullalaakereilla varustettujen koneiden lukituslaite muodostuu terästangosta, joka on kiinnitetty sekä D-pään laakerilevyyn että jatkoakselin päähän. Lukituslaite on irrotettava ennen koneen asennusta. Jatkoakseli on puhdistettava korroosionsuoja-aineista. Säilytä lukituslaite tulevaa käyttöä varten. Asennus ja linjaus - 19

35 3.3.3 Kytkintyyppi HUOM. Laakerivaurioiden välttämiseksi lukituslaite on asennettava koneeseen aina, kun konetta siirretään, kuljetetaan tai varastoidaan. Ks. kohta 2.1 Suojaustoimenpiteet ennen kuljetusta. ***Seuraava kappale laakerityypille: Vierintälaakeri Vierintälaakereilla varustetut koneet on kytkettävä käytettävään koneeseen joustavilla kytkennöillä, esim. tappi- tai hammaspyöräkytkennöillä. Jos aksiaalisesti lukittu laakeri sijaitsee N-päässä (ks. mittapiirustus), varmista, että kytkinpuoliskot pääsevät liikkumaan vapaasti aksiaalisuunnassa, jotta koneen akselin lämpölaajeneminen ei vaurioita laakereita. Roottorin aksiaalisen lämpölaajenemisen suuruus voidaan laskea kohdan Lämpölaajenemisen korjaaminen mukaisesti. ***Seuraava kappale asennustavalle: Pystyasennus Pystyasennetut koneet voidaan suunnitella siten, että ne kantavat osan käytettävän koneen akselin kuormituksesta. Jos kone on suunniteltu tällä tavoin, kytkinpuoliskot on lukittava aksiaalisuuntaisen luistamisen estämiseksi akselin päähän sijoitettavalla lukituslevyllä. HUOM. Kone ei sovellu hihna-, ketju- tai hammaspyöräkytkentään, ellei sitä ole erityisesti suunniteltu siihen tarkoitukseen. Sama koskee suuria aksiaalisia kuormia aiheuttavia sovelluksia. ***Seuraavat kaksi kappaletta ja kuva laakerityypille: Liukulaakerin aksiaalivälys Liukulaakerirakenne mahdollistaa roottorin aksiaalisen liikkeen pään mekaanisen välyksen rajoissa. Vakiolaakerit eivät kestä käytettävän koneen aksiaalivoimia. Kuormituksen aksiaalivoima vaurioittaa laakereita. Näin ollen kaikki aksiaalivoimat on kohdistettava käytettävään koneeseen ja lisäksi kytkennän on oltava tyypiltään sellainen, että aksiaalivälys on rajallinen. D-pään liukulaakerissa on osoitin, joka ilmaisee akseliin uralla merkityn käyttötilanteen keskipisteen. Akselissa on urat myös roottorin mekaanisten päätyvälysten rajoille. Osoittimen on aina oltava näiden rajojen sisällä, ks. kuva 3-1 Akselin merkinnät ja käyttötilanteen keskipiste osoitin. Huomaa, että käyttötilanteen keskipiste ei välttämättä ole sama kuin magneettinen keskiö, sillä tuuletin saattaa vetää roottorin pois magneettisesta keskiöstä Asennus ja linjaus

36 OSOITIN ULOMPI TIIVISTE ROOTTORIN PÄÄTYVÄLYKSEN RAJAT Kytkinpuoliskon kokoaminen Kytkimen tasapainotus Kokoaminen Kuva 3-1 Akselin merkinnät ja käyttötilanteen keskipiste osoitin Roottori on tasapainotettu dynaamisesti yleensä puolella kiilalla. Tasapainotustapa on meistetty akselinpäähän: H = puolikiila ja F = täysi kiila Toinen kytkinpuolisko on tasapainotettava vastaavasti. Noudata seuraavia ohjeita kootessasi kytkinpuoliskoa. Noudata kytkintoimittajan yleisiä ohjeita. Kytkinpuolisko saattaa painaa paljon. Nostamisessa saatetaan tarvita sopivaa nostolaitetta. Puhdista jatkoakseli korroosionsuoja-aineesta ja vertaa jatkeen ja kytkimen mittoja mukana toimitettuihin piirustuksiin. Varmista, että kytkimen ja jatkoakselin kiilaurat ovat puhtaita ja purseettomia. Päällystä jatkoakseli ja navan reikä ohuella öljykerroksella helpottaaksesi kytkinpuoliskon asentamista. Älä koskaan pinnoita liitäntäpintoja molybdeenidisulfidilla (Molykote) tai vastaavilla aineilla. Kytkin on suojattava kosketussuojalla. HUOM. Laakereiden vaurioitumisen välttämiseksi laakereihin ei saa kohdistua ylimääräisiä voimia kytkinpuoliskoa asennettaessa Hihnakäyttö Hihnakäyttöön tarkoitettujen koneiden D-päässä on aina lieriörullalaakerit. Jos kone on hihnakäytössä, varmista, että sekä käytettävät että käyttävät hihnapyörät on linjattu oikein. Asennus ja linjaus - 21

37 3.3.6 Vuotoveden tulpat HUOM. Tarkista aina ennen käyttöä, soveltuvatko akselinpää ja laakerit hihnakäyttöön. Älä ylitä määrittelyissä ilmoitettuja radiaalivoimia. Koneiden alaosissa on vuotoveden tyhjennystulpat. Vuotoveden tulpat ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne pitävät pölyn poissa koneesta, mutta päästävät kondenssiveden valumaan ulos. Tulppien on aina oltava auki, eli tulpan on oltava puoliksi sisällä ja puoliksi ulkona. Tulppa avataan vetämällä sitä ulospäin rungosta. ***Seuraava kappale asennustavalle: Vaaka-asennus Vaaka-asennetuissa koneissa on kaksi vuotoveden tulppaa koneen molemmissa päissä. ***Seuraava kappale asennustavalle: Pystyasennus Pystyasennetuissa koneissa on kaksi vuotoveden tulppaa alemmassa laakerilevyssä. Pääliitäntäkotelon alaosassa on yksi vuotoveden tulppa, joka on suljettava käytön ajaksi. ***Seuraava alaluku asennustavalle: Vaaka-asennus ja betonialusta 3.4 Betonialustalle asentaminen Toimituslaajuus Yleiset valmistelutyöt Koneen toimitukseen ei yleensä kuulu asennuspalvelua, säätölevyjä, asennuspultteja, perustalaattasarjaa tai alustapalkkeja. Nämä toimitetaan vain erityistilauksesta. Ennen asennuksen aloittamista on otettava huomioon seuraavat seikat: Varaa metallilevyjä koneen säätämistä varten. Linjauksen mahdollisiin säätöihin tarvitaan säätölevyjä, joiden paksuudet ovat 1; 0,5; 0,2; 0,1 ja 0,05 mm (40, 20, 8, 4 ja 2 mil). Varaa rekyylitön vasara, säätöruuveja tai hydraulisia tunkkeja aksiaalisia ja vaakasuuntaisia säätöjä varten. Varaa mittakelloja tai mieluummin laseroptisia mittalaitteita, jotta kone voidaan linjata tarkasti. Varaa vipuvarsi roottorin pyörittämiseksi linjauksen aikana. Ulkoasennuksissa on varauduttava käyttämään aurinko- ja sadesuojaa, jotta mittavirheet eivät pääse vaikuttamaan koneen asennukseen. HUOM. Koneiden mukana toimitetaan säätöruuvit jokaisen jalan korkeussäätöä varten Asennus ja linjaus

38 3.4.3 Alustan valmistelu Alustan ja valureikien valmistelu Kone kiinnitetään betonialustaan perustalaatalla ja alustapalkeilla. Ota huomioon seuraavat asiat alustan valmistelun aikana: Alustan yläosat on pyyhittävä tai imuroitava puhtaaksi. Valureikien seinämien on oltava karkeita, jotta tarttuvuus on hyvä. Samasta syystä ne on myös pestävä ja huuhdeltava, jotta niihin ei jää likaa ja pölyä. Öljy ja rasva on poistettava betonipinnoista höyläämällä. Tarkista, että valureikien sijainnit ja alustan korkeus vastaavat koneen mukana toimitetun piirustuksen mittoja. Kiinnitä alustaan teräslanka osoittamaan koneen keskilinjaa. Merkitse myös koneen aksiaalinen sijainti Perustalaattojen tai alustapalkkien valmistelu Jos säätölevyt ja perustalaatat kuuluvat toimitukseen, ne toimitetaan erillisinä osina. Ne kootaan vasta asennuspaikalla. HUOM. Varmista, että perustalaatat ovat kunnolla kiinni betonissa ja että ne ovat maalaamattomia ja puhtaita. Asennus ja linjaus - 23

39 Kuva 3-2 Yleinen perustalaatan kokoonpano Perustalaattojen tai alustapalkkien asentamista varten kone on nostettava lattian yläpuolelle nosturilla. Toimi seuraavien ohjeiden mukaan, ks. kuva 3-2 Yleinen perustalaatan kokoonpano: Puhdista korroosionsuoja-aineella pinnoitetut osat mineraalitärpätillä. Ruuvaa rasvatut kohdistusruuvit perustalaattoihin (osa 5) tai alustapalkkeihin. Kierrä ankkuripulttien (osa 2) yläosan ympärille teippiä kuvan 3-2 Yleinen perustalaatan kokoonpano mukaisesti. Teippi estää pultin yläosaa juuttumasta betoniin ja mahdollistaa pultin kiristämisen betonin kuivumisen jälkeen. Kiinnitä ankkuripultti (osa 2) perustalaattoihin (osa 1) tai alustapalkkeihin siten, että ankkuripultin yläosa on 1 2 mm (40 80 mil) muttereiden (osa 4) yläpinnan yläpuolella. Kiinnitä ankkurilaippa (osa 3) ja alamutteri (osa 4) ankkuripultteihin (osa 2). Kiinnitä ankkurilaippa (osa 3) pultteihin hitsaamalla ja kiristä sitten mutterit. Jos laippaa ei saada kiinnitettyä, lukitse ankkurilaippa kahden mutterin väliin. Kun perustalaatat on asennettu, kone on nostettava ylös riippumaan lattian ylle. Koneen jalat, perustalaattojen sivu- ja alapinnat sekä ankkuripultit on puhdistettava mineraalitärpätillä Asennus ja linjaus

40 3.4.4 Koneiden kokoonpano Aseta kootut perustalaatat tai alustapalkit koneen jalkojen alle asennuspultilla (osa 6) ja aluslevyllä (osa 3). Keskitä asennuspultti (osa 6) koneen reikään kiertämällä esim. paperia, pahvia tai teippiä pultin yläosaan. Aseta 2 mm:n (0.8 tuuman) säätölevy (osa 7) jalan ja laatan (osa 1) väliin. Kiinnitä laatta tiukasti jalkaa vasten asennuspultilla (osa 6). Aseta kohdistuslevy (osa 8) kohdistusruuvin (osa 5) alle. Tarkista, että laatan (osa 1) ja ankkuripulttien (osa 2) välinen tila on tiivis. Jos betoni tunkeutuu tämän raon läpi muttereihin saakka, ei uudelleenkiristystä voida tehdä. HUOM. Teippiä ja teräslevyä ei toimiteta perustalaattojen mukana. Kone nostetaan varovasti ja asetetaan alustalle. Karkea vaakasuuntainen linjaus tehdään aikaisemmin asennetun teräslangan ja aksiaalisijaintia kuvaavien merkintöjen avulla. Pystysuuntainen linjaus tehdään kohdistusruuveilla. Vaadittava sijoitustarkkuus on 2 mm (80 mil) Linjaus Valaminen Linjaus on kuvattu kohdassa 3.6 Linjaus. Koneen valaminen alustaan on tärkeä osa koneen asennusta. Noudata valuainetoimittajan ohjeita. Käytä vain hyvälaatuisia kutistumattomia valumateriaaleja, jotta valu ei aiheuta ongelmia jatkossa. Valussa ei saa esiintyä halkeamia ja kiinnityksen betonialustaan on oltava hyvä Loppuasennus ja tarkastus Koneen tassun sokitus Suojukset ja kotelot Kun betoni on kuivunut, nosta kone alustalta ja kiristä ankkuripultteja uudelleen. Lukitse mutterit siltahitsillä tai iskemällä riittävän voimakkaasti pistepuikolla. Nosta kone takaisin alustalle ja kiristä asennuspultit. Tarkista linjaus varmistaaksesi, että koneen tärinä on sallituissa rajoissa. Tee linjaus tarvittaessa säätölevyjen avulla ja viimeistele sitten sokitus koneen D-pään jaloissa oleviin reikiin. Koneen D-päässä on jokaisessa jalassa yksi sokitusreikä. Syvennä reikiä poraamalla teräsalustan läpi. Koverra sitten reiät kartiomaisiksi avarrustyökalulla. Varmista linjaustarkkuus ja aseta reikiin sopivat kartiotapit. Tämä helpottaa koneen mahdollista irrottamista ja uudelleenasennusta. Viimeistele kytkimen asennus kiinnittämällä molemmat kytkinpuoliskot toisiinsa kytkinvalmistajan ohjeiden mukaisesti. Asennus ja linjaus - 25

41 HUOM. Kytkin on suojattava kosketussuojalla. Kun kone on asennettu, linjattu ja kaikki lisälaitteet on asennettu, tarkista huolellisesti, että työkaluja tai muita vieraita esineitä ei ole jäänyt koneen kotelon sisäpuolelle. Puhdista myös pöly ja lika. Tarkista, että kaikki tiivistenauhat ovat paikoillaan suojuksia asennettaessa. Säilytä linjaus- ja kokoamistarvikkeet yhdessä kuljetuksen lukituslaitteiden kanssa tulevaa käyttöä varten. ***Seuraava alaluku asennustavalle: Vaaka-asennus ja teräsalusta 3.5 Teräsalustalle asentaminen Toimituslaajuus Alustan tarkistus Koneiden kokoonpanot Koneen toimitukseen ei yleensä sisälly asennuspalvelua, säätölevyjä tai asennuspultteja. Nämä toimitetaan vain erityistilauksesta. Tee seuraavat tarkistukset, ennen kuin nostat koneen alustalle: Puhdista alusta huolellisesti. Alustan on oltava tasainen ja sileä enintään 0,1 mm:n (4.0 mil) poikkeamin. Alustaan ei saa kohdistua ulkoista tärinää. Kone nostetaan varovasti ja asetetaan alustalle Linjaus Linjaus on kuvattu kohdassa 3.6 Linjaus Loppuasennus ja tarkastus Koneen tassun sokitus Suojukset ja kotelot Koneen D-päässä on jokaisessa jalassa yksi sokitusreikä. Syvennä reikiä poraamalla teräsalustan läpi. Koverra sitten reiät kartiomaisiksi avarrustyökalulla. Varmista linjaustarkkuus ja aseta reikiin sopivat kartiotapit. Tämä helpottaa koneen mahdollista irrottamista ja uudelleenasennusta. Viimeistele kytkimen asennus kiinnittämällä molemmat kytkinpuoliskot toisiinsa kytkinvalmistajan ohjeiden mukaisesti Asennus ja linjaus

42 HUOM. Kytkin on suojattava kosketussuojalla. Kun kone on asennettu, linjattu ja kaikki lisälaitteet on asennettu, tarkista huolellisesti, että työkaluja tai muita vieraita esineitä ei ole jäänyt koneen kotelon sisäpuolelle. Puhdista myös pöly ja lika. Tarkista, että kaikki tiivistenauhat ovat paikoillaan suojuksia asennettaessa. Säilytä linjaus- ja kokoamistarvikkeet yhdessä kuljetuksen lukituslaitteiden kanssa tulevaa käyttöä varten. ***Seuraava alaluku vain asennustavalle: Pystyasennus Laippakiinnitteisten koneiden asentaminen teräsalustalle Pystyasennettujen koneiden asennuslaipan tarkoituksena on asennuksen ja kytkinliitännän helpottaminen sekä kytkimen helppo tarkistaminen käytön aikana. Asennuslaippojen rakenteen on vastattava IEC-standardia sopiakseen ABB:n koneisiin. Asennuslaippa ei kuulu ABB:n toimitukseen. 3.6 Linjaus Kuva 3-3 Asennuslaippa Kone nostetaan ja asetetaan asennuslaipalle. Asennuspultit kiristetään kevyesti Yleistä Koneet on linjattava tarkasti toisiinsa, jotta sekä käytettävän että käyttävän koneen käyttöikä olisi pitkä. Tämä tarkoittaa, että koneiden kahden akselin väliset radiaaliset poikkeamat sekä kulmapoikkeamat on minimoitava. Koneet on linjattava erittäin huolellisesti, koska linjausvirheet vaurioittavat sekä laakereita että akseleita. Ennen linjauksen aloittamista kytkinpuoliskot on asennettava kohdan Kytkinpuoliskon kokoaminen mukaisesti. Käytettävän ja käyttävän koneen kytkinpuoliskot on pultattava löysästi yhteen, jotta niitä voidaan vapaasti liikuttaa toisiinsa nähden linjauksen aikana. Asennus ja linjaus - 27

43 3.6.2 Alustava asetus vaakasuoraan Seuraavaksi annetaan ohjeita koneiden asentamiseen sekä betoni- että teräsalustoille. Betonialustoilla ei välttämättä tarvita säätölevyjä, jos linjaus ja valu on tehty oikein. Koneen jalkoihin on asennettu säätöruuvit linjauksen helpottamiseksi ja säätölevyjen asentamiseksi, ks. kuva 3-4 Koneen jalan pystysuuntainen säätö. Kone asetetaan seisomaan säätöruuveille. Huomaa, että koneen on seistävä kaikkien neljän jalan (ruuvin) varassa tasaisesti siten, että poikkeama on enintään 0,1 mm (4.0 mil). Jos näin ei ole, koneen runko vääntyy tai taipuu, mikä puolestaan saattaa vaurioittaa laakereita tai aiheuttaa muita vaurioita. Tarkista, että kone on suorassa pysty- ja vaakasuunnassa sekä aksiaalisesti. Säädä konetta tarvittaessa asettamalla neljän jalan alle säätölevyjä. Tarkista koneen asento vaakatasossa vesivaa alla. Säätölevy Koneen jalka Alusta Säätöruuvi Kiinnityspultti Karkea asennus Kuva 3-4 Koneen jalan pystysuuntainen säätö Aseta säätöruuveilla varustetut tukilevyt kulmiin, jotta linjaus aksiaali- ja poikittaissuunnassa olisi helpompaa, ks. kuva 3-5 Tukilevyjen sijainnit Asennus ja linjaus

44 TUKILEVY JA SÄÄTÖRUUVI Kuva 3-5 Tukilevyjen sijainnit Tukilevyt asetetaan alustan reunaa vasten ja kiinnitetään laajennuspulteilla, ks. kuva 3-6 Tukilevyn asentaminen. Siirrä konetta säätöruuvien avulla, kunnes akselin keskilinja ja käytettävän koneen keskilinja ovat karkeasti yhdensuuntaiset ja on saavutettu haluttu etäisyys kytkinpuoliskojen välille. Kiristä kaikkia säätöruuveja vain hieman. TUKILEVY JA SÄÄTÖRUUVI LAAJENNUSPULTTI Kuva 3-6 Tukilevyn asentaminen HUOM. Kuvassa 3-6 Tukilevyn asentaminen näkyy tukilevy asennettuna betonialustaan. Aseta vastaava tukilevy myös teräsalustaan Lämpölaajenemisen korjaaminen Yleistä Käyttölämpötiloilla on huomattava vaikutus linjaukseen, ja ne onkin otettava huomioon konetta linjattaessa. Koneen lämpötila on kokoonpantaessa alhaisempi kuin käytön aikana. Siksi akselin keskikohta on korkeammalla eli kauempana jalasta käytön aikana kuin seisokin aikana. Näin ollen saattaa olla tarpeen käyttää lämpökompensoitua linjausta, joka määräytyy käytettävän koneen lämpötilan, kytkintyypin, koneiden välisen etäisyyden jne. mukaan. Asennus ja linjaus - 29

45 Lämpölaajeneminen ylöspäin Koneen jalan ja sähkökoneen akselin keskikohdan välisen etäisyyden lämpölaajeneminen voidaan arvioida käyttäen seuraavaa kaavaa. H = α T H, jossa H=lämpölaajeneminen [mm] α = K -1 T = 40 K H = akselin korkeus [mm] HUOM. Huomioi käytettävän koneen lämpölaajeneminen suhteessa sähkökoneeseen, jotta voit määrittää kokonaislämpölaajenemisen Aksiaalinen lämpölaajeneminen Lopullinen linjaus Yleistä Aksiaalinen lämpölaajeneminen on otettava huomioon, jos N-pään laakerin aksiaaliliike on lukittu. Katso mittapiirustusta ja määritä sen avulla, mikä pää on lukittu. Roottorin odotettavissa oleva aksiaalinen lämpölaajeneminen on suoraan suhteessa staattorin rungon pituuteen ja voidaan arvioida käyttäen seuraavaa kaavaa. L = α T L, jossa L = lämpölaajeneminen [mm] α = K -1 T = 50 K (AMA, AMB, AMK), 80 K (AMH, HXR, M3BM, M3GM) L = rungon pituus [mm] HUOM. Varmista, että kytkinpuoliskojen (lukuun ottamatta jäykkiä kytkimiä) välillä on vapaa aksiaalinen liike, jotta koneen akselin aksiaalinen lämpölaajeneminen on mahdollista. Näin laakerit eivät vaurioidu. Seuraavassa esitetään lopullinen linjaus mittakellojen avulla, vaikka markkinoilla on myös muita ja tarkempiakin mittalaitteita. Tässä ohjeessa käytetään mittakelloja, jotta linjauksen teoriaa voidaan kuvata tarkemmin. HUOM. Mittaukset tehdään vasta asianmukaisen säädön jälkeen ja kiinnityspulttien ollessa tiukasti kiristettyinä. HUOM. Lopulliset linjausmittaukset on aina merkittävä muistiin tulevia vertailuja varten Asennus ja linjaus

46 Kytkinpuoliskojen epäkeskisyys Linjaus aloitetaan mittaamalla kytkinpuoliskojen epäkeskisyys. Mittaus osoittaa mahdolliset akselin ja/tai kytkinpuoliskojen epätarkkuudet. Ensin mitataan kytkinpuoliskon epäkeskisyys suhteessa koneen laakeripesään. Aseta mittakellot kuvan 3-7 Kytkinpuoliskon epäkeskisyyden mittaaminen mukaisesti. Tarkista samoin myös käytettävän koneen kytkinpuoliskon epäkeskisyys suhteessa kyseisen koneen laakeripesään. Pyöritä liukulaakereilla varustetun koneen roottoria vipuvarren avulla. ***Seuraava huomautus laakerityypille: Liukulaakerit HUOM. Liukulaakerit on täytettävä öljyllä ennen kiertämistä. Epäkeskisyys saa olla enintään 0,02 mm (0.8 mil). Kuva 3-7 Kytkinpuoliskon epäkeskisyyden mittaaminen Yhdensuuntainen, kulmittainen ja aksiaalinen linjaus Kun kone on karkeasti sijoitettu paikoilleen kohtien Alustava asetus vaakasuoraan ja Karkea asennus mukaisesti, voidaan aloittaa lopullinen linjaus. Tämä työvaihe on suoritettava erittäin huolellisesti. Mikäli näin ei tehdä, voi seurauksena olla voimakasta tärinää, joka vaurioittaa sekä käyttävää että käytettävää konetta. Linjaus tehdään kytkinvalmistajan antamien suositusten mukaisesti. Tämä edellyttää koneen yhdensuuntaista, kulmittaista ja aksiaalista linjausta. Joissakin yleisissä standardeissa annetaan suosituksia kytkimien linjauksesta, esim. BS 3170:1972 Flexible couplings for power transmission. Yleisen käytännön mukaisesti yhdensuuntainen ja kulmittainen linjausvirhe saa olla enintään 0,05 0,10 mm ja aksiaalinen linjausvirhe enintään 0,10 mm, ks. kuva 3-8 Linjausvirheen määritelmä. Vastaava epäkeskisyys saa olla 0,10 0,20 mm yhdensuuntaisessa ja kulmittaisessa linjausvirheessä. Asennus ja linjaus - 31

47 Linjaus Kuva 3-8 Linjausvirheen määritelmä Koneen linjaus suoritetaan näiden ohjeiden mukaisesti. 1. Koneen tulee seistä omien säätöruuviensa varassa. 2. Pyöritä roottoria ja tarkista aksiaalivälys, ks. kohta Karkea asennus. ***Seuraava huomautus laakerityypille: Liukulaakerit HUOM. Liukulaakerit on täytettävä öljyllä ennen kiertämistä. 3. Asenna linjauslaitteet. Jos käytetään mittakelloa, se on säädettävä siten, että osoitin on asteikon puolivälissä. Tarkista mittarin tukien jäykkyys estääksesi mahdollisen painumisen, ks. kuva 3-9 Linjauksen tarkistus mittareilla. Radiaalinen linjaus Kulmittainen linjaus Kuva 3-9 Linjauksen tarkistus mittareilla 32 - Asennus ja linjaus

48 Sallittu linjausvirhe 4. Mittaa ja merkitse muistiin yhdensuuntaisten, kulmittaisten ja aksiaalisten mittausten arvot neljässä eri asennossa: ylhäällä, alhaalla, oikealla ja vasemmalla, eli 90 välein, kun molempia akseleita käännetään yhtä aikaa. Merkitse lukemat muistiin. 5. Linjaa kone pystysuunnassa kiertämällä säätöruuveja tai nostamalla konetta hydraulinostimella. Pystysuuntaisen linjauksen helpottamiseksi säätöruuvit on asetettu vaakasuuntaisen koneen jalustaan, ks. kuva 3-4 Koneen jalan pystysuuntainen säätö. Koneen linjaustarkkuuteen vaikuttaa joskus myös koneen rungon lämpölaajeneminen, ks. kohta Lämpölaajenemisen korjaaminen. 6. Mittaa koneen jalustan alaosan ja aluslevyn välinen etäisyys ja tee mittoja vastaavat kiinteät korotuskappaleet tai kiilat tai varaa riittävästi säätölevyjä. 7. Aseta kiinteät korotuskappaleet tai säätölevyt koneen jalustan alle. Löysää säätöruuveja ja kiristä kiinnityspultit. 8. Tarkista linjaus uudelleen. Tee tarvittavat korjaukset. 9. Merkitse lukemat muistiin tulevia tarkistuksia varten. 10. Kiristä mutterit uudelleen ja lukitse mutterit siltahitsillä tai lyömällä riittävän kovaa pistepuikolla. 11. Sokita koneen tassut, jotta koneen uudelleenasennus on myöhemmin helpompaa, ks. kohta Koneen tassun sokitus. Tarkkojen linjaustoleranssien määrittäminen on mahdotonta, sillä niihin vaikuttavat monet seikat. Liian suuret toleranssit aiheuttavat tärinää ja saattavat vaurioittaa laakereita tai aiheuttaa muita vaurioita. Näin ollen on suositeltavaa pyrkiä mahdollisimman pieniin toleransseihin. Suurimmat sallitut linjausvirheet on esitetty taulukossa 3-1 Sallitut linjausvirheet. Katso linjausvirheiden määritelmät kuvasta 3-8 Linjausvirheen määritelmä. HUOM. Kytkinvalmistajien määrittämät toleranssit ilmoittavat kytkimien toleranssit, eivät käytettävän tai käyttävän koneen linjaustietoja. Kytkinvalmistajien ilmoittamia toleransseja voidaan käyttää linjattaessa vain, jos ne ovat pienempiä kuin taulukossa 3-1 Sallitut linjausvirheet ilmoitetut suurimmat sallitut linjausvirheet. Asennus ja linjaus - 33

49 Taulukko 3-1. Sallitut linjausvirheet Kytkimen tiedot Sallittu linjausvirhe Kytkimen halkaisija Kytkintyyppi Yhdensuuntaine n r Kulmittainen b Aksiaalinen a mm Jäykkä laippa 0,02 mm 0,01 mm 0,02 mm (4 10 ) (0.8 mil) (0,4 mil) (0.8 mil) Hammaspyörä 0,05 mm 0,03 mm 0,05 mm (2 mil) (1 mil) (2 mil) Joustava 0,10 mm 0,05 mm 0,10 mm (4 mil) (2 mil) (4 mil) mm Jäykkä laippa 0,02 mm 0,02 mm 0,02 mm (10 20 ) (0.8 mil) (0.8 mil) (0.8 mil) Hammaspyörä 0,05 mm 0,05 mm 0,05 mm (2 mil) (2 mil) (2 mil) Joustava 0,10 mm 0,10 mm 0,10 mm (4 mil) (4 mil) (4 mil) 3.7 Asennuksen jälkeiset toimet Jos konetta ei käytetä pitkään aikaan asennuksen jälkeen, on noudatettava edellä mainitussa kohdassa Lyhytaikainen varastointi (alle kaksi kuukautta) kuvattuja toimenpiteitä. Muista pyörittää akselia kymmenen kierrosta vähintään joka kolmas kuukausi ja varmista, että itsevoitelevat laakerit on täytetty öljyllä. Jos koneeseen kohdistuu ulkoista tärinää, akseliliitäntä on avattava ja koneen jalustan alle on asetettava sopivat kuminpalat. ***Seuraava huomautus laakerityypille: Vierintälaakeri HUOM. Ulkoinen tärinä vaurioittaa laakerin vierintäpintoja ja lyhentää näin laakerin käyttöikää. ***Seuraava huomautus laakerityypille: Liukulaakeri HUOM. Ulkoinen tärinä vaurioittaa laakerin vierintäpintoja ja lyhentää näin laakerin käyttöikää Asennus ja linjaus

50 Luku 4 Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät 4.1 Yleistä Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät tehdään asennus- ja linjaustöiden jälkeen. Mekaanisiin liitäntöihin kuuluvat ilmakanavien, vesiputkien ja/tai öljynsyöttöjärjestelmän liittäminen. Sähköliitäntöihin kuuluvat pää- ja apukaapeleiden, maadoituskaapeleiden ja mahdollisten erillispuhallinmoottoreiden liittäminen. Määritä oikeat toimenpiteet tutustumalla koneen mukana toimitettuihin mittapiirustuksiin, kytkentäkaavioon ja teknisiin tietoihin. 4.2 Mekaaniset liitännät HUOM. Runkoon ei saa koskaan porata tai kierteittää ylimääräisiä asennusreikiä, sillä ne saattavat vaurioittaa konetta. ***Seuraava alaluku jäähdytystavalle: Ilmakanavat Jäähdytysilmaliitännät Koneissa, joissa on ilmakanavat, on mittapiirustusten mukaiset liitoslaipat. Jäähdytysilma puhalletaan ilmakanavia pitkin koneeseen ja/tai pois koneesta. Puhdista ilmakanavat huolellisesti ennen kuin liität ne koneeseen ja tarkista, ettei ilmakanavissa ole tukoksia. Tiivistä liitokset asianmukaisilla tiivisteillä. Tarkista liittämisen jälkeen, ettei ilmakanavissa ole vuotoja. ***Seuraava alaluku jäähdytystavalle: Ilma-vesi ja vesitakki Jäähdytysvesiliitännät ***Seuraava alaluku jäähdytystavalle: Ilma-vesi Ilma-vesi-jäähdyttimet Ilma-vesi-lämmönvaihtimilla varustetuissa koneissa on standardien DIN 633 tai ANSI B 16.5 mukaiset laipat. Liitä laipat ja tiivistä liitokset asianmukaisilla tiivisteillä. Kytke vedensyöttö päälle, ennen kuin käynnistät koneen. ***Seuraava alaluku jäähdytystavalle: Vesitakki Vesijäähdytteiset rungot Vesijäähdytteisessä teräsrungossa saa käyttää vain suljettua kiertoa, jossa on puhdasta vettä. Vesijäähdytyspiirin laipat on valmistettu asiakkaan antamien tietojen mukaisesti, ja niiden määrittelyt löytyvät mittapiirustuksista. Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät - 35

51 Jäähdytysvesi kiertää koneen runkoon integroiduissa kanavissa. Runko ja kanavat on valmistettu hiiliteräksestä standardin EN 10025: S235 JRG2 mukaisesti, joka vastaa standardia DIN RSt Tämä materiaali on altis korroosiolle, jos vesi on suolaista tai likaista. Korroosiotuotteet ja eliösaostumat saattavat estää veden virtauksen kanavissa. Siksi jäähdytysjärjestelmässä on tärkeää käyttää puhdasta ja suoja-aineella suojattua vettä. Jäähdytysjärjestelmässä käytettävän veden vakioarvot: ph 7,0 9,0 Emäksisyys (CaCO3) > 1 mmol/kg Kloridit (Cl) < 20 mg/kg Sulfaatit < 100 mg/kg KMnO4-pitoisuus < 20 mg/kg Al-pitoisuus < 0,3 mg/kg Mn-pitoisuus < 0,05 mg/kg Useimmiten tavallinen vesijohtovesi, eli talouskäyttöön tarkoitettu vesi, täyttää kaikki nämä vaatimukset. Jäähdytysvesi on myös suojattava suoja-aineella, joka suojaa jäähdytysjärjestelmää korroosiolta, eliöstön kasvulta ja tarvittaessa myös jäätymiseltä. Kaikki jäähdytysveden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit (putket, lämmönvaihtimet jne.) on otettava huomioon sopivaa suoja-ainetta valittaessa. Suositeltava suoja-aine: Valmistaja ASHLAND Tuote RD-25 Aine soveltuu niin teräkselle, kuparille, alumiinille kuin monelle muullekin materiaalille. Käytä koneen liittämisessä vesikiertoon vain soveltuvia ja hyvälaatuisia liitososia ja tiivisteitä. Tarkista liittämisen jälkeen, ettei putkissa ja liitoksissa ole vuotoja. ***Seuraava alaluku laakerityypille: Liukulaakeri Liukulaakerin öljynsyöttö Kiertovoitelujärjestelmällä varustetuissa koneissa on öljyputkien laipat ja mahdollisesti myös painemittarit sekä virtausilmaisimet. Asenna kaikki tarvittavat öljyputket ja liitä öljykiertoyksiköt. Asenna öljynsyöttöjärjestelmä koneen läheisyyteen yhtä etäälle kaikista laakereista. Testaa öljynsyöttöjärjestelmä syöttämällä sen läpi öljyä, ennen kuin liität putket laakereihin. Irrota sitten öljynsuodatin ja puhdista se. Asenna ja liitä öljyn tuloputket laakereihin. Asenna öljyn poistoputket alaspäin laakereista siten, että putkien kulma on vähintään 10, joka vastaa laskua mm/m (2 2½ tuumaa/jalka). Laakerin sisäinen öljytaso nousee, jos putkien lasku on liian pieni. Tällöin öljy virtaa liian hitaasti laakerista öljysäiliöön, mikä saattaa aiheuttaa öljyvuotoja tai häiriöitä öljyn virtauksessa. HUOM. Älä poraa reikiä runkoon putkien tai muiden laitteiden asennuksen yhteydessä, sillä tämä saattaa vaurioittaa konetta vakavasti Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät

52 Täytä öljynsyöttöjärjestelmä sopivalla, viskositeetiltaan oikeanlaisella öljyllä. Oikea öljytyyppi ja viskositeetti käyvät ilmi mittapiirustuksesta. Jos epäilet öljyn puhtautta, käytä 0,01 mm:n (0.4 mil) sihtiä suodattaaksesi haitalliset roskat pois öljystä. Kytke öljynsyöttöjärjestelmä päälle ja tarkista öljypiiri mahdollisten vuotojen varalta ennen koneen käynnistämistä. Öljytaso on normaali, kun puolet öljyn tarkistusaukosta peittyy. HUOM. Laakerit toimitetaan ilman voiteluainetta. HUOM. Koneen käyttäminen ilman voiteluainetta vaurioittaa laakereita välittömästi. ***Seuraava alaluku suojausluokalle: EEx p ja Ex p Huuhteluilmaputken liitäntä EEx p- tai Ex p -koneet ovat suojattu räjähdystä vastaan paineistuksen avulla. Koneessa on ohjausjärjestelmä, johon kuuluu paineilmayksikkö ja paineenalennusventtiili. Järjestelmässä käytetään suojakaasuna puhdasta paineilmaa. Ennen käynnistystä koneesta poistetaan vaaralliset kaasut ilmahuuhtelulla. Käytön aikana kone on paineistettu, jotta vaaralliset kaasut eivät pääse tunkeutumaan koneeseen. Huuhtelu- ja paineilman syöttö on liitetty laippaan, joka liittyy paineilmayksikköön. Ilmansyötön paineen on oltava 4 8 baaria. Ilmahuuhtelun ja paineistuksen aikainen ilman virtausnopeus on määritetty Ex-todistuksessa. Lisätietoja ohjausjärjestelmästä löytyy järjestelmäntoimittajan käyttöohjeesta Värähtelyantureiden asentaminen Mikäli asennetut värähtelyanturit ulkonevat koneen rungosta, ne toimitetaan asentamattomina, jotta vältytään vahingoittumiselta kuljetuksen aikana. Värähtelyantureiden käyttöönotto: 1. Irrota erilliset värähtelyanturit kaapeleistaan. 2. Irrota suojatulpat kierrereikäkiinnityksistä koneen laakerikilvessä. 3. Suojaa asennuspinnat ruostumiselta tarkoitukseen sopivalla korroosionestoaineella. 4. Kiinnitä värähtelyanturit kierrereikäkiinnityksiin. Kiristysmomentti riippuu käytetystä anturityypistä: PYM TRV18 : 10 Nm PYM _ : 3,3 Nm PYM _ : 4,5 Nm 5. Lopuksi, liitä kaapelit värähtelyanturiin. Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät - 37

53 4.3 Sähköliitännät Yleistä Noudata aina käyttöohjeen alussa kohdassa Turvallisuusohjeet annettuja turvallisuusohjeita. Sähköasennukset on aina suunniteltava huolellisesti ennen asennusta. Koneen mukana toimitettuihin kytkentäkaavioihin on tutustuttava huolellisesti ennen asennustöiden aloittamista. On tärkeää varmistaa, että syöttöjännite ja taajuus vastaavat koneen arvokilven tietoja. Verkkojännitteen ja taajuuden on oltava sovellettavan standardin ilmoitetuissa rajoissa. Huomioi arvokilven merkinnät ja liitäntäkotelon kytkentäkaavio. Lisätietoja löytyy koneen teknisistä tiedoista. HUOM. Ennen asennusta on tärkeää tarkistaa, että tulokaapelit on eristetty syöttöverkosta ja että kaapelit on maadoitettu. HUOM. Tarkista kaikki arvokilven tiedot, erityisesti jännite ja käämityksen liitäntä. *** Seuraava kappale roottorityypille: Kestomagneetti Turvallisuus Koneet on tarkoitettu käytettäviksi vain vaihtuvanopeuksisissa käytöissä eli saamaan virtaa taajuusmuuttajien kautta. Taajuusmuuttajan on toimittava kestomagneetilla varustetun tahtikoneen kanssa. Mikäli taajuusmuuttajan ja kestomagneetilla varustetun tahtikoneen yhteensopivuudesta on epäilyksiä, ota yhteyttä ABB:n toimipisteeseen. Sähkötöitä saavat tehdä vain pätevät työntekijät. Noudata seuraavia turvallisuusohjeita: Kytke kaikista laitteista virta, mukaan lukien apulaitteet. Aseta koneeseen suojat päällekytkennän varalta. Varmista, että kaikki osat on eristetty virransyötöstä. Maadoita kaikki osat ja aseta piirit oikosulkuun. Peitä tai suojaa ympäröivien alueiden jännitteelliset osat. ***Seuraava kohta roottorityypille: Kestomagneettiroottori Eristysresistanssin mittaaminen Kun akseli pyörii, kestomagneetilla varustettu tahtikone saa aikaan jännitteen. Estä akselin pyöriminen, ennen kuin avaat liitäntäkotelon. Älä avaa tai kosketa suojaamattomia napoja, kun koneen akseli pyörii. Noudata käyttöohjeen alussa kohdassa Turvallisuusohjeet annettuja turvallisuusohjeita. Mittaa koneen eristysresistanssi aina ennen kuin kone käynnistetään ensimmäistä kertaa, pitkän seisokin jälkeen tai yleisten huoltotöiden yhteydessä, ks. kohta Eristysresistanssin testaaminen Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät

54 4.3.4 Pääliitäntäkotelo Pääliitäntäkotelossa ei saa olla likaa, kosteutta tai vieraita esineitä. Itse kotelo, kaapeliläpiviennit ja kaapelien käyttämättömät sisääntuloaukot on suljettava pöly- ja vesitiiviisti. Pääliitäntäkotelon alaosassa on vuotoveden tyhjennystulppa. Kuljetuksen ja varastoinnin aikana tulpan on oltava auki, eli tulpan on oltava puoliksi sisällä ja puoliksi ulkona. Koneen käytön aikana tulpan on oltava suljettuna, mutta se on kuitenkin avattava silloin tällöin. Jos koteloa on käännetty toimituksen yhteydessä, tarkista tulpan toiminta ja aseta se tarvittaessa siten, että se on kotelon alaosassa. Joitakin pääliitäntäkoteloita voidaan kääntää 90 asteen välein. Tarkista ennen kääntämistä, että staattorin käämityksen ja liitäntäkotelon väliset kaapelit ovat riittävän pitkät Pääsyöttökaapeleiden eristysvälit Pääsyöttökaapelit Pääsyöttökaapeleiden liitännät on suunniteltava kestämään vaativia käyttöolosuhteita, joissa eristimet saattavat altistua lialle, kosteudelle ja syöksyjännitteille. Kestävän ja häiriöttömän käytön takaamiseksi on tärkeää, että eristysvälit ja pintavuotoetäisyydet ovat riittävän suuret. Eristysvälien ja pintavuotoetäisyyksien vähimmäisarvojen tulee vastata tai ylittää vaatimukset, jotka on asetettu: paikallisissa määräyksissä standardeissa luokituksissa vaarallisen alueen luokituksessa. Eristysvälit ja pintavuotoetäisyydet koskevat sekä kahden eri vaiheen välisiä eristysvälejä että yhden vaiheen ja maan välisiä eristysvälejä. Ilmaeristysväli on lyhin matka ilman halki kahden sellaisen pisteen välillä, joilla on erilainen sähköpotentiaali (jännite). Pintavuotoetäisyys on lyhin matka vierekkäisiä pintoja pitkin kahden sellaisen pisteen välillä, joilla on erilainen sähköpotentiaali (jännite). Tulokaapelin koon on oltava riittävä maksimaalisen kuormitusvirran käyttöön sekä vastattava paikallisia standardeja. Kaapelikenkien on oltava tietyn tyyppisiä ja oikean kokoisia. Tarkista liitännät kaikkiin laitteisiin. Pääsyöttökaapeleiden liitännät on kiristettävä oikein, jotta kone toimisi luotettavasti. Katso lisätietoja liitteestä Pääsyöttökaapeleiden yleisimmät liitännät. ***Seuraava huomautus suojausluokalle: Kaikki räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet HUOM. Ex-koneissa syöttökaapeleiden kaapeliläpivientien tai kaapeliholkkien on oltava Exluokituksen mukaisia. Läpiviennit tai holkit eivät sisälly valmistajan toimitukseen. HUOM. Ennen asennusta on tärkeää tarkistaa, että tulokaapelit on eristetty syöttöverkosta ja että kaapelit on maadoitettu. Staattorin navat on merkitty kirjaimilla U, V ja W standardin IEC mukaan tai T1, T2, ja T3 standardin NEMA MG-1 mukaan. Nollanapa on merkitty kirjaimella N (IEC) tai T0 Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät - 39

55 (NEMA). Korkeajännitekaapeleiden kuoriminen, jatkaminen ja eristäminen on suoritettava kaapelivalmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Kaapelit on tuettava siten, ettei liitäntäkotelon virtakiskoihin kohdistu kuormitusta. HUOM. Tarkista vaihejärjestys kytkentäkaaviosta. *** Seuraava kappale roottorityypille: Kestomagneettiroottori HUOM. Kestomagneetilla varustetut tahtikoneet on kaapeloitava käyttämällä suojattuja symmetrisiä kaapeleita ja kaapelin tiivisterenkaita, jotka muodostavat 360 sidoksen (tunnetaan myös nimellä EMC-läpiviennit). ***Seuraava kappale roottorityypille: Liukurenkaat Liukurenkaalla varustettujen liitäntöjen toisiokaapelit Apuliitäntäkotelot Koneen N-pään liukurengaskotelo toimii toisiokaapeleiden liitäntäkotelona ja sillä on sama suojausluokka kuin koneellakin. Kaapelit voidaan liittää kummalta puolelta tahansa. Liitäntä tehdään päätelevyn roottorin napoihin. Levy on suunniteltu siten, että siihen sopii jopa kuusi kaapelisilmukkaa vaihetta kohti. Navat on merkitty kirjaimilla K, L ja M IEC-standardin mukaisesti. HUOM. Tutustu koneen mukana toimitettuun kytkentäkaavioon huolellisesti ennen kaapeleiden kytkemistä. Apuliitäntäkotelot on kiinnitetty koneen runkoon lisälaitteiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan, ja niiden sijainti käy ilmi koneen mittapiirustuksista. Apuliitäntäkoteloissa on päätelohkot sekä läpiviennit, ks. kuva 4-1 Yleiset apuliitäntäkotelot. Johtimien maksimikoko on yleensä enintään 2,5 mm² (0.004 neliötuumaa) ja jännite saa olla enintään 750 V. Kaapelien läpiviennit soveltuvat halkaisijaltaan mm:n ( ) kaapeleille. ***Seuraava huomautus suojausluokalle: Kaikki räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet HUOM. Ex-koneissa syöttökaapeleiden kaapeliläpivientien tai kaapeliholkkien on oltava Exluokituksen mukaisia. Läpiviennit tai holkit eivät sisälly valmistajan toimitukseen Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät

56 Kuva 4-1 Yleiset apuliitäntäkotelot Apulaitteiden ja laitteistojen liittäminen Kytke laitteistot ja apulaitteet kytkentäkaavion mukaisesti. HUOM. Tutustu koneen mukana toimitettuun kytkentäkaavioon huolellisesti ennen kaapeleiden kytkemistä. Lisälaitteiden kytkennät ja toiminta on tarkistettava ennen käyttöönottoa. HUOM. Merkitse lisälaitteiden sellaiset liitännät, jotka ovat yleensä jännitteellisiä koneen ollessa kytkettynä pois päältä Erillispuhallinmoottorin liittäminen Erillispuhallinmoottori on yleensä kolmivaiheinen epätahtimoottori. Liitäntäkotelo sijaitsee yleensä puhallinmoottorin rungossa. Erillispuhallinmoottorin arvokilvestä käy ilmi käytettävä jännite ja taajuus. Tuulettimen pyörimissuunta ilmoitetaan pääkoneen laippaan merkityllä nuolella. HUOM. Tarkista erillispuhallinmoottorin (tuulettimen) pyörimissuunta silmämääräisesti ennen pääkoneen käynnistämistä. Jos puhallinmoottori pyörii väärään suuntaan, puhallinmoottorin vaihejärjestystä on muutettava Maadoitus Koneen runko, pääliitäntäkotelo, apuliitäntäkotelo sekä lisälaitteet on maadoitettava. Maadoitus- ja virransyöttöliitäntöjen on suojattava koneen runkoa haitallisilta tai vaarallisilta sähköpotentiaaleilta (jännitteiltä). HUOM. Maadoitus on tehtävä paikallisten määräysten mukaisesti, ennen kuin kone kytketään syöttöjännitteeseen. HUOM. Takuu ei kata epäasianmukaisesta maadoituksesta tai kaapeloinnista aiheutuvia laakerivaurioita. Merkitse kone ja liitäntäkotelot maadoitussymboleilla asianmukaisten kansallisten standardien mukaisesti. Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät - 41

57 ***Seuraava alaluku sovellustyypille: Vaihtuvanopeuksinen käyttö Taajuusmuuttajamallien vaatimukset Pääkaapeli Pääkaapelin maadoitus Apukaapelit EMC-direktiivin mukaisesti (89/336/ETY, korjattu direktiivillä 93/68/ETY) edellytetään, että taajuusmuuttajia käyttävät vaihtovirtakoneet asennetaan alla kuvatulla tavalla käyttämällä häiriösuojattuja kaapeleita. Lisätietoja muista vastaavista kaapeleista saat ottamalla yhteyttä paikalliseen ABB-edustajaan. Koneen ja taajuusmuuttajan välisen pääkaapelin on oltava symmetrinen kolmijohtiminen häiriösuojattu kaapeli, jotta se täyttäisi säteilypäästöille asetettavat vaatimukset, jotka on määritetty teollisuusympäristöjä koskevassa yleisessä päästöstandardissa EN Lisätietoja saat ABB:n käyttöohjeesta Käyttöjärjestelmän maadoitus ja kaapelointi (3AFY R0125 REV A). Yhdenmukaisuus EMC-direktiivin kanssa edellyttää pääkaapelin korkeataajuuksista maadoitusta. Tämä saadaan aikaan sekä koneen että taajuusmuuttajan kaapelien sisäänmenojen kaapelisuojien 360 :n maadoituksella. Koneen maadoitus tehdään esim. käyttämällä EMC ROX SYSTEM -kaapeliläpivientejä suojatuissa asennuksissa. HUOM. Kaapelien sisäänmenojen 360 :n korkeataajuuksisen maadoituksen tarkoituksena on vaimentaa sähkömagneettisia häiriöitä. Turvallisuusmääräysten täyttämiseksi myös kaapelisuojat on maadoitettava (PE). EMC-säädösten täyttämiseksi myös apukaapelit on häiriösuojattava. Kaapelien sisäänmenoissa on käytettävä erityisiä läpivientejä kaapelisuojien 360 :n korkeataajuuksiseen maadoittamiseen Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät

58 Luku 5 Käyttöönotto ja käynnistys 5.1 Yleistä Käyttöönottoraportti on tärkeä työväline tulevissa huolto-, kunnossapito- ja vianmääritystöissä. Käyttöönotto ei ole lopullinen, ennen kuin on tehty hyväksyttävä käyttöönottoraportti, joka on jaettu kaikille asianosaisille, kuten asiakkaalle ja toimittajalle. Käyttöönottoraportti on lähetettävä koneen valmistaneelle ABB:n tehtaalle, jotta koneelle voidaan myöntää takuu. Yhteystiedot löytyvät kohdasta Asiakaspalvelun yhteystiedot. Suositeltava käyttöönottoraportti löytyy liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI. 5.2 Mekaanisen asennuksen tarkistaminen 5.3 Eristysresistanssin mittaaminen 5.4 Sähköasennusten tarkistaminen Tarkista koneen linjaus ennen käyttöönottoa. Käy linjausraportti läpi ja varmista, että kone on linjattu oikein ABB:n antamien määritysten mukaisesti, ks. kohta 3.6 Linjaus. Linjausraportti on aina liitettävä käyttöönottoraporttiin. Tarkista, että kone on kiinnitetty tukevasti alustaansa. Tarkista alustan yleinen kunto ja ettei alustassa ole halkeamia. Tarkista kiinnityspulttien tiukkuus. Muut tarvittaessa tarkistettavat kohdat: Tarkista, että voitelujärjestelmä on otettu käyttöön ja että se on toiminnassa ennen roottorin pyörittämistä. Kierrä roottoria mahdollisuuksien mukaan käsin varmistaaksesi, että roottori pääsee pyörimään vapaasti ja että roottorista ei kuulu epätavallisia ääniä. Tarkista pääliitäntäkotelon ja jäähdytysjärjestelmän kokoonpanot. Tarkista öljyn ja jäähdytysveden putkien liitännät ja että putket eivät vuoda käytön aikana. Tarkista sekä öljyn että jäähdytysveden paine ja virtaus. Mittaa koneen eristysresistanssi aina ennen kuin kone käynnistetään ensimmäistä kertaa, pitkän seisokin jälkeen tai yleisten huoltotöiden yhteydessä, ks. kohta Eristysresistanssin testaaminen. Kaapelit voidaan liittää pysyvästi pääliitäntäkotelon liitäntöihin, kun staattorin eristysresistanssi on mitattu, ks. kohta Eristysresistanssin testaaminen. Tarkista kaapeleiden liitännät seuraavasti: Tarkista, että kiinnityspultit on kiristetty oikeaan momenttiin. Käyttöönotto ja käynnistys - 43

59 Tarkista, että kaapelit on oikein reititetty. Tarkista, että kaapeleiden vedonpoisto on järjestetty asianmukaisesti. Tarkista apulaitteiden liitännät. ***Seuraava huomautus suojaustyypille: Kaikki räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet 5.5 Ohjaus- ja suojalaitteet HUOM: Mikäli ilman itsesääntelyä toimiva seisontalämmitysvastus kytketään päälle heti kun moottori on sammutettu, on huolehdittava moottorin suojakotelon sisälämpötilan valvonnasta. Seisontalämmitysvastukset toimivat ainoastaan oloissa, joissa lämpötilaa valvotaan Yleistä Koneessa on lämpötila-anturit, jotka on liitetty lämpötilojen valvonta- ja suojausjärjestelmään. Antureiden sijainti, tyyppi ja asetukset löytyvät mittapiirustuksesta ja koneen kytkentäkaaviosta. Vastuslämpötila-antureiden (RTD, Pt-100) hälytystaso on asetettava mahdollisimman alhaiseksi. Taso voidaan määrittää testitulosten tai havaitun käyttölämpötilan perusteella. Lämpötilan hälytystaso voidaan asettaa 10 K (20 F) korkeammaksi kuin koneen käyttölämpötila maksimikuormituksella korkeimmassa mahdollisessa ympäristön lämpötilassa. Jos koneessa käytetään kaksitoimista lämpötilan valvontajärjestelmää, alempaa tasoa käytetään yleensä hälytystasona ja korkeampaa tasoa laukaisutasona. HUOM. Jos koneen valvontajärjestelmä laukeaa, syy on selvitettävä ja korjattava ennen koneen uudelleenkäynnistämistä. Hälytyksen sattuessa on selvitettävä syy ja korjattava se. Käytä vianmääritysopasta, ks. kohta 8.1 Vianmääritys. ***Seuraava huomautus roottorityypille: Kestomagneettiroottori Staattorin käämin lämpötila Yleistä HUOM. Kestomagneetilla varustetuissa tahtikoneissa on Pt100-vastukset ja/tai termistorit. Näiden suojalaitteiden käyttö on pakollista koneen ylikuormittumisen estämiseksi. Staattorin käämit valmistetaan lämpötilan nousua kuvaavan luokan F mukaisesti, jolloin lämpötilarajana on 155 C (300 F). Korkea lämpötila vanhentaa eristystä ja lyhentää käämien käyttöikää. Näin ollen käämien lämpötilan laukaisu- ja hälytystasot on suunniteltava huolellisesti Käyttöönotto ja käynnistys

60 Vastuslämpötila-anturit Termistorit Suositeltavat suurimmat sallitut lämpötila-asetukset: Lämpötila-asetukset voidaan määrittää koneen mukana toimitetun kytkentäkaavion mukaan. On suositeltavaa käyttää kohdassa Yleistä kuvattua menetelmää lämpötilahälytyksen asettamiseksi. Jos koneessa on termistoreja (PTC), niiden käyttölämpötila selviää kytkentäkaaviosta. Toiminnoksi voidaan valita joko hälytys- tai laukaisusignaali. Jos koneessa on kuusi termistoria, voidaan käyttää sekä hälytys- että laukaisusignaaleja Laakerin lämpötilan valvonta Yleistä Vastuslämpötila-anturi Laakereihin voidaan asentaa lämpötila-anturit, joilla valvotaan laakereiden lämpötiloja. Käytetyn rasvan tai öljyn viskositeetti pienenee korkeassa lämpötilassa. Kun viskositeetti laskee tietyn rajan alle, rasvan tai öljyn kyky muodostaa voitelukalvo laakerin sisäpinnalle heikkenee, jolloin laakeri vaurioituu. Tämä puolestaan saattaa edelleen vaurioittaa akselia. Jos koneessa on vastuslämpötila-anturit, laakereiden lämpötilaa on tarkkailtava jatkuvasti. Jos laakerin lämpötila alkaa äkkiä nousta, kone on pysäytettävä välittömästi, sillä lämpötilan nousu saattaa olla merkki laakeriviasta Termistorit Suositeltavat suurimmat sallitut lämpötila-asetukset: Lämpötila-asetukset voidaan määrittää koneen mukana toimitetun kytkentäkaavion mukaan. On suositeltavaa käyttää kohdassa Yleistä kuvattua menetelmää lämpötilahälytyksen asettamiseksi. Jos vierintälaakerit on varustettu termistoreilla (PTC), termistorien käyttölämpötila selviää kytkentäkaaviosta. Toiminnoksi voidaan valita joko hälytys- tai laukaisusignaali. Jos vierintälaakereissa on kaksi termistoria, voidaan käyttää sekä hälytys- että laukaisusignaaleja Suojalaitteet Kone on suojattava myös muita konetta vaurioittavia häiriöitä, vikoja ja ylikuormitusta vastaan. Suojauksen on noudatettava koneen käyttömaan ohjeita ja määräyksiä. Releasetusten parametriarvot löytyvät koneen mukana toimitettuun dokumentaatioon kuuluvista teknisistä tiedoista. HUOM. Koneen valmistaja ei ole vastuussa suojalaitteiden säädöstä koneen käyttöpaikalla. Käyttöönotto ja käynnistys - 45

61 5.6 Ensimmäinen testikäynnistys Yleistä Ensimmäinen testikäynnistys on normaali toimenpide, joka tehdään asennus- ja linjaustöiden sekä mekaanisten ja sähköisten liitäntöjen jälkeen, kun käyttöönottotoimet on käyty läpi ja suojalaitteet on aktivoitu. HUOM. Ensimmäinen käynnistys tehdään mahdollisuuksien mukaan käyttävän ja käytettävän koneen välisen kytkimen ollessa kytkemättömänä. Koneen kuormituksen on joka tapauksessa oltava mahdollisimman pieni Varotoimet ennen ensimmäistä testikäynnistystä Tarkista kone ja sen laitteet silmämääräisesti ennen ensimmäistä testikäynnistystä. Varmista, että kaikki tarvittavat toimet, tarkistukset ja säädöt on tehty. Seuraavien tarkistusten ja mittausten on oltava valmiit ennen testikäynnistystä: ***Seuraava kohta laakerityypille: Liukulaakeri Varmista, että liukulaakerin öljysäiliöt ja mahdolliset syöttöjärjestelmät on täytetty suositeltavalla öljyllä oikeaan tasoon. Öljynsyöttöjärjestelmä on kytketty päälle. ***Seuraava kohta laakerityypille: Vierintälaakeri Pyöritä roottoria käsin ja tarkista, ettei laakereista kuulu epätavallisia ääniä. Liukulaakereilla varustetun roottorin pyörittämiseen tarvitaan vipuvarsi. Jos kytkinpuoliskoa ei ole koottu, jatkoakselin kiila on joko lukittu tai irrotettu. ***Seuraava kohta jäähdytystavalle: Ilma-vesi Varmista, että vesijäähdytteisten koneiden jäähdytysvesitoiminto on kytketty päälle. Laippojen ja jäähdytysyksikön tiukkuus on tarkistettu. Varmista, että kaapelointi, kaapelit ja virtakiskoliitännät ovat kytkentäkaavion mukaisia. Varmista maadoitusliitännät ja -laitteet. Tarkista jokaisen laitteen käynnistys-, valvonta-, suoja- ja hälytysreleet. Tarkista käämien ja muiden laitteiden eristysresistanssi. Tarkista, että koneen suojukset ovat paikoillaan ja että akselin tiivisteet ovat tiukasti paikoillaan. Tarkista, että kone ja sen ympäristö ovat puhtaat. *** Seuraava kohta suojausluokalle: EEx p ja Ex p Tarkista, että Ex-koneen kotelo on ilmahuuhdeltu tyhjäksi ja paineistettu. Lisätietoja löytyy ilmahuuhtelu- ja paineistusjärjestelmien ohjeista Käyttöönotto ja käynnistys

62 5.6.3 Käynnistäminen Pyörimissuunta Ensimmäinen käynnistys saa kestää vain noin yhden (1) sekunnin, jona aikana varmistetaan koneen pyörimissuunta. Varmista myös mahdollisten erillispuhallinmoottoreiden pyörimissuunta. Varmista myös, että pyörivät osat eivät kosketa kiinteitä osia. HUOM. Jos koneessa ei ole aksiaalisesti ohjautuvaa laakeria ja kone käynnistetään kytkemättömänä, on normaalia, että akseli siirtyy aksiaalisesti ennen vakiintumista. Ensimmäisen käynnistyksen tarkoituksena on tarkistaa koneen pyörimissuunta. Koneen on pyörittävä rungossa tai tuulettimen suojuksessa sijaitsevan nuolen osoittamaan suuntaan. Erillispuhallinmoottorin pyörimissuunta käy ilmi puhallinmoottorin lähellä sijaitsevasta nuolesta. Konetta voidaan käyttää vain määrätyssä pyörimissuunnassa. Pyörimissuunta on ilmoitettu myös arvokilvessä, ks. liite Levyjen sijainnit. Suunnanvaihtoon soveltuvissa koneissa on arvokilvessä ja rungossa kaksisuuntainen nuoli. Jos haluttu pyörimissuunta ei jostain syystä vastaa koneen määritettyä pyörimissuuntaa, jäähdytystuulettimet ja sisä- ja/tai ulkojäähdytyspiiri on vaihdettava, samoin kuin arvokilven leima. Pyörimissuunta voidaan vaihtaa vaihtamalla mitkä tahansa kaksi linjakaapelia keskenään. ***Seuraava alaluku roottorityypille: Liukurenkaat Liukurenkaalla varustettujen koneiden käynnistäminen Liukurenkailla varustettuja koneita ei voi käyttää ilman käynnistintä. Käynnistin on yleensä kuhunkin roottorin vaiheeseen liukurenkailla liitetty säätövastus. Käynnistin valitaan tarvittavan käynnistysmomentin ja -virran mukaan. Kone käynnistetään yleensä nimellisvirralla ja - momentilla. Käynnistyksen aikana käynnistimen resistanssi pienenee ja kriittinen vääntömomentti siirtyy kohti suurempaa nopeutta. Koneen nopeus on aina todellisen kriittisen vääntömomenttinopeuden ja tahdistusnopeuden välillä. Käyttö seisokin ja kriittisen vääntömomentin välillä tai käynnistyksen aikainen sammuminen ei ole sallittua. HUOM. Koneen käynnistäminen ilman koko liukurengasmekanismin säätöjen tarkistusta saattaa aiheuttaa vakavan vaurion! Käynnistimen liitännät ja sen toiminnot on myös tarkistettava. HUOM. Harjannostolaitteen on oltava käynnistysasennossa ennen koneen käynnistämistä. ***Seuraava alaluku suojausluokalle: EEx p ja Ex p Eex p- ja Ex p -koneiden käynnistäminen EEx p- tai Ex p -koneiden kotelot on räjähdyssuojattu käytön aikana paineistuksen avulla. Ennen paineistusta koneen kotelo on tyhjennettävä huuhtelemalla se puhtaalla ilmalla. Ilmahuuhtelu- ja paineistuslaitteen yksityiskohtaiset käyttöönotto-ohjeet on annettu erillisessä käyttöohjeessa. Jos koneen kotelossa on selvästi havaittavia ilmavuotoja, vuotavat liitokset on korjattava kunnolla. Käyttöönotto ja käynnistys - 47

63 Käynnistyslukitusjärjestelmään on sisällytettävä ilmahuuhtelu- ja paineistusjärjestelmät kytkemällä yksikön hälytys- ja tilakytkimien signaalit pääkatkaisijan ohjausjärjestelmään siten, että konetta ei voi käynnistää, ennen kuin tyhjennys on saatu päätökseen ja koneen kotelo on paineistettu. 5.7 Koneen käyttäminen ensimmäistä kertaa Valvonta ensikäytön aikana Tarkistukset koneen käydessä Laakerit Ensimmäisen onnstuneen testikäynnistyksen jälkeen käytettävän ja käyttävän koneen välinen kytkentä on asennettava, jotta kone voidaan käynnistää uudelleen. Ensimmäisen käyttökerran aikana varmistetaan, että kone toimii odotetusti. Tärinätasoa, käämien ja laakereiden lämpötilaa ja muita laitteita tarkkaillaan säännöllisesti. Jos kone toimii odotetusti, se voidaan jättää käymään pitkäksikin aikaa. Tarkista koneen käyttökuormitus vertaamalla kuormitusvirtaa koneen arvokilvessä ilmoitettuun arvoon. Merkitse muistiin käämeissä ja mahdollisesti myös laakereissa sijaitsevien lämpötila-antureiden lämpötilalukemat. Tarkista lämpötilat säännöllisesti varmistaaksesi, että ne pysyvät rajojen alapuolella. Suosittelemme lämpötilojen jatkuvaa valvontaa. HUOM. Jos koneessa ei ole vastuslämpötila-anturia (RTD, Pt-100) tai vastaavaa laitetta, laakerialueen pintalämpötilat on mitattava mahdollisuuksien mukaan. Laakerien lämpötila on noin 10 C (20 F) korkeampi kuin pintalämpötila. Jos havaitset koneen käytössä poikkeamia normaaleista toiminnoista, esim. lämpötilan nousua, melua tai tärinää, pysäytä kone ja selvitä näiden poikkeamien aiheuttaja. Ota tarvittaessa yhteys koneen valmistajaan. HUOM. Älä kytke suojalaitteita pois päältä koneen ollessa toiminnassa tai etsiessäsi syytä koneen odottamattomalle toiminnalle. Ensimmäisten käyttöpäivien aikana on tärkeää tarkkailla huolellisesti konetta tärinässä tai lämpötiloissa tapahtuvien muutosten tai epätavallisten äänien takia. ABB:n valmistamissa pyörivissä sähkökoneissa on joko vierintä- tai liukulaakerit. ***Seuraava alaluku laakerityypille: Vierintälaakeri Vierintälaakereilla varustetut koneet Purista juuri asennetun koneen tai yli kaksi kuukautta käytöstä poissa olleen koneen laakereihin uutta rasvaa välittömästi käynnistyksen jälkeen. Ruiskuta uutta rasvaa koneen käydessä, kunnes vanha rasva tai ylimääräinen uusi rasva valuu pois laakeripesän pohjassa sijaitsevan voiteluventtiilin kautta. HUOM. Uudelleenvoiteluväli saa olla enintään 12 kuukautta Käyttöönotto ja käynnistys

64 Alkuperäisen rasvatyypin tiedot löytyvät koneen voitelukilvestä. Hyväksyttävät rasvatyypit löytyvät kohdasta Vierintälaakerit. Laakereiden lämpötila nousee aluksi johtuen ylimääräisestä rasvasta. Muutaman tunnin kuluttua ylimääräinen rasva valuu pois voiteluventtiilin kautta, minkä jälkeen laakerin lämpötila palautuu normaaliin käyttölämpötilaan. Kun kone on ollut käytössä useita tunteja, voidaan mahdollisuuksien mukaan mitata tärinä- tai SPM-arvot SPM-nipoista ja merkitä arvot muistiin tulevaa vertailukäyttöä varten. ***Seuraava alaluku laakerityypille: Liukulaakeri Liukulaakereilla varustetut koneet Varmista, että mikään pyörivä osa ei hankaa kiinteitä osia vasten. Varmista öljyn tarkistusikkunan kautta, että laakerin sisäinen öljytaso on oikea. Oikea öljytaso on tarkistusikkunan keskellä. Öljytaso on kuitenkin vielä hyväksyttävissä rajoissa, kunhan se on näkyvissä tarkistusikkunassa. Tarkkaile laakereiden lämpötilaa ja öljytasoa jatkuvasti käytön alussa. Tämä on erityisen tärkeää itsevoiteleville laakereille. Jos laakerin lämpötila nousee äkkiä, kone on pysäytettävä välittömästi, ja lämpötilan nousun syy on selvitettävä, ennen kuin kone käynnistetään uudelleen. Jos mittauslaitteiden avulla ei löydy selkeää syytä, on suositeltavaa avata laakeri ja varmistaa sen kunto. Jos koneen takuu on vielä voimassa, on aina ensin otettava yhteyttä valmistajaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Itsevoitelevien laakereiden öljyrenkaan pyörintä voidaan tarkistaa laakerin päällä sijaitsevasta tarkistusikkunasta. Jos öljyrengas ei pyöri, kone on pysäytettävä välittömästi, sillä pysähtynyt öljyrengas aiheuttaa laakerivaurion. Kiertovoideltujen laakereiden öljynsyöttöpainetta säädetään paineventtiilillä ja suuttimella. Normaali syöttöpaine on 125 kpa ± 25 kpa (18 psi ± 4 psi). Tämä antaa öljylle riittävän virtauksen kohti laakeria. Korkeamman syöttöpaineen käyttämisestä ei saada mitään lisähyötyä, mutta se saattaa aiheuttaa laakeriöljyn vuotoa. Öljynvirtauksen nopeus on määritetty mittapiirustuksessa. HUOM. Voitelujärjestelmä on rakennettava siten, että laakerin sisäinen paine vastaa ilmakehän (ulkopuolen) painetta. Öljyn tulo- tai poistoputkien kautta laakeriin tunkeutuva ilma aiheuttaa laakeriöljyn vuotoa Tärinät Lisätietoa tärinästä saat kohdasta Tärinä ja melu Lämpötilatasot Laakereiden, staattorin käämien ja jäähdytysilman lämpötilat tulee tarkistaa koneen ollessa käynnissä. Käämit ja laakerit saattavat saavuttaa vakaan lämpötilan vasta useiden tuntien (4 8) jälkeen käydessään täydellä nopeudella. Staattorin käämin lämpötila määräytyy koneen kuormituksen mukaan. Jos täyttä kuormitusta ei saada aikaan käyttöönotossa tai pian sen jälkeen, nykyinen kuormitus ja lämpötila tulee merkitä muistiin käyttöönottoraporttiin. Käyttöönotto ja käynnistys - 49

65 Hälytys- ja laukaisutasojen suositeltavat asetukset löytyvät pääkytkentäkaaviosta ja kohdasta Arviointi. ***Seuraava alaluku jäähdytystavalle: Ilma-ilma ja ilma-vesi Lämmönvaihtimet Tarkista ennen käynnistämistä, että kaikki liitännät ovat tiukasti paikoillaan, eikä järjestelmä vuoda. Tarkista jäähdytysjärjestelmä koneen käytyä jonkin aikaa. Varmista, että mahdollinen jäähdytysneste ja ilma pääsevät kiertämään esteettömästi. ***Seuraava alaluku roottorityypille: Liukurenkaat Liukurenkaat 5.8 Seisokki Tarkista, että liukurenkaiden harjat eivät kipinöi. Koneen pysäyttäminen määräytyy sovelluksen mukaan, mutta yleiset ohjeet ovat: Pienennä käytettävän laitteen kuormitusta jos tarpeen. Avaa pääkatkaisija. Kytke mahdolliset seisontalämmitysvastukset päälle, jos kytkinlaite ei kytke niitä automaattisesti. ***Seuraava kohta jäähdytystavalle: Ilma-vesi ja vesitakki Vesijäähdytteisissä koneissa kytke jäähdytysveden kierto pois päältä, jotta koneen sisälle ei muodostuisi kosteutta Käyttöönotto ja käynnistys

66 Luku 6 Käyttö 6.1 Yleistä Konetta on huollettava ja valvottava tarkasti, jotta se toimisi moitteettomasti. Varmista seuraavat asiat aina ennen koneen käynnistämistä: Laakerit on voideltu tai ne on täytetty öljyllä oikeaan tasoon valmistajan teknisten tietojen ja mittapiirustuksen mukaisesti. Jäähdytysjärjestelmä on toiminnassa. Koneen kotelo on ilmahuuhdeltu ja paineistettu, jos koneen varustus sisältää nämä toiminnot. Huoltotöitä ei ole käynnissä. Työntekijät sekä koneeseen liittyvät laitteet ovat valmiina koneen käynnistystä varten. Käynnistysohjeet, ks. kohta Käynnistäminen. Jos havaitset koneen käytössä poikkeamia normaaleista toiminnoista, esim. lämpötilan nousua, melua tai tärinää, sammuta kone ja selvitä näiden poikkeamien aiheuttaja. Ota tarvittaessa yhteys koneen valmistajaan. HUOM. Koneen pinnat saattavat olla kuumia, kun kone käy kuormitettuna. ***Seuraava huomautus roottorityypille: Kestomagneettiroottori 6.2 Normaalit käyttöolosuhteet 6.3 Käynnistysten määrä HUOM. Koneen ylikuormittuminen saattaa aiheuttaa kestomagneettien heikentymisen sekä käämitysvaurioita. ABB:n valmistamat koneet on suunniteltu yksilöllisesti toimimaan normaaleissa käyttöolosuhteissa IEC- tai NEMA-standardien, asiakkaan vaatimusten ja ABB:n sisäisten standardien mukaisesti. Käyttöolosuhteet, kuten suurin sallittu ympäristön lämpötila sekä suurin sallittu käyttökorkeus, on määritetty koneen mukana toimitetun dokumentaation teknisissä tiedoissa. Alustaan ei saa kohdistua ulkoista tärinää eikä ympäröivässä ilmassa saa olla pölyä, suolaa tai korrosoivia kaasuja tai ainesosia. HUOM. Käyttöohjeen alussa kohdassa Turvallisuusohjeet annettuja ohjeita on aina noudatettava. Direct on-line -mallisten koneiden peräkkäisten käynnistysten enimmäismäärä määräytyy kuormitusominaisuuksien (momentti verrattuna pyörimisnopeuteen, inertia) sekä konetyypin ja rakenteen mukaan. Liian monta ja/tai liian voimakasta käynnistystä aiheuttavat epätavallisen korkeita lämpötiloja ja kuormittavat konetta. Tästä on seurauksena koneen vanhentuminen ja epätavallisen lyhyt käyttöikä tai jopa koneen vaurioituminen. Käyttö - 51

67 Tietoja sallittujen peräkkäisten tai vuosittaisten käynnistysten määrästä löytyy teknisistä tiedoista tai ottamalla yhteys valmistajaan. Sovelluksen kuormitusominaisuuksia tarvitaan käynnistystaajuuden määrittämiseen. Käynnistysten ohjeellisena enimmäismääränä voidaan tyypillisessä sovelluksessa pitää noin 1000 käynnistystä vuodessa. On suositeltavaa käyttää laskuria, joka valvoo käynnistysten määrää. HUOM. Käyttöohjeen alussa kohdassa Turvallisuusohjeet annettuja ohjeita on aina noudatettava. 6.4 Valvonta Laakerit Tärinä Käyttöhenkilökunnan tulee tarkistaa kone säännöllisin väliajoin. Konetta ja siihen liitettyjä laitteita tulee kuunnella, tunnustella ja haistella, jotta havaitaan normaaleista käyttöolosuhteista poikkeavat tilat. Valvonnan tavoitteena on tutustuttaa henkilökunta huolellisesti laitteisiin. Tämä on erittäin tärkeää, jotta henkilökunta osaa havaita ja korjata epätavalliset toiminnot ajoissa. Valvonnalla ja huollolla ei ole huomattavaa eroa. Käytön normaaliin valvontaan kuuluvat käyttötietojen, kuten kuormituksen, lämpötilojen ja tärinän merkitseminen muistiin. Näitä tietoja käytetään ylläpidon ja huollon perustana. Ensimmäisen käyttöjakson aikana (200 tuntia) konetta on valvottava huolellisesti. Laakereiden ja käämien lämpötilat, kuormitus, virta, jäähdytys, voitelu ja tärinä tarkistetaan säännöllisesti. Seuraavan käyttöjakson aikana ( tuntia) riittää tarkistus kerran päivässä. Valvonnasta on pidettävä kirjaa, joka säilytetään tulevaa tarvetta varten. Tarkistusvälejä voidaan pidentää, jos käyttö on jatkuvaa ja tasaista. Asianmukaiset tarkistuslistat löytyvät liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI. Laakereiden lämpötiloja ja voitelua on tarkkailtava huolellisesti, ks. kohta Laakerit. Käytettävän ja käyttävän konejärjestelmän tärinätasoja on tarkkailtava, ks. kohta Tärinät Lämpötilat Laakereiden, staattorin käämien ja jäähdytysilman lämpötilat on tarkistettava koneen ollessa käynnissä, ks. kohta Lämpötilatasot. ***Seuraava alaluku jäähdytystavalle: Ilma-ilma ja ilma-vesi Lämmönvaihdin Tarkista, että kaikki liitännät ovat tiukasti paikoillaan ja että järjestelmä ei vuoda. Varmista, että mahdollinen jäähdytysneste ja ilma pääsevät kiertämään esteettömästi Käyttö

68 ***Seuraava alaluku roottorityypille: Liukurenkaat Liukurengasyksikkö Seuraa hiiliharjojen kulumista ja vaihda ne, ennen kuin kulumisraja saavutetaan. Varmista, että harjat eivät kipinöi. Varmista, että liukurenkaan pinta on sileä. Jos näin ei ole, liukurenkaat on tasoitettava sorvaamalla. Ihanteellisissa olosuhteissa liukurenkaisiin muodostuu tasainen kerros ruskeaa patinaa ensimmäisten käyttötuntien aikana. Tarkista liukurengaskotelon tiiviys. Koteloon ei saa päästä vettä, rasvaa, öljyä tai pölyä. 6.5 Seuranta Käytön seurantaan kuuluu käyttötietojen, kuten kuormituksen, lämpötilojen ja tärinän merkitseminen muistiin. Näitä tietoja käytetään ylläpidon ja huollon perustana. 6.6 Seisokki Kun konetta ei käytetä, seisontalämmitysvastus on kytkettävä päälle. Näin estetään veden kondensoituminen koneen sisälle. ***Seuraava kappale jäähdytystavalle: Ilma-vesi ja vesitakki Vesijäähdytteisissä koneissa jäähdytysveden syöttö on kytkettävä pois päältä, jotta koneen sisälle ei muodostu kondensaatiota. HUOM. Jännitettä voidaan syöttää myös seisokin aikana koneen liitäntäkotelolla lämmitysvastuksille tai käämin suoralämmitykselle. Käyttö - 53

69 Luku 7 Huolto 7.1 Ylläpito Pyörivä sähkökone on usein tärkeä osa suurempaa koneistoa, ja jos konetta valvotaan ja huolletaan huolellisesti, se myös toimii luotettavasti ja kestää normaalin käyttöiän verran. Huollon tarkoituksena on siis varmistaa, että kone toimii luotettavasti ilman odottamattomia toimenpiteitä tai puuttumista koneen toimintaan. arvioida ja suunnitella huoltotoimet seisonta-ajan minimoimiseksi. Valvonnan ja huollolla ei ole huomattavaa eroa. Käytön normaaliin valvontaan ja huoltoon kuuluvat käyttötietojen, kuten kuormituksen, lämpötilojen, tärinöiden ja voitelujärjestelmän toiminnan sekä eristysresistanssin mittaustietojen merkitseminen muistiin. Käyttöönoton tai huollon jälkeen konetta on tarkkailtava huolellisesti. Laakereiden ja käämien lämpötilat, kuormitus, virta, jäähdytys, voitelu ja tärinä on tarkistettava säännöllisesti. Tässä luvussa annetaan huolto-ohjelmaan liittyviä suosituksia ja yleisten huoltotoimenpiteiden työohjeita. Nämä ohjeet ja suositukset on luettava huolellisesti, ja niitä on käytettävä toiminnan perustana huolto-ohjelmaa suunniteltaessa. Huomaa, että tässä luvussa esitetyt huoltosuositukset edustavat huoltotöiden vähimmäistasoa. Huolto- ja valvontatoimia lisäämällä koneen luotettavuus paranee ja käyttöikä pitenee. Valvonnan ja huollon aikana saadut tiedot ovat hyödyllisiä arvioitaessa ja suunniteltaessa lisähuoltoja. Jos jokin tieto poikkeaa tavallisesta, luvussa 8 Vianmääritys olevien vianmääritysohjeiden avulla voit paikallistaa vian syyn. ABB suosittelee asiantuntijoiden käyttöä huolto-ohjelmien kehittämisessä sekä varsinaisten huoltotöiden ja mahdollisen vianmäärityksen tekemisessä. ABB:n asiakaspalvelu auttaa mielellään näissä asioissa. ABB:n asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kohdasta Asiakaspalvelun yhteystiedot. Tärkeä osa ehkäisevää ylläpitoa on sopivien varaosien saatavuus. Tärkeimpiä varaosia kannattaakin aina pitää varastossa. ABB:n asiakaspalvelusta on saatavissa valmiita varaosapaketteja, ks. kohta Varaosat. 7.2 Turvallisuusohjeet Yleiset sähköturvallisuusohjeet sekä paikalliset säädökset on otettava huomioon ennen työskentelyä sähkölaitteiden parissa, jotta ehkäistään henkilövahingot. Tässä on noudatettava turvahenkilöstön ohjeita. Sähkölaitteiden huollosta ja asennuksesta vastaavien työntekijöiden on oltava päteviä. Työntekijöiden on oltava koulutettuja, ja heidän on tunnettava koneille tehtävät huoltotoimet sekä pyörivien sähkökoneiden testausmenetelmät Huolto

70 ***Seuraavat kolme kappaletta suojausluokalle: Kaikki räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet Räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet on erikseen suunniteltu täyttämään räjähdysvaaraa koskevat viralliset määräykset. Jos näitä koneita käytetään väärin, ne kytketään huonosti tai niihin tehdään pieniäkin muutoksia, niiden luotettavuus voi tulla kyseenalaisiksi. Räjähdysvaarallisessa tilassa tapahtuvaa sähkölaitteiden kytkentää ja käyttöä koskevat standardit on otettava huomioon, etenkin kansalliset asennusta koskevat standardit (ks. standardit: IEC , IEC ja IEC ). Vain pätevä, nämä standardit hyvin tunteva henkilökunta saa käsitellä tällaisia laitteita. Katkaise koneesta virta ja lukitse virtakytkin, ennen kuin työskentelet koneen tai käytettävän laitteen parissa. Varmista, ettei tila ole työskentelyn aikana räjähdysvaarallinen. Yleiset turvallisuusohjeet löytyvät käyttöohjeen alusta kohdasta Turvallisuusohjeet. ***Seuraava huomautus roottorityypille: Kestomagneettiroottori HUOM. Kestomagneettikone tuottaa jännitteen, kun akseli pyörii. Estä akselin pyöriminen, ennen kuin avaat liitäntäkotelon. Älä avaa tai kosketa suojaamattomia napoja, kun koneen akseli pyörii. Noudata turvallisuusohjeita, jotka löytyvät käyttöohjeen alusta kohdasta Turvallisuusohjeet. ***Seuraava huomautus sovellustyypille: Vaihtuvanopeuksinen käyttö 7.3 Huolto-ohjelma HUOM. Taajuusmuuttajalla varustetun koneen liitännät saattavat olla jännitteellisiä, vaikka kone olisikin pysähtynyt. Tässä luvussa esitellään ABB:n koneiden suositeltava huolto-ohjelma. Huolto-ohjelma sisältää yleistä tietoa, ja sitä on pidettävä huollon vähimmäistasona. Huoltotoimia on lisättävä, mikäli paikalliset olosuhteet näin vaativat tai on erityisen tärkeää että kone toimii luotettavasti. On myös huomattava, että tätä huolto-ohjelmaa noudatettaessa edellytetään koneen kunnon normaalia valvontaa ja tarkkailua. Huomaa, että vaikka alla mainitut huolto-ohjelmat on räätälöity toimitetun koneen mukaisiksi, ohjelmassa saattaa olla viittauksia varusteisiin, joita ei ole kaikissa koneissa. Huolto-ohjelma perustuu neljään huoltotasoon, joita noudatetaan käyttötuntien mukaan. Käytön ja seisokkien pituudet vaihtelevat, joten tasoon 1 kuuluvat pääasiassa nopeat silmämääräiset tarkistukset ja tasoon 4 vaativammat mittaukset ja osien vaihtamiset. Lisätietoja huoltotoimiin liittyvistä varaosapaketeista saat kohdasta 9.2 Pyörivien sähkökoneiden varaosat. Suositeltavat Huolto - 55

71 huoltovälit löytyvät taulukosta 7-1 Huoltovälit. Tässä luvussa annetut käyttötuntisuositukset ilmoitetaan käyttötunteja vastaavina tunteina (Eq. h), jotka voidaan laskea seuraavasta kaavasta: ***Seuraava kappale sovellustyypille: Vaihtuvanopeuksinen käyttö Käyttötunteja vastaavat tunnit (Eq. h) = todelliset käyttötunnit ***Seuraava kappale sovellustyypille: Vakionopeuskäyttö Käyttötunteja vastaavat tunnit (Eq. h) = todelliset käyttötunnit + käynnistysten määrä x 20 Taso 1 (L1) Tason 1 huoltoon eli L1-huoltoon kuuluu silmämääräisiä tarkistuksia ja kevyitä huoltotöitä. Huollon tarkoituksena on tarkistaa pikaisesti, onko odotettavissa ongelmia. Näin voidaan estää vauriot ja odottamattomat huoltokatkokset. Samalla saadaan käsitys niistä huoltotöistä, jotka on tehtävä seuraavassa suuremmassa kunnostuksessa. Huolto kestää noin 4 8 tuntia riippuen koneen tyypistä ja asennustavasta sekä tehtävien tarkistusten tarkkuudesta. Huollossa tarvitaan yleisiä huoltotyökaluja, esim. kiintoavaimia ja ruuvimeisseleitä. Huoltoa varten täytyy avata tarkistusluukut. Näitä huoltotöitä varten on suositeltavaa olla käytettävissä vähintään varaosien peruspaketti. Ensimmäinen tason 1 huolto on tehtävä käyttötuntia vastaavan tuntimäärän jälkeen tai kuusi kuukautta käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen L1-huolto tehdään vuosittain tason 2 huoltojen välissä, ks. taulukko 7-1 Huoltovälit. Taso 2 (L2) Tason 2 huoltoon eli L2-huoltoon kuuluu pääasiassa tarkistuksia ja testejä sekä kevyitä huoltotöitä. Huollon tarkoituksena on havaita koneen käyttöön liittyvät ongelmat ja tehdä pieniä korjauksia, jotta käyttökatkoksia ei tulisi. Huolto kestää noin 8 16 tuntia riippuen koneen tyypistä ja asennustavasta sekä tehtävistä huoltotöistä. Huollossa tarvitaan yleisiä huoltotyökaluja, yleismittaria, momenttiavainta ja eristysresistanssin testilaitetta. Huoltoa varten täytyy avata tarkistusluukut ja tarvittaessa myös laakerit. Tälle huoltotasolle soveltuvat varaosat sisältyvät huoltopakettiin. Ensimmäinen tason 2 huolto on tehtävä käyttötuntia vastaavan tuntimäärän jälkeen tai vuoden kuluttua käyttöönotosta. Tämän jälkeen L2-huolto tehdään vuosittain tai käyttötuntia vastaavan tuntimäärän jälkeen, ks. taulukko 7-1 Huoltovälit. Taso 3 (L3) Tason 3 huoltoon eli L3-huoltoon kuuluu laajoja tarkistuksista, testejä ja raskaita huoltotöitä, jotka ovat tulleet esiin L1- ja L2-tasojen huolloissa. Huollon tarkoituksena on korjata havaitut ongelmat ja vaihtaa kuluneet osat. Huolto kestää noin tuntia riippuen koneen tyypistä ja asennustavasta sekä tehtävistä korjaus- ja vaihtotöistä. Huollossa tarvitaan samoja työkaluja kuin L2-tason huollossa, sekä lisäksi tähystin ja oskilloskooppi. Huoltoa varten avataan tarkistusluukut ja tarvittaessa myös laakerit ja vedenjäähdytin. Tälle huoltotasolle soveltuvat varaosat sisältyvät huoltopakettiin. Tason 3 huolto on tehtävä aina käyttötuntia vastaavan tuntimäärän jälkeen tai 3 5 vuoden välein. L3-huolto korvaa huollot L1 tai L2, jotka muutoin olisi tehtävä. L3-huolto ei vaikuta muiden huoltojen huoltoväleihin, ks. taulukko 7-1 Huoltovälit Huolto

72 7.3.1 Suositeltava huolto-ohjelma Taso 4 (L4) Tason 4 huoltoon eli L4-huoltoon kuuluu laajoja tarkistuksia ja huoltotöitä. Huollon tarkoituksena on palauttaa kone luotettavaan käyttötilaan. Huolto kestää noin tuntia riippuen pääasiassa koneen kunnosta ja tarvittavista kunnostustöistä. Huollossa tarvitaan samoja työkaluja kuin L3-tason huollossa, sekä lisäksi roottorin irrottamiseen tarvittavat välineet. Huoltoa varten avataan tarkistusluukut ja tarvittaessa myös laakerit ja vedenjäähdytin sekä irrotetaan tarvittaessa myös roottori ja magnetointilaite. Tällä huoltotasolla tarvittavien varaosien määrää on vaikea määrittää. Suositeltavaa on pitää saatavilla ainakin huoltopaketti, mutta keskeisten varaosien pakettiin kuuluvien osien avulla voidaan varmistaa että huolto saadaan tehtyä nopeasti ja ilman ongelmia. Tason 4 huolto on tehtävä aina käyttötuntia vastaavan tuntimäärän jälkeen. L4-huolto korvaa huollot L1, L2 tai L3, jotka muutoin olisi tehtävä. L4-huolto ei vaikuta muiden huoltojen huoltoväleihin, ks. taulukko 7-1 Huoltovälit. Huolto-ohjelmassa käytetyt lyhenteet S = silmämääräinen tarkistus P = puhdistus K = purkaminen ja kokoaminen V = kunnostus tai vaihto T = testaus ja mittaus Kaikkia vaihtoehtoja ei käytetä kaikissa koneissa. Huolto - 57

73 Taulukko 7-1. Huoltovälit HUOLTOVÄLIT Käyttötunteja vastaavan tuntimäärän tai aikajakson jälkeen sen mukaan, kumpi täyttyy ensin. L1 L2 L3 L4 Huoltokohde kt kt kt kt kt kt kt kt ½ vuotta Vuosi 3 5 vuotta Kunnostus Tarkistus/testi Yleinen rakenne Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Koneen toiminta S / T S / T S / T S / T Käynnistys, pysäytys, tärinän mittaus, kuormittamaton piste Asennus ja alusta S S / T S / T S / T / K Murtumat, ruoste, linjaus Ulkopuoli S S S S Ruoste, vuoto, kunto Kiinnikkeet S S / T S / T S / T Kaikkien kiinnikkeiden kireys Ankkuripultit S S S / T S / T Kiinnikkeet, kunto Korkeajänniteliitäntä ***Seuraava taulukko sovellustyypille: Generaattorit ja vaihtuvanopeuksinen käyttö Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Korkeajännitekaapeli S S / T S / T S / T / K Kuluminen, kiinnitys Korkeajänniteliitännät S S / T S / T S / T / K Hapettuminen, kiinnitys Liitäntäkotelon lisälaitteet, esim. ylijännitesuojakondensaattorit ja -pysäyttimet S S S S Yleiskunto Kaapeleiden läpiviennit S S S S Koneeseen menevien kaapeleiden ja koneen sisäisten kaapeleiden kunto 58 - Huolto

74 ***Seuraava taulukko sovellustyypille: Vakionopeuskäyttö Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Korkeajännitekaapeli S S / T S / T S / T / K Kuluminen, kiinnitys Korkeajänniteliitännät S S / T S / T S / T / K Hapettuminen, kiinnitys Tehomuuntaja S S / T S / T S / T Toiminta, kunto Liitäntäkotelon lisälaitteet, esim. ylijännitesuojakondensaattorit ja -pysäyttimet S S S S Yleiskunto Käynnistyslaitteet S S / T S / T S / T Toiminta, kunto Kaapeleiden läpiviennit S S S S Koneeseen menevien kaapeleiden ja koneen sisäisten kaapeleiden kunto Huolto - 59

75 Staattori ja roottori Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Staattoripaketti S S S V / P Kiinnitys, murtumat, hitsausliitokset Staattorin käämin eristys S S / T S / T / P S / T / P Kuluminen, puhtaus, eristysresistanssi, kääntöeristystesti, (korkeajännitetesti) Staattorin vyyhdenpäät S S S S Eristysvauriot Staattorin kelan tuet S S S S Eristysvauriot Staattorin urakiilat S S S S Liikkuvuus, kireys Staattorin liitoskiskot S S S S Kiinnitys, eristys Staattorin kaapelin liitoskiinnikkeet ja puristusliitokset S S / T S / T S / T Kireys, kunto Laitteisto S S S S Kaapeleiden ja nippusiteiden kunto Roottorin navat S S S S Liikkuvuus, kireys, kiinnitys Roottorin käämin eristys S S / T S / T / P S / T / P Kuluneisuus, puhtaus, eristysresistanssi, jännitehäviötesti Roottorivyyhden tuenta S S S S Liikkuvuus, taittuvuus Roottorin tasauspainot S S S S Liikkuvuus Akselin ja roottorin keskiö S S S S Murtumat, korroosio Ilmarako S S / T S / T S / T / K Yhtäläisyys Roottorin liitännät S S S / T S / T Kiinnitys, yleiskunto Maadoitusharjat S S S S Toiminta ja yleiskunto Roottorin akselin eristys S S S / T S / T Yleiskunto, eristysresistanssi HUOM. Ei ole suositeltavaa purkaa ja tarkistaa täysin suljettuja koneita useammin kuin 3 5 vuoden välein (L3). ***Seuraava taulukko roottorityypille: Liukurenkaat Liukurengasyksikkö Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Kokoaminen S V / P V / P V / P Asennus, eristys Harjanpitimet S S / T S / T S / T Linjaus Harjat S S / T S / T S / T Kipinöinti, välys Liukurenkaan kaapelointi S S S S Kuluminen, kipinöinti Liukurenkaat S / T S / T S / T S / T Kuluneisuus, pyöreys, patina 60 - Huolto

76 Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Harjamekanismi S S / T S / T S / T Eristysresistanssi Pt-100-anturit (staattori, jäähdytysilma, laakeri) S S / T S / T S / T Resistanssi, eristysresistanssi Seisontalämmitysvastukset S S / T S / T S / T Toiminta, eristysresistanssi Kooderit S S S / T S / T Toiminta, yleiskunto, linjaus Apuliitäntäkotelot S S / T S / T S / T Yleiskunto, liitännät, johtojen kunto Voitelujärjestelmä ja laakerit ***Seuraava taulukko laakerityypille: Vierintälaakeri Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Laakeri käytön aikana S S S / T S / T Yleiskunto, outo melu, tärinä Jäterasva S V / P V / P V / P Kunto, puhallus Uudelleenrasvaus S S / V S / V S / V Voitelukilven mukaan Tiivisteet S S / K S / K S / K Vuoto Laakeri käyttöikä L10 h - - S / V S / V Mainittu päämittapiirustuksessa, jos < h Laakeri eritys S / P S / P S / P / T S / P / T Laakerikilven puhtaus, eristysresistanssi ***Seuraava taulukko laakerityypille: Liukulaakeri Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Laakerin kokoonpano S S / T S / T S / T Kiinnitys, yleiskunto Laakerikilpi S S S / T / K S / T / K Yleiskunto, kuluneisuus Tiivisteet S S S / T / K S / T / K Vuoto Laakerin eristys S S / T S / T / K S / T / K Kunto, eristysresistanssi Voiteluputkisto S S S / T / K S / T / K Vuodot, toiminta Voiteluöljyt S / V S / V S / V S / V Määrä, laatu, virtaus Öljyrengas S S S S Toiminta Öljyn virtaussäädin S S / T S / T S / T / K Toiminta Öljysäiliö S V / P V / P V / P Puhtaus, vuodot Nostojärjestelmä S S / T S / T S / T Toiminta Öljynjäähdyttimet/ -lämmittimet T T T T Öljyn lämpötila Huolto - 61

77 Jäähdytysjärjestelmä ***Seuraava taulukko jäähdytystavalle: Avoin järjestelmä Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Tuuletin/tuulettimet S S S S Toiminta, kunto Suodattimet V / P V / P S / P / V S / P / V Puhtaus, toiminta Ilmakanavat S V / P V / P V / P Puhtaus, toiminta ***Seuraava taulukko jäähdytystavalle: Ilma-ilma Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Tuuletin/tuulettimet S S S S Toiminta, kunto Putket S V / P V / P V / P Puhtaus, toiminta Kanavat S V / P V / P V / P Puhtaus, toiminta Levyn rivat S V / P V / P V / P Yleiskunto Tärinänvaimentimet S S S S Kunto ja profiili ***Seuraava taulukko jäähdytystavalle: Ilma-vesi Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi Lämmönvaihdin S S S S Vuodot, toiminta, painetesti Tuuletin S S S S Toiminta, kunto Putket S V / P V / P V / P Puhtaus, korroosio Kanavat S V / P V / P V / P Puhtaus, toiminta Päätykotelot S V / P V / P V / P Vuodot, toiminta Tiivisteet S V / P V / P V / P Vuodot, toiminta Levyn rivat S V / P V / P V / P Yleiskunto Tärinänvaimentimet S S S S Kunto ja profiili Suoja-anodit V / P V / P Kunto, toimivuus Veden virtaussäädin S / T S / T S / T S / T Toiminta 7.4 Yleisten rakenteiden huoltaminen Koneen yleisen rakenteen pitkän käyttöiän varmistamiseksi koneen ulkopinnat on pidettävä puhtaina, ja ne on tarkistettava säännöllisesti ruosteen, vuotojen ja muiden vikojen varalta Huolto

78 7.4.1 Kiinnitysten kireys Koneen ulkopinnalla oleva lika altistaa rungon korroosiolle ja saattaa vaikuttaa koneen jäähdytykseen. Kiinnitysten kireys on tarkistettava säännöllisesti. Erityisen tärkeää on tarkistaa valureiät, ankkuripultit ja ne roottorin osat, joiden on pysyttävä jatkuvasti oikein kiristettyinä. Näiden osien löystyminen saattaa aiheuttaa äkillisen ja vakavan vaurion koko koneelle. Kiristysmomenttien yleiset arvot on esitetty taulukossa 7-2 Yleiset kiristysmomentit. Taulukko 7-2. Yleiset kiristysmomentit Kiristysmomentit, Nm (jalkanaula) Pulttien lujuusluokka 8.8 Koko Öljytty [Nm] Öljytty [jalkanaula] Kuiva [Nm] Kuiva [jalkanaula] M M M M M M M M M M M M M M M M HUOM. Taulukon 7-2 Yleiset kiristysmomentit arvot ovat yleisiä, eivätkä koske eri osia, kuten diodeja, tukieristimiä, laakereita, kaapelikenkiä tai napakiinnityksiä, virtakiskoliittimiä, syöksypysäyttimiä, kondensaattoreita, virtamuuntajia, tasasuuntaajia ja tyristorisiltoja, tai jos muualla tässä käyttöohjeessa annetaan toinen arvo. Huolto - 63

79 7.4.2 Tärinä ja melu Voimakas tai lisääntyvä tärinä on merkki muutoksista koneen kunnossa. Normaalit tärinätasot vaihtelevat huomattavasti koneen sovelluksen, tyypin ja alustan mukaan. Tärinän mittauksesta ja tärinätasoista löytyy yksityiskohtaista tietoa kohdasta Tärinät. Seuraavat syyt saattavat usein aiheuttaa voimakasta melua tai tärinää: linjaus, ks. luku 3 Asennus ja linjaus ilmarako, ks. luku 3 Asennus ja linjaus laakerin kuluminen tai vaurioituminen koneeseen liitetyn koneiston aiheuttama tärinä, ks. kohta Tärinät löystyneet kiinnitykset tai ankkuripultit, ks. luku 3 Asennus ja linjaus roottorin epätasapaino kytkin Tärinät Seuraavat ohjeet ovat osa seuraavia ISO-standardeja: ISO :1998 Mekaaninen tärinä Koneen tärinän arviointi ei-pyörivien osien mittauksella: Osa 3: Teollisuuden koneet, joiden nimellisteho on yli 15 kw ja nimellispyörimisnopeus on r/min mitattaessa paikan päällä ja ISO :1995 Sisäisen mäntäpolttomoottorin käyttämät vaihtovirtaa tuottavat sarjat: Osa 9: Mekaanisen tärinän mittaus ja arviointi Mittaus ja käyttöolosuhteet Mittauslaitteet Mittauslaitteilla tulee voida mitata laajakaistaista tehollisarvotärinää tasaisella vasteella taajuusalueella Hz ISO standardin mukaisesti. Tärinän kriteereistä riippuen mittaus saattaa edellyttää siirtymän tai nopeuden mittaamista tai näiden yhdistelmää (ks. ISO ). Koneissa, joiden pyörimisnopeus on alle tai lähes 600 r/min, tasaisen taajuusvasteen alaraja saa olla enintään 2 Hz. Mittauskohdat Mittaukset tehdään yleensä koneen paljaista osista, joihin pääsee käsiksi tavallisissa olosuhteissa. On varmistettava, että mittaus antaa oikean kuvan laakeripesän tärinästä eikä sisällä paikallisia resonansseja tai vahvistuksia. Tärinän mittauskohdat ja -suunnat on valittava siten, että niistä saadaan riittävä herkkyys koneen dynaamisista voimista. Tämä edellyttää yleensä kahta suorakulmaista radiaalimittauskohtaa kummassakin laakerikannessa tai -pukissa kuvan 7-1 Mittauskohdat mukaisesti. Muuttajat voidaan sijoittaa mihin tahansa kulmaan laakeripesälle tai -pukeille. Vaaka-asennetuissa koneissa ne asetetaan yleensä pysty- ja vaakasuoraan. Pystyasennetuissa tai kaltevasti asennetuissa koneissa yhtenä mittauskohtana on oltava maksimaalisen tärinälukeman antavan sijainti, yleensä elastisen akselin suunnassa. Joskus on suositeltavaa mitata myös aksiaalisuunnassa. Erityiset sijainnit ja suunnat merkitään muistiin mittaustulosten kanssa Huolto

80 . Kuva 7-1 Mittauskohdat Luokittelu tukien joustavuuden mukaan Arviointi Tukien joustavuus määritetään kahdessa eri olosuhteessa määritetyissä suunnissa. jäykät tuet joustavat tuet Tuet on määritetty koneen ja perustuksen joustavuuden välisen suhteen perusteella. Jos koneen ja tukien yhteinen alhaisin luonnollinen taajuus on mittaussuunnassa vähintään 25 % suurempi kuin päämagnetointitaajuus (tämä on useimmissa tapauksissa kiertotaajuus), on tukijärjestelmä oletettavasti jäykkä kyseisessä suunnassa. Kaikki muut tukijärjestelmät ovat joustavia. ISO standardissa on yleiskuvaus kahdesta arviointikriteeristä, joilla arvioidaan tärinän vakavuutta eri koneluokissa. Ensimmäisessä kriteerissä huomioidaan havaitun laajakaistatärinän suuruus ja toisessa kriteerissä huomioidaan suuruuden muutokset riippumatta siitä, onko muutos ylös- vai alaspäin. Arviointivyöhykkeet Seuraavat arviointivyöhykkeet on määritetty koneen tärinän laadullista arviointia varten sekä antamaan suuntaviivoja mahdollisia toimenpiteitä varten. Vyöhyke A: Vasta käyttöönotettujen koneiden tärinä kuuluu yleensä tähän vyöhykkeeseen. Vyöhyke B: Jos koneen tärinä asettuu tähän vyöhykkeeseen, kone soveltuu yleensä pitkäaikaiseen rajoittamattomaan käyttöön. Vyöhyke C: Jos koneen tärinä asettuu tähän vyöhykkeeseen, kone ei yleensä sovellu pitkäaikaiseen jatkuvaan käyttöön. Yleensä konetta voidaan käyttää rajallisesti tässä tilassa, kunnes tulee sopiva tilaisuus korjata tilanne. Huolto - 65

81 Vyöhyke D: Tälle vyöhykkeelle sijoittuvat tärinäarvot ovat riittävän vakavia vahingoittamaan konetta. Käyttörajoitukset Pitkäaikaisessa käytössä on tapana luoda käyttöä varten tärinärajat. Rajat ilmoitetaan HÄLYTYKSINÄ ja LAUKAISUINA. HÄLYTYSTEN asetukset HÄLYTYS-arvot voivat vaihdella huomattavasti ylös- tai alaspäin eri koneissa. Valitut arvot asetetaan yleensä suhteessa perusarvoon, joka määräytyy kussakin koneessa mittauspisteen tai - suunnan mukaan. On suositeltavaa, että HÄLYTYS-arvo asetetaan perusarvoa suuremmaksi määrällä, joka vastaa 25 %:a vyöhykkeen B ylärajasta. Jos perusarvo on alhainen, HÄLYTYS voi olla vyöhykkeen C arvoa pienempi. LAUKAISUJEN asetukset LAUKAISU-arvot liittyvät yleensä koneen mekaaniseen eheyteen ja määräytyvät tiettyjen rakenneominaisuuksien mukaan, joita on käytetty, jotta kone kestäisi epätavallisia dynaamisia kuormia. Käytetyt arvot ovat näin ollen yleensä samat kaikissa samanrakenteisissa koneissa, eivätkä arvot normaalisti liity vakaisiin perusarvoihin, joita käytetään HÄLYTYSTEN asetuksissa. Taulukko 7-3. Tärinän vakavuutta ilmaisevien vyöhykkeiden luokittelu suurissa koneissa, joiden nimellisteho on yli 300 kw ja enintään 50 MW; sähkökoneissa, joiden akselikorkeus on H/315 mm Jäykkä Joustava Tukiluokat A/B B/C C/D A/B B/C C/D Vyöhykeraja Nopeuden tehollisarvo [mm/s] 7.5 Laakereiden ja voitelujärjestelmän huoltaminen Tässä luvussa kuvataan laakereiden ja voitelujärjestelmän tärkeimmät huoltotyöt. ***Seuraavat alaluvut laakerityypille: Liukulaakeri Liukulaakerit Normaaleissa käyttöolosuhteissa liukulaakerit vaativat vain vähäistä huoltoa. Koneen luotettavan toiminnan takaamiseksi öljytaso ja öljyvuodon määrä on tarkistettava säännöllisesti Huolto

82 Öljytaso Laakerin lämpötila Liukulaakereiden voitelu Voiteluöljyn lämpötila Voiteluaineen kunto Itsevoitelevan liukulaakerin öljytaso on tarkistettava säännöllisesti. Normaali taso on tarkistusikkunan keskikohdassa. Vähimmäistaso on tarkistusikkunan alaosassa ja maksimitaso tarkistusikkunan yläosassa. Lisää tarvittaessa sopivaa voiteluainetta, ks. kohta Öljylaadut. Kiertovoideltujen liukulaakereiden oikea öljytaso on sama kuin itsevoitelevien laakereiden. Kiertovoidelluissa laakereissa öljyn tarkistusikkunan tilalle voidaan asentaa öljynpoistolaippa. Laakerin lämpötila mitataan lämpötilan Pt-100-vastuslämpötila-anturilla. Koska lämpötilan nousu hälytysrajan yli saattaa johtua joko laakereiden öljymäärän laskun lisääntymisestä tai heikentyneestä jäähdytyskapasiteetista, kyseessä on yleensä koneen tai voitelujärjestelmän ongelma, joten konetta on tarkkailtava huolellisesti. Laakerin epätavallisen lämpötilan syyt vaihtelevat, mutta joitakin syitä löytyy kohdista Liukulaakereiden voitelu ja Voitelujärjestelmä ja laakerit. Jos lämpötilan nousua seuraa tärinän lisääntyminen, ongelma saattaa liittyä myös koneen linjaukseen, ks. luku 3 Asennus ja linjaus tai laakerikuorien vaurioihin, jolloin laakerit on purettava ja tarkistettava. Koneissa on liukulaakerit, joiden käyttöikä on hyvin pitkä, jos koneen voitelu toimii jatkuvasti, öljytyyppi ja -laatu vastaavat ABB:n suosituksia ja öljynvaihtovälejä noudatetaan. Voiteluöljyn oikea lämpötila varmistaa, että laakerin käyttölämpötila pysyy oikeana, voitelu toimii tehokkaasti ja voiteluöljyn viskositeetti pysyy oikealla tasolla. Öljynsyöttöjärjestelmällä varustetuissa koneissa öljynjäähdyttimen tai -lämmittimen heikko toiminta sekä väärä öljynvirtaus saattavat aiheuttaa ongelmia öljyn lämpötilassa. Jos koneessa ilmenee lämpötilaongelmia, on tarkistettava, että kaikissa laakereissa on oikea määrä oikean laatuista öljyä. Lisätietoja löytyy kohdista Voiteluöljyn suositeltavat arvot ja Öljylaadut. Ensimmäisen käyttövuoden aikana on suositeltavaa ottaa näytteitä voiteluöljystä noin 1000, 2000 ja 4000 käyttötunnin jälkeen. Näyte on lähetettävä öljyntoimittajalle analysoitavaksi. Analyysin tulosten perusteella voidaan määrittää sopiva öljynvaihtoväli. Ensimmäisen öljynvaihdon jälkeen öljy voidaan analysoida vaihtovälin keskivaiheilla ja lopussa Voiteluöljyn suositeltavat arvot Voiteluöljy on tarkistettava seuraavien ohjeiden mukaan: Tarkista silmämääräisesti öljyn väri, sameus ja saostumat testauspullossa. Öljyn tulee olla kirkasta tai vain lievästi sameaa. Sameus ei saa aiheutua vedestä. Vesipitoisuus saa olla enintään 0,2 %. Huolto - 67

83 Öljylaadut Viskositeetti saa poiketa alkuperäisestä ±15 %. Öljyssä ei saa olla roskia, ja sen puhtauden on vastattava standardin ISO 4406 luokkaa 18/15 tai standardin NAS 1638 luokkaa 9. Metallisten epäpuhtauksien määrän on oltava alle 100 PPM. Suureen kasvava suuntaus tarkoittaa, että laakeri kuluu. Happoluku (TAN) saa olla enintään 1 mg KOH öljygrammaa kohti. Huomaa, että TANarvo ei ole sama kuin TBN-arvo (emäsluku). Haista öljyä. Voimakas hapon tai palaneen haju ei ole sallittu. Öljy on tarkistettava muutama päivä ensimmäisen koekäytön jälkeen ja juuri ennen ensimmäistä öljynvaihtoa ja tämän jälkeen aina tarvittaessa. Jos öljy vaihdetaan heti käyttöönoton jälkeen, se voidaan käyttää uudelleen, kun kulumishiukkaset on poistettu joko suodattamalla tai linkoamalla. Epäselvissä tapauksissa öljynäyte voidaan lähettää laboratorioon viskositeetin, happoluvun, vaahdonmuodostumisen jne. määrittämiseksi. Laakerit on tarkoitettu yhdelle alla olevan listan öljylaaduista. Varmista oikea öljylaatu voitelukilvestä ja mittapiirustuksesta. Alla luetellut öljyt sisältävät seuraavia lisäaineita: hapettumisen- ja ruosteenestoaine vaahdonestoaine kulumisenestoaine. HUOM. Ellei ABB:n piirustuksissa ole ilmoitettu toisin, laakerit on tarkoitettu käyttämään vain yhtä seuraavista öljylaaduista: 68 - Huolto

84 ISO VG 32 Viskositeetti 32 cst lämpötilassa 40 C ISO VG 46 Viskositeetti 46 cst lämpötilassa 40 C ISO VG 68 Viskositeetti 68 cst lämpötilassa 40 C ISO VG 100 Viskositeetti 100 cst lämpötilassa 40 C ISO VG 150 Viskositeetti 150 cst lämpötilassa 40 C SAE 40 Viskositeetti 150 cst lämpötilassa 40 C Ympäristöystävä lliset öljyt: Esso - HYDRAULIKO EL HE Mobil EAL Syntraulic 32 EAL Syntraulic 46 EAL Syntraulic 68 EAL Syntraulic Shell Naturelle HF-E 32 Naturelle HF-E 46 Naturelle HF-E Mineraaliöljyt: Aral Vitam GF 32 Degol CL 46 Degol CL 68 Degol CL 100 Degol CL 150 Degol CL 150 BP Energol CS 32 Energol CS 46 Energol CS 68 Energol CS 100 Energol CS 150 Energol CS 150 Castrol PERFECTO T 32 PERFECTO T 46 PERFECTO T 68 PERFECTO T 100 ALPHA MW 150 ALPHA MW 150 Chevron MECHANISM LPS 32 MECHANISM LPS 46 MECHANISM LPS 68 MECHANISM LPS 100 GEAR COMPOUD EP 150 GEAR COMPOUD EP 150 DEA Astron HL 32 Astron HL 46 Astron HL 68 Astron HL 100 Falcon CL 150 Falcon CL 15 Esso TERESSO 32 TERESSO 46 TERESSO 68 NURAY 100, UMLAUFOEL 100 NUTO 150 NUTO 150 Fuchs RENOLIN DTA 32 RENOLIN DTA 46 RENOLIN 207, RENOLIN DTA 68 RENOLIN 208, RENOLIN DTA 104 RENOLIN 210 RENOLIN 210 Klüber LAMORA HLP 32 LAMORA HLP 46 LAMORA HLP 68 CRUCOLAN 100 CRUCOLAN 150 CRUCOLAN 150 Mobil Mobil DTE Oil Light Mobil DTE Oil Medium Mobil Oil Heavy Medium Mobil DTE Oil Heavy Mobil DTE Oil Extra Heavy Mobil DTE Oil Extra Heavy Shell Tellus Öl C 32 Tellus Öl C 46 Tellus Öl C 68 Tellus Öl C 100 Tellus Öl C 150 Tellus Öl C 150 Total Azolla ZS 32 Azolla ZS 46 Azolla ZS 68 Azolla ZS 100 Carter EP 150 Carter EP 150 Huolto - 69

85 Mineraaliöljyjen vaihtovälit Itsevoitelevissa laakereissa suositeltu puhdistus- ja öljynvaihtoväli on noin 8000 käyttötuntia ja kiertovoidelluissa laakereissa noin käyttötuntia. Lyhyemmät vaihtovälit saattavat olla tarpeen, jos konetta käynnistetään usein, öljyn lämpötila on korkea tai ulkoiset tekijät aiheuttavat öljyn voimakasta likaantumista. Oikea öljynvaihtoväli selviää voitelukilvestä, ks. kohta Voitelukilpi. ***Seuraava alaluku laakerityypille: Vierintälaakeri Vierintälaakerit Laakerin rakenne Voitelukilpi Uudelleenrasvausvälit Normaaleissa käyttöolosuhteissa vierintälaakerit vaativat vain vähäistä huoltoa. Luotettavan toiminnan varmistamiseksi rasvaus on uusittava säännöllisesti hyvälaatuisella vierintälaakerirasvalla. Voitelukilvet on kaikissa koneissa kiinnitetty koneen runkoon. Voitelukilvet ilmoittavat laakerin tiedot, kuten: laakerityyppi käytetty voiteluaine uudelleenrasvausväli ja uudelleenrasvauksen määrä. Lisätietoja voitelukilvestä löytyy kohdasta Voitelukilpi. HUOM. Voitelukilven tiedot on otettava huomioon konetta käytettäessä ja huollettaessa. Sähkökoneiden vierintälaakerit on rasvattava uudelleen säännöllisesti. Uudelleenrasvausvälit selviävät voitelukilvestä. HUOM. Uudelleenrasvausväleistä huolimatta laakerit on rasvattava vähintään kerran vuodessa. Uudelleenrasvausvälit lasketaan käyttölämpötilassa 70 C (160 F). Jos käyttölämpötila on tätä alhaisempi tai korkeampi, uudelleenrasvausvälejä on muutettava vastaavasti. Korkea käyttölämpötila lyhentää uudelleenrasvausväliä. HUOM. Ympäröivän lämpötilan nousu nostaa vastaavasti myös laakereiden lämpötilaa. Uudelleenrasvausväli tulee puolittaa jokaista laakerin lämpötilan 15 C:n (30 F) nousua kohti ja vastaavasti pidentää kaksinkertaiseksi aina laakerin lämpötilan laskiessa 15 C (30 F) Huolto

86 Taajuusmuuttajakäyttöjen uudelleenrasvausvälit Suurinopeuksinen käyttö, esim. taajuusmuuttajasovelluksissa, tai alhainen nopeus raskaalla kuormituksella edellyttää lyhyempiä voiteluvälejä tai tietynlaista voiteluainetta. Ota tällaisessa tapauksessa yhteys ABB:n asiakaspalveluun. HUOM. Koneen rakenteellista maksiminopeutta ei saa ylittää. Laakereiden soveltuvuus suurinopeuksiseen käyttöön on tarkistettava Uudelleenrasvaus Pyörivien sähkökoneiden vierintälaakerit on rasvattava uudelleen säännöllisesti, ks. kohta Uudelleenrasvausvälit. Uudelleenrasvaus voidaan tehdä joko manuaalisesti tai automaattisesti. Kummassakin tapauksessa on varmistettava, että laakeriin syötetään oikea määrä oikeaa rasvaa sopivin välein. HUOM. Rasva saattaa ärsyttää ihoa ja aiheuttaa silmätulehduksen. Noudata kaikkia rasvan valmistajan antamia turvallisuusohjeita. Laakereiden manuaalinen uudelleenrasvaus Manuaaliseen uudelleenrasvaukseen soveltuvissa koneissa on rasvanipat. Rasvanipat sekä niiden ympäristö on puhdistettava huolellisesti ennen uudelleenrasvausta, jotta laakereihin ei pääse roskia. Manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa toiminnassa Manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa toiminnassa: Varmista, että käytät oikeaa rasvaa. Puhdista rasvanipat ja niiden ympäristö. Varmista, että voitelukanava on auki. Jos siinä on kahva, avaa se. Purista laakeriin oikea määrä oikeanlaista rasvaa. Anna koneen käydä 1 2 tuntia, jotta kaikki liika rasva tulee pois laakerista. Laakerin lämpötila saattaa tällöin väliaikaisesti nousta. Jos kanavassa on kahva, sulje se. HUOM. Varo kaikkia pyöriviä osia uudelleenrasvauksen aikana. Manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa pysähdyksissä On suositeltavaa tehdä koneen manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa toiminnassa. Jos tämä ei ole mahdollista tai se on liian vaarallista, uudelleenrasvaus on tehtävä koneen ollessa pysähdyksissä. Toimi tällöin seuraavasti: Varmista, että käytät oikeaa rasvaa. Pysäytä kone. Puhdista rasvanipat ja niiden ympäristö. Varmista, että voitelukanava on auki. Jos siinä on kahva, avaa se. Purista laakeriin vain puolet määritetyn rasvatyypin määrästä. Huolto - 71

87 Käytä konetta muutaman minuutin ajan täydellä nopeudella. Pysäytä kone. Kun kone on pysähtynyt, paina ilmoitettu määrä oikeanlaista rasvaa laakeriin. Anna koneen käydä 1 2 tuntia, jotta kaikki liika rasva tulee pois laakerista. Laakerin lämpötila saattaa tällöin väliaikaisesti nousta. Jos kanavassa on kahva, sulje se. Automaattinen uudelleenrasvaus Markkinoilla on useita automaattisia uudelleenvoitelujärjestelmiä. ABB suosittelee kuitenkin vain sähkömekaanisten uudelleenvoitelujärjestelmien käyttämistä. Laakeriin syötettävän rasvan laatu on tarkistettava vähintään kerran vuodessa: rasvan on näytettävä ja tunnuttava uudelta rasvalta. Perusöljyn erottuminen saippuasta ei ole suotavaa. HUOM. Jos käytetään automaattista uudelleenvoitelujärjestelmää, kaksinkertaista arvokilvessä ilmoitettu rasvamäärä Laakerirasva On tärkeää käyttää hyvälaatuista rasvaa, jossa on oikeanlaista raakasaippuaa. Näin varmistetaan laakereiden pitkä ja häiriötön käyttö. Uudelleenrasvauksessa käytettävän rasvan on täytettävä seuraavat vaatimukset: Rasvan on oltava tällaisille laakereille tarkoitettua vierintälaakerirasvaa. Rasvan on oltava hyvälaatuista, ja siinä on oltava litiumkompleksisaippuaa ja mineraalitai PAO-öljyä. Rasvan raakaöljyn viskositeetin on oltava cst lämpötilassa 40 C (105 F). Rasvan pitoisuuden NLGI-arvon on oltava 1,5 3. Pystysuoraan tai kuumiin olosuhteisiin asennettujen koneiden NLGI-arvoksi suositellaan 2 3. Rasvan jatkuvan lämpötila-alueen on oltava C ( F). Kaikki suurimmat voiteluainevalmistajat valmistavat rasvoja, joilla on tarvittavat ominaisuudet. Jos rasvan merkki vaihtuu, ja olet epävarma rasvan yhteensopivuudesta, ota yhteys ABB:n tehtaaseen, ks. kohta Asiakaspalvelun yhteystiedot. HUOM. Erimerkkisiä rasvoja ei saa sekoittaa keskenään, ellei niiden yhteensopivuutta ole varmistettu. HUOM. Suosittelemme käytettäväksi rasvan lisäaineita. Voiteluainevalmistajalta on kuitenkin saatava kirjallinen takuu siitä, että lisäaineet eivät vaurioita laakereita tai rasvan ominaisuuksia käyttölämpötilassa. Tämä on erityisen tärkeää EP-lisäaineiden osalta. HUOM. Emme suosittele käytettäväksi EP-lisäaineita sisältäviä voiteluaineita. Suositeltavat vierintälaakerirasvat ABB suosittelee seuraavia raskaan käytön kestäviä rasvoja: Esso Unirex N2, N3 tai S2 (litiumkompleksipohjainen) 72 - Huolto

88 Mobilith SHC 100 (litiumkompleksipohjainen) Shell Albida EMS 2 (litiumkompleksipohjainen) SKF LGHQ 3 (litiumkompleksipohjainen) Klüber Klüberplex BEM (erityinen litiumpohjainen) FAG Arcanol TEMP110 (litiumkompleksipohjainen). BP Energrease LCX 103 (litiumkompleksipohjainen). Muiden kuin edellä mainittujen, vaaditut ominaisuudet täyttävien rasvojen uudelleenrasvausvälit on puolitettava Laakerin huoltaminen Äärilämpötiloissa käytettävät vierintälaakerirasvat Jos laakerin käyttölämpötila on yli 100 C (210 F), ota yhteys ABB:n tehtaaseen selvittääksesi soveltuvat rasvat. Laakereiden käyttöikä on todennäköisesti lyhyempi kuin sähkökoneen käyttöikä. Näin ollen laakerit on vaihdettava säännöllisesti. Vierintälaakereiden huolto edellyttää erityistä ylläpitoa, työkaluja ja järjestelyä, joiden avulla voidaan taata juuri asennettujen laakereiden pitkä käyttöikä. Varmista laakereiden huollon aikana seuraavat seikat: Laakeriin ei pääse huollon aikana likaa tai roskia. Laakerit on pesty, kuivattu ja esirasvattu sopivalla ja hyvälaatuisella vierintälaakerirasvalla ennen asentamista. Laakereiden purkaminen ja kokoaminen ei vaurioita laakereita. Laakerit on irrotettava paikoiltaan käyttämällä ulosvetimiä ja asennettava takaisin lämmittämällä tai käyttämällä tarkoitukseen sopivia työkaluja. Jos laakerit on vaihdettava, ota yhteys ABB:n asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun yhteystiedot ovat kohdassa Asiakaspalvelun yhteystiedot Laakerin eristys ja laakerin eristysresistanssin tarkistus Laakerin eritysresistanssin tarkistaminen on huoltotoimi, joka tehdään pääasiassa tehtaalla lopullisen kokoonpanon ja testauksen yhteydessä. Resistanssi on tarkistettava myös kaikkien laajojen kunnostusten aikana. Hyvä eristys on tarpeellinen mahdollisten akselijännitteiden synnyttämien kiertävien laakerivirtojen eliminoimiseksi. N-pään laakerieristys katkaisee laakerivirran kulun ja ehkäisee näin laakerivirroista johtuvia laakerivaurioita. Kumpaakaan akselin päätä ei saa eristää rungosta, sillä sähköisesti uivalla akselilla on tuntematon sähköinen potentiaali verrattuna ympäristöön ja se voi olla mahdollinen laakerivaurioriski Jotta N-pään laakerieristyksen testaus olisi helpompaa, myös D-pään laakeri on usein eristetty. Tämä eristys on johdettu oikosulkuun maadoituskaapelilla normaalin käytön aikana, ks. kuva 7-2 D-pään laakerin maadoituskaapeli. HUOM. Kaikissa koneissa ei käytetä eristettyjä laakereita. HUOM. Eristetyillä laakereilla varustetuissa koneissa on laakerin eristyksestä ilmoittava tarra. Huolto - 73

89 Toimenpiteet Eristetyllä D-pään laakerilla varustettujen koneiden D-pään laakerin maadoituskaapeli on irrotettava, ennen N-pään laakerin eristysresistanssin testausta. Jos D-pään laakeria ei ole eristetty, D-pään laakerikilvet tai laakerilevy on irrotettava ja akselia nostettava, jotta N-pään laakerin eristysresistanssi voidaan testata. Näin varmistetaan, että akselin ja muiden osien, esim. rungon tai laakeripesän, välillä ei ole sähköliitäntää. Kuva 7-2 D-pään laakerin maadoituskaapeli Kaikista koneista on irrotettava lisävarusteena olevat akselin maadoitusharjat, roottorin maadoitusharja ja kytkin (jos valmistettu johtavasta materiaalista). Mittaa eristysresistanssi akselista maahan, käyttämättä kuitenkaan enempää kuin 100 V DC, katso 7-3 Liukulaakerin eristysresistanssin mittaaminen. ja 7-4 Vierintälaakerin eristysresistanssin mittaaminen.. Laakerin eristyksen mittauskohdat on ympyröity kuvissa. Eristysresistanssi on hyväksyttävissä rajoissa, jos sen arvo on yli 10 kω. Kuva 7-3 Liukulaakerin eristysresistanssin mittaaminen Huolto

90 Kuva 7-4 Vierintälaakerin eristysresistanssin mittaaminen. ***Seuraava alaluku laakerityypille: Vierintälaakeri Laakerieristyksen puhtaus Laakerieristykset asennetaan laakerikilpeen. Jotta vältetään vieraiden aineiden (suola, lika) aiheuttama eristysresistanssin huononeminen niiden kerääntyessä eristyksen pinnalle, laakerieristyksen sekä sitä ympäröivän laakerikilven pinnan puhtaus tulee tarkistaa säännöllisesti ja puhdistaa tarpeen vaatiessa. Katso 7-5 Laakerieristys ja laakerikilven pinnat alueista, jotka tulee tarkastaa säännöllisesti ja pitää puhtaana. Alueet on merkitty ympyrällä ja laakerieristys osoitettu nuolella. Kuva 7-5 Laakerieristys ja laakerikilven pinnat Huolto - 75